Canadan uutiset, July 14, 1921

              NUMERO 1 28 GANABANUrmiSET^POBTAJtT^^ CAKADA, Torstaina. Hemäk. 14; 1921
ns
joissa ei mikään t(^inen kansalli­suus
ole kestänyt/ Suomalaine
ou voittanut j a ra^an alamaisek-seen
tehnyt siellä, missä jokai­nen
muu.kansalljsuus on näänty­neenä
karkottunut pois.
Myöskin on nähty Amerikassa,
että suomalaiset lähtevät mie­luummin
syrjkteuduiUe kuin a-settuvat
Hntamaille, joissa viime­mainituissa
kyllä olisi k a i k k i vai­vattomampaa
ja valmiimpaa,
mutta samalla maa kalliimpaa.
]\Ionen monot ovat ne suomalai­set,
jotka vieljelemällä palvelevat
omakseen hallijuksen ilmaiseksi
luovuttaman •' homestead"-maan
ja myyvät sen sitten muille k a n -
sallisliuksille lähteäkseen taas
uutta. "homesteadia'' palvele­maan.
Suomalainen uutisasutusta pe-
• rustamaan lähtiessään erityisem­min
ei kaipaa seuralaisia. E i hän
tosin enää vihaa naapuria, kuten
ennen vanhaan, mutta ei myös­kään
etsi ryhmä-asutusta. >Si
huolimatta on: Amerikassa synty­nyt
viiraeisteil 15—25 vuoden k u ­luessa
kukoistavia suomalaisia p i ­täjiä,
jotka ennen suomalaisten
tuloa olivat aivan asumattomia j a
kaukana rautateistä. "Vajaassa
vuosisadan = neljänneksessä . ovat
suomalaiseti siellä avanneet kor­peen
| useampia, sellaisia v i l j e l y s ­aukeita,
joita A oi verrata Etelä-
Pohjanmaan rintamaihin.
Suomalainen on uutisasuttaja,
Jiän on korven perkkaaja, jolla
ei ole vertaista.
la j a määrätä kaikki uutisasuk-kaan
edesottamiset, laaditaan p i i -
Suomalainen on osoittanut ole­vansa
maailman pystyvin koryen-rustukset
hänen tupaansa, navet- perkkaaja j a uutis viljelijä. K u u
taansa, jopa käymäläänsäkin yai:.-
ten, ja jos hän omin päin ja o-maksi
viehäty ksekseen tekee
vaikkapa pienen laitteen, j o t a ei
ole' piirustuksessa, pian hän asu-tutustarkastajalta
voi saada moit­teen.
Vapautta puuttuu, vapautta >a-suntopaikan
valitsemiseen j a vä­hän
on sitä vieläkin muualla,
miksi ei olisi sitä omassa kotoi­sessa
piirissään—9
Huomioita ia mietelmiä.
Kuinkahan kauvan Suomen
pautta"sen'asumisessa ja häliltse-' kansa kestää nykyistä taloudellis-luisessa.
Me tahdomme tätä asu- ahdmkoaikaa?
kasta holhota, me tahdomme es- > H i l j a t t a i n tässä lehdessä j u l -
tää häntä siitä ja siitä, myös sei- haistiin - K a t s a u s Suomen talou-lai.^
sta, joka yhteiskuntaan näh-; Pelliseen tilanteeseen." Öe an-den
olisi yhdentekevä, mutta jon- saitseisi lukea toistamiseen. Sen
ka katsotaan hänelle itselleen ole-. helppo ymmärtää se-van
haitaksi.
katsoo olevansa oikeu-tähän
holhousvaltaan erit-' vähemmän kuin yksikym-raenesosa
sen normaaliarvosta.
Tuleeko se koskaan kohoutu-rnaan
normaaliarvoonsa t — - M e
suuresti epäilemme.
JMitääh • parantumisen merkkejä
! c i ole tiäkyvissä; 'Suomen ulko­m
a a l a i s e t / v e l a t - ; lisäytyvät h
' maavasti, j a Buomeiv ulkoriiaä-
: On hän |kyllä rintaraaillakin
näyttänyt, "mihin hän pystyy. A -
m e r i k a n itävaltioissa vanhimmil­la
asutusseuduilla, kuten NeTV
Y o r k i n , Connecticutin ja IMassa-chusettsin
valtioissa, on paljon a-
: nierikal^islen ja yleensä entisten
, viljelijäin hylkäämiä maatiloja.
