Canadan uutiset, October 8, 1925

              aOiJJ/A!.? UUTISET, PORT ARTHUR, ONT^ CANADA. Torstaina, Lokak. 8 p., 1923 NUJIBRO 41
CANApAN U U T I S ET
suomalainen aanomalehti Ganadansa
ilmestyy jokaisena Torstaina.
Kustantaja *
The Canada News Publishing Co.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.50 koko vuodelta.
$1.50 puolelta vuodelta, 75c 3 kuu
kaudelta Ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin jjil Suomeen: $3.50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo­delta.
, - • . . .
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran Ju-laistuna.
Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutaantie-toja
nimenmuuttoiltnoitukset 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme I kertaa. Nalma-
Uraoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihiaus-llmoi-tuliset
60c palstatuumalta. Kuolonil-moitukset
$2,50, muistovärssyllä .3.00.
Syntymäilnioitul^set $11.50.. Avioeroil-moitukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset,: keräys-iuettelot,
luento-ilmoitukset 'y. m. 30
senttiä tuumalta.
•Uutisten.joukkoon aijotulsta ilmoi
tuksista peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50e. Postissa (tulevia ilmoituksia ei
hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset: ilmoitukset $1.00 : tuu-
•malta.
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat oviit lähetettäväv
osoitteella •
CANADAN UUTISET.
Port Arthur, | Ont., Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osotemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin | sekä vanha että uu­si
osoite. '
O A N A D A N U U T I S ET
(The Canada News.)
The Finnish Newspap^r in Canada.
: Published every Tluirsday by
The Canadian -News Publishing Co.
1 Lauri Maunu, Editor. .
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
: — Toimittaja Heikki Karhu,
joka yhtyi Päiväleliden toimi-ruksceii
toista vuotta sitten j a DU
vilkkaasti, uskollisesti ja kyvyk-käiisti
tehtävänsä toimitustyössä
t ä y t t ä n y t , o n , m i k ä l i Päiväleliti
Acrtoo, eronnut lehden palveluk-
>esta siirtyäkseen m u i l l e toimi­aloille.
— Toimittaja Yrjö Sjöblom,
joka muutama kuukausi sitten
ei'osi NeAV Yoi-kin Uutisten toimi­tuksesta,
on ottanut paikan suu­ressa
Brooklyn Daily Eaglor-leh-dossä.
:Mr. Sjöblom on harjoitta­nut
opintoja Columbia yliopisto
sanomTilehtimieskoulussa^ ja hän
lienee ensimmäisiä suomalaisia
n ä i n su u r en a m e r i k a l a isen leh d en
lalveluksessa.
Postimaksut Canadasta Euro-paan
halventuneet.
CANADAN UUTISET
is W6lcomod and read in every Finnish
herne in the Doininion. It is the only
direct-adverUsing ijniedium for those
manufacturcrs and merchants . who
wish to create and build a profitable
and permanent demand for their Prod­ucts
and merchandise by the large
and ever: gro\vin£c Finnish population
residing in Canada. Place: your trial
adveiiisement and get resuUs.
Advertising rates 50c|per inch. .
Political advs_ $1.00 per inch; •
Advertiseinents must reach our Of­fice
AVodnesdav noon to appear on
Thursday's issue.- r
Subscnption prico ili Canada $2.50
per year,: United States and other
countries $3.50 per y<3ar in advance.
Entered as seoond class mail mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office a*
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET
To help preserve the ideals and
sacred tradjtions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe its laws and inspire others
to respect and obey them:: To strive
unceasingly to quicker the public's
sense of Civic duty: In all ways to aid
m making this country greater and
better than we föund ,it.
—: lOi .seoh' liy\-äiitekijä. joka
<'Mitp;i 1 . vaan .se, j d ' : i ati-t
i • 'is( nsä. — Oscar NVilde.
— Milä suurempi iliminen on,
sitä ';lei)j,).eenip] lie vihassaan.
Ovidius. . r •
— Hyvä,- jonka olet tehnyt
muille tulee kerran osaksesi.Kyy­neleet,
jotka elämässäsi kuiva­sit,
vuotavat omalla liaudallasi.
•— A. Roderich.
