Canadan uutiset, February 5, 1920

              S I V U ^4 '^"^
CANADA^ UUTISET
• • Buomalainen ' sanoraalehtl Canadassai
i l m e s l j T jokaisiena T o r s t a i n a.
K u s t a n t a ja
Tfte Canada NeVvs Publisning C o i
E r i c k J . I^ortp, Liikkeeulioitaj», .•
J . H . H i r v i , pbimittaja.
, . ; IMI ^'V.'ii,iiB
mW FOIi-E-iiiTH^ft,^ Öf^-^^^^^ p, 1920
\ > TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.00 koko vuodelta,
%\M\ 9\ kuukaluleUa. $1.2S p u o l e l ta
vuodelta, 65 senttiä'a kuukaudelta ja
25 senttiä k u u k a u d e l t a .
Yhdvsvaltloihin j a Suomeen! $2.50
Reko vuodellii ja,§1-50 puolelta vuo­d
e l t a . • \-i
I L M O I T U S H I N N A T ;
40 s'enttiä p a l k a t u u m a l t a k e r i - a n j u -
lälstuna. P i t e m p i a i k a i s i l l e i i m o i t u k s i l -
>e . k o h t u u l l i n e n a l e ^ n u S i Halutaantie-t
o - j a nimenmuuttoiliuotukset 75 sent-
Jiä k e r t a , $2.00 kolme k e r t a i u Naima-.
i l m o i t u k s i e t S 2 . 0 0 k e r t a , ?3.00 kolme
k e r t a a . Avibliitto- ja k i h l a u s - i l m o i -
tukser. $2.00 k e r t a . ' K u o l o n l l m o i t u k s e t
."i;2.00, muistoväi-syiUa i?2.25. Syntymä
Siinoituk.sel §1.50.1 A v i o e r o i l m o i u i k s et
.'?2.00.
Pöytäkirjat, t i l i s e l v i t y k s e t , keräys-luöttelot,
hupnto-ilmr i t u k s e t y. ni.--25
smUtiä tuumalta.
T i u t i s l e n l j o u k k o o n l a i j o t u i s t a i l m oi
tviksi.sta peritään 10 senttiä riviltä.
Pienimmänkiu i l m o i t u k s e n l i i m a on
50 öenttiä. P o s t i s s a t u l e v i a i l m o i t u k s i a
e i hyvilkaytä veltifeii tuntemattomilta.
Poliittifc-eil ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
1
Kaillfki fiikke^.llc ^aijotut. k i r j e e t . • t i ­laukset^
j a rahat I o v a t lälietettävät^
«soit t e o l l a : i
CANADAN U U T I S E T,
P o r t A r t h u r , - j O n t . , Canada..
Canadan Uutisista lainattaessa orr
lähde mainittava.li ^ l
' Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoi-iin f;okil v a n h a että uusi
CANADAN UUTISET
(The Canada News)
TJie F i n n i s h N^Avspaper i n Canada.
Pub(i^hed evfjry Thursday by
The Canada N€!y;s Publishing Co,
E r i o k .T. K o r t ^ , Manai^or.
.1. 11. H i r v i , E d i t o r.
D a i l y .News B l d g . , Port, A r t l i u r . Ont.
CANADAN UUTISET
is "vvelcomqd and r e a a i n e v e r y F i n u i sh
home i n t h o . D o m i n i o n . It i s the only
- d i r e e t advprtising medium for tliose
manufacturcrs and . merchants wiio
•\visli to.create. and bluild a p r o i i t a b le
and, permanent delmand for t l i e i r prod
u e t R and inerchandisei by t h e l a r g e and
e\er \jro\vins F i n n i s h population resid
in.c; vrt Canada. Place your t i i a l ad-
. vertisement and get ' r e s u l t s .
A a v ^ r i i s i n R rates 40c. per i n c h .
P o l i t i c a l advs.[.'?i:^OJ) iK-r i n c h .
A d v e r i i s o m e n t s |iurst; i^-acli our of-fioft
Wednesday » i i t o u . i ö an])car on
Thursday'is isshe^ ' '
Subscription. price i n . C a n a d a . ?2.00
per year, . U n i t e d J States and othei
<-()antrifts .S2.50 per y ^ a r i n advance.
Entered as second|Class mail. mat'-
ter, Dee. 1, ^915, at the Post Office a«
Port Arthur, C^ntario, Canada.
T H E AIM O F T H E CANANDAN
UUTISET.
