Canadan uutiset, May 15, 1924

              ligaW!lW'!|'"iiHg
$1.50
$1.75
$1.00
$1.25
$1.00
$1.25
$1.25
$1.25
$1.50
Seuraavia Suomessa painettuja kaunokirjallisia romaanö-j
a on nyt saatavina Canadan Uutisten kirjakaupasta:
L E H T O R I J A L O O R D I , k i r j . Relander ; .90
KEVÄTLAULU MAAKYLÄSTÄ, k i r j . Vuorela $1.50
LOHILÄHDEN O P E T T A J A , k i r j . Hoikkanen $1.50
S O I D I N S A A R I , k i r j . E r o n e n . . , $1.50
K I I R A S T U L I , k i r j . Bergroth $1.50
HYVÄ OSA, kir^j.^ V i h e r v a a r a . . . . ' $1.50
KUOLEMiAN PUfl„ k i r j . Merenmaa $1.50
KUN R A K K A U S VELVOITTAVA, k i r j . Kaste $1.00
K A N S A N L A J P S I , k i r i . Valakorpi
UIIRI^ i k i r j . A p t t i l a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ; . . •. •
L O K K I , k i r j . , V i r v T ^ f u l i . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
ELÄMÄ O N J T A I S T E L U A , k i r j . Kojo $1.50
TÖLLISTÄ VAIxN, k i r j . P a j a r i 90
HELKKYVÄT H E T K E T , k i r j . Onerva, runoja $1.25
O P A A L I R I S T I , Idrj. Inkeri
N A I S E N R A K K A U S , kirj Kojo
T I U K A L L E OTTI M U T T A SELVÄ T U L I , k i r j . Lahti
I I I L T U J A R A G N A R , k i r j . Sillanpää
V A I N R A K K A U D E S T A S I N U U N , k i r j . T i i t t a n e n . . ..
K O T I I N P A L U U , k i r j . Seliiidt
H E I K K O A ^ R A K K A U T T A , k i r j . Knrppi 90
KIVELIÖN U v A R K U R I T , k i r i . Hänninen $1.25
T U O M A S K O K K O , k i r j . Koriionen .90
ICVIvSI K A J A A N I X L I N N A N \^\'NK1A, k i r j . Ceder­berg
1
MAA JA T A I V A S , k i r j . P a j a ri
P U H D A S T A JÄLKEÄ, k i r i . Viiino K o l k k a la
QUENTINI, D U R W A R D , k i r j . \Vj,lter Scott
ArAAHEXiiEÄ, kirj.-Kvösti Virta
•ONNISTU.AIATON K O S I N T A , k i r j . Anders Eje
K U I N I^NTA NÄKEVÄISET, k i r j . Ilolena ChristaDer
S I E L U N HOITOA, k i r j . Ernest vnn Feueliterslel)on,.
K I M , KOKO . M A A P A L L O N P I K K U YSTÄVÄ, kirj.
l l n d y a r d K i p l i ng
N A P O L E O N I N S O T I L A A N Sl-^IKKAILUT, kirj. A.
I Conan Doyle
O S A K K E E N O M I S T A J I A , k i r j . Kvösti V i r ta
V A - L K E A K A N S A . k i r j . Unia V i r t a la
AVIOPUOLISON V A L I N T A , k i r i Vilho Reima . . ..
NAISSYDÄMIÄ, k i r j . Elisabeth Verner
YESTEjR .TA ,LT, k i r j . Bernhard Kellerman
V A L K E A -TALO, k i r j . Hennan P.ang
TYÖN K O U R I S S A , k i r j . Selma A n t t i la
R A H A , " k i i \ i . U. ^Y. Valakorpi ,
NUORI ,ANSSI, k i r j . V. A . Koskenniemi
U-VENEESSÄ .TÄÄ:\rERELLÄ. snom. A. Lehtonen ...
