Canadan uutiset, July 20, 1922

              m
•s mm
f'- !CSI!NA3}43t TJUTraET, FORT aiSTHDl, ÖOT., CaälÄIJa, TörsMna'HeinäE'1923 NUMEEÖ 23
: CANADAN UUTISET
suomalainen eanomalebti Canadaasa>
Ilmestyy Jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada News Publishing Co.
Brlck J. Kortlöi Liikkeenhoitaja.
Lauri Maunu. Toimittaja.
TILAUSHINNAT:
Canadtian: 92.60 koko vuodelta,
f 1.60 puolelta vuodelta, 75c. 3 kuu­kaudelta
Ja 26 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin Ja Suomeen:
koko vuodelta Ja $2.00 puolelta vuo­delta.
ILMOITUSHINNAT:
60 senttiä palBtatuumalta kerran Ju
laistuna. PltemplalkaisMIe ilmoitukiil
le kohtuullinen alennus. Halutaantie*
to- Ja nimenmuuttoilmotukset 76 sent
ilä kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-ilmoitukBet
$2^00 kerta, $3.00 kolme
fcertea. A-doliitto- Ja kihlaus-Ilmoi­tukset
60c palstatuumalta. Kuoloni!
möltukset ^2.50, muistbvärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.60. Avioeroll
moitukset $2.00. |
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoItukBet y. m. 80
senttiä tuumalta. |
Uutisten Joukkoon aijotulsta Ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienlmjnänkin Ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
• Kalkki liikkeelle aijotut kirjeet, ti-lauks^
t Ja rahai ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada
Canadan Uutisilta lainattaessa on
iShde mainittava. x
' Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu­si
osoite. I . «i<p^,
velvollisuuden polkua, «aa elä­mältä
mielen tasapainon, tarkoi­tusten
laajuuden | ja toimintavoin
man,
Canadan suomaJaisille.
CANADAN UUTISET
(The Canada News)
The Finnish Newspaper In Canada.
Published every Thursday by
The Canada News Publishing Co.
Erick J. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Edltor.
Daily News fildg., Port Arthur, Ont.
, CANADAN UUTISET
Is welcomed and read In every Finnish
home in the DoraIniop.It Is theoniy
direct advertising medium for those
inanufacturers and merchants who
'Vish to create and bulld a profltable
and permanent demand for their prod-uctsand
merchandise by the large and
evergrowing Finnish populatlon resid-
Inff in Canada. Placeiyour trial ad
yertlsement and get results.
Advertising rates 50c per Inch.
Politieal advs.'$1.00 per Inch.
Adyertlisements must reach our Of­fice
WedneBday noon to appear oh
.Thur8day's Issue.
; Subscription prlee in Gänada $2.50
per year, United States and öthev
countries $3.50 per year in advance>
Entered as secondlclass mall mat-ler,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
- THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preaerve *he Ideals and
sacred traditiona of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its law8 and Inspjre others to
respect .and lobey them: To strlve
Uftceaslngly tb quicken the public'8
«ense of cIvIc duty: In ali way8 to aifJ
in makingthls counlpy greater and
better than we fbund It.
Si^romen presidentin puoliso,
ronva Ester Stählberg, on Suo­men
Kasvatnskotiyhdistykscn
presi'dentti ja seni varsinainen pe-rustaija.;
Tämän ylidistyksen toi-niinn&
sta liän on kirjoittanut A-merikan
suomalaisille seuraavan
kirjeen.
Amerikan suomalaisille:
Yihteisen isänmaamme nimessä,
lähetän Teille tervehdykseni van­hasta
kotimaastanne.
Suomalainen kuntonne ja sit­keytenne
on raivanuut Teille ar­vokkaan
sijan uuden mantereen
kansalaisten keskuudessa. / Tän-ne
kulkevat merten poikki yhä
rohkaisevammat .sanomat kasva^
vasta sivistyksestä ja aineellises­ta
vaurastumisesta samalla kuin
saamme • todistukset lieimoyhtey-deslä
ija muuttumattomasta isän­maanrakkaudestanne.
Yhteiset
ovat meillä muistomme, samat o-vat
olleet ponnistuksemme ja yh­dessä
olemme riemuinneet maam­me
vapautumisesta. Yhteisesti
olisi meidän rakennettava myös
tulevaisuutemme molemminpuoli-;
sest i lu j it taen j a viljellen yhteis-harrastuksiamme.
