Canadan uutiset, February 5, 1920

              PERUSTETTU 1875.
(Keisarillinen Pankki)
OF CANADA
K\in lähetätte raliaa kotia, niin tämä Pankki välittää
t ?idän rahhnne mihin taliansa sivistyneen maailman osaan.
Jjähettäkiiä|i\n]ianne pankin välityksellä.-S^
helpoin keino.
IMPERIAL BANK OF CANADA
PORT AF^THUIIIN HAARAPANKKI, A. H. Weaver, Manager.
1 Hftarapankki b y ö 5 l : i n Fort T/illiamissa. '
JUHO VESAINEN
HISTORIALLINEN RO:\rAANL
: , ..Kirjoittanut
S a n te r i I n g m a n. ^
f*"
vitti sön vainajan konraan. Tu»
kevasti tuntuivat kankeat sormet
vielä puristavan tapparan vartta.
Hannu -katsoi sitä ja liyinäliti su-rnmielisesti.
Häi/ muisti niin sel­västi,
vainajan taistelun kuumuu­dessa
keri-an lausi^imat sanat:
— Itsestäni on tämä ottavampi.
T i o p p u.
1^. L
Kohtaus.
K n u p p i s ^ l T e i k k i . .
, iXiin.kei'toivat saattajat eikii
kuulunut heidän pniiccnsa- aikana
]•>]i'tiss?i hiiskahdustakaaii. Annl-
Icin- fjji koko a ja-ni istunut vuotecl-h-(
Mi iiojuutimecna, henkeään 'pi-
(liiltii,viK helikvivin silmin oli hän
k uu 11 irc 11 u tl . surid 1 ista tarinaa.
A'ama Ivt)! va.>,en kuluttua luiesteu
va'i.it'ttna hän lp'.säsl:
'— iIonk(")(sp'kuoli, eikö uiirään
•ehiin.vi vii-kkaa|'l.
Illaniui \'iivytteli. hetkisen vas-
1 alustaan ::ja: vlirkkoi: sitten verkal­leen
:
- I.Ahui oii losunut svdiimmeen.
Kovina kuin savij.hiukan haihtui.
hi|'iiriiysin lilineii viereensä.laai-
1 ia 11 e, 1111kiUIiia 11 oi is'iko.toiv^a jä r
1 eill ii. \ Yvv [ a. " inil p p ti s i t o r ven a<an
i-innasta. henki teki lähtöäiin.
Viaan ää'fien koraluiellessa. kuulin
i u e n vicla catkonaisesti soper-tavan:
• ' • • \ - •• •"• .•• . • • • .•
— • Sa]ro. Aniiil 1 e. . . Tai")ani: kos-ta
k o o n . . . , .
' Xy; vasia i\"iäsi kyyneltiMi viit­ta,
voimakas, iiillitsemätön, puh-ki'amaan
esiin tuskaansa pakah- '^'"'"^
. 1 u\'an' i puolison tiipötäydestä .sy-diiinniesiii.
' l l ä n heittiiysi laivsen-
: s a k «:> h d.o n W t e e n (p o'l x il 1 e e n j a n o -
ja Iisi .sen y]i, koko. ruumiin valla-vasti
vavalidelhKssa. Nyyhkytys-tensä
.Jii 1 iin 11än 1 puristaen lastaan
lieliästi rintaansa vastaan, i)uliui:
^ 1 '^po.lisii\tön, Tapani raukka­ni,
Smutininulile jättivät, muut
viet iiii kaikki . . .,
A'aan kvvn Iten titlva, uiivtitti
>^urua ja lieli^otjiiv-kirvelevää sy-diintä.
I i r ä n jo ktnili ja tajusi mi­ten
na|apurit kaikki ehättivät,
hiiiitii loliduttainaan.
— Vesaisen leskellä ei pidä ol­la
koskaan rninkään puutetta ei­kä
^hiitää* niinjkauaiv kuin leipiipa­laa
lie niii.s-^ii jutäjissä . ..
j ..Xiin vannoivat; uaajuirien jni(v-lief.
