Canadan uutiset, July 27, 1922

              SIVU '4 CaaraOT raa^^ET, PÖET-ARTHUI, DNT., CiliSriDäi Toratama, Heinälc. 27, 3922 NUMERO 30
CANADAN UUTISET
suomalainen 6anomal'äbti Canadassa,
Ilmestyy Jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada N e w a t Publishing Co.
E r i c k J . Korte, Liikkeenhoitaja,
i Lauri Maunu, Toimittaja.
T i L A U S H I N N A T :
Canadaan: $2.50 koko vuodelta,
11.50 puolelta vuodelta,! 75c. 3 kuu­kaudelta,
ja 25 s e n t t i ä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo­delta..'
•• J ••
saadaan hyödyllisestä toimesta.
Toimitetussa työssäsi kuvastuu'
sielusi voima. Älitä enemmän,
katsolet , ahkeruutesi hedelmiä,
sitä enemmän annat arvoa itsel­lesi.
ILMOITUSHINNAT!,
^ 0 senttiä palstatuumalta kerran ju-lalstuna.
PitemplaikaisillekilmoltukBl*^
JIG kohtuullinen alennus. Halutaantie-io-
Ja nlmenmunttoilmotukset 75 sent­t
i ä kerta^ $2,00 kolme kertaa. Naima-ilmoitukset
$2.00 i kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avoliitto- ja kihlaus-ilmoi-vukset
60c palstatuumalta. Kuolonilr
moitukset $2.50, mulslovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moltukset
$2.00. '
Pöytäkirjat, Uliscl^ltykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 30
s e n t t i ä tuumalta.
tJutiston joukkoon aijotulsta ilmoi­tuksista
peritään 15 s e n t t i ä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntömattomllta.
Poliittiset Ilmoitukset , $1.00 tuu­malta.
K a i k k i liikkeelle aijnfut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella: \
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont, Canada,
— Usko.ssa on ihmishenki si­dottuna
kuuliaisuuteen. Usko,
.joka vaatii todistuksia, ei an­saitse
sen nimeä eikä sisällä
kuuliaisuutta. Varmempaa ei
löydy kuin tämä välitön usko:
SO on Jumalana lahja, se on ar­mo.
— Alku kateuteen on joko
ymmär yksen heikkous, tai sydä­men
+ yrmolus.
A)i oastaan puuttuvaisuus elä-jnär,
ja maailman tuntemisessa
cli typeryys käsityk.sessäj voi
snadi., aikaan kateuden mieletön­tä
kii;;koa.
Mänitoban vaalien tulokset.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sejfä vanha e t t ä uu­si
osoite. M I
CANADAN UUTISET
(The Canada Nevvs) I
The Finnish Newspaper i n Canada!
Published every Thursday by
The Canada New8 Publishing Co.
Erick J . Korte, Manager.
Lauri Maunu. Edltor.
Daily News Bldg., ; Port Aithur, Ont.
CANAD^tN^ t i r i S ET
Is welcomed and read In eyery Finnish
home. in the Dominion. It is the oniy
directadvertisinpf medium for those
manufacturers: and merchants wha
wi8h to create and build a profitnhle
and permanent demand for t h e l r prod-
Jie lar^e and
ilation resid-:
licts and merchandlse by
ever growlnR Finnish pop
Ing In Ganada. -Place your trial ad-vertisement
aiidget, results.
Advertlsing rates 50c iKjr inch. •
Poiitlcal advs, $1.00l per iucn.
. Advertisements must reach our Of­fice
Wedne8day noon i6 appcar on
Thursday's Issue.
Subscription price in Canada $2.50
per year, United States and other
cc^untries $3.5U per year i n advance.
Entered as second class mail mat-ter,
Dee. 1,1915, at the Post Office at
Port Arthur, OntarloViCanada.
T H E AIM OF T H E CANADAN
, UUTISET.
To help pr^erve the Ideals and
Bacred tradltions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe |ts laws and insplre others to
respect and obey them: To strive
unceasingly , to quieken the publlc's
sense of cIvIc duty: in ali ways to aid
|n niaking thIs country grJater and
better than we found It.
