Canadan uutiset, November 2, 1922

              SIVTJ '4 ^mMm^mmS^f¥0BTmTmm,m%WIjr^ Torstaina, Mamslc. 2, 1922 N U M E R O M
CANADAN UUTISET
iuomalainen eanoinalehti Canadassa,
Ilmestyy jokaisena Torstaina.
I Kustantaja
Tho Canada News Publishing Co.
E r i c k J . Korte, Liikkeenhoitaja.
Lauri Maunu, Toimittaja.
kokcmnksestanne saada itsellen­ne
onnea.
T I L A U S H I N N A T :
Canadaan: $2.50 koko vuodelta,
%IM puolelta •vuoaelta, 75c. 3 kuu
kaudelta Ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja ,Suomeen: $3.50
koko Vuodelta ja $^.00 puolelta vuo-delta.
I L M O I T U S H I N N A T . '
60 senttiä palstatuumnlta kerran ju-lalstuna.
Pitempiaikaisille ilmoitukalr
le kohtuullinen alennus. Halutaantie-to-
j a nimenmuuttoilmotukset 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Nalma-ilmolf.
ukset .S2.00 kerta, $3.00 kolme
k e . r t ^ . Avioliitto- ja kihlaus^ilmoir
vokse». G O G palstatuumalta. Kuolonll-moltuk-
set $2.50, muistovarssyllä $3.00.
Syntymtlilmoitukset $1.50. Avioeioll-moltuksot
$2 00
• Pöytäkirjat, tJliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-Ilmoitukset, y. m. 30
senttiä tuumalta.
Uutisten Joukkoon aijotulsta ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Plenimmankin ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta,
i
K a l k k i liikkeelle aijbtut kirjeet, ti­laukset
jä rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
C A N A D A N U U T I S E T,
Port Arthur, Ont., Canada
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha etta uu­si
opoite. I
CANADAN UUTISET
(The Canada News)
Tho Finnisli Nevvspaper in Cnnada.
Pubhshod overy Thursday hv
The CanWa News Pubifshing Co.
E r i c k .T,Koi'to, Manager.
Lauri Mauuu^Edil.or.
Daily News Bldg., Port Arthur^ Ont,
C A N A D A N U U T I S ET
Is w e l c d l m e d and read in every F i n n i sh
home m the Dominion. It is the only
direct advertising medium for those
manufacturers and; merchants wha
wish to create and huild a proCItable
and pennancnt demand f o r their prod-ucts
and merchandlse hy the large and
- ever growing Finnish populationresid-
Ing in Canada. Pla^e yoiir trial ad.
v e r t i B o m e n t and get results.
Advertising rates 50c por mela.
Political advs, $1.00 per lucr/.
: Advertisements must reach our of-
. flco ^Vednesday noon. to appcar oh
Thursday's issue.
Subscriplion . price :in Cannda $2.50
. p e r . y e a r , .United Statos and otlier
countncs $3.ir/J p e r year in advance.
— Eräs varakas i n t i a l a i n e n i ' i -
losoofi, joka pidätettiin j a sai
k u u l l a , et td koko iiänen omai­suutensa,
maansa — k a i k k i jnin-kn
lian . o m i s t i , oli t a k a v a r i k o i t n,
I m u d a h t i " A l l a h , A l l a l i , nyt olen
x a p a a , olen v a p a a !"
ITseinnnat ilimiset, j o t k a j o t a in
omista\<>t, tulevat tavaransa or­j
a k s i . Omaisuus liitää hoita v a l ­lassaan
lleidan elcimansä sot­k
e u t u u : m m Ivijasti heidän o-m
im etuihinsa, e t l a he e i \ a i ole
\ a p a i t c i miehiä tai naisui Ily-
\ i n hafvoiu xoidaan l.ivafa to*
d e l l a Aapaa sielu Me olemme,
o i n i i i i asioiliiiume • n i i n k i i n t y -
11 eet ja n n e 11 k u v i t u k . s em m e m i s-sa
niin . i s k a i o i , etla ne meita
ama ahdistaisjv.it paiuaiaisen
t a v o i n . Ellemme ole kuntcan
tav irtaimen . oniaisiuitonvme or­j
i a , i n i i i m o l l a hiillitspo l i i k -
keemine tai ammattimme. Myös­kin
saatamme olla n i p p u \ a i s ia
u l k o p u o l i s i s t a \ a i k u t t e i s t a . i d -
kopuolisesta pääomasta tai ysta
\,nmme avusta. Ne k a i k k i o\at
\ a i k u t t e i t a , jotka saattavat S K V - :
hm o n n a Iit amaan; t a i v u t t a v a t
luouteemme seikarankaa, : r i i s t a - .
\ a t meiltä todellisen elämän­ilon
j , i \ai)rniden kaipuun, " ;
E h d o t t o m . i s t i \ap,nta olemme
\ , i s l a silloin, kun täydellisesti
pääsemme irti asioiden holhons-
\<ill<ist<t, kun emme e l . i j a l i i k ir
omaisuutemme ja liikkeemme
il ma p j 1 ris.sa ; k u n em me ole ri i p-puvaisia:
U l i s t a a n sielumme voi­man
ulkopuolella olevasta vai­kutteesta.