SIPERIAAN KARKOITETTUNA, k i r j . Heikki Väli­salmi
L
M A R I A N N E , k r j . U . W. Valakorpi $1.25
V A N K I L A S T A J A S I P E R I A S T A , k i r j . O. R e l a n d e r . . .$1.25
]\IERT, ,kirj, Bernhard Kellerman . . . [ $1.25
VALKOINEN A I K A , runoja, k i r i . Arno Thuneberg.. .75
K H N A ^ J PYHÄ HEL: \ r L k i r j . E r i k Hansen $1.25
TILATKAA AJOISSA ENNENKUIN LOPPUVAT.
Professori EiniT Wik3tröm
60 vuotias. ,
Huhtikuun 13 p. täytti Suomen
nykyään elävistä kuvanveistäjis­tä
etevin prol'. Emil \Vikström
60 vuottai Hänen valraistamiaan
ovat m . m. Säätytalon otsikko-ryhmä,
Uönnrotinjä Snellmanin,
sekä Paciuksen kuvapatsaat Hel­singissä,
Agricolan V i i p u r i s s a se­kä
Vaasassa Topeliuksen ja K u r -
tenin patsaat.
Prof. H. Gebhardin 60-vuotis-päivän
vietto.
Huhtikuun 8 p. oli Pellervo-seu­ra
j ä r j es t ii n y t x H a n k k i j a n j uh 1 a-s
a l i i n olijehnallisen illanvieton
prot*; Hannes Gebhardin 60-vuo-t
ispäi V än k un n i a k s i. . J uh Vi j a t i t -
se ei n 1 koniailla oieskelunsa vuok
si voinut o t t a a illanviettoon osaa,
joukkoon, ja vähitellen on p y r ki
niys, uuteen virka vai lanniuotoo/i,
kan.tovaltaiseen ' byrokratiaan
käynyt yhä ilmeisemmäksi. Täl­le
pyrkimykselle antaa ensiksi
menestyaniisen -' mahdollisuuksia
vanha, hyväksi muokattu maape­rä^
joka tuntee ja tunnustaa by­rokratian
omakseen, . j a toisiksi
enempää kuin hän joutui mui- se, että , suurimmat poliittiset
Sä,veltäjästipendi.
Helsingin musiikkiopiston hoi­dettavana-
olevasta O. H j . Peso-niukson
rahastosta sävellystai-teen
edistämiseksi on asiantunti-jalantakunta
antanut säveltäjille
Leevi .Madetojalle, Lauri Ikosel­le,
Bengt Uarlsonille, Y r j i i K i l p i ­selle,
Väinö Ratiolle ja Väinö
Haapalaiselle 2,500 markan pal-kivnon
kullekin.
$1.25
.75
.85
$2.25
$1.00
$1.00
.$1.00
.90
$1.75
$1.25
.85
.75
.75
$1.00
$12.5
$1.25
$1.25
$1.50
.50
.75
.90
SUOMESSA TOIMITETTAVISSA PANKKIASIOISSANNE
K Ä Y J T A K A Ä MAAN SUURINTA YKSITYISPANKKIA
Oo YoiPönjoismaiden Yhdyspankki
(A. ^. NORDISKA FÖRENINGSBANKEN)
PAXKIX OMAT IVAR A T SMK 310,000,000: —
,. KOKONAISVAIIITO VUOXNA 1923 SMK 152,000,000,000: —
1 PiifÄKOXTTORI HELSINGISSÄ
HAARAKOXTTbREITA 52 paiktoikunnalla ympäri maata.
^ Sähködsote: U N I T A S.
Rahalähetyksiä välittävät: ERICK ,T. KORTP:. Port Arthur. Ont Can
XIELS1-::X & LUXDBECK, Xe\v Yorlc IRVIXCx NATIONAL RANK
Xew York. HEDMAN, .HORXRORG & CO., Ne\v YQ-rk. ,
Suomen näytely Milanon mes-suilla
herättää huomiota.