' 'Palia on joutua petotyk.si,
mutta vi(jlä pahempi on pettää.
— Huvitus, josta parhaiten
nautimme, on so, minkä toisten
kanssa ja'amme.
— ']\ronet pvat .saavuttaneet
kuuluisuut ta epiionni.stumison
taittuneilla oksilla. 1
— Ainoa.staan se rikas on ra­kastettu
jaUuinnioiJeitij, joka le­vittää
riemua ympärilleen.
— Perheelliset murlieet ovat e-lämän
höyste ja jolla ,oi ole huo­lia,
hänellä ei ole toive|takaan.
— Kehittäkää hyvää luonnet­ta.
Se on ikääkuin aamukaste
ja auringonpaiste puutarhassan­ne.
— Jos ystäväsi ilman syytä
kääntyy pois luotasi, älä silti et-
^ i yhteyttä hänen vihollistensa
ianssa.
— Tarkkaavaisuus itsestäsi ja
töistäsi viepi sun maaliin. 'Har­joituksella
tulee hyve tottumuk­seksi
sielullesi.
— Luonteessa ei ole , mitään
muuta, joka saattaisi ihmisen
niin pois suunniltaan ja petomai­suuden
valtaan, kuin hillitön vi­ha.
— Pelkomme ovat paljon lu-,
kuisammat kuin vaaramme, ja.ff-sein
kärsimme mielikuvitukses-sammt^
enemmän kuin todellisuu­dessa.
' — Ihminen ,joka aina on hy-
.vin tyytväinen itseei?sä, On har-
-voin tyytyväinen toisliin, ja toiset
ovat yhtä vähän tyytyväisiä hä­neen.
I
Kuten tässä numerossa löyty-vistii
yk.sityiskohtaisemmi.sta uu-puolue
Manitohan vaaleissa saa-tistiedoista
näkyy, on farmarien
nut enemmistön kaikkiin muihin
puolueisiin nähden maakunnan
uudessa parlamentissa.: Biten ei
tu le k' .y sy m y k se e n k o ko o mu sh a 1 -
lituksen muodostaminen ja sa-.
malhi valtaan päässeelUi puolu­eella
on tilaisuus nimittää johta-j
ansa j a k o k o on p a n n a o ra a n k a -
))inettinsa.
Ki ole mitiiän .syytä epäillä, et­teikö
maanviljelijäin puolue:
vaativassa tehtävässään tulisi
onnistumaan, ja että h«Uitusasi-oita
uuden ministeriön johdolla;
lioidettalsi : maakunnan parhai­den
etujen mukaisesti. Ainoana
epäluulon aiheuttajana voidaan
mahdollisesfti pitää nimityksen
"farmarien" puolue ahdosta tul­kitsemista.
Se on ivaikeus, joka
aina ja \oki.\ paikassa on tullut
e.siiii, milloin larmarit i>uolueena
ovat ry.btyneet poliittisia asioita
kasittelemiiäu. .Alalidollisesti tä­mä
on ollut vaikutteena siihen,
että ('arumrit Domiuionin i)arla-mentissa
ovat ottaneet nimen
"edi.sty.spuolne," ikäänkuin o-
.soittaakseen, eitä he ])olitiik-kaansa
kykenevät sisällyttämään;
muunkin kuin yki;inomaan maan
viljelyksen ja inaataloiisasioidcn
käsittelyn. Ja .sama ajatus ori
ollut larmaripuoluo-on . johtomie-hillä
Outavionkin edustajahuo-neesa,
jos.sa päämin.isteri Drury
on ajanut 'Maajentumispolitiik-kfumsa"
tarkoituksella avartaa
m.aanviljel:ijäin- puolueen toimin-t
akasi te ttä.
.Vaan i>'arhaiden etujen mu-,
kaista ei sn inkaan ole, että halli-tiisasiat
otflsivat yksinomaan yh­den
ainoan-. = luokan käsissä, joka
luokka silSoinehdotomastipyrki^
si cdi.s;täiuliän oman puolueensa
etuja. Tässä ei ole kysymykses­sä
yksinomaan farmarien puolue,
vaan yhtä h.yvm esim. rautatava-rakaupi)
i<ilden puolue, tohtorien
puolue, .insinöörien puolue j.u.e.,
joilla kaikilla oli.si yhtä vähän
hyvän. }iallituks<;n. edellytyksiä.
