Canadan uutiset, October 25, 1923

              m v s OASJADtSOr OrarTlSET, iPORT J/OtTHUH; OUT., OANABA, JTorstaina Lokak". 25 p. 1923 ' ,^ NUMERO 43
7
CANADAN UUTISET
vsuomalainen sanomalehti Canadassa,
Ilmestyy jokaisena l^rstalna.
Kustantaja
Tho Canada News Publishing Co.
E r I c k J - Korte, Liikkeenhoitaja.
Lauri Maunu, Toimittaja."
I TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.50 koko vuodelta,
$1.50 puolelta Viuodelta, 75c. 3 kuu­kaudelta
Jä 25 iBenttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin Ja Suomeen: $8.50
koko VTiodeita ja $2.00 puolelta vuo­lulta,
^^i»
ILIVIOITUSimNNAT.'
60 senttiä ipalstatuumalta kerran Jn-lalstuna.
Pitempiaikaisille llmoltukBii •.
(p kohtuuillnen alennus. -Halutaantie-
•o- ja nimenmunttollmotnkset 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-ilmoltukRPt
$3.00 kerta, $3.00 kolme
K p r t ^ . Atrioliittö- Ja klhlauB-llmoI-njkset
60c palstatuumalta. Kuolonll-
•uöitukeet $2.50, muistovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroll-tnoltukset
$2.00.
Pöytilkirjat, UUselvItykset,: tertLys-iuf>
ttelot. luento-IlmoltukBeti y; m. 30
«enttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotulsta limoi­tu
ki?1sta peritään 15 senttiä riviltä.
Plenimmänkin ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia Ilmoituksia
(ii hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
^
Kaikki liikkune aijotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa on
I.Mhde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
leiiden konttoriin sekä vanha että uu-
^1 ofsolte.
kieltolakia 122,000 ja hallituksen
kontrollia 14,000 henkeä. Pitä-vätköhän
eräät, j o t k a väittävät
Ontarion kieltolakia epäoikeute­tuksi
sentähden, että vähemmis­töön
jääneitä kapakkain puolta­jia
oli paljo, nyt/kapäkkain en­nalleen
jättämistä epäoikeutettu­na,
koska 122,000 äänestäjää on
pannut jyrkän [ vastalauseensa
niitä vastaan j a 14 tuhatta lie­vemmän.
Emme sitä usko. "Vii­nojen
puoltaja 011 tavallisesti y h ­tä
opäjolidonnuikainen kuin i n ­nokkain
kommunistikiivailija.
Pastori A\\ A . Cameron To-
OANADAN UUTISET
(The Canada News)
^'he Finnish Newspaper in Canada.
Published every Tliursday hy
The Canada News Publishing Co.
Erick J. Korte Manager.
Lauri Maunu, Edi^.or.
Daily New8Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
:« welcomed and read in every Finnish
h o m e In tlie Dominion. It is the only
'-'irecT advertising medium for. those
^nnnufacturers and merchants; who
wJsh to ci«atei and bulid. a profitable
iind permanent deraand for tbieir prod-ir.
ts and merchandise by the large and
. ever growlng Finnish population tosid-
Ing In Canada. Placp your trial ad-vertisement
and get rbsults.
Advertising rates 50c per inch.
Political advs. $1.00 per Incu.
Advertisements must reacli our of-flc
© Wedne8day noon to appcar on
Th\irsday'8 iBsue.
Subscription prIce Iin Canada $2.50
per year, United "States and otlier
countries $3.50 per year In advance.
Entered as second class mall mat«
fer, Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
T H E AIM O F T H E CANADAN
UUTISET.
To hefp preserve the Ideals and
-icred tradltlons of thfs, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its laws and Insplre others to
respect and obey them: To strlve
unceaslngly to quieken the pubHc'8
sense of cIvIc duty: In ali vvays to aid
tn making thls country greater and
better than we found It.
tlcit.
^Ui\[ teet, sen edestcisi löy-
— Kaikki taide on luonnon
matkimi.sta. ^
— I^öytyy ihmisiä, j o t k a osot-tavat
nöyryyttä ylpeyttään tyy­dyttääkseen.
