Canadan uutiset, August 28, 1924

              SIVTI 3 CAlNASm mmSET, PORT ARTHUE, ÖNT.,-CÄNÄI5A'. Torstaina, Elokuun 28, 3923 NTTMER'0 35
CANADAN ITUTISET
eaomBlalnen eanomaI«htl Ganadasea
Um«fltyyj i joialaena TorstaJna; i
KuBtantaJti
Tho Canada Nev«^8 Publlehino Co.
T I L A U S H I N N A T :
Canadaan: |2.60 boko vaodslta;
11.60 puolelta vuodelta, 76o. 8 buu-taudelta
]a 26 senttifi Iniukaudolta;
Ybdysvaltoi^ln jat^uömeen: $8.66
tioko vuodelta ja $2M puolelta vuo>
^ t a ^-r
I L M O I T U S H I N N A T ;
f o eenttlä palstatuiimalta kerran |u-lalstuna.
Pitempiaikaisille llmoltukel»
kohtuullinen alenbua, Halutaantle-to>
ja nimenmuuttoilmotukset 76 eent
tiä kerta, $2.^0 kolme kertaa. Naima*
ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kulme
ffeHaa. Aiioliltto- ja klhlaus-llmöl-
«ukset 60c palstatuumalta. Kuolonll •
tooftiik£€t $2.50. mulstovärsByllft $8.00.
Byntymällmoltukset $1,60. Avloeroit
uoitukset $2.00.
Pöytäkirjat, tlHaelvltykaet, keräyo.
hi©ttelot. luento-llmoitukaet y. m. 80
oenttlä tuumalta.
Uutisten joukkoon aljotulata Ilmoi­tuksista
peritään 16 senttiä rt viita.
Pienlmmänkin Ilmoituksen hinta on
60 sentt. Postissa tulevia Umoltukata
e! hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset llmoltukaet $1.00 tnu-
Qnltiä.
Kaikki liikkeelle aljotut kirjeet, ti
laukset ja rahat ovat lähetettävät
"»aoltteella:
C A N A D A N UUTISET,
'ort Arthur, , Ont, Canada
rakkalus läliimäisiin ja yleensä
kaikkeen. Se on voimakkain
tunnettu elämän uudistaja, vir-voittaja
ja uudelleen luoja. Se
herättää eloon ja nostattaa toi­mintaan
jaloimmat tunteet, hie­noimmat
kyvyt ja parhaimmat o-minaisuudet
ihmisessä. — Koeta
siis löytää ja nähdä jokaisessa
se mitä on parhainta — hänen
todellinen sielunsa.
Canadan Uutlsieta lainattaessa on
fShde nmlnlttava.
Osoitemuutoksesta tule® Ilmoittaa
lehden konttoriin seka vanha että uu
8l osoite.
CANADA^ UUTISET
(The Canada New8)
fhe Finnish New8paper In Canada.
Puhlished every Thursday by
r he Canada Novvs Publishing Co.
Erlck J. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Edltor.
Daily New8 BIdg.. Port Arthur, Ont.
— Eräs huolehtimiseen totut­tautunut
nainen teki kerran luet­telon
onnettomuuksista ja vas
tuksista, joita hän muka tiesi itr
selleen tapahtuvan. Luettelo
katosi ja kun hän sen aikojen
päästä löysi, hämmästyi hän ai­kalailla,
kun. yhtäkään ennusta­mistaan
.tapahtumista ei ollut hä­nelle
sattunut 'Voisikin olla hy­vä
vastamyrkky turhille ja rasit
taville huolille merkitä luettelo
•peljätyistä vastuksista ja huoma­ta
miten useia vanha suomalai­nen
sananlasku, /'pelko on pa­hempi
kuin paukaus", käy to­teen.
Vielä parempi on kuiten
kin raamatun neuvo j a ihana lu­paus:
"'Kaikki murheenne-^ pan­kaa
Herran päälle; Hän pitää
huolen teistä,"
lä niitä arvoja, niitä valveutunut
jälkeläinen nyt häpäisee. -— Mil-oinka
on Jumala kehoittanut ih­mistä
raakuuteen? Missä on us-konto
^ yllyttänyt ihmistä lakien
rikkomiseeaV Milloinka on mei­dänkään
paljon parjatussa ''kir­kossamme"
neuvottu kansalaisia
epärehellisyyteen?
