Canadan uutiset, October 5, 1922

              CANADAN UUTISET
iuomalalnei^ eanomalehtl Canadassa,
Ilmestyy jokaisena -Torstaina.
Kustantaja
The Canada New8 Pjubllshing Co.
Erick J. Korte, Liikkeenhoitaja.
' LaUrI Maunu, Toiiialttaja.
T I L A U S H I N N A T :
Ganadäan: $2.50 koko yuodelta,
f 1.50 puolelta -vuodelta, M T S C , 3 kuu­kaudelta
ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin .ja Suomeen: $3.50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo-
. d d t a , -
I L M O I T U S H I N N A T :
5t) senttiä palstatuumalta kerran Ju
— %hyet ovat yhdys-elon päi- J Mutta siitä huolimatta he eivät
vät täällä maan pääUä. Älä myr l ole jaksaneet muodostaa yhte-kytä
J niitä riidalla ja eripurai­suudella,
vihastuksella j a kiivau­della.
: ~ Viisas r a k a s t a a elämää, sillä
se on ol(!Mvista Jumalassa; hän
h a l v e k s i i kuolemaa, sillä se ,on
ainoastaan imiutos hänen olemi­sessansa.
K a r k o i t a pois se salainen
lalst usnean.t tPiäi tepmalpsitaaitkuauimsiallltea ilKmeorIrtaunk 8jlu*^- ^Vl.P-.^^y.'^S^_ _ .nlnoki^-v' \;^'^ih'^ftnofvo vv ;ai aarni KkiiiittttJdi-di
iP kohtuullinen jalennus. Halutaantle
to- ja nimenmuuttoilmotukset 75 sent­tiä
kerta, .$2.00 kolme kertaa. Nalma-ilmpitukset
.i;2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Airiöliitt o- ja kihlaus-ilmol-
«oksot GOc palstatuumalta. Kuolonil-moitukset
$2.50, muistovärssyllä $3.00.
SyntymäilmoitukBet $1.50. Avioeroil-moitukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m, 30
Ben Itiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotulsta ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkln ilmoituksen hinta on
50 sehtt. Postissa, tulevia ilmoituksia
ei hyväksytät velaksi tuntemattomilta.
iPoiiittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat ilähetettävät
osoitteella:
» CANADAN U,UTISET,
Port Arthur, i , Ont., Canada
i t seänsfl kn ilcesta; omarakkaus,
,-j ok a tahtoo Jiycklyttää vaan itse­ään;
turJiuus, joka ei pidä saa­tua
hyvää liyviintckona, vaan
v e l v o i t e t l i i n a uhrina.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
.Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu­si
osoite.
— Pro f. SaiiCrid Mustonen,
"Suonien Sävel-'rkuoron johtaja
ja (.'{ilumolissa, Mich., ilmesty­vä
n " V a i VO j{i "-lehden lii kkcen-
Iioitajji, OH eronnut toimestaan
ja nmuttanut Detroitiin, niissä
hänellä on aikomus ryhtyä j u l -
k a i s p D i a a n uutta .suomalaista
viikkolchteä.
;ijäistä rintamaa toi.sinaan jo hy­l
y n k i n uhkaavaksi käynyttä bol-slhevikivaaraa
vastaan. Se hcik-kifous
on täysin selvästi tunnus-tev^
tu eikä kommunisteille ole
su«otii minkäänlaista tilaisuutta
kes<kinäisen kateellisuuden ja e-ripvViraisuudcn
lietsomiseen. Si*
ten\!kommunismi vähitellen on
kokoinaan häviämässä ja tulee y
hä enemmän joutumaan tappiol­le
uuilelleeh muodostetussa so-sialisti!
puoluecssa, jonka yhtenä
ohjelmanumerona on kommuni.s:
tosen k3'lvön hedlcmien tukahui-taminen
k a i k k i a l l a Saksassa. Sa­malla
puvolueiden uudelleen ryh­mittyminen
antaa voimakasta tui­kea
hallitukselle j a on lamaan­nuttavana
iskuna monarkisteille,
joiden t i l i l l e on laskettava kah­den
huomattavan demokraatli-sen
henkilön poistaminen Saksan
poliittiselta näyttämöllä.