>
rontosta, joka äskettäin vieraili
B ai) ti s ti en m n ai 1 m a n k o k ou 1\ s es s a
Tukliohnassa käydessään Euroo­passa,
lausui kcxskiviikko iltana
luennoidessaan Torontossa m. m.
seuraavaa :
" Juuri nykyään kylvetiiän so­dan
siemeniä, joka tulee ole­maan
V, 1914 alkanutta juaail-man
sotaa kauheampi. A i k a , jol­loin
Saksa olisi voinut \älttää
1018 vuotien nöyryytykset ja sii­tä
johtuvan kurjuuden oli \\
1870, ja aika Hanskalle välttääk­seen
lopullisen koston \m nyt tai
aivan lälieisessii tulevaisnudesas,
lOUei Hanskan nykyinen j)oliliik-i
ka K i i l i r i l l a pian: muutu, oi sillä
olla kuin yksi seuraus: sota
äskeistä maailman sotaa julmem­pi,
kauheampi ja liirvittaväm-
P i . "
• Kukaan oikeamielinen. Iienkilö
ei eittäne ettei se pa{)pi j)uhunut
totta. Jos AVilsonin ,14 pykälää
olisi todella otettu ohjeeksi rau­hanteossa
j a jos niiden liengessä
olisi viimeiset .") vuotta voitetul­ta
kohdeltu, olisi koko maailiuan
a sema toi nen . ku i n se on. . O i k e a -
mielinen voitettujen kohtelu olisi
sy n ] 1 y tl li n n y t lvi ot t am u s t a j a. vai­mentanut
k a t k e r u u 11 a. niin e 11 ä'
ei ainakaan toistaiseksi ohsi so­tia
pelättävissä, ja^ myöskin ko­ko
Euroopan niin voittajien
k u i n voitettuidenkin taloudelli­nen
elämä olisi elpynyt kun toi­vo
tulevaisuuteen täyttäisi mie­liä
ja kukin saisi maansa tilaa
vapaasti kohottaa ilman ulkois­ta
, vihaa, ka t le eru 111 ta, t oi \- o 11 o-nuuitta
ja kostoa vaikuttavaa
sortoa. Monet, jotka nuiistaen
Bis m a r e k in .m en e tt e 1 y ä v. 1870
kantoivat sodan aikana vihamie)-
lisyyttä• Saksaa kohtaan, -haivek-
•sivat, kenties viiiaavatkin, .Rans­kaa
nyt sen voitetulle vihollisel­le
osottanian kohtelun vuoksi.
Epäihmisellisemmin ja poliitti­sestikin
tyhmemmin kuin mitä
Bismark teki -on Ranska niene-tellyt.
Tuskin voi toivoa saksa­laisten
sitä enää unohtavan,:
v a i k k a Hanskan menettely lähi­tulevaisuudessa
jolionkin määrin
muuttuisikin.
— Suurin viisaus on ettei pidä
itseään ylen viisaana, eikä aina
viisaana esiinny.
— Useimmat naiset v o i s i v at
saastaa rahaa, jos lieidän puoli­sonsa
antaisivat heille sitä niin,
että siitä säästämiseeni j-ji-täisi.
' —- Kunnon kansalainen, joka
tekee re]iellise.-j,ti ja ahkerasti työ­tä,
löytää, k a i k k i a l t a ^ n i i n paljon
vapautta kuin hän tarvitsee. —
Goethe.
lähettämälläkin, paljon omaisia
Suomessa ilaiiduttaa. Mutta täs­sä
nyt tahtoisimme viitata erää­seen
toiseen asiaan, tarkoittaen
puhua erittäinkin sellaisille, jot­ka
ovat tulleet rahantienausta ja
v a i n hetkellistä oleskelua varten
tänne.
Useimmat siirtolaisistamme t u ­levat
tänne j u u r i sitä varten,
että täällä ansaitsivat j a säästäi­sivät
j a j o n k u n summan rahaa,
summan, joka olisi riittävä elä­män
edes jossain määrin vakava­raiselle
pohjalle saamiseksi koti­maassa.
Useimmassa tapaukses­sa
tuon päämääränä olleen sum­man
voisi täällä kartuttaakin,
jo^ tulisi asia pidetyksi mielessä
yhtä tuoreena kuin se oli lännen
maahan lähtiessä, j a jos tulisi
noudatetuksi läheskään samal­la
ista säästiiväisyyttä kuin mitä
vähävaraisessa kotimaassa usein
oli pakko noudattaa. Mutta
va'] n a n i h a r v oi n t u 1 e o s e to h d y k -
si. Kun rahoja karttuu lakka-r
i i n , tulee useinkin ne kulutet­tua,
ajatuksella että saahan taas
uutta, ja n i i n liukasta on raha
menemään, että mies, joka maas­sa
pitemmän aikaa olleena an­sa
i t see 1 vu o i n a 11 a v asti e n e m m ä n,
kun ansaitsimaassa olonsa alku­vuosina,
on tavallisesti kuiten­k
i n rahasta köyhemi)i ja useam­min
" p o i k k i " , kuin oli noina
huonompina tienestivuosinaan.