Jos joku järjestelmä ja joku
katsantokanta on Hiheena nykyi­seen
surkeuteen, niin on sitä se,
joka tahtoo poistaa vanhuskaan
«Jumalan ihmisen huonojen taipu­musten
vastustajan tehtävästä.
• 'Alas alttarit." Siinä nykyajan
tunnusluase, joka tahtoo poistaa
rajotukset .n. s. persoonallisen
vapauden tieltä. J a silloin on va­paus
niin äärettömän lähellä o-man
tahdon alaista orjuutta. —
Jokainen etsi k öön itsest ään en­sin
syytä ja pahaa, ennenkuin al­kaa
silmät ummessa lakaista naa­purin
pihamaata — —
malehtiä sisältäen uutisia kaikis­ta
osista maailmaa.
" O b e ro n " t u l e e k u l ke m aan . V u o -
rotellen tunnetun uusimuotisen
•'Arcturus" laivan kanssa niin
että kumpikin lähtee kerran vii­kossa,
vastakkaiseen suuntaan,
j o t e n safid a an ai k aa n n o p ea y li -
teys isojen valtamerilaivojen
kanssa Englannista Yhdysvaltoi­hin
tahi Canadaan.
Lisäksi edelläolevaan ilmoite­taan
, e t t ä " Arcturus' 'joutuu en­si
talven kuluessa perinpohjin
korjatavaksi ja saa ajanmukai­sen
sisustuksen^ erityisesti silmäl­läpitäen
kolmannen luokan mat­kustajien
mukavuudet, ja voivat
siis mainitut kaksi laivaa tarjota
mahdollisimman hyviä etuisuuk­sia
siirtolaisliikkeelle.
Suomen uusin laiva.
Arvostelu.
daiiin samoin kuin iie itse kan­sojen
itsemääräämisoikeuden no­jalla
kaksi vuotta sitten pääsi­vät
itsenäisiksi.
Englantilaiselta taholta huoma­utetaan,
että eniifimät «udanilai-set
puhuvat t;()ista kieltäi kuin
egyptiläiset. Ei kukaan Suda­nissa
ollut, sanoo Timesin erikois,
kirjeenvaihtaja, joka on hiljak­koin
käynyt maassa, voi väittää^
että olisi mitään yhteistä sudani­laisten
ja. egyptiläisten; kesken,
vSamoin on väärin sanoa, että
molemmilla mailla olisi .mitään
yhteistä uskonnollisessa ja. kie­lellisessä
suhteessa. Pohjois- ja
KeskiSudanissa asuikkaat ovat
uskonoltaan muhamettilaisia ja
puhuvat arbaian kieltä. Mutta
etelässä on asianlaita toinen.
Liioiiteleinatta voidaan siis sa­noa,
että kansan valtava enem-
Sosialististen " aatteiden "
turmiolliset vaikutukset.
CANADAN U U T I S ET
Is welcome(I and read m every I^lnnlsh
home Ia the Dominion. It is the only
Urect advertislng medium for thoeo
manufacturers and •merehants who
wlsh to create and bulld^a profttable
and permanei^t demand for tbelr Prod­ucts
and merchandlse by the large and
ev€rgrofWlng Finnish populatlon reald-
Ing In Canada. Place your trial ad-vertlsement
and get results.
Advertislng rateseoe per Inolu
Polltlcal advs, $1.00 per Incb.
Advertlsements must reach our of-f!
c© Wedne8day noon to appear on
Thuraday'8 Issue. |
8uh8crlptlonpHce Iin Canada $2.60
per year. United States and Öther
countriea $3.60 per year in advance. i
Entered as second elasa mall mat*
ten. Dee. 1, 1915, at the Post Office at
»ort Arthur, Ontario, Canada.
T+IF AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve the IdealQ and
*acred traditiona of Ithls, our adopted
-ountry, tho Dominion of Canada: To
observe Its lavys and Inaplre othera to
espect and obey them: To atrlve
-nceaslngly to qulcken the publlc'a
c^nae of cIvIc duty: In ali vvaya to ald
In making thia country greater and
better than we foui^d It.
ta.
Ka ik ki pa h u u s on h ei kk öu t-
- Milton.
— Mitä toisissa inhoat sitä en­nen
kaikkea itsessäli varo.
