Canadan uutiset, October 8, 1925

              FlMflSB NEW&PAPER IN CANADA AND THE. BEST ADVERTISING MEDIUM. SUOMALAINEN SANOMALEHTI CANADASSÄ JA PARAÖ 1.MOITUSVÄLINB
SOVINNOLLISUUS YHTEISISSÄ, VAPAUS YKBITIg^SSÄ JA HYVÄNTAHTOISUUS KAIKISSA ASIOISSA.
NUAIEKO 41 Torstaina, Lokak. 8 p., .1925 —POBT ARTHUR, CANADA— Tbur.sdav, Octobci' cS 1925 XI Vuosik.—Voi. X L
JÄRKYT^TÄVÄ MERION
NETTOMUUS POHJAN­LAHDELLA.
Suomalainen torpeedcvene joutu-nut
rajumyrskyn käsiin ja u-ponnut.
Koko miehistö hukku­nut.
TAASEN TAKAPOTKU
KOMMUNISTEILLE.
Englannin työväenpuolue ei tah-do
olla niiden kanssa missään
tekemisissä.
Hel.sing-istii siilikötctään t. l^'..
p :nii: !
. Kolin.0 iii^seorin -jn viisikyni-nioiitä
niiosUi hukkui kun suonia-lainon
tr rpeedovoue S-2- .uirosi
a!iktira<;s<r myrskyssä lalvasto-iiuinööverieii
aikana. : K O I U KV
iiuiuta alusia i)ää.si .suu;iaan Huol­sin
ja Suonion rannikolle.
•Edollisonii ]uiivänä Lontnosia
liilietety.s.^^ii /s ilikösanomassa" ker­rotaan
; . .
llvx('hanp:e. Telcfrraphin Köpcn-l
i a m i n a n kirjeenvaihtaja iluioit-.
taa saaneensjT Tukholmasta tie-
<1 on, (M t ji s u o m i\ 1 ai n en kanuuna -
1 ,
vene upposi manööverien aikana
Po h.)a nia li (p eli a, He rnösa n d 1 n . ja
Kaskisien välilHiv Kahden iipsoe-rin
ja nel jänkynimenenviiden
mielien Isanotaan hnkkuneen...
.liilkiuiiiisessji sähkösanomassa
m a i n i t t u k a i i n u i i a v e i n ; t a r k o i t t aa
ilmeisesti torix-edoveiiellti S-2. .
Nanaimon rosvo vangittu
Seattlessa.
. Clricafrolainen pankkirosvo T.
II..] o h n s o n, • jok a; ka r k as i K i 11 g -
kauniin • vankijasta.. • Sealt.lessa
.syyskuun 1-") pMiii, saatiiniiudel-loe.
n pidfitetyksi kahden . toverin-r
sa kanssa viime viikolla senjäi-keen
kun oliva^t |ry()släneol Quoen
City State-pankista if*r),000. .lohn-son
oli niiden rosvojen mukana,
jotka .i'y()stiviit Nanaimon pan­kista
.1^42,0'pO. IjTlinet lähetetään
siitä vastaamaan Canadan puo­lelle.
Maanjäristys Montanassa. -
Helenasta. Montana, ilmoito-t
a a n; e 11 äl. s ie 11 ii t u n n e 11 i i n syy sk.
HO. pm aamuna maanjärist>stä.
j o ka oli ky M i n vo i m a k as k a r i st;' -
maan irti talojen katolle kokoon­tuneen
lumen ' aiheuttamaan
pieniä lumi\jy<Vry.iä. .Yavahtel.ua
kesti kutisi sekunti ia ja s(> saat­toi
monet asukkaat pelon val­taan.
- t :
Hedelmäliikkeet kiskureina.
Canadan oikeusdepartement in
toi me en pan emien tui k imust en: pe-rn.
stcella. on Vancouverissa ivos-tettu-
syyte -\ 42-hedelmäliikettä
vaostaan British Columbiassa, A l -
])ertassa, Saskatehewanissa jn
^Manitohassa vai-kaiidesta, petok­sesta,
kirjojen . väärenn\^vsestä,
terveen^ liikekilpailun häiritsemi­sestä,
trustiutumisesta y. m. mc-n
e tt el y t a \' o i s t a, j o i s t a ; o n a i h e u -
'tnnut snnrta häviötä hedelmän­viljelijöille,
kuluttajille ja yleen­sä
liedelmäviljelykselle Canadas-sa.
