1949-01-08-07 |
Previous | 7 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Näin Tuosi^ vaihteessa nukataan telidä tilinpääia^ ja ylisiä katsauksia kuluneen vuodm saavutuksista, mene^ksistä ja Tirhsistä. Niiden perusteella sitten suunnitellaan seuraavan vucdep tniminta. Ntmieroiden [parissa työskentelevät henJ^t tekevä: tilinpäätasiään ja koettavat U l an korkeita liikevoittojaan sovitella [uiitiretta niistä TnahHnmsimm^t^ [hän menisi tuloveroina hallituksen I pohjattomaan sakkiin. Tämän manr tereen* taloudellisten työvaenjärjesto- 1 jen napamiehet Murray. Green ja Co. helisyttelevät ylen lihavia juuda^n-ninkejään taskuissaan, mitä heidän herrainsa pöydältä on tippunut palk-i kioksi on^en Järjestöjensä pettämis- [ hommista. Tavallisella rasvanahkaisella työläisellä ei ole paljoakaan I xuLänvaivaa vuctuisessa tilinpäätök- I sessä. Joulukuun viimeisenä päivänä pistää kätensä taskuun ja jos joku [sentti siellä sattuu olemaan, niin se I on sitten sitä ylijäämää-tulevaistiuden I turvaksi. Kuluneen vuoden opetuksien perus- [ teellä luoimöllisesti jokainen suunnittelee tulevan toiminnan. Kuponki-jen leikkaaja suunnittelee ja imeksii I voittojensa k a k s i n kertaistumisesta. I Murray, G r e ^ ja Co. vaivaavat päätään millä keinolla he-saisivat-jouk- [ konsa täydellisesti alistetuksi isän- [ tiensä rautakoron alle. Siinä liom-issa rengeillä taitaa ollakin sellai-n pähkinä puhtavana mikä ei hevil- [ lä mene rikki. Rasvanahkainen työ- [ Iäinen huomattuaan vuotuisen tilin- I päätöksensä osoittavan tappiota, tu- [ lee varmaan nostamaan joukkonyrk-kinsä, ja antaa isännille ja rengeille sellaisen mällin, että tuntevat sen vielä tuomiopäivänäkin ja o', taa ; omansa korkojen kanssa. liienee paikallaan luoda, lyhyt kat- [saus meidän kotinurkkien hommiin I niin saavutuksiin nähden, kuin myös- I kin mahdollisiin erehdyksiir..' Meitä I edistysmielisiä suomalaisia lähinnä luonnollisesti on SJ:n toiminta ja osuustoimintaliike ja myöskin urheiluliike. Yleisesti katsoen CSJ:n saavutukset ktllttuurisella alalla kuluneena vuonna ovat olleet huomattavat. Kuluneena vuonna vietettiin kahdet huomattavat kulttuurijuhlat. 'Kiertävänä puhujana^Aku Korhonen teki puhujamatkan rannasta rantaan ja nyt ovat opintokurssit käynnissä eri paikkakunnilla. Järjestön äänenlsan-nattajan Vapauden haastskampanja osoitti, että Canadan suomalaisten enemmistön tuki on sen takana. Nämä kailcki ovat historiallisestikin merkittäviä saav]|tuksia, mutta saavutuk- , isistä huolimatta järjestössämme i l - menfevät omat heikkoutensa jatkuvasti vuodesta vuoteen. Yleisissä järjestön ediistajakokouksissa me olemme koettaneet saada selville oikeaa menet-telytajiaa, millä tavalla voitaisiin saada vedetyksi suomalainen nuoriso koko. maata . käsittävässä mittasuhteessa toimimaan järjestömme riveissä. On tehty hyviä päätöksiä mutta ne ovat suurimmaksi osaksi Jääneet vain paperlpäätöksikii. Siis emme ole saaneet haraviimme käytäimöllistä menettelytapaa siinä suhteessa. Syy ei suinkaan ole nuorisossa, vaan meissä vanheipmassa, hautaan menevässä polvessa. Eikä se ole tämänpäiväinen ilmiö, vaan sen juuret juontuvat sieltä saakka kun täällä syntynyttä suomalaista siikupolvea on alkanut kasvaa ja kehittyä. Suomesta tulleilla siirtolaisilla tässä maassa oli aikaa perustaa perheitä, mutta heillä ei ollutkaan'enää aikaa kasvattaa lapsiaan siihen suuntakin, että he sataprosenttisesti olisivat astuneet tilalle edelleen vaalimaan suomalaisia kQlttuurisia perinteitä. Meidän vanhan polven aika on mennyt joukkdiikköden psrustaaii-sösa ja niiden-hoiHaunisessa niin tar-l^ pin. että lapsiamme kasvatus on j i ä - nyt kokonaan koulun ja koulun muodostaman seurapiirin huoleksL Saurin piirtein sanoen, suomalaisten PCT-heiden keskuudessa, olkootpa he aatteellisesti inihin leiriin hyvänsä kuuluvia, on kaksi ryhmää. Vanhemmat ahertavat edelleen niiden ky$ymykä-en ympärillä minkä eteen ovat elämänsä uhranneet. Lapiet taas ^ v ät ja toimivat sen mukaisesti mitä koulu ja seurapiiri on heidän ajatuksiinsa, juurruttanut. Tuloksena siitä on ollut, että lapset täkäläisen koulukasva-txiksen saaneina katsovat oikeudekseen ottaa sellaiten vaicaumuksen. että vanhemmat, eivät tiedä m i t a ^ ja että heidän toimintansa etenkin työväen Isysymyksien hyväksi on ollut ja on edelleen heidän tulevaisuutensa haitaksi. Osa suomalaisesta nuorisosta jo on kai meiuiyt niin pitkälle, että koettaa salata sucmalairen syntjrpe-ränsäkin. Kielellisessä suhteessa ollaan harppa-askelin menossa siihen, että jo ainakin täällä syntj-y toisen polven suomalaisten ja isovanhempien välillä piää olla tulkki jos roieU-tään saada asioista selvä. Kieltämättä SJ:n toiminta on myöskin osaltaan kärsinyt mainitim-laisssta olotilasta. Lisäiisi järjestömme toimintaan on häirit:evästi vaikuttanut hallinnollinen vaino. Se kar-koitti. aikanaan nuorison toiminnasta. Se säikäytti nuorison ja yhtä paljon tuhosi toimintaa varsinaisen jäsenistön Iceskuudessa. Viimeisen muiialukkoaikakauden jälkeen on järjestön toiminta toisinpaikpin elpynyt entiselleen, mutta toiset paikkakim-nat ovat vieläkin retuperällä. Samein on toimiiman elpymistä ollut sen osan nuorisonmie keskuudessa, mikä on vielä järjestön vaikutulcsen alaisena Nuoriamme cn toiminnassa v.