The help presirve the. ideals and
sacred traditiPns of this. our adopted
country,, the Dominion of Canada: Tc
observe|its: laws and inspire othera to
respect , and obe>* them: To strive
unoeasingiy to qujcken the public'S
sense of Civic dutyi fin ali ways to aid
jn makingi this country greater and
better than v/e found 1^.
Imshelia nisua 19.125,968; eekke­r
i n kylvöltä, 'Pämä on keskimää­r
i n «unoastaaii vähän enemmän
k n i i i Ivynnneiien bnslielia»eekke­ristä.
Eclellisenä, vunima oli 'kes­kimäärin
noin IX 'Imslielia, j a s i l -
1 öin k n a n e i sat o oi lut semnioinen,
että sitä. olisi voitti ]>itää i y y d y t -
t ävänä. : u m erot siis <xsoitt a.vat,
että ainakin uisini viljelykseen
näiiden ei sai o v i i m e vnonna olUit
toiveitten umkaincii.- Osaltaan o-l
i k«'skimääriiinfen vehnäsadon
pienuuteen syynä, se seikkaj että
1 än ]len . nisn ivv.U.ielysai iiei 11 a., kes­k
i - j a etelä-osissa Albertan ja
Saskatclvewaniu uuvakuntia, val­litsi
viime kesänä tavaton k u i -
vutis .niin v\ 1 ii nvuntamin paikoin
tuli m e l k e i n täydelliuen katovuo­si.
.Mtitta. mikäli täkäläisiä, maan-
V ilje lysasioita t un te v a t henkilöt
1 avistivatJ oli siilien vaikuttanias-sa.
iiutitakin. syitii- — sellaisiakin,
joi k a helposti :voita.isiin korjata.
Kokemus on osoittanut, että
ktin maalla. kasvatetaan nisua
vuosi vuoden jälkeen .ilman että
-si t ä. 1 a n n oite ta tt'n. se u ra a. s i i t ä p i -
i n n i a a n l a i h l u m i n o n ja huono sa­to,
oli pa . ota ani aat u a 1 kiui an knin-i
likasta hyvänsä. Xiiin on t a -
oahtVI\mt rajan. eteliipuolel 1 a. s i -
j ai t sev i 11 a i vi s u n v iljel y sseudui 11 Ji
Dakotassa;- ja Minnesotassa ja
aiiin on tapa litnnut (/anadankin
•lisunviljHysseuduilla. -Ia siltä
•^n s u n reksi osaksi johfiinut se, et-ii
ke.skitfiiiitriiinen s a t o on vuosi
v^nodelia- pieiieiniyt. i\luu.1 amissa
oaikoin on huono sato johtunut!
hl u) n ost a si e m ei i y i 1 ja st a. Toisissa
•laikoin on siihen taas lOllut v a i ­kuttamassa
se, että rikkarnoho-j
e n (' 11 k ä i s (M11 i s (! 1 Ic^ • e i o le 1 a i n a t ti i
t a r 1 »e (' ] 1 i sl a h u o m i o t a. i\ I a a 1,; j ot-'
,'va o\-;iI ollcci. vlljelyksenalaisina
jo 1 i.<t*ita v u o s i i i . kaipaavai enem-iiäir.
la,nnoitnsaiii('ita..; \ M i o r o v i l -
jelys (.)!isirotettava eiKMnmän kiiy-
-äntör)ii. Asiniituiitijat arvelevat.
:'ttii ('aniidan keski määriiinen
/eliiiäsato voitaisiin lu'ljK)sti k.o-
.1 o i ta a viidellä hushelilla e<vk keriä
".Vo 11 d I.' 11. jos y 11 iin/ a i u i 11 n jen e j >ä -
'<ohiaiu korjaamiselle : l a i n a t t a i -
l i i n - tarpeellista huomiota.
LUKIJOILLEMME.
\
Vuoden vaihteessa j a tammi­kuun
aikana päättyi nseimmille
tilaajistamme maksettu tilansai-
Iva. .V Ilman anijään .erikoisempia
•huomautuksia muisti suurin osa
heitä nudis^taa silauksensa ja
vieläpä moni l ä h e t t i uudenkin t i -
. lauksen nudistuk<5ensa jnnkana.
