Canadan uutiset, October 25, 1923

              ttff. I 1 -n it I 1 *
1
' k V )> . tr» •*• - f
K V o 4 1 .
K • >
; POB^S" iBTHOT, 'toi*, OAH-&©A, löretain^ Lofeak. 25 p. 1923 NUMERO 43
^ . J L *mJS^-^*^ ^^^^^^^^^
i,iiu.iitiiwii munii
<f 1»f C _
, «,1 t .
(41*
H r * - « » T K
t4 *•
r I
_1J v i
tervettä siementä ja uusien kas­vattajana.
(Kokeilujen 'kautta
on saatu selville, että mitä «pa­remmat
siemenet perunankin vil­jelyksessä,
sitä pareramat tulok­set,
tavallisesti monien kymme­nien
bushelien : erotus lekkeriä
kohden. Tätä seikkaa eivät ta­vallisesti
maanviljelijät ota 'huo­mioonsa,
joten 'oUaan välinpitä­mättömiä
siementen suhteen ja
hyväksytään siemeniksi kaiken­laiset
jäätteetkin, etenkin jos
siemenperunain hinta on jonakin
keväänä kallis edellisen: vuoden
sadon vuoksi./
Rikkinäinen ja loukattu pery-na
ei (kasvata itua siinä määrin
kuin eheä, sillä vtalven kuluessa
on siitä elinvoimaa kadonnut, se
pn kääpeintynyt ja muuttunut
enemmän taikka vähemmän te-hottoiiiaiksi
uutta iperunaa kas­vattamaan.
Mitä kirkkaampi ja
raikkaampi siemen, sitä parem-
\pia tuloksia voidaan odottaa.
Myösldn liian usein pilataan
siemenet sillä, että ne säilyte-täiin
liian läiinpimissä paikoissa
talven yli, niin että siemenet
pehmenevät talven %uluessa j :i
alkavat a ik a i s in k e v ä ii 1 lä k a s v a t -
t a a i tu a, n i i n e 11 ä i d u t s i e m e n yiK' -
sen aikana ovat jo liian pitkiä,;
Siementperunat tulisi sälyttää
niin viileissä kellareissa ja maa-kuopissav
että itu ei rupea kas­vamaan
ennen kuin ne itämistä
varten nostetaan erityiseen paik­kaan.
Hyvä tapa olisi heti sie-mennoita
valittaessa panna ne
pionemipiin erikoisiin laatikoihin
taikfka koreihin, joissa ne säily­tetään
yli talven, niin että mä-täneraisen
ja muiden tautien
vaara kävisi malidollisiiraman pii'-
nelksi. Täten' voitaisiin siemenet
säilyttää mahdolisimman hyvinä
yli talven.
/Siemenperunoiden • idätyksessä
useimkin tehdään se virhe, eitä
annetaan itujen kasvaa liian pit­kiksi.
Itujen ei saa olla pitkiii',
vaan tulee silmujen juuri olla
puhjenneita silloin, kun siemen
maahan lasketaan. Tavallisesti
näkee perunansiemeniä, joissa on
monen tuuman pituiset idut, jot­ka
liikutettaessa katkeilevat!
Tällä tavalla on ituun annettu
kehittyä 'pälj-on siemenen elin­voimaa,
joka icfun katketessa hä­viää,
y
Joka talitoo pyrikiä .parhaisiin
tuloksiin perunain kas\^atukses-sa,
olkoon varovainen siemenien
hoitamisessa aina maasta nosta­misesta
alkaen kylvämisoan
saakka. Kun sillä tavalla tekee,
saattaa hän toivoa parhaita l i -
loksia (kylvöistään.
5^
ja täysjn 'kypsyneill3! kapoilla
tällaiseen tarkoituikseen. Tämän
lisäksi poifkaset munivat paljoa
pienempiä munia kuin vanhem­mat
kanat. Kun munasta kehit­tyvän
poikasen koko ja voima
riippuu haudontamunan «uuruu-desta,
on luonnollista, että aivan
nuorten kanojen pienistä munisr
ta ei voi kehittyä vöimalkkaita
poikasia, ' jotka kestävät ensi
viikkojen elämän. Jo jkauan sit­ten
'ovat tottuneet kanankasvat-tajat
tulleet Ihuomaamaan, että
vuoden vanhojen kanojen munis­ta
keihittyy paljon voimakkaam­pia
poikasia kuin aivan nuorten
kanojen munista. ' /
Vielä on otettava huomioon e-räs
hyvin tärkeä puoli ruokinnan
suhteen. Monet kanankasvat-tajat
syöttävät munimisen aika­na
erittäin niitä kanoja, joiden
munia tullaan käj^tämään hau-dontamunina.