Silloin vasta olem­me
vapaita miehia emme cnaii
01 p . i.
Entered gs second class mall mat<
ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Portr Arthu^P, Ontario, Canada.
T H E AIM O F T H E C A N A D A N
U U T I S E T .
T o befp preserve the IdealS' and
«-»cred traditions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe its laws and Inspire others to
respect and obey them: To strlve
unceasingly to quicken the public's
sense of C i v i c duty: In ali ways to äid
In making this country greater and
better than wo found ' It.
R a k a s t a \ a svd<in 011 Iina
n u o j i .
Ota S('lvill(> i l i d l o i n missa
j a k u i n k a.
— Antaos«;anne saatatte r i k a s -
tii.i ja pidatlaessanne köyhtyä.
— ' K a i k k e i n ^ p a l l i n kuoiina
k a n t i i a o i i j o u k k o Imonoj;!. ta-pi>
JM.::i ..
— 'Sen, mmk.i pa.it.itte syd.i-messunne,
päätätte teoissaime-klD.
j
messa ja jbs aiisioittensa'kansfsa
järkevä.sti inenettelee, cjkä n i i ­den
kanssa h u r j a i k , voi i l m an
s n n r i a n h r a u k s i a , k y l l i l i l a l i d u l -
taa omaisia kotimaassa j o n k i n ­l
a i s e l l a j o u r u l a h j a l l a i Pienempi­k
i n erä, joJvu sellainen snmma.'
m i k ii tä ii 1 hl n se in a j a tl el e m at ta
t n h l a t a a n tnrhunteen kuun ku­luessa,
oli.si p a l j o n merkitsevä
a p u Suomessa oleville. Se oli
s i t a entisenkin kurssin, a i k a an
j a on nyt sitä yhä enemmän.
"Naiden rivien, k i r j o i t t a j a on
it.se i)oikaseiia t a l l u s t e l l u t r i k k i ­nä
i s 1 n sa a p pa i n n 11 n 111 on est i
p o st i pai k k a a n A m e r i k a n k i r.) e e n
toivossa ja nähnyt toisten sitä
t e k e v a i i , ctta tekisi m i e l i oikein
) i y y ta m ai 1 a : i )yy 1 a ä k a i k k ia pn o-li.
soita j a isiä laliettamUan k a i ­ken
vointinsa mukaan vaiinolr
leen ja l a p s i l l e e n jonlurahoja
Suomeen. Kenellä taas ei ole
n a i t a siteitä, voi o l l a toisia iiiei--
k e i n ylil a vei v o i l ta via- Y hden*-
kaau i i o j a i i tai tyttären ei saisi
un li ot 1 aa i ii k kä i t ii van 1 lem pi a an.
K a h a - a p u k m on heille useam-ma^
s.i tapauksessa tarjieen, mut­ta
jo A m e r i k a n k i r j e k i n on o-ni
ia a n kot on a ka i vat en m u ist c
l e v i l l e sellainen lahja, etta ei
k o s k a a n pitäisi k i r j e i d e n \älillii
p i t a a ; .liian, pitkää välipaata.
meneeaii qa kolmiintena presi­d
e n t t i AVilsoii, jonka V e r s a i l l e -
s i s t a tuomaa ranhanso])imusta
Y h d y s v a l t a i n senaatti kieltäytyi
valivistanratsta ja j o n k a puolue
seuraavissa vaaleissa kärsi liävi-
(in.
S e n j ä 1 k e en k n n k a i k k i k' oi mo
miestä oli syrjäytetty maansa a-s
i o i d e n hoidosta, kOliosi Jvloyd
k a k i r j a t ; j a tunnusteet. Se on
s u o r a n a i s t a v e l k a a , j o k a on iiiak-s
että v a taka i s i n , m u tt a j o n ka
s u o r i t i a m i n e i i mx' lykkäytynyt'
vuodesta vuoteen. •
V e i ali:i«et o va t :ky 11 ä teh n eet
in ei; ki 11 isiä eh d o tu k s i a ; j o i k Ji tii r-k
o i t t a v a t , : että A m e r i k k a , tuo
',' su II n n at t oma n • ä V e r iäs, Se t ä Sa -
m u l i " antaisi nuo \T?iat anteeksi
(ieor^^e ! m a h d o l l i s e s t i kaikkein I j a pyyhkäisisi ne k a i k k i k i r j o i s -
— Yht<i helppo on k a n t a a vet-t
. i seulalla k u i n Huoda onnea it'I
sekkaaseen s y d . i i i i e e n.
r o
ine, j o k a on l i i a n k u u -
hy\'an neu v on kiiu11 akseen
1 a v a l l i s e t i kuulee i m a r t e l u n mai­l
i n päästä.