Olemme siitä snnresti kiitolliset
heille, sillä sellainen t-oiminta on
omiaan osoittamaan] e t t ä lehdes­tämme
y h i i , eiilpnrmjin aletaan p i ­tää
j a y h ä iiseamtjtat kansalaiset
j kats,ovat välttämättömäksi saada
oikeat, puolueettomat tiedot nma-ihnan
tapahtumisia Canadan U u ­tisten
v ä l i t y k s e l l ä . Jotkut tilaa­jistamme
kumminkin unohtivat
tämän uudistus-velvollisnutensa
viitne kuun aikana j a lieita ystä­vällisesti
\ kehojtamme lähettä­mään
tilausuudistuksensa mah­dollisimman
pian; liViuuten täytyy
meidän pöistaav|eidän nimensä o-soitelistastamme!
Painatusku.stan-nukset
nWyään oviat t u i k i k a l l i i t,
j a yhä konoavatj joten me emme
parhaalla ^ahdollammekaan voi
lekteä kauan velaksi lähettää. J a
kun ottaa liuomioon Canadan U u ­tisten
halvan tilaushinnan m u i h in
suomalaisiin lehtiin verraten ja
miten hyvästi lehti on^toiniitettu,
ei kell,ään lunl isi olevan, syytä v i t -
kastelemiseen sen tilaamisessa.
- Voitte mukavasti käyttää hyväk-
J^iine tämä si|run alanurkassa ole-v
a i Tilauslippua uudistuksia eli
uu^ia^ tilauksia (lähettäessänne
k u i n myyskin mykana seuraavaa
kirjelniortä osotteellamme varus­tettuna.,
, ! ' ' " i l l^
S A T O T I ^ T O N OPETUKSIA.
;; Hiljakkoin julaistnjB. lilasfcot
yuodentuloista Canadassa osoi^ta-
>^at, että yitoie yiionn^ kor:jattiiii
"KÄSIKIRJA UUSILLE CANA-DALAISILLE.
Canadassa u n tointintit jo useita
vuosia kiitoti ii viillä mcuestyksel-
'ä crjis jiirj<'str>, jonka tarkoituk­sena
( >n pii ii asia llisesti i^yödyllisen
op('tii:s-. j a valist ustyi.iu harjoitta­minen
maan ulkomaalaissyntyisenj
V i i e s t (i 1 \ lv esk' UI i d e ss a, 1 ch t a i ssa,
metsäkämjnlHi .rautateillä j a nvis-sii
vaan, siihen o n t i l a i s u u t t a . Tä­mä
järjestö tunnetaan nykyään
ui m e 11 ä T1 \ e F r oi 11 i e r C.' o 11 e ge (e n -
X in en -T h e Head i n g Ca mp AssO(ii a-tion).
The Frontier :College'n
toimesta on nyttenimin j u l k a i s tu
sen johtajan A l f r e d F i t z p a t r i e k in
toimittama o p p i k i r j a " T h e I l a n d -
book for Ne\v Canadians", ('Käsi-k
i r j a 11 n s i 11 e C • a n a d a 1 a i s i 11 e), j o k a
tulee: epäilemättä olemaan silure-na
apuna mainitussa työssä, j a j o ­ka,
vaikka se o n k i n Gnfglanninil\ie-liuen,
ansaitsee tul Ia Canadan
suomalaistenkin huomioon, :sillä
se on siksi, helppotajuinen, ettii
nekin, joiden englanninkielen tai­to
on vielä v a i l l i n a i s t a , v o i v a t l i y -
vin päästä sen sisällöstä selville;
etenkin sanakirjan avulla.
Canadan kansalaistuttamislaki-en
mukaan tulee jokaisen omata
välttävä englannin- t a i ranskan-,
kielen taito,: ennenkuin kansalais­oikeuksia
voidaan myöntää. M a i ­nitsemamme
kirja onkin t a r k o i ­t
e t t u j u u r i englanninkielen oppi­k
i r j a k s i , j a voidaan sitä sellaisena
menestyksellä käyttää. M u t t a tä-män
ohella saa siitä p a l j o n yleisiä
tietoja, jotka jokaiselle Canadas­sa
asuvalle, ; j a v a r s i n k i n niille,
j o t k a ]-)yrkivät Canadan kansalai­siksi,
ovat A^älttämättömän tar­peelliset.
Canadan maantiedettä,
hallitusmuotoa, kansalli.<5tuttamis-lakeja,
ja. h i s t o r i a l l i s t a kehitystäi
seiostetaan siinä seiväpiirteisellä
j a helppotajuisella tavalla.