Senp!|ä takia ojennan Teille tä­nään
käteni yli merien kysyen; v
Tahdotteko auttaa meitä huo­lehtimaan
siitä osasta kasvavaa
polveamme joka muuten jää kas­vatusta!
vaille? Nuorisostamme
riippuul maamme tulevaisuus.:
Meillä 'pn tätä nykyä kymmeniä
tuhansia hoidottomia lapsia, joi­den
1'iiirainlyöminen'v tuottaisi
heille itselleen ja yh\;teiskunnal-lenime
arvaamattomia, vaurioita.
T a 11 do tt e ko oli a m u ka n a p el a s ta-massa,
näitä lapsilaumpja elämäl­le
ja-^anmaalle?
Tämän vuoden alussii on maa-
Viime • aikoina on vuoriöljy
kaikkine sivutuotteineen saavut­tanut
maailmantaloudessa ja
maailman-politii'kassa yhä tärke-ämmän
sijan ja näytellyt varsin­kin
maailmansodan jälkeisinä
vuosina,, poliittieussa ratkaisuissa
huomattavampaai osaa kuin pin-tasapuolisesti
katsoen voisi aavis
taakaan; Lupkaaiume seuraavas­sa
katsaus : tiiman mielenkiin­toisen
kysymyksen tärkeimpiin
puoliin. ,
Kauan aikaa supistui öljyn
merkitys etupäässä siihen, mikä
sillä oli valaistusaineena, mutta
sitten kun räjähdys- ja poltto­moottorit
keksittiin ja niiden
käyttäminen moottorivenfheissä,
automobiileissa, lentokoneissa,
traktoreissa y. m. pääsi vauhtiin,
tuli öljystä tavattoman tärkeä
tekijä niin rauhan- kuin sodanai­kaisessa
taloudessa. Ja kaiken­laisten
muidenkin koneiden 'käy-täntöönotto,
yhdentekevää, millä
teollisuuden alalla, vaatii yhä
lisääntyviä määriä voiteluöljyjä,
jotka nekin melkein kaikki val­mistetaan
vuoriöljystä. •
Nykyisin tunnetut ja joltisella-
'Icin varmuudella arvioidut öljy­löydöt
laskee XL S. A :n Geologi-cal
Survey' n. 45 mii jaardiksi
barreliksi, joista n^ 9 uniljaardia
Yhdysvalloissa, 9,3 Etelä-Ameri-kassaj
5,8 Venäjällä ja Siperias­sa,
5,8 Persiassa ja 'Mesopotami­assa,
4,5 Meksikossa, 3 Itä-Intias­sa,
1,3 Kiinassa, 1,2 Japanissa,
1,1, Romaniassa, Galitfi^ssa . j^a
Länsi-Europassa sckiifvijS muual­la,
Näiden määricii lisäksi' tulee,
ehkä 20 mii jaardia barrelia ; to­dennäköisiä
varastoja joita,eiolc
laskettu yllämainittuihin 45 mil-jaardiin.
Johtoasema; öljymarkkinoilla on
ollut alusta alkaen ja on yhä e-^
delleenkin Polijois-Amerikan Yh­dysvalloilla,
missä Pennsylvani­assa
viime vuosisadan puolivälis
sä tehtiin ensimmäiset huomatta­vammat
löydöt. Voimakas kes­kitys
on säikäläis. öljyteollisuu­delle
luonteenomaista ja tehnyt
sen erittäin kilpailukykyiseksi
sekä kellottanut tuotantoaan,niin
että Ylhdysvallat, vaikkakin maa
on verrattomasti suuri öljyn ku­luttajamaa,
on kuitenkin kyen­nyt
tyydyttämään ' täydellisesti
muunkin maailman tarpeen. ;
tuy>a vjä^i\[e8tö huolehtVmaan ko-
3Tt,komien lasten sijoitijksesta liy-viijamaalaiskoteihin.
Kasvatus-k
«tiyhdikt^ on saavuttanut kan-
•-• — Hyve tarttuu kosketuksesta,
H^amoin pahekin.
— Minkä tyhmyri tekee lopus-
,,sa, sen vii.sas tekee alussa.
V Kateellinen kunnianhimo ei
•.'milloinkaan tule tyydytetyksi.