- ja u.- seuroissa, laulukuoroissa, näyttämöllä jne. Lähtiessämme taivaltamaan nyt käsillä olevaa vuotta pitäisi jokaisen järjestöön kuuluvan yksilön, osaston ja vieläpä avainasemissa olevien-johtoon asetettujen komiteoiden tarkistaa mennyt toimintansa Ja sen penisteella vedellä suuntaviivat tulevalle toiminnalle. Jokaisen täytyy myöi^tää, että vaikka me voimme hyvän puolelle merkitä useita saavutuksia, ilmenee myöskin heikkouksia. Esimerkiksi SJ:n Länsi-Ontaripn osastot sairastavat yleisesti verenvähyyttä, toiset osastot ollen kuoleman kielissä. On totta, että esim. Port Arthurista ja ympäristöltä on vanhaa järjestön aktiivista joukkoa siirtynyt parin vuoden ajalla maan poveen lähelle 30 henkeä, matta vielä niitä on Jälel-läklh.^ on seöaista joukkoa mikä on suosiollista järjestön kulttuurillisille ja niille periaatteille mitä järjestömme äänenkannattaja, Vapaus, edustaa. Sitä parhaiten todistaa viimeksi Icäy-nyt haastelcamppanja. Williami-poi-ka eräässä kirjoituksessaan kyselee syytä, minkä vuoksi esim. Port Arthurin Vapauden lukijoista on vain ,5 pros. osaston jäseniä. Vastakysymykseksi voitaisiin WilliamiUe asettaa, että onko Williami-poika ja me toiset osaston jäsenet tehneet voitavamme jä-seiunäärän nostamiseksi? Onko Länsi- Ontarion aluekomitea tehnyt voitavansa koko alueen osastojen jäsenmäärän nostan^iseksi? Ollaksemme rehellisiä ifseämme ja Järjestöä kohtaan täytyy meidän tunnustaa ettemme ole järjestämistyölle paljoakaan' kiinnittäneet huomiota. Ehkä myöskin on osastojen sisällisessä toiminnarsa parantamisen varaa. Olen kuullut, että seuraava yleinen SUOMEN LHITIEN ( V d i o B B B saeriUumt Triö _ tonJtanhrimo) . Hä;!änki, joiihik. 18 pnä 1M8. , TTOlTOlHlX VUEN PK1KK.O ! nostaa pSätäSnvPitkätt ajan jälkeen i ja tämä on luonnollisesti ahtanut k i i - ; taiOiaeen kirjsltnsalheen etfilBe lÄ- ! esittärtObissä muodossa Ja sfiOUK muutok- , -elia. että lakoakieltojfiykl^ J U pois.** ! SOTOAIDEK r A i v i E X t S - 1 AIKA AEMEUASSA dine. Hamtuksenpfit-äfinenkannat- ^en ^velusa^an ötaiidcsta_£m Puolustusrevisiotoimikunnan saatua päätöksen mietintöönsä mm. sotilaita ja Saamea 8«si«li(k»i«fcnu(tti tarkastelee kuntien osuutta täjnstyOQl-syyden yMpttfimisticä Ja toteaa, että kannat ovat EUhtautuneet huooainmin! kuin valtio työttömyyden tra-Jumlseen. i paa Sana (skdl) kirjoittanut asiasta VIIME VUODEN PARAS HelsBiddläiaeH ; nrhefiatoiuittojain kerlio on kcskmidesnair toiadleton äänestyksen pemrteelia j n l i s t a n ut hiihlomestari Heikki Basnn Suomen Tiime vuoden parhaaksi urfaeiliJaksL Heikki voitti St. Moritzin talviolympialaisten yhdistetyn kilitaUoa ja kultamitalin. järjestön laulu- ja soittojuhla pidetään täällä Port Arthurissa. Jos niin on, niin £en valmistaminen lankeaa tämän alueen osastojen ja ennenkaikkea Port Arthurin osaston niskoille. Juhlan entistä paremmin omUstmnl-nen luo meille tavoitteen, jonka eteen kannattaa ja täytyy työskennellä l u jasti. Moni ehkä ajattelee, ettei ole vielä kiirettä kun on teista vuotta a i kaa. Asia ei ole aivan niin. Tällaisten koko maa! a käsittävien juhlien valmistelu ei ole koskaan lilan ailads-ta. Minä olen varma, että esim. laulukuoro "Kaiku" tekee jo nyt työt silmällä pitäen tulevia suurjuhlia. Eikö «Iisi syytä Ja tarpeellista ruveta suunnittelemaan soittokunnan perustamista ja miksei uusien^Jaulukuorojenldn. MyösMn on keinolla millä hyvänä saatava nousemaan^vpiimstelu- ja ur-heiluhike entistä, voimakkaammaksi. Meillä on varma tavoite, minkä onnistumiseksi on tehtävä työtä. Lähte-kään »me siis tarmolla tekemään työtä, osäs'.ojen jäsenmäärän nostainisek-sl ja osastojen kulttuuristen pyrkimysten^ elvyttämiseni. Siinä työssä johtoa ja Innostusta antakoon paikallinen avalnaserhissa oleva johto Ja kaikld järjestön vastuunalaiset orgaanit. — Losojätkä. pääkirjoituksen, jonka l<H>ussa sanotaan mm. seuraavaa: "Mitä nimenomaan palvelusaikaan tulee, ehdottaa revision enemmistö 9 Lehti kirjoittaa mm. seuraavaa: i Palvelusaikaa tavalUsiUe asevel- -Nfihtävästi monissa kunnissa yhä i ^ oUisiUe. 12 kk. palvelusaikaa erikoisen vaUitfievana käsitys, «ttä aikaiaem- i saaviUe. kun taas revision mat suhdanteet edelleen Jatkuvat, eikä I ^kansandemokraattinen v ä h emmistö niissä sen vuoksi ole öixehditty toi- '\ ° " ehdottanut vastaavasU 6 Ja 9 kk. menpiteltä. Hyvin monissa kunnissa taloudellisia rasituksia Ja el tiettävästi ole ryhdyUy edes alusta- i tyovoimatarvettamme ajatel- V i t o toimiin asiassa. Ei ole suunni-! Jalkimmämen kanta hy^-ta tehnia. .ei miLfirärahaesltyksia, p81n- Puolustettavissa. Samassa yhteydessä vastoin, kuten 9n sanottu, kunnat ovat fi"'""""^ naisten ••asevelvollisuut. ta" kohtaan — mikä tarkoittaa vies-sääpalvelu-. Ilmavalvonta-, "muödM"urvasta i sairaanhoito-, muonitus- ja varushol-tokanslia- ja tolmistokoulutusta Ja katsorieet voivansa vielä vähentääkin ; työmahdollisuuksia. Tästä ehkä hy- J vinkin vaaralliseksi asiantilasta on nyt aika päästä. K u n - , , , , , , , tien on tarmokkaasti Ja nopeasti saa- - " « ^ f ' ' ^ ^ ^ f ^ vapaaehtoisuuteen — taholla tava