CANADAN UUTISET
(The Canada Nevvs) v
Tho Finnish Newspaper in Ganada.
" Puhlishod evcry Thursday hy
The Canada News Publishing Co.
Erick ,T. Korte, Manager.
Lauri Maiinu, Editor.
Daily Ne\vs Rldg., Port| Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
is we]romed and read. In evcry Finnish
home in the Dominion. I It i s t h e otily
direet advertising fneqium for those
manufacturers and merchants who
wi8h to create and huild a profitable
and permanent demand for their prod-ucts
and merchandiseiby the large and
ever Rrowing Finnish population lesid-
Jng in Ganada. Place your trial adv
vertisement and get results.
Advortising rates 50c per incU.
Politioaladvs. $1.00 per Incö,
Advertlsements must |reach our Of­fice
Wodncsday; noon «to appcar on
Tliur!5day's Jssue.
Suhscriptlonprlce in Canada $2.50
pVr. year, iljnited States and other
countries .$3..'iO per year In advance.
Entered as second class mall mat-ter,
Dee. t, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
T H E AIM OF THE, CANADAN
UUTISEJ.
To hefp preserve the Ideals and
Böcred traditions of thfs, our adopted
country, the Dominion of Canada; To
observe Its laws and Insplre others to
respect and obey them: To strlve
unceasingiy to quicken the publlc's
sense of Civic duty: linlall ways to äid
In making this country greater and
better than we found It.
— Puhdas omatunto
väärille syytöksille. ,
nauraa
:\ruutMin9t. ihmiset ijitäviit
ilojaan vain sat lumina ja suru-jaau
suurina lapauksina.
— Syi]tl käyttiiä monia väli­kappaleita;
uiiiltfi ':vale ön niihin
k a i k k i i n sopiva kiidonsija.
— ^Tuuli fi voi vetää potkios'
s a a n *'ikä j)otki;i voläissään. Sa-moiji
on teidän hi itänne.
— Canadan länsimaakunnat ,e*
l i i v i i l nykyään tavallisuudesta
])oikkeavaa aikaa siinä siiliteissä
et tä sie 1 lii papkinryöstöt,: ovat ai-k}
in('<'t uuiodostua aivan jokapäi­väisiksi
ilmiöiksi. Vaikkakaan
v a r m u u d c l l H <'.i ole. saJitu selville,
näyttää kuitenkin siltä, että ros-
\()\ monossa lainauksessa ovat
tulleet rajan loiselta puolelta,
Yhdysvalloista, missä näyttiiii o-levcin
erikoisia, preerikauppaloi-den
rosvoamisen ei'ikoisalakseen
ottnneitfi i*ikosjoukkueita. So])i-van
tilaisiuidcn tullen, ja nälitä;
västikin jo edeltäkäsin tilantees­ta
selvää ottaneina, ne äkkiar­vaamatta
nopeilla autoillaan saa­puvat
johonkin rajakylään, kat­kaisevat
sen yhteyden muun
unuiilmau kanssa, räjäyttävät
])ankkien kassaholvit anki ja läh­tevät
tiehensä saaliinaan tuhan­sia
d oli a rei t a. Aina tä hän sa ak­ka
se on käynyt, päinsä jokseen­kin
hyvin, mutta nyt k a i k k i a l la
järjestetään erikoisia, vahvasti
aseistettuja ''suojeluskuntia"
kansalaisten turvallisuutta j a p-maisuutta
suojelemaan.
Aavikkomaaknntain jotenkin
hajallaan sijaitsevat asutukset
tarjoavat otollisen maaperän ros­vo
i 11 e s a m o i n k u i n v ä k i j no m a i n
salakuljetukselle Canadasta Y l i -
dysvaltoiliin. Pitkän rajan eh-;
dottoman tarkka vartioiminen on
malidotonta. sillä siihen t a r v i t t a i ­siin
kokona inen armeija. Väestö
onkin käsittänyt, että heidän it^
sensii on ryh.dyttävä asiasta huö"
lelitimaanj mnntoin saattaa käy­dä
n i i n , että rosvot, lopulta eivät
tyydy yksinomaan pankkeihin,
va a n 1 a s t a a v a t a u t oi 11 i n sa 1 ii kk e i -
den koko tavaravar. j a mahdoUi-sest
i viimein vievät kylätkin mu­kanaan.:
Varkaiden ja ryövärien
rauhoitus a i k a : n ä y 11 ii ä v i h d o i n k i n
loppuneen ja avonainen sota n i i '
tä vastaan julistetun.