:: — Saituri 'rikastuu elämällä
köyhän tavoin, mutta tuhlari
köyhtyy elämällä rikkaan lailla.
— Paheella on monta työkalua,
mutta valhe sopii kaikkiin niihin
varreksi. 1
— Miten köyhiä ovatkaan ne,
joilla ei ole 1 kärsivällisyyttä. :—
Shakespeare.'
— Sielun kypsyys oh enemmän
arvoinen kuin loistavat omiaisuu^
det ja ylenpalttiset voimat.
—-• Kuta enemmän henkistä si­sältöä
voimmfe vuodattaa nautin­toihimme,
sitä pysyväisempiä no
ovat.
— Me olemme itse pieni pala­nen
maailmaa, emmekä miten­kään
kykene voittamaan itsel­lemme
maailmaa ennenkuin b-lemme
voittaneet itsellemme tä­män
palasen.
— Vältä, rumia ajatuksia ja
karkoita >mielestäfii sopimattomat
mielikuvat. Ne myrkyttävät hen­kesi.
N^iistä kärsii sielullinen ter­veytesi
yhtä vakavasti kuin ruu­miisi
terveys kärsisi saastajsesta
ja myrkyllisestä ruuasta^ ja juo­masta.
-
—r- Elämän onni riippuu enem­män
kiin uskotkaan ajatusmaail­mastasi.
Pankaamme enemmän
kauneutta ja ylevyyttä elämään^
ajattelemalla kauniita ja yleviä
ajatuksia ja laskemalla mieleem­me
vain puhtaita j a jaloja mieli­kuvia-
ja ihanteita.
Vanhuutta vastaan ei löydy
n^itään niin voimakästai lääkettä
ikuin rakkaus, rakkaus tj^öhöu,
Sosialidemokraattinen Kansan
Työ julkaisi heinäk. 23 p. artik­kelin,
jossa käsitellän nykypäivi­en
turmeltuneita tapoja. Siinä
näkyy selvänä se säälittävä tilan­ne,
johon kansamme on joutu­massa
ja on jo osittain joutunut.
Tappelu seuraa tappelua, murh.i
murhaa, ja rehellisyys, kansam­me
entinen ylpeyden aihe näyt­tää
tykkänään hävinneen. Syytä
tällaiseen onnettomaan asiain ti-siessä
K T. väittää ,että porva­rillinen
eli nykyinen järjestelmä
on kaikkeen syypää. Porvarilli­nen
ajattelutapa, joka muka täh­tää
omaisuuden eli pääoman ko-koomiseen,
on se, joka kasvattaa
kansassa tapojan raaistumista, e-pärehellisyyttä
ja lain polkemis­ta.
• Tämän K. T:n kirjoituksen.joh­dosta
on hra H. Lahti julkaissut
•'Maakansan" 170 n :.ssa heinäk.
80 p. vakavan ja arvokkaan kir­joituksen,
joka mielestämme an­saitsee
tulla laajemmaltikin tun­netuksi.
Hra L. kirjoittaa m. m.:
" T ä l l a i n e n raskas syytös on
heitetty n. s. porvaristolle, siis ei-sosialistiselle
. kansanainekselle
ma a ssa. Li en ee sen v uoksi pa i-k
a 11 a a n h iu k a n t a r k a s te 11 a, 0 n k o
syytös oikeudenmukainen.
Kun ajatellaan* sitä aikaa maas­samme,
jolloin täällä vallitsi: to­della
porvarillinen käsityskanta
sekä samanmukainen järjestelmä,
ja jolloin nykyajan sosialisteista
ei vielä oltu nähty jälketikään^
olivat kansan : tavat nykyisiin
verrattuina monin verroin puh­taammat.
Murhat olivat niin
harvinaisia, että niistä tehtiin
lauluja, sekä niitä hirveinä asioi­na
mainittiin. Lakeja pidettiin
kunniassa ja rehellisyys oli suu­rin
piirtein katsoen moitteeton.
Miksei vanhoillisuus silloin kas­vattanut
paheita ja. rikoksia.
Siksi, että kansan sielu oli terve.
Siksi, että sitä ei oltu myrkytet­ty
nykyajan monilla turmiollisil­la
opeilla ,ja aatevirtauksilla.