N ii i n j ä ä si 11 e k o t i m a a 11 a n lähte')-
k i n ja näin raukeaa onmnkodin
ja. vanhuuden suojan synnyin­seudun
kotoisille konnuille lait­tamisen
ihanat unelmat jääden
toteuttamatta.
J u u r i tämä nuoruuden toivei­den
i)ettymys vieneekin ii.seat s i i -
11 e n t ur t a au A'ä 1 in p i t ä i n ii t l '61 \ i y y -
teen ja korkeampien elämän ar­vojen
Jiyljäämiseen, johon nriii
moni täiillä kauemman, olleisla
vaipuu.
..lätämine nyt väitelyt yliteis-kunnan
epälvohdista ja.. niiden
poista m i sesta ja ra j oi ta m i n e a si­an
siihen, mitä tekemään terveen
ja^ lvunnollis(Mi nuoren kansalai-s
emm e usko mm e, ]") o i k k e u st i 1 o j a
lukuunottamatta, pystyvän.
asia on että rahat siten varmim- pakko syödä siemenviljakin. Yk-min
säilyisivät tuhlaamatta. 0-
massa huostassa olevat rahat t u ­levat
helposti tuhlatuksi. "Suo­meen
lähetettynä ovat ne var­masti
tallella j a ovat jonkunlai­sena
siteenä lähentämässä meitä
kotimaahan. Jokainen lähetys
tuo sen hetken lähemmäksi, j o l -
Ipin johonkin "niemeen, not-kohon^
saarelmaan'' kyetään
haaveiltu koti pystyttämään t ai
ennen ipystytetty velattomaksi
tai muuten korjatuksi saamaan. •
Erään seikan haluan vielä sa­noa:
Suomcjen aikoessannekin
oppikaa mikäli tilaisuutta j a k y ­kyä
suinkin on, tämän maan
kieltä j a tapoja. Suotuisissa o-loissa
voi asiaa harrastava melko
hyvästi perehtyä maan kieleen,
j a jos n i i n k i n kävisi, että koti­maa
ei enää sinne inentyil tuur
tuisikaan tyydyttävän, olisi k i e -
lentaitaininen takaisin palattua
eduksi, eikä se Suomeenkaan
j ä ä d essä m i tää n li a nkaluutta
toisi.
— Uutisten mukaan on : Sak­sassa
odotettavissa Stresseman-n
i n t o i 111 i t ta ma s t a v a 1 ti op a n ki n
asioiden paljastuksesta jolituva
skandaali. .Pankin sanotaan lai­nanneen
suuria summia yksityi­sille
eduille, jotka sittemmin sai-x
i i t, k un ma r k an arvo Ii ai pcnc-mistaan
halpeni, maksaa ne
tuolla halvemmalla, rahalla ta­kaisin.
Jos korko, nimellisesti o-l
i k i n korkea, 18—^^30 pros., la,ski
rahan arvo niin nopeaan,- että
tämän etuoikeutettujen maksa­man
koron sijaan saivat .toiset
pankit m a k s a a . -"iOO—lOUO i)ro-senttia.
Väitetään, että valtio­pankin
markan arvon alennus-ohjelma
ei johtunut valtion tar­peista,
vaan etta silii suuunitel-iivan
. mukaisesti seurat!iin yksi­tyisten
rrka st litta niiseksi.- (.'iinon
1 n i n i s t e r e is t ii vn 11 (* t ii ii n u s e i d en
aultaneem ja suosineen tata luc-nettelyä
kanslerin itsensä ollessa
joko rikollisesti valmpitiimätön
tai rikollisesti huolimaton.