: .I.a^ vlrnha i linnanpäiillikkii
julisti juhlallisesti, c-tiä Uuotsin " i " -^^Mirakunta
hallitu^s ei ole jiiittävä Vesaisen
a n s i o i t ;i j > a 1 k i t se i n a T t a, . .\ n n i n 1 n o
astuen virkkoi hän:
kuin ol(Mi Pilari
päänsä patjoista ja vii-klcoi ko­hottaen
kyynel<'iset silmänsä
Hannua kohden: '
— Kuule, onlian nyt siis jo Ah­makin
kuollut
— Kuollut se on. vaan paljo sen
henki maksoi.
Silloin kiersi Helinä kätensä
11 a n n n n k a u 1 a a n. j a n o j a s i p ä ii ns ii
sullmnsa- rintaa' vastaan.":-— •
P i r i i n p i t k ä n ' j)t)ydän ääressä
su)'evain seurakuntalaistensa kes-kessii.
istui äänetönnä Iin vanha
kirkkoherra vaipuneena synk­kiin;
murheisiin uiiett(jisiin. .Kä­det
olivat ristis«iä, säälivinä, sure­vina
tarkkasivat hänen katseensa
kelitonsa vieressä itkevää äi-tiii.
Milloinka, niin ajatteli vanhus,
milloinkahan ])äättyvät uämä ve-,
r i s(> t 11 ii y rii n n < i t, i n i 11 oi nk a ra u h o t -
• tiiu tämä levoton kansa, milloin
sulaa - viha: sydämmestä ja kar-.
koaa:katkera kosto?. .Meneekö se
ijäti perintönil isästä poikaan, pi-
.liiiik(> lieidän aina kaatua koston
sana hiutlillaan niinkuin. .Vesai-ä
s k e n . . . Eikii. vitsauskaan
p(^hmitii luontoa ja nöyrrytä ko­vaa
.sydiintii.' — .Mutta sittenkin,-
niin a j a 111 • l i 11 ii n toisekseen, e ih iin
voi tuomita tuota kansaa,: se on
niin paljo kiirynyt,. - sirä ei voi
nuhde]lak.a.aii, sillä se tarvitsee,
lohdutitsta...
J a lohduruksen sanoja llän sille
rupesi ])uliumaaii. lohdutusta^ e-tenlvi
11 orVOIvsi jiiäueelie perlieel-le;
vaan varoituksen sanoja, kai­kille...:
-la lopuksixliän virkkoi:
. — Paljo olemme nähnee tv verta
vuotavan, paljo kiirsimyksen kyy-
— Niin t o t ta
iPa.ii-<i:e. tolimitanisinulle rnunulta'
el i n k a u t ise n e 1 i jk k ee n j a . t i la s i.
verottamaksi i eilisiksi ajoiksi.
Vaan toisten 1'olid uteli essasure-vaa
'ivskea..
se etsien ympiii-i pii-tin; — hän
ei ollut vielä morsiantaan ollen-kaan-
tavanin:i|t ija oli huolissaan,
ettälsurusanomal aivan oli lannis­tanut
tuon herkiin ja hellän lap­sen
mielen. .Hän löysi Helinän
lv y VI -is t y n e e nä i \' u o t e e n nu rk ,-
kaan : .siinä nyvhki hiljaa. ])ää
patjoihin painautuneena. Hannu
istahti viereen, isiveli hcllävaroin
noita ipeh me itä, vaaleita kiharoita'
ja kuisliasi - x i , '
' — Tyynny Vtyttöseni, tyynny.
Me panemme tästä elämän uudel­le"
tolalle ja vielä se haihtuu suru­kin
kerran. ^
T.ntö^ tartt'ui silloin hermostu­neesti
Hannun käsivarteen, nosti
ueleitii. paljo- surua- ja •kurjuutta.
Suokoon Jnmala. ettil:vainon ajat.
nyt olisivat lopussa. OpettaLia
lapsianne kaminoamaan. verta ja
ra ka s t am a ;i n ra 11 h aa, o i)e 11 a IN a a
heille, ettii ko^^to on Herran. ..
.; dlartaudella knunleli ni;isentu-
\'ahlian .'PHiiiie-uensa-
sanoja ja yhtyi niiden lo-
])utiua..:: suruvirren., säveleihin,
V'aan vielä, virren aikana hiipi
Han n n ui os, syt yt ti. porstuassa
tuohuksen ja seisoi sen valossa
k ai 1 a n ai k a aa^ ii iin e ti paarien vie-ressii
katsellen siinä kylmänä le-päiiviiii
sotatovoriaan, jonka kans
Pekka Kytkösellä oli valtamaan­tien,
varrella y)ieni mökki, jossa
llän.on 'Karoliinansa kanssa asunu
aina siitä ' lähtien, kun kävivät
"vannetta puristamassa" ja lu-
.])aa m assa a ut ta a.. t oisia a n my ötä-ja
vastoinkäymisissä. Kun he o^
vat pysyneet ufkollisina toisilleeii
j a - hyvissä väleissä naapuritalo-jensa
.kanssa, joiden palvelijoina
olivat ennen olleet, niin ei heiltä
ole työ eikä leii)ä puuttunutkaan.