koneistonsa liikkeelle, s u u n n i t - ^ telemaan työmahdollisuuksia ja Jär- '»«fetaan demokraattisella jestämään asioita siten, että suunni- ^^^^^^^^y""™»^"^);^:"« ' J "" telmat voidaan tarpeen vaatiessa no- I ..1°««Jf ^^tö" ei vain tule vällttö-masti mieleen, va^in tama ajatus on Oikaisu Tiistaina, tammikuun 4 pnä julkaistussa Timminsin kirjeessä sanottiin virheellisesti, että sikäläinen naisten Icerho on lahjoittanut CSJ:n osastolle ^'$2,000. Mainitun> summan piti olla ^200 kuten " M . ' K m " alkuperäisestä käsikirjoituksesta i}menee. Rakas äitimme ja mununomme Mwcm Hietala (o& Uusitalo) Syntynyt Vaihänkyrön pitäjässä Järvenkyfiss» tookokoan 20 p. 1£69, nukkui kuolon uneen kotonaan Vancooverissa, 723 East Cordova Joalokunn 22 p:idfe 19Ä RaJ^and^ kaivatit/jäiiöinesra«Biaan kaksi poikaa, Eino ja ifesUäi ffietaia,'4 tytärtä perheiiien, mr. ja nns. K. KaUlp. mr. ja mis. J.mrs. Kirfcland Lakellai^t., nir.> nrs. S. BiUMon ja tytär Viöla sekä miss A- Hietala ja tjrtär June Wilson. Hiljaa saapui elonilta, hiljaa ^ d ^ taukosL' "sinne muutit miss' oij rauha, loppui tuskasL Nyt lepäät vieraan maan mullan alla, Inm voimas hiljaa raukem. Tuska tyyntyi, rauha saapui, pääsit lepoon iäiseen. Lapset ja lastenlapset. K I I T O S SydämellisesU kiitämms ^»^^^»^ y^^!^^-.^J^^^' ma4a äitiämme hänen viimeiapen ^vo^, i^^^^aam hänen hautakupnnsa lukuisilla sojpeleillä Ja kukkalaitteilla. , .OMAISET TepUisuusnäyttely pidetään kesäkuun alussa Torontossa Toronto. —• Canadan toinen teoUi-suusnäyttely pidetään jälle*n Torontossa, alkaen toukok. 30 pnä ja päättyen kesäk. 10 pnä Canadan kansallisen näyttelyn alueella, ilmoittaa Canadan kauppa- ja teollisuusministeriö, joka on järjestänyt näyttelyn maan ulkomaankaupan edistämistä silmällä pitäen. Kaikkien maiden teollisuuden harjoittajia on kehoitettu asettamaan näytteille tuotteitaan ja lähettämään edustajiaan näyttelyyn kauppojen tekemistä ja suhteiden solmiamista varten. Viime vuonna pidetessä ensimmäisessä näyttelyssä oli tuotteita näytteillä kaikkiaan 32 er( maasta ^a 73 eri maan liikemiehet olivat saapuneet näyttelyyn tutustumaan näytteille pantuiin tuotteisiin ja tekemään Icauppoja. # Tähän mennessä: saapimeet tiedot osoittavat, että tämän vuoden näyttely muodostuu edellistä vielä onnis-timeemmaksi ja laajemmaksi. K o ^ näyttely on Järjestetty ulkomaankaupan edistämistä silmällä p i täen ei se ole avoinna suurelle yleisölle muuta kuin mahdollisesti yhden kerran, samaan .tapaan liuln viime vuonnakin. Näyttelypaikkojen tilaulcset on lähetettävä näyttelyn johdolle tammlk. loppuim mennessä. Jotta käsitettävissä olevat tilat voidaan jakaa mahdollisimman t a ^ p u ^ l s e l l a t e ^ l^ Suomen ja Neuvostoliiton uusi kauppasopimus Helsinki. — (S-S) — Suomen ja Neuvostoliiton välillä Moskovassa käydyt kauppanetlvoCtelut päättyivät viime jouluktnm 17 pnä kauppasopimukseen, joka merkitsee Suomen Ja Neuvostoliiton väl^sf». kaupankäynnin peasti toteuttaa. Kimtlen toimenpiteet täsä kohden ovat sitä välttämät-tömämpiä, icun valtion v a r o j en myöntäminen kuntien toimenpiteiden lisäksi riippuu siitä, missä määrin kunnat ovat itse suunnitelleet Ja panneet alkuun työttömj-yden torjiunlsek-si tarkoitettuja töitä." Kommunistipuolueen pää-äänenkannattaja Työkansan Sanomat kirjoittaa; "Sensijaan, että hallitus olisi ryhtynyt asiassa vakaviin toimenpiteisiin erotettujen työläisten takaisinottamiseksi ja uusien erottamisien estämiseksi, sen edustajat mm. pääministeri Fagerholm, selittelevät asiaa kuin sen järjestäminen olisi mahdotonta. Mahdotonta 6^ varmasti onkin Fagerholmin hallitukselle, jonka pysyäkseen pystyssä on varottava astumasta kapitalistien varpaille. Työttömyyslcysy-myksen työtätekevien edun mukainen hoitaminen edellyttäisi toisenlaista hallitusta, jonka muodostaisi koko työtätekevän talonpoikaiston edustajat yhteisrintamassa kapitalisteja vastaan. Työttömyyskysymystä ei ratkaista etsimällä kapitalistisen Järjestelmän puitteissa mahdollisuuksia sel- •viytyä syntyvistä vaikeuksista. Työttömyysongelmista päästään eroon vasta sitten Inin on siirrytty ui^teen yhteiskuntamuotoon, sosialistiseen yhteiskuntaan. Kokoomuspuolueen pää-,^änenkan-nattaja l];n«irl^oolDl kirjoittaa Siitä; etlä olisi tärkeätä, että. paikalliset t y ö 11 ö m yydentorjimtatoimenplteet suoritettaisiin ensin ja Jatkaa sitten: "Tällöin on lähdettävä siltä periaatteesta, että työntekijä "tuntee tekevänsä liyödyllistä työtä, eikä jää ns. varatyöläisenä a 1 e m muudentunteen valtaan. Perustettavien uusien työmaiden tulee myös edistää tuotannollista toimintaa ja tilitä pn hoidettava terveiden liikeperiaatteiden mukaisesti. Se on yhteiskunnan sekä työntekijäinkin edun mukaista. Rakennustoiminta ^olisi tarkoitukseen sopiva toiminta- ala, koska asuntojen tarve on kaikkialla huutava. Välittämättömänä edellytyksenä on tällöin tietenkin r a hoitus- ja rakenntuitaryiketilanteen myönteinen -ratkaiseminen. Tärkeä seikka työttömyyden torjumisessa nykyhetkellä on aikaisemmista työttömyyskausista poiketen se, että työvoiman siirtyminen palkkaktmnalta toiselle on nykyisen asuntopulan vuoksi huomattavasti vaikeiampi Icuin sotaa edeltäneinä