Vanhalla puoluejärjestelmällä
kaikkine vikoine<en ja puutteelli-suu.
ksineen oli ainakin teoreetil-lisftsti
se etu, että sillä olj tarjot­tavana
yhteinen ohjelma, jota
maian kaikki puolueet jossain
mäiärin saattoivat kannattaa. Se
oli kylliksi laaja voidakseen kä-sit^
tää politiikan, jonka kaikki
saattoivat hy-väksyä* ja poistaa
selLaisen, mikä olisi ollut toiselle
hyödyksi ja toiselle vahingoksi.
Koska liyvällä syyllä Manito-
I)j?,n uuden hallituksen voidaan
toivoa täysin olevan tilanteen
T/aatimusten • perillä ja tulevan
niiden mukaan hallitustoimensa
ohjaamaan, on puhtaasti farma-rihallituksen
valtaanpääsy ta-palituma,
joka ndahdöllisesti
munallakin aavikkomaakunnissa
ennemmin tai m>>'öhemmin tulee
uudistumaan.
leuden takia ovat siirtolaiset pa­kotettuja
viljelemään etupäässä
sellaisia tuotteita, jotka saadaan
paikkakunnalla myydyiksi. Vii­me
aikoina ovat siirtokunnan o-lot
jonkun verran parantuneet,
mutta ne eivät kuitenkaan vielä
ole läheskään tyydyttävät.
Siirtolaisilla ei vieläkään ole,
pafia poikkeusta lukuunottamat­ta,
täydellistä omistusoikeutta
viljelemäänsä maa-alueeseen. Lu­kuisat
AsiirtolaLset. ovat sentähden
pyytäneet pääkonsuliviraston a-pua
omistu.soikeuden saamiseki^i.
'Sih"tolaiset ovat myöskin konsu­livirastolle
valittaneet viran-omaist.
toimettomuutta liikenne-y.
m. olojen parantamisessa. Va­lituksen
johdosta on pääkonsuli-virasto
kääntynyt Buenos Aire­sissa
olevan asutushallituksen
johtajan puoleen, joka on hyvän­tahtoisesti
antanut konsuliviras­ton
tarkastettavaksi kaikki suo­malaisten
siirtolaisten maanomis-
111 SO ikeu 11 a k o s k (5 v a t a s i a p a perit.
N ä i st ii k ä v i se 1 v i 11 e, (? 11 ä a i n o a s-taan
muutamat siirtolaiset ovat
ajois.sa täyttäneet sitoumuksensa.
Uusien niääräystenmukaan eivät
siirtolaiset nyttemmin enää voi
saada viljelysalueitaan omikseen
vht ii edull isi 11 a ehdoilla ku in en^-
n en. A s u tu sh a 11 it u k sen taholta
vakuutettiin kuitenkin, ettei siir­tolaisten
tarvitse i)elätä menettä-,
vänsä viljelysalueitaan, vaan ettii
heidän oikeuksistaan tullaan e-delleenkin
pitämään huolta. Tar­koitusta,
varten on jo vuonna
1918 asetettu erikoinen tarkas-tuskomisioni;
;
'.Misionesin kuvernööri, jolle
konsulivirasto myös on esittänyt
.siirtolaisten toivomukset, on i l ­moittanut,
että siirtolaisten asiat
tulevat 1 äh i a ik oina k ä sit el t ä vi k si
ja että heidän omistusoikeutensa
m aak a n si Iloin va hv is te ta an. Va s^
la sen jälkeen voidaan odottaa
siirt Ola i sten tai o ndell isten oi o j eri
suurempaa paranemista. ^
Canadan kehitys viimei­sen
puolen vuosisadan
kuluessa.
Argentiinan suomalaiset.
Suomen pääkonsulivirasto Bue­nos
Airesissa on ulkoasianrainis-teriölle
lähettänyt laajan rapor­tin
Argentinan Misionesissa ole­van
suomalaisen siirtokunnan o-lodsta.