V^ieläpä monet
kanankasva11ajat al'kavat jo syk-vsystä
saakka ruokkia voimak­kaasti
niitä kanoja joiden munia
a JK"» va t se uraa vana! k evää nä
käyttää haudontatarkoituksiin.
Tämä on tri Jullin mielestä huo­no
tapa sillä liiallinen ruokkimi­nen
vaikuttaa ,ja aikaansaa sen,
että näiden kanojeninunat eivät
tuota niin liyviä"^ tuloksia kuin
muuten, jos vain tavallisesti ka­nat
ruokitaan. Liiallinen syöt-täminen
vaikuttaa muniin sillä
tavalla, että ne eivät haudu niin
-hyvin kuin sellaiset, j'oiden tuo­tantoon
ei ole käytetty väkipak-koista
ruokintaa. Hyvä hoito ja
Jiyvä, puhdas huone sen sijaan
vaikuttavat edullisesti munien
haudontavoimaan ja poikasien
kestävyyteen elämänsä ensi ai­koina.
Näitä neuvoja tulisi 'kanankas-vattajain
seurata, kun valitsevat
kanat 'haudontamunien muni joik­si^
sillä siten saataisiin paremmat
tulokset kuin viime vuosina on
ollut yleisesti ihavaittavissa ka^
nankas vatuksen alalla, i Muni joi­na
tulisi 'käyttää vuoden vanhor
ja kanoja ja hoitaa niitä erityi­sellä
'huolellaj mutta välttää liial­lista
ruokintaa. <^
i i i
'.ameet joilla ei ole suuremjpaa
ravintoarvoa. Maanviljelyshal-lituksen
kehoitusta saattaa veh­nä
ennen sotaa vallinneeseen a-seipaan
karjankin ja kanojen
ravintona on saanut lisä vahvi­ketta
sen kautta, että monet
maanviljelijät keskilännellä ovat
jo ryhtyneet sitä käyttämään
väkirehuna
voinut luoda. Juuri tältä kan­nalta
on - aikaansaantia ilolla ter­vehdittävä.
Mutta tämä ihastuttava lattia-ryijy
ei tule; yksinään > edusta­maan
uudempaa suomalaista kä­siteollisuutta
Tukholman lähe­tystössämme.
Käsityön Ystävis-karjalleen.
So amaa '«^ kudotia^a^ ni , p•a ,r aill,a an k,u l.l an, ga
mmoennoeftftoei^lyrya .vr or .i\s. \i,v a+t 1 kanoj•e n ^k as- smisen h• ohtoista i h•u ^o ne.k a..l.u..k an-vflttfliflt
r ^ ^ r h i ^ . r - A 1 " , 4 - gssta, ja suomalaista tyota on
kvaautttatjaa t maanry; htyEär äs- kMäyictthäimgaänäinn
valtion 'maanviljelijäin ko-opera-tivisista
yhdistyksistä julkaisi
äskettäin luettelon erinäisistä
väkirehuista joiden tilalle nyky­hetkellä
voitaisiin ruveta veh­nää
käyttämään, koska Sen käyt­tö
olisi taloudellisesti hyödylli­nen.
Yhdistys viittaa erityise-^ti
siihen, että vehnän hinnat ovat
olleet huomattavasti alhaisem­mat
kuin useimpien muiden vä-kirehujen.
Tämän jo tulisi viitata siihen,
että nykyhetkellii tulisi kanan-kasvattajienkin
käyttää onem-mäp
vehnää kananravintonn
kuiji on viime vuosina käytetty,
sillä siitä o-lisi hyötyä tuloksiin
ja .samalla ravinto tulisi huomat­tavasti
huokeammaksikin.
niinikään se pähkinäpuinen ka­lusto,
^kustavilaista tyyliä, joka
Itulee saamaan sijansa samaisessa
ryijyhuoneessa. Totisesti, sen
huoneen ovelle kannattaisi teks-tat:
made in Finland, suomalais­ta
tekoa, vieläpä kultakirjaimin,
sillä moisista saavutuksista,voim­me
ylpeillä!
Eräs historia Xloyd Georgesta,
Eräässä hiljakkoin ilmesty­neensä
englantilaisessa teoksessa-
(Sir Henry Lucy-Diary of a
Journalist) kerrotaan seuraava
historia entisestä Englannin
pääministeristä Lloyd Georges­ta:
Myöhään eräänä yönä v. 1915
oli silloinen raha-asiain ministe­ri
matkalla maatilalleen Sur-reyssä.