— Tehdä: t y ö t ä ahkerasti, käyt­tää
liyodykseen pieniä tilai.-^uuk-sia,
olla säästäjx
velkaantumista, s
ainen, välttää
inä ne yleiset
olijeet, j o i h i n viin«;iwnrl^|n , koki*^
— Kateus vältetäjjin, kun ei
-tehdä eroa lihmisten välillä an-
.Hon nojalla. ^ ' "'^^^
Varkaus estyy, k u n ei kalleuk-.
siinpaiV-ia arvoa. l
Rauhaisana pysyy mieli, kun
ei etsitä aistimien kiihdykkeitä.
Siten viisas hallitsee, vapaut­tamalla
sydämensä himoista; an­tama
H a v a t s ai le en: t a r p e e k si tyy­dy
t y s t ä , lihaksiilleejn lepoa ja
vahvistusta luillensa; varjele­malla
maailmaa pahan tiedolta
j a siten sen hiWoilt'a j a pelotta­malla
pahan, t i e t ä j i ä sitä k ä y t t ä -
mä.?tä.
Ei-toimintansa kantta hän toi-u
i i i ; jav siten; h ä n k a i k k i a hallit­see.-
-tao-T-se' ("Tao-Te-King");
C • a n a d a n ]) o s t i h a 11 in to il m o i t -
•aa, .että lokakuun 1 p :stä lähtien
m asluiiut voimaan halvennettu
>ostitaksa Canadasta muihin
kuin Rohjois-Amei'ikanniaihin ja
i^ritannian valtakunnan osiin
n 11' n e \' i 11 e ]') o s t i 1 ä 11 et y k si 11 e. N i i n -
nji esim. SnomeennvMievä kirje
maksaa t ä s t ä l ä l i t i e n 8 s e n t t i ä en-simäiseltä
unssilta ja 4 senttiä
seu]'aaviita ja iiostikortit 4 sent-tiä.
Tätä ennen oli k i r j e i s i in l i i -
( e t l ä \ ä 10 sentin ja postikorttei-hin
G sentin po.stimerkki.v
Muista alennuksista mainitaan,
e 11 ii SO k ea in k i r j ai I isu u t a \ oid a an
Europaan ja muihin ei-amerika-lai.
siin . (amerikalai.silla käsitelään
('anada, Yhdysvallat- Meksiko ja
Xewtoundland:) maihin lähettää
1 sentin maksusta 2 paunan pa­k
e t i l t a ja kauppaa koskevia . pa­pereita
(Commereial Papers) 8,
sentillä ensimäiseltä 8 unssilta ja
2 spu t il lä. ; j ok a i sei ta se u ra av a 1 ta
2 unssilta. . oluiden . lähetysten
suhteen ei muutoksia ole...
.Alennukset, joski.n :verrattain
viihaiset. .ovat kuitenkin tuntu­vat.
.Postimaksua kirjeeltä, 10
s e n t t i ä , oli: p i d e t t ä v ä l i i a n korke­ana
siihenkin katsoen, e t t ä vas­taava
• maksu Yhdysvalloissa on
vain 5 s e n t t i ä . Postikorttia ei tä­tä
ennen Suomeen juuri kannat­tanut,
l ä h e t t ä ä , siitä kun. t ä y t yi
maksaa kokonai.sta G ' s e n t t i ä.
Keho it am me 1 u.k i j oit a • ott a m a a n.
y l l ä i n a i n i t u t muutokset huomi­oon
ja antamaan niistä tietoa
1 ia a.p u i-e i 11 ek in t a r p eet t o m i e 11 pos­tikulujen
välttämiseksi.
Suomalainen turistifilmi..
Suomen . u 1 k o a s i a in m i n i s te v i ci n
toimesta .-on ryhdyttv valmista­maan
erikoista turistifilmiä. Sii­t
ä kirjoitetaan :
Viime kesän aikana on filmiä
varten otettu joukko kuvia eri
l)uolilta maata,, kertoi Uudelle
Suomelle Suomi-Filmin :johtaja.
hra E r k k i Karu. Siten on Pork­kalan:-
saaristosta otettu joukko
.saaristo-r ja . kalastuskiivia, sa­moin
on kuvattu Punkaharju,
koskimatka pohjoisessa, otettu
joukko ptirjehdus- ja. laivaku.via
sekä eräitä kesäknvia Petsamos­ta.
Kaupunkii)aikoista on kuvat­tu
Helsinki, Hanko, V i i p u r i ja
S a V o n 1 i n n a. j o i d e n h u o m a 11 a vi m -
mat^ n ä h t ä v y y d e t on kaupungin
yleiskuvan ohella mahdollisim­man
yksityiskohtaisesti pyritty
e s i t t ä m ä ä n .