vuosina. Vaikka tilanne työinarkklnoilla ei vielä tiäytä olevan suorastaan hälj^tävä, on siihen kiinnitettävä vakavaa huomiota. Yhtels-ktmtamme jäsenille on Jo sosiaalisen oikeudenmulcaisuudeh nimessä pyrittävä varaamaan tilaisuus huolehtia itsestään Ja omaisistaan omalla työllään." Vapaa Sana (skdl) kirjoittaa asiasta artikkelinsa loptissa seuraavaa: "On jo olemassa selviä merkkejä siitä, että taloudellinen kehitys ei todennäköisesti Jatku yhtä suotuisana kuin tähän asti. Kotimarkkinateollisuus jo lausuttu julkisuudessakin. Vielä suuremmalla valppaudella bn syytä seurata,' mitä muotoja itse puolustuslaitoksen uudelle organisatiolle hah-moitellaan. kun kysymys tässä ei ole vain seisovasta armeijasta, vaan myös kutsunta- ja liikekannallepanotoimis-ta on sen tärkeämpää valvoa, että taantumukselliset upseerijuntat eivät tässä pääse asioitten käytännöUlstä toimeenpanoa määräilemään, vaan että tehokas_demokraattinen sivilikon-trolli saadaan aikaan. Tiettyä sen-satiomaista huomiota herätti Oleniuk-' sen puolustusrevision tiedoltustllalsuu-dessa esittämä lauffunto, että rauhanso pimukseen ei sisälly mitään määräystä, joka kieltäisi "normaaliseen järjestykseen" kuuluvieÄ lUkekannallepano- .suunnitelmien laatimisen. Ilmeisesti %i sisällykään, päinvastoin voidaan katsoa, että Neuvostoliiton kanssa solmimamme avunantosopimus edellyt-tääldn suunnitelmia yhtelEymmärryk-sessä suoritettavista sotatoimista, siltä varalta, että jokin ulkopuolinen hyökkäys uhkaisi Suomea tai Suomen kautta Neuvostoliittoa. Kysymys on vain siitä, että mitkään "rlnnakkal-se'.'', "vaihtoehtoiset" liikekannalle-panosuunnitelmat p i k k u v a Itiöiden klassilliseen tyyliin — edes "kenraali Airon ajatukset"! — eivät voi sen rinnalla tulla kysymylcseen." NeuvostoliHon^i- Lahja. Qot Many Gifts K i R j . jep«»AF L o t B K i N FoT ChtistHias NeljäkynmMnt&Jvuotta.8it4««^eni»4lO^"1Rg'^si$ter ^ ^ Suomen TUL esittänyt palkintotuomaHriidassa sovintoehdotuksen Helsinki. <-r (S-6). — Suomen Painiliitto päätti kokouksessaan 28. 1I.-48 pidättäytyä yhteisls; ä Suomen painl-mcstaruuskilpailuista, "kuniies saadaan takeet siitä, että ottelut ratkäl.?- taan oikeudenmukaisesti". Työväen Urheiluliiton painijaosto on tämän Johdosta t.k. 10 pnä lähettänyt Suomen Painiliitolle kirjelmän, jossa Jar osto käsityksenään ilmoittaa, ettei maan painiedustuksen kannalta tärkeiden yhteisten mes(aruuskilpallujen pitämistä ole syytä vaarantaa tuomaristoon kohdistuvien keskinäisin, ar-vovaltasylstä Johtuvin syytöksin sekä esittää seuraavaa: 1) Suomen painlmestaruuskilpailut, Joika Suomen Palnikomitea on Jo a i kaisemmin yksimielisesti hyväksynyt Järjestettäväksi helmikuussa, toimeenpannaan määräaikana kaikissa ylei» slecä i;arjii5f,a He:i uhalllssa Helsingissä, 2) Näiden kilpailujrn turmaristo jätetään kokonaisuudessaan Suomen Painiliiton valittavaksi jäsentensä keskuudesta. en&ikerran hiilikaivantoon Uralin alueella. I? Siihen ,aikaan pU Icaivoslyö ra^kaste Ja viiarBllistiai Rlsipora Ja moukari oli sUloiset ty<»calut. - Työ6keimeUe8«Kni tänään .kirves-mlehenfi tfissä hUlIkaivaiuKiTSa. Jcka toimii sosialistisen järjestelmän' olosuhteissa, pidän menneitä aikoja vain vanhana painajaisena. Ennen vanhaan me asuimme likaisissa Ja tunkkaisissa parakeissa, noin 40 henkeä kussakin. N^^^ivosmiehet työskentelevät hyvin valaistuissa peikoissa Jä voimakkaat ilmanvaihtblaitteet työntävät raitista ilmaa kaivantoon. Vanha kä-sipora on nyt muistona museoisst). Sen tilalle on saatu voimakkaita hiilen louhintakpnetta je pneumaattosia potta. Hiilen lastaaminen Ja maanpinnalle kuljettaminen tapahtuu mekaanisesti. Samaan aikaan on kaivostyöläisen tuotantokyky kohonnut Vähintään kymmenkertaisesti. Vanhat asunto-rähjät on purettu Ja niiden tilalle on rakiennettu hyvin varustettuja asuinrakennuksia tai somia yhden perheen taloja. Meillä on omat kauppamme, .-airaalamme, saunamme Ja lastenko-timme. Meillä on klubihuonelsto. Jos> sa on 500 istuintilaa Ja Jsssa esitetään Neuvostoliiton ja ulkomaiden elokuvia Ja jossa myöskin kiertueet esittävät näytelmiä ja ^ t a v a t konsertteja. Asun perheeni kanssa iieljä huonetta ja suuren parvekkeen käsittä-viissä mukavassa talossamme. MelllU on suuri alue maata j a minä vietän vapaa-aikani puutarhassani, Jossa viljelemme perunoita .kaalia, porkkanoita ja erilaisia vihanneksia. Tämä talo on minun omani- Kaivannon Johto lahjoitti sen minulle monivuotisen palvelulcseni Johdosta. Kuten tiedätte ovat kaivosmiehet kaikkialla maailmassa vieraanvaraista väkeä. Käymme usein vierailuilla toistemme luona. Naapurini Ivan Dimitrijev toimii hiilen louhlntakoncen käyttäjänä Ja ansaitsee lähes 4.000 ruplaa kuukau-jdessg Ja saa sen lisäksi usein llsUpalk-kloita. Sodan jälkeen hän osti Itselleen oman talon, saatuaan sitä varten lainan kaivosmiesten keskinäisestä rahastosta. Hänellä on myöskin suuri puutarha, paljon kanoja ja lehmäkin. Olisi lukuisia muitakin asioita joista voisin kertoa. Tyydyn vain toteamaan, etiä kaivosmiehen elämä on hyvin suureisti parantunut —• ja vielä enemmän' äskettäisen rahauudlsttik-sen, säännöstelyn poistamisen ja h l n - taln alentumisen Johdosta. Lauantaina, tammik. 