Kun entinen, aikansa elänyt ja
vanhentunut järjestelmä ja kat­santokanta
monella alalla on saa­nut
väistyä uuden paremman
tieltä, on tässä uudistusten in­nossa
revitty paljon hyvääkin.
Vapaus on kallis aate— lahja
Jumalalta; kansanvaltaisuus sa­moin.
Mutta niitä molempia voi­daan
käyttää väärin—ja on käy­tetty
väärin. Sillä ei ole vapaut­ta
se, kun pilkaten raa.stetaan
sitä turvamuuria, mikä vuossadat
on Suomen kansaa kovissakin
kohtaloissa varjellut. Ei ole kan­sanvaltaa
se, että isien parhaim­pia
perintöjä uhalla_ ja tarkoi­tuksella
halvennetaan. Mutta
näin on tehty ja tehdään; vielä­kin.
Katsokaa sanomalehtiä,
kuunnelkaa julkisia puheita u-
.seilta tahoilta, mutta erittäinkin
sieltä, missä vapautta ja kansan­valtaa
muka pyhimpänä pide-taan.
Siellä näette ja kuulette mitä
räikeintä ja Jumalan pilkkaamis­ta,
uiskonnon häpäisemistä, Ja^
kuitenkin on varmaa, että pilkr
kaajan esi-isä ainakin kolmannes­sa
polveösa taaköepäin piti pyhä^
Suomen Höyrylaiva Osakeytiöu
johtomiehet ovat jo kauvan ol­leet
vakuutettuina ehdottomasta
tarpeesta hankkia uusi alus tär­keälle
Huirin j a Suomen välisel­le
linjalle mutta Yhtiön aikeita
ovat hidastuttaneet monet ves-tukset
tässä s\ihteessa. Kummin­kin,
kun rakennuskustannukset
viimeaikoina ovat jonkunveri-an
laskeneet, laivarakennu.stahiiirit-s
e V i e n pui ma 11 i ste n o I o j e n t ak i a,
ja kun Suomen markan arvon va­kiintuminen
nyttemmin tekee
mahdolliseksi tarkempien ennak­kolaskelmien
tekemisen, päätti
Yhtiö syksyllä 1923 hankkia uu­den,
väkevän ja jäitä vastaan lu-jistetun
laivan vartavasten IIull-linjaa
varten. Tarjouksia saatiin
lukuisilta isoimmilta telakoilta ja
viime marraskuun lopussa teh­tiin
rakennussopimus erään ete­vän
ranskalaisen yhtiön kanssa,
joka on rakentanut New Yorkin,
Plymouthin ja Hawren välillä
kulkevan tunnetun ranskalaisen
linjalaivan ''Paris."
Suomen uusi laiva, " Oberon ",
joka tulee maksamaan noin 20
miljoonaa Suomen markkaa, val­mistuu
ensi vuoden alussa, ja
pannaan lieti Suomen ja Hullin
väliselle reitille, kulkemaan Kiel
kanavan kauta. Laiva tulee ole­maan
ajanmukainen kaikis.sa
Ihmisillä on yeensä suuri halu
arvosteluim. Mutta paljon use­ammin
muodostuu . arvostelu
moittimiseksi kuin kiittämiseksi.
Useimmiten . näyttää siltä, kuin
moite .lohtuisi vähemmän perus­telluista,
vielä vähemmän oikeu­tetuista
syistä. Siihen vaikuttaa
näet erilainen elämänkatsomus,
vastenmielisyyttä synnyttävä
suhde arvostelun esineeseen,
luonteessa pesivä ominaisuus
nähdä toisten tekoja aina huo­nolta
puolelta y. m. Tästä seu­raakin,
että henkilö, joka tunne­taan
huonoista arvosteluistaan,
juotuu pian epäluulonalaiseksi
s a i r a ai o i s i s t a m i e 1 i j oh t e i s t a, • k a t -
ike r a m i e 1 i sy y d e s t il, tai p u mu k s e s t a
yksipuolisuuteen. ja .ilkeänrieli-syyteen
y. m. :
Hyvä arvostelu sitä vastoin saa
usein sangen helposti sellaisen
m a i ni n na n et t ä i h m i n e n, .j o k a a r-vostelee
toista hyvin, on pinta­puolinen,
naivi, liehakoitsijay.m;
Myönnetään, ett ii joskus saattaa
näinkin .olla. ^Mutta .sittenkin
on jälkimäisen teko kvinnioitet-tavaniju
inhimillisten vaikuttimi-ensa
kannalta, • kuin edellisen.