P i i m i n valmistusta jatketaan
talven kuluessa, jolloin otetaan
joukko kuvia' eri n ä h t ä v y y k s i s tä
talviasussaan, ^l. m. otetaan ku­v
i a j ä ä n m u r t a j i s t a toiminnassa
sekä eräitä talvikuvia Lapista;
F i l m i , : j o n k a pituus tulee ole­maan
n. 800-^1,000 m., valmistuu
lopullisesti ensi syksyksi. Työ
vaatii näet aikaa, koska se ym­m
ä r r e t t ä v ä s t i on p y r i t t ä v ä suo­rittamaan
. mahdollisimman suu­rella
huolella.
Canadalaista siirtolaiselämää
kuvaava teos.
25-vuotias norjalainen neiti
-iMartha Östensö, Winnipegi«tä,
voitti jonkun aikaa, sitten 13,500
d o l l a r in . .suuruisen palkinnon,
jonka oli asettanut The B r i t i sh
Ameriean Litterary Agency pal­kinnoksi
parhaasta romaanista,
jonka Amerikassa asuva henkilö
kirjoittaa. Paitsi mainittua pal­kintoa
saa neiti Ö.- myöskin 15
pros. : romaaninsa myyntihinnas­ta.
Palkitun kertomuk.scn nimi
on " V i l d e G j e s " (Villejä hanhia)
j a ilmestyy se vielä t ä n ä syksynä
l)ainettuna i l m e s t y t t y ä ä n jo kesäl
l ä . jatkoromaanina eräässä kuvi-tetussa
magasinessa. Se on myös­k
i n k ä ä n n e t t y moneen kieleen ^a
The - Famous Players Co. tulee i'il-maamaan
sen. Neiti O :n teos on
k i r j o i t e t tu viime talvena. Sc ku­vailee
elämää eräässä islantilai­sessa
siirtolassa ^Manitohassa jk
se on t ä y n n ä runollista kauneut­ta
taustalla mahtava eanadalai-yien
luonto. — Neiti .0. on synty­nyt
v.: 1900 IIaukelandin asemal­la
lähellä Bergeniä. Amerikaan
hän matkusti kahden vuoden i -
käisenä • y h d e s s ä vanhempiensa
kanssa.. Jo pienestä pitäen, ker­too
Ivänen . isänsä, rakasti hän
k'uljeskelemista metsissä ja vuo­r
i l l a ja leikki puiden ja pensai­den
kanssa aivan kuin luj. (^lisivat
0 11 (»et h ä 1 i.e n 1 cvik' k it o v r e i ta an. V.
1915 Oliin matkusti (hmadaan o-piskelemaan
Manitohan yliopis­toon
AVinnijiegissä. Senjiilke.en
liiin -oli lyhyen aikiia: oiiettajana
1 *ohjois-Manitoi.»assa, jonka y\\es­t
o o n suurimmaksi osaksi islanti­laisia.
Neiti Ö. oleskelee, parhail-
1 a an l ' i ir o |")a ssa kir j o i t e 11 e n . e r i
m a g a z i 11 e i 11 e ja s a n o m a 1 e li d i 1 le.
J f ä n aikoo k i i y d ä m y ö s k i n Nor­jassa.
— Palkinto jonka hän on
saanut; on suurin kirjallinen A-merikassa
koskaan j a e t t U ; Kil­pailuun
otti osaa 1,400. henkeä. ;
maan maahanmuuttolain, jonka tuuut poliittista kaniiunvalan-pcrusteella
luillitus oikeutetaan • taa siirtolaisten kustannuksclla.
Suomen heimon sukujuuret.
: Suo m en h a 1 li ti i k sen k ust a 11 n uk­sella
on ä s k e t l a i n ilmestyiiyt tn
l ' . - T.. Sireliuksen, kirjoittama
suomalaisten heimojen sukujuur­ta;
k ä s i t te 1 e V ä englanninkielinen
kirjanen "The (ienealogy oi" the
F i n n ' ^ . " — Kirja on aiottu eng-h;
n n i n k i e 1 i si 11 e • k ai isoille s e 1 o s lu k
seksi suomalaisten alkujuuresta
vastapainoksi sille aivan yleisille
uskolle, etta suomalaiset olisuat
puhtaasti .mongolilaista lähto;i,
kotoisin •kaukaa Aasiasta. Tri
JSirclius,- joka on tunnettu suo-mensukuist.:
.kansanlieimojen. tut­k
i j a , on käsitellyt ^ e s i t t ä m ä ä n sä
kysymystä tässä kirjasessa puh­taasti
tieteelliseltä kannalta ja
to d I S t a a v i im ei s i mp i e n t u t k i m i; s-ten
perusteella, että suomalais.^
eivät ole läh.töisin Aasian puolel­ta
eikä Euro{)an koillisistakaan o-sista,
\aan että ne jo noin 2500
Y u o t ta e n n (? n ny k y i s e n a j a n 1 a s -
kun alkua asuivat Venäjällä.