^ — Älä tuhlaa dollarin arvosta
aikaa etsiessäsi kadonnutta sent-
^ tiä.
{
— Totuus ei kaipaa monta sa-
' naa, mutta Iväärä '^ieto tarvitsee
-.laajan esipuheen.
; f) ,\ ,
— E l mikään, jc^aer ole j„
tele vaisuudella höystettyä/ ole^uolceft siiiie7irottrert ett7'^^^^^^^
natusta laajoissa piireiseä ja yh^
diistää itseensä jäsf;ninä jo johto­kunnan
toimiheni^ilöinä kaikki
maamme valtiolJisrjt puolueet ja
kaikki y Ueiskuntaluokat. Se on
siis syntynyt sovinnon, merkeissä
porvarillis tien ja sosialistien yh-teistoiuTJnrfan
perustui sella. Niin
ikään ova^ eri uskonnolliset nä­kökannat;
yhtyneet sita kannatta­maan.
0'äjjelma on supjoea ja selr
vä, mutta', käsittää sa:malla tär^
keimmämlpnolen nykyä jan lasten
suojelu?/ta: ^ l
'Se.pyrkif iiäet erjjosim maata
perustamaan:' jj^astaanottqkot^
.tki-SivejlJfceen hätäti
laan joutuneita lajj|sia_yarten,
'jotka sittep fjonkun ailkaa näissä
kodeisisa ^^oi don saatitaan siirre­tään
k as-vfiituisiapsiksi lieviin yksi-tyisko-
teiJtiiii ' m a a t a viljelevän
väestön kies.kuuteen. Sellaisissa
oloissa lriv?ineina IVeiatU toivo^
taan t.srv eifä' ja tyytjb^äisiä kun-non
kan'salaisia.
KäSn; ayni täten Teidän,' suoma­laisten
veljiemme ja sisartemme
miellyttävää.
— Älä koeta ^'ääntää totuutta,
itsellesi sopivaa^n muotoon, vaan
koeta itse mukautua totuuteen.
tä saatmme pyrkimy.ksillemme
myötätuntoa ja avustu^a. Van­han
emrimaamme lapset ovat teil­le
rakkJaat kuin omat tulevaisuu­den
toimineenne. (Lyökäämme käsi
ks itehenl nuoren polvemme hyväk
si'. Miten se tulee tapahtumaan,
Sf! olkoon oina asianne.' Rohke-
Alä milloinkaan koeta pääs­sä
tietämään ystäväsi salaisuuk-
\^ äläkä ^ koskaan! paljasta o-|-iiien uskoa, ett^. mielellänne olet-
• mukana uut?ta Suomea luomäs-sia,
I josta te ole tte osana ja jonne
* < '^Nykyaikaisen, sivistyneeur
. ^\sutt'n päämäärä on saavut^.
'^ihantilä mahdolisiraman ly.
^f^«^^ssa.
^-^^Z^ T ' '"^ /t/ännessa 1
himmi^ P^"*^ tuuli pa- '-mämaaT leen
«im. m. in .,\soojluuttttaaaa jiaa ^tTnfunnnT^iainrTijhbii-- k.c-n,.?
E e f ^"^^ ^^lUsimni^^^^
p^»^ •'' ^-
- kannen^-- ^e on k||kt
'äpätieäf''-^^
ieidän tar'
1.. tee on kafP:!,
^a kaikki, mii^V:..„
cshkä lapsenne- kerran haluavat
italata. ' , f " < . ' j;'..
^ Suonii/on ylpeä'.«iitä,' että %en
pojat J/a tyjttäret^v' kaukaisessa
/Ijänness*ä tuottavait vanhalle e-ikunndaa
ja -toivoo
ieskiafiisten siteittemime iujittu-
T^iboy>.'hteisten , pyrldmyjsten ja
yht^sfn työn kautta. ^
Teillä lämpimästi tervöhtien
tietää.
MC' •
t
k e ^ t ä ä n ystävälljfe.^äanoiUa
ja barkituilla t e d i U a i Ä ej ole.
liian kiivas eikä pelotaV ^
1
Ester ^t&hlberg.
^^ Sttomen eduskuntavaalieii
tihokset.