—-. Itsensa-saalmimen. aiheu­tuneena
jonkun henkilön va.s-t
o r n k a y m i s i s t a . . j a epaoniiistumr
s i s l . i , on l i . i i t . i l l i s t a menestyksel­le
ja h e n k' i 1 o ko Iita i se 11 e. k e h i t y k' -
selle. Sen \<ilt<ian antautumi­nen
on m o n e n imelien ja, naisen
•vienyt mieliimolisuuteen ja . o-iiian
itsensä tuhoamiseen, 'fot-kut
henkilöt keskittävät ajatuk-.
seus.i omaan itseens<i n i i n ns M U ,
e t t a : h e 1 o p 111 ta lu ui e va t oi e v ansa
liienneitä olentoja, joiden onnet-tomuuksistd
j<i huolista maailma
jas^aln maann on \astuunalai-n
e n Siten he helposti joutuvat
l a n n i s t u n G i s n i i ^ e n ja. . e p i i t o i v on
]).ii taalle.
•lo.s Jialuatte olla onnellinen,
h f M i k i s e s t i k . i s v a a la menestyä
työssänne, tulee ; teidän paasta
\apaak^i itsenne säälimisestä.
Ainoa, keino siihen on lakata a-
I a 11 ele m a st a itseäi in e j a aj a tel l a
t o i s i a . Lakat kaa. hemmottele^
m a s t a itseänne; lopettakaa Jt-s
e n n e - t i i t k i m i n ^ n ja rylitykä.*i
t y o l i o n Kehittäkää innostusta
työhönne, rakastakaa sitä ja
muodostakaa se t a i t e e k s i . Sensi­j
a a n ,etta olette v rl 111 iv( isi työläi­n
e n , koettakaa tulla silhi a l a l la
t a i t u r i k s i . Ai kaa, k a y k o tyohon
k a s i k s i vai sormenpailla, v a an
l u j i n ottein ja vakaasti paaM;i-on,
c t t a teidän täytyy s i i t a suo­r
i u t u a . Koko sydämenne ja sie­lunne
pankaa tyohon k i m n i , s i i ­l
o i n ei teillä ole a i k a a a j a t e l la
itseänne. S i l l o i n työstänne löy­dätte
kasvavaa iloa ja mielen­k
i i n t o a — ja s i l l o i n l a k k a a t t e o-maa
itseänne ajattelemasta.
— " N a i n e n \oi elämässä ai-
- Icaansaada^ i)arion vastuksia,
m u t t a j u u r i nainen tekee elii-
' aiian vastuksien a r v o i s e k s i ."
n o a
M o n i ihminen v a l i t t a a .Imio-m
u ist iaa n. Oletteko kos-k
a a n jonkun k u u l l u t v a l i t t a v an
-"Inionoa arvostelu kykyään?
Ijjian suuressa arvcssa pi*
/lämme. t o i s i l l e ihmisille tekemi-jimmc
ja liian pienessä arvossa
t o i s t en meille tekemiä palveluk­sia.
— FTvn^yilkää'vähäsen. N i in
telidessiimmc toiset seuraavat e-simerkkiä
j a k o l i t a näette ympä­rillänne
m a i l i k a u p a l l a liyrayily"ä.
»Ta s i l l o i n elämä o n elämisen ar­v
o i n e n . '
— Aamn.«jella toimenne alotta-esj-
anne piiättäkää päivän k u hr
. c.ssa löytää j o t a k i n nauttimisen
arvoista; 'Koettakaa jokaisesta
— . T a l v e n läheneminen innis-t
u t t a a mieliimme erään tärkeän
asian, asian j o k a erittäin koskee
n i i t a , j o i l l a on omaisia j a lähei­siä
s u k u l a i s i a Suomessa. Tämä
asia on se, että j u u n nyt on so­pi
v a -xpika lähettää j o u l u l a h j a k si
o m a i s i l l e aijotut rahat Suomeen,
sillä n y t lähetettyinä ne ehtivät
s i k s i ajois.sa perille, että niitä
v o i d a a n käyttää t a l v i v a r u s t u s t en
j a j o u l u v a l m i s t u s t e n ostamiseen.
«Useimmilla meistä Kanadan
s u o m a l a i s i s t a on t a r v i t s e v i a o-m
a i s i a Suomensa. Olemmehan
k a i k k i lähtöisin niistä piireistä,
j o i s t a ei u l k o r g a i l l e lähdetä hu­vi
t i e l u a eikä ede.s o p i n n o l t a var­ten,
vaan suorostaan etsimään
p a r e m p i a elämisen j a toimeentu­l
o n m a h d o l l i s u u k s i a . Köyhät 0-
maiset Suomessa odottavat aina
j o t a k i n apua " k u l t a m a h a n"
päässeiltä. Eihän täälläkään e-läminen
a i v a n n i i n h e r k k u i s a a o*
le k u i n sitä t o i v o t t i i n j a ' k u v i t e l ­t
i i n , eivätkä k u l t a j a hopea ole
täälläkään puuveitsellä yuolta-vissa,
mutta h.elRomnrasti täällä
sentään työllään elää k u i n Suo-
M i t e n o l i v u o s i takaperin?
.M i l l a i n e n olikaan tyotilasto
vuosi tak<ipeitn^ .Muutamat sen
k'ai m u i s t a v a t , v a i k k a a i k a o n k in
s e l l a i s t a , ett.i se peitt.ia unoh­dukseni
1 li m m e a 11 a hunnulla, sen,
m i k a j a a m e n n e i s y y t e e n . M u t t a
ne j o t k a sen muistav<it, s a n o s a t .