Su oraen. niiyttely ä M i i an on mes­su
\ 11 a 11 ai i a ssa. .saa pu i v a t k a t so-inaan
myik kuniu£?aspari y<\ piiii-niinistcri
Mussolini luilitik. 12 p.
Suomen näyttely toimikunnan, pu­heen
johtaja, vapaaherra "\Vrede.
Suomen konsuli Milanossa Cana-li
ja näyttelyn järjestäjä, y l i t a r ­kastaja
Kuoppamäki sekä minis­t
e r i flummerus ja tri Karttunen
ottivat korkeat vieraat vastaan
neljän kansallispukuisen suoma
laisen neitosen avustamana. K o r ­keat
vieraat viipyivät näyttelys­sä
kokonaista kolmekymmentä
minuuttia, katsellen ja kysellen
ryhmäosastoissa ja- ihailunsa Suo­ni
en ko r ke an t e o 1 li sunsk u 11 tuu ri n
johdosta. ;
Suomeen
DOLLARISTA.
Pankkimme ottaa vastaan talle­tuksia
3% koroilla, lähet
Iiaa Suomeen, joko post
sähköteitse—
.ää Ra.
tse tai
Kansallis-Osake^Pankin
kautta;
PÄIVÄN KORKEIN KURSSI.
Kirjo|ttakaa oraalla kielellänne:
The Manager
Foreign Department
THE STERLING BANK
OP CAl^ADA,
Toi^onto^ Ont.
UUTISIA
rattoniina ja säilytettiin niitä m.
iti. kartanon salin piirongin alla.
iviin salin kalustoa muutettiin ja
onti-,ten tilalle s^iirrettiin uusia
u'in kranaatinkappaleet vi?tiin
a i 11 a an ro mu ra u to j en jo n kk oon.
TälhTn lapset j-upesivat käsittf-lejnään
kai)[)aleita. Päivällä ei
kuitenkaan mitään .-^atiunut,
nvAJii illalla .1" voudiu 1 J - 16
uftjas poika vienyt yhv.Mi ka;)-
paleen tupaan alkaen sirä na.ni-telia
vasaralla. Tällöin klo puo­li
10 i l l a l l a kappale räjäliti silpo­en
pojan hengettömäksi ja haa­voittaen
pahasti hänen äitiään
pää hän ja vatsaan. Sei; sijaan
eräs vieressä seisonut poika sääs;-
tyi kokonaan.
1
Räjähdys Heinolan Rihussa.
Jvräänä sunnuutai-iltana tapah-tri
Heiuolan pitäjän Rihussa
:kniihea räjähdy.s, jolla oli tuhoi­sa
t: seuraukset. Kapinan ajoilta
säilvnyt kranaattikappale 'räjäh-ti
ja silpoi Riuhun kartanon vuo­din
Vileniuksen pojan Urhon ja
haa v o i t t i pahasti voudin vaimoa
Ida ..Vileniusta. Tapahtumasta
on Heinolainen saanut seuraavia,
t i e t o j a :
Kapinake^änä ipommittivat
punaiset Rihun kartanoa. Sit­temmin
tavattiin kartanon lähis­töltä
ammuksenkappaleita.M.ra.
löysi kartanon vouti' tällaisia
kappaleita pellosta tehdessään
Oopperan toiminnan tuke­minen.
Tasavallan presidentti on vah­vistanut
hallituksen esityksen e-dusk.
unnalle ylimääräisen avus­tuksen
myöntämisestä Suomalai­selle
Oopperalle. Esityksessä eh­dotetaan
Suomalaiselle Opperalle
myönnettäväksi ylimääräisenä a-vustuksena
900,000 markkaa o-tettuna
valtion kuluvan vuoden
ylimääräiseen menoarvioon. Tä­mä
summa on tarpeen, jotta oop­pera
pääsisi ensi syksynä jatka­maan
toimintaansa.