8 p. —• Saturday, Jan. 8 laajentamista sek|t^rah^-arvoltaan että varsinkin tavftramäärältään edelliseen spimtiksee#|ceiTattima. Sopimuksen li^pusumma on suurempi kuin tämänvuotisen katippavaihdon, joka päättyi 93 milj,. dollariin. — Vientimme tulee, syt tuontia, suuremmaksi. Viljaa haamme seuraavasti: vehnää 150,000 tomii ja kauraa 15.000 4onz)ia. Viljantnontitaipeem-me on runsaasti .turvatta eosi satoon saakka. Saamme lisäksi 80,000 tömlia bensiiniä, väkilannoitteita, striceria, rautaa ja terästä, koneita, j a laitteita, autoja, traktoreja, icemikaaleja, tekstiilejä ym. — Suurimman osan vien-nfgfä" nwp muodcstavat puutalot (600,000 neliömetriä pimtaloja j » pa-raklseja) ja puuhjalöstusteollisuucten tuotteet. Huomattavaa <m, että metalliteollisuutemme tuotteiden ostnis tulee ensi vuonna olemaan merkittävästi tähänastSsta^|äi0li^ampi. Kauppavaltuusktmtamme, jota joh-eamoln kuin vientiteollisuus on ilmeisten menekkivaikeuksien edessä. Työttömyyttä on jo runsaasti Ja myöhemmin se saattaa huomattavasti laajentua. Tällaisten näkymien edessä ei voida <^nlcaan puoliutella säännöstelyn Minenaikaista purkamista Ja nimenomaan yksipuolisesti vain tuottaja Ja kauppaplirien edut turvaten. Työväenpuolueiden j a SAK:» on ajettava taloudellisen valtalain käsittelyn yhtordes^ kiinteää politiikka^ Jotta laki hyväksytään ainakin hallituksen t i mtnist. U . Takki, sai myöskin toisen tervetulleen tuloksen matkallaan. N i mittäin valtuuskuntamme lähtiälsti-lainuidessa tk. l8>oä Neuvoeto^ton tilkoitiaankauppaministert M i k ojan vastasi ministeri Takin esitykseen soUkorvaUBsakkojen. poistamiseksi neljänneltä sotakorvausvuodeJta. x^teri Mikojaa ilmoitti neurostobal-liloksen suostuneen siihen, että neljännen soteJcorvausvuoden' sakkoja vähennetään kaksL kolmasosaa eli; yli 600;000 sotakorvausdoUaria. Suomen kannalta päätös oU erittäin mer-^ kittävä. Maintttökoon^ että toisena korvausvuonn» sakeista annettiin ayi-teelcsi lMkfiikiflf*p^*"ffpft Ja itolmaote-na korvausvuimna kokonaan, Valtuufikontamme palasi Moskovas-' ta tk. 1» paä. Blokimiehef _ neuvottelevat Washingtonissa Lontoo. — Korkeat brittiläiset piirit sanovat, että lämivaltaln ulleomi-nisterit pitävät kokoulcsen ensi keväänä Ja tekevät silloin lopullisesti Pohjois-Atlantin "puolustassopimuk-sen". VAIKEA NOUDATTAA Eräs vanha mies poltti piippua bussissa. Busslnajuri sanoi. miehelle: "Ettekö näe taulua, jossa sanotaan, ettei bussissa saa tupakoida?'* "Näen kyllä", vastasi mies, mutta-miten minä voin noudattaa kaikkia bussiyhtiön määräyksiä. Katsokaahan tuotakin, jossa_ sanotaan: 'Käyttäkää Spiral-korsetteja'," Erään epävirallisen tiedon mukaan voitaneen ulkoministerien kokous pitää jossakin laivana Atlantilla silloin, kun iftpimuis allekirjoitetaan. Brysselin blokin maat Ja Canada sekä Yhdysvallat neuvottelevat nyt tuosta sopimuksesta. Niiden odoto-taan kehoitta van Tanskaa, Islantia, Eirea ja Portugalia liittymään tuohon uuteen blokiin. Siihen ehkä yritetään saada myöskin Norja. Ruotsi, Italia« Kreikka Ja Turkki. Xx>ntoossa ollaan kuitenkin sitä mieltä, että ainakin Ruotsi kieltäytyy liittymästä länsi" valtain blokiin, kun se on Ilmoittanut noudattavansa edelleen puolueettomuuspolitiikkaa. Britannian sanotaan nykyään vastustavan Italian ottamista tuohon blokiin. Britannian hallitus on lähettänyt alkuperäisen sopimusluonnoksen johdosta lausuntonsa lähettiläälleen Wa8hingtoniln. Britannian lähettilään sanottiin ryhtyneen jälleen torstaina neuvottelemaan Ranskan, Belgian, Hollannin ja Luxemburgin lä-hcttijälden sekä Canadan Ja Yhdysvaltain edustajien kanssa Wa8hlng-tonlssa. CIO:n oikeistojohtajat Maailmaiitiittoa bajoittamaan 30-2 T Goth LC C l O : n olkeistojohta OeCr<rit. — "Luotettavat piirit" ennustavat, että CIO eroaa Aihmattijär-jestöjen Maailmanliitosta Snglantiis-sa lähiaikoina käytävien neuvottelujen sw^ul£sena. BrttÖiäLset ja amerikkalaiset oikeistolaiset unionistisen liikkiön Vo-momlehet yi-ittävät hajoittaa työläfs-teolkansainvälisen keskusjärjestön tai aiiuiitin, ''JäädyttlLä'' sen tVesA allcaa, kun uuden sodan lietsojat kehittelevät .'bmmnitelmiaan. tehdäkseen työväest ä taas kokonaan taistelukyvyttji^ maksi siltä varalta. Jos viridaan pro-vcsolda uusLsota fiai Jos kapitalistia maat ajautuvat tmteen ttihoisaan t a louskriisiin. CTO:nvaltiiusktmta menee Eog-lanätn neuvottelemaan Britannian TUC:n johtajien ja toisten länsivat-tain edustajien kansea.. yrittäen J3r-. jestää joukokeroamlsen Anxmattijär-jestöjen •Maailmanliitosta, CIO:n valtuuskuntaan tulevat sihteeri- rahastonhoitaja James Carey Ja Emil Mazey sekä luultavasti myösk^ii Canadan CCL :n Johtaja Pat Conroy. l^äällä sanottiin, eitä autotyölälsten uulon presidentti Walter Reother ei voi mennä Englantiin, kun hähett täytyy olla yhä lääkärinhoidon alaisena. CIO:n oikeistojohujat ovat vaatineet ratkaisevaa välien selvitystä Maa* ilmanliiton kanssa, sillä perusteella, että tuo liitto nmka perustettiin Ve-häjän aloitteesta "kommunistisen fjro-pagandan levittämiseksi anunattiuni-öiden kautta". CIO:n lopullisen päätiHcsen sanotaan riippuvan siitä minkälaisia r a p o r t t i Mass^ Ja Carey antavat palattuaan Lontoosta. , Thanks a lot for the pencil box and autograph book and aiso for the au-tograph vrhich you put in it. I got lots of nloe things for ChrLst-mas som? of,which are: a_snovi-sult. a box of hankies, vrrltlng paper, 2 ker-chlefs, imitation pearl necklace. box'*!