Mutta heidän keskinäinen hyvä
soiuinsa,^ varsinkin yksimieli.syys,
y r i t t i m e n n ä aivan pilalle, kun
ny kya ja n a a t teiden mu kaan k öy -
hiit nousivat vaatimaan oikeuksi­ansa.
Pekka kutinteJi jjiiitä pu­heita
ainoastaan töisellä korval­laan,
mutta Karoliina oli kiihke­ämpi
ja kiei)sautti pois l i u i \ i j i k in
korviensa päältä , kun. mökkiin
poikennut puoluepuhuja alkoi
kaivella • rikasten syntiluetteloa.
A^äliitellen hän edistyi niin paljo
1 iedossa, eitä kykeni puhumaan
j^oh.^taarien taistelusta --iKapi-talisleja\-
astaan.:'Jopa hän ker-ran
selitii aivan tolkussaan Pe­kalle,
miten 'jvuo kapitalisti-porvaT
rit an-!^tavat heidän vaivannä-k('>
n>;i. 1 i
: — llym. vai niin, hymähti Pek­ka.
M'iä ne ovat sinultakin anas­ta
neet-'.*
Kar.oiiii^.aa harmitti tämä Pe-kaii.
p.oi'vai'illisuus j a hän kivahti:
/ —- .Minultako I Vähäkö minä
niille tein työtii nuorena ollessa^
— -Toutenko .sinua olisi jutänyt
elättäii'^
— Ennemmin joute,n kuin sel­laisella
palkalla,, päätteli Karolii­na.
Ja vähäkö sinä olet tehnyt ja
yhäkin teoi, kun vaan riikkaat si­nua
liyvittelevät.
luokka vain liymähteli .ja virk­koi
:
— Niinhän minä olen tehnyt ja
teen edeskin päin, .sillä tehdystä
.71 ä ky y a in a j o t a i u tu 1 e vau, vaa n
tekemättömästä ci mitään.
— Tulee siJttä r i k k a i l l e . ;V
hai-haili Hannun kat- ^'^.^^'^n rinnakkain oli niin monet
taistelut taistvel 1 ut ja monet ret­ket
ret keillyt^: Nyt; se-on- Juho. lo-lK'ttatii!
t retkeiisä,- : Siin
m i (' s: n i i 1 r r a uh ai I ise^a • ix kas yöt
ovat niin varhvat ja vakavat kuin
olivat-.. ai n a^ 1 aist(duh" t ui een • rien-täessään.
Hetkisen siiliä seisottiiaah, hg.-
k i Haniuitti()reen, metsältä tuok­su
v a n k n u s(Mi ok san; j a pe itt i sillä
san ka ri vain a jäh; kasvot; j\Iiekka,
tuo komea lahjäniiekka, "oli ttipe.s^
ta valahtanut:;;laatt^ialle^Hannu
nosti sen ylös ja ;la;ski: poikkipuo­lin
vainajan rinnalle, Vaan hän
otti sen siitä:tä:{is: heti pois^nout^^
r esi a st ä Ji ih ni h: r a skaan,; v e r ^ruos­teesta
ruskean sotakirveen j a -sor
Kai'oliina keskeytti lauseensa,
sillii, vieras, tuntematon mies pis­täytyi
tui)aan. Se oli nuori, jo­tenkin
hyvissä vaatteissa, oleva
mies. Karoliinaa - vähän hävetti,
<'ttii jos se luulee hänen riidelleen,
j a alkoi hyvin; sävyisällä äänellä
kysellii mistä vieras on.
— Tuolta minä olen Etelä-Suo­mesta
vastasi tämä.
Ky.selyjen kautta selvisi, että
mies palautui Polijolasta ja oli
poikennut mökkiin j)yytämään
ruokaa rahalla.