V U O S I : s i t t en sanottiin varmojen
l a s k e l m i e n mukaan löytyvän T h -
f l y s v a l t a i n rajain sisäpuolella,
kokonaisissa luvuissa sanoen, .1,-
()()0.()00 Iinestä työttämana; nim.
l v o k ' y k ' y i s i a ja. - h a l u i s i a miehiä..
.1,1 talliin he lisäävät, että kun
k e i i an nain suun maara miehis-t
; a o n )o 111 i 1 a 1 n a, o n 11 se s 1 a ii n : s el -
vaa, etta snuret joukot sen yJUe-ydessä
j o u t u v a t clamaan antijia-l
o i l l a , h} \ ä nt e ke \ Ä i s v y sl a i t ost en
t u r v i s s a ;
S e l l a i s t a oli vuosi takaperin.
M u t t a nyt a l k a a olemaan, t o i s i n;
t\()tt()mat o\at kadonn »el n. i \ t -
täm<)lt}i j o t e n k i n vähiin; palkat
ovat :jo: kohonileet huomatia\asti
j a likikeellä; on puheita. ettJi
suuret teollisuuslaitokset o\at
l)a k o i t e t u t vieläkin, k o h o t t a m aa n
tyolaistensä jialkkoja, s n a d a k -
seen ta r v 111 a va n. m aa ra n . i iii elii -A
t y o l n m . - '
'Tosin suuret hikot o\<it olleet
täm.m \uoden raskaimpana h . i l -
l a n a , . m u t t a ne ovat; n y t kestetvt,
työläiset, a i n a k i n mitä tulee k a i -
voslakos.sa o l l e i s i i n työläisiin, o-
•sat päässeet paremmalle puolel­l
e , taistelu leiva.sta on p a a t t y n yt
o n n e l l i s e s t i , työläisille Noitoksi
Tekemättömäksi jääneet t.Not
k a i p a a v a t nyt tekijöitä. Siitä
k i i r e j a hojipu k a i v o k s i l l a . .Ja
t e o l l i s u u d e n suhteen . o v a t t i l a s t o ­tieteilijät
ja suuret teollisuusjoh-t
r i j a l antaneet varsin lupaavia
ennustukMa. Ile sanovat, että
t u l e v i e n vuosien a i k a n a ; on Ame­r
i k a n työläisillä oleva, sellainen
n o u s u k a u s i , että sitä ei ole ollut
vielä m i l l o i n k a a n ennen tämän
maan historiassa. Ja sen siuna­uksena
on o l e v a se, että se tulee
k o l i o o m a a n terveelle pohjalle, ei­kä
sellaiselle hetkessä heilahta­v
a l l e , k u i n mitä oli sodan a i k a i ­set
k i i r e e t . — J a siitä se j o h t uu
e n t i s y y d e n unohtuminen. K un
t u l e v a i s u u s l u p a a hyvää, h a i h t u ­vat
ikavat muistot entisyydestä.
— ( O P S ).
shuoinatnimmaksi mieheksi, inaa-i
l n i a s s a . Mutta virkatoveriensa
k o h t a l o a ei hankaan ennen pit­kää
voinut \ alt taa. lian vain
l i y s y t t e l i brittiläisen politiikan
V a 1 ta I M I k k' u I o il I a, . ma li do 11 mm-man
kauan ja osoittautui mie­heksi,
J O ka V a .sy m a t t om ä l l a t a r -
molla, ja! a n k a r a l l a työllä k(iyhän
Avalesilaisen s u u t a r i n kasvattipo:
jasta; kohottautui Britrannian
ma a 111 n an va 1 la n m aä i'aa v i m ma k-si
l o h t a j a k s i.
L l o y d lOeorgen ja hänen m i n i s -
t e r i s t O n s a ero tuli nopeammin
k u i n sita osattiin odottaakaan.
Se (^li t u l o k s M i a X o r t h e l i i r e n sa-i
i o m a l e h t i r y l i m a n • k a h d e n vuo­den
: a i k a n a kokoomushallitusta
vastaan 1 tekemi.sta k i i vai.sta hyok
kävksistä, joita konservatiiviset
j a tvovaenpuol.uecn j o h t a j a t 1 u -
k i v a t . Lordi Northelji- f e - v a i n a ­ja,
j o k a sodan ai k , m a oli L l o yd
Oeorf^'en! innokas kannattajaj
k a a n t V I i l o p u l t a häntä vastaan,^
ollen siihen aiheena ..pääministe­rin
S a k s a n - p o l i t i i k k a , j a yleensä
u l k o m a a p o l i t i i k a n lohto,. Syy­t
e t t i i n , etta Llo>d (leor^^e oli.
•anastanut l o r d i (.'urzonilta .ulko­maanasioiden
ohjaamisen ja s i ­ten
ai h e u t ta n u t t i 1 a n te en, ni i kä
Lloyd Georgen päÄmimsteriura
päättynyt.