Tämän yhteydessä o n kirjassa
l y l i y t selostus k a i k i s t a k a n s a l l i ­suuksista,
j o t k a ovat siirtolaisten
kautta Canadassa edustettuina.
Suomalaisista 1 ausutaan siinä seu­raavaa
s I - I r ^ i ^ ^ l i j f l i'
Suomalaiset ovat vanha 3a yi-'
peä kansa. Kolmattatoista vuosia
sataa ovat he asuneet. Itämeren
rajQtamyja. .Maansa,, oli , satoja
vuosia Ruotsia, ja Venäjän välis-iten
sotien .taistelutant,ereena
nu>n Venäjän vaUakuntaaji. Per­soonallinen
vapaus on suomalai­sille
aina ollut kallis, eivätkä he
ole koskaan aivan kokonaan luo­puneet
kansallisesta '^itsenäisyy­destään.
Tsaarien venäläistyttä-misyrityksiä
ovat l i e aina kiihke­ästi
'vastustaneet;. iNyt, maailman
sodan seurauksena, on Suomi taas
vapaa, Itsenäinen kansakunta.
' ' S VI o m i on X)ii äas i a jlises tr m a an -
v i 1 j e i y sm aa. 'Kansan tä r k e i mpinä
elin ke i no i na; ovat oi 1 ee t m a a nviU
jelys ja kalastus. ' Karjankasvat­t
a j i n a ovat stiomalaisetmyöskin
tulleet k u i d u i s i k s i.
" S u o m a l a i s i l l a on juyiiskln mo­nia
arvokkaita persoonallisia omi­naisuuksia,
joiden kiteytyininen
Canadan kansalliselämään on eh­dottomasti
sille eduksi. Ilo ovat
rehellisiä, ahkeria, yieraanvarai-s.
ia j a ]nihtantta harrastavia. l i u u -
m i inra kenteel t a a n ovat he t a v a l l i -
sesti terveitä ja voimakkaita.
Koulujärj(\stelmä heillä: on erin­omaisen
hyvä ; l ukutaidottomia
Canadaan. tulevien siirtolaisten­kin
keskuudessa on h y v i n harvas­sa.
Yhteiskunnallisten uudistus­ten
alalla on Suomi viime vuosi-kymmenieli
aikana ollut johtoase­massa.
: N a i s i l l a on Suomessa o l ­lut
.iiivnioikeus j o pitemmän aika;
Joskin suomalaisen luonteessa toi­sinaan
ilvnenee merkkejä koston­halusta.,
on mahdollisia, eitä kan­sansa
valtiolliset ka mppa i l u t ovat
ne aiheuttaneet.
''Suomalaiset (''anadassa eiviit
ole yloisemmiu asettuiteet maan­viljelijöiksi.
Paljon on heitä r y h ­tynyt-
kaivanto- ja inctsätöihin.
Iletdäl tunnetaan yleisesti taita­vina
vuorityöläisinä. Cohaltin ja
SudIvuryn kaivosalueilla työsken-tolce
paljon suomalaisia. Port
A r t t u r i i n j a ympiiristölle on asel-tiniui
. lukuisasti suomalaisia, ja
paljon r . i i i s i i i on maanviljelijöinä
sisiijärvien päässii.
".•^r(<!iialainen ei ole aina ollut-s
n OS i tt tl ('ana da ssa. K hkii p a h ä n -
tä on y m m i i r r f t t y ' T ä ä r i n . Pitkä
taistchi venäläistä 'sortovaltaU
va s ta a n o n ka t k ero i t t^i n u t kansa n'
luonteen, 'rämä on johtanut liä-rimmiiiscen
sosialismiin, joka
n ii .vt t ä ä ole v m i k a nsal 1 e ömiiia i s.-
tä..He eivät ole tyytyn('et valtio­sosialismiin.-
•joka saavuttaisi t a r -
ko i 1 tispei'ä 11 sä. • ]>erust n^lai 1 lisillä
keinoilla, vaan ninutamat'äärini-mäiset
ovat <''anrtdaan saa\nUtu-aail
osottaneet- muitakin .sangen
radikaalisia, taipumuksia. Tällais­ta
c i kansavnaltaisessa; niaas.'5iX
voida suvaita. Suomalaiset (*ana-d
a s sa ka 11 n a 11 a v a t y h t e i s k 11 m 1 a l i i ­siä
l i i k k e i t i i , nnioita, osuustoimiii-nai
lisiä seuroja ja etenkin itse­näistä
työväenpuoluetta.