Jutun kä?|ittely alotetaai\
piakkoin.
Kouraantuntuvalla tavalla an­toi
Kn<i'hninin tyiiväenpuolu'.^
kommunistien tietää, että heitä
ei sen puolueen jäsenyyteen tul­la
ottamaan. Liverpoolissa pi­detty
i)arlamenttaai'inen työväen
puolueen koni^^-ressi .teki melkein;
yksimielisesti i);iiitöksen, jonk.i
tnukaau: • kommunisieiltav kielle­tään
r);iäsy . p.uolueeseen ju yh-leistoiminta
radikaalien kanssa
kaikissa ninodoissa lopetetaan.:
Täiitös hyväksyttiin noin 9 iiii-
.udlil 1 vastaan.
Hamsay MacDonald. tyiiväen-p
11 o hl e e n j o 11 ta ja j a e n 1. pä ii mi-,
jiisteri selitti asian hyvin suorin
sanoin. ]\ommunist ien miclv-^
lause, jonka mukaan kommunis­tien
t lilee \'almistaiitua ci parla-menttaafiseen
loimintaan, , vaan
sisällissotaan, ' on lyr)väeni)uolu-eelle
mahdoton, lausui. .MacD.o-iiald.
Samassa kon<:ressissa kiirsi
lytiviienpuohieen punainen va­semmisto
ankaran . tappion. Se
oli vaatinut, et lii puolueen toi­meen
[ianevan komitean tiiytyisi
liihettää anteeksipyyntö Venii-j
ii U' n e u \: ()S t oi 1 a li i t u k s e 11 e n i i de::
toimenpiteiden johdosta, joihin
.MaeDonald piiiiininistcrinii olles­saan
ry htyi Sinovjfviii. tunnetun
Iv i i 11 o i t usk i r j e 1 m ii 11 •" j o li d osta.
.Myös vaadittiin lyöviienpuolueen
ei'oamista parlamentista ja Bald-
Avinin hallituksen e r o a sekii et-t
ii t \'ö \' ii (vn p 11 o 1 u e u u d e 11 e en y ai -
taan päiistyään. nimittäisi työtila
tekeviin "luokan edustajatei'i mi­nisteriöiden
johtoon. Nämii esi­tykset,
hyljiittiin • valtavalla e-nemmistöllii.
o o
e o e mm
Kiivastunut kansanjoukko.
Ka 11 d e n .M o n 1 a 1 i n p oi i isi k o n s-
. a a p e 1 i n . (u*ii ii n ii p ii i A: ii n ii a j a e ssa
autolla t()rinäsiviit he (-'raig-
<treelillä sanomalehtikojuun lou­katen
pahoin sisiillii ollut ta niyy-iätiirtä;
^liss I. MeCJinnistä. Pai­kalle
k o k o o n t u i 11 o I) e asti us e i h i n
;atoiliin • nouseva väkijoukko .e-s
i i n t y e n ui 1 k a a \'as t i 1) oi i i s e j a k o h -
taan, joiden väitettiin olleen juo­vuksissa.
Poliisit pääsivät töin-
• U s k i n erään talon suojaan ylei­sön
turhaan koettaessa päästä
h e i h i n k ii si lv s i. Pai k a 11 e k u t s u t -.
tu poliisipatrulli vei pölisit uh­kaavan
väkijuokon läpi iV)lisiase-m
a 11 e. j o ssa IK)1 i is i i )ä:ii 1 li k k ö B e -
langer vakuutti toimittavansa tar
k a n t u t k in non ta]) a li t u m a s t a. Sii -
11 e n t y y t y on \ ii k i j o 11 kk o h a j a a n -
tui. Loukkaantunut nainen toi­puu.
• :
• ^ Suuri vedei^nostohanke.
Canadan ja Y h d y s v a l t a i n yh­teinen
vf^sitiekpmissioni on pitä­nyt
International Fallsissa istun­toja
tutkiakseen E. AV. Backuk-sen
anomusta saada p a t o l a i t o k s i l -
• Ia -varata vesivoimaa teollisuus-;
laitostensa- tarpeisiin. Minneso­t
a vastustaa ehdotusta ankarasti
• peläten, että tavattoman suuret
piaa-alatj valtioin pohjoisosassa
joutuisivat veden. alle. Väite-iiäänpä,
että vesi eräissä järvissä
•kohoaisi, aina 80 jalkaa. Ontari­on
puolella olijsi Port Franeesin
.'kajippala vaarassa menettää ve­si
johto- ja viemärilaitoksensa ja
puistonsa, Canadian National
rautatien pengertä täytyisi ko­hottaa
useita jalkoja 24. mailin
matkalla.