Raportissa huomautetaan,
että siirtokunnassa on kaikkiaan
n.' 200 henkilöä, naiset ja lapset
mnkaan luettuina, ja ; hallinnoi-,
liijet olot . erittäin i puutteelliset
sekä: tiet ja, liikenne välineet huo*
Kuluvan heinäkuun 1 p :nä vie­tettiin,
kaikkialla Dominionissa
Ca ri a d a n ih): n ett ä sy nt yni ä pä i vä ä
vuonna . 18G7 annetun liittojulis-tuksen
muistoksi. . Sinä aikana
tapahtunutta: suunnatonta edis­tymistä
.kaikilla aloilla kuvatak-semme
otamme täliän muutamia
mielenkiintoisia tilastotietoja.
Maanviljelys. Canadan pää­elinkeino
on maanviljelys. Kuu­sikymmentä
miljoonaa eekkeriä
on viljelyksellä ~ kuusi kertaa
niin paljon kuin 1867 ja tuo­tantoarvo
on biljoona dollaria
vuodessa. 'Canadan väkiluku kol­minkertaistuessa
on sadon arvo.
suu r en t un u t k aksi t oi st a ke rt a a j a
vuotuinen vehnäsato kaksikym­mentä
kertaa. Canadan maan­viljelyksen
arvo on laskettu e-nemmäksi
kuin seitsemäksi bil­joonaksi
dollariksi.
Meijeriteollisuus. Caivadan mei­jeriteollisuus
vuonna 1867 oli hy­vin,
vähäpätöinen. Nyt sen tuo^
tantoarvo on kohonnut 260 milj.
dollariin, jakaantuen .3,000 voin
ja kerman käsitelypaikan osalle,
Canada on nyt neljäntenä maail­manmarkkinoilla,
vieden vuosit­tain
ulkomaille lähes 60 miljoo­nan
dollarin arvosta. Lypsyleh­mien
pieni : lukumäärä vuonna
1867 on lisääntynyt niin suures­ti,
että se nykyään tekee 8,736,-
832 kappaletta.
Metsäteollisuus. Yksi Canadan
suurimmista luonnonrikkauksista
on sen metsissä, jotka ovat kol­manneksi
suurimmat maailmassa
käsittäen 900,000 neliömailin
suuruisen , alueen. Tuotanto on
alituisesti lisääntynyt, tehden ny­kyään
311 miljoonaa dollaria
vuodessa.
Turkistuotanto. Canada on ai­nakin
ollut kuuluisa suunnatto-mistä
turkis varastoistaan Hud­son
Bay Companyn ja muiden
yhtiöiden • välityksellä. Vuonna
1921 pyydettiin suunnilleen 3
miljoonaa nahkaa, joiden arvo
teki yli 10 miljoonaa dollaria.
'Niyt on maassa 600 turkisfarmia
— Canadan uusin tuotantoala
joiden, tuotantoarvo;; vuodessa;kö-liqaä
5 miljoonaan dollariin, kä­sittäen
pfäl^asiassa ketunnahkoja.
maa maailmassa kolmen valtame­ren
rannikolla harjoitettuun sy-vänvedenkalastukseen
nähden.
Vain muutamia tuhansia dolla-raita
tuotti tämä elinkeino vuoV-na
1867. Nyt se tekee 50 'mil­joonaa
dollaria ja on alituisesti
lisääntymässä.
Karjanhoito. Canadassa oli vain
4000 elukkaa vuonna 1867. Vuon­na
1921 oli 20miljoonaa hevosta,
nautaeläintä ja sikaa, joiden ar­vo
teki yli biljoonan. Elukkain
ja niistä saatujen tuotteiden
vienti oli 1921 315,000 kappalet­ta
ja teurastamot eri seuduilla
harjoittivat liikettä 230 miljoo
nau dollarin arvosta. ; •
Kaivosteollisuus. Canadan mi-neraalirikkauksista
tiedettiin hy­vin
vähän vuonna 1867. Nyky­ään
vuosituotanto kohoaa 217
miljoonaan dollariin käsittäen
melkein kaikki tunnetut metal­lit
tinaa lukuunottamatta. A i ­kaisemmin
ei oltu löydetty hope­aa
Cobaltista, nikkeliä:Sudburys-tä,
kivihiiltä Albertasta eikä kul­ta
a Yu k oni s t a. Tä h ä n ni e n n e ssä
on vain murto-osa mineraaliva­ra
stoista saatettu pä i vä n valoon.