Uskon n oi taa n o\i\t snom a la i -
set etupäässä luteerilaisia. .,
'• Liihes kaksikymmentäviisi t u ­hatta
m i \\\\ 1 n t:- Canada an si tte
vuoden 1900."
Lukuunottamatta kohtaa, jossa
Suomen sanotaan joutuneen Ve­näjä
n va 11an alle P i e t a r i Suurien
aikana/ joka on historiallisesti
väärin, on tämä mielestämme jo­ta
kuinkin' oikeudenmukainen ja
1 asa pu oli nen a r vos telu suo in a l a i ­s
i s t a — - p a l j o n suotuisampi kuin
olemme viime aikoina yleisesti
tott nneet saamaan.
k i l i taistc^livat armenialaiset so­dan
"aikana liittoutuneiden valto­j
e n puolella, ja he olivat osallisi­na
Turkin' sotilaallisen' mahdin
kiikistamisessa j a t i en avaamises­sa
lopulliseen voittoon. Tämän
johdosta lausuukin. Toronton'
Glohe-lehti seuraavaa: •
"t>anadalai^el eiviit o l i s i ihan­teilleen"
uskollisia, jos he eivät
vastustaisi Armenian jättämistä
Turkin vallan alle. Jos tällainen
kohtalo todella ulikaa Ai*meniaa
tulisi kaapelit Ottawan j a AYest-m
i ns t: e r i n ^- ä 1 il 1 ii ]) itää ' k u u min a
Ca il ad a n ha 11 i tuksen j a . k a n san
Vdstalau-^e^sta. ('anada, ' A u s t r a l ia
j a Kielä-Afrikan siirtomaat teki-vä
t söd än ai k ana pa 1 j on en emmän
hrittiläiseji valtakunnan hyväksi
k u i n inuhamettilainmi 1 n t i a . - K a i k -
k i e n 1 vr i 11 i 1 äisten si i r t.om a i tl en tti -
li.si yhtyä vaatimnkseen ,että Tur­kin
valta Armeniassa on' lopetet­t
a v a . "
Nykyinen kurssimtiie
SUOMEN VAIKUTUS PUUTA-VARAMARKKINOILLA.
ARMENIAN KOHTALO VIELÄ
EPÄVARMA.
Liittoutuneiden valtain korkein
neuvosto Pariisissa ei ole vielä
laatinut raulianehtoja Turkille.
Muut liittoutuneita valtoja vas­taan
taistelleet valtiot ovat saa­neet
tietää kohtalonsa; Turkin
vallan alle kuuluneet kansat ovat
vielä kohtalostaan epätietoisia.
Muhamettilaisen väestön Intiassa
ja muissa Britanian lipun alla 0-
levissa maissa ilmoitetaan vastus­ta
van Turkin valtakunnan paloit­telemista
ja vaativan että Kons-tantinopelin
tulee edelleenJdn ol­la
inosleniin pääkaupunki, josta
sultaani hailitsee kaikkia turkki­laisen
valtakunnan alueita valti­ollisena
hallitsijana ja koko Inu-hamettilaista
maailmaa uskonnol­lisena
johtajana.
Jos suurvallat myöntyvät näi­hin
vaatimuksiin, jäisi Armenia
edelleenkin turkkilaisen hirmu­vallan
alle. Turkkilaisten hirmu­työt
Armenian kristittyjen asuk-kaiifcten
keskuudessa, jotka, eten-
;kin viime aikoina, oyai? saaneet y-leistä^
huomiota osakseen, tuhisi­vat
jatkumaan ehkäpä enti^t^ hitf-
Postin kautta ia Sähköteitse on
S u u r i puutavarakanppiaitten
lehti The Timber Trades Journal
totea a . e t t ii Suomen vai k u tus pu u^
tavara m a r k k i n o i l 1 a o n ollu t v i ime
vuoden aikana erittäin sunri. E l ­lei*
suuria suomalaisia ' vara.stoja
olisi • 1 öyfynyt, olisivat ruotsalai­set
puuta varan myyjät' voineet k o ­rot
taa l i i n t o j a nseita ];)untia,- st a n .
dardille. - ,
Kun.Venäjää ei: voida vielä ot taa
laskuihin, o n tärkeä tietää niika
asema Suomella, tulee olemaan
Hnotsiu k i l p a i l i j a n a vuonna 1920.