]'an k in presidentin llavenstei-sin
Kuusamo tarvitsisi vähintäin
25,000 kiloa viljaa viikossa sen
isäksi, mitä jotkut yksityiset k y ­kenevät
iiankkimaan. iParhaan
käsityksen tilanteesta täällä ja
muuallakin kotoseuduilla luki­joille
antaakseni lainaan tähän o-sia
Kuusamon kunnan lähetystön
valtioneuvostolle (senaatille) te-:
kemästä esityksestä:
"Pohjois-Pohjanmaata kohdan­nut
kato on seurauksiltaan tuhoi-sempana
kuin aluksi v o i t i in aa­vistaakaan
uhkaamassa sen vä­k
i r i k k a inta kuntaa, Ku usa moa.
Pitkällisten puhjoLstuulien aihe­uttama
kylmyys esti v i l j a n kyp­symisen,
ruoste hidastuttr kasvua
j a halla vei viimein kaiken, sekä
v i l j a n että perunan, ettei tullut
mitään syötävää. Kato tuli pe-rinpohjaisempi
k u i n nykyjään e-lä
V ä t i h m i s e t s i H ä k u l m a kun n a l -
la muistavat. ,i\Iitä. tämä merkit­see
seudulla, jossa maanviljelys
o n 11 e i k oi 1 a p o h j a 11 a, j o ss a v a n h o-ja
viljavarastoja ei ole,; jossa : e-d
e 11 i s en ii tai \' e n a oli ta v a tt o 111 a n
V ä h ä n t y ci 11 a n s i o i t a, j ossa! 1 u o t on -
saantimalidollisuuksia ei ole ja
josta läliimmälle.ra\itatieasemalie
on 200—300 kiloiuetriä, on sano­m
a t t a k i n selvä.Paikkakuntaa u l i -
kaa ankara nälänhätä, kun syö-mäviljaa
ei ole saatavissa eikii o-le
rahaa, millä sitä ostaisikaan.
K a d o n tuottamia seurauksia
poistaakseen on Kuusamon kun­ta
aikanaan tehnyt valtioneuvos-:
tolle anomuk.sen. toimenpiteistä
asiassa. Mutta kun nyt un i l m i -
käynyt, että. tilanne on j)cloitta-vampi
kuin alussa tahdoitiin tai
uskallettiin otaksuakaanj eivät
s i i n ii t a r k o i t e tii t t oi m e n p i teet en -
si halää ehdi lieventämään; Jo
nyt on paikkakunna 11 a aivan tä-
\- a t o n sy (•) m a \' 11 ] a 11 j) u u t e j a t a r \' i -
taan aivan . e r i k o i s i a j a iiopeitä
toimenpiteitä sen. poistamiseksi
reellisenä käsitellyt j a Kuusamo
saanee sen avun, mitä siltä ta­holta
voidaan antaa; Meillä kui­t
e n k i n on ylläolevan esittäessäm-me
ollut kokonaan toinen tarkoi­tus.
Tahtoisimme kansamme po­jille
j a tyttärille muistuttaa vel­vollisuuksiaan
kotia ja vanhem­pia
kohtaan. Talitoisimme per­heen
isille j a puolisoille, joiden
omaiset ovat. kotimaassa, yksin
sellaisiakin, jotka ennen ovat
velvollisuutensa näitä kohtaan
laiminlyöneet, asettaa tunnolle
miten kipeästi he kenties nyt o^
vat valtameren ta kaa tulvan a^
vun tarpeessa.
Ny&yijven kurssimme rahaläte.
tyksille SUOMEEN
Postin kantta ja
isähköteitse on (
Myös pmyömmo pankki-caoituk'
sia i(shekkjejä) markoissa yll^-
mainit, kurssin jälkeen j a erikoi­sia,
kolmen prosentin korkoa ve^
täyiä mstkusiajien shekkejä dv/I­lareissa,
jotka Suomessa lunas
taan siellä voimassa-olevan d o lV
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksiUe
postin kautta on 15e. summilla
alle $20.00; sitä suuremmilta sui!''
miltä mitään k u l u j a ei peritä.
E i yksin KuusamOäsa ole asiat
huonosti. Yksin Kajaanin kihla­kunnassa
on laydcHineu kato.
kohdannut Suomussalmen, Hy­rynsalmen,
Puolangan, Säräis-nicmen
ja .Vuolijoen kuntia, ja
melkein täysi kato lvistijärven
ja. Kuhmoniemen kuntia sekii
suurta osaa Kajaanin m a a l a i s ­kuntaa.
Viillän pai-emuiin liene­vät
asiat Sotkamossa ja Palta­mossa.