*'Tukiolma^ Juuri toimitetuis­sa:
Suonien cduskunt avaale^isa o-yait
Suo.meii.:l^sialistilsen Työvä-feD|
puolt7een (kommxnaistien) eh-ä<^
kaa-S saaneet 80;000 äSntä ja
^sialVl^mokraatit, 150,000. \ ISOT-ipräolueet
ovat; saaneet 3|B5,000
Kelepä tämä nykyisellä tek­niikan
aikakaudella ei olisi .van­hastaan
tuttua ja tiettyä, mutta
vähemmän tunnettua lienee sitä­vastoin,
että öljy parhaillaan on
työntämässä kivihiiltä .sen enti­sestä
valta-asemasta meriliiken­teessä.
Kauppalaivastot niinhy-vin
kuin sotalaivatkin ovat nim.
nykyään muuttumassa öljyllä
lämmitettäviksi. Kehitys tähän
suuntaan sai alkunsa jo ennen
maailmansotaa ja on sitä senjäl-keen
jatkunut entistä ripeäm­min.
Virallisen englantilaisen
tiedon mukaan oli v; 1920 talvel­la
36 pros. koko brittiläisestä so­talaivastosta
muutettu öljyllä
lämmitettäviksi, niiden joukossa
kaikki nnsimmat alukset; seu­raavan
vuoden lopussa oli tämä
prosenttihvku toisten, tosin vah-vistamattomion
tietojen mukaan,
jo kohonnut 95:pen. Joka ta­pauksessa
on varmaa, että tällä
hetkellä suurin osa Englannin
la i s tost a 1 ä mm i t e t ä ä n öl j y 11 ä,
samoin .on ainakin Yhdj^svalto­jen
ja Japanin sotalaivastojen
laita. Valtamerillä kulkevista
kauppalaivoista oli v. 1914 öljy­lämmitykseen
järjestetty 346 a-,
lusta, joiden yhteenlaskettu kan­tavuus
oli 1,3 milj. br. rek. ton­nia.
Kuuden vuoden kuluessa o-livat
nämä luvut kasvaneet 2,-
536:een alukseen ja 12,8 miljoo­naan
tonniin eli, noin I l i a a n ko­ko
maailman tonnistosta. Tämä
muutos ei olekaan Jhmeieltävä,
sillä niin suuret ovat öljylämmi­tyksen
edut kivihiililämmityk-seen
: verrattuna. Tärkeimmät
niistä ovat; huomattava tilan ja
kustannusten säästö, suurempi
nopeus, nopeampi .polttoaineen
lastaus ja ipienempi määrä läm­mittäjiä.
Esim. suurella 46,000
tonnin ' matkustajahöyrylaivalla
"Olympicilla" kokeillessa tehtiin
seuraaVi huomiot: nopeus kasvoi
22 solmuun; 'päivittäinen kulutus
laskeutui 950 tonnista kivihiiltä
610 tonniin öljyä;: kivihiilen las--
taamiseen kului 3V^ päivää, öl­jyn
lastaamiseen vain 6^/4 tun­tia;
lämmittäien lukumäärää voi­tiin
vähentää 153 miehellä; laiva
voi ottaa 300 matkustaj. ja 1,000
tonnia lastia enemmän; nopeu­den
kasvaminen ja lastausajan
lyhöneminen teki mahdolliseksi
21 matkaa vuodessa 20 :n sijasta
ja odotettavissa oleva vuotuinen
lisätulo laskettiin 1,3 milj. dolla^
riksi. Mutta on vielä otettava
huomioon}: että ikäyttämällä ol-
J5^ä "laiVap&nujetf- lä^ihmittämi-seen
menee suuri määrä i energiaa
hukkaan ja että dieselmoottorij
muuttaen öljyn suoraan energi-r
aksi, on vieläkin edullisempi.
Ylläolevasta pitäisi öljyn suu-
(ren merkityksen maailman talou­delle
ylipäänsä ja merenkululle
erittäinkin käydä vastaansanoa
mattomasti selville, ja sentähden
täytyy jokaisen merenkulkua
harjoittavan valtion pitää huolta
siitä, että sen laivat voivat oftaa
öljyä kaikkialla ja yhtä' edulli­sesti
kuin «kilpailijatkin. I Valtioj
jolla on tarpeeksi laivastotuki­kohtia
kaikkialla maailmassa^ ja
riittävästi omaa öljyä, on par-*"
haiinmaäsa aseitfajssa kilt^ailussa
ittaiati&Ätalbuide.Ilis, ,' jia • "isöti-laalliöesta
ylivallasta.