— Ivolitu.ullisuus 011 s i l k k i n en
nauha, joka yhdistää loisiinsa
kaikkien hyveiden heliijet.
— »^uuri
mutta sielun
suurempi.
on maitta vaisuus,
ylevyys ön vielä
— Puheestf,r ihminen tunne­t
a a n ; se on huntu, jpsta lienki i l ­maa
ntuu.
—: Jos S i n u l l a on vilianries,
luopunut ystävä, valmista itsel­lesi,
silloin sovinnon ihana voitto.
— ^luistamalla sen, minkä toi­set
unhottavat, saavutetaan me­nestystä
elämässä.
— K a i k k i totuus loukkaa Hel­laista
ihmistä, joka ei mitään
tiedä rehellisyydestä eikä ^hyväs­tä
luonteesta.
• — ' J o k a itsensä parantaa, on
tehnyt enemmän suuren: yleisön
parantamiseksi kuin joukko suu­risuisia
puhujia.
olla
J o k a i s e l l a ihmisellä tulisi
kohtuullisen suuri hautaus­maa,
johon ystävien virheet olisi
YatkeitävH.
— Köyhyys^ \ ja vastoinkäymi­set
ovat tuoneet esille^ monta
miestä: jotka muutoin olisvat py­synet'
tuntemattnmina.
— Sa ksan sosia 1 ist rpuolueideii
iiskeinen yhtyminen kuuluu n i i -
Jiin tapa uksiin; j o i l la saattaa o l l a
hyvinkin huomattava vaikutus
Saksan sisäisten olojen vastai-
.seen kehitylcseen ja muodostuk­seen.
Saksan sosialistit ovat kahdek­san
vuotta olleet jakautuneilla e-:
ri leireihin. Suursodan alkaes­sa
havaittiin ensimäiset oireet
aina tähän saakka kestäneestä
: m i e 1 i p i te i d e n e r o a V a i s u ud e s t a. '^'^ k-si
i\v h m ä k i e 11 ii ^ ty i h y v äksy m ii s-tä
sotaa ja omaksui lujasti sellai­sen
kannan sodan ensimäisestä
päivästä lähtien. Toisten ryh.-
ihä i n m iel i p i d e jak a a n tui e r ä i d e n
katsoen velvollisuudekseen avus­taa
hallitusta j a toisten suostu­essa
siihen vain" väkipakolla.
Sodan päätyttyä nekin ryhmät
taasen hajautuivat, joten Sak­sassa
yhteen aikaan oli n i i n pal­j
on erilaisia sosialisteja, että n i i ­tä
oli melkein mahdoton täsmäb
leen määritellä. Sallainen jaka­utuminen,
on suuresti heikonta-nut
sekä itse puoluetta että
myöskin hallitusta joka on muo­dostettu
useiden ryhmien :^ko-koomuk.
sesta.
V a i k k a k i n "niin kirjavassa jou­kossa
sopisi olettaa löytyvän
kaikenkarvaisten oppien ja uu­sien
suuntien alkuunpanijoita ja
kannattajia on merkillepanti^va,
että varsinaisten sosialistien ."jou"
kossa ei tapaa Venäjän kommir
nitisen hallitirksen ihailijoita.
—^ Narkoottjten (huumaavien)
rohdoksien salakuljetus Cana-daan
j a niiden käyttö täällä on
saavuttamassa huolestuttavan
suuren laajuuden ja on vähitel­len
; muodostumassa kansalliseksi
vaaraksi, jonka seuraukset var­s
i n k i n tulevaan sukupolveen
nähden saattavat olla mitä tu­hoisimmat.