Dnjeperin: ja ITraliu seuduil 1 a,
mistä sitten .ka jaa ntuivat eri imo-i
i l l e • Ihiropaa, tullen varsinaiset
suomalaiset Suomeen.
. . K i r j o i t t a j a tekee selkoa suoma­laisten
kulttuuri kehityksestii.ver •
rateu sitä muiden kansojen saa-
\- utt a m i i n t u 1 o k si i n : j a h u om aii t-taa,
että'suomalaisilla oi,)' aivan
oma k u l t t u u r i t e h t ä v ä n s ä.
karkoittamaan maasta sellaiset
uilcomaalaiset, jotka ovat tehneet
i t s e n s ä syypäiksi liallituksen
m ä ä r ä y s t e n vastustamiseen. Pää­töksen
o d o t e t a an j o h ta van huo­mattaviin
tuloksiin..
T i e t y s t i kaikista näistä toimen­p
i t e i s t ä kunkin maan hallitus saa
kommunistisen parjaustulvan sil­milleen.
M u t t a kommunisteja on
Yhdysvaltain, Fnglannin ja Aus­t
r a l i an syntyperäisen väestön
keskuudessa niin perin vähän, et-til
heidän prostestinsa ei kanak­sikaan
kuulu. Järkevät ihmiset
k ä s i t t ä v ä t , että kommunismin
i-lkkaruohot on k i t k e t t ä v ä maas­ta
aikanaan ennenkuin niiden
juuret pääsevät syvälle tunkeu­tumaan.
Fi ole kysymyksessä
konvmunististen räyhää jäin.; louk­kaamattomuus,
vaan lain-alaisen
yhteiskunnan" turvallisuus.
Kcjmmunismin. tarkoitusta, ku-
\ a a \' < i la i s e v as t i s e u ra a \' a \' i i m e
p i i i \ i n ä lelidissii kierrellyt kas­ku
:
l ; i i ä k ä i - i , arkkiteliti jii bulslievi-k
i Viii tt eli v i i t aniiuattiiisa Van­hemmuudesta.
Laakiiri lausui : .
" K u n Aatamista i)oistettiin
1; \' 1 k i 1 u u 11 a i se n 1VI o I n i s I a \' a vt (\11,
t ä v t \ i toimittaa kirurginen leik-kaus..
liääkiiriiitoimi on amma­teista
•vanhin.'.'
A r k k i t e h t i sanoi:
" A i v a n niii. Mrtta kun maar
ilma luotiin yleisen sekomelskau
keskeltä, täytyi rakennustoinun.
ta panna kfiyntiiir ja käyttää r<w
kennusaineita piirustusten . .mu-:-
kaan. Arkkit.ehdriv : ammatt i on;
\ ielä vanhempi."
l^olseliviki hymyili ja k y s y i : •
" M u t t a , liy\;it h(>rr.it, kuka sai
aikaan sekam(>ls|van
sitii siihen asemaan missä se ny
k y ä ä n on. :
Yleinen kommunistivastainen
toiminta.
F r i tahoilta maapalloa on lyhy­en
ajan sisällä saapunut viestejä,
j o t k a eivät näytä ensinkään e-d
u l l i s i l t a kommunisteille, ja hei­d
ä n ankarille ponnistuksilleen y-
1 ei se n m a a i 1 m a 111) a 1 o n a ik a ansa a -
• miseksi. .
S u u r i n t a i i u o m i o t a o n h e rii 11 il-nyt
Englannin parlamentin kom­munisti
j ä s e n e n Saklatvalan sul­keminen
pois \Vashingtonissa pi­d
e t t ä v ä s t ä Parlamenttienvälisen
L i i t o n kongressista. Saklatvalan
p i t i lähteä matkaan muiden Eng­lannin
; edustajain mukana, mut­ta
Yhdys va 1 tai n hallit us peruut-t
i k i n •viime tingassa hänelle
myönnetyn passiviisumin. Se ei
n i m i t t ä i n tahtonut laskea maa­hansa
parlamentissa pitämistään
palopuheista surullisenkuuluisak­si
tullutta kumouksellista.