Kuokamulta on ryöstöviljelykses-sä
kulutettu ; ja^ asukkaat, ovat
paenneet kaupunkiin.
Näitä rappeutuneita t i l o j a ovat
sen jälkeen muut koettaneet asua.
Suomalaiset ovaj, tässä osoittau­tuneet
.sitkeimmiiksi. He ovat kes­täneet
\ siinä, pissa toiset ovat
sortuneet. : ^ a d o i t t a in muuttaa
nyt' suomalaisia Amerikan kaivos-seuduilta
itävaltioihin noita tois­ten
kansallisuuksien
• maatiloja asumaan.
hylkäämiä
. K u n heiltä kysyy, miksi he ei­vät
lähde Suomeen, missä vielä o-l
i s i korpia j^ielkein mittaamatto­mat
alat raivattaviksi, saa erilai-
V a l t io
tettu
tainkin niillä p i k k u t i l o i l l a , jotka
syntyvät sen toimesta, siitä huoli­matta,
että valtio uutisasukkaal-ta!
täyden hinnan ottaa, vieläpä
voiton kera. Ja valtio tahtoo
välttämättä, että se Pekka, joka
palstan ensin omakseen sai, siinä
asuisi, vaikka hän olisi kuinka
laiska ja kykenemätön j a v a i k ka
hän itse haluaisi siitä päästä. Hän
eij saa tuota palstaa myydä sillä
hinnalla, minkä toinen olisi val­mis
maksamaan. Valtio tahtoo
se k a a n tu a täh ä n ka u p pa a n, e h kä-pä
pakottaa myymään halvem-nialla.
Se e i suinkaan innostuta
uutisviljelystä yrittämään. Kui­tenkin
itse asiassa on valtiolle v h -
dentekevää; onko tuon palstan
viljelijänä Pekka vai Paavo, kun­han,
se p i k k u v i l j e l y k s e n hallussa
pysyy.
il Erämaaitten asuttamis?ssa kruu-hun
omilla mailla valtio voisi olla
vielä vapaampi. Siellä voisi se an­taa
uutistorpparin saada, määrä­vuodet
" p a l v e l t u a a n ' ' , maan o-inakseen,
vaikkajni toiselle myy­täväksi.
Pääasia on, että viljelys
leviäisi ja korvet-tulisivat raiva-tiuiksi.
Kun tulee kysymykseen
k i l p a i l u in?tsäii- j a maanviljelykö
^.en välillä, silloin kulttuurimaas­sa
maanviljelyksen täytyy voit­taa.
Eikä nykyisenä kansantcllo^
udellisena pulakautena sopisi ko­vin
pahana pitää, vaikka k r u u -
nunnietsissä lehtomailla s a l l i t t a i ­siin
nopean viljasadon saantia
varten kaskea kaataa, j o k a tässä
maassa on ennenkin pulat poista-nu
ja nyt estäisi suuressa määräs­sä.
i S u o m e n iiiarkkojen valumJsta
ulkomain?. ,
Tanskasta. Irlannista ja Sak-
' k i n , että yleismaailmallisilla ra­hamarkkinoilla
Suomen markan
Vaara ja sangen uhkaayaympä-, hajosivat. Sen jälkeen Rqoma oli
röi ihmisiä toiseltakin taholta. Se .mahtavin maailma-valtio, 'mutta
oikeastaan on parhaillaan teke- ei sekään päässyt maan rajalle
massa kauheaa hävitystä. Tämä j a auringonnousulle" saakka. '
vaara ei r a j o i tu yksinomaan mei-, Nyt E n g l a n t i yrittelee samaa
däui suomalaiseen kansaan. Se päämäärää tavoitella. ,Seu moni-on
k a i k k i a kansoja uhkaamassa, osainen " B r i t L s h E m p i r e " käsit-
Se niittää kaameaa satoa k a i k k i - tää- paloja siellä täällä maapallon
a l l a jhiljalleen, salassa, mutta si- pinnalla; ja sen valtiopolitiikän
tä suuremmalla menestyksellä.' väiktitukset tunnetaan k a i k k i a l -
Tämä vaara on — sukupuoli- lä; mutta ehdotonta hallintoval-taudit.