Tällä hetkellä Cana-dalla
on huomattava sija huu­mausaineita
käyttävien maiden
joukossa, eikä mikään suinkaan
tf>dista, että tämä pahe olisi vä­hentymässä,
päinvastoin; Cana­da
ostaa ja käyttää esim. kokai-nia
henkeä kohti enemmän kuin
mikään muu maa. Canadassa har-j
ö i t o t aa n m i tii su u r i s u u 11 ta isin t a
ua u t in toa i n e i ksi ta r k oi t e 11 u jen
rohdosten K'auppaa, jonka . j o l i -
dossa on koko Amerikan m a a t a
otteissaan jiitävä salakuljetus-
Kohdosten nauttiminen ennen
I)itkää muodostuu laajalle, leviä­väksi
paheeksi, jota sen uhriksi
joutuneiden on m i l t e i mahdoton
vastustaa. Samalla kuin he huo­maavat
itse vajonneensa autta­mattoman
syvälle, koettavat he
samaan kadotukseen vietellä
muitakin. Ja n i i n koko liike lo­pu
11 a saa k a nsal lisen j a vi hdoin
kansainvälisen luonteen, .
i\Iontrealissa äskettäin eräs
tuomari tuomitsi rohdoksien
kauppaamisesta kiinni saadun
mieshenkilön kahdenkymmenen­viiden
vuoden vankeuteen ja
erään, naisen viideksi' vuodeksi:
Samalla tuomari vakavasti kiin­n
i t t i yleisön huomiota tilantee­seen
Montrealissa, huomauttaen,
että siellä luvattomien rohdoksi­en
kauppa on tullut suunnatto-t
n a n laajaksi. Samoin on asian^
l a i t a Europassa. Lontoo ja P a ­r
i i s i ovat sikäläisen l i i k k e e n kes­kuspaikkoina,
joista sitten lan­gat
johdetaan. k a i k k i n m a i h i n ja
kaupunkeihin. Sairaalat suu­remmissa
kaupungeissa ovat
täynnä narkoottisten hiiumaus-aineiden
jatketusta käytiistä sai­rastuneita
potilaita.
Canadan, Yhdysvaltain j a Eng­lannin
sanomalehdistössä on asi­aan
kiinnitetty suurta . huomiota.
Mennäänpä joillakin tahoilla
n i i n k i n pitkälle, että selitetään
luvaton kaui)pa saksalaisten' a-
1 u 11 e pa n e maksi, e ng] an n i n k i el i-sen
maailman tuhoamista tar­koittavaksi
suunnitelmaksi.Miten
paljon siinä yleispiirteissään on
perää, lienee vaikea mennä päät:
tämään, sillä tämäntapaisilla sa­moin.
k u i n i n u i l l a k i n palleilla on
sangen suuri pesiytymismahdol-lisuus
missä maassa - tahansa.
tu 133 prosentin korotus. Ma-kuulmoneen
lattif^Ua olevan ma­ton
t u l l i a on korotettu 100 pro­sentilla,
makuuhuoneen akku-noissa
olevien lasiruutu jen 2J
pros., parranajossa tarvittavan
p e i l i n 100 pros., parranajosaip-puan
67 pros., ja partaveitsen
100 pros. Hammasharja on 30
pros., liiusharja saman verran^
kampa"67 pros. j a pyyheliina 60
pros. kaliimpi. Alusvaatteiden
t u l l i a on korotettu 60, sukkien
33, paidan ja kauluksen 15,
kaulahuivin 20 j a puvun 60 pro­sentilla.
Ruokapöytään käydessä muis­tettakoon,
että juomalasien tul­lia
on lisätty 45, omenain 200,
hienon sokerin 84, aluminiumi-astioiden'
150 j a hellojen lOO
prosentilla. Lautasille tekee ko­rotus
27, veitselle ja haarukalle
20, kauraryyneille 200 j a , voille
225 prosenttia. 'Kermalle, joka
tähän saakka on ollut vapaalis-talla,
on nyt asetettu 22^2 sen­tin
tulli {gallonaa kohti, samoin
munille, joiden tulli nyt on ;8
, senttiä tusinalta. K a i k k i muut­kin
ruokapöydällä esiintyvät
ravintoaineet ovat tullista saa­neet
osansa, niin että siitä va­paita
ovat ainoastaan kahvi ja
— juomavesi.
Totuus Yhdysvaltain
kieltolaista.