öljyn suunnaton maailmanta-loudellinen
ja poliittinen merki­tys
oivallettiin tämän vuosisadan
ensimäisellä vuosikymmenellä
myöskin Englannissa ja Saksas­sa*
Kun Venäjän ja Englannin
välillä tehtiin sopimus v. 1907
Persian jakamisesta etupiireihin,
joutuivat Etclä-Per.sian rikkaat
öljykentät, jotka englantilainen
d'Arey juuri oli löytänyt jälkrm,-
maiselle vallalle, jonka politiik­kaan
öljykysymys jo silloin lie­nee
osaltaan vaikuttanut. V.
1919 perustettu "Anglo-Persiau
011 -Company" . e i kuitenkaan
kyennyt omin voiminsa saamaan
tuotantoa käyntiin, ja silloin tuli
Englannin hallit, apuun sijoitta­malla
yritykseen yli 2 milj. pun-taa>
saaden tarkastusvallan siinii.
Yihtiön ja brittiläisen amiraali-teetin
väliseen sopimukseen, joka
esitettiin parlamentin liyväksyt-täväksij
liittyi laaja, osaksi sa­lassa
pidetty perustelu; otamme
siitä seui^aavat rivit, koska niihin
lyhyesti sisältyvät nykyisenkin
virallisen englantilaisen öljypd-litiikan
suuntaviivat:
"Amiraaliteetin on tehtävä so­pimuksia
öljyn varaamisesta,
mikäli, mahdollista, kaukana . toi­sistaan
, sijaitsevista kentistä. Si­ten
sodan aikana, joidenkin alu­eiden
tullessa suljetuksi, toiset
jäävät avoimiksi. Mutta koska
ei ole suotavaa että otamme tar­peemme
samasta lähteestä, on
tärkeää, että kenttiä, jotka ovat
H. M. hallituksen valvonnan a-laisia,
kehitetään niin, että ne
hätätilassa kykenevät lyhyessä
aja,ssa poistamaan kaiken puut­teen,
mikä saattaa syntyä tuoUr
nin pysähtymisen takia "jostajvin
muualta."
Sopimus hyväksyttiin parla­mentissa
kesäkuussa V. 1914 ja
maailmansodan aikana oli tästä
amiraaliteetin kaukonäköisestä
tarmokkaasta politiikasta suur­ta
hyötyä maalle. Persialainen
öljy ei vielä näyttele huomatta­vampaa
osaa öljymarkkinoilla ;
tuotanto nousi nimittäin v. 1920,
yhtiön vuosikertomuksen mu-
'kaan, 1,880,000 tonniin.
Myöskin Saksa suuntasi kat­seensa
tälle taholle. V. 1903 sai
Deutsche Rank konsessionin rau­tatiehen
Mesopotamian halki ja
oikeuden kaikkiin 20 km. päässä
radasta sijaitseviin minoraalilöy-töihin.
Pari vuotta myöhemmin
sinne lähetetty tutkijakomissioni
sai tehtäväkseen kiinnittää eri­koista
huomiota öljykenttiin,
joiden olemassaolo tiedettiin jo
antiikin ajoilta saakka. Englan­nin
vastustuksesta .johtui, että
Saksan pian täytyi luopua suun­nitelmistaan
ulottaa rata aina
Persianlahteen asti; Englannin
yhteys Intiaan olisi näet saatta­nut
tulla uhatuksi. Kymmenen
vuotta kestänyt V diplomaattinen
taistelu, jossa milloin Saksa,
milloin Englanti oli voitonpuo-lella,
päättyi sitten, Balkanin so­dan,
jälkeen Lontoossa allekir­joitettuun
öljysopimukseen, joka
on tunnettu Bagdadin raulian
nimellä. Siinä Salisa tyytyi
'i/4:aan perustettavasta öljy-yhti^
östäj nimellisesti hollantilainen,
mutta tosiasiallisesti ':"eng^
laisten hallitseitfa Royal D^teh
Shell sai toisen neljänpekseii ja
lAnglo-Pe rsian 011 (Jo-, puolet. Jo
tätä .ennen olivat saksalaiset on­nistuneet
saamaan haltuunsa
huomattavia - öljykenttiä lioma-niassa.