Suur-Britanniassa on hallitus
saanut valmiiksi toimintasuunni­telman,
j o k a t ä h t ä ä kaikkien, u l ­komaalaisten
radikaalien maasta­karkoitukseen.
Kerrotaan, että
puolisensataa venäläistä ja rans­kalaista
kommunistia tullaan
karkoittamaan. Seotland Yard
l a a t i i luettelon kaikista holshevi-kien
k ä t y r e i s t ä.
KaukaiseSi«?a Australiassa asti
on ryhdytty .samantapaisiin toi­menpiteisiin.
Tutkittuaan kom­munistien
propägandatoimin!t(aa
on hallitus pää+tänyt sa^ntfaa'voi-
Harkitsematonla puhetta.
Siirtolaisuus, s. o. maan v;ikilu;
vuii kartuttaminen ulkoa tuleval­la
\äest()llä, on Canadasta ollut
h y v i n tärkeänä . tekijaiia aikai­semmista
ajoista lähtien. Sita
mukaa kuin aika on kulunut ja
elämä taalla paassyi midisasii-,
tuksesta vähiin edist \ neemmalle
kannalle, on siirtolaisuuden lar-koä
merkitys Canadan tapaiselle
lUKirelle ja suunnattoman laajal­le
maalle käynyt yhä ilmeiseni-,
miiksi. Siirtolaisuus on .^ ksi Ca­nadan
eliJiehtoja.
Oli ilmeistä, etla Canada, joka.^
on Yhdysvaltoja suurempi pin­ta-
alaltaan ja vielä niin liarvaa.n
asiittu, ei v(^i Ivohottautua .mer--
kitseviniinuiksi tekijilksi niin
k a uaii k uin sen ; asu kasi uku py­syy
\ht<i pieiiMici. Sen teollisuus
ei pjiase. k e h i t t y m ä ä n , sen luon-;
uonrikkauksia ei \oida k\Uin
.'•.uurcssa mäariissä.-ottaa kaytan-t
i i ö i i : eikä tärkein elinkeinokaan,;
maanviljelys, voi k y l l i n nopeasti
edistyä niin kauan k u i n m a a kär­sii
kroonillista asukasten puutet­ta,
-la kuitenkin Canada on luon­nonrikkauksiensa;
. puolesta maa-;
ilman edullisimpia maita.
^ l i t ä keinoja sitten keksittä-neef\
kään asukasluvun nopeam •
l)aa lisäämistä varten, tosiasiaksi
kuitenkin jää että muuta keinoa
kuin siirtolaisuus ei ole näkyvis-
.sä. Kestää liian kauan, ennen
kuin y miljoonainen kansa luon
uollisen lisääntymisen kautt;
• ' t ä y t t ä ä maan." Asukkaita saa
Iäkseen Canadan on käännettäv<
katseensa sinne minne aikoinaar.
Yhdysvaltainkin — Furopaan
S i e l t ä h ä n on siirtolaisia aina saa
tavissa eikä ole pelkoa että nc
sieltä loppuisivat.
E i ole tarkoituksemme tämän
ohella antaa Canadytin h,allituksel-le
• ohjeita : mihin toimenpiteisiin
olisi r y h d y t t ä v ä jotta väkeä Eu­ropasta
alkaisi t ä n n e virrata en­t
i s t ä nopeammin. Emme myös­k
ä ä n halua kehoittaa siirtolaisik­si
aikovia Canadaan tulemaan
" p u u v e i t s e l l ä hopeaa vuole­maan
"j koska useimmat sellaisin
toivein tulleet pahasti pettyisi­vät.
Siirtolaisuus on asianomai­sen
m a a n hallituksen ja siirto­laisten
i t s e n s ä asia.
Emme myö.skään tarkoita tehdä
siirtolaisuudesta mitään, poliittis­ta
numeroa, v a i k k a se onkin ol­lut
y h t e n ä pääkysymyksenä par­haillaan
käytävässä vaalikamp­pailussa..
Mutta kun j u u r i vaali­taistelun
• yhteydiM*^*'on liinaan-emme
malta olla siihen kajoa­matta.
Jotkut eanadalaiset politikoit-sijat
— ei väliä olkootpa ne kon-sei-
vatiiveja, liheraaleja eli mitä
taliansa -—ovat syyttcineet: toisi­aan
tehottomasta siirtolaispolitii­kasta.