Kiihoituskirjallisuuden tuonti
jatkuu yhä.
Pohj. S :t kertoo, että kiihoitus­kirjallisuuden
tuonti y l i meren
jatkuu yhä, osoittamatta . l a i n ­kaan
pysähtymisen merkkejä^
Etsivä keskuspoliisi, josta asiaa
on tiedusteltu, on ilmoittanut, et­tä
lehden tieto pitää paikkansa
j a että kiihoituskirjallisuuden
tuontia vastaan koetetaan taistel
la mahdollisuuksien mukaan.
Juho Reijonen kuollut.
ITuhtikuun" 10 p. k u o l i kotonaan
A^alkjärven pappilassa kirjailija,
rovasti 'Xulio Reijonen 69 vuoden
ikäisenä.
' Juho Reijonen oli syntynyt v.
1855 Nurmeksessa maakauppiaan
po i ka na. Su o r i t e tt ua an y 1 io p p ir
lastutkinnon v i h i t t i i n hänet pa­piksi
1882, jonka jälkeen hän, oli
'pappisviroissa Kivennavalla, H i i -
tolassa, Jyväskylässä.ja Toiva-kassa,
nimitettiin 1891 kappalai­seksi
Virolahdelle ja 1908 V a l k -
'järven kirkkoherraksi.
Yleisemmin tunnetuksi on J u ­ho
Reijonen tullut k i r j a i l i j a n a,
llän kuuluu siihen vanhempaan
))olveen, joka on tehnyt ansio­kasta
ja pysyvää työtä suomen­kielisen
kirjallisuuden uranuur-tajana
ja hänen kaunokirjalliset
teoksensa ovat olleet kansan l a a ­joissa
piireissä suosittua ja mie­l
u i s t a luettavaa.
Juho Keijonen, joka jo opinto-aikanaan
yliopistossa oli k i r j o i ­tellut
ahkerasti sanomalehtiin ja
' t ila p äis jul k a i sui h in, es i in ty i var-sinalsena
kaunokirjailijana ensi
kerran V. 1884, j o l l o in hän- j u l ­k
a i s i teoksensa ''Vaihdokas.
Seu ra a vana vuonna i Imesty i lui­nen
novellikokoelmansa ''Kerto-
' e l m i a " , j o t a sittemmin seurasivat
teokset f •Uusia kertoelmia'
* ' S u u t e i t a " sekä " K e r t o e l m i a ja
kuvaelmia.-' V. 1905 julkaisi
hän viimeisen : kaunokirjallisen
tuotteensa t ' ' K u l k u - u k o n . kerto^
m u k s i a . ' ' ^ Aiheet k a i k k i i n näi­hin
kuvauksiinsa oli Juho Reijo^
nen ottanut suoraan kansan elä­mästä,
jonka erinomainen tunti­j
a hän o l i.
denkaan hänelle henkilökohtai­sesti
tarkoitettujen onnittelu jeu
esineeksi, mutta saanee hän jäl­keenpäin
tietoonsa, että lukuisat
olivat ne osuustoiinintaliikkeeu
kannattajat, jotka olivat saapu­neet
Pellervo-seuran illanviet­toon
tuomaan hänelle onnittelun­sa
ja kunnioitukseusa osoitukset.
Valkoisen Kaartin, soittokun­nan
esitettyä useita kappaleita,
lausui tervehdyssanat Pellervo-seuran
sihteeri, lakit. kand.. On­ni'
Karhunen. Puhuja selosti ly-liyesti
prof. Gebhardin elämän­työtä
ja kuvasi sen nierkitystä
Suomen kansalle. TaiteilijajAi--
\'o j a Väinö: Hannikainen esitti-
\' ä t u s e i t a ni i el t y m y k s e 11 ii un 1 ^
tuja viulukappaleita j a lausuntoa
esitti maist; Ilmari TJäsänen.