Komissioni päätti ottaa tar­kemman
selon mitä seurauksia
patoamisesta tulee oleillaan en-
- nenkuin Backuksen anomukseen
annetaan vastaus.
MeigheniUä ankara taistelu.
Portage 1 a Prairien, ^lan., vaa-li
p i i pi n li I) e r a a 1 it t e ki x ä t t. k. 1
p. :nä pitämiissään kokouksessa
päätöksen olla n i m i t t ä m ä t t ä 0-
inaa ehdokasta. Pt. Ilon. Arthur
Meighoniii, konservatiivipuolu­een
johtajaa vastaan. Sensijaan
liheraalit päättivät antaa kanna­tuksensa
progressiivipuolueen
kokelaalle Harry Leaderille,, jo­ka
voitti Meighenin vuoden 1921
vaaleiss'a.
Kiika on lapsen isä?
Ontarion ylioikeuden tuomari
Mowat' sai tehtäväkseen määrätä
kuka on erään 18-vuotiaan nuo­rukaisen
isä.. Kysymys sukeutui
eräässä oiketisjutussa, jossa
Philip Falkner vaati' 12,000 dol­larin
korvausta t r i »tohn A. Tuc-kilta
sekä John ja Minnie Deaeo-nilta
sillä perusteella, että viime­mainitun
pojan väitetään olevan
hänen (Faulknerin) omansa.
Faulkner ei sano siitä tietävänsä
mitään. Hän on aikaisemmin
ottanut eron vaimostaan. Tuo-raTiri
Mowat on kumonnut korva­uskanteen.
Ai'voisat kansjiilaiset:
Viime ,kuukausien^ aikana on
otsilykoaiheesta kiitettiiviin: pal­jon
kirjoitetiu täkäläisissii sano-inalehclissiimme.
Alutta ikävä,
ettii suurinimalta o s a l t a kirjoi­tukset
o\at olleet joko harhaan-j
o I i.t a vi a .. t a i • t u u 1 e n - j) i e k sii n 1 ii ä.
On ihmetelty sitii, ettii muutamat
meikiiläisislä ovat uskaltaneet
ottaa itselleen valtuudet- toimia
tiiman kansan hyväksi ja perus­taa
jotakin sellaista, joka yksin­omaan
suomalaisten vaiiaaan yh-teissojnmukseen
perustuvan toi­minnan
kautta voisi syntyä. On
moitittti sitiikin, ettii '•'keskusko­mitean
•• laholta tyyten on vaiet­tu
sitt('n: kun . sen tavaton . uuti­nen
oli sanomalehdissä,, että
" ke.skusjiirjest()" muka oli po-rustettu
siellä Brooklynissä •—
ties m i l l o i n ja miten. Muutamat
jaarillelijat ovat kehuneet siitä­kin,
ettii *'keskusjiirjest():" jo o"!!
kuolin t sy n j 1 >• 11 y ii iin k i n k esk o ise-na.
Sallittakoon allekirjoitta­neen
mnutamilla sanoilla luoda
tälliin kaikista .jaaritteluista liuo^
limatta tärkcäiln asiaan tarpeel­lista
valaistusta.
i M i s i n n ä k i n pyytää allekirjoit­tanut
kohteliaimmin huomaut­taa,
elteimtiiän ''keskusjilrjes^
tivil'' tiiällii keskuudessamme vie-.
I ä o I e k- a a n 11 ov\\ s t e 1 ti i. • K u n .v i im e
keväällä toukokuun 9 ja 11 p :nä
muutamat tämän kansan jiarasta
t ark o i 1 ta \' a t ni ie h e t k o k o o n t u i v a t;
l^rooklyniin pohtimaan kysymys­tä
jonkinkaltaisen Amerikan suo^
inalaisen yhdistävän keskuseli-:
men perustamisen tarpeellisuu-d
e s ta, h e t i k' e s k u s t e 1 u n a 1 u s s a 1 a u -
suti iin ja hyväksyttiin • se ajatus,
ett ei tä m ä va pa i 11 en mi est en ry li­ma
suinkaan taJitonut esiintyir
tässä asiassa lakiasäätävänä ja
mieliä viikisin vangitsevana auk-toriteetlina.