Hänen autonkuljettajan­sa
pysäytti eräässä pai kassa au­ton
sytyttääkseen lyhdyt. Hä­nen
sytytellessään etumaista
Viron/ vanhin Jirjallinen muisto-
' merldd.
Tallinnan kaupungin arkiston-hoitjaja
Greiffenhagen ilmoittaa,
että kaupungin arkistosta on löy­detty
n. s. vakkokirja (luettelo
talonpoikien ulosteoista), joka
on peräisin Kullamaan pitäjästä
j ^ kirjoitettu 1500-luvun alussa.
Kirja käsittää 145 sivua, on si­dottu
i^ahkakansiin ja sisältää
kolmella käsialalla kirjoitettua
tekstiä vuosilta 1520—1528. Eri-kpista
huomiota lierättävät talon
poikien lukuisat pakanalliset ni-
'met; ja paikannimet, samoin.vi­rolaiset
sanat tekstissä, kuten
*'Avessikiui'' (vesikivi, nykyään
'lyhentynyt muotoon veski-myl­ly).
Mutta mikä kirjalle antaa
erikoisen arvon, on se, että sen
loppuun on ;senaikuinen Kulia-maan
pappi I i . Hartman kirjoit-tanuty
vironkielisiä rukouksia:
''credo"; ''Ave Maria" ja "Pa­ter
nostcr". Ne ovat kirjoitetut
sinne v. 1520 ja 1528 välillä.
lyhtyä nousi Lloyd George pois Koska tähän asti tunnettu van-katsoakseen
että takimmaiset l ' ^ ^ ^ vironkielinen kirjoitus eräs
'm
- a t m
. . 1 . . ruiMaiiiiiBjit^ifti-y^mi
- l i v )
*<f*h , . » 1 r ( . . J l K*
1
1 1 . ' » . » * — .*
iv
Jm-:
OSASTO
Siemenperunain nosto ja
säilytys.
Perunoita nostettaesssa ei u-seinkaan
välitetä siitä, minkä
verran perunoita rikkoontuu huo
limattomuuden kautta nostossa
ja korjuuseen saatettaessa. Rik­koontuneet
perunat tavallisesti
synnyttävät mätää ;ja muita tau­teja
säilytyspaikoissa, millaiset
taudit turnielevat ja tuhoavat
suuren määrän säiliössä olevista
perunoista.
Erityisesti koskisi varoitus
huolellisuudesta perunoita nos­tettaessa
maasta, siinä kun ote-taan
talteen siemenperunat seu­raavaa
kevättä varten. Huoli­mattomalla
nostotavalla, kun pe­runoita
nostettaessa rikotaan
kuokalla ,talikolla taikka muulla
aseella^ jota käytetään välinee­nä
nostotilaisuudessa, heikenne­tään
siementen arvoa ja saate­taan
/paljoa pienemimäksi seuraa­van
vuoden sato.
y. Mikäli rikkoontumisia siemenpe­runoihin
• ilmestyy nostotilfiisuu-des^
a, sikäli menettävät siemenet
Vehnä siipikarjan ravintona.
Kanojen ravintokysymys on
tärkeä ylitä hyvin maanviljeli­jöille
jotka vain pienemmän
määrän pitävät kanoja kotitar­vetta
ja myyntiä varten, kuin
niille, jotka erityisalanaan pitä­vät
kanankasvatusta. Sen joh­dosta
^ huomauttavat Yhdysval­tain
Maanvil jelysdepartementin
kanakasvatukscn erikoistutkijat,
että nykyisin, kun vehnän lun-nat
monissa valtioissa ovat yhtä
alhaalla kuin koornin, vieläpä
halvempiakin, olisi pidettävä e-rittäin
suotavana käyttää huo­matussa
määrässä vehnää kanan-ruokana.
Sodanaikuinen vehnän
säästämisen vaikutus on yhä vie­lä
huomattavana,, mutia talou­delliset
syyt eivät enää. pakolta
käyttämään vehnää yksinomaan
ihmisten ravintona. Päinvastoin
on vehnää monin paikoin maata,
niin runsaasti ja se niin halpaa,
että on taloudellisesti hyödylli­sempää
käyttää sitä sekä karjan
että kanojen Pavintona kuin
koomia. |
Koorni ja vehnä ovat parhaim­mat
jyvä viljat kanoille jk on nii­den
arvo melkein yhtä s^uuri sii­nä
suhteessa vaikka vehnää voi
pitää hyödyllisempänä kuin koor
nia, joka pyrkii liiaksi lihotta­maan
kanoja yksikseen syötetty­nä.