S u u r - B r i t a n n i a n 'pääministeri
D a v i d L l o y d . G e o r g e , y k s i sota-a
j a n huomatuimpia valtiomiehiä
m a a i l m a n politiikassa, on nyt
saanut v i h d o i n k i n osakseen sa­man
k o h t a l o n k u i n kolme hänen
^ i r k a t o v e r i a a n , j o t k a maailman­sodan
aikana olivat johtamassa
m a a i l m a n luahtavimpain kan­s
a i n k o h t a l o i t a.
Ne miehet, j o i d e n kanssa hän
P a r i s i n rauhankonferensissa is­t
u i E u r o p a n t u l e v a i s u u t t a muo­dostamassa,
olivat I t a l i a n päämi­n
i s t e r i O r l a n d o , V R a n s k a n päämi­n
i s t e r i Clemenceau ja Y h d y s v a l ­t
a i n presidentti W i l s o n . Ensi-nfäisenä.
kukistui Orlandon kabir
n e t t i kesäkuulla 1919. Häntii
seurasi t a m m i k u u l l a 1920 d a ­taan
i)ois. .Ja merkillisintä on,
että A m c r i k a s s a k m o n niita, j o i -
k a n a i t a e h d o t u k s I a k' a n n a 11 a v a t ,
j o t k a olisivat valmiit kuittaa­maan
kaiken tuskin k i i t o s t a o-dottamatta.
Niinkuin naina ve-
1 a t o va t .y h t een sa su u r e n n n a t,
m i t a koskaan, on o l l u t , , i i n i i on
tuo i n i l i e H i l d e n mak.sainatta
k u i t t a a m i s e s t a sellaiseen jalo-mieli.
syyteen luottami.sta, ettei
sita voida ajatellakaan kohdis­t
e t t a v a k s i , niuuliun kum Ame­r
i k k a a n . K v i l a vam innui i i a k v -
v a t o 1 e ^^^ n v a l m i i t a k u i • i s ta m a a i i
\ e l a l l i s i a a n k i n k u s ta
Olevat olot pakotti\<it vleiseii
m i e l i p i t e e n Amerikassa kuiten­k
i n ajattelemaan asiata Ivavtan-n
o l l i s e l t a Kannalta. N i m ^ l e ­vää
kuin o l i s i k i n r e p i l i v e l k a k i r ­j
a t 1-1 k k i ja sanoa raade.llull'^,
l^ur9palle " S i n u n velk^isi ovat-annetut
anteeksi.'.' ei se ka.v
piimsa. Nama miljardit on A-.:
m e n k a n hallitus lainannut .ra­ha
s s a t a i t a \- a r a s s a I M i r o 1) a 11 .
i S e n . Iisaksi on se its(r ottanut o -
sa<i sotaan ja uhianiiut siina
s u u n n i l l e e n saman verran.
- A m e r i k a n hallitus ei olekaan
pohjattoman rikas Se on l<ir-n
a n n i i t . nämä rahat, kansalta oh"
s i t t e m m i n johti nykyiseen .ase- .lip:at.s^olainoissa, joiden yhteinen
maan Läheisessä Idassa. Tällai­seen-^
.syytökseen epäilemättä oli
hy\ä .sy.v, sillä Lloyd George
kansainv alisissa kysymyksissä
tomu täysin : itsenäisesti inui.sta
v a i i t t a m a t t a , - j a s i t a k o n s e r v a t i i ­v
i t s e k ii ty ii vii e n ]) u o 1 u e e n j a s e n e t
e i vä t v oi n e e t su o pei n s i lm i n k-a t-s
e l l a .
. Aselevon j a l k e i s i n i i lähiaikoi­na
Ranska ja P^uffhinti tyosken-teliviit
yhdessä, n i i i t t a kohta' a l ­koi
'hyvi.ssa suliteissa i l m a a n t ua
erimielisyyttä milloin mistäkin
syystä., h^nsimaisen. :. k e r r a n sii­hen
saa l i i n aihetta Lhif^l a n n in
k lelt ay t.vessa kannat t.i masta
IJanskaa sen Saksalle tekemien
a n k a r a i n vaatimusten siihteeii:
S i i t a alkaen valit paiva .päiväl­tä
kiristyivät.- . m i hm . ei tuotta­nut
•heli)otusta .; e.des siHa : v a lm
t a p a h t u m 11 m iiu \ o s I van s k a n I n 11 -
lituksessa. . Tulok-set tulivat var­sin
selvästi i i i i k v v i i n . äskeisten
Läheisen ildan tapahtumain y lr
teydessa, j o l l o i n Lhi<jflanti v a h a l ­la
oli j o i i t u . i sodan i n o r t M s i in
T u i k i n kanssa l\\inskan p.vsytel-les>
a sen .ystävyydessä. Tilanteen
()l 1 e S S a pa 111 m n 11 j I a a 11 . n o 11 s 1 I*hi |[^-
lännissä oik^a suuttumuk.sen
m y r s k y Lloyd (leorgea vastaan
y s t a v am )a Mhainiest m arvos­tellessa
lianta vhta ankarasti
johtaen lopulta sulien, etta pää­m
i n i s t e r i i k a t s o i parhaaksi jät­tää
erohakemuksensa. Uuden
ministeristönniuodostaminen an­n
e t t i i n eanadalais-.syntyiselle Bor
nar L a w ' l l e , jonka m in i s t e r i s to
k a i k e s t a päättäen ei tule k o v in
pitkäaikai.sck.si. : P o l i i t t i n e n t i ­lanne
maassa tällä hetkellä on
s e l l a i n e n , että millään ryhmällä
ei ole ehdotonta k o n t r o l l i a p a r i a -
m e n t i s s a . Y l e i s v a a l i t t u l l a a n t o i -
meenpanemaan läheisessä tule­vaisuudessa
ja niissä työväen­puolue
koettaa saada enemmis­tön.