, taa koko maapalloon j a sen k a i k -
Sillä on juurensa ihmisten ais- k i i n asujamiin nähden se vielä ei
t i i l i s i n ( m a t e r i a l i s i i n ) n a u t i n n o i v ole saanut.
hin vajoamisessa. Viimeisessä brittiläisen vallan
Väitetään, että-— kolmeneljäsr edustuskokouksessa, niin sanotus-osaa
ihmisistä sairastaa sitä, toi- sa "Imperial Conference'ssa"
set vaikeammassa, toiset lievem- Englannin pääministeri sanoi:
mässä muodossa. Sairaalat ovat * * Me emme saa ninohtaa, että ko-täynnä
sen uhreja. ' ko keisarikunnan elämä on ra-
A s i a n t u n t i j a t selittävät, että kennettu merivaltiiuksille j a että
esimerkiksi maailmankuulussa, maailman merien ylivaltuus on se
Mayo-veljesten Roehester-sairaa- välttämätön perustus, • j o l l a aino-lakaupungissa,
Minnesotassa, 70 astaan koko keisarikunta voi k u -
prosenttia kaikista siellä apua et- koistaa j a olla olemassa. Meidäh
sivistä on — sukupuolitautisia. on sentähden varattava sellaiset
M i l t e i sama suhde vallitsee kai- voimakeinot, j o t k a takaavat mei­kissä
muissakin sairaaloissa y l i ko dän t u r v a l l i s u u d e n . "
ko • * sivistyneen " m a a i l m a n . Tä­män
ohella on otettava huomioon
XmKONKOUJSTA HBRÄÄMIS-TÄ
KOMMUKIBTIEI?
^ K U i U B E S S A .
kauppa osoittaa Suomelle cpäsuo-' k a i k k i ne, j o t k a samojen tautien
tuisaa kehitystä: ulkomailta saastuttamina kärsivät kotonaan,'
tuonti on paljon suurempi uiko- j.airaaloitten ulkopuolella, yksi-maille
vientiä. Hätätilainen pa-1 tyisten lääkärien ja puoskarien
perirahojen lisääminen vain huo-.. hoidossa j a ilman mitään hoitoa,
noutaa tilannetta — polkee m a r - M y r k k y j e n , kaikellaisten vasta-kan
arvon entistä alemma. Vuon- myrkkyjen varassa elää koko l i i ­na
1915 säädetty l a k i , joka vapa-' mi.skunta.
littaa 'Suomen pankit lunastamas- [ _ —
ta kullalla paperimarkat, on v i e - 1 Roformistit, kaikellaisten pa-nyt
.Suomen markalta pois sen va- rannusten ja uudistusten harras-kavaraisen
pohjan, jolla se olisi tajat ovat saaneet aikaan sen, et-voinut
pysyä normaaliarvossaan, tä julkiset " i l o t a l o t " useimmista
— ~ — — • sivistysmaista on poistettu; sillä
Suomen valtiomenot ovat paljon — selitettiin — ne.levittävät su-
George Bernard Shaw, kuuluisa
englantilainen k i r j a i l i j a tämän
johdosta sanoo: "Tämä lausunto
selvästi osoittaa, että Brittiläinen
K e i s a r i k u n t a ei ole ennen turvas­sa,
ennenkuin Amerikan laivasto
Olli lähetetty.. • Saksan laivastolle
seuraksi merien pohjaan. Samoin
on tehtävä Japanin laivastolle.
J a tämä on saatava aikaan ^kah­della
suurella sodalla nyt ensi
kahdenkymmenen vuoden aika­na.
Ranska tällä hetkellä on so-tilasvoittojen
k u k k u l o i l l a . B r i t t i ­läinen
'Keisarikunta ei voi naut­tia
turvallisuustunteesta ennen-fessori
Lasky, joka .on eteyä pu­huja.
Hän p u h u i mJäailmansielus-losofisellat
havainnollisuudella;
iTjskonnon juuret ulottuvat sy-' muodosti hän oikeaoppisesta us­valle
kansan sieluun. Jota alku-^^ konnosta uuden kristillisen us-peräisemmällä
kannalla kansa on,, konnou; Hänen puheensa oli k o i ­sita
konkrettisemmat ovat sen us- rutonta j a selvää. 'Hänen lopetet-konriolliset
siihteet. Uskonnon tuaan vallitsi syvä äänettömyys,
arve 'perustuu historiallisesti i k i - Äkkiä nousi joukosta kommunsiti
vanhaan traditsioniin, sielutie-'nuorukainen seisomaan. Hän h ^ r -
teellisesti ihmisen tunne-elämään.'jaisi Jumalaa ja uskontoa. Kes-
Niäitä ihmisen sieluelämästä ver- k e n hänen kiihkoista ; puhettaan :
sovia juuria ei pakkokeinoilla' ryhtyivät läsnäolijat laulamaan
nyhdetä pois. Nie elävät ulkonai- virttä. S i l l o in muutamat kommu-sista
olosuhteista riippumatta. ^ n i s t i t korottivat äänensä ja a l k o i - ;
Kommunismi Venäjällä on sa- v a i laulaa internationalea. Laulu-moin
k u i n muiden maiden vallan- kamppailua kesti hetkisen, mutta
kumoukselliset liikkeet raastanut p i a n o l i virsi voittanut j a kommu-k
i r k o n omaisuuden ja loukannut nistit lakkasivat turh. yritykses-sen
pyhyyttä. Mutta uskonto e- tään. 'Virren jälkeen l u k i L a s k yf
lää kirkosta j a kommunismista läsnäolijoiden polvistuessa ruko-huolimatta
omaa elämäänsä. Sak- uksen.''