Lyhyen väliajan jälkeen esittir
V ä t lia u 1 u - ^ I i e h e t u s e i t a la u lu j a,
j o t k a yleisö palkitsi vilkkain
suosionosoituksin. Tämän jäl­keen
nousi puhujalavalle t r i . K.
Nevanlinna - pitäen rikassisältöif
sen juhlapuheen.
' P u h e e n päätyttyiv ehdotti ag-ronoomi
A. Brander. että juhli-jalle
lähetettäisiin illanvietosta
onnlttehisähkösanoma . Roomaan.;
missä hän nykyisin oleskelee.
Sähkösanoman lähettäminen jä­t
e t t i i n Pellervon toimiston huo­l
e k s i . Lopuksi saatiin, k u u l la
laulajatar Toini Raholan laulii-esityksiä,
j o t k a p a l k i t t i i n runsain
suosionosoituksin.
:3.
Voi m assa oi e van paino vapailsläin
sanottuna keväänä ohraa. Kra- määräykset kuitenkin vaikeutta-paatpnl^
a^aleita pidettiin vaa- vat sitä.
O. A. Kallio 50-vuotias.
V. k. 18 p :nä täytti Tampereen
klassillisen lyseon vanhempi leh-
J h r i , filosofiantohtori Oskar A l ­bin
Kallio 50 vuotta.
^ Toht. Kallio on syntynyt M i k ­kelissä
ja läpikäynyt sikäläisen,
lyseon, mistä tuli ylioppilaaksi
V. 1894. Harjoitettuaan yliopis­tossa
historian j a suomenkielen
lopintoja valmistui hän filosofian
kandidaatiksi V. 1898. Kolme
vuotta myöhemmin julkaisi hän
väitöskirjan V i i p u r i n läänin jär­jestämisestä
muun Suomen yh­teyteen"
ja suoritti filbsofianli-sensiaattitutkinrion.
V. 1903' sai
hän filosofiantohtorin arvon. T o i -
•mittuaan v :na 1905-^11 historian
j a suomenkielen lehtorina Savon'
l i n n a n realilyseossa s i i r t y i hän
viimeksimainittuna vuonna Tam-
*pereen klassilliseen lyseoon vas­taavien
ainisiden vanhemmaksi
Padasjoen kirkko palanut.
I l u h t i k , 6 p. heti jii/nalanpal-veluk.
sen jälkeen l i u o i p t t i i n , et­tä
Padasjoen kirkon ulkokatto
oli tulessa; Kovan tuulen valli­tessa
levisi tuli niin pian, että
k i r k k o , kellotapuli ja halkovaja
olivat tuossa tuokiossa • l i e k k i en
vallassa. Puolentoistatunnin ku-
1 uessa o l i v a t . k a i k k i rakennukset
palaneet poroksi. Irtaimisto saa­t
i i n pelastetuksi. k a i k k i muu
paitsi urut ja kello. K i r k k o , kel­lotapuli
ja irtaimisto olivat va-kuu
t e t u t 205,000 m a r k a st a. K i r k -
ko oli puusta rakennettu 1684.
VIRKAVALTAJSIHJS SUO-MESSA.
' Takavuosina oli Suomi t y y p i l l i ­sesti
virkavaltainen maa. Koti­mainen
virkakoneisto oli parhai­ta
suojiamme venäläistyttäinistä
vastaan, ja se oli siitä syystä säi­lytettävä.
Sitä säilytettiinkin
menestyksellisesti siinä muodos-
'sa, että virkailijakuntaamme ja
' v ir a st o i h i m m e ei pä ässy t : t un keu-tumaan
ryssän henki ja sitä seu-
'raavat vääräinkäytökset. Byro­kratiamme
oli rehellinen, mutta
muuten sillä oji suurimmat byro-k
r a t i a u ominaisuudet. Kansa
tunsi vaistomaisesti vastenmieli-
'syyttä virkavaltaa vastaan, ja
tätä vastenmielisyyttä lisäsi se,
että virkakoneLsto vielä nykyi­sen
miespolven aikana enimmäk­seen
käytti kansalle vierasta
kieltä. Kun :sitten venäläisten'
hyökkäykset maatamme vastaan
alkoivat rappeutui vähitellen v i r ­kakoneisto,
jonka kimppuun rys-sät,
aseman oivaltaen, kävivät.