Päinvastoin ym-m
ii 1' i-e 11 i i n ett ii tiim il k o k o us kor­keintaan
voi olla: alotteen tekijii-,
nä ja tien viitoittajana. * Ja alle­kirjoittanut
. mielii - uskoa..: että-jokainen
.rehellisesti •ajatteleva.,
ihminen . näin paljon hyvää tah­tookin
ajatella puheena olevista
henkilöistä. On kenties.; paikal-laauv
että sanasta sanaan tähän
liitetään asiaa koskeva kohta ke­väisestä
jiöytäkirjasta, joka to-s
i n. a V k o i n a a n j u 1 k' a i s t i i n. k o k o-naisuudessaan
täkäläisissä sano­malehdissä.
Näin .tuo kohta kuu­luu:
"Komitea katsoi olevansa: val­tuutettu
toi)nimaan siksi kunnes
' Amerikan Suomalaisten Keskus­järjestön'
kokoonpano, toiminta­muodot
ja- järjestely saavat py­syvä
isen luon teen, j oli oin /1 ämiin.
komitean sijalle: valitaan vaki­nainen,
tuonnempana laaditta­vien
ohjesääntöjen mukaan toi-;
miva keskuskomitea."
Selvähän on asia^ ilmap ham­paita
ja sarvia l Ei totta tosiaan
luulisi kenenkään ajattelevan,
e t t ä nyt ilman,asianomaisia val­tuuksia
on .rylidytty tätä Jjansaa
isännöimään ja hallitsemaan. E i
ole tahdottu ylimpiä sijoja kärk­kyä,
sentähden pantiinkin alusta
alkaen nimeksi komitealle ''Ame­rikan
Suomalaisten : Keskusjär­jestöä
Valmistava Komitea^"
Miksi sitten tyyten • on vaiettu
tiiman komitean t a h o l t a M i k si
ei ole kansalhvtelfty ehdotuksia
ja suunnitelmia j.n.e.'/ Eihän
toki aivan tyyten. Onhan komi­tean
puheenjohtaja, konsuli Ak­seli
K*auairl)eimo,: tämän kansan
koeteltu ystlivämonilla asiallisil­la
kirjoituksillaan valaissut ky­symyksiä,
jotka koskevat tule­vaisuudessa
perustettavaa^^kes-kusjärjesti)
ä" ja sen ty<)tä. Mut­ta
k' äy tä ivnöl listii :y m mä i'ry stä 0-
maavana henkiliinä hän on tahto­nut
innostaa; meikäliiisiä senkal­taiseen
yhteistyiilifin, joka kuin
itsestiiän osoittaisi keskusjär-jestr>
n synt3'mis- ja eläiiiisoikc-uden.
Sellaisena asiana hän on
esittiinyt kysymyksen Amerikan
suomalaisten osanoton jiirjestii-mise.
stä Philadelphian maailman-niiyttelyyn
vuonna 1926. Allc-k
i r j o i 11 a n e e n, \' a 1 m i st a \' a n k o m i -
tean sihteerin tehtäväksi jätet­tiin
kirjoituksilla valaista täkä-.
Iäisissä lehdissä kysymystä kes­kusjärjestön
jiemstamisen ^ tar­peellisuudesta,
sen tyfistä y. m .
.Mutta monet .toimet ja työt alle­kirjoittaneen
omalla työsaralla
viimeisten kuukausien aikana 0-
vat siksi tarkoin ottaneet allekir-joittaneen
ajan, jottei ole paljoa-k
a an a i k a a j ä ä n y t mu i il utu. 01 i -
si pii t ii ny t m y ö s k i r joitt a a. A m e r i -
k a n s nam ala ist e n : pä ä j ä r j es t ö i 11 e
kirjelmät ja pyytää nii tä k annan-määräämiseen:
tässä asiassa. Kui­tenkin
sanottakoon, että komite­an
kokous Brooklynissä pidettiin,
siksi myiihään keväällä, että pää-järjestöt
jo olivat suurimmaksi
osaksi ehtineet järjestää suurissa
kesäisissii vuosikokouksissa käsi­teltäväksi:
aiotut asiat.- Järjestöt
eivät olisi ehtineet keväällä vi-rallisesti
käsitellä tätä kysymys­tä.