Otsakkeella " U . S:mea vedet­ty
nenästä" kirjoitetaan " l i k a s ­sa
( 7
Yhdysvaltain uusi
tulHtariffi.
Fordneyn-McCumherin tulli­laissa,
jonka tarkoituksena etu-
I)äässä on suojella Yhdysvaltain
teollisuutta ulkonmaiselta kilpai­l
u l t a , on useita huomattavia ko­rotuksia
erinäisille tärkeille k u'
lutustaväroille. Miten t a r i f f i t u ­lee
vaikuttamaan välttämättö-myystarpeiden
hintoihin itse Y h ­dysvalloissa,
siitä antaa havain­nollisen
käsityksen erään talous­tieteilijän
laskelma, josta, tähän
otamme muutamia kohtia.
Työmiehen aamulla herättää
herätyskello, jonka tullia on ko­hotettu
67 prosentilla. Aamulla
hän käyttää ensinnä tohveleita,
j o t k a nyt tulevat hänelle 60 pros.
k a l l i i m m i k s i . Sängylle, josta
Uusi Suomi on saanut liaasta-teltavakseen
. j o n k u n tuomari T.
•H., Nektonin, j o k a on äsken tul­lut
: Amerikasta, ja osaa antaa
mainitun maan kieltolaista san­gen
.synkän k u v a n . M u t t a mie­hen
tietojen alkuperästä ja laa­dusta
antaa hauskan kuvan jo;
l)ari, lausunnon eri kohdista poi­mittua
lausetta. Hän kertoo en­sin:
" Y l e i n e n ; mielipide on, että
k i el t o 1 a k i a j a t u s sy n iy^i mu 111 a m i -
e n 1' i k k a i d e n i n i es t e n k e s k u 11 d e s*
sa, jotka olivat ylensyömisellä
pilanneet vatsansa. j a hermonsa
ja tahtoivat, samalla kuin itse­ään
parantaa koko kansaa. Ra­hansa,
voimalla : nämä rikkaat
miehet panivat- tojmeen agitat-sionin
valtioissaan ja saivat
hankkeensa. ajetuksi^tkon»i-'C.'>siin
saakka. Kun rahamiehet siis o:
l i v a t juonen takana he saivat a*
sialle kongressissakin vaaditta­van
enemmistön. Valtioissa heil­lä
oli maaperä jo olemassa. 'Niis'
säkin saatiin y l i 2|3:ssa lainlaati-jakunnan
: m i e l i p i d e kieltolain
puolelle j a se astui voimaan päi­vänä
joka ylempänä on mainit,
t u . "
Vähä jälempänä lira= tuomari
sanoo:
" E i voida kieltää, että kapa­kat.
oi iva t ai na k i n A meri kassa
ennen vanhaan todellinen kirous.
Työmies meni lauantaina viikon
I)alkka taskussaan " s a l u n a a n "
ja joi yhdessä illassa rahansa
perheen jäädessä surkeaan ase­maan
koko viikoksi. Ka p a k k a i n
ja etupäässä ' •lauautai-ilmiön"
p oi s t a mi s t a ki el to 1 a i n p u o l us t a j a t
ensi kädessä tarkoittivatkin, k un
r.y hty i vä t 1 a k ia p u u h a a m a a n. He
ajattelivat, että kunhan saadaan
kapakat pois, niin katsotaan sit­ten
jälkeen päin, mitä yksityis­kohdissa
on tehtävä."
Jokainen, pikkusenkin kielto-lakitaistelua
seurannut suomalai­nen
tietää, että Amerikan rik­kaat
ovat rahoineen päävoimana
k i e l t o l a in vastustustaistelussa.
K u n hra N . kertoo siimassa haas­tattelussa,
että kieltolailla oli
tarkoitus taas poistaa työvä-;
e n " l a u a n t a i - i l m i ö n " , — tämä
syyhän on perin toinen kuin r i -
kasten vat.sakatarri!
Joko haastateltava tietoisesti
edustaa kansainvälistä kieltolain
vastustusjärjestöä ja luulee että
Suomessakin saa asiasta .syöttää
mitä hassutuksia tahansa ,tahi
on hän vekkulimaisesti vetänyt
Uv S :inea nenästä.
sopimuksen ja matkustaneet F i ­lippiinien
saarille opettamaan
englanninkieltä sikäläisille alku­asukkaille.