— Xe on niin kuivat ruuat näin
1) ie n i ssä ] )a i k o i ssa, se 1 i 11 i Kar oli i -
ua. Olisihan tässä lähellä suuria
faloja, joissa on antaa uutta jos
kystakin. ^
— .Ma iitaisipa .tarvita. |
Pekka ei joutanut pitempää'n
keskusteluun. Hänellä oli parin
virstan j)äässä asuvan sepän pa­j
a l l a viikate vasarrettavaua, j a se.
oli haettava sieltä, sillä heinaaikä
lähestyi. ' Paltnirnatkalla tuli
mökkiin jäänyt .vieras - va.staan.
Pe k ka ei tuntenut erityistä veto­voimaa
seisaht^^ sitä puhuttele-maaih
mutta vieras pysähtyi ja
v i r k k o i :
— M inä söin ja vaimonne mää­riisi
vain viisitoista pei/niä rutias-ta.
.Mutta minulle sattui kaksi­kymmentäviisi
penniä pientä ra­liaa
ja vaimollautie ei ollut:vasta^
ta.
— Eipä tainnut olla, sanoi Pek­ka.
Ehkäpä mimilla oni.
Hä n k a i voi kukkaronsa; j a löysi
sieltä kymmenenpennisen, jonka
pisti miehelle. Nyt he erosivat ja
Pekka käveli mökilleen.
Karoliina oli siellä pyyhkimässä
p{>ytää ja lieti oven avattua kään­tyi
kysymään:
— Tuliko se mies sinua vas­taan?
— • Fu 1 i. X i i s ta si. Pe kka, ja, min ä
a n noi n sille kymmenpennisen,
kun sinulla ei kuulunut olleen
vastata viisikolmattaisesta.
—• Mistä viisikolmattaisesta?
^Maksamatta se roikale meni.
— Niinkö, ilimetteli Pekka.
I\[aksaneensa minulle sanoi ja us­ko
n h a n i n i nä j i \ iestii tnon verran.
— Niin, sinä uskot kaikkia, to­r
u i .Karoliina. Nyt se söi riilnulta
ilmaiseksi ja sinulta vei kymme­nen
penniä. Jo sinäkin o l i t . ..
— Tuo yksi lantti ei ansaitse
pitkältä puliua, keskeytti Pekka.
Oppia tämä on minullie ja pitäisi
olla .sinullekin. Tuo mies, jota
nytN^mitit roikaleekvsi, oli tunti
takaperin parhaita miehiä j a rai-nii
tuolla inen pilkattava "Rikasten
;Turkinhelmassa ryömijä. Sinä o--
let koko viime talven ja tämän
kesää ihaillut noiden tuonlaisten
m u k a k ö y h i e n ystävien pulleita
ja niiden inukana panetellut ^a-lollisia.
joi ka- kovalla työllä koet­tavat
ri'hellisesti elättää itseänsä,
j(V niuitakin. J\linä olen ollut tyli-niä
ja tollo, ktm en ole huutanut
samaa. Sinii olet puhunut prolc-taa
rei.stä,miten ntv e l ä t t ä v ä t mm-;
1 H. Nyt': iuiit sen' oil^ean^ proletaa­risi,
ja ni'ii' senkin, elättääkö se
muita. Tehneekö vieläkin miele:
si kulkea niiden turlvinliepeessä.
i\rinä en kulje ja ennemmin jääu
tyhmiiksi, ennenkuin lähden sa­votoihin
oppiman miten työansiot
juodaan ja sitten köyhistä mö­keistä
syödään il ma iseksi.. IMinä
toivoisin, ctjtä sinäkin pysyisit e-rilläst
koko sakista.
Karoliina, ei virkkanut myötch
eikä vastaan.- Häntä liarmitti. et­t
ä sattuikin tiiön vieraan tupaan
tullessa olemaan puhe näistä asi­oista.
Nyt tuota Pekkaa ejkään-tiytä
enää mikään^' vaikka itsekin
pysyisi aatteelle uskollisena. Jos
voisi .saada seh-ille, ettei tuo mies
oUut oikea, proletaari,. joksi sitä
Pekka viiittää; Mi>tta jos se on oi­kea,
niin mitä täs.sä osaa uskoa.
Karoliinan kunnteluhalu laime­ni,
eikä llän enää ollut oikein he-as
ruokaa laittamaanj. vaikka
pyytäjä olisi osannut puhua pro­letaaristakin.
r
Miksi maksatte korkeita hintoja teestä kun
maassa tai
ostaa 75c. pauna.