Tehdasteollisuus. Vuonna 1867
Canada.ssa oli ainoastaan 78 mil­joonaa-
dollaria sijoitettu teolll-suu.
syrityksiin. : Nykyään vas­taava
määrä on yli kolme: biljoo­naa.
TehdasteoHisuuden palve­luksessa
on 600,000 henkilöä,
joille palkkoina maksetaan 36
miljoonaa dollaria • vuosituotan-nau:
kohotessa kolmeen ja puor
leen biljoonaan. Y'li 300 eri teh­dasteollisuuden
.haaraa on tässä
maassa edustettuna.
Merenkulku. Canada on ka-^
do 11 anu t .i • su u ruudest aa n .: m eren-kulkumaana
omassa maassa val­in
is te t il n . p uu 1 a i v a st o n v ä i t e 11 en
kadotessa palveluksesta.; Joka ta-
I)auksessa maa on kohonnut 'kol­manneltatoista
sijalta kuudennel­le
vuonna 1916. Laivasto käsit­tää
nyt-8,573 höyrylaivaa, halli­tuksen
omistamia kauppa-aluksia
lukuunottamatta. '
Kauppa. C-anadan kauppa on
kohonnut 119 miljoonasta dolla­rista
vuonna 1867 2.150,587,001
dollariin vuonna 11)21... ^rvo on
sinä aikana kaksikymmenkertais-tunut
ja lisääntynyt 425riiil Joo­nalla
^viiden vuoden aikana, tullin
kohotessa 14 miljoonasta vuosina
1867—8 yli 179 niiljoonan vuon­na
1921.
Sähkövoiman käytäntöön otta­minen.
Se ala olii kokonaan tun­tematon
liittojulistuksen aikana.
Canadalla on käytettävänään
suuret vesivoimavarastot,. joista
18 miljoonaa hevosvoimaa la.ske-taan
olevan asuttujen seutujen
1 ii h e11y Vi 1 lä. Si i t ii milärästä on
käytäntöön otettu vain 15 pro­senttia.
Ontario Hydro-Electric
System on maailman .suurimpia
kuntain omistai|iia sähkölaitok­sia.
Metsästys. Ammoisista ajoista
saakka Canadaa on pidetty met­sämiesten
paratiisina j a mainetta
on ylläpidetty aina tähiin saakka.
Kansallispuistoja perustamalla ja
rauhoitettuja metsäalueita eroit-tamalla
ehkäistään villieläinten
sukupuuttoon bävittämistä.
Koululaitos. iSit ten vuoden
1867 Canada on .suunnattomasti
edistynyt: opetustoiminnan - alalla.
Nykyään on 22 yliopistoa, 40 kor
keakoulua, lähes 2 miljoonaa las­ta
käy kansakoulua, teknillistii
koulua tai ammattikoulua. Kan-sakoulunopettajain
lukumäärä ori
53,000. 72 miljoonaa dollaria
käytettiin vuonna 1919 opetus­tarkoituksiin,
joka merkitsee yli
500 prosentin lisäystä kymmenes­sä
vuodessa.
Pankit. Suuria edistysa.skelei-ta
on otettu sitten vuoden 1867,
jolloin maassa kaiken kaikikaan
oli ainoastaan 123 pankkikontto­ria,
vastaten 5,000 nykyään.
Automobiilit. Tuntemattomia
liittojulistuksen päivinä. Auto­jen
lukumäärä henkeä kohti; huor
mioonottaen Canada nyt on toi­sella
sijalla maailmassa. Auto­jen
kokonaismäärä ön 467,000,,
merkiten nelinkertaista lisäystä
neljän vuodeii aikana.