Vaatiihan tiima asia kaikki­en
[laikallisten järjestöjen kiisit-telyä
ja mielipiteen ilmaisua.
Ennenaikaisia ja turhaa lörpö-tystä
ovat olleet ne kirjoitukset,
joissa leikkiä laskien on , puhut­tu
'-keskusjärjestön'' kuolemas­ta.
Hyvät kansalaiset! Kuinka
yleensä mitään tämänkaltaista
voidaan sanoa, on allekirjoitta­neesta
tuiki käsittivmätöntä.' Tie­dot
jiä nh ii n n y t ke r t a k a i k k i a a n j o
keväästä lähtien, ettei : mitään
keskusjärjestöä vielä ole edes pe­rustettukaan.
On olemassa aino.
astaan sen perustamista valmis­tava
ja' .sen hyväksi:- ennakolta
omalla kustannuksellaan työs­kentelevä
komitea. Jos tästä a-siasta
talidotaan kirjoittaa, mikä
olisikin suotavaa vastedeskin,
tehtäköön se rakentavassa ken-gessä.
Kansalaiset, kirjoittakaa
asiasta positiivisesti l .Repiä ja
raastaa: taitaa jokainen, mutta
niitä henkilöitä tarvitaan, jotka
malttiansa menettämättä tuimim-massakaan
väittelyssä osaavat et­siä
sen parhaan aineksen jokai­sesta
avsiasta ja siitä-lähteä ra­kentamaan
jotakin kestävää. :
: Ensimäisenä toimenpiteenä oli­si,'
että Amerikan suomalaisia yh­distävät
eri järjestöt ja laitokset
' ottaisivat • virallisesti määratäk-
5ensä kantansa keskusjärjestö-
0
asiassa. Sallittakoon allekirjoit­taneen
sanasta sanaan esittää,
mitii lyhyesti viime keväisessä
Brooklyn in kokou ksessa asiasta
hahmoteltiin. ^ Se tehtiin seuraa­valla
tavalla :
•'Amerikan Suomalaisten kcs-kusjiirjestönvtarkoituksenaon
ol­la
kiiytiinnöllisenä ja ylidistävii-nä;
siteenä Amerikan suomalais-
,ten henkisissil ja taloudellisissa
harrastuksissa, ja yleensä toimia
siveellisten päämäärien tavoitta­miseksi
ja kohottamiseksi heidän
keskuudessansa s e lv ii y 1 lii p i t ii ii j a
sy \' e n t ii ii s i \- i s 1 y sy 111 e ylt ii Am e r i -
kan suomalaisten ja Suomen vä­lillä.'
"
Aikaisemmin o n useissa ei'i kir­joituksissa
tuotu esille, paljon
rikkaita ajatuksia ja suunnitel­mia,
tulevan keskusjärjestön mer-kityksestii
.ja ty()stä. E i o l e m i -
'.(iiiln helppo asia luoda sille sel­laista
ohjelmaa, joka tyydyttäisi
kaikkia, .Ja • kuitenkin se olisi
viilttäniätönlä, jos mieli, saada
sille malidoHisimman laajaa kan­natusta
ja .: kauaksi ulottuvaa
merkitystii moniin puolueisiin
jakaaiitune(ui • kansan keskuiides-
>a. Sa 11 i tt a k o o 1 \ . a 11 e lvi r j o i 11 ane en
koettaa koota nämä ajatukset ja
"lidotukset johkinkaltaiseksi yh­tenäiseksi
ohjelmaksi. Sitiiliän
luonnollisesti j a \' ii 111 il m ä 11ii: v () i -
daan korjata ja lisätä sen mu­kaan
kuin eri jiirjestöit ja laitok-sTt
siitä lausuvat ajatuksensa.
Allekirjoittaneesta tuntuu en­sinnäkin,
: ettii keskusjäi'jest(.)n
olijelman tulisi ennenkaikkea ol­la
Amerikan suomalaisia yhdis­tävä.
Sen syntymisen ja elämir
^en oikeuden tulisi perustua en­ne
1 rk a i k k e a s i i h e n. t o s i a s i a a n e t -
tii täällä, juuri täällä Amerikan
suomalaisten keskuudessa sitä
tarvitaan ja siitä tulee olemaan
liycityä.. Allekirjoittanut uskoo,
että tiima on kaikkien- Amerikan
suomalaisten vilpitön kanta.- Sii-.
t ä täytyy lähteä. ..Mutta mitä sil­le
sitten lisää•:. vakennetaan, -on
toinen asia. Siitä on eri mielipi-t
e i t ii, a i.\- a n 1 u o n n oi 1 i s i s t a syistä.