Usein : saattaa käydä niin, että
kiittävän arvostelun syntyminen
johtuu hyvästä luonteesttl! -lajos
mistö on pakanoita ja puhuu
kieltä, jota eivät ollenkaan ym­märrä.
Mitä taas Sudanin jälleenval-loittamisen
kustannuksiin ; tulee.,
huomauttaa ikir jeenvaihta ja, n iin
egyptiläisillä oli täysi syy ottaa
siihen osaa, koska he siten pää-s
i v ä t. a i n a is e s t a d e w i s li i e n u h a s
ta. Aina siitä saakka, kun liei^
dät V ; 188."') ajettiin maasta pois,
on lieidän ollut pakko pitää suu­ret
sotajoukot rajalla. Ja kuri
Egypt i v. 1800 su ori n tu i va ra r i ­kostaan
ja halusia, keliittäii maan
v i l j e l y s t ä ä n , oivalsi se, että viha­mielisen
kansan liisnäolo Ylä-
N i i l i l U l teki keinotekoisen kaste-lulaitoksen
rakentamisen, j a kun­nossapidon
mahdottomaksiv Vas-j
t a Onidurmanin taistelun jiilkocri
v o i t i i n r y h t y ä Asvanin ja AssiU-tin
suuremmoisten vesilaitteiden
rakentamiseen. Jo se. niinikä
K n gl a nti o n suori 11 a n u t E gy p t i n
asioiden järjestämiseen, on sata-k
ert a ises t i ma k asa nu t egy p ti 1 ä is-t
e n osuuden Sudanin jiilleenval-
1 o i 11 a mi sen k u s t an n u k si s t a. :
Jos Egypti nyt saisi haltuun.sa
Sudanin, niin se ei voi olla var-
]\\ma rajoistaan, sanoo Timesin.kir­jeenvaihtaja
Ainoastaan sen ta­kia,
että. englantilaiset ovat suo-t
i koskaan tule sallimaan Suda­n
i n viimeaikaisen edistyksen jou^
tuvan varaan. Englannin nykyi­sellä
hallituksella on leliden mie­l
e s t ä täysi syy pitää kiinni Lloyd
Georgen politiikasta, sitä enem­män
kun uusin aika o n osoitta­nut,
etteivät egyi)tiläi.set pysty
hallitsemaan edes itseään. Zagh-
1 u 1 ])as 11 a on t a n n o k a s p o 1 i t, i i< k o,
Elikä pystyy iiän jiirjesläniiiän
maan asiat vaikeana ylimenoai-kana.
Joka tapauksessa vaatii
uusi j ä r j e s t e l m ä aikansa, ennen­k
u i n se toimii säännöllisesti.
Englanti ei aio luopua Siida-nista.
Englantilaisten menestys
Polijois-Afrikassa. ei anna luin-ikäänlaista
perustetta Kairon. j)o-l
i t i k k o j e n toiveille. • 0.n tuskiu
ta rpeellista mu istuttaa heitä sei­koista,
joista he jt.sekin ovat tic-toisetv
niin että Sudani joutuisi
ennen -|)itkää anarlviseen tilaan,
jos Knglantti. evakuoisi sen. Sö
olisi niiden vallattomuuksien i i - -
.tii)äiistiimistii, jotka kolmekyni-mentä
vuolta sitten olivat viiMJii
l'jgypt in 'j)erikatoQn. Ajatelta­koon
: Hgyptissä . mitii taliansa,
n i in me i 11 ä- ^ o n \'e 1 \' oi 1 i su u k s i a .su­danilaisia
kolitaan, jot)ka englan^
tilaisen hallinnon aikana ovat
saaneet .elää rauhassa ja tehdä
t y ö t ä hyvin toivein, kirjoittaa
niaailmanleht.i. lopuksi. .
Ny&jinen kurssimme rahalaki'
tyksiire SUOMEEN
Postin kanitta ja
sähköteitse on
Myöa myömm© pankki-aaoituk
sia (shekliejä) markoissa yllE
mainit, - kurssin jälkeen ja erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa vo
täviä matkustajien shekkejä dvt*
lareissa, jotka Suomessa lunas •
taan siel|lä voimkssa-olevan dol^».
rin kurssin jälkeen.