/^Kaupungit. Canadassa oli ai­noastaan
kaksikymmentä kau­punkia
vuonna 1867; nykyään on
viisikymmentä. Ensinmainittuna
vuonna ei ollut ^innipegiä, Re­ginaa,
Saskatoonia, 'Calgaryä ei-kä
Vancouveria. iMonet nykyään
'huomattavan suuret kaupungit o-livati
sillbin.vain uutisasUtuksia
Raittiusliike. Canadalla oli a-niharvoja,
tuskin yhtään tehok­kaita
raittiusasctuksia 1867. Nyt
seitsemässä yhdeksästä maakun­nasta
on kieltolaki ja kahdessa
maakunnas.sa väkijuomain jakelu
tapahtuu hallituksen kontrollin
alaisena.\
Länsi-Oanada. Vuonna 1867
koko suuri Länsi-Canada oli kir­jaimellisesti
autio, asumatonniaa.
tSilloin ei mitään rautateitä ollut
pohjoiseen 'Superior-järvestä.Mat-kustus
tapahtui kanooteilla tai
polkuja pitkin. ViUi Kalliovuo-risto
asetti melkein voittamatto­mia
esteitä, joten Itä-Canadan
kanssa harjoitettiin kauppaa hy­vin
vähän, tuskin ollenkaan.
Vuonna 1Q22 lännellä oli noin
kaksi ja puoli, miljoonaa asukas­ta,
7,000 teollisuuslaitosta ja 20,-
000 mailia rautateitä. 250,000 far­maria
tuotti 664 miljoonaa bus-helia
vii jaa. Ka i'jaa oi i yli mii -
jonaa päätä ja 3,600.. elevaattoria
joissa käsiteltiin 110 mii Joonaa
bushelia viljaa.
Yukon. Canadan kaukainen
suuri länsi^" oli vuoteen 1867
saakka aivan tuntematon. Nyt
siellä on useita tuliansia asukkai­ta,
viljelyspinta-alaa lähes 50
miljoonaa eekkeriä ja sen lisäksi
suuret luonnonrikkaudet.
Siirtolaisuus. . Siirtolaisuus sa­nan
nykyisessä merkityksessä oli
tuntematon liittojulistuksen a i-kaau;
Viimeisten kahdenkymme­nen
vVioden aikana on kolme ja
puoli miljoonaa henkilöä siirty­nyt
Ca nad aan, vai kkaka a n. k a ik -
ki eivät ole tänne lopullisesti a-s
e 11 u n e e t. i\ I a a h a n s a a p u n e i d e h
^siirtolaisten luknmääril vuonna
1921 oli 148,000, merkiten suurta
lisäystii sodan jälkeen. Siirtolais-tu
1 va ed u s t a a vi i 11 ä k y m m en tii
kansallisuutta, joten Canadasta
on tullut kaikkien kansallisuuk-uutlspeltoja
raivaamaan ja vilje­lystä
luomaan?
Onhan toki, Jumalan kiito.s;
'Suomessa vieläkin siitä todistuk­sia
nähtävänä, joka päivä ja 1110-
nissa paikoissav E i tarvitse - muu­ta
kuin käy katsoinas.sa niitä uii-tispaikkoja,
joita metsiin on ])c-rustettu
esim..valtion asutustoi­minnan
kautta saaduilla, ti 1 oilla,
joita valtio osti ja :jakoi lyieiivil-jelystä
varten ja joilla ennen eli
vain herrasomistaja \ kituvien
torppariensa kanssa,, eliiä iiy( ko­konainen
ylit(.viskiinta pikkuvilje-lijöitä,
jotka niitä kovimmilla
ponnistuksilla ovat saaneet lei-väii
kasvamaan siejlii; missä A i n -
nen vain k()ri)ea oli.
Valitettavasti on näitä tilai­suuksia
.vain ollut liian vähän,
missä suomalainen korveiiiiei-;
kaaja on pääs.syt kykyään niiyl-täinään.
Ovathan valtion .jnetsät
olleet uulisasutukselle melkein
lukossa eikä yksityisiini mailla
ole piiässyt yrittiimään se, jolla,
pääomanaan on vain kirves ja.
kuokka.