- of chocolates. bag of candy. nuts, 3 chocolate bars and a pcn and pencil sst whlch I am writing; with now. 'Was Santa Claus good to you? You asked if I was in Finnish child-ren* 8 Christmas Concert, u-hich I was. I got a bo* of wrltii»g paper in- a box made of cedar wood from Santa Claus. . J^am enjoying my Christmas holl-days. Thats ali 1 have to say now so cheerto! Lahja Maki. 51 Dixon Ave., Klrklnnd Lnkf. P.S. I wi5h you and oU the readers and vritcrs of this pagc a mojt heal-thy, happy and prasperous Now Year! Evold got a foook, eadrmoKlt- Arvo got a rattie aiiiei 2 a gsme. socks. nUttöttlLnd i:^ I guess I ^ l close iio# more n;xt Ume, Che«loj ^v-v-vsi^ Laila Came l$t in School Exams Lempi^s Riddle Dear slster Margaret and ali the readers of thls page. I hope you had a very merrj' Xmas and will have a i«wppy New Year. I sure dld. I gQt a big ball. eight storybookti, a pair of allppers.pair of blue mitts, Jljj- £aw puzzle and a hockey stick. We made a akoting rlnk and It snowed .so we havcti't been able to shovel it open. The wind blows ali thctlme and puts the snow back on the rlnk. My mother got a whl{e cat from the nelghbours. They are movlng away. I am writlng a riddle. Old mother Tvitchctt hod,but one eyc And a long ta», which »he let f ly. And evcry ilme she wcnt throuBh n A blt oT her tali was left in tho trnp, I am puttlng the ahswer hero just In case I forgct to wrlte. The answer Is a needle. Chcerio evcryonel L^mpl Lamima, Blezard Bailey. Ont, Dear slster Margaret and readers and wrlters of tWfi pMiip^ ;\|| I hope you had a Merty Cliirif^^ and a Happy New Year, I d i* For Xmas I got a*fouhU»te 1^ pancU, two storybooks, chedterat ^ " " pers. hockey sJck, Jlg-saw rlng, but it was too £mall s o i gi^p^ to my brother and I got an ' book and storylmok from sister,9iiBu|ii| garet. Thank you. '"'•^ I came first in the exams ah(t the September exams too. tSy came ist In her class thls tiine: come ihird In the prcvious exama^ Oh boy, is it ever Knöwlhg. -i^^^^ My 4)roth9r got themeasles. • iRfe'^£i;;|?^ to stay In. He cant even gd « ^ Ä l l ths new calf. • " I haven't got much to say EO godd»:? bye! . Laila Lampsa, f, > Box 31, Blezzard Volley, Ont" DR. L. HOOEY LAAKXRI IA KIRURQI l*ah. 7-7355 Rotlln t-Vm 122 Elnt St. E. BuilMiij^; wiiiiiali A. F o i i R t n e i i P r n i r t e t t t t im VAKUUTUKSIA i l< 11 Blm St. East SodtiBiy, Ottl^ Poiiclln fcotUh S-M5i' Suomalainen aslamtei i.S. JOUDOUIN PUHELIN r-TSiie ^ Ilmi Got Many Gifts For Christmas Dfeiar big sfeter «Targarct and ali the readers and writers of thls pagc. Thls Is my «Ixth letter to the Vapaus. 1 will vi-ite Ä fÄw IjnsB becauso I have time now. Thank you vcrj* much for the lovely pencll-box. autograph book and caJd. We had appics and orangcs at Christmas. My father wcnt to camp on Mcn-day, Dee. 27th. My brother is at my grandtnother'.? place for hls holldays. I have a slster, and tvk'o brolhcrfi Thelr nanfcs are Shirley, Evold arid Arvo. Shirley got a coffee set and a mirror and comb set and mittcm. Sudmalättien Hammaslääkäri Huone llÖ Atackey rakennus Elm Ja Durham kat. kulm. PuheUn 7-7798 Sndbury g ' fenslbokan parjurltym i iTfHO'SBARBERS g. , , T. Ermlschoflf en Frood Rd «ttdlmq^ im AL BARBER SIIOP 98 ELM ST. \V. SUOBUKI^i VApaudeti Vfmssi . FINNISH BAKERT VEIKKO Puheita »^M» 382 Antwerp St. 3BII PUHELIN 6^69t& ' VlETTJiKAJi VAPAA AIKANSE . NICKEL CITY SHÖOTING GALLERY A M P U M A R A D A L L A 174 Elgin St. 8. Prospect Hotellin vlere«Ä Lyhyen Ja pitkän kivääri» ampumaradat L I I K K U V A R A T A T U L O S SA r^ABANTAKAA TAITOANNE JA VOITTAKAA RAHAA # Ki'paHi4 joka viikko — # Mykyaikmset välineet TAMAN VIIKON "JACK POT" $80.00 ar J . HALONEN, N.D., LUONNONLÄÄKÄRI D.G. 189 Pine Street : ^udbury. Ontario^ UUTUUS . Kirjallisuuden harrastajille Sirola-Opiston Oppilaskunnan Julkaisu 1948 Runsas kuvitus - 78 sivua Hinta $1.0O SiiältäeiLoppilaskunnan Ja opettajien kyiiänttiottelta oplrton t<*^^ mlniuuta, pieniä kertoinuksia, runoja ja palcinoita. Hankkikaa itsellenne tämä ajankohtainen kirjanen, 'Tilatkaa, osoitteella:- Vapaus Publishing Gompiu^ Box69
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 8, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-01-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490108 |
Description
Title | 1949-01-08-07 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Näin Tuosi^ vaihteessa nukataan
telidä tilinpääia^ ja ylisiä katsauksia
kuluneen vuodm saavutuksista,
mene^ksistä ja Tirhsistä. Niiden
perusteella sitten suunnitellaan seuraavan
vucdep tniminta. Ntmieroiden
[parissa työskentelevät henJ^t tekevä:
tilinpäätasiään ja koettavat U l an
korkeita liikevoittojaan sovitella
[uiitiretta niistä TnahHnmsimm^t^
[hän menisi tuloveroina hallituksen
I pohjattomaan sakkiin. Tämän manr
tereen* taloudellisten työvaenjärjesto-
1 jen napamiehet Murray. Green ja Co.