I^]i siinä ole mitään - pahaa -ja
kieroa, että tästä väittelyii syn­tyy.
Ei siinii viilttämättii paha
piile, että- meillä eri: järjest()jä ja
puolueita on. .Mutta silloin se
Iiahaksi muuttuu, jos ei voida
yhtenäisenä kansana elää ^ga toi­mia
niin, että eliiniii tosiaan tuli­si
ril/kaammaksi ja hedelmää
111011 a \' a mm a k s i koko ka n sa 11 e.
Siihen kaiketi m e i d ä n Amerikan
suomalaisten tulisi koettaa vil-pittömiisti
pyrkiä. Ja kieltämiit-tä
j uu r i k es k us j är j est ö tässä voi­si
palvella tätä kansaa. Alutta
kuinka : tämä .voisi tapahtua ja
min kii 1 a inen el i n t ui e v a st a k es-kusjärjestöstä
olisi luotava, siitä
seuraavissa kirjoituksissa. Ol­koon
tämä edellä sanottu kaikil­le
kansalaisillemme valaistuksek­si
niihin moniin vääriin ja vain
väittelyhengessä laadittuihin kir­joituksiin,
joita on ollut viime
kuukausien aikana täkätaisissä
sanomalehdssämme keskusjärjes-töasasta.
Kunnioittaen tervehtien
Urho Valtari.
VEDENALAINEN UPON
NUT MIEHISTÖINEEN.
Kymmeniä miehiä meni aluksen
mukana syvyyteen ja sai sur-
. .mansa. 1
RANSKA TEHNYT VÄ-
LIAIKAISEN VELKA'
SOPIMUKSEN.
Sitoutuu suorittamaan Ameria
källe viiden vuoden aikana so-tavelkansa
korot.
1
Ranskan j a Yhdysvaltain ve­lan
vakauskomissionien välisissä
jueuvotteluissa Washingtonissa
päästi,in • viime viikolla väliaikai­seen
• sopimukseen ja saatiin neu-'
vottelujen uusiminen tuonnem­pana
turvatuksi.
. V ä l i a i k a i s e n ' sopimuksen mu­kaan
Ranska suorittaa Ameri­kalle
40 miljoonaa; dollaria VUOT
dessa viiden vuoden aikana. Näil­lä
maksuilla suoritetaan Ranskan
sotavelan korko viideltä vuodel­ta,
joten Ranska tulee sitä mak­samaan
yhden prosentin mu­kaan.
Ranskan komissionin taholta
tehtiin rahastonaihteeri Mellonil-le
e.sitys lopulliseksi sopimuksek­si.
Ranska olisi suostunut mak­samaan
68 vuoden aikana velka
pääoman kokonaisuudessaan,, jo­ka
on pyöreissä luvuissa 4^200
miljoonaa dollaria, ja vsuoritta-maan
• korkoa 2i/j pros. mukaan.
Ehdotus hyi jättiin rahastosihtee-r
i Mellonin neuvoteltua presi­dentti
.Coolidgen kanssa,
A'hdysvalt a in vedenalainen ve:
n e S -.") 1 a j o i 1 o i ssa v i i k o 11 . p e r j ai 1 •
laina, yhteen hiiyrylaiva "(-'ily oi
M om e 'n ' ' - k a n ssa >. sa a d en. t ä 11 (ii n
niin jiahoja: vaurioita että .i)ainu
pohjaan m e l k e i n heti. .Veden
alainen oli noussut pintaan hiiy
rylaivan edessä niin liihcllä, ettii
vhteentc^rmäystii c i v.oitu , estäii
Yhteenajo tapahtui 14 mailii
I) ii ii ssii 1^1 o cis 1 s 1 a n d i st' a .(o n n e e
lieiitin rannikolla; . ;.
Vedenalaisesta pelastui viiim
hetkellii : kolme - sotilasta, jotka
ennättivät kannelle juuri km
S-öl alkoi painua. Muu miehin,
1(), 2S matruusia ja H upseeria jiii
alukseen uumeniin ja vajosi sei
mukana 127 jalan syvyyteen.