' Lähetyskulut rahalähetyksille
postin kautta on Ifjc. summilla
ali e $20.00; si tä • suu rem m il ta sui?' •
miltä mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse
$3.56 kMkilta summilta.
OQ
Tutkikaamme itse ystävämme.
jelleet Egyptiii, oU: se voinut elää
se tällöin olisi erehdyskin, ei ar-' ^^^^.^^^^^^^ -.^ kiivttää hvväkseen | j;;,',];!^^''
vo.stelijaa voida syyttää ja moit- ^.^.^.jl.^j^^^.i^.^.^^^^ .^^^^.^ ^^^^ •
tia pahasta. egvptiläisillä joukoilla ja egvp-
Arv(ysteUin lausunllneTi toisesta tiläisillä varoilla on o.sallisuuten-ihmi.
sestä tai hänen teostaan ja Sudanin takaisin-valloittami-toimestaan
on anka asia:- Sillä
voi keri'assaan myrkyttää, toisen
on
kustajien mukavuuksille, varsin­kin
mitä tulee kolmanteen luok­kaan
eli siirtolaisiin.
^'Oberon" laivalla, tulee ole-maaii
runsaasti tilaa 122 ensi- ja
toisen luokan matkustajalle sekä
266 kolmannen luokan matkusta­jalle.
Kaikki kolmasluokkalai5>et
sijoiteaan kahden- ja neljän-hen-gen
hytteihin, jotapaitsi heidiin
mukavuudekseen on olemassa a-vara
ruokasali ja seurusteluhuo­ne,
ynnä tupakkahuone. Muuten
on si.sustus samanlaatuinen kuin
isoissa valtamerilaivoissa.—^ Sitä­paitsi
on laivassa tilaa 1,200 ton­nille
rahtitavaraa.
" O b e r o n " laivan pituus on 290
jalkaa leveys 43 jalkaa 6 tuumaa
j a on se 18 jalkaa 6 tuumaa sy-välä
kulkeva. Sen tonnimäärä
on 3,150 ja kone 4,300 hevosvoi­mainen,
j ok a ta k a a sil le 15 m a i -
Iin vauhdin tunnissa.
Tämä laiva tulee tekemään
matkan Suomesta Itämeren- yli
Kieriin noin 36 tunnissa. Sitte
seuraa tyyni ja rauhallinen 8
tunnin matka luonnonihanaa
Kiel kanavaa pijtkin ja lopuksi
24 tunnin matka \poikki Pohjan­meren
Hlilliin. Avonaisella me­rellä
tulee siten oltavaksi kaik­kiaan
vain '60 tuntia. Koko mat­ka
Suomesta Englantiin kestää
vähemmän kuin 3 vuorokautta
eivätkä siirtolaismatkustajat tar­vitse
pelätä mitään viivytystä
myrskyisien ilmojen takia täm^n
kokoisella ja -voimaisella aluk­sella.
*'Oberon" rakennetaan erityi­sesti
j^murtamista vart.en, jos-,
ta johtuu, että se voi ylläpitää
liikennettä koko vuoden läpeen­sä^
ankarimpianakin talvina.
Muisto sellaisesta talviinatkasta
yli jäiden peittämän meren on
varmaankin ainaisesti eäilyvä si­tä
kokeneen matkustajan mieles­sä.
' i '**Oberon" on varustettuna i^u-simmilla
langattoman sähköityk-sen
(Radlo^j'^' hföhfeilla, jotapaitsi
.i^atltu8tBJien'lii^'t;ayaiia on samo-
.suhteissa, ja erityi.stä huomiota ihmisen elämän. Kiitoksella ei.
rakenteessa •> omistettu mat- koskaan saata tehdä sellaista pa­haa;
; vaan iisein nostaa iViiilu-riiaan
pyrkivää /mieltä. • (
. Sen vuoksi on arvostelu aina
harkittava hyvin. ^Mieluummin
on kiite ttävä ku i n m öi ti t tav a. •
Egyptin Sudanin
kyspys.
: 'Kun Sudanin nimi taas on ol­lut
esillä sanomalehtien uutistie-doissä
huvittanee lukijoitamme
pieni silmäys sen poliittiseen ti­lanteeseen.
Kun Egyptin ensimmäinen par­lamentti
kokoontui, antoi se • ku­ningas
Fuadille arvonimen " E -
gyptin ja Sudanin kuninas."
Parlamentti, jo.ssa Zaghlul -pas-han
johtamat natsionalistit ovat
enemmistönä, ilmoitti täten tah­tovansa
liittää Sudanin Egyp­tiin.
Egypti valloitti Sudanin v.
1820. , Mohamed Ali lähetti sin­ne
armeijan, kun hän halusi saa­da
haltuunsa Sudanin kultakai­vokset
j a orjamarkkinat. Kullan-kaivannassa
ja orjäin hankin­nassa
harjoittivat egyptiläiset
suurta julmuutta;. Vihdoin, vii­me
vuosisadan lopulla nousivat
sudanilaiset Mahdin johdolla kar
pinaan egyptiläistä sortoa vas­taan.
Egyptin 60-vuotisena val-taaikana
oli Sudanin asukasmää­rä
ja varallisuus kovasti mennyt
alaspäin. Mahdin ajoi egpytiläi-set
pois maasta ja vapautti Su­danin.
Kun Egypti nyt vaatii itsel­leen
Sudania perustelee se vaa­timustaan
ensiksi sillä, että Su­dan
on ennen kuulunut Egyptiin,
ja toiseksi sillä, että englantilai­set
valloittaessa an Sudanin sai­vat
rahallista ja aseellista apua
egyptiliäsiltä. Viimeksimainitut
sanovat, että he 'öVat'<>iui^leen
valloittaneet. Sudanin, joten heil­le
kuuluu yliherruus, Egyptissä.
l Nyt he tahtovat ^pauttaa Su-sessa,
mutta on pidettävä mie­lessä,
että valloituksen hedelmät
olisi riistetty heiltä kenties en-neukirn
he olisivat saaneet ne
kunnollisesti, kä.siinsä. Egyptiläi­set
unhottavat, ettii Kartuniia
valloittaessa seisoi ranskalainen
sotajoukko Pashodassa. Vasta
kun englanti selitti olevansa val­mis
ryhtymään sotaan Ranskaa
vastaan egyptiläisten oikeuksien
puolustamiseksi, peräytyi majuri
\Marehand ja vapauttivat Ylä-
Niilin vesilaitteet vieraan vallan
kontrollista: Yksin* olisi Egyp­ti
ollut voimaton. Ilman Eng­lantia
se olisi tykkänään sen val­lan
armoi|la, joka silloin marssit­ti
joukkonsa Niiliä ylöspäin. :
. Samoin, jos Suoda n lähitule­vaisuudessa
luovutettaisiin koko­naan
Egyptille, niin se voisi yl­läpitää
valtaansa yhtä vähän Su­danissa
ku in k au e m p an a N i il i n
lähteitä, kohti. Vain Iso-Britan­nia
pystyy^ nyt niinkuin ennen­kin
antamaan sille suojaa. Siis
on Egyptin omankin edun kan­nalta
parasta, että nykyinen jär­jestelmä
säilytetään.
Lopuksi täytyy ottaa huomioon
väestön mielipide. Sudanilaiset
ovat kirjeenvaihtajan mielestä
täysin tyytyväisiä nykyiseen ti­lanteeseen".
"Valloittajista ja
hallinnon järjestäjistä me olem-
JÄS sudanilaisten . silmissä muut­tuneet
heidän suojelijoikseen.
He odottavat että puolustamme
heitä, kunnes he ovat kypsät it­sehallintoon."
;
Kirjeenvaihtajan^ mielestä Su­danin
omistaminen tuottaisi E-gyptille
suuria varkauksia. E-gyptiläiset
pitävät Sudania kar-koituspaiikkana,
eikä kukaan
tahtoisi mennä sinne virka mi e-lieksi,
'
Egyptin hallituksen lialu ajaa
Sudanin-politiikkaa johtuu — sa­noo
Times johtavassa artikkelis­sa—
kenties siitä, että se tahtoo
kääntää huomion pois omasta
huonosta hallinnostaan. Jos.