>la nämä kunnat on vain
pienoinen kapjiale katoaluetta ja f!.f . J^f sähkösanoma-
Tii i s s {i k 1 u asuu tuli a n s ia n ii 1 k ai ia -
(Iän j)artaalla olevia. .Miten pal-
Lähetyskulut sähkoteitse
$3.56: kaikilta summilta.
OB
Kaikki lähetykset osoitetaaD
uin: päätettävissä oli m i l l e iienkl,-
Päätbk.set, mitä kotoa lähitiessä ujjUp etuoikeudet myönnetlä-t
u l i s i maihdollisiinman
jjij tunnollisesti |)itää.
— Radiopuhclmasemia perus
tetaan Dawson I C i l y i j n j a M a -
yoon, T u k o n i i n territor. Ammat­timiehiä
on matkalla sinne ase­mia
kuntoon laittamaan.
— Toimitukselle on lähetetty
"Pöytäkirja ja^ kertomuksia A -
postoli.s-Luteerilai.sten, K r i s t i t t y ­jen
yleisistä, kokouksista Iron-
\voodis«a, :\lieh., kesäk. 11—15
p:nä, 1923.'' Kirja sisältää pää­asiassa
anuistiinpanoja kokouJkses-sa
pidetyistä saarnoista.. Muusta
kokouksen menosta ovat tiedot
verrattain niukat. Tilitykset sen
.sen sijaan ovat ykstyiskoljitaiset.
K i r j a n saavat vapaasti kokouk-se.
ssa mukana olleet ja " K r i s t i l -
• lisen Kuukausilehden" tilaajat.
Sen postittajana mainitaan John
G. Tuira, Box 313, "Calumet,
•:Jich.
•
Austraalian viimeisiminät
kieltolaki äänestysnumerot ovat
seuraavat: nykyistä lupakirJ
ja systeemiä 1 äänesti 194,000,
4
— Toisessa j^aikassa tässä n u ­merossa
on tilastotietoja, siirto­laisten
vahalähetyksistä kotiinai
liinsa. Tiedot kyllä koskevat
YJidysvaltoja. eikä suomalaisten
r a il alä h et yk* si s t ä ole s i i n ä mi t ;i ä n
arviota . tehty. . -MieItäkvininttä­vää
on sittekin tutustua sanot-
1 u u n t i l a s to o n. A i n a k i n 1 n u u t a -
mat kansallisuudet muistavat
vanhaa kotimaataan huomatta-
\iila summilla, j a olisi hupaista
tietää luissä' määi'ässä meidän
kansallisuutemme sitä tekee, rlo-kainen
rahalähetys jonka teem­me,
liyödyttää ei ainoastaan ni itä
omaisia ja tuttavia, joiden elä­män
ja toimeentulon auttami­seksi
j a turvaamiseksi rahat lä-li
e t et ä ä n , : A- a an ko i tu u n i is t ä 1 ly o -
tyä koko maalle, jonka rahakan^
taa ulkomainen valuutta luonnol
lisesti varmistuttaa j a n i i n hal­ventaa
. yleistä elintasoa jokai­selle.
Totta kyllä että harva y k ­sityinen
tätä puolta varoja Suo­meen
lähettäessään tulee ajatel­leeksi
;» lähempänä vaikuttinuma
t i e t y s t i on j a tuleekin o l l ^ huo­lenpito'
omaisistamme, mutta tä­mä
yleinen hyöty maallemme ja
sen kansalle on jokatapauksessa
mukana, sitä liuomattayarapana
mitä suuremmat rahalähetyksem-me
ovat.
Omaisiemme turvaamisen vek
vollisuudesta puhutaan tämän
numeron pääkirjoituksessa. Tä­mä
velvollisuus käskee meitä toi­mittamaan
heille, varoja täältä n.
k. kultalasta, josta vaikkei se u-seinkaan
ensikertaa tulevan run-sunhohteisia
ja usein liiallisia
toiveita vastaa* voi kuitenkin
täällä pieneltä tuntuvan summan
tehtiin,
tarkasti
Jokaista työpäivää päälle tulisi
säännöllisesti jotakin , säästää,
•vaikkapa sellainen säästäminen
vaatisi itsekmltäytymistäkin. M i ­kä
voi säästää: d o l l a r in "tai cncm-n
1 ä n, m i k ii \a in puo 1 i dollaria j o -
kaista työpäiväänsä kohti, ellei
pitkä työttömyys: tai sairaus koh­dalle
satu. ]\lutta jos tällaista
säästämistapaa tiukasti noudat­taisi,
olisi siitä tuloksia, jotka
ainakin ajanoloon veisivät toi­vottuun
päämäärään. Työttö­myyden
aikoja tulisi j a lepohet­ken
aika -ajot tain otta m ineii i l -
man ,päkollista työttömyyttäkin,
on suositeltava asia, sillä alitui-.
nen rahkeessa olo joko murtaa
tai taas henkisesti turruttaa i h ­misen.