.Kohta onn(»t t om.iMulen I a pah
duttua liilietettiiii paikalle lai
vastein sukeltajia ja kaksi suur
la voimakkailla nost ola it o k s j lP
varustettua alusta. Ankara me
renkiiynti viivytti pelasiustiVideii
aloita mistä' niin k'aua.n -et tii mies-t
{' n td ii \-ii n ii y h") s s a a n 1 i s (> s 1 a . e i o 1
l i i t initiiän -toiveita. .Joit a k in
pii lviii myöheirimin su keli a j ; t
Hlysiviil kalnlen matruusin ruu
nliit vedenalaiseiv patterirunmas-la,
jonne piiasi iin ulkopuolella
aukaista van luu kun Icaut la. .
Amiraali ( ' l i r i s t y ilinoitli viral
lisesti t. k. 2 \) -.nii, että sukella
j a { oi i \' i\ t 11 a \-a i un e et ve d e n a la i:
.sen täyttyneen vedellii keulasi;:
jieriiiin saakka ja että kaikki si
siillejäiineet olivat kuolleet.
Ensimäiset lumisateet lännellä.
Talven- läh.enemisestii antoi aa-,
vikkomaakuniiille muistutuksen
V. k. 'M) p:nä useilla pr(HM"iseu-duilla
vallinneet lumisateet. Nii-.
tä sattui yleisesti Keski- ja Ivte-lä-
Saskat(-hewanissa sekä i\lani-tobassa.
Saskatoonin ympäris­töllä
ilmoitetaan lunta tulleen
viiden . • tuuman- valivuiidelta
Brandjin ja Portaire la Prairie o-livat
m y i i s valkois(Mi vaifian pei
tossa. Ilman lämpö aleni ylei
sesti lumisateen seurauksesta.
Uusia postimerkkejä.
hokakuun 1 p :nä (»tettiin Ca-nadassa
käytäntiiiin 8 sentin pos­timerkki.
Se laskettiin liikkeel­le
Tukholmassa pidetyssä kan
sainvälis. postikongressissa teh­dyn
.päätiiksen mukaisesti, jossa
postimaksu liittoon kuuluvien
maiden välillä i)iiätettiin alentaa
10 :slä H :aan senttiin.
Postihallitus aikoomyös, las­kea
\iikkeeseen ensimiiisen sai:^
: jan ('an a d a n h ist o r i allisi a post i
merkkejii. Viiteen tulee Bald\vi
nin ja Lafontainen, toiseen Tho
mas I")'Arey MeOeen ja kohuan
teen Sir AVillVid Laurierin ja.
Sir John A. Maedonaldin kuva.
Lakkovastafnen järjestö.
Englannin - sisäasiainministeri
ön sihteeri Sir \Villiam Joynson
Ilieks on antanut hallituksen vi­rallisen
hyviiksymisen vähän ai
kaa sitten -i)erustetulle n. k, hä
tätilaylulistykselle, joka muodos­tettiin
dvuolehtinvaan välttämät­tömien.
:tarveaineiden tuotannon
ylläpitämisestä -siinä tapaukses­sa,
että Englannissa puhkeaisi
yleislakko. Järjestön perustaji­na
mainitaan : useita Britannian
huomattavimpia henkilöitä, ku­ten
lordi ;Hardinges presidentti­nä
ja neuvostossa Scarboroughin
jaarli, Ranfurlyn jaarli, amiraali
Jellicoe ja ikreivi Falkland. Jär­jestö,
joka,:on luonteeltaan ei-poliittnien
,'on vastapainona työ­väen
edustaja John; Wheatleyn
G-lasgoAvissä perustamalle * - työ­läisten
pt'olu'-tusjoukollp", suu­relle
yi e i sn n i olle, johon toivo­taan
saatavan 10 miljoonaa jä­sentä.
VIIMEISIN SATOARVIO
t L I 40C MILJ. BtJS-HELIA.
Keskimäärin lasketaan saatavan
20.1 .bushelia eekkerinalalta.
.VortInvest (Jrain Dealers' As-oc
i a t ioni ii m a a n ant a i na jul kaise-nian
. satoarvion inukaan tiille
vuodelle tekee Canadan länsi-nlaakuntien
. vehnäsato .400,^85,-
bushelia.1 iaskelma perustuu
ZO.l i.)ushelin- keskimääräiselle sa­lolle
eekkeriltä li),H(ir),r)0() eok-iserin
kylvöalanmukaan.