Y l i . neljäsataa ehdokasta
on se j o n i m i t tä n y t tu 1 e vi i n va a -
l i t a i s t e l u i h i n . .
. S o d a n ' a i k a n a j a sen jälkeen on
E u r o p a s s a tuntunut, että A m e r i ­k
a n Y h d y s v a l l a t ovat pohjaton
r i k k a u d e n lähde, j o s t a on voinut
v a l u a varoj 1 k a i k e n l a i s i i n van­h
a n maailman t a r p e i s i i n.
Suunnattomat ovat t o d e l l a ne
summat, joita A m e r i k k a on v i i ­me
vuo.sina lantanut E u r o p a n eri
v a l t i o i l l e . Yhteensä ne nousevat
y l i 10 m i l j a r d i n d o l l a r i n j a k un
k o r o t mukaan lasketaan, on
summa jo y l i IIV2 m i l j a r d i a dok
l a r i a ^ Tähä 1 ei ole l u e t t u niitä
s u u r i a rahajnääriä, j o i t a nälän­hädän
johdopta A m e r i k k a luo­v
u t t i i l m a i s e k s i . Tuesta y l i i O
m i l j a r d i s t a ( i o l l a r i s t a on Y h d y s ­valtain
halli uksella - «eivät vel-i
m a ä ra on y 11 20 mi I j a r d la d o 11 a -
r i a . .Niita lainoja; oi sovi p v y l i -
k i a pois, v a a n ovat ohlip:,itsiot
a 1 kanaan, lunastettavat. Ta ta
h i n a s t a m i s t a v a i t e i i h a l l i t u s t . t i -
vitsee kijieast I rahansa i M i r o o -
I)asta.
P«ii h a i l l a a n on A m e n k a s s . i k v elävä,
sy m v s k'0 r v a u k s e n s u o r i .t t a 111 i se s -
n i i l l e , jotk.i menivät Y l i d v s v a l.
t a i n lipun alla sotimaan sdlom
kun t u o t . i lippu,i \ i e t i i n I M I I O -^
paan ratkaisemaan maailmanso­taa.
Mukana o l i nviljooina soj r
I ai t a . jotka oh va t i-au ha 11 is(!St a
t.vost.iaii lähteneet eivatk.i soti­l
a i n a • oi 1 ess a a 11 o 11 e e t . 111 a i s n u d s-sa
ansaitsemaan niita koi k e i la
l")alkko)a joita kotiini<ianeet sai­vat
Tuo k o r v . i u s , ]iieni i i . i i v a -
I -a 11 a j o k a 1 s(^ 1 ta so a t a n k u 1 u t etu 1 •
ra. päivältä. kullekin sotilaalle,
(m I a s k et t u t ivk e va n yhteensä.: y -
i i 4 . m i l j a r d i a d o l l a r i a . Koi-vaiis
on. 1 u V a 11 u, 1 n n 11 n. ei o 1 e h e 1 ppo
lovtaa varoja sen s u o r i t t . i m i -
^een. ' \ , i \ t t a < i s i l l a , etta lupaus
omille. sotamielMlle täytyy r i k ­k
o a . .Jos L l u r o p a m a k s a i s i v e ­l
a s t a a n edes \uotuiset k o o r l , jot­ka;')
pro.sentin mukaan laskettu­na
tekevät r)75 miljoonaa dolla­ria,
t u l i s i siitä r a h o j a tuon k o r -
vauksen maksamiseen.
K ä y t ä n n ö n m e i i . a m e r i k k a l a i ­nen
arvelee myös, etta puhdas
10 m i l j a r d i n volkamiiärji on h u i -
k'ea su m ma, j o i l a k o t o im k;iy tct-t
y n a v o i s i saada paljon- a i k a a n.
Niinpä sillä voisi ostaa F o r d in
a u t o m o b i l i t jokaiselle perlieclle
A m e r i k a s s a ; S i l l a voisi tehdä ;{l
s e l l a i s t a k a n a v a a k u i n Panaman
k a n a v a on. Sillä j a sen k o r o i l la
v o i s i rakentaa 6,000 dollaria
maksavat talot kahdelle miljoo­n
a l l e perheelle. Ja jos se r a l ia
j a e tt a i s i i n t a s a n, t u l i s i si 11 ä n o 1 n
100 d o l l a r i a l a i l l e k i n Y h d y s v a l ­t
a i n a.sukkaalle kapalolapsista
vanhuk.siin saakka.