helisyttelevät ylen lihavia juuda^n-ninkejään
taskuissaan, mitä heidän
herrainsa pöydältä on tippunut palk-i
kioksi on^en Järjestöjensä pettämis-
[ hommista. Tavallisella rasvanahkaisella
työläisellä ei ole paljoakaan
I xuLänvaivaa vuctuisessa tilinpäätök-
I sessä. Joulukuun viimeisenä päivänä
pistää kätensä taskuun ja jos joku
[sentti siellä sattuu olemaan, niin se
I on sitten sitä ylijäämää-tulevaistiuden
I turvaksi.
Kuluneen vuoden opetuksien perus-
[ teellä luoimöllisesti jokainen suunnittelee
tulevan toiminnan. Kuponki-jen
leikkaaja suunnittelee ja imeksii
I voittojensa k a k s i n kertaistumisesta.
I Murray, G r e ^ ja Co. vaivaavat päätään
millä keinolla he-saisivat-jouk-
[ konsa täydellisesti alistetuksi isän-
[ tiensä rautakoron alle. Siinä liom-issa
rengeillä taitaa ollakin sellai-n
pähkinä puhtavana mikä ei hevil-
[ lä mene rikki. Rasvanahkainen työ-
[ Iäinen huomattuaan vuotuisen tilin-
I päätöksensä osoittavan tappiota, tu-
[ lee varmaan nostamaan joukkonyrk-kinsä,
ja antaa isännille ja rengeille
sellaisen mällin, että tuntevat sen
vielä tuomiopäivänäkin ja o', taa
; omansa korkojen kanssa.
liienee paikallaan luoda, lyhyt kat-
[saus meidän kotinurkkien hommiin
I niin saavutuksiin nähden, kuin myös-
I kin mahdollisiin erehdyksiir..' Meitä
I edistysmielisiä suomalaisia lähinnä
luonnollisesti on SJ:n toiminta ja
osuustoimintaliike ja myöskin urheiluliike.
Yleisesti katsoen CSJ:n saavutukset
ktllttuurisella alalla kuluneena
vuonna ovat olleet huomattavat.
Kuluneena vuonna vietettiin kahdet
huomattavat kulttuurijuhlat. 'Kiertävänä
puhujana^Aku Korhonen teki
puhujamatkan rannasta rantaan ja
nyt ovat opintokurssit käynnissä eri
paikkakunnilla. Järjestön äänenlsan-nattajan
Vapauden haastskampanja
osoitti, että Canadan suomalaisten
enemmistön tuki on sen takana. Nämä
kailcki ovat historiallisestikin merkittäviä
saav]|tuksia, mutta saavutuk-
, isistä huolimatta järjestössämme i l -
menfevät omat heikkoutensa jatkuvasti
vuodesta vuoteen. Yleisissä järjestön
ediistajakokouksissa me olemme koettaneet
saada selville oikeaa menet-telytajiaa,
millä tavalla voitaisiin
saada vedetyksi suomalainen nuoriso
koko. maata . käsittävässä mittasuhteessa
toimimaan järjestömme riveissä.
On tehty hyviä päätöksiä mutta
ne ovat suurimmaksi osaksi Jääneet
vain paperlpäätöksikii. Siis emme ole
saaneet haraviimme käytäimöllistä
menettelytapaa siinä suhteessa. Syy
ei suinkaan ole nuorisossa, vaan meissä
vanheipmassa, hautaan menevässä
polvessa.
Eikä se ole tämänpäiväinen ilmiö,
vaan sen juuret juontuvat sieltä saakka
kun täällä syntynyttä suomalaista
siikupolvea on alkanut kasvaa ja kehittyä.
Suomesta tulleilla siirtolaisilla
tässä maassa oli aikaa perustaa perheitä,
mutta heillä ei ollutkaan'enää
aikaa kasvattaa lapsiaan siihen suuntakin,
että he sataprosenttisesti olisivat
astuneet tilalle edelleen vaalimaan
suomalaisia kQlttuurisia perinteitä.
Meidän vanhan polven aika on
mennyt joukkdiikköden psrustaaii-sösa
ja niiden-hoiHaunisessa niin tar-l^
pin. että lapsiamme kasvatus on j i ä -
nyt kokonaan koulun ja koulun muodostaman
seurapiirin huoleksL Saurin
piirtein sanoen, suomalaisten PCT-heiden
keskuudessa, olkootpa he aatteellisesti
inihin leiriin hyvänsä kuuluvia,
on kaksi ryhmää. Vanhemmat
ahertavat edelleen niiden ky$ymykä-en
ympärillä minkä eteen ovat elämänsä
uhranneet. Lapiet taas ^ v ät
ja toimivat sen mukaisesti mitä koulu
ja seurapiiri on heidän ajatuksiinsa,
juurruttanut. Tuloksena siitä on ollut,
että lapset täkäläisen koulukasva-txiksen
saaneina katsovat oikeudekseen
ottaa sellaiten vaicaumuksen. että
vanhemmat, eivät tiedä m i t a ^ ja
että heidän toimintansa etenkin työväen
Isysymyksien hyväksi on ollut ja
on edelleen heidän tulevaisuutensa
haitaksi. Osa suomalaisesta nuorisosta
jo on kai meiuiyt niin pitkälle, että
koettaa salata sucmalairen syntjrpe-ränsäkin.