A^ehnäii saadaan kolmessa pree-i
m a a k u n n a ssa se ura a v a s t i : M a -
"litobassa ;iS,(i;U.(JO() bushelia 2,-
'22,700 eekkeriltä, keskimäärin
19.1 1) n s 11 e 1 ia : S a s k a t (.;! i e \\' a n i ss a
:2(l,:)i:5,()()() bushelia 11,213,500
. M' k k e r i It ii, k esk i m ää i'i n 20,2 hus-lelia:
Albertassa 1:3r),2a8,000
»ushclla ().()29.:|0() eekkeriltä, kes-
'iiiiliärin 20.4 bushelia.
Kanrasalo lasketaan ;}92,r)r).'3,000
')i|slieliksi, ohrasato 65,355,000
'»{^heliksi, ruissato 9.220,000 bus-
11'liksi ja pellavasiemensato 0,-
~95,()()()' busheliksi. ''
Tunkeutuivat Canadan
alueelle.
Vhdysvaltain tullimiehet taka-
.'arikoivat t. k. 2 p :nä Erie-jar-
.•en iliii.väiissii;^ väkijuomia kuljet-av.
an. aliikseip." - Nyalan" ja rik-
\'oivat sitii lelidessiiän Canadan
i l i i c cn . koskemattomuutta. Aluk-cn-
.011)istaja: todisti: itse takava-riki/
imisen lapialituneen Canadan.
•)uoleisella hiiturilla ja Yhdys-va
11 a i n \- i r k' a i 1 i j a i n . a m ji un eeii u-
;eita: laukauksia Canadan maa-
.erällä. Tullivirkailija F. T. Pat-isonin
odotetaan tekeviin asiasfa
.•aiiffrtin Ottawan tulliministeri-i)
ön.
Ent. kuvernööri ehdokkaana
Canadan parlamenttiin.
. ITon. .John AV. l^eedy, ent.- Kan­sasin
valtion kuvernööri, joka on
isunut Albertan maakunnassa
kahdeksantoista vuotta ja otta.-
nut Canadan, kansalaispaperit,
) >' 1 • k i i 11 d e \' i s s a y 1 e i s \- a a l e iss a D o -
minionin parlamenttiin East Kd-
' n o n t o n i n \' a a 1 i 1) i i r i s t ä i t s e nä i se -
;ui progressiivi-ehdokkaana.
Vehnänhinta pudonnut.
Vehnänhinta, joka on neljä ker­taa
tänä vuonna mennyt, yli.kah-deni
dollarin bushelilta, meni
\Vinnipegin . viljamarkkinoilla
syysk. 24 p :nii alhaisi\nmaksi mi­tä
se vielä tänä vuonna on kos­kaan
ollut. Ensi kuussa lähelet-tiivästä
vehnästä ei inarkkinain
sulkeutuessa tarjottu enempää
kuin if^l.23';4 bushelista.
Viljankuljetusreittien edut,
British -Columbian lakimies G.
Cr. AleOeer on Otta\van rautatie-komission
ille esittänyt vastalau­seen
MeKeo\vn-01iver rahtimää-
1 • ii y Ic s e n lv u i no a m i s t a v a s t a a n. S a -
notun taksan perusteella tulee
\'il jan kuljetus A^T neo uv eri in 640
mailin ^matkalta maksamaan 21
senttiä ja 1,280 mailin taipaleel­ta
järvien päähän 26 senttiä.
Suliteellisesti pitäisi - maksun
Vaneouveriin . o l l a 18 senttiä.
Rautatieyhtiöille pitäisi AleGree-r
in mukaan kuljetuksen Vancou­veriin
olla edullisemman kuin
Port Arthuriin: j a Fort K i l l i a -.
miin; Se antaisi myös GanädaUe
lisää rahdin kuljetusta sensijaan
että osa siitä'nykyään menee a-merikalaisille
rautateille.
Majuri Hylan syrjäytetty.
ATajuri John F. Ilylari joka oi^
häärännyt - myr)>kylintuna: New
Yorkin : politiikassa viimeiset,
seitsemän vuotta; joutui tappiolle
nimitysvaalissa. ' H ä n e n tilalleen
valittiin valtiosenaattori James
J. AValker, Tammanyn ehdokas,
jolla oli noin G0,000. äänen enem­mistö
kahdesta kolmasosasta äa-nestyspiirejä.
,