Sanovat Canadasta pois­tuneen
viime aikoina runsaasti
tässä maassa s y n t y n e i t ä henkil()i-tä,
siis varsinaisia canadalaisia,
ja niiden tilalle tulleen lOui-opas-ta
ulkomaalaissyntyisiä. . siirtolai­sia,
jotka ovat englanninki(^len
taidottomia ja ta\ a l l i s e n eanada-laisen
standardin : . alapuolella.
Valitetaan niitä . ei)iiediillisia seur
sauksia. joita Canadalle tiillaises-ta
vaihtokaupasta- on ailieutunut.
AI ielestiimme on kohtuutonta.:
että siirtol.iiset vedetliän esille
asiassa, joka. ei ole heidiin itsensä.
iU\\ettavissa, Jiiin usein kuin vaa-l
i p o l i t i i k a s s M "tarkoitus i)\hit-t
i i i i k in viilikaiijialeet". • r*anada-la
isille ja. yleen.Sci englannin kielii
sell(> väestölle tarkoitettuna • t i i l -
.lainen jnilu.' 011 paikallaan.: l/uon-
• nollise.sti. h e i s t c i .olisi ; i ) a r e i H p i , et­t
ä tahiin • inafihaii . tulisi niuiika-laista
väestiiä. m i n pieni prosentti
k u i i i : malidoilista. .Mutta kun o-telaan
liuomioon, että Canadassa
on suuri osa ; sellaistakin .viikea.
joka . on; joko., kansalaistumaila,
eanadalaistnnut : t a i on t;iss;l
maassa syntynyt siirtola isvan-hemmista,
saa asia toisen merki­tyksen.
Lunnnolli.sesti oi': kohtuutonta
od o 11 a a,. v\\ a, v .(> i r e n ir 1 a 11 nm k i.e 11 -
I s o s s a m a a s s a syiityn\t ja kasv<i-nut
ja tiinne:taysi-ikai.sena tullut
siirtolainen olisi englanninkieh^n
taitoinen. - floit.akin aniharvoja
])oi.kkeuksia saat t a a l ö y t y ä ; . Sa­moin
on kolituutoiita vaatia, että
hän. noudattaisi samoja tapoja
ja. etta hänellä olisi sama ta.so"
k-uiii taällii syntyneellä,.: taalla
ikansa asuneella j a iiiitaan muut a
maata, tuiitemattomalla eanada-laisella.
•
M u t t a silti sii.rtolaisenaki.n tän­ne,
saapuneesta saat taa tulla, aivan
yhta li\\ a kansalainen kuiii
maa.^sa. synty:n<:estäkin. - Alonet
esimei-kit. Yhdysvalloista, kan-
.salli.suuksien suuresta •sulatus-kattilasta;
sen osoittavat;. Esi­merkkejä
hakeaksen,\mme ei tar­vitse
mennä S(MI pitemmälle kuin
omaan kaivsallisuuteemme. Siir­tolaisina
tulleistii moii(.'t ovat ko­honneet
aseinaan, .)()ssa heidän t-i
tarvitse kansallisuuttaan hävetä
j a jossa, heille annetaan, tunnu.s-:
tus s . M i t y p e r i i i s t e n maanasuk.is.-
ten puolelta.
Yin.iiiärtääksemme. kuuluu •• siir­tolaisten
miikauttaiiiinen uirdei.i
kotimaansa kieleen j a tapoihin-H-Buotsalainen
kommunistilehti
tuomittu Suomen presidentin
solvaamisesta.
NjiiyiaeD /kurssimme rshaiafr.J
tyksille S U 0 M F J - :N
Postiii kautta ja
i sähköteitse on
Tukhohnassa i l m e s t y \ ä n kom
munistisen rakittajalehden : ' ' F o l ­kets
i3agblad P o l i t i k e n i i i " toi
mitta ja. Ivan Fngerantz o n , m i ­käli
Chieago Daily NeA\sin Tuk-
Jiolman kirjeenvaihtaja lehdeU
leen v. k. 18 ]> :nä siiliköttäa. tuo­ni
i 11 u 11 e ] j a k s i k u u k a u d e le s i : k u i • i -
t l 1 sh u on e e s(^ en Su om en . ]»res i (i e n -
t i n : j a muiden Suomen hallituk­sen
jäsenten rikollisesta herjauk­sesta.