Suomen kokonaissuftima v.. 1919
no,usee noin GöOjOOO—700,000 stan
dardiin, joten varastot eivät enäii
tiiksi vuodeksi voi olla./kovin suu­ret.
: l'alvisahaus on jäänyt myö-jiäisek.
si. ja muutenkin tuotanto
ta 1 ven aikaha ei tule läheskääii
niin .suureksi kuiiitaxijT^llisesti. A r ­vet
la a n sen iionse v a n n o i n ;300,d00
st a mlä rd i in. :Tule van a pu r jelidns-':
kaut''nä' öi Suomi nähtävästi voi
myydä '(•n»Mh])äa k u i n tavallisina-kaan
aikoina. ?>uomi ei siis tule
. . . - " '•' •••••••
kil))a il un käutlji arentamaan h i n -
•Myös myymme panliki-osoituksia (shekkdjä) markoissa yllä-maiiiitmi
km^ssin jälkeen ja erikoisia, kolmen prosentin korkoa
vetäviä matkustajien shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lu­nastetaan
siellä voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksille postin kautta; on 13c. summilta
alle $20.00; sitä suuremmilta summilta mitään killuja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse on $3.50 kaikilta sumniilta.
. K a i k k i lähetykset osoitetaan postin kautta, jos sähkösano-malähetystä
ei erikoisesti pyydetä. i
J
Osoittakaa, lähetyksenne vastaanottajan ja lähettäjän osoit­teilla
varustettuina osoitteella: . /
F O E E I G N D E P A E T M E NT
H A N C O C K , M I C H . ^
Perustettu vuonna 1874. "^jarat yl^i' $3,000,000
Kirjoittakaa . suomeksi; meillä on kuusi suomalaista liikkees­sämme.
väestä:' siirretiiän a se velvol linen
re se r v i i n ö vuode ksi, j on a a i kan a
hiintii voidaau- ]utää harjoituksis­sa
oiiint ään, 63 imivää. Nostovii-kee-
u k u u l u u .asevelvollinen 17—
; 4 5 . ikä vuosien välillä — u p s e e r i
aina'HU'ikävuoteeiisa. asti. Nosto-vii
e, ri • - en t o j a . v a a n on sekä Puiotsissaeltä ,''^^f ^ -ensim siämisäe i nseä n- äl u• oiku koaknk aa n oav aot v a t
Suom.ssa noteerattava samat l i i n - r r e ^ e r v i p a l v e l u k s e n
n at.
Suomen publlostus-laitos.
-.- Siloinen.nykyinen p i i o l l u s t u s - e li
sotalaitos i)orustuu yleisen as.evel-vollisunden
]}eriaatteeseen. Täl-
1 äinen sotaväki' s y n t y i Suomeen
jo Venäjän vallan aikana vuoden
1878 ase velvol 1 isnuslain poli j a l l a.
Näin luotu armeija, vahvuudel-t
aa n a i noast a an. 5.600 m iestä, l i a -
j o i t e t l i i n kuitenkin venäläisten
toimesta vv, 1901-^1902. 'Senjäl-keen
ei Suomessa ollut omaa puol-lustnslaitosta
16 vuoteen, vaan o l i
suorittaneet: toisena luoldiana ne-,
joita . kutsunnoissa e l ole otettu-vakiiiaiseen
väkeen, j a kolman^
-tena-luokkana kutsimtaikää niio-rcjnmat,
- jos nim. tämii iuoklai
kutsutaan armeijan liikekannalle.
pantaessa viimeksi a.seisii.n.
1 lei potusta asevelvollisuudesta
annetaan joko täydellisen vapau­tuksen
tai lykkäyksen muodossa.
Vapaus — joko kokonaan t a i s i i r ­r
o l l a nostoväen toiseen luokkaan
— myönnetään ainoastaan vian
tai kivulloisunden johdosta; l i ­säksi
sille, j o k a ei ole 152 em. p i t ­kä;
sekä j)apeiUe. Lykkäystä
myönnetään .rauhan aikana enin­tään
3 vuotta sille, joka. elättää
työhön kykenemättömiä omaisi­se
venäläisen sotaväen miohittä- aan ; vakinaisessa sotapa!veluk-mänä.