Säästäväisyys ei saa
muuttua itaruudeksi, eikä työs­kentely
sellaiseksi ahertamiseksi,
ettei ollenkaan henkistä olemus­taan
eikä edes ruumiinsa terve­yttä
ajattele, sillä s i l l o in joutuu
kootut dollarit maksamaan tosi­aankin
liian kalliisti. Lepoliet-kiä
täytyy siis ottaa joskus, vä­liinpä
pakollisen työttömyyden­k
i n ' v u o k s i , mutta toisina hetki­nä
taas voi tienata sellaista
nalkkaa, että vaikeudetta voi
säästää kaksikin kertaa esittä­mämme
summat. Ja jos tämä
säästäminen tulee tavaksi ei sitä
ole niinkään vaikea jatkaa. Täl­lainen
menettely olisi mielestäm­me
järkevää k a i k i l l e nuorille mie-hillemmej
olipa heidän puolue­kantansa
mikä hyvänsä. Huolet­tomana
saisi usea, kymmeniä
vuosia tässä maassa ollut, joka
ei ole niitään ansioistaan tallet­tanut,
katsoa tulevaisuuteen, jos
olisi tätä menettelyä noudatta­nut.
Mutta mehän puhummekin eri­koisesti
sellaisille, joiden, toivona
on kotikonnun saaminen tai l a i t ­taminen
synnyinmaassa. Sellai­sille,
j a yleensä k a i k i l l e , joiden
aije on Suomeen palata, olisi
hyvä usein joko kuukansittain
tai vähintäin puolivuosittain lä­hettää
säästönsä Suomeen. Mar­kan
kurssi t u s k i n enää nykyises­tään
halpenee, pikemmin kohoaa,
ja Suomessa tuo ralia siksi pal­jon
isomman V koron, että sekin
enemmän kuin korvaa pienet
kurssin vaihtelut. Mutta, pää-vä.
Hän luultavasti seurasi p a n ­kin
tavallisia sääntiijä, koskien
lainlaatijien määriiämiä takauk­sia,
mutta lalnausetuoikeuaet
annettiin y k.si no maan su ti r i l ' e
pan kk i i re il le j a. t e o H i s u u d e n 11 a r-j
o i t l a j i U e . On laskettu, ettäJien-k
i l ö , joka lainasi valtakunnan­pa
n kista 100,000. d oi la r i a j o k ai-sena
kolmena kuukautena mut-taen
lainauksensa heti dol^areik
si t a i tavaroiksi ja maksaen l a i -
n at t f i k a i s i n n i a r k oi ss a, sri i v o i t -
t o o i d e n t o i s t a : k 11 u k an U e n ajal­la
300,000 dollaria. Lasketaan,
että yhden vuoden ajalla: jotkut
yksilöt tällaista tapaa käyttäen
ansaitsivat puhdasta voittoa 120
mi l j o on a a d oi l a r i a,
Valtakunnanpankki oi joutu­nut
itse kärsimään häviötä. Me­nettäjä
oli ; suuri yleisö, joka
joutui kärsimään hintojen nou­susta.
Presidentti Ha\-en«;t'Mnia
pidetään välittömästi vastuun­alaisena
tällaisesta tilanteesta..
Katomsi Suomessa.
l i
: Katovuosi, nälkävuosi! .Me täs­sä
maassa pitemmän aikaa olleet
tuskin enää jaksamme käsittää
noiden sanojen kaameaa merki­tystä.
Paljon meillä kyllä kur­juudesta
ja nälkään nääntymise.s-täkin
puhutaan ja tehrdään sitä
s i l l o i n k i n k u n eletään sellaisissa
oloissa, ^ o i t a kotimaamme köyhi­en
nälkäseutujen köyhät asuk­kaat
pitäisivät ylellisyydessä elä­misenä.