Lfudckaus tapahtui >\\u
nien {»residentin asktusen Tuk­holman-
matkan yhte\<l(>ss/i. lhi<:-
crantzin katsottiin tehneen TIKIM»-
sä syylliseksi painovapautta ko^-
kevan aseluk's.('ii- • riklcoin iseeii.
Kyseessiiole\a numei'o iii.iini!tlui
leliteii otettiin l,ika\<inkkouii.
Vllamainit111, SnonuMi \altiiui-piifiiuiestii-
solvaa va. kirjoit us jiil-k
a i ^ l i i u Kolkets Dauhkul Toliti-kenissa-
jo (Minen. ( ) i - e s i ( l r i i i t i IJc-landi.
MTii Tulvliolniau 11 s a a l u i i u i s i ;i
ja sanottiin siiua •inuiden havyl-'
l()inv\k^ieii ohella m. i i i . s c u r . M - : -
vat julkeat sanat :.
'•Tukholma \rirustautm! otta­maan
\astaaii " s u u r \ l e i M s Ja
Se C l ole • 11)1 kainr sen • i t i e i i c i u pi
ki 1111 u is u us k uin t y o laisten r a si a-j
a i n ja •. liaudanliiipaisi lain valta-kimnaii
j)reMfienn i , joka nyt
meit a kay niril l a a i\ kiiniiu;r!11 :ia:
L i i o n n . j l l i ^ e s t i h,tm n kayntiaan:;
täyt.NN' juiilia, silla i M l r ^ t c i a l M ii
•Ir; n 1 1 a 11 s i i n a i s e 11 k ii 11 i n u i • i n • (M u -
\ a rt i o l a . irlassa. . Kailvclla silla
i M i n u i i l a ; .la komeudella ,)(uika itie
suinkin.. • • p v s t y i i M i i e aikaansaa­maan
otcta.iii \ , d k o M i o i U r i l r i i p i M i
V ä l i M u i p ä a i i i i c s \-asiaan. Ka.rhnn-na
likalakkeihiii puetin Sf)tilas-
.\'aniost(). Ivoin.eniiel a a 11 • hancMe
kunniaa. • - lekenuian . ja hurraat a:
huutamaan. SosiaJ ideiiiok i'aat 11-
11 e n valtioiii.iiiist.eiM . Saiidlei- t ii h-e
.1 ervehd \"s|ii'.liei'^;saa 1) ^ausuiiiaaii
•hänelle, jonka: • ka.siä 'Haliraa tii-iiansieii..
pi ;taas(Mi tiihansien työ­läisten
\ ei !. oman. puolueenpa ja
porvarillisen Ikiiolsiii kjiiinoii i i k -
M U . "
Suomen \ alt lonpriainie-^teii
kayn 11 It 11 oi si n ^4 iii ii k a 11-| >u n uissa
.rniyttiiä nvuodosluvaii sikjilaisille
kom munisi e ill e pai va k si k o m p a s-t
u s k i \- k s i . . . 1 * a i t s i pr e si (1 ent 11
Kidaiulerin kiivntiii aiheutti vai.-:
t i o.n ho i t a j ; i M a n n erhe imin v i e ra 1 -
l u jalkiiiiaiiiinkeja kcfmmunisti-leht
ien pafncdKfi i i t t'i(I(Mi iiiuodos-
.sa. Ivo 111 m u 111 st i l n a \M ta \- ;i t I vuo I -
sissa olevan pai pui typeiMinpi i
p a i t s i 1 ä h i n n ii t i e t y st i . h e i 11 (V i ts e 1-
1 e e n; m y. (is ki 1 r s i i r t o 1 a isin a {in: y 1
t (vi sk un t ai a i t oksii le; ii y t y y h ii 11
Canadalle olla eduksi, että: siirto-,
lainen niin :i)ian kuin suinkin cä-nadalaistuu
ei .vain nimellisesti
k a n s a 1 a is [) a p e r i e n a v.u 11 a j \ a a n
myös kieleltään ja tavoiltaan,
ioskin hän kohta kansalaispape-.
rit saatuaankin on pyhittävä pois
siirtolaisten kirjoista. :Mitä sit­ten
; häneltä eanadalaisesta" ta­sosta"
puuttuu, sitii ei ole hänel-
'e viak.Vi laskettava.
Canadalaisten .maastasiirtymis-t
ä on siirtolaisen kannalta vaikea
käsittiiä. Syyksi s e l i t e t ä ä n huo­not
työajat ja toimeentulomah­dollisuudet
Canadassa. :. Ennen
sotaa .Canada, o l i k i n enemmän tai
V äh e m m ä n läpi k u 1 k u m a a n a si i r-tolaisille.