Uusi suomalainen puolhis- ^^^^'^ o^^^'^'^" veljelle; johonkin
K a i k k i ennen l:894^syntyneet.'kuu-luvat
nostoväen toiseen luokkaan
"45 vuoteen asti, ja.kolmannen luo­laan
nostovä keon kaikki 1-7—*19
V -.n ikä.iset pojat;
Suo nieii i>ei'ust usl a i n mnkaah on
ta.savallan presidentillä vSnomen
sotavoiman: :,Sdinpäällikkyysv m i n ­kä
hän voi sodan'aikana toimelle
va'stoväki, jonka täydennysosas-tdn
ja samalla maallenousujoukon
muodostaa meripataljoona, .sijoi-tetttinä
Helsingis.sä, johon kuuluu
jkölme komppaniaa. Rannikkoty­kistön
tehtävänä on vartioida, ja
pupllustaa Suomen linnoit.uksia.
Paunikko jakaantuu kolmeen
rannikkotykistörykmenttiin, jois-luovuttaa.
'Presidentin'älla toimi- '^^ ^^"^^ii^ rykmentti jakaantuu
V a t s o t a v ä ^ n p ä ä 11 i le k ö, • yi e i s e si -
kunnan ' päiilUkkö' ja sotaministo-
T I . •' sotavoima jaetaan tavallises­ti
m a a - , ilma- . ja. merivoimiin.
Niinpä • jakaäntun Snoiiienkin
puol 1 ustnslaitos armeijaan,i ijnuJr-l
u v o i m i i n ja rannikkopuollustnk-seen,
j o k a viimeksimainittu kä-
•sittää laivaston j a rannikkotykis-töu.\--'--
Maavoimat muodostavat armei- Venäjän vallankumouksen
jan. joka on,puollustuslaitoksen ^^'^'"'r'-
tärkein osa. Se on vanhastaan
kolmeen tai neljään patteristoon,
j a jj)tainen patteristo kolmeen
patteriin, joihin kmilvni suurnu-tensa|
.mukaan 2—4'laivasto- ja
linnoitustykkiä.
Suomen puollustu.slaitokseen
liittyvät nykyisin myöskin suoje­luskunnat,
vapaaehtoista tietä
järjestyneet sotilaalliset joukot,
joiden synty on peräisin j o v . l ta
tuslaitos syntyi, vasta vuoden
1918 tapausten vaikutuksesta.
Suomen sotavoiman perustukse­na
on lielnvik. 8.p. •3919 annettu
väliaiktiinen asevelvollisuuslaki ja.
samana päivänä annettu l a k i ase-vei
vollisuuslain voimaanpanemi^
seksi sekä myöhemmin annetut a-sevelvollisnuslain
sovelluttamista,
ja maan jakamista kutsuntapiirei-h
i n koskevat lait. Asevelvolli­suuslain
ensimäinen pykälä kuu­luu
näin : Isänmaan ja l a i l l i s en
yhteiskuntajärjestyksen puoUus-tamiseksi
on jokainen' Suomen
mies asevelvollinen. Asepalveluk­seen
ei kuitenkaan/käytetä niitä,
j o t k a on tuomittu kansalaisluot­tamuksensa
menettäneiksi t a i t o ­dista
j a k s i kelpaamattomiksi, eikä
niitä, j o t k a eivät näytä tahtovan
täyttää . asevelyollisille • t u l e v ia
velvollisuuksia, ^vaan'käytetään
heitä puollustuskitJoljEsen etua vä­littömästi
t a i välillisesti t a r k o i t t a ­vassa
työssä. . . . ..
Sotaväki jakaantuu armeijan ja
laivaston" vakinaiseen väkeen jai
reserviin sekä nostoväkeen. V a ­kinaisen
väen täydentämiseksi
kutsutaan j o k a l i e l mi k u u l i a k a i k ­k
i ne nuorukaiset, jotka sinä
vuonna täyttävät 20'vuotta. Pal­velusaika
on rauhanaikana k a i k i l ­le
puolitoista vuotta. Tänä. a i k a ­na
ei asevelvollinen muun muassa
saa ottaa osaa, v a l t i o l l i s i i n , t a i
k u n n a l l i s i j n vaaleihin,; eilJÄ^
ta käydä yhdistyksissä .iai, kpki-uksissa,
Rikp^^sioi^t^,.tuonut^
ammattiin valmistuvalle, joka
muut en kärsisi v a u r i o i t a ; . j a t a ­loudellisten
olojensa vuoksi t n r -
vit.sevalle. Lääkäreiksi valmista-;
utu ville myönnetään 6 kuukauden
palveluksen . j ä l k e en kymmenen,
j a . ehiinlääkärciksi .la apteekki­alalle
valmistautuville kuuden
vuoden lykkäys, j o n k a jälkeen he
suorittavat ioppuaikansa.