Mutta se raskas toivot-tomuu.
s, se kouristava tuska ja
herpaannuttava pelko, jota tun­tee
nälkämaan asukas, kun puo­let
maata, kenties enemmänkin
on täydellisen kadon lyömänä j a
kun nälkäkuolemaa saa todella
katsoa' silmästä silmään, se on
kun onkin meille tuntematon, e-niten
tuntematon j a vähimmin
muistettu kenties niille, jotka s i ­tä
täällä eniten huutavat.
Mutta Suomelle, varsinkin sen
pohjoisosalle, on nälänhädän uh­ka/
näännyttävä kurjuus ja vält-tämättömimpienkin
elintarpeiden
puute elävä todellisuus Sitä on
se taaskin pohjoisosassa maata
kaikki tuhonneen katovuoden
jolidosta. Pohjois-Suomegsa talr-vitaan
nopeasti viljaa jv^uuten on
;ia uhkaavan näläirhädän t irjumi-seksi.
Tällä hetkell.i ou syömä\ilja
Kuusamosta ai\aii kaikki. Sitä
on jollain harvalla ... yksityisellä
aivan pieni varasto omaa järvet-ta
varten j a joku yksityinen sita
voinee ostamalla vielä hankkui.
mutta jiiiäkin on: a i v an hi
Suurin osa •kunnan 14,0.00
kaasta on ostoviljan va
mutta heillä ei ole varoja s
t a m i s e e n e i k ä mi ;i k ä ä n 1 a i s i luo -
tonsaantiinahdoMisuuksia olji ole­massa.
Paikkakunnan kauppiaat
ovat koettaneet kykynsä nu
r \ o . i a .
asuk-rassa,
en os-kaau
syömä v i l j an tarvetta tyydyttää,
mutta siihen he eivät kykenq. K y ­syntä
on jo nyt suurempi kuin
että sitä voitaisiin tyydyttää Jo
nyt on Kuusamon kirkon. sp'jä-kylistä,
|')eninkulmien päästi!, i h ­misiä
ollut, toista v i i k k o a k i n o-dottainassa
jauhoja, saadakiscen:
suuhunpantavaa ja ties,miten
k auan saa vat odot t a a. K e l i ri kk o-kin,
joka voi kestää kuukausia,'
o n e d essä j a p a 11 e n t a m a ss a i nuu- •
tenkin vaikeaa tilannetta. K un
rahtikustannukset vielä: nostavac
hintaa keskimäärin m a r k a l l a 50
penn illä k ilolt a, y m ma rt ä ä: 11 y v i n,
miten vaikea aika o n edess-ä k un
paikkakiinall a ei ole nvinkääniai-sia
ansiomahdollisuuksia Tolsin
'toivotaan myöhemmin vuoden
vaihteessa tukkityömaita: a vautur
van, m u t t a niitä on v a i n yhdellä
vhtiöllä ja; työvoiman tarjonta
tu lee v a r m asti olemaan, kysyn {ä ä
suurempi, tidevat palkat olemalan
sellaiset että työntekijä juuri ja
j u u r i sillä itse elää, puhumalta­kaan
hänen perheestään. Olisi e.r
nempi kuin kevymielistä tuudit­tautua
uskoon, että sieltäpäin
saataisiin mainittavaakaan apua
hätään.
Kunnassa tarvittaisiin viikot­tain
vähintäin 25,000 kiloa syo-mäviljaa
lukuunottamatta, mitä
jotkut yksityiset kykenevät hank
kimaan. Ellei jostain saada r a ­haa
tuon viljamäärän ostamisen
ensimälsten kahden ja puole|n
kuukauden aikana, on paikka­kunnalla
täydellinen nälänhätä j a
nälkäkuolema silmien edessä s u ^
rimmalla osalla sen asukkaista,
sanan kaameimmassa merkityk­sessä.
Kunnan oma asema on sik­si
heikko, ettei se omin voimjn-sa-
kykene mihinkään tehokkair
siin toimenpiteisiin eikä se saa
luotoakaan yksityisistä luottor
laitoksista." \
Tämä selostus tilanteesta teh-;
tiin valtioneuvostolle, pikaisiin
nälänhätää ehkäiseviin toimenpi-:
tfeisin ryhtymisen kiirehtimisek­si.
.Valtioneuvosto on.asian kii-j
o n . n i i t ä onkafin koko kadon
k oh (1 an neessa l^)ll joi s-Su o m essa 1
J a hädän • partaalla olevien luku
ei tällaisena vuonna rajoitu
suinkaan varsinai.sain katoseiitui-hin.