Siihen pääsi huonoa ainesta ja
ne hyvät voimat, jotka ennen o-
' l i v a t muodostaneet virkailija^
kuntamme selkärangan, antautui­vat
toisille aloille, alutta tämän
sisäisen rappeutumisen aikana
pysyi koneiston ulkonainen r a ­kenne
samana; vieläpä se laa Je­nnikin,
sillä ryssäin tarkoitus oli
' j u u r i venäläistyttämällä virka­valtamme
johtaa asiat heidän toi­vomaansa
tulokseen.
; Aikoinaan sitten nämä suunni-puolueeinme
ovat erikoisesti tai­puvat
kannattamaau uutta vi)'ka-vallan
muotoa.
Sosialistit tahtovat panna koko
maailman virastojen hoitoonsa.
K u t a kauemmaksi vasemmalle
he ulotavat mielipiteensä sitä e-nemmän
he suosivat sHä. että
valtio holhoo kansalaisten vähim-piäkiu.
liikkeitä, vaikka k y l l i i k in
visusti jättävät mainitsematta
l:?;en, eitä heidän suunnitelmansa
',ovat toteutettavissa ainoastaan
v i r k a v a l l a n avulla. Kommuran
kannattajat tahtovat enemmiin
virkamiehiä kuin muitai kansalai
isia .,ryssänma)Iin mukaan.
M a a l a i s l i i t t o puoltaa omaa v i r ­kavaltaansa,
maatalouden hyro-k)'
atiaa. On kuinmallista nähdä
j a tutkia, miten tämä puolue, sät-tiessään
nykyistä eli oikea m min
entistä virkavaltaisuutta ja sa­ra
a 11 a ke l i a a i'a k e n t aa u u 11 a; j o -
ka ulottuu yhtä laajemmalle kan­san
keskuuteen, maatalouden ja
m et sii n h o i d on s u o j a a m i se n. a s vi -
Tuksen ja kaikenkaltaisen m u un
neuvonta- ja holhoustoiminnan
suojassa.
E l ole ihme, että näillä edelly­tyksillä
byrokraattinen katsanto-k
a n t a, j a \' i r k a va 11 ai se t t o i i n i n t a -
muodot kasvavat ja. lisääntyvät.
Byroki-atia. on 'paraillaan niaais-samme.
k u i n puu, johon lehti on
puhkeamassa liimpöisenä kevät-^
I)äivänä, ja jos j o s t a k i n paikasta
lei k a t a a n k in o k s i a, t yi in ty y he ti
uusia esille samalla kuin pieniä
vihreitä virkalehtiä tuon ^ tuosta
puhkeaa: Mikä virasto tahtoo
uuden tilastollisen aikakausleli.-
den julkaista, mikä tahtoo ottaa
valtion haltuun uusia kouluja, I
mikä tahtoo perustaa uusia tar-k
a s ta j a n vi r ko j a . j a i n i k ii tahtoo:
sitä tai tätä valtion hoitoon ja
sen' avustuksen varaan. Suurissa­kin
ja kolro niaalie riirkeissii asi­oissa
voittaa byrokratia alaa it-
Tselleen ominaisella tavalla, peit­täen
tosiasiat ja tositapahtumat
mu od oi li su uk si en v a i p p a a n si k' s i
kunnes asiat kokonaan tukehtu­vat
muodollisuuksiin.