Raja Yhdysvaltoihin
oli silloin; avoinna kaikille, mutta
nyt on toisin. Bsteettömästi pää-s
e e s in ne n y k y ä ä n vain sy n ty pe­r
ä i n e n canadalainen. Canadaan
t u 11 e i d en nlk o m a a 1 a is t e n o n j o ko
p y s y t t ä v ä täällä tai mentävä ta-;
kaisin omaan maahansa. Verrat­tain
vähän vsiirtolaisia takaisin
Europaan palaa; Jos siis ulko­maalaiset
pystyvät Canadassa
'saamaan toimeentulonsa, niin
miksi eivät S3'ntyperäiset eanada­laiset?
Pitäisihän heillä pelkän
s y n t y p e r ä n s ä perusteella olla
paljon .suuremmat matidollisuu-det.
Ovathan he englanninkielen
taitoisia j a onhan heillä eanada-laisten
yleinen " t a s o " . : -
Annettakoon s i i r t o l a i s i l l e k in se
arvo, mikä heille kohtuudella;
kuuluu —• u l k o m a a l a i s i l l e k i n .He
ovat olleet Oanad^a rakentamas-
-sa,"fmsteA mukana- kohottama-^sa
: Myös myömuitv pankki-cioiiuj;
sia: (shekkejä) markoissa ylle
mainit, kurssin jälkeen ja erifc:'Ä
sia, kohren prosentin korkoa r->
t ä v i ä mÄtkusiajien shekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa lun.af v.
taan siellä voimassa-olevan do^'r-rin
kurssin jälkeen.
I j ä h e t y s k u l u t rahalähetyksili«
postin kautta on 15c. .summilla
alle ^20.00; s i t ä suuremmilta aur
miltä mitään kuluja ei peritä:
L ä h e t y s k u l u t eähköteitse oa
$ 3 . 0 6 khikilta summilta;
Jraikki lä hety kset osoi tetaan
postin kautta, :joB sähkösanoma-l
ä h e t y s t ä : «il erikoististi pyyaetä,
. •• Osoittakaa : lälietyksenno va»»
taanottajan : ja lälietläjän. osoit­teella
'Varustettuna osoitteella. .:
Foreign Department
Maek
H A N C O C K MICH
•>—P'eiustettu. v;/lb74.---- . -
• • ;• i- , • • • ••.
Varat y l i . . . $3.000,000.00.
K i r j o i t t a k a a suomeksi; meillä:
on kuu si s ao m a i a i s t a 1 i 1 kk e essäm-.
me.
I j i i i i llal-^e^N;^ •• laht<ii'i\altakun-na^^
a". jota \<i><aaii he yllainai-i:
ril:ull:a' kiiv;iä;va!lä tavalla" ;vi)iu!;V
ttu1t:a: k i n k k ! an-, puskevat:
Laiva kadcnnut j a l j e t t ö -
mästi.
I l,(>\ 1 \ ia i \ <i (lerl-elniikuuii
22- p :na
Antver-nin,
(Ml katsol-lielLi-
i a l a in
nide. , jo!\a
: I ii li t j- •.; -v ii k ii tl o iVi alas 1 issa
penisl ;v. \'alier)U\
lu:r.iii;a[kalla:: li.n!<:kvinee.ks^
1 ud., ljul!\i l \ i n Iinan k in.ix .111 lä­pi
ja poikkesi .^aii Kraneiseossa
li(dmikiuin Iit )a 15 p.ii\an \ a l i l -
1<i mutta senjalkeeii ei lai\,ista la
^111,a olleista P.) niiehesta ol-^ mi­tään
kiiulnnut. •; v
- - X a i i i e ii
yhta la sama;
l'aid 1 M)Ui'e'e1,
iMkasia.i aina \aiii
itiiest vy ppia.. —
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdoilisimman pikainen toiminta.
41^
m
m
m
i
m
M
i m
mm
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on jeka päivä tiedossa Suomen rahan todel-
Unen: arvo ja voi niinollen maksaaj aina päivän kor
keipiman kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MAlt^KSAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan pöstin kautta, jos säh-kösanonialähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. vLähetysMut i^halähet on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seii^^^valta sa-dalta
25c.
Tiedustelkaa: erikoiskurssia isoille läJietyksille.
Länetiaessanne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti
' 'fAii.^r ~W~^
FICM:
PORT ARTHUR, ONT.