Port Arthuriin lä^
hettämässään yksityiskirjeessä 0-
vat he kertoneet yhtä j a toista
mielenkiintoista kaukaisen saari­v
a l t i on oloista j a elämästä.
Nuoripari Monto vihittihi BeS"
semerissä, Mieh., alkukesästä,
jonka jälkeen he kohta! läksivät
Honolulun kautta matkalle tule­vaa
tointansa vastaanottamaan.
Nyttemmin he toimivat opetta­j
i n a suuressa amerikalaisessa kor­keakoulussa,
jossa oppilaita on
ka i k k i a a n par ii n tuh anteen j a • o-pettajina
viisitoista amerikalais-ta
ja vielä useampia alkuasuk­kaita.
Korkeakouluja F i l i p p i i ­neillä
toistaiseksi on vain yksi
kussakin maakunnassa ja se kou­lu,
jossa >Mr. j a .Mrs. .Monto toi­mivat,
sijaitsee Laoag-nimisessä
kauppalassa.
Ilmasto, kuten odottaa sopii,
on varsin lämmintä. Saaret ovat
tuliperäisiä ja -maanjäristyksiä
sattuu vähän väliä. Kasvulli­suus
on tavattoman rehevää. Ba­naanipuita,
;baml)u ja, palmuja y.
m. t r o p i i k i n kasveja on runsaas-,
ti. Muutamat hedelmät, kuten
papaia, mango j a m u u t ovat var­sin
hyvänmakuisia, kunhan vain
ensin tottuu niitä syöhiään.
Uusista oloista j a uudesta toi­mestaan
M r . j a M r s . Monto sa­novat
pitävänsä- paljon. Jos.
k a i k k i menee yhtä mainiosti
k u i n tähän saakka, ei kahden
vuoden oleskelu siellä tunnu
lainkaan liian pitkältä. "JOlämä
täällä on todellakin ihmeellis­t
ä , " kirjoittaa Mr. .Monto, " k u ­teen
yleensä itäma^illa, j a nyt
t u nne 11 . si tä j o h y vä 11 jo u k on.
Olen käynyt monissa kauppalois­sa
ja' maaseudulla sekä saanut
|)aljon tuttavia alkuasukasten
keskuudesta."
KOMMUNISMI — TYÖTTÖ­MYYDEN
AIHEUTTAJA.
Maanmiehemme Filippineillä,.
Kansalaisemme Mr. Alex. Mon­to,
joka Illinoisin Yliopistostfi
valmistui korkeakoulun opetta­jaksi,
sekä hänen vaimonsa, joka
on suorittanut opettajatarkurssin
Marquettin, Mieh., normaalikou­lussa,
ovat kut«ni tässä lehdes­sä
aikaisemmin olemme mainin-
Suomen eduskunnan
kokoontuessa.
hän j u u r i nousi ylös. on as'Metr j n c e t , — tehneet kahden, vuoden
Puhuessaan Suomen eduskun­nan
istuntokauden alku jäisissä
syysk. 7 p., lausui presidentti
Stählberg m. ni. seuraavaa::
' ' S e eduskunta, joka nyt ryh­tyy
tehtäväänsä, hallitusmuodon
mukaan edustamaan Suomen
kansaa, on valittu täyden kolmi­vuotiskauden
jälkeen toimite­t
u i l l a lakimääräisillä vaaleilla.
Siten on Suomen tasavallan olot
kansaneduskunnan uudistumi­seenkin
nähden järjestyneet
säännölliselle kannalle.
'•Uuden eduskunnan, kokoon­panossa
ei vaalien tulokseksi ole
t u l l u t ehdotonta enemmistöä
millekään puolueeksi kiteenty
neelle ajatussuunnalle. Lailliset
eduskuutapäätökset täytyy . sen-tähden
useinkin saada synty-
1 n ää n sovitteluin a e r i ry h m ä i n j a
edustajain kesken., Se tulee e-p
ä i 1 e m ä 11 ä a i li e u 11 am a an v a i k e -
uksia. .Mutta toivoa sopii, että
vilpitön tahto asettaa isänmaan
yhteiset edut j a asiallisiin tulok­siin
päiiseminen erikoisliarras-t
u k s i a ja toisarvoisia eroavai­suuksia
yi e m mäksl se kä. lo ja 1 i nen
menettely on tekevä menestyk­sellisen
eduskuntatyön mahdolli­seksi.