Englantilaisten tarmokas tun­keutuminen
öljykentille suuntau­tui
myöskin uuteen maanosaan,
Meksikoon ja 'Keski- sekä Etelä-
Amerikaan. Tämä iierätti vaka­vaa
huolestumista Yhdysvallois­sa,
joka .itiaa on tottunut pitä­mään:
näitä maita; luonnostaan
etupiireihinsä kuuluvinaj vaikka
amerjkalaisetkin yritykset täällä
silloih olivat vasta: alullaan ja
oli välittömänä aiheenit' 2- p:näi
elok. 1912: .senaatissa- suutella
äänten enemmistöllä, 51 -Ilä 4-jiä
vastaan, tehtyyn päätöslausel­maan,
n.s, laajenncttuun IMonroe-oppiin.
Sen mukaan tuli Yhdys-
-valtain hallituksen estää viera.s-maalaisia
yhtiöitä tai yhtymiä,
jotka oi ivat sellaisissa suhteissa
johonkin ei amerikalaisoen hiiUi-tukseeil,
.että tällä hallituksella
tosiasiallisesti oli, tarkastusvalta;
ni ihi n, sa am a s t a hait u u n sa a m e r i -
kalaisella inanterella v sellaisia
satamia tai muita 'paikkoja, joi­den
miehittäminen saattoi uhata
Yh d y s V a 1 ta i n . t ur va 11 i su ut ta t ai
liikennelinjoja. Sillä kertaa
Englanti katsoi viisaimmaksi
väistyä 'hieman, ja luopui eräistä
suu n ni t el m i s ta a n i\ le k s i k o ss a ja
Columbiassa.
]\l uut suu r valla t ei vii t oi 1 cc t en-^
nen maailmansotaa, ryhtyneet täl­läisi
i n toimen p i te is ii n. Venä j iiii li
oli enemmän kuin se tarvitsi o-massa
maassaan; Ranskalla ja
Italialla ei itsellään ollut lain­kaan
öljyä ja niiden osuus ulko­maalaiseen
öljytuotantoon oli
varsin vähäinen. Japanilla oli
joitakin aivan vähäpätöisiä läh­teitä.
Öljykilpailu, -jonka poliit­tista
puolta on edellä selostettu,
oli kuitenkin siihen aikaan etu-p
ä ä ssä k i 1 p a i lu a ö 1 j y m a r k k in oi s -
ta.;^ Päivänpolttavaksi suurpo­liittiseksi
kysmykseksi: se muut­tui
vasta myöhemmin, kun kil-paihi
öljylähteistä tositeolla al­koi.
iMaailinansodan aikana o-sottautui,
että 'riittävä öljyn-saanti
oli kansojen elinehto,. en--
n e n ka i k k e a n i iii e n a r m e i j o j c n
ja laivastojen tehokkaalle toi­minnalle
: aivan välttämätön.
Niinpä öljykysymyksostä aikai-semmin
välinpitämätön Eanskä,
jonka alottesta muuten Stan­dard
Oil-, Roya! Duteli ja. Anglo-
Persian-ylitiöiden sodan-aikuinen,
m en e s ty k s eli i n en y 111 e i st o i m i n ta.
saatiin aikaan, kiiruihti jo sodan
kestäessä valvomaan etujansa
tässä su'hteessa; Englannin kans­sa
tehdyn n. s.: Sykes-Picot-sopi-rauksen
mukaisesti piti tulevassa^
saaliinjaossa öljyrikkaan ']Mossu-lin
vilajetin IMesopotamiassa jou­tua
Ranskan etupiiriin. Englan­nin
myöntyj^lisyys ei kuitenkaan
ollut pitkäaikainen; jo 5 vuotta
myöhemmin, se sai Ranskan luo-pu
maan vaa t imu ks ista a n. Tiimii
tapahtui iSan Remon koni'eren-
.sissa, jossa käsiteltiin öljy kysy­mystä
ja Saksan korvauskysy­mystä^
Antamalla perään Rans­kan
vaatimuksille Saksan suh­teen,
onnistui Englannin saada
takai.sin Mossul ja sitäpaitsi oi­keus
rakentaa putkijohto I\Ieso-potamian
öljykentiltä Ranskan
Syyrian kautta Välimeren ranni­kolle
; myöntyväisyytensä pal­kaksi
sai Ranska sentään vielä
lupauksen ihraan Mesopotamian
Öljytuotannosta markkinahin- *
taan. Samalla jaettiin Saksan
entiset öljykentät Romaniassa;
Englanti sai Romaniassa ja
Galitsiassa suuremman osan ja
jätti galitsialaisen öljyn koko­naan
Ranskalle. Sitäpaitsi luvat­tiin
molemmin puolin .suosia
ranskalais-englantilaista yhtiötä
kolonioissa.