Parhaat tulokset saavute­taan,
jos vehnää ja koornia syö­tetään
puoleksi kumpaakin mu-
Nuoria, kanoja ei pitäJÄi ;käyttää
haudontamunien munijoiksi.
Kananmunien ihaudonta tuotti
huonot tulokset viime keväänä
kautta koko maan. Siihen vai­kuttivat
monet erilaiset syyt, i l ­moittaa
Yhdysvaltain Maanvilje-lyshallitulksen
kanankasvatus-tarkastaja,
tri M. A. JuU rapor­tissaan,
jonka hän on äskettäin
julaissut havainnoistaan haudon­nan
tuldlvsista. Yhtenä vaikut­tavana
syynä on ollut se, että
vuosi vuodelta on käytetty liian
nuoria Ikanoja haudontamunien
munijoina.
Tutkimuksien tulokset osoitta­vat,
että 'liau^lonnan tulos riip­puu
siitä, miten voimakas on ka­na,
jonka munia haudotetaan
poikasiksi. JosVkanat ovat voi­makkaita
ja terveitä ja jos ne
pidetään mukavissa ja puhtaissa
suojissa, on haudonnan tulos tar
vallisesti 'hyvä, jos ihaudontako-neet
ovat "kunnollisia ja ne hyvin
hoidetaan ja haudonta tapahtuu
hyvän huolen vallitessa. Tri J u l l i nimakanoille. Paras seotus on
lyhdyt myös olivat kunnossa.
Autonkuljettaja, ci huömahmit
että, hänen matkustajansa oli-poissa,
vaan lähti ilmaninuuta
ajamaan edelleen ja oli pian ka­donnut
näkyvistä. Hyljätyllä
valtiomiehellä ci ollut muu neu­vona
kuin lähteä jalkaisin tal­lustelemaan
jäljestä. Kun hän
oli kävellyt jonkun matkaa, tu­l
i hän erään suuren hyvin va­laistun
rakennuksen luo, jonka
hän tunsi mielisairaalaksi. Hän
soitti ovikelloa ja selvitti tilan­teen
portinvartijalle. Mutta tä­mä
vaan pudisteli päätään. Tai­pumaton
portinvartija aikoi
juuri sulkea portin uudelleen,
kun L. G.: hädissään huudahti:
— Mutta minähän olen raha-asiain
kansleri.
Paljastus ei kuitenkaan tehnyt
mitään vaikutusta. Portinvarti­ja
vaan edelleen pudisti päätään
ja sanoi maltillisesti:
— Aivan/ niin, meillä on /)o
kuusi kappaletta sitä lajia sisäl­lä.
Kävelkää te vaan eteenpiiin.
Jos käännytte vasempaan, olette
kyllä ennen aamua kotona.
Tässä ei siis auttanut mikään,
joten L. O. sai taas painua pi­meyteen.
• Pian kuitenkin il­maantui
kadotettu autonkuljet­taja,
joka perille tultuaan oli
Imompu, että vaunu oli tyhjä ja
lähtenyt etsimään kadonnutta
isäntäänsä.
uskollisudenvala, on vuodelta
1545, niin ovat nyt löydetyt ru­koukset
vanhimpia tunnettuja
vironkielisiä kirjallisia muisto­merkkejä.
Yhdysvaltain kullan ja hopean
tuotanto.
Amerikan Yhdysvaltain raiia-toimisto
on äs^kcttsiin julkaissut
tilaston sanotun maan kullan ja
hopean tuotannosta, kalenteri­vuonna
1922. Tämän mukaan o -
llvat tuotantomäärät unsseissa
seuraavt:
Kulta
. . . . 345,630
. . . lfe,704
Alasia ..
Arizona
California
Colorado
Idaho ...
Michigan
jMontanja
Nevada .
Hopea
• 770,232
4.627,738
712,157 3,095,480
324.456 6,018,781
22,91 5,791,413
— 360.811
. . . 73.443 9,682,304
. . . 160,044 8,287,704
Uusi Meksikko 19,553 764.031
Oregon . . .,
E.-Dakota .
Texas
Utah
Washington
•Filippiinit >
23,728 150,347
320,402 121,427
19 653,657
107,175 15,465,702
9,394 219,393
73,840 27,90.1
on tullut siihen havaintoon, että
haudonnan tulo/kset eivät tänä
vuonna ole olleet .niin hyvät kuin
olisi saattanut otafksua ja odot­taa.