• . Katovuoden•. kohdatessa
p o 11 j o la a t ui e e vii j a \'e ni m i 11 a ki 11
seii d n i 11 a, . t a va 11 isest i *' h non u
v u o s i j a lapsuutejii kokemuk­sesta
tiedän, että silloin ei puu­te
j a nälkä ole kaukana k(iyhän
t: o r p p a r i n.. i t s el 11 s e n j a : i n o k k i ] <i i -
sen mrijasl.i. " I t k u ei auta
m a r k k i n o i l l a , " oli sanani)arten*i
kotipaikallani, -multa melkein
tekisi mi<di itkien p.yyraa. teitä,
arvoisat lukijat,. imiislauiaan ra-
. 11 a lä 11 e t y lv sei 1 ä omaisianne S11 o -
messa. erittäinkin tämän syksyn
ja lalvea aikana. • l^ihumatta-kaan
varojen tuhlauksesta •. kiir-j
un tt a tuo t a v a an ; k o n u ro j u un ta i
muihin liäpeallusiin ja vali.iii|;o]--
1 i s i in- n ai 11 in t ö i h i n , : 111 lee monta
kertaa : kynippidollari. j a encm-mii
n k in. monel ta: tu h la t u k si yli -
(lessä ainoassa illassa, niin ettei
j u u r i : voi sanoa sillä mitään hy­vää
kellekään tehneensä. .Alinkä
i 1 o n te k i s i k' Ti ä n j o t ä n i ä k i n s u m -
ma.' vanhalle isälle, ä idille, vei -
jelle tai sisarelle ja vaimolle ja
lapselle Suomensa. Kenellä ei o-le
sukulaissiteitä Suomessa, en
' l u u l i s i tekoaan katua tar\itse-van,
jos lähettäisj tuon summan
eli edes puolen i-iilä, jollekin.
].)uuttee.ssa kitaroivalle köyhälle
kotikylässään. .loilKi l<ias on
köyhyydessä oleva i vanhukset
tai vaimo ja lapsia kotimaassa,
sen lähetykset: eivät, ellei oma
lähetystä ei eritoiscflti pyydetä.
- . ; . : . - : w , „ : • . ; ; : - ^
Osoittakaa lähetyksenne v a l ­taanottajan
ja lähettäjän osoit­teella
varustettuna osoitteelle
Foreign Department
HANCOCK :: MIOH
^-Perustettu v. 1874.—
Varat y l i . / . . . . . . .$3.000,000.00.
K i r j o i t t a k a a suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
tila- tyoltöinyyden tai sairauden
v u o k s i ''Siihen pakota, saa rajoit­tua
kympi)itaalan lähetykseen,
«-e on ymmärrettävissä sanomat­takin.
Velvollisuuden laimin-ly('
nti ei ole milloinkaan hyvä.
Kaikkein surullisinta on se m i l -
loiir se tapalitiui viimeksimaini­tuissa
suhteissa;. Siksi: pyydän
erityisesti muistuttaa: Älä jätä
periuvttäsi tai köyhiä vanhempia­si
puutetta kärsimään katovuo­den
kafsinee^sä kotimas.sa. Lä-
11G t a. he il le v a r o j a m i k ä l i suinkin
voit. Velvollisuuden täyttämi­sestä
.-johtuNa tyydytys, muusta
puhumattakaan, on oleva, palk­kasi.
^ I
Sijaistonnittaja; ::
Seitsemän taloa palanut.
Haliburton kylässä lähellä
Lmdsayta. Ont., paloi toissa l a u -
antai-iltana maan tasalle .seitse-:
man pientä ijakennusta aiheutta­en
vahinkoa $6,000. Palo luul­laan
saanelen alkunsa eräästä t a l ­lista.
•i
m
i
I
m
ia.JL..j..a..^..
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankm kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
Ai/
1
ia
ii
m
m
M
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa- Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
f
i
I
SUOMEN MAE&KAA OANADAN DOLLARISTA.
Kaikki läh^etykset osoitetaan pöstin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on, $3.00 seuraavq^sa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyjksille' on
40c summille $40.00 asti^ 50c summille $50.00 aati,
75c. summille $100.00_ asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25e.
TiedustelkaA eijikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne railoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar.
kasti ^ ' 1
PORT ARTEUBi
mm»
O m ^ CANADA.
JÄI
-ii*"',-»^ "r, v ^ , V V ' ' """^ ^-^