Jos t ah dot a a n Icansan vai ta a k a n
s a n v a 1 ta n a; j^i t ii ä, o n n ä i h i n i 11 n i -
ö i 11 i n oi k e ai 1 a t av alia suli t au d 111 -.
tava, s. o. ajoissa katsottava, et­tei
mikiiän keinotekoinen virka­valta
pääse oikean kansanvallan:
tielle kasvamaan. Puoluepolitiik­ka
er tässä tuo parannusta. Kun­kin
yksityisen kansalaisen täy­t
y y aina pitää mu'stissa se ,että
yksityistä alotetta ja toimintava­pautta
ei saa sitoa kansan valta i-se.
ssa maassa kahleisiin, ja- että
k u k i n meistä on oikeutettu sano­maan
sanansa silloin kun v i r k a -
valtaisuus j a virastoholhous näyt
tää paisuvan liian pulleaksi. Ja
v a r s i n k i n on katsottava ettii
määrääviin ja tärkeisiin toimiin
saadaan miehiä, jotka ajavat asi­oita,
ei niinkuin pykälät sano­vat,
vaan n i i n k u i n kansan paras
•vaatii. — (Viikko-Sanomat).
D O L L A R I S T A
NYKYISEN KORKEIMMAN KURSSIN
Maksamme RAHALÄHETYKSISTÄ SUOMEEN. Rahojen
pikaisesta nlosmaksu.sta huolehtivat if^hjoismaiden Yhdys­pankki
ja Helsingin Osake Par|kki. ^\
NIELSEN & LUNDBECK,
Vanhin ja Suurin Suomalainen Pankki liike Amerikassa.
21-24 STATE ST. 1 NEW YORK
518 St. Catherine Strefet West, Montreal.
Ruotsin Linjan pääasiamieheto
Ainoa suomalainen liike ^lontrealissa, Samassa talossa,
missäon Suomen Konsulinvirasto. ; . . .
Lähettäkää tuttavillenne j a om;^)si|llonne piletit Suomesta
tänne Kuotsin linjaa myöten.
Kääiitykiiii kaikissa asioissa '
H9
i
i
i
^ ^ ^ ^ ^ * ~ V ' ^ V ^ r l ' ^
(Ainoa Suomalainen Pankkiiri-liike Amerikassa)
5 STATE ST., NEW 1?ÖRK, N. Y.
Maksavat rahalähetyksistä Suomeen
DOLLA^
RISTA
m
1
Matkalippuja Suomeen ja Suomesta
myymme kaikille linjoille.
FINLAND STEAMSHIP 00. AGENCY
(Suurin ja .vanhin Suomalainen P i l e t t i l i i k e Amerikassa j
5 STATE ST., NEW YORK, N. Y.
1
I
xv ?
mil m
m
Hampaitten kiristystä.
H e l g i n Sanomain " T i i t u s " ' ker-too
saaneensa, seuraavasisältöison
kirjeen:
" A r v o i s a Herra Tiitus j a koko
s a k k i .
' Vielä on vähän aikaa teillä soi­mata
meitä n i i n sanortuja puna-
Toistoja kirjoituksillanne sekä
muulla tavalla. Eräässä sunnnn-
:tainumerossa. saitte kirjoittaa:
iVBolshevikkien varustelut itära­jalla.'-
Siis katsokaa että paikat
ovat tukevia siellä Ruunehärgin
.kadulla, sillä tulemme kuin lei^
mauksert muodossa hyökkäämään
mm.
Perustettu 1889.
Pääkonttori
Helsingissä.
123 haarakonttoria
kautta maan.
Sähköosoite
Kansallispankki.
ANSÄLUS-OSAKEPANKKI
on Suomalaille a S u u r p a n k k i
jok a eri koitteli tä vä kseea on oi I a -
nut suom;jlaiis-'kansallistMi laiou-dellien
to:miinin,u lukemisen.
fäydellineu. kaikki pankkialat
kiisittäv^i toiiyinta ja maan laa­jin
haarakoiittoi'ivfM'kko takaa­vat
eitä toiniH^siaiinQt voidaan
suorittaa nopeasti ja- asiakkaille
edullisesti. .
uk^uiniiärayksiä ja talletuksia
Kansallis - Osake - P a n k k i i n välii-tävät
ka'kiki tunnetuimmat pan­kit
ja pankldirit Amerikassa.