'j\lutta niiden joukossa, jotka
ovat : olleet halukkaita • yrit tä-jnään,
on ollut sellaisia, jotka o-
V a t oi 1 e et 011 n el 1 i s i a s a a n i a a n M11
tavaltaan "tiketin" Amerik­kaan,
missii eivät metsälverrat o-
Ic korpea säästäneet, vaan ovat
sallineet yrittää sella isen k in, jol­la
ei ollutinuuta antaa kuin työ­voimansa
ja sitkeytensä. N;^
. Niiden, jotka eivät usko sno-
Ny&yinen kurssimme rahalähd
tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
I sähköteitse on
Dollarilta.
Myös myömmt pan:tki-osoituk^
sia (shekkejä) markjissa yllä
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi
sia, kolmen prosentin Ikorkoa v»js
täviä matkustajien shekkejä c'<U-larei.
ssa, jotka Suome.t.sa lunaste­taan
siellä voimassa-olevan dolb^
rin kurssin jälkeen. |
Lähetyskulut ralialähetyksille
postin kuutta on 15c. summ,ill(j
alle $20,00; sitä suuremmilta sum­milta
mitäiin kuluja ci.peritä.
Lähetyskulut sähköteitse
$3.56. knikilta summilta.
OB
S i en ' 'su 1 a t u s k a 11 i 1 a.
Maakunnat. Liittojulislus (Con­federation)'
käsitti ainoastaan
neljä maakuntaa; YUKJanadan
(Ontario), Ala-_Canadan (Quc-bee),
Nova Scotian ja 'New Bruns
Aviekin. 'Nykyään on maakuntia
yhdeksän..ja vä k iluvun 1 isiiänty-essä
voidaan niitä hyviisti perus­taa
yhdeksän lisää.
Yhteys Englannin kanssa. Vuo­teen
1867 Canada oli. Englannin
si irtom a a ja s illo is t en valt i o tn ies-ten
'mukaan myllynkivi emä­maan
kaulassa" ; nykyään kirk-k
a i n h el mi B r i t a n n i a n k i- u u n u s-sa"
määrättyineitsehallintoineen
ja Englantiin • kohdistuvine kan-sällisuustunteineen.
.Kaikki; lähetykset^ osoitetaan
posti ri- kaiitifi/; JOS sähkösanoma-:
lähetystä ei'erikoisesti pyydeid.
Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja iähettäjiin osoit­teella
varuste ttunaotjoitte
Foreign Department
: : --Perustetiu V. 1874.—. r
mnlni.sta enää korvenpt-rkaajak-1 Varat yli $3.000.000.00.
.si, olisi .syytä kiiytlä tai-kasta- . . ^ r • ' . ' .
Eirjoitbikaa: :su()meksi^; meillä^
on kuusi suomälai.sta liikkeessäm­me.
"/•/•'"•••>'•'-
massa, mitä tiima on saanut ai­ka
an: uud en- ma ail m an k o r v issn:.
Kyliä vain .silmät aukeaisivat,
kyllil vain • lakkinsa piiiistii ot­taisi
vat . • Icunnioittankseen sitä
ta nn o a ja s i t k e y 11 ä, i ui i fi s no m a -
laisella korvenpefkaajalla vielii^
kin on.
Tätä nutisraivalista tapaiiliiu
Amerikan eri osissa, Canadan
p o h j o isi a. sen t u j a i n y ö te n, \' i e l ii
tänä päivänä. Nuori polvikin.
a s 1! t u kse 1 la. ' M u't ta: ero on k in,
siiiiii,mi1v]i.:työiiön innostaa.VVal--
t i 011; h oi 11 () u s i) e r i aate ei ^s i el 1 i i - s ä 1-•
linutf^luoA-iit:tluv 'inaata\luitisviIje-•
lijiin'; oniaksi, häiiet-'j)it:i^:,k^
valtion torppariksi ."perinnölli-sellii:
viiokraoikeiujella.'^':?^
jallc -jäi- jonkinlainen, tunne siitä,
tiib, johon ei vSuoiii.essa w^ . e- ^ eitä vaikka koriieen omilla käsil-
ONKO SUOMALAINEN KOR-VENPERKAAJA?
' — Suurin ja ihaiiin kaikista
Tämä kysymys näyttää oteturi
siellä kotimaassa käsittelynalai-seksi.