salainen aikakauslehti - Die Welt-' Kirkko ja uskonto Venäjällä
byhne' esitti j o k u aika sitten ve- näyttävät heräävän uuteen ela-näläisen
Boris Sokolovin kuvauk- mään. JVallankumouksen . mels-sia
kirkollisista oloista Venäjällä ke^bsä on kaavamainen ja teen-nykyääh.
• ^ nainen; oikeaoppisuus luhistunut
iSokolov kertoo kuinka vanha kokoon. Sen tilalle versoo kris-oikeuskoinen,
porvarillinen k i r k - i tiainen henki, jonka edessä neu-ko
kulkee kuolemataan kohti. E n ­tiset
piispat j a papit, j o t k a olivat
tsaarivallan innokkaita kannatta­jia
;Ovat häipyneet tuntematto­miin:
kbhtalbilrin tai elävät he k i ­tuen
autioissa pappiloissa. Näi­den
vanhan kirkon edustajien t i ­lalle
on kasvamassa uusi sielun-paimenluokka.
Nämä papit, jos
'heitä siksi enään voi kutsua, ovat
mieleltään maallisempia kuin en­tiset.
. Eivät he pidä: pitkää tuk-vosl!
ovalta on voimaton.
TUNTEELLISUUS J A MIELEN-TYYNEYS.
Englantilaista it«etutkistelaa.
cniiwMvvm!if v a i H M f i i i f i i j i cjo v d u 1 ' v* i ' T> • ' ' kuiu Ranskaukin laivasto on upo- suuremmcJt \dltiotuioja. öc vaa- kupuolitauteja. Parannus, jos s i - „ ^
tiii kansallispääoman kuluttamis- tä tapahtui, näyttää olleen vain
ta. Kansallispääoma on rajoitet- näennäistä. Ilotaloliike j u l k i s u u - Tämän jälkeen Shaw käy selit-tu.
Nykyistä menoa jatkaen se desta poistuttua painautui salai- tämään niitä sisäisiä voimia,' j o t -
ei kestä enää kovinkaan monta seksi! 'Sen laajuutta kuvaa muun ka uhkaavat Brittiläisen Keisari-
ATiottav niuassa se, että vuonna 1920 Arne- kunnan turvallisuutta ja maail-
Mikä siitä on seurauksena? rikan Yhdysvalloissa hävisi manlaajuutta j a selittää että tur-
Yleinen — vedenpaisumus: vai- teille tietymättömille 65,000 tyt- vallisuuden takaaminen siltä ta-töä.
tiovararikko. Väitetään että se oli y k s i n - h p l t a . y a a t i i / että jokainen henki-
Se oli valtiokulutusten rasitta-vaisuus,
joka johti Ranskan kuu­luisaan
vallankumoukseen toista­sataa
vuotta sitte — j a rahalai­toksen
uusimiseen.
Emme ihmettele, vaikka Suomen
nuori, itsenäinen tasavalta saisi 1
kulkea
omaan Y^hdysvaltojen yhden vuo-• lö pannaan käsirautoihin j a että
den " i l o t a l o v e r o i t u s . " . j heiltä kielletään kokonaan liik-
Tällaisia uhreja vaativia " s a l a i - kumis- ja toimintavapaus. Tätä
sia synnillisyyksiä " o n jokaisessa ;taas Shaw pitää mahdottomuute-maassa,
jokaisessa valtiossa, jo- na:
Otsakkeella ''Tunteellisuus ja
mi ele n tyyneys" k i r j o i t t a a Times:
Puhutellessaaii hiljan lehtemme
suurta englantilaisen hionteen
edustajaa hra Edmund Dulac t e ki
erään 'liuomautuksenj joka osoitti
kaa eivätkä pukeudu papinkauh-i, tuntemusta. Englantilaiset, o-kaisella
k a n s a l l a . ; ; ^
, Meidän suomalainen kansaili-samoja
polkuja lähitule- ^ ..^^y ^j^tä ei ole poikkeus. Ja se
vaisuudessa. ' pj^^^ alkaa jo aivan nuorissa.
Sen tosiasian myöntäminen on Kolmentoista, neljäntoista vuoti-sista
tyttösistä j a poikasista .ker­tanaan.
Päivisin -he tavallisesti
työskentelevät jossain virastossa.
S i l t i ;'he harvoin ovat todellisnui-dessa
neuvostovallan kannattajia.
Heidän: uskonnolliset mielipiteen­sä
ovat vapaamielisiä. He kan­nattavat
uskonvapautta. Tällai­nen
sielunpaimen on pappi aino­astaan
uskonsa j a vakaumuksen­sa
vuoksi.. Joskus hän esiintyy
bolshevikeja vastaankin j a nämä
eivät enää uskalla tukkia hänen
suutaan. Bolshevikit yhtyivät
ensin.vainoamaan k a i k k i a uskon­nollisia
liikkeitä, mutta nyt he ei-parempi
sia .vastauksia. Monen monet
vastaavat r näinkin: ^IMielelläm- jisasta voimme saada paljon oppia
menisimme ,ei Suomen korpi 'maataloutemme kehittämiseksi.
•Mu 11 a u u t is a su 11 a m is e e n nähden
|ne tuskiry. voivat- nykyään antaa
jm u u t .• k i l i n;' y ksipuölis t a o pp i a
vastenmielistä, mutta
ottaa sekin vastaa n tieten k uin
— yllätyksenä.
me
ole yhtään raskaampaa kuin mir
hin useakin meistä saa täällä r y hv
tyä. Mutta eihän piellä ole maata
t a r j o l l a , eikä vapautta y r i t t ä ä . ."
Jotkut korvenperkkauk.seen ha­lukkaat,
i suomalaiset kääntyvät
Suomen i.pääkonsulaatin puoleen
N,ew Yorkissa j a kysyvät, olisiko
mahdo 1 lisuutta saada Suomessa
raivattavaa maata. He olivat ha­l
u k k a i t a i tulemaan. • Heidän toi­veitaan
ei voitane kovin rohkais­ta.
Silläiasiat täällä Suomessa o-vat
järjestämättä. o-
Ne oviat" olleet järjestämättä eh­kä
kymmeniä vuosia. Sillä täällä
tutkitaan j a poh'ditaan soveliain-ta
asutusmjuotoa. Yksi ehdottaa
yhtäjja toinen toista. Tahdotaan
tehdä k a i k k i nyt v a l m i i k s i j a täy­delliseksi.
Tahdotaan suunnitel-
Va It i o ni Q no j en su pis t a mi n eii ^ y -
leisellä kärisallisella sälistä väi-syydellä
j a oman maan tuotteilla
toimeentulemisella tätä 5'limeno-
Siellä lienP2 enää vain rintamaita ^^^^^ voitaisiin paljon helpoittaa,
Suomessa sen sijaan ovat suuret keventää. - Ulkomaalähetystö- ja
Englantikaan ei pääsisi "maan
rotaan mitä pöyristyttävimpiä arj rajalle ja auringonnousulle"
sioita. Vaarojen vaara, sukupuo- saakka.
vät enää sanottavassa määrin sitä
JOS Brittiläisen Keisarikunnan tee, sillä uskonto osoittautui bol­shevismia
sitkeämraäksi. Sattuu-pauhä:
useammin, • että^^^^^te^
kit tulevat tällaisten sielunpai­menten
luo vihille tai antavat
lapsensa ristittäviksi. Ei liene
maailmanvaltaus riippuu
sistä men^telytavoista ja jos sitä
ilman niitä ei voida saavuttaa ja
ylläpitää, niin siinä tapauksessa
lisairaus leviää niiden keskuudes^ On myönnettävä, että viimeisen
sa hirvittävästi. J a vanhempi pol-1 kahden vuosisadan aikana E n g -
v i on sydänjuuria myöten sen sai- lanti on saanut suuria aikaan,
rauden äaastuttamaa.