Kielellisessä suhteessa ollaan
harppa-askelin menossa siihen,
että jo ainakin täällä syntj-y toisen
polven suomalaisten ja isovanhempien
välillä piää olla tulkki jos roieU-tään
saada asioista selvä.
Kieltämättä SJ:n toiminta on
myöskin osaltaan kärsinyt mainitim-laisssta
olotilasta. Lisäiisi järjestömme
toimintaan on häirit:evästi vaikuttanut
hallinnollinen vaino. Se kar-koitti.
aikanaan nuorison toiminnasta.
Se säikäytti nuorison ja yhtä
paljon tuhosi toimintaa varsinaisen
jäsenistön Iceskuudessa. Viimeisen
muiialukkoaikakauden jälkeen on järjestön
toiminta toisinpaikpin elpynyt
entiselleen, mutta toiset paikkakim-nat
ovat vieläkin retuperällä. Samein
on toimiiman elpymistä ollut sen osan
nuorisonmie keskuudessa, mikä on
vielä järjestön vaikutulcsen alaisena
Nuoriamme cn toiminnassa v.- ja u.-
seuroissa, laulukuoroissa, näyttämöllä
jne.
Lähtiessämme taivaltamaan nyt käsillä
olevaa vuotta pitäisi jokaisen
järjestöön kuuluvan yksilön, osaston
ja vieläpä avainasemissa olevien-johtoon
asetettujen komiteoiden tarkistaa
mennyt toimintansa Ja sen penisteella
vedellä suuntaviivat tulevalle toiminnalle.
Jokaisen täytyy myöi^tää, että
vaikka me voimme hyvän puolelle
merkitä useita saavutuksia, ilmenee
myöskin heikkouksia. Esimerkiksi
SJ:n Länsi-Ontaripn osastot sairastavat
yleisesti verenvähyyttä, toiset
osastot ollen kuoleman kielissä. On
totta, että esim. Port Arthurista ja
ympäristöltä on vanhaa järjestön aktiivista
joukkoa siirtynyt parin vuoden
ajalla maan poveen lähelle 30
henkeä, matta vielä niitä on Jälel-läklh.^
on seöaista joukkoa mikä on
suosiollista järjestön kulttuurillisille
ja niille periaatteille mitä järjestömme
äänenkannattaja, Vapaus, edustaa.
Sitä parhaiten todistaa viimeksi Icäy-nyt
haastelcamppanja. Williami-poi-ka
eräässä kirjoituksessaan kyselee
syytä, minkä vuoksi esim. Port Arthurin
Vapauden lukijoista on vain ,5 pros.
osaston jäseniä. Vastakysymykseksi
voitaisiin WilliamiUe asettaa, että onko
Williami-poika ja me toiset osaston
jäsenet tehneet voitavamme jä-seiunäärän
nostamiseksi? Onko Länsi-
Ontarion aluekomitea tehnyt voitavansa
koko alueen osastojen jäsenmäärän
nostan^iseksi? Ollaksemme rehellisiä
ifseämme ja Järjestöä kohtaan
täytyy meidän tunnustaa ettemme ole
järjestämistyölle paljoakaan' kiinnittäneet
huomiota. Ehkä myöskin on
osastojen sisällisessä toiminnarsa parantamisen
varaa.
Olen kuullut, että seuraava yleinen
SUOMEN LHITIEN
( V d i o B B B saeriUumt Triö
_ tonJtanhrimo) .
Hä;!änki, joiihik. 18 pnä 1M8. ,
TTOlTOlHlX VUEN PK1KK.O !
nostaa pSätäSnvPitkätt ajan jälkeen i
ja tämä on luonnollisesti ahtanut k i i - ;
taiOiaeen kirjsltnsalheen etfilBe lÄ-
! esittärtObissä muodossa Ja sfiOUK muutok-
, -elia. että lakoakieltojfiykl^ J U pois.**
! SOTOAIDEK r A i v i E X t S -
1 AIKA AEMEUASSA
dine. Hamtuksenpfit-äfinenkannat- ^en ^velusa^an ötaiidcsta_£m
Puolustusrevisiotoimikunnan saatua
päätöksen mietintöönsä mm. sotilaita
ja Saamea 8«si«li(k»i«fcnu(tti tarkastelee
kuntien osuutta täjnstyOQl-syyden
yMpttfimisticä Ja toteaa, että
kannat ovat EUhtautuneet huooainmin!
kuin valtio työttömyyden tra-Jumlseen. i
paa Sana (skdl) kirjoittanut asiasta
VIIME VUODEN PARAS
HelsBiddläiaeH ; nrhefiatoiuittojain
kerlio on kcskmidesnair toiadleton
äänestyksen pemrteelia j n l i s t a n ut
hiihlomestari Heikki Basnn Suomen
Tiime vuoden parhaaksi urfaeiliJaksL
Heikki voitti St. Moritzin talviolympialaisten
yhdistetyn kilitaUoa ja
kultamitalin.
järjestön laulu- ja soittojuhla pidetään
täällä Port Arthurissa. Jos niin
on, niin £en valmistaminen lankeaa
tämän alueen osastojen ja ennenkaikkea
Port Arthurin osaston niskoille.
Juhlan entistä paremmin omUstmnl-nen
luo meille tavoitteen, jonka eteen
kannattaa ja täytyy työskennellä l u jasti.
Moni ehkä ajattelee, ettei ole
vielä kiirettä kun on teista vuotta a i kaa.
Asia ei ole aivan niin. Tällaisten
koko maa! a käsittävien juhlien
valmistelu ei ole koskaan lilan ailads-ta.
Minä olen varma, että esim. laulukuoro
"Kaiku" tekee jo nyt työt silmällä
pitäen tulevia suurjuhlia. Eikö
«Iisi syytä Ja tarpeellista ruveta suunnittelemaan
soittokunnan perustamista
ja miksei uusien^Jaulukuorojenldn.
MyösMn on keinolla millä hyvänä
saatava nousemaan^vpiimstelu- ja ur-heiluhike
entistä, voimakkaammaksi.
Meillä on varma tavoite, minkä onnistumiseksi
on tehtävä työtä. Lähte-kään
»me siis tarmolla tekemään työtä,
osäs'.ojen jäsenmäärän nostainisek-sl
ja osastojen kