Canadan uutiset, October 25, 1923

              '-«a»* - J ^ t o o r i*~>-i . 1=»
I
FINNISH NE|Wg^ÄPER IN CANADA AND T l ^ ^ BJSif ADVBETIDIN© OOl m:
NU5MWO 43
aOVINKOLLISUUS YHTEISISSÄ, VAPAUS YgSIT¥Ig!Sg& JA HYVÄMTAHTOISPPS SAIB1S8A ASIOISSA.
Torstaina I^okak. 25 p. 1923 - POET A S S M U E , Q A M A D A — Thiirsday, October 25, 1923 IX Vuos^k.—Voi IX.
MERI PELOTTAA NEW
YORKILAISIA.
Suuret alat Coriey Islandin ran­nikkoa
huuhtoutunut mereen
ja paljo muuta vahinkoa tul­lut.
— Nousuvesi korkeimmal­la
mitä muistetaan, ^ Syytä
tavattomaan nousuun j a hyö­ky
asjltoihin "ei voida selittää.
Kauan a i l v a a o U j i n e r i New Yor­k
i n rannikolla kiiyttiiyt.ynyt omi
tuisesti. A''u'olv.si on ollut niin
korkea ja m e r i niin levoton, et­tei
40 vuotta t a a . l t s e p ä i n muista­vat
saiio sellaista niihneensii. Ja­panin
maaniiiristyksen aikaan
i 1 m o n i me reii 1 e \' o tto nui us va r s i n
huiniiattavasti. Taseita kertoja
syöksy\.iit aal|ot 'korkealle r a i i -
Jn'kol1t\ Taas v'ime torstaina o-l
i m v r i m i n ; ärtyisenä )kuin jota­k
i n taivattomia inullistirksia olisi
tiskeillä sen pohjassa. Suuret a-lat
Coney Islandin' l i i e k k a r a r i t aa
huuhtoutui mereen ja k i v i v a r u s -
tuikset 260 jalan .päässä mereMii
niiyttivät v a h i n g o i t t u T i e i l t a . Klo
kalulen aikaan päiviillä lakaisi­vat-
aallot 'korkean Steepleehase
l a i t u r in y l i , vaikka vuolisi ei vie-
1 ä t un ti i n o 11 u t: k oii-^k e imm i 11 aan.
Ihmiset, pelkäävät yhä suurem­pia
tuhoja.
Toisten hätä—bolshevikien
hyöty.
Time.sille ilmoitetaan, ettii J a ­paniin
avuksi lähetetty neuvos-tolaiva
Lenin on karkoitettu K o -
hesta, sillä . l a i v a l l a oli kuljetet­tavana
kommunistista kiihoitus-k
i r j a l l i s u u t t a . Kräs toinen avus­tustarpeita
kuljettava bolsheviki
laiva sai samanlaisen karkoitus-käskyn.
Romanian ja Venäjän
rajakysymys.
Kurjer Polski," va'kuuttaa y-hä,
vastoin bolshevikien vasta­väitteitä,
että Tiraspolissa on'
Xeuvosto-Venäjä tunnustanut
Bessarabian IJomanian omaisuu­deksi,
sillä allekirjoitetussa so-:
nimnksessa on: pykäliis joka vel­voittaa
Romanian ja Neuvosto-
Venäjän pitämään. rajanaan
Dnesterjo/ltea. ; Puolalainen lehti
a n ta a: t äl le t a palvtu m ai le suu i'en
tnerkityksn.
ParaoVi haudan tukiminen,
Amerikalainen. rauinaistieteili-jä
Iio\varddai-ter'ja hiinen apu­laisensa
Can^llrr j a • Burton, jot­ka
'j)it|euimän aikaa ovat toimit­taneet'
kaivnustöitii kuuluisan
kun in^as Tuta n kl.iamenin- . hauta-liolvissn.
Fij^y ptissji, aikovat
poistaa 2,000 t on n ia ma a ta ja
muuta 'törkyii 'snadaksocnniiky-viin
siseinmiin hollvin. jonka luul­laan
sisältävän faraon muumion.
Ty öh ö n J a sk cv t a a n jk u lu xa n ai k a a
vähintäin kalcsiviilckoa.
r.O
Maantierosvot saivat »iiui-en
saaliin,
• Kaksi naamioitua ja revolve­r
i l l a asestettua rosvoa pidätti
lauantaita vasten yöllii Mrs.
Sadie Grupstoinin ja Louis liieen
.maantiellä muutamia maileja i -
tään Toronton kaupunp:in rajal­ta
saadon edelliseliil henkilöltä,
rahaa- $2.H75 ja jälkimäiseltä
$750. Uhrit 1 olivat autolla aja­massa
K i n gst on m aa n t ie t ii i t ä ä n.
Yhdysvaltain valtioiden kuver
nöörit kannattavat
kieltolakia.
, Knimmistö. YhdvsValtain
valtion ja lerritorin kuvernöö­ristä
yksimielisesti hyväksyivät
kieltolakia kannattavan ponnen
kokouksessaan \Vost Badenissa
! il u a 11 ta i n a, 1 u v a t en n i a a n p r e s i -
dentiHe täyden aimn.sa sen käy­tä
ntöcln ja voimaan panossa. A i -
noa-^taan kolmo kuvcrnööiii vas­tusti
ponnen hyv;il{symist;i. Pon­nen
liyväksym isen jäi keon . erosi
kokouksesta Louisianan • kuver-
7i()()ri. Väittely asiasta oli k i i i i -
koisa.
Tulipalo Zealandissa*
Varhain torstaiaamuna, syttyi
tuliipalo Zealandissa, Sask.j j a t u -
h;osi sa ma nn im isen j kolm i ke i' ro k-sisen
: hotellirakennuksen aiheut­taen
$15.000 vahinjjon. -Muuan
'mies : lou kis aa utu i I i ihypätessa än
akkunasta. Hotelli oli ipalon, ai
kaessa täynnä vieraita ja täytyi
h e idä n yöt a min e i ssa a n k iir uh la a
turvaan.
Koira pelasti.
Pskollisen koirans.-i haukkumi­nen
iierätt i F r a n k IVo.skii nimisen
farmarin ajoissa . pela.staakseen
tuleen syttyneestä tallistaan
kaikki hevosensa paitsi kahta,
iotka paloivat, kuolia a ksi. Tallin
hävitti tuli kokonaan tuottaen
$2.000 vaihingron.
Alkuasukkaat sotajalalla
Filippineillä.
Manilaani on 11 moitettu^ että
Morohelmon jäsenet olivat nous­seet
uudelleen kapina.an Lanaon
maatun n a.ssa, M indanaon .saarel­l
a , mi:.ssä heidän ilmoitetaan hyö­känneen
erästä koulutaloa vas­taan
Buluanjärvellä edellisenä
sunnuntaina ja surmanneen koi-me
oi>ettajaa ja kymmenen f^iiiip-piniläistä
poliisimiestä. Maakun­nan
virkailijat ovat pyytäneet
amerikalaisia sot ila^svoimia a-virkseen.
Moro-heimon jäsenet ovat ol­leet
pitemmän aikaa kampina tuu­lella.
Hi tte viime toukokuun on
58 nioroa surmattu eri taisteluis­sa,
mutta mieshukka . f i l i p p i n i -
läisten poliisien keskuudessa on
ollut tähän mennessii hyvin pie­ni,
lukuunottamatta edellisen
.sunnuntain tapahtumaa. Moro-jen
viha on kohdistunut filippi-niläisiin
. konstaapeleihin, eikä
sillä (de mitiiän yhteyttä, inikäli
vakuutetaan, saarilla viime a i ­koina
keliittyneen amerikalais-vastaisen
mielialan kanssa. Mö­röt.,
ovat Fi'li ppijiien alkuasuk-kaita,
joiden ; keskuudcs.sa us­konnollinen,
«kiihko j a hurjuus on
k e i i i t t y n y t hujpuun.sa.
ENGLAHMIN SIIRTO-LAISET
KIIRUHTAVAT
YHDYSVALTOIHIN.
Osamäärä kuluvalta vuodelta tu
lee täyteen joarraskuussa. Sen
jälkeen odotetaan virran suun
tautuvan Oanadaan.
Edison uskoo sähkön lyhentävän
työpäivän nelituntiseksi
ftanomalelitimiehille myöntä-mässään
haastatteluja : New Yor­kissa
QvUuluLsii sä.'lilkötietiijä Mr.
lOdison ilmaisi olevan.sa sitä miel­tä,
että autotehtailija Ii. Ford
olisi paljon arvokkaam'pi kansa­kunnalle
yksityisenä kansalaLse-na
kuin presidenttinä, ja ryhtyi
hän tämän jälkeen puhumaan
(} e n e ra 1 1 w t a r i e yh t i ön joh t a-jan
(liarles P. Steinmetzin en-nn.
stuksesta, että sällikö tulisi lo­pulta,
vähentämään työpäivän
nelituntiseksi. Kdison 'sanoi ole­vansa
samaa anieltä keksijätove-rinsa
kanssa.
Mr. Edison ei kuitenkaan voi­nut
sanoa varmaan, tulisiko nel­jän
tunnin työpiiivä osottautur
maan siunaukseksi kansakunnal­le.
Hän ilmaisi petkäävänsä. et-
Suonii ostaa Canadan viljaa.
Suomea kohdanneen 'kadon
vuoksi saavat Sas'katehewan'iu
maanviljelijät jmenekkiä viljaL tii k e h i t t y i s i l i i a n suureksi sel-leen
Suomen markOvinoilla. Suuri (laisten henkilöiden luokka, jotka
lähetvs on parhaillaan matkalla eivät tekisi mitään tai jotka ei-j
a lähotysten jatkuminen on vät käyttäisi joutoaikaansa oi-luultavaa,
kertoo täkäläinen tois­kielinen
lehti, joka on tiedot saa­nut
täällä suomalaisten ostajien
vdua valvovaltd varakonsuli
Kriek J . Kortteelta.
kein. Tämä vaikuttaisi huono.sti
erittäinkin nuorisoon.
Viljankuljetus Suurilla
Järvillä.
Tärkeä päätös, j o ^ kosken
parlamentin viime istuntokaudel­la
hy viik sy t yn^.. ^ j ä r v il a i vausase-tuksen
tulkintaa, tahtiin viija
komissionissa ,t. k. 10 p:nä. Sen
luullaan ratkaisevan ky.symyk-sen
sii'hen suuntaan että ameri-kalaiset.
alukseti uudelleen ryhty­vät
kuljettamaa n Canadan vil­jaa.
Nipigc|nm massatehdas
käyntiin.
Nipigon Pulp & Fibre Compa­nyn
massatelidas on ottanut pal­velukseensa
iielisenkyr^nienTä
miestä, jotka iparhaillaan asetta­vat
myllyä kuntoon,, iottö se
voisi toimintansa alottaa mah­dollisesti
tul"van vuoden alusta
lähtien. Tehdas on ollut .seiso­massa
lähes kaksi', vuotta oltuaan
käynnissä vaia noin kahdeksan
kuukautta. Nyttemmin on lai­tos
joutmu t St. Lavvitnee Pulp
& Pa'per Companylle, joka omis
taa suuria teollLsuuslaitoks. Que­becin
maakunnaansa aikoo tu-levaisuudes^
sa laittaa Nipi^onin
tehtaaMe yhden paperikoneen­k
i n . Yhtiöllä ei itsellään ole
paperipnumetsää, vaari ostai
tiistaiseksi tarvitsemansa mää
Lystikäs oikeusjuttu.
Orsan: syyskäräjillä Ruotsissa
o n o l l u t esillä hauskanpuoleinen
juttu. .Eräältä Efraim Oalqvi.=>-
t i 11 a IIa n s j öst a u losm i ta t ti i n h e 1 -
mikuussa 1017 k-oira maksamat-tomasta
koiravero.sta. Koira sai
k u i l e T i k i n • jäädii isäntänsä Inok-se.
N y t hän on taas saanut haas­teen
saman koiran veronmaksus.
ta, mutta hän on antanut vasta-haasteen,
jossa l u i n vaatii koiran
elatuskustannuksia helmikuusta
1017 heinäkuuhun ;1023. Oalqvist
sanoo, että sittenkun k o i r a oli n-losmitattu,
on se kuulunut kun­nalle,
jorikavuoksi entisen isän­nän
ei tarvitse maksaa siitä ve-
•oa eikä liioin eliittää -sitä ilmaj-seksi.
Hän vaatii korvausta 50
äyriä päivältä eli 1167 kruunua
.ia liä.sksi eri laskun mukaan 300
kruunua.
K u 1 uvan vuoden aikana Eng-lannista
Yhdysvaltoihin pääsevi­en
siirtolaisten osamäärä, tulee
täyteen marraskuun alkupäivinä
ja Amerikan viranomaiset odot­tavat
ennenkuulumatonta ryn­nistystä
Ellis-saarelle niin pian
kuin marras'kuun aikana siirty­mään
pääsevät ehtivät suoriutua
matkalle.
.: Y!hdysvaItain nykyisten siirto-laisasetusten
mukaan pää.see
Suur-Britanniasta matkustamaan
Amerikaan kaikkiaan 77,.'140 siir­t
o l a i s t a , siitä määrästä kaksi­kymmentä
prosenttia kuukausit­tain.
Tähän päivään mennessii
on jo 61,872 laskettu maihin ja
jä lei I ä on a i noasta a n m a.r i-askuun
osamäiiTä. 15,468 henkeä. Kaa-pelisanomhin
mukaan on Brittein
Saarilla enemmän kuin tarpeek­si
siirtolaisia, j o t k a porttien au­e
t t u a alettavat kilpajuoJksun U u ­den
Maailman satamaan.
Viranomai.set ovat ^'itä mieltä,
että tulokkaita saapuu niin run­saasti,
että osa niistä täytyy pa­lauttaa
takaisin New Yorki.sta.
Toisten v i r k a i l i j a i n mielestä mer­kitsee
T l i d y s v a l t a i n porttien sul­keminen
sitä, etitä jälelläolevien
brittiläisten siiiiolai.sten täytyy
suunnata matkansa Canadaan.
Kansainliitto cfsperantoa
vastaan.
Tiedekomissioriin . (puheenjoh­taja
filof?oofi Henry Bergson) e-sitA-
Oisestä ihyväks^jri yleiskokous
päätöslauselmany^minkä mukaan
kansainliitto ei enää tule käsit­telemään
: esperanto-kielen kysy-mystä.
Esperanton ottamisesta
koidujen opetukseen ei myös­kään
ole enää mitään puhetta.
Tiedekomissionin mielipiteen mu­kaan
on hyödyllisempää oppia
kansnllisio kieliä kuin keinote­koisia
kieliä esperantoa j idoa ja
espepenantidoa. /
Ruotsin taloudellinen
hyvinvointi.
Tukilioima. — RuotsiD ulkomi-ni
«twiön jdlkaisemau selonteon
mukaan Kuotsin taloudellise^Jta
asemasta on taloudellisen elämän
paraneminen jatkunut muuta­missa
suliteissa kuluneilien k u ur
kausien aikana tänä vuonaa.
HuotsaiaisiUa päät uot l e i l h i , : pun-vanukkeella
ja paperilla on ollut
hyvä ky.syntä, tuotanto on l i .
sääntynyt monilla teollisuusaloil-h
« ja työttömien lukumääi'ä on
vähentynyt. TyöselkkaukM'1 o-vat
kuitenkin aiheuttaneet suu.
ria vahinkoja. Työt ovijt olleet
j)y.^äyksissä kaksi kuukautta sa­lmia
i to k s issa, 'kolme 'k u n k a n 11 a
puuvanuketehtai.s.sa ja kuusi kuu
kautta rautatehtaissa Puuvanu-keteollisuus
on jälleen kehitty­nyt
t ä ysi n sää n nö 1 llseen la aj uu-teensä
ja rautateollisuudessa toi-vien
liikkeitten lukumäärä on
huomattavasti suurempi kuin
selkkauksien puhjetessa/mutta
.suuri osa su h teellisen suotuisista
markkinoista on mertetetty.
Hai^kkoraudan vienti, josta Ruh-rin
sulatusuunit aikaisemmin
käyttivät kaksi kolmannesta, on
pysynyt entisellään, koska ky­syntä
nvuilla markkinoilla on l i ­sääntynyt.
. Europan mantereel­la
sattuneiden selkkausten vai-kutuk.
set ovat olleet huomatta­vissa
s;dialaitoksissa. Koneteolli­suuksien
asema on parantunut
sen johdosta ettii saksalainen
kilpailu on pienentynyt. . Raha-mai''
kkintoilla on kesäkuukausien
aikana ollut hyvin vä;hän muu­toksia.
Ruotsin rahan arvo dol­larin
verrattuna on vaihdellut
hyvin vähän vuoden kuluess(j ja
sen muutokset ovat käytänni^sä
pysyneet kultapisteiden sisäpuo­lella.
Engflannin maanviljelys
vaikeassa asemassa.
Lontoo. — Maatalousministe­riö
«n vakavasti huolissaan
maanviljelijäin uhkauksen vuok­si,
etä he luopuvat vehnänvilje-lyksestä
ja muuttavat peltonsa
laitumD^si. Maanviljelijäin liit­to
selittää, että ellei hallituk.sen
rahoita: liankit^ tullisuojaa tai
avustusta, tulevat laajat vilje­lyskelpoiset
seudut jäämään v i l ­jelemättä.
Kysymys näyttää ke­llit
iy\än riita kohdaksi tulitaril'-
riuudistuksen ja vapaakaup->an
välillä. On teljty useampia eh­dotuksia
hintain lopullLsesta
iniiäräii.misestä halituksen tahol­la
aina ehdotukseen saakkayjon-,
ku .mukaan myllyjen omistiijat
1 )ak o t et t a is ii n ja u h a 11 a m a a n t a r-koin
määrätty määrä englanti­laista
viljaa.
REmiNMAA JA BAIJB-Rl
ITSENÄISIKSI
Ranskalasten. ja belgialaistea
miehitysalue julistettu t a^
vallaksi separatistien toimesta,
-^Pääministeri johtaa eristfty-tymisliikettä
Baijerissa.
Latvian Venäjän kauppasopi­mus.
Moskovasta .saapuneen tiedon
m uka an on TJ n t v i an ui k o m i n i s t e -
ri M osk o vassa oi lessa a n a lot l a-nut
neuvostohallituksen kanssa
neuvottelut Latvuiu ja VenäjäJi
välisen kauppasopimuksen solmi-amisesta.
Ckiotetaan; sopimu.seh-dotuks<
Mi joutuvan liatvian lial-lituksen
luirkittavak.si j o tämän
kuun 'kuluessa.
Tulipalo teaatterissa.
Tulipalo alkoi Capitol teaatte­rissa
Vaneouverissa keskiviikko­iltana
ikun teatterissa oli y l i t u ­hannen
ihmistä katselemassa
näytelmää. Tulenkestävä esi-r
i i p p u laskettiin alle ja orkesteri
soitti koko ajan il<un tuhatlukui­nen
yleisö viimeiseen henkeen
hiljakseen käveli teaatterista u-los.
* * Saksa on mennyttä kalua' *,
lausutaan kaikissa piu^eissä.
Dysseldorf, lokak. U' p. —
" S a k s a on mennyttä kalua. Se
tulee hajoamaan osiin, j o t k a sen
n y k y i s i n muodostavat.. Jokaisen
lii.vtyy pelastaa itselle(5n, minkä
hän vain ^ • ^ i ."
Tällaisia mielipue.tä kuulee
täällä ilmaistavan kaikissa, pii­reissä.
" O n toivotonta neuvo­tella
enempi ranskalaisten kans­s
a , ' ' lausui tänään eräs - tunnettu
te^htailija, " k o s k a ranskalaiset
eivät yhdeksän kuukautta kestä­neen
miehityksen jälkeen vielä­kään
ikäsitä R u h r i n suurnntta ja
sen kysymysten monimutkai-
.suutta. Ransfkalaiset eivät tun­ne
liikeasioita. Ranska on pie­nituloisten
talonpoikien maa.
" E i l e n kaappasivat ranskalai­set
ja belgialaiset triljoonan
markan arvosta valtakunnan-pankin
seteleitä. Tänään he
kaappasivat suuren varaston
puutavaroita. Molemmat oli a i ­ottu
töiden alottamiseen Ruhrin
alueella, jota ranskalaiset ovat
vaatimassa.'
Kalu ei kauhj^a.
Tunnettua on että ihmisillä y-leeusä
on taipumust-a tavaran,
y<ksin tarpeettomankin kasaami­seen,
mutta että se vika vaivaa
eläimiäikin, yksin pienimpiäkin
maanpäällä, ei varmaankaan mo­ni
'ole tullut ajatelleeksi. Niiden­hän
jokainen luulee vaan syötä­vän
ja talvilämpiniän eteen a-hertavan.
Mutta eipäs. Mont­realissa
äsken eräs nainen golf­kentällä
näki oravan vaivalloi­sesti
taapetraen kantavan tuolle
pilkku elävälle r a s k a i t a goll' pal­loa
ja seuraten tätä sen pesälle,
löy.si hän ihmeekseen siellä säi-
Sotkuisia asioita Venäjän
laivastossa.
Moskovassa on alkanut suuri
oikeudenkäynti Venäjän laivas­ton
teknillLsen j a taloudelisen
päähallituksen johtajia ja v i r - lytettynä 68 golf palloa,
k a i l i j o i t a vastaan siitä, että he
ovat itselleen hankkineet ja
h a n k k i j o i l l e antaneet suunnatto­mia
palkikoita hankituista tava­roista.
Syytetytjä on k a i k k i a an
75, joista 9 hankkijaa on karan­nut
Ranska ja Tshekko-Slovakia te­kevät
sotilassopimuksen.
Pragista VosS. ZeitungUle saa­puneen
tiedon mukaan myönne­tään
usein peruutetut tiedot
ränskalais^shekkoslovakialaisesta
sopimuksesta tavallaan oikeiksi.
Tsekko-Slovakian ulkoministeriö-'
tä lähellä oleva lehti Gzeske Slo-vö
ilmoittaa nimittäin president­t
i Masarykin Parisin^matkan tar­koituksena
olevan molempien
v a l t i o i t t en välisen sopimuksen
aikaansaamisen, jolle marsalkka
h^oeh Pragissa käydessään muok­kasi
mapaerää.
Perunasyöpää Tanskassa.
Perunasyöpää on todettu Tans-
.kassa. Kun tämä tauti on erit­täin
tarttuvaa, ovat tanskalaiset
perunanviljelijät levottomia, et­tä
se vaikeuttaa perunan maasta­vientiä
ja tänä vuonna peruna-
.sadon tullessa hyvän tekisi vien-timahdollisumlet
entistään huo­nommiksi
Le vot tomuuteen 1 ie-neekin
syytä, sillä nyt ovat j()
Ruotsi ja Amerika kieltäneet
kaiken iperuuantuonnin Tansikas-ta.
Tshekan toiminta Puolassa.
" R/ee/ Pospolita' • julkaisee e-rään
salaisen fväiväkirjan,:jonka
ovat laatineet Valko-Venäjän
n t m V O S t oha 11 i t u s j a Ve n ä j ä n n eu -
vostota.savaltojen liiton; edustaja
Minskissä, Päiväkäskyssä sano­taan,
et tä kiihoitustoimintaa on
laajennettava koko -Puolassa,
n i in h y vi n v a Lk o \' e n ii 1 ii i s e n k uin
puolalaisen, väestön keskuudessa
ja varsinkin Puolana armeijassa.
Tässä tarkoituksessa on toimit-ta.
va—y^hdessä valko-venäläisten
sos.-vallankumoukseHisten kans­sa.
Ennen kaikkea on koetetta-va
saada väestön mieliala kuo-hnksiin,
mikä käy päinsä siten,
että puolalaisia kiihoitetaan
kreikanuskoisia vastaan. Viran­omaisia
ja sellaisia puolueita jot­ka
vastustavat bolshevismia, on
terrorisoitava. T e r r o r i on jär­jestettävä
ja pantava toimeen
yhdessä valkovenäiläisten sos.-
va 1 la nk umouksel 1 isten kanssa
Minskissä tehdyn sopi muksen
muka.i»n. Samalla on entistä te­hokkaammin
vakoiltava Puolan
sotaisia valmistuksia, —r Kaik­kea
tätä varten on alko-Venäjän
tsheka määrännyt kullassa j a u l ­komaisessa
valuutassa maksetta­vat
rahasummat omilc asia mie­hilleen
ja sos.-vallankumouksel-lisille.
St^paratistit, Leo Deckersin ja
tri Gulhartin johdolla .julihtivat
ReinLnmaan tasavallaksi v i i m^
sunnuntaina Aix-ia-Chapellessa
antamallaan julistuksella. Liike
koetetaan ulottaa ikoko vältaus-alueelk
ja odotetaan se saatavan
siK^ritetuk.si viiden päivän .sisäl­lä,
Vakavampaa vastarintaa ei­vä
t tasavaltalaiset ole toistai-s|.'
ksi kohdanneet mi.ssään.- Taisa-vallan
alueella otetaan käytän­töön
Reininmaan frangi Saksan
paperimarkan asemasta.
Baijf^rin pääministeri, tri von
K n i l l i n g on juli.stanut, että Bai­jeri
oi voi jäädä muun Saksan
yhteyteen. Sotaväki on tehnyt
u*9kollisuudenvalan pääministe-ville
siihen saakka, kunnes ny­kyinen
tilanne saadaan selvite­tyksi.
Näiden separati.stihommien ta­laana
on ilmeisesti Ranskan ja
|BelgiaD hallitus, vaikkakin ne
muodollisesti ovat selittäneet py­syvänsä
'puolueettomina ja odot­tavansa
asioid(m kehitystä. Ber­l
i n i n hallitus ei vielä ole i l m o i t ­tanut
kantaansa separatistien
p.vn^kim.-vflisiin nähden, mutta
t oiin(|yit omana se tuskin tulee py-isymääu;
Saksan - valtakunnalli­sen
(yhteyden horjuttaminen
saattai\ olla eduksi Ranskalle ja
Belgialle, ni u tt a korv ausky sy­in
yk^en ratkaisua ei se tuo entis­tä
UiherainäÖ^si. ^ .
Some Pankin johtajain asia.
Sjfytokset vararikkoon men­neen
Home Pankin kymmentä
johtajaa ja v i r k a i l i j a a vastaan
olivat uudelleen käsiteltävinä
Toronton poliisioilkeudessa per­jantaina,
mutta jokainen juttu
lykättiin uudelleen lisiiselvitys-ten
{^^aantia varten viikoksi e-teenpäin
eli t. k. 26 p:nään.
AValesin prinssi, matkustaen
lordi Renfrew'n nimellä, saapui
maihin Southamptonissa lauau-tai-
iltana höyrylaivalla " E m -
pre.ss (;)f F r a n c e " . Canadan au­rinkö
oli ruskettanut 5iänen kas
Harvinainen ilmiö
on nähtävänä eräässä puutarhas­sa
lähellä Broekviileä, Ont, S i e l ­lä
nimittäin on omenapuu, jossa
y h t ' a i k a a on nähtävänä kypsy­neitä
hedelmiä ja hyvinmuodos
tuneita lomenaputm kuklkia.
Konservatiivien kokous.
Ontarion (maakunnan könser
v a t i i v e i l l a on vuotuinen kokous
Torontossa marraskuun 20 p. T i -
lai.suuteen tulee edustajia' jokai-vonsa
ja näytti hän olevan mitäigeg^ |&Be@ty^ikW • matkun-
'ptMm'irtniiPfifl tftrvcyflofjsa.. ,
Suomi hankkii lainaa
yhdysvalloista.
New I Y o r k i n pankkiirien ja
Suomen hallituksen välillä on
käyty neuvotteluja 13,500,000
d o l l a r i n suuruisen lainan liikr
keellelaskemisesta. Pankkiirien
taholta on hankkeesta kuitenkin
toistaiseksi luovuttu joidenkin
" y k s i t y i s s e i k k a i n " vuoksi, mut­ta
uskotaan asiain uudelleen jär­jestyvän
, (kun riidanalaisista
kohdista ehditään lähejmmin neu­votella.
Tarkoitus on Jaskea lai­na
liikkeelle 6 pros. korkoa
tuottavissa Suomen hallituksen
kultäbondeissa. Aikaisemmin on
.Suomi kaikki sutiremmat lainan-m
cvftHUut liJn^nnista.
Moskovan kulta.
Bolshevikien valtiopankissa
näytettiin v. k. 14 pmä ulkomai­sille
edustajille pankin varastoja.
Selityksiä antoi N . K u t l e r . Pan­k
i n kirjojen mukaan pitäisi va­rastossa
oli 98 miljoonaa kultaa
tangoissa, muussa metallissa; ja
iilkomaisessa valuutassa, i^luu-tamat
diplomaatit aukaisivat laa­t
i k k o j a ja siikkejä ja Isyestijan
^mukaan oli koko kirjojen mai­nitsema
varasto tosiaankin ole­massa.
Vieraille j a e t t i in englan­ninkielinen
kirjanen, jossa teh­t
i i n selkoa bolshevikien kultara­hasta,-
tshenvonetsista. ,
Suomen Meksikon retkikunta
saaimnut Montrealiin.
Joulkko Suomen ja Skandina
vian maitten liikemiehiä saapui
lauantaina Montrealiin, josta tu
levät inuutaman päivän kuluttua
jatkamaan matkaansa Meksi­koon.
.Suomalaisten liikemiestei
joiiko^d maimtaan m. A johta
ja Kuoppamäki Holsing?ifltä,
Ruotsin maanviljelijät
anovat moratoriota.
Länsi-Göötanmaan maanvilje­lijät
ovat, tahtoen: tulkita Ivuot-sin
maanviljelijäin huolia nykyi­senä
vaikeana' aikana^ jättäneet
hallitukselle kirjelmän, jossa a-novat
moratoriota maanviljeli­jöille.
Kirjelmässä sanotaan, et-ma
a n viljeli jät ovat kolme
vuotta harjoittaneet tappiota,
kärsien ammattmau, jota ennen
sanottiin maan pääelinkeinoksi.
Lisäksi tulevat nykyiset epäsuo­tuisat
korjuuilmat, jotka tekevät
mahdottomaksi syyskylvön oike­aan
aikaan j a jo nyt ovat koyas-.
t i turmelleet syys^ ja kevätviljo­ja.
Lokakuun 1 päivä olisi lan-noitusaineet,
kylvösiemenet ja
muut pitäi.si maksettava, mutta
maanviljelijöillä ei ole korjat­tua,
vielä viihemmän myyntival­mista
tavaraa menojensa peittä­miseksi.
Varmaa on. sanotaan
kirjelmässä, että lähiajat tulevat
varsin tukal'ksi Ruotsin maata-viljelevän
väestön enemmi^stölle,
Tämän perusteella esitetään hal­lituksen
harkittavaksi, eikö olisi
syytä säätää moratoriota, .yleis­tä
maksujen lyikkäystä maanvil
jelijöille.
. ^Viime päivien tiedoista näkyjä
TTJtiuten, että vuodentulon toiveet
Ruotsisakin ovat suuresti paran-tunejBt.
Viljankorjuuta voidaan
n4t Ruorittna menestyksellä.
Venrljän tuontia ja vientiä.
Virolainen lehti " V a h a M a a "
kirjoittaa että Neuvasto-Venii-j
u l l e on tämän vuoden aikana
ositettu ulkomailta kaikenlaatui­sia
sotatarpeita. Heti purjeh­duskauden
alettua saapui Pieta-i-
ii n i l a mpuris ta h l . *' K a ma " las-t
i n a a n 400 tonnia maanviljelys-koneita,/
joiden joulkossa oli myös
k i n 4 tankkia, jotka purettaessa
merkittiin traktoreiksi. Tämän
jälkeen viettiin tankit Sinolen-
.skiin. Ke.säk. 15 p:nä saapui
Pietariin hl. " P r o l e t a r i " , tuodeft
muiden tavarain ohella 240 ton­nia
solalentokoneiden osia. Ke-säk.
27 p:nä t o i hl. " O o t t l a n d"
P i e t a r i in 600 tonnia räjähdysai­neita,
jotka sittemmin vietiin
Mioskovaan. Myöhemmin kävi
.Helville, että nämä räjähdysai­neet
käytettiin pommien valraisr
tukseen. Muihin maihin on Ve­näjältä
viety suuriamääriä pu­naista
propagandakirjallisuutta.
M. m. vei h l . " T r a n s b a l l " kesäk.
21 p':nä Pietarista Hampuriin;
120. paalua kiihoituskirjallisnut-ta.
H l . " H e r z e n " kuljetti vähän
myöhemmin propagandakirjalli-su\
itta Lontooseen.
Coodlidge lupaa suojella
juutalaisia..
Presidentti Goolidge antoirab-bi
Stephen S. Wiselle kirjelmän,
joka tullaan esittämään Ameri­kan
juutalaisteu yleisessä koko-
Tiksessa New Yorkissa ja jossa
presidentti lausui, että hänen
hallituksensa ei tulisi hyväksy­mään
eikä sietämään mitään
juutalaisvastaista erotuksen te-klemistä
siirtolaisuudessa tai
muisa asioissa. Presidentti myöö
lausui, että' hän oli kiintynyt
h y v i n syvästi Amerikan juuta-.
laisten y r j t y k s i i n Palestinan uu­delleen
rakentamiseksi juutalais­ten
kanäallisködiksi Suur-Britan*
niin holhousmaana.
'm9
T l "ii
^ -
. - f
V K
H-
>•'
>
4-
%
4C
i i
l I
I
SI- i
I!
>
•n