Katsokaa ihmisiä! Heidän pak-sumaalisista
kasvoistaan kuvas­taa
salaisten sukupuolitautien t u -
erämaat asumatta. Toista a.sutus-, ^«^«^^«^^^^"^«"oja olisi suuresti hojälet. V a i n harvassa tapaa to-mutta
— k a i k e l l a on rajansa.
• • •
Kauppavaltioitten llikakasvan-nainen.
Kaikissa teollisuuskaup-öön
toista ' supistettava. Kotimaisia menoja dellisesti r u u m i s - j a lienkiterveitä P^^^Jtioissa on huomattavissa e-paljo
pienennettävä, ja jokainen ^^^""^^iä. Nle ovat ylen pienenä J-as i mio, joka uhkaa koitua n i i l -
pala Suomen tuottavaa, v i l j e l y k - vähemmistönä. M vakavaksi vaaraksi. Se on k a u -
: spllp lrpln««v«« ..o Yleinen ajatustapa j a ihmisten punkiasutuksen luonnoton suu-tapaa-
suosimalla''
hylättäkö.
; N y k y i n e n hetki vaatii, että ha - v i - ' +
lukkaiden vilieliiäin saatavaksi ^elle kelpaavaa maakamaraa saa- liemen ajatustapa j a , • , ,
uutisasutusta varten varataan a^ '^^^ kasvamaan elintarpeita. K o - kevyeen materialistisuuteen (ais- ruus maalaisasutukseen verrattu,
lueita sekä rinta- että erämailla ^^"^«i»^^ tuotanto on^saatava tyy- tillisuuteen) vajoaminen on su- na- ^ iimeisen ti aston mukaan
. >Kun niitä on saa tavis rfkun dyttämään kotimaista, kulutusta. . kupuoliraukoille suotuisa maape- esimerkiksi Amerikan Yhdysval-suomalaiselle
ut^tS;^^^^^^^^ Siinä Suomen ainoa-pelastus s i - ' - - Vanhan ajan materialistien, loissa,.nemman kuin puolet koko
netaan yrittämisessään my s t l tä uhkavasta taloudellisesta vara- ^ syökäämme j a juokaamme, sillä ^^^f^^^^
pautta, hän kyllä näyttää -mihin ^^l^^ta. I huomenna me kuolemme," ajatus- ta johtuu, etta elamistaso, se on,
hän pystyy. Hän on sitä näyttä­nyt
ennenkin, ja hän sitä näyttää
myöskään harvinaista, että kuo­linvuoteen
ääreen kutsutaan sie­lunpaimen.
Vuosien 1918 ja 1919 uskonnol­le
vihamielinen mieliala on häviä­mässä.
Viime talvena piti kerran ^
uusi suuri sairaala juhlallisesti
vat opipneet hillitsemään tuntei­taan
j a tunteellisuuttaan. Samaa
luonteen piirrettä on myöskin e-räs
ranskalainen sotakirjailija
huomannut. Englantilainen nuo­riso
on oppinut karkaisemaan se­kä
nahkansa että sydämensä. Se
ei pelkää n y r k i n lyöntiä eikä. sal-limukseniskua.
Liioittelua se kat­soo
kaikkein pahimmaksi vir­heeksi
ja pitää mielentyyneyttä
j^lon mielenlaadun tunnusmerk­kinä.
K u n englantilaiset ovat on­nettomia,
ottavat he päällensä
huumorin muodon. Kun he.taas
ovat erittäin onnellisia, eivät he
puhu mitään.
Pohjaltaan on englantilainen
tmnteellinen. Ehkä tämä kuulos­taa
ensin hiukan kummalliselta.
Mutta arvostelun paikkansa pitä­vyys
on kumminkin selvä. Elä­män
vaiheissa, jonka panevat tun­teet
koetteelle ilossa tai surus-
'sa, voiton: riemuissa tahi pelossa,
— on hänelle kunnia-asiana sala-i
ta tunteita mitä huolellisimmin.
K u t a pikemmin se voidaan tote-' tapa ja elämismuoto on meidän elämis^ustannukset maan ääret-uttaa,
sen parempi.
tänäkin päivänä, v a i k k a k i n vie­raassa
maassa, kun kotona ei ol-^
ollut sopivaa tilaisuutta.
Nykyisellään tilanne ei voi enää
kauvaa jatkua.
Suuret valtamerilaivat lähtevät:
H E I N Ä K U U L L A :
Canadian P a c i f i c i n J."MININIBDOSA" Montrealista Heinäkuun 8 p.
Canadian Paeificin "METAGAMA" Montrealista Heinätaiun 15 p.