'
Nuorten kanain käyttö hau-dqntamunien
munijoina on vai­kuttanut
huonoihin tuloksiin
seuraavalla tavalla: Kun nuoria
kanoja käiytetään munijoina 'hau­dontaa
varten voidaan usein sii­hen
käyttää aivan kypsymättö-miä
ja keskenkasvuisia kanoja.
Sillä tavalla vaikuttaa tämä hau­donnan
tuloksiin, sillä nuorilla
arvonsa, sillä rikkoutunut sie- kanoilla ei ole sitä voimaa ja
^HTjnenperuna ei vastaa eheää ja J kypsyyttä, «milkä on vanheniniillä
tämä: 1 pauna murskatulta
koornia, 1 pauna vehnää ja 1
pauna kauroja seotettuna yh­teen.
Vaikka vehnä onkin hyvä ra­vintoaine
lypsylehmille ja liha­karjalle,
täytyy se silloin jau­hattaa;
jota vastoin kanoille veh­nän
voi syöttää kokonaisina jy­vinä.
Maanviljelysdepartementti huo­mauttaa
myöskin, että vehnä 89
sentin hiiinaila bu^heL mikä on
keskimääräinen hinta useissa
keskilännen • valtioissa, maksaa
$29.66 tonni, ^oka on halvempi
hinta kuin useimmat muut rehu-
Eräs suomalainen loistoryljy.
In medias res: uudemman sdo-malaisen
käsiteollisuuden kaik­kein
korkeimpia saavutuksia on
se mittasuhteiltaankin valtava
. ' Yhteensä 2,363.075 56/240,048
Hopean arvo oli 1 dollari uns­silta.
Kullan: tuotannon arvo
nousi yhteensä 48,849,100 dolla­riin.
Oli niin huono vatsa, ettei
hänvoinut syödä mitään
Lisäsi painoaan 14 paunalla- ja sa-hoi
tuntevansa kuin uupi nainen.
Rouva iiouisa Cooper on 68 vuoti­as
ja asuu ^Villov^ Hiirissä, 111. Hän
lattiaryny, jonka Käsityön Ystä• klrjojittaa seuraavanlaisen kirjeen.
, ,-1 .... . , "Ennenkuin alotin ottamaan Nuga
vat ova.t' vast ikaan saaneet vai- ^^^^^^ f^j^ä kärsin kaasusta, jota oli
miiksi, ja goka ministeri .Söder- suolistossani. Ruuansulatukseni oli
hjelmin TukMoma-kodissa t u l e . X T o ^ ^ L ^ ^ ^ l u n ^ ^ ^ n T l
oraalta osaltaan edustamaan kän- ras. Kaikki mitä yoln syödä oli ya-sallista
kultturiamme. On vai- hTäonn ea bvifoflisno ppsyiaöad.ä mOetelktteuinan im itNä ugtaa-keata'sanoa
mitä enemmän ihai-; hansa. Lisäsin painoani 14 paunal-lliissii
, MMaarrfgfaarreeftaa AAhnlisstieedatimin mmaaililiida ^g g^jgi tnOnnleenn hiutsoemnain knuuitn seunu dpeakrshi animal­-
jonka väriasteikko — pehmeän
pehmyt ruskeanharmaa ja lem­peä
siniväri — hivelee ei vain
silmään, vaan koko olemusta,
vaiko työsuoritusta, jota itämain
setkin matto taiturit voisivat ka­dehtia.
Tässä yhteydessä tekisi
suorastaan mieli puhua kultturi-propa^
andasta, niin käytännöstä
kulunut kuin sana onkin: epäile­mättä
välittää se ulkomaisissa
katsojissa vakaumuksen.siitä, et­tä
vain korkea sivistys on sen
maksi lääkkeeksi, mitä koskaan en­nen
ole^ ottanut." Nuga Tonesaa on
oikeastaan kahdeksan eri lääkettä,
jotka vahvistavat, Jpuhdistavat ja
järjestävät heikoja ja väsyneitä e-limiä
ja ruumijn osia. Koettakaa-sitä
itse ja olkaa vakuutettu. Koko­naisen
kuukauden. varasto maksaa ai­noastaan
$1.25. ' Nuga Tonea on
myöskin myytävänä kaikissa hyvissä
apte€|:ei8sa, jotka_takaavat sen täy­den
tyydytyksen tai muussa tapauk
sessa palauttavat rahanne. (Katso­kaa
garantiaa jokaisessa puUosaa.)
Sitä voi tilata sujoraan myöskin pos­titse
postlvapaan^ osoitteella: Na-tioiml
Laborator/, 1026 S. Wahash
Av^{, Ghic^o, 111., lähettämällä sen
i e.
^4
^1-