Sovitteluilla ja hyvällä
tahdolla on niinikään koetettava
saada eduskunnassa riittävä jiy-syväinen
enemmistö , l i a l l i t u k s en
tueksi, jotta, te hokas j a j o h don -
mukainen tasavallan asiain hoito
sekä sisään* että ulospäin kävisi
mahdolliseksi.
: " E d u s k u n t a kokoontuu nyt
alkaville valtiopäiville säännölli-semmissä
ja rauhallisemmissa no­loissa
kuin milloinkaan ennen
vapaassa Suomessa. Kansainvä­l
i n e n asema on yhä vakaantu­nut,
muiden valtioiden kanssa on
aikaansaatu yhä säännöllisempiä
suhteita. Myöskin sisäinen jär­jestys
ja turvallisuus on, valitet­tavista
rikollisuuden ilmauksista
huolimatta, lujittunut ja talou­dellinen
elämä on yhä enemmän
palannut säännöllisille raiteille.
K a i k k i tämä tarjoaa eduskun­nalle
mahdollisuuden j a hyvän
pohjan ulkonaisen rauhanpolitii­k
a n sekä .sisäisen rakennustyön
edelleen jatkamiseen.
—^Rakkaus riitelee j a sopii jäi-,
leen, ystävyys salaa närkästyksen
sä. Jos sinua vuosikausien pääs­tä
kylmeramin kohtelevat ystä­vät,
jotka vannoivat kan.ssasi ja^
edestäsi kuolla, niin ole aina altis
heille anteeksi antamaan.
Eräs kaikkien yhteiskuntien
pahimpia taloudellisia vitsauksia
on työttömyys, joka on kuin ai-nai
ne n p ai n a j ai nen 1 u k em a 11: o i ni-en
kotien ovella, kirjoittaa " l i k ­k
a . " On tosin ollut aikoja, j o l ­l
o i n korkean konjifnktuurin val­litessa
työttömyyskin on melkein
kokonaan iiävinnyt. xMutta aina
on ennemmin tai myöiiemmin
puhjennut talouspulia, jolloin
työttömyys on saattanut saavut­taa
kerrassaa n uhkaava n 1 u o n -
teen. Vaikeimpia talousj)ulia.:
mitä nykyaika tuntee, o n ; ollut
m a ail m an s o d a n * v a i k i li 11 k s i s t a
puhjennut ja useissa maissa j o
parin vuoden aja 11. jatlcu nut pli­la
kausi. Siitä ovat varsinkin
sellaiset korkeavaliintl a i s e t niaat
kuin Yhdysvalhit, J^higlanti j a
Ruotsi joutuneet kärsimiiän. , k u n
esim. Suomi o n . t äliän . saakka
päässyt väheinmällä.
Näitä talouspulia j a niitä seu­ra
n n utta työttfimyyt tä on uscili
sosia 1 istisclta j a . kommunistiselta
taholta väitelty yksinomaan n\--
ky a i k ai se e n k' a [> i t a 1 ist i s e (' n t n l o
usmuotoon. l i i t t y v i k s i . Xe l u u ka
kokonaan liäviäisivätoleniat l o ­miin
sosialistisesta, . t a i ' kominu-;
n is t is es t a y ii ia i s K' u i i n a s l a . - \ y f
viimeksi on " S u o i M . c n Työmies"
kirj()ttacssaan i t r i i u t a i i i a ; päi\'ii
si t te 11 ensi-: IM 1 \ ' en a, in a 11 (I oi 1 ises 1 i
uhkaavasta tyfiltömyydestä.. j i i l -
leen tuonut asekamaristaaii. sille
tuon kuluneen viiilleen - ''Pois-:
taa sitä .(s.o.. .1 y/ittömyytlii) rl
tieten.kään voida muulla- kuin
yli dc 11 ä ai n oa 11 a Ive i 11 o i la:: \rA 1 k- .
katyön poistamisella. . i M i n e n k i i in
tämä ta [ ia h t uu,. • o\'at. kur j11ud(>n'
ja hädän viimat puhaltaneet jäii'
tävän lieiikäyksensii m o n e e n tu*
hauteen tyiiläiskoliin."