•n - \
f Omat varat: Snik. 106,000,000:-^ ^
Älaksaa talletus-, pääoma- ja säästökassatilillä 5i/j pros.
: .sekä juoksevalla tilillä . ' 2>/o pros. -
1 Pääkonttori Helsingissä.
1 Haaraosastoja Hangossa, Hyvinkäällä, Kokkolassa, Lahdes-
" . -sa, Loviisassa, :Munsalassa, Oravaisissa, Ori-
,mattilassa, Pietarsaaressa, Porvoossa, Salossa,
' I ' Tampereella ja Vaasassa. ^
Tallettakaa rahanne johonkuhun yllämainittuun konttoriim­me.,
Me m^kpamme korkeimman kurssin.
— Niin. jos antavat, sanoi vie­ras,
fla vaikkapa antaisivatkin.
niin en sittenkään mene heitä
"pokkuroimaan, sillä minä tunnen
rikkaat liiankin, hyvin. Ne ovat
ka i kki ii tä pi"oletaa rien sorta­jia.^
iKa ro 1 i i n a . n au rah t i m iel issään
ja virkkoi: ' ,
'— Vai on Aderas tullut sellai-seon
käsitykseen rikkaista. Tämä
meidän mie.s se ei niitä moiti. NiisT
tä tämä on hyvänsä löytänyt ja
niiden takinliepeessä tämä kui
kee.
Vieras, ei tahtonut kovin kovas-ti
painostaa mökin isäntääkään,
joskin ^on jäänyt jälelle ajastaan,
vaan puheli rauhallisesti.
— Niinhän täällä,on moni muu
kulkenut, kunnes on saanut sil­mänsä
auki.^ Harvassa sentääii
löytyy enää proletaareja,' jotka
eivät oivaltaisi, et tä luokkarajat
o vat pidettävät selvinä. Tuolla
suurissa savottatöissä sen oppii,
jos ei missään muualla.' Olettekö
ollut koskaan niissä?
Vieras, teki tämän kysymyksen
Pekalle, joka oli noussut jonne­kin
lähteäkseen.
— EnXole" ollut savottatöissä^
vastasi Pekka. ' - l :|
— Tarvitsis olla, vaTJuutti vie-
SYYLLISIÄ.
I tä mu inen taru.
Eräänä päivänä tuotiin muuan
nuorukainen uskovaisten hallitsi­jan
k^liiti Harun ai Rashidin luo,
koska nuorukainen ;oli varastanut
leipuri Babdtdin myymälästä ka­kun.
Kun Assin ben'Abdullah,. nuoru­kainen
.oli valtaistuimen alimmal­la
laskelmalla painanut otsansa
tomuun, katsahti hän vakaasti ja
ilman pelkoa kaliifiii totisiin kas­voihin.
—. Mik^i olet rikkonut koraanin
ikäskyjä ja^ minun lakejani vas­taan?
kysäsi hallitsija.
—^Maailman aurinko.
Assimin vastaus
isäni" on sairas
Silloin heittäy.slAssim polvil­leen
ja puimi: > j ^ ^'^
Sielu.ssani asuu salaisuus, salli­kaa
minun ilmoittaa se. K u n kak-s
iy c i t ii s it te n i s iini sai ra s v u o te e n '
ä ä re e n n u ka h d in, i l m esty l et eeni j
Soliman suuri ja opetti minulle
taikakeinon. , Ken pulitain käsin'
istuttaa, maahan taikakeinolla va­ratun
kultarahan, s a a i u i i t t ä ä i h a ­nan
sadon : maasta kasvaa kulta-puu,
jossa on kaltaiset kukat ja
kiiltaliedelraät: kuitenkaan ei tai­kuutta
saa harjoittaa omaksiUiy-:
väkseen.
Kai iiii lau.sui:
— Valtakuntani eduksi ja Jiyö-dyksL
tahdon, käyttää kullan ja
t a iku u den: menk ii ä m m e puu ta in­haani
koettamaan;
Puutarhassa sai Assim kidtara-han.
taikoi .sen ja ojensi kliifille.
— Vain puhdas käsi. joka ci
koska a n o 1 c ot t an n t vi erasta o -
m a isu ii 11 a, sa a. ase 11 a a ra 11 a n mul-taaii.