Nykyään palvelivat vakinaises­sa
väessä vv. 1897 j a 1898 synty­neet,
jotka k u t s u t t i i n palveluk­seen
h u h t i k i m l l a 1919, sekä 1899
ikäluokka, kutsuttu palvelukseen
l o k a k u i d l a 1919. Reserviin lue­taan
ne 1894—^1896 syntyneet ase­velvolliset
j o t k a ovat palveli, vä­hintäin
3 kuukautta vakinaisessa
väessä. ' Nostoväen ensimaiseen
luokkaan ei vielä k u u l u ketään.
kokoonpantu kolmesta pääasela^
j i s t a : jalkaväestä, ratsuväestä, j a
tykistöstä, mutta tekniikan j a so-sa
t a i d on k e hi t t y ess ä o n 1 i i t et t y i i -
seita. erikoisaselajeja sekä apu­joukkoja.
Suomen ilmailupuollustus on jo
ehditty saada tyydyttävään k i m -
toon. Lentokoneita lienee lähes
sata, joista useimmat ovat ostet,tu
osaksi ' Saksasta ja osaksi Pans-kasta.
Useita venäläisiä lentoko­neita
saatiin myöskin sotasaalii­na.
Tlmailuvoimiin kuuliav i l m a i -
lupataljoona sekä v i i s i lento-osas­toa.
1 -Vffl^!fjJ|(|
K u n Suomella ici ennen ollut mi-;
tään varsinaista sotalaivastoa, ja
monet venäläisiltä vallatut aluk­set
o l i luovutettava pois, on Suo­men
laivasto vielä suureksi osaksi
v a i n .suunnitelmien varassa, mut­ta
kuitenkin hyvällä alulla. Lai­vastoon
kuuluu nykyään kolme
rannikkpristeilijää, y k s i jäänmur­taja,'
8 torpedovenettä, miihanet-sintälaivuc
j a muutamia .sukellns-veneitä.
Laivastossa palvelee l a i -i
laiäsodan aluvssa j u l i s t e t t i in suoje­luskunnat
Suomen l a i l l i s i k s i sota­joukoiksi,
j o n k a ydinjoukkona ne
koko sota-ajan - pysjivät. Sodan
päätyttyä saivat-suojeluskunnat
taas, ivarsinaisen sotavoiman ohel-l
a , vapaaehtoisen järjestön luon-
Iteen, ;jolla nyt on oraat vahviste­tut
sääntönsä. Suojeluskuntain
tÖi'koiluksena on hallituksen oh­jeiden
mukaan edistää kansan
puollustuskuntoisuutta sekä tur­va
ta, y h t eiskim ta j är j estyst ä. Jä se -
n i k s i f)tetaan' sellaisia miehiä, j o i -
clen uskollisnuteeh l a i l l i s t a yhteis-kuutajärjestystä
kohtaan voidaan
luottaa. Suojeluskuntien l u k u o-l
i viime elokuussa y l i 500 j a n i i ­den
jäsenmäärä y l i 104,000.
Suomen edustus Puolassa.
'Sanomalehdissä olleen uutisen
johdosta, joka koskee Suomen
konsulivirastoja ulkomailla, . i l ­moittaan,'
ettei Suomella ole Puo­lassa,
ainafiaan-toistaiseksi, kon­sulinvirastoa.
Sitävastoin on
Suoinella Varsovassa lähetystö,
•jonka osoite on Hotel B r i s t o l .
. . . TILATKAA . . .
Catfadan Uatiset
Tilaushinnat:_
Cahadsassa:
Koko vuosi $2.00
Pudli vuosi . . . . . . . . . 1.25
3 kuukautta ,.. .65
Yhdysvaltoihin ja Suomeen:
koko vuosi , . . . . . . . $2.50'
Puoli vuosi 1.... 1.50
Tilataan osoitteella:
qANAiJAN xratjsETi
Box äeO, l^ort Ärihtir, '04t.
TILASUUPPU.
CANADAN UUTISTEN TOIMISTO
PORT ARTHUB, ONT.; CANADA.
Myötäseuraa $.. CANADAN UUTISTEN
vuosikerran tilauksesta, jokai on lähetettävä osoitteella:
Nimi
Postikonttori . ..
Katu eli Box No
Valtio
•ii? .t&aa bidcb tilaus uusi^eli uudistus.