Kuten näkyy, puolusti Englan­ti
varsin häikäilemättömästi int­ressejään
'Mesopotamiassa, jossa
sillä nyt on monopoli. Mutta ei
ainoastaan siellä, vaan kaikkialla
maailmassa, mistä öljylähteitä
vain saattoi löytää, liikkuivat
englantilaisten suuryhtymien
Royal-Dutch-lShellin ja Anglo.
Persian Oil Companyn asiamie­het
sodan aikana "tarmokkaasti
valtaamassa uusia öljyn löytö­paikkoja.
Aivan ihuomaamatta
läski Englanti, jonka öljykentät
sodan alussa sijaitsivat hajallaan
Birmassa, Persiassa^ Meksikossa^
Intiassa ja Etelä-Venäjällä, val­tansa
alle lukuisia uusia kenttiä
,ikaikikana njaailmagsa. niin iettä
Ben osuuden koko mfiiailman tuo­tantoon
ollessa esim. vain 4:5
pros., oli sen omistus-osuus maa­ilman
kaikkiin öljylähteisiin ko­honnut
V :n 1913 2 prosentista .65
prosenttiin englantilaisten ja jo­pa
75 prosenttiin: amerikalaistcn
laskemien mLikaaii. Nämä ken­tät
ulottuvat Itä-Intiasta ja Bir-masta
Persiaan, ;Mesoi)otamiaan,
Palestiinaan, Egyptiin, Romani-aan
sekä Pohjois-, Keski ja .Kte-lä-
Amerikaan.
Yhdysvalloissa sitäva.stoin oli
liuo.mio kiintynyt sodan aikana
etupäässä niin tärkeään tuotan­non
kohottamisky.symyk.s('cn ja
mahdollisimman suurten voitto-jen
keräämi.soen. iMolemmissa.
suhteissa tulokset olivatkin lois­tavat.
Lu kuun o t ta m a tt a si I ii, etr
tä Yhdysvaltojen ' oma. tuotanto
jatkuvasti kohosi, kehitettiin
^Meksikon öljykenttiä tavattomal­la
ta*rmolla, niin ettii ]iykyisiii jo
neljäsosa, kaikesta öljystä tulee
sieltii. Uusien lähteiden valtaa­ni
in e n s i t ä v a st o i n . j ä i sy r je i n i n ii 1 -
le. Tosin ei sitiikään laimiiilvö^
Nyfeyincn kurssimme rahalakini
tyksiUe SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
DoIIarilta«
•Myös myömme pankki-osoituk­sia
(shekkejä) markoissa yll3?'
mainit, kursisin jälkeen ja erikoi..
sia, kolmen prosentin korkoa've».
täviä matkustajien shekkejä <?pi­lareissa,
jotka Suomessa lunaste-taan
siellä voimassa-olevan doll{>»
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut, : rahalähetyksillö
postin kautta on 15e. summilla
alle .'|i20.00; sitä suuremmilta sum­milta:
mitään kuluja ei peritä. ,
Lähetyskulut sähköteitse
$3.56 kai kilta sumjni 11a, •
on
Kaikki liihetykset osoitetaan
istin kautta, jos sähkösanoma
lähetystä, ei erikoisesti pyydetä.
"Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja lähettäjän osoita
teellä varustettuna osoitteella:
Foreign Department
First National Bank
HANCOCK :: MICfl
—Perustettu v. 1874.—
Variit yli $3.000,000,00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
yn kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
ty, sillä niin hyvin Jviinassa kuin .
Etelä- ja Keski-Amerikassa leh- Jll^l^^^ kautta, jos sähkösanoma-tiin
kyllä huomattavia lijytcijli ja
valtauksia, mutta jäätiin seiitiiän
paljon jäljelle englantilaisista.