Valkean Tähden "MEIBANTIC" Montrealista Heinäkuun 16 p.
Cunard,NAnchor-Don "CASSANDRA" . . . . . . . . . . Montrealista Heinäkuun 16 p.
Canadian P a c i f i c i n "EMPRESS OF F R A N C E " Quebecista Heinäkuun 19 p.
Canadian P a c i f i c i n L. . " V I C T O R I A N " Montrealista Heinäkuun 22 p.
Canadian P a c i f i c i n , "SCANIKINAVIAN" Montrealista Heinäkuun 23 p.
Canadian P a c i f i c i n "MELITA" ... Montrealista HeinäJniun 29 p,
Valkean Tähden "CANADA" Montrealista Heinäkuun 30 p.
Canadian P a c i f i c i n L.. " E M P R E S S OF BRITAIN" Quebecista Heinäkuun 30 p.
Lähempiä tietoja pilettien hinnoista y. m. matkoja koskevista asioista antaa joko suul­lisesti
eli kirjeellisesti yllämainittujen linjojen suomalainen edustaja Canadassa
il^ORT ARTHUR,
E R I C K J . K O R T E ,
ONT., CANADA.
aikanamme uusiutunut entistä laa tömästä varallisuudesta huoli-jemmassa
mahtavuudessa. Se öiatta ovat suuremmat kuin mis-"
näyttää lakaisevan kaiken allen­sa,
vievän mukanaan nekin, joit-vihittämän.
Sotilaat vaativat n i ­menomaan,
että juhlallisuudessa
oli pidettävä jumalanpalvelus.
Tästä näkyy, että k i r k k o Venä­jällä
taas astuu etualalle, vaikka
se vallankumouksen melskeissä
on olemukseltaan muuttunut; oi­keaoppisuuden
tilalle on tullut
k r i s t i l l i s y y s .
Piietarissa on alettu muodostaa
jonkinlaisia kristillisiä
kuntia. Näitä on perustettu eri
kaupunginosiin ja on niille omi­naista
kristinuskon alkuajan
kommunistinen yhteisomistus.
Jo varhain opetetaan häntä tä­hän.
.Hän pelkää tunteelliselta
näyttämistä enemmän k u i n - p e l ­k
u r i l t a näyttämistä. .:
V o i kyllä sattua, että englanti­lainenkin
tuntee nöyrtyraykseii
ja rukouksen tarvetta; m u t t ^ S i t - ;
tenkin hän välttää puhumasta s^^^^^
sallisesta mielentilastaan. >^Lu^^
kuunottamatta niitä harvoja t i ­laisuuksia,
kun kansaa oh koh­dannut
suuri i lo t a i onnettoiiiuus,
veljes- hän hillitsee tunteitaan sen vuok­si,
että'—hän on n i i n kovin tiin-teellinem
Sen vuoksi hän menee
päinvastaiseen äärimmäisyyteen
j a osoittaa kaikissa tila.isuuksiss^^
sitä mitä ranskalaiset' sanovat
le flegme habituel des a n g l a i s ''
te
Näissä ...veljeskunnissa, usein ko-sään^
nauualla.
leipä j a säryin nimittäin on saa- kustelemaan uskpnnollis-filösofi-1 (englantilaisten tavalliseksi kari­en
j o l u u l i s i voivan j a kykenevän täya maalta. Argentinassa eneni-' sista kysymyksistä. Sielunpa ime- keudeksi).
arvostella asioita niiden t o d e l l i - kuin neljänsä koko maan net johtavat näitä rukoushetkiä, Flegmaattisuus j a sentimenttaa-väestöstä
asuu sen pääkaupungis-' j o i h i n saapuu paljon veljeskunt.! iisuus (herkkätunteisuus) ovat
sa. Canadassa parhaillaan t o i m i - ' ulkopuolellakin olevia osanotta- sanoja, jotka bvat^^^^^a
tettävan väenlaskxin tulosnume-; j i a . Pietarissa sanoo Sokolov jo sa niuuttaneet merkityksensä.
suuden vakavuudella.
Emme tahdo väittää, etteikö
ihmiskunta eläisi edelleenkin,
mutta soisimme, että kurjuudessa
ja sukupuolisairauksien. kärsi­myksissä
rehjastamisen sijasta se
voisi elää terveitten ihmisten rai­kasta
ja onnellista elämää.