Koska iniiui .olen varasta-luit,
leivän, olisi taikuus tehoton
jos nvinii. multaisin rahan. Ota si-niiV
herra, j a istuta kidtaraha! :
Silloin kääntyi kaliiti Giaffarin
])u<)leen: — Allah on suuri ja nä­kee^
minun katumukseni. 3Iaail-ina,
Ivuiiluu kaliifille, enkä saata
ottaa mitään mikä ei olisi minun,
alutta kun isäni istui kaliifion
va 1 ta istuimel 1 a ryösLin uscin hä­nen
aarrekammionsa. Istuta si­nä,
Oiaffar, taikaraha.
— Herra.: puhui siiur-visiiri,
(vastaa; pääministeriä), -~ sinun
valtakuntasi.^ tulot kulkevat mi­nun
käsieni kautta, ja vaikka o-len
koettanut hoitaa niitä tunnol­lisesti
. . . en tiedä onko taikara-lia
kasvava minun istuttamanani.
/^iit'.t'ar ojt^nsi i'ahan kirkollismi-nisteiille.
Korkeasti ylistetty hallitsi­ja
.sanoi tämä — kirkon kymme­nysten
liallinto lepää hartioillani ;
niit(!nkii saatan tietäii, onko Allali
antanut •..minulle armonsa pitää
käteiu puhtaina vieraasta, omai­suudesta
1 Jätän siksi rahan so­taministerille.
.Mutta tämä pudotti vuorostaan
]'ahan kiireesti Aissimin käteen.
-—Minä maksan palkkasoturit,
•jaan sotasaaliin ja hoidan sotarä-haston.;
en miniikään tiedä ovatko
puhtaat.
Assim kat.sakta kaliifia silmiin:
' — Herra,' sanoi että jokainen
rikos on rangaistava. 'Seison täs­sä
valtakunnÄn ylimpien seurassa
ja rikok.seni on vähin.
Silloin oikaisi kaliifi itsensä.
— Assiin ben Abdullah, kiitän
BANK OF,HAMILTON Perustettu 1872.
Laillistettu P9-rlamentin määräyksen mukaan.
SÄÄSTö-OSASTO.
Tallettakaa rahanne Canadalaiseen lupakirjalla toimi-vaan
pankkiin. , /
ME MYYMME MAKSUOSOITTEITA
Suomen pankkeihin j a muihin liikepaikkoihin.
Suomalainen tul|cki pankissa.
PORT ARTHURIN HAARAPANKKI
Gumberland & Lorne katujen kulmassa.
^Haara-osasto myöskin .Foiit AVilliamissa.
ME EMME voi PUHUA SUOMEA,
- multa meidän IHNTAM^^LE PUHUVAT mitä kieltii hyvänsä.
—Tuokaa meille—
Turkiseläinten
ja kuulkaa mitä me sanomme: Meidän liikkeenhoitajamme -T.
T. Herbert, ennen ollu t turkiisten -dstajana Hudson .Bay yhtiön,
palvehiksessa, on tuttu teille lyaikille. Hän on maksanut mo­nia
tuhansia dollareja suomalaisille träppäreille ja aikoo mak­saa
monia tuhansia lisää. Hiän^elle voitte luottamuksella lähet­t
ä ä turkisnahkanne ja me pidämme pyydettäe.ssä kaikki tur­kikset
erillään. ' ^ ^
THE GREAT LAKES FUR TRADING CO., LTD.,
12 Francis Block, (ylakerrissa), Fort William, Ont.
Haaraosastoja: Dinorwic'issä,-Nipigonissa ja Long Lac'issa.
Tanskalainen muistanut suoma-
; laista suojeluskuntaa. V
Köpenhaminalaiuen pankkiiik
AUVed .lyr^:en.sen. joka jo aikai­semmin
on tehnyt lahjoitukseij
Suomen Ampujainliitolle bolshe-
V s m in v a s t usta mi sta vkoituk sessa,
on sa m a .1 t a rkoit usperä ä si Imällä
pitäen maaherra Ernst E, Ros{!'n-c(
vistin välityksellä lahjoittanut
^likkelin suojelu.skuntapiirin: p i i -
ricsiku.-.nalle 24,a00 markkan ja
jönlulahjojen hankkimista varten
Aunuk.s.'ssa vartiopalvclusta suo­rit
taville vaikoisillc soiilaillemmcj
1.000 markkaa.
rinnan alla
ja Vat5a!=;3a. Piiiinpakotus, KiVkoraa vot.ui
puii.^sä. Svtiiiininen poltto. Pakotus sel:ls^il
ja kylkiniidea alla, Sappitauti, Kcllatajiti.