Joissakin vastauksissa, joita
olen sattunut liuomaamaan; ku­vastuu
sama liaikeus, mikä y-leerisä"
on laajojen piirieninielet
vallannut ja minkä voisi ilmais­ta
huokauksella: "Olihan tämä
kansa ennen jotakin, ehkä suur­takin,
mutta nyt se ei; .enää nu­hinkaan
pysty."
Luottamus on mennyt.
Olisi sangen surkuteltavaa, jos
tämä mielipide pääsisi yleiseksi.
Se merkitsisi melkeinpä kan.san-kuolemaa.
Kaikkina aikoina ja jokaisen
kansan keskuudessa on niitä jot­ka
ihailevat entisyyttä,- mutta
näkevät nykyisyydessä vain huo­noa.
Itsessään se kai ei olisi ko­vin
vaarallista, jos siihen samal­la
ei liittyisi epäluottamus kan­san
kykyihin. Kun tätä saarna­taan
lakkaamatta, saattaa se
viedä siihen, ettei yritetäkään
eteenpäin, kun jo ennakolta oL
laan sitä mieltä, ettei yritykses­tä
mitään hyötyä lähde.
Ken avonaisemmin kansamme
elämää katsoo, huomaa, että ^a-
,mat voimat ja samat kyvyt siinä
nyt piilevät kuin ennenkin.
Vai mitä , todistaa; vapausso­tamme,
jonka voi hyvin asettaa
niiden sankaritekojen rinnalle,
joilla tämä kansa ennen sotilaal­lisen
maineen saavutti? Mitä to­distavat
ruumiillisista kyvyis­tämme
olympialaiset y.m. kilpai­lut?
Tällaisia esimerkkejä voisi
luetella melkein miltä alalta ta­hansa.
, Eikö suomalainen olekaan e-nää
se korvenperkaaja^tijöka isai
hallan mailtaan karkoitctiiksi
pohjoisemma.gsäv kiiin. tnikään<
nää luotettavan, osoittaa samaa
kuntoa . kuin ..mitä osi-isiitkin.. .
On mahdolli.sta, että tiitä kun­toa
oiinyt enemmän iiälitilvänä
meren' takana - kuin vanhassa kor
timaassa. . Se ei knitiMrkaan mer­kitse
sitä, ettii voima olisi sielHi
kotona jäntereissä kuivunut,
vaan etlä olot eivät ole hallineef
tuon voiman va ivaat a: .kiiy tt iiiiiis-t
ä. .S a ma 11 en k i 1 ö, • j (> k a s i r> 11 ä - e. i
py s t y n y t m i t ä ä n a 1 k a i n a a n,. o u
täällä työalan .saatuaan, ihmeitä
näyttänyt.
Tosi on, että valtion asutusti­loilla
siellä tuskin voi tavata sel­laista
rantaja-intoa kuin .täällä
lää?!: vj|jolykscrii raataakin,- se • ei
silli tule omaksi. Tälle viljelyk­selle
saa vain armon ja suosion
jäiidii' asumaan "vakaalla vilje-lysoikeudella."
Maa jää edel­leenkin
vailtlon omaksi kuten en
nen Veniijällä katsottiin kaikki
maa keisarille kuuluvaksi. Ja
kci.-,ai-ir vaihtuivat, hallitukset ja
iiiielipitoet muuttuvat. Uusia
määriiyksiä voidaan antaa ja
.'vakaa' tori)i)ari ajaa pois maal-,
ta,. jonk'a hän on. ^itselleen rai­vannut.
On lian kyllä hyvin mah- '
dolistacttii bäir saa maallaan a-sua,
mutta kun ei se ole oma, 'ei
siinä tee samalla innolla työtii
Ainerika.ssa suomalaisella uutis- kuin-maalla,'jonka tuntee rja tie-
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
MahdoHisimman pikainen toiminta^
»uomeen
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
ou joka päivä tiedossa Suomen rahan todel^
linen arvo ja voi niinollen maksaa aina ,päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.-
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MARKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta,[jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summillö $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c. • '
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastatinoti;ajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet idrjoittaahj^ tar­kasti.
ONT., CANADA.
^1
Mm
mmmm