Tätä kaikkea ajatellessa on
amerikalainen. ; sitä mieltä, että
kyllä Euroi)an on maksettava
nämä selvät velkansa. Oman so-dankäyntinsä
A m e r i k k a ottaa
vahingokseen vaatimatta siitä
m a a - a l u e i t a ' t a i m u i t a , k u t e n eu-r
o p a l a i s e t voittajat ovat teh­neet.
Eikä t i e t y s t i A m e r i k k a o-t
a puheeksikaan sen hätä-avu.s-t
u k s e n takaisinsuorittamista,
minkä: se vapaasti antoi- E u r o p an
nälkäisten k a n s a i n elatukseksi.
T ä y t y y myöntää, että A m e r i k ­k
a näinkin s u u n n i t e l l e n ei osoit­t
a u d u kiristäjäksi. Päinvastoin
a n s a i t s i s i avustaan enemmänkin
k i i t o s t a k u i n on saanut.
Myöskin siinä, miten se on
s u u n n i t e l l u t v e l k o j e n perimisen,
on se o s o i t t a u t u n u t sangen i n h i ­m
i l l i s e k s i . ^
Monet E u r o p a n kansat eivät.ole
näihin .saakka olleet tietääkseen-kään
veloistaan. T o i s e t - o v a t vä-'
Jiän yrittäneet k o r k o j a maksaa, |
v a i n muutama hiukau pääomaa
lyhentää. Nyt A m e r i k k a kutsuu
näitä t i l i l l e . Se ei aijo asettaa
y k s i p u o l i s e s t i )vrkkia maksiieJr
t o j a . Se t a l i t 0 0 savseast i . neu vo-t
e l l a ja kysyä miten he itse kat­soisivat
voivansa velkansa par­h
a i t e n s u o r i l t a . i.
Y h d y . s v a l t a i n hallitus o n u s k o ­nut,
.a s i an :•. ja r jest a m i s e i i K O H U t e-a
l l e , .)ohon k i m l u v a t rahastosili-t
c e r i (ministereitä k u t s u t a a n - Ar
menkassa sihteei e i k s i ) , Mellon,
v a l t i o s i h t e e r i i i u j ^ l i e s . kaii})i)<i-.
s i II tee n I I 0 0 v c r , s e n a a t t o n . Smo.ot
)a k o n f r i - e s s i m i e s • l i n r t o i i . Aini.-;
l a i s r a l i a s t o s i h t e e n illioi \\ a d s ;
vvort h on silitef 11 j a i h uv ot I e l i i •
•,jen • kävtannolliiren j o l i t a l a . Ko­mit
ea 11 e .on a n 11 el l u. va Ita so 111 a.
velan suorit uksen iniiodost a . e h ­doista,
hmk(!a. i i r i N p a i v i s t a , k o r o s -
t,i ja V a k i i u d e s t , ! . A ' a l i i i ) i i i i a k -i
k o l o k s i on l l U l r l l r l t l V P J plO"
.senttiä ja vmiiejseksi iiiaksim-j
a k s i vuosi 11)47. ^ i i s m a k s u n
t a y t V V t a 1)a h 111 a 2.").. vuoden k 11 -
l u t t i i a . Jvoniitealle on . annethi
t o i i n m t a - a j a k s i ' k o l m e • v i i u t t . i ,
i o l l o i i i t a y t v y o l l a k a i k k i iien-v
o t i e l u t ja j a r i e s i e h t loitpiiiin.
s i i i H ' i t e t u f . . I j o | ) u i l i s e 1 jiaatdk.sei
o v a t j a t e t t a v . t t ju c ^ ' d e i i t in hv.
^ ak>v t t a v ak>i. \'iela on m a a i a f'
tv, ( tta komitea ei s a a siiostu.a
\ a l i e n t a m h a . i n irii .inlriiiiriaii a n ­teeksi
velkoja .eika s e m v o . s k a an
saa. hvvaksva, 1oi,seii . va.llion vei-.'
k a . i s m I ett-i\ a k s i t o i s i n i n a k s e t -
t a v a k s i ,
\eii\ ot lelut V1 lalll•^lt n k a n s s a,
o v a t alkaneet svvsk- i u s - a Lnsi-maiseksi
011 t u l l u t ^iiui 111 V i Iälli­nen
l]n<rlanti, n l a l k c en luh-e.
Ranska, L e l ^ i a hali. i | 11 e , k u n :
i K s k . l i k k i V ( l a l l i s i t i o i t a on p ; i -
v i k v i M i i i o i i l a . (t\-at asiansa seh i l '
t r i i K M M )<! i i i . i l N s i i i i s a jrii )es1.iiieet;.-
On <ii v<i1tav i s s . i iMta \( l . i l l i s e i;
edustapensa kani la kay.vat l ' ' ' l -
v o l l a la va.vistulvsella tufille l i -
l i n l e o l K ' . kiit( II alil.iis>>a oloissa
] i i k ( M n i o s k a v . |)aifk.km.sii
l o h l o k u U l l a s s a asioit««iaii . j a r -
leslama^s.i Tass.i o v a t kulien­k
i n poikkt u k s e l i i s Ml >^iiui<'l sum-i
n a i kvsvmvksessa \ ' o i l i a i i a r ­v
e l l a , ett.i s a a m a n i K ^ s a ^ M i a . i l i -
1 a I s11 u d e s s a . e l 11 () j a , .! o 1 d i' 11 k a u t -
I a voidaan velallisia v a l t lollises-t
i k i i i kii i s t . i . i . A i m 1 i k a l l . i (»n
Uv 11a liv.v.i li. i l u i) a k o i t 1 a , i Lu".