Zaghlul pasha pitää kiinni Suda­nin
luovuttamisesta : Egyptille,
niin on parasta^ ettei hän saavu-kaan
Lontooseen. Lloyd George
lausui 1922 alussa, ettei Englan-
Emme yleensä huomaa, kuinka
usein ai-vosteleinmc ihimisiä sen
mukaan m i t e n ympäristrnnme ar­vostelee
l u i t a.
Hm m e ehkä kov>kaa.n tuli' ajn-ctelleeksikaan
sitä. . Pidiiiiimc ar­vosteluamme
aivan itsenäisenii
siksi A'ain että. se yksityiskohdis­sa
eroaa., ystäviemme arvostelus­ta.
M u t t a eikö sinulle.: hyvä luki­ja,
ole toisinaan sattunut, cilci
ta paa t jon k' u n tu 11 avasi a iva ii toi
sessa seurassa kuin tavallis^-^i h'.'
Siinä piirissä .mihin te . nioleiy.-
mat ku ulut t e . j a ni issil a iua (r:i-^
nen olet nälmvt liiinet, pidetiiiin.
h i i n t ii, • s a n t a a n. \ i i h 5 i n . t e e s k' -
neltynii ja naurettavana. 'Piissä
1. piiiissii on h-än . niihtä-v
ä s t i - t a v a t t o m a n pidett.y ja. kun­nioitettu.
Kaikki . kuunt(ievat
Il ä n t i l : k 1 li n.': nv\ o \' ai t a i s ta. 11 e T i k 1 -
1 (iii a i 11 a k in, 1 iii ne n v ii 11 iin j i i y k le ii
k ä y t ö k s e n s ä ei .näytä täälhl t(.'es-k
e n n e I ly 11 ii. va a n . 1 u o n n o 11 i sen \' a -
k a ai t a, luinen p i e n e t o i ui t u i s \ u i -
tensa eivät tunnu 'naurettavilta,
V a a n i n t r ess a n t e i 11 a. ^ \
1*11 k ii se n j ii 1 k e e n . .m 11.1 oin ka a n
enää voi katsella häutii vain en-simäiseii.
piirin silmällii. Näet,
ettii asiassa on kaksi- puolta, ja
rvhdvt ehkä todella muodosta-
' Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetÄ.
Osoittakaa lähetyksenue vai»»
taanottajau ja lähettäjän osoiÖJ
teellä varustettuna oaoitteeUaj'
Foreign Department
I
First National Bank
HANCOCK MICH
-^Perustettu v. 1874.— ^
Varat yli .$3.000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
maan itsellesi omaa m i e l i p i d e t tä
li;ine|tii.
M l i (1 i 1 n (' i p) t; i i s i . k' u 1 k e a 1 i i a n
IccvyesI i 1 i i l l a i s t I M I k o k . M i i u s t c n U -
l i i . Xe n ä \ t t ä \ ä t , mjleu viiluin
l i r d ä n i H U ' - itillavifiuiiu? .luontees­ta
ja prrsoona t l i s u u i l c s t a ja mi-.
U'iv r o h k e a s t i k u l t i v n k i u . annani-nie
heilhv t a r k a s t i m i i ä r ä t y i i : i)Hi.-
kan ja a s e m a n.
On esimerkiksi, hyvin vaikeaa
i h a i l l a llien'kili;;i, jota " k a i k k i"
jxitävät ty[)eriin;i. ia kuitenkin
j u u r i t vi)eryys on niin omituinen
j a pettävil käsite. Jcxku typerä
v o i o l h f k i n vnsas — ehkä liian
viisas piiriinsä verrattuna. Tai
joku typerä \oi olla pyhimys ja
jo .'kaukana niin |)ienistä asioista
kuin maailman typryys ja vii­saus.
.
Näin on kaikkien ominaisuuk­sien
laita. Ni.it;i voidaan katsella
monessa eri valaistuksessa. Ja
ettemme i)ahasti erehtyisi tutta-
1
ti
rv.
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
1^
jlläiettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän koi
keimman kurssin rahalähetyksistä.
SU,RSSI ON TÄNÄÄN
41/
SUOMEN BSÄE&KAA CANADi^N DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanonia^
hetystä ei enkoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40o inmmiUe |40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seu;raavalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Läneiiaessaune rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar-
1 ^
o
, . .,P.QRX ARTHUR, ONT.
tai: 518 St. Catharine St., West, Montreal, Que.
•
j < i i j