Pankin omat varat Smk. 257 miljoonaa
Talletettuja varoja yli . . . . Smk. 1,600 miljoonaa
takaa jos nahkanne silloin kes- kavaltaan vaikuttamaan tai
kautta maan, eikä niinkuin viime
telmat luhistuivat. Mutta virka-j kerralla vain siellä ja täällä. Ei
koneisto jäi edelleen jokseenkin sitä nyt alotetakaan Saksannie-samaksi
ja samoihin muotoihin.''"""*^ "'"'^'^ P r . i . ^ - i oo
•Miehistö osaksi nusittiin^ mutta'
suuri osa vanhoja ja ryssänaikui-
•sia jäi paikoilleen; Eikä kaikes-
• ta^ kansanvallasta huolimatta
kansa ' erikoisemmin ^kyennyt vir-mestä
kuten silloin. Pohjolaa
(koitatte vartioida, mutta tur-
.haan. Idästä aurinko nousee, ja
sieltä on lähtö. Varmasti hävit­tävät
kaikki koulunulikat pussia
pöksynsä ja häviävät kuin tuhka
'lehtoriksi. V :sta 1919 on hän?
myöskin ollut Tampereen Teknil- koneistori tehokkuutta lisäämään
lisen Opistoii suomenkielen opet- mutta kun hfe siitä saivat vähän
tajana. ' I kiitosta ja vielä vähemmän'palk-
. — ; —^ K ,^'i< lka% ' iättoytyivät he niuiden
tuvasti laajeni. Itsenäisyytemme tuuleen. Mutta katselkaätte te
alkuaikoina monet virkamiehet. Suojeluskiihnan päälliköt että o-vapaaehtoisesti
pyrkivät virka- lette varrtiassa tallessa ettette
.Tankiksi joudu, sillä kaikki on
iasuiitohne ticidossä^^^^^
1 i j ^ ar
ij^i lisäät ^ttdee«i^'Ö^^
itää.
Tämä on vain pieni varoitus,
mutta mitä te meille teitten sak­salaisten
avulla niin me kostam­me
Venäläisten a v u l l a . " (Sitten
on kirjeessä mustetahra). / ' N i i n ­k
u i n muste on tällä paperilla tah­raantunut
on teidän verenne' ole^
va tämän maan päällä.
Toisten enempi.
. Lahtarin puristama
i joka kostaa .
hyvän työnne."
^ Tämän johdosta Tiitus lausun:.
L Niitä tulee silloin ; tällöin täm-'
?möisiäkin tervehdyksiä. Ennen
ikäpiioaa ne olivat h y v i n muodis-
1 \ . v -
kakoneistoa yksinkertaistut ta-maan.
Päinvastoin koneisto lur.-
temmin ovat ne harventuneet.
Julkaisemme ylläolevan van
näytteeksi siitä, että toivo yhii e-leskelee
eräis.sä piireissii. Klikit
laajoissakin.
Sama raikas j a suorasukainen
henki, joka huokuu vastaamme
koramunistikokouksista Iso-Iiö-län
pirtissä Pöllölän HöUöläsiii,
kohta a meitä * myösk i n y 1 lii o) e-tvassa,
ankarasti profeteeraas'as­sa
kirjeessä.
Tällä kansalla on niitä omia e^
r i k o i s i a fundeerinj^ejansa. ;
sa" varsinkin marraskuun veripäi-] Ja peijakkaan lujasti ne päässä
'vistä lähtien, kun punainen sisu
,teki suurta nousuaan, mutta' sit-istuvat
» sinne kerran tartuttuan­sa.