Vcrratakoon. tässä esim. tuloksia
Etelä-Amerikasta: polijolses.sa Iv
te.lä-Amerikassa, minkä liilitcct
on arvioitu 5,7 miljaai'.(iik-si l)äi'-
r e 1 i lv s i, \a 11 a s iv at e n u' 1 a 11 li la i s e t
Tv\ n i (i a d i n, m el k; - i n k o kon a an
Venezuelan, ja olivat Columhias-sa
tasaviikisiä . ame.ri.ka la isien
kanssa, jotka ainoastaan rerusv,a
pääsivät voiton])nolello. Elcliii-sessii
Etolä-Amorikassa, o,5:ne
milj aar deinc ba i'r el ci n eo n, h ivi t l i -
Iäiset saivat' kokonaan 'lialtunns:!
Argentiinan, U. S. A-.u vallatessa;
Bolivian, joka kuitenkin licneo
varsin mei-kityksetön.-
.: Olemme jo aikaisemmin koslvo-tellcet
niitä syitä...jotka viime ai­koina,
ovat. n i l i i M i t t a n o e t lUjynkn-lutuksen
snnren li.säiiniyuii.son.
Nämä syyt oli vat j u u r i sodan ai­kana,
voimakkaasti vaikiitlamas-sa
Yhdysvalloissa.:. auto.mohiirK.MV
ja tra kt orien 111 k n niäii j;ä Icas voi
v :n 1012 (i miljoonasta v :een
1920 mennessii n. 9 miljoonaan:
samojen A'uosien välisenii aikana
ra k enne 11 i i ]i a i \'an n u rs i^ .< jl j yi 1 ä -
lämmitettävä kaui)])alaivastn ja
.suuri joukko sotalaivoja. Siten;
kasvoi kulutus v. 1919—1920 en­simmäisen
kerran suurenimaksi
kuin tuotanto, ^ niin.että .Melvsi-kosta
tuotu öljyniäärä ylitti
viennin 3-r-4 milj, tonnilla. • ^^cn
ohella syntyi • öljymarkkinoilla
aivan. •satunnainen ja lyhytaikai­nen
pula ja öljytuotteiden kal­listuminen,
. joka suuntasi ylei^
sönkin huomion tiiliän kysymyk-tfissä
sekii kokouksissa virisi o-sltlain'
varsin, kiilrkeäsävyinen-keskustelu.
iSiJnii tuotiin asian­tuntevilta,
tahoilla csilhv aineri-kalai^^
clic yi'isolle aikaisemmin
tu n t e ma 11 o m i a s e i k k r r j a, j o t le a a -
settjvat^ . Ivvsymyksen . aivan uu­teen
\falaisluksof'n: Yhciysvalto-jen
elitymiit{((Uliksi luullut öljy­lähteet
tulevat, tuotannon- pysy-es.
sil n3'ky.is('lliiiiu • i-iittärniliin ai-n(;
asiaan 15—20 vuotta. En^i^lan-tilai^
et eivät ainoastaan ole on-ujstunei't
kaikessa liiljaisuudessa
k a a j >'t I a a m a a n i t s e 11 e e n. V e v r a t to -:
ma^ti suurinta osaa koko maail-
11 UI n , i) 1 jy n 1 öy t (i.pa i k'o i s t a, \a a 11
l)ritti];iinen hallitus pyrkii sitä-l)
aitsi estämään kaikkia vieras-
.luaahiishi pääsemästä osallisiksi
öljykenttiin sellaisissa maissa,
niis.sä sillä • vain on jonkinlaistfi"
A' a 11 i o s o I) i 1 n u k s i i n, ) n a n d a a t tio i k e -
Ji k s i in t.'' m. .s. p o r u st u \- a a vai k u-tusta.:
Samalla aikaa, niin väite­tään,
on Yhdysvaltain hallitus
välttiinyt tekemiistä mitään ame-seen;
Sanoma- ja ammattilelidis-.Vrikalaisten .etujen valvomiseksi
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
^^^^^ M piimäinen toiminta.
»uomeen
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvö ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
ON TÄNÄÄN
SUOMEN M Ä R ^ E A A CANADAN DOLLARISTA.
Kaikkiläietykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahaJähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c. I
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulep varstasaottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteef kirjoittaa hyvin tar­kasti.
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.
P M