Kova va't.sa, ja yleensä heikko rlla^.^ul.atu:^.
ovat kaikki vauakatarpin luniomerkkeja.
Tämä lauti on hyvin yleinen •kansammo
keskundes.sa ja .sen oneet ovat nnn tinjiici
j a vaihtelevat, etta monikin umlco ii>e;i;in
vaivaavan' keuhko, .«^ydan t. ni. taudui. \ i i i K -.
ka s« johtuu ainoastaan heikosta [uuaii-sulatiik!?
e.-ta. — Lukekaa niitk lama ni.H»'-
aanoo^ lääkkeestä: BuliJ, .Minu.
I Mr. P. A: Lipnell: .Toka- aika Pitten. t.ilii.<in
t e i l tä lääkVfou No. L'50, josta lau.sun .nyi. .stmv-.i..
kiitok-sct koska ol^n Tervo niip.s. So lajik..' pM-raiwi
minut, oloa. uiinkulu toinen ihnnn<-M.
".»Jiitä kiitän teitä. . Knnalolt;. Rrlsto Ko.-^ki,
Tävdelliseen hoitoon kuuluu .suuri pullo
lliiäke^tä, pulveria ja liu.skapilleriar>i>;iUi.>i'.M';
nantittavak.si, täy.*i kuukauden hoito,, ii
latfcaa lä<ikeinaarii.vs No. -JDO. l„.hf'yM,<,ti.
postissa lähetyskulut .suoritettuna >2.
i—T^lRneirin Apt»'pkki ' on -^>5unr1u-
—.Suom. Apti.'<>kki Vhd.vsvnlloi.<.-u—
Superior, Wis.
kuului
katso, vanha
r<\s.
ja minä .hoidan
häntä; .sik.si en voi tehdä työtä
basaarissa kantajana jar^^nälkä pa-koitti
minua varastamaan leivän
henkeni ylläpitämiseksi: •
Kaliiti lausui:'
—— Allah, joka tuntee sydämef,
anta^ rikoksesi anteeksi ja ar­mahtaa
sinua, miitta minä maal-lisena
tuoriiarina seuraan lakia
jokainen rikos on rangaistava.
Ja kaliifi viittasi^majuriöiaöä
riile, joka ikäytti oikeuden miek
Ma. \
sinua opetuksesta, jonka annoit.
Joko tulee /leidän kaikkien me-nettää
isäämme tai ei kenenkään.
Olet -tästä päivästä alkaen Bagda­din
tuomari, sillä minä olen Ha-rum
ai Rashid oikeamielinen.
Sähkölennätin Suomesta Petsa­moon.
I
Pohjois-Suomesla saapiuieideili
tietojen mukaan on Suomen halli­tuksen
lähettämä retkikunta mat­kalla
Petsamoon. Retkilrannan
tarkoituksena on säkölennätinlin-jau
vetäminen >Suomen puolelta
Petsamoon Ivyröstä viime mainit-
P. A. LIGNELL CO.,
» E ~- ^
va<ni toimenpiteeseen on. i n i R a ii
ilmoitetaan. i>yhdytty ententen ni-inenoni/
aise.sta py.\ninöstä. ja. suos­tumuksesta,
jotta saataisiin ai­kaan
lennätin yhteys Suomen ja
^Muurmanin rannikon välille. .
J okainen ihminen liensittää
tunn paikkaan kulkevaa puolival- 'keskimäärin 20 kertaa minuutissa
mistä maantietä pitkin. Ylläolej-^ eli 2(i,000 kertaa päivässä.
. Pyydämme ilmoittaa kaikille liiketuttavillemme ja yltävillemme, että olem-dae
nyt kuten ennenkin tilaisuu dessa lähettämään rahaa Suomeen joko postitse
eli sähköteitse.
Kurssimme on nyt
DoUa-
-"Suurin ja vankin suomalainen PankkiiriKike Ame^^assa.
Konttori Cliiöigo3sa, 176 Horth^l^^ ÖtZ/phicagjö,!!!