- Oikeastaan odottaisi el lii koiii-iministis(!
t lehl(Mnmecsiltäisiv*ät
tällaisia väitteitä ii n j o n k u n , ver­ran
suuremmalla varovaisuudel­la
nyt, k u n jokaisella aikaansa
seuraavalla ilinii^-ellii o n tilaisuus
niihdii. kommunismin. •; kehitys!il
j a liedelmiii Vanäjällii. J o ku
vuosi takaperin sellainen puhe
oli viiheimntin vaarallista, k u n o-losuh.
tcet: Venäjällä : ei.viit vielä
olleet ehtineet . kypsyä nykyisel­leen.
: ]\Ilitta nyt. voi jokainen
ottaa, tuollaista löysiä iiuiuivaa
kommunistia sanastaan kiinni ja
käskeä. katsomaan tilannetta
siellä, missä kapitalismi o n pois­tettu
• tai missä sitä ainakin on
koetettu poistaa.
Katsokaamme Venäjiin lyö^
m a r k k i n o i l l a nykyisin vallitse­vaa
tilannetta. J a jotta tätä t ar
kasttista :ei moitittaisi puolueer
li se ksi, o t a i n m e t i e t o i n me yksi 11-
Ny&yindn kurssimme rahaläfeö
tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitsG on
Myös myömme pankki-osoituk
sia (shekkejä) markoissa yllä^
mainit, kurfesin jälkeen j a erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa Vd-täviä
matkustajien shekkejä d.ol-lareissa,
jotka Suomessa lunaste­taan
siellä voimassa-olevan dolli»*
r i n kurssin jälkeen.
Lähetyskulut ralialähetyksiile
postin kaut ta on 15 c. su m mill<»
alle $20.00; sitä suurem miltä sufl"
miltä mitään k u l u j a ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse OB
$3.56 k&ikilta summilta.
K a i k k i lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähet}^
stä ei erikoisösti pyydetä. ^
'Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja lähettäjän osoit­teella
varustettuna osoitteella:
Foreign Department
HANCOCK :: MICH
—Perustettu v. 1874.—
VaVut y l i $3,000,000.00.
K i r j o i t t a k a a 6uomeksi;meiUä
o n kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
'
omaaii \:ii. - a l l i K i s t a tai puoliviral-lisif-,
la neiivostovenäläisistä läh-•
leistii.. : Ivrasiiaja Uasela kirjoit-.
ta viime loiilvokuuirö pmi: Yk-sityisl{
än ; liarj()rlta.Mia teollisuus.
k e l l i n y y ; . ii;ifiinmaisen hitaasti.
-Moskovan kuvefnementin taloiis-neuvosloii
tied.onantoien m u k a an
oli tammikuuhun mennessä pal­kan
n a u 11 i joi I a Mos k o vassa • • 5 0 , - :
(H)(), Pietarisia :JO,()0f) henkeä..
Nämir eivät .knilenkaan suuriiir
m a ]< s i o s a k s i • olleet... te o 11 i s u u d e n
[)a.l vei uksessa, vaa n ra vin totois­sa..
kaliviloissa sekä pikku y r i -
1 yksissä; — Valtion harjoittama
leollisuus. samoinkuin . muutkin
valtion laitokset:tulee taantumis-laaii.
taantumaan. Siihen .sen pa­k
o i l i aa .lculutusi)ula, s.o. niin sa­nottu
liikatuotanto., liikepääoma,
(dinlarpeiden ja raaka-aineiden
iniute, kulkrineuvojen -rapi)eutu-
.minen ja .onuutv samanlaiset^^ sei­k
a t . "
' J o vuoden 1022 tuotantosuun­nitelma
edellvtti kutomateolli"
~r—^
-M
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
läJiettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
ön joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KUEfiSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MARKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita^ Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50i:00 asti;
75c. summille $100.00 asti; Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar-kasti.
, I " ^11
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.