l o p a i i vallo|<i supisi,i j i i a < i i i ^ o l i -
lasiiienoarviotaaii., rvhtxniaän
kav t . i n i i o l l i s e t n i l u o i t a v a a n M v T ) -
1 r(»11 j-M:e., 1111 i.t t a t a 1 'ko 11 us • M .() 1 e
t i l a i s u u t t a . ka v i t a a tällaiseen.
A'^ (d a 11 i n im a s e t e t a a n p < > v: d a 11 a ii -
reen istumaan ja r y h d y i a a n kes­kustelemaan
yksiuom. i a n a s i a s ­ta
Lttei v e l a l l i U M i kovm her­mostuisi,
p i v l a ^ dv t a a n pienessä
p u l i s s a välipala yhdessä < i t e i i o i -
n i a s s a (Suomessa niin tavallisia.
Nyliyinen kurssimme > rahaläh^:
t y k s i l l e S U O M E EN
Postin kautta Ja
sähköteitse on
Myös myömme p a n k k i - o s o i t u k'
sia (.shekkejä) markoissa yllä»
m a i n i t , k u r s s i n jälkeen j a e r i k o i ­sia,
kolmen prosentin k o r k o a v.'V
täviä m a t k u s t a j i e n shekkejä d A
lareissaj j o t k a Suomessa lunaf ."<•
t a a n siellä voimassa-olevan doV>k
r i n 'kurssin jälkeen. .
LähetyskuhU- rahalähetyksille
p o s t i n kautta on 15c. summilla
a l l e $20.00; sitä s u u r e m m i l t a su?»*v
miJta mitään k u l u j a ei peritä..
Lähetyskulut sähköteitse
$3.56 k u i k i l l a summilta.
on
K a i k k i lähetykset osoitetaan
p o s t in kautta, JOS sähkösanoma-
1 ah e ty s tä ei e r i k o i ses ti pyy d etä. .
O s o i t t a k a a lähetyksenne vas­t
a a n o t t a j a n : j a laliettäjän osoit­t
e e l l a varustettuna Qsoitteella:
Foreign Department
HANCOCK :: MICH
— P e r u st ett Uv v. . 1 8 7 4 . - -
V a r a t 3 h $3.000,000.00.
K i r j o i t t a k a a suomeksi; meillä
o n k u usi. su o m a 1 a i s t a l i i kkcessäm-me.
/
" i i n i i r i piliiajMiva l l i s i a ei t u n n e -
t.i t ]<) i r i a s s u j ( j a t k e t a a n.
\ ^ M i \ o l h l i i t t a i ) a l i t i i v < i l l i e i ia
\\ ()o(lsv\ 011 hm 1V o l i u o n ' ( > s s a l a -
l i a m i n i s t e r i o s s a . . l i i i o n e e s l a .-on
k a u n i s - ua k o a l a I*ot o m a e j i u i s -
l o o i r , . l.-a.les.sa .011 k o m e a . \Yas-l
i i i m l o n m m i u s t o i i K 1 k k i ja )0en
l o i s e l l a . p u o l e n i i a k y v a i r e h e v ät
\. 1 r U" I n 1 a 11 k 11 m m u 1 11 u v i l öineen.
Siela k a i k e s s a . Iril l a i s u u d e s s a - j a
r a i i l m s s a . j x n i d i t a a i i . s u u n m p ia
V c l k a k y s v m y k s i a . j o i t a on Icos-
Kaan o l l u t k ä s i t e l t ä v ä n ä Tar­k
o i t u k s e n a ei o l e k u t s u a ketään
] a^ nt imi I j o i t a " t a i " mt r e s i c i i
( ( l i i s i a p . i ' l s h i i i | o ) a ei j n d e ta
e d e s l u l k i s m a . ' . K i i i i k m . v a l t i on
N i i i i i i a ja l i m d i a ei j ) a l ) a s t e ta
i i i a . i i l i i K m I e p a l o i t a v i k s i.
A, n o.
— U u s i a Suomen k a r t t o j a , jois­sa
ta^.iv a l l a n uud 't 1 ajat ja a l u -
(' e 1. o 11. o 1 e1111 11 u ovn i o o n, f) n sa a -
iviiniit 1 aiiadan ('ulisten . k i r j a -
k a u p i i a a i i : Ilmta.' 7.") senttiä
kappale
1 ^
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
A"/
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN Mk^K&AA CANADAN DOLLAHISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan poltin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys^
maksu on $4.30. Liihetyskulu fc rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75e. s u m m i l l e $100,00 asti. J o k a i s e l t a s e u r a a v a l t a sa­d
a l t a 25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
LäJiettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kastin
'
PORT ARTHUR; ONT., CANADA
^ ^ ^ ^