Jos kuitenkin koko ihmiskun­nan
johtamin-3n terveyden ja on­nellisuuden
kukkaiselle tielle oli-
' si mahdottomuus, niin yksilöille
I täyden parannuksen teko ei ole
; mahdottomuus. Alkakaamme siis
kukin omasta itsestämme jälä-heisimmistä
omaisistamme! Var­jelkaamme
nouseva sukupolvi su-kuprfoliraukoiltä!
: Sillä tavalla
kutamme tulevan sukupolven on-nellistuttamista.
* •'•Tflfi
Onnistuukohan se Englaxmille?
Makedonian'kuningas, Aleksan­teri
Suuri aikoinaan yritti päästä
** maäii rajalle ja auringon nou-^
sulle " j a vallata kaiken haltuun­sa.
Paljon hän yaUöittikin, mutr
ta — ei kaikkea. - Hänen kuole-mansa.,
jälkeen, hänen suuret yal-
^io:^äk^niiusuneÄ
rot vielä ei ole tiedossa, mutta
kaupunkeihin sulloutumiskiihko
on parhaillaan käynniss^ä.
löytyvän toista sataa tällaista v e i - ' E n n e i i maailmassa flegmaatti­suus
merkitsi tylsyyttä j a kanke­utta,
aikoina s^
merkitsee tyyneyttä ja pidät^^
väisyyttä tunteiden ilmaisussa,
E i ole todennäköistä, että näinä
sanat saisivat enää toisen merki-jeskuntaa.
A • 1-^
Veljeskuntien keskuselimenä öiä
Huolestuneitten valtiomiesten, erikoinen teologinen opisto, jota
ja hallitusten ponnistelut'maky johtaa gr^ Lasky. Tämä
seutujen asuttamiseksi eivät näyyo^pi^to ei saa minkäänlaista avus-kykenevän
estämään kaupiinkien rtusta neuvostohallituksen puolel-liikakansoittumista,
josta äiheu- tä, vaan toimii täysin itsenäisesti. | tyksen. Ihmisten täytyy nyt ker-tUu
monien muitten paheitten ja Sen oppilaille on ominainen piir-^ ta kaikkiaan ottaa englantilainen
puutteitten lisäksi asuntopulat ja re syvä antautuminen ja ^ h ä in- semmoisena kuin hän on, tyynenä
työttömyys ja elinkustannusten ' nostus. 'Pimeästä ja pakkasesta' ja flegmaattisena, koska hän tun-yletön
kalleus. huolimatta saapuivat he aina lu-, tee, ja pelkää tunteitaan ja tun-
Ja kuitenkin — katsokaa lä;e- ennoille, kantavat opettajilleen teellisuuttaan.
säistä maalaisluontoa! Mikä voi polttopuita, tuovat heille leipää j . I
olla sen houkuttelevampi, sen vie-, m. s. 1 I Intian rangaistussiirtola lakkaU-hättävämpi,
sen terveellisempi ja • Tämä uskonnollisen heräämisen tetaan. ,
sen ihanteellisempi. seuraus näkyy siinä, että työväen Victoria, B. C. — Intian raii-
'Mutta ihmisten on ensin opitta- kortteleissa yhä useammin pide- gaistussiirtola Andamanien-' saa­va
rakastamaan luontoa, suurta, tään uskonnollisia keskusteluko- rilla Bengalin lahdessa tullaan
mahtavaa, ylevää luontoa; opitta- kouksia. Sokolov kuvaa tällaista lakkauttamaan seurauksena,Ihö-ya
löytämään huvitus luonnosta,
sei^ todellisesta viehäjttäväisjry-destä
.ja samalla näkemään * liik­kuvien,
kuvien'- kaupuukilaiske-veys
ja teennäisyysj ennenkuintte
voivat irtautua kaupunkilaisesta
liikakasvannaisuudesta. ;
\ ^ J, Ae Mustonen.
kokousta, jossa hän itse oli ollut an uuden hallituksen politiikasta,
läsnä, seuraavasti: ilmoittaa R. F . Lowis,\4ndamani-
* Hämärä vpeitti. pienen kirkon. , en saarten.komissioneri, joka pär-
Kyhtfilöideri sijasta paloi siellä haillaan on käymässä täällä
täällä - päre. - f f i täynnä Hongkongista. Andämanieii- s i ^ -
tyÖIäisiäi"' enimmäkseen miehiä.
Miesten joukossa istui huivipäisiä
niisiä. Saarnata puhui pro-tola
perustettiin vuonna. 1857; |a
on se Intian kapinan^ jälkeen '^1^
lut rangai^^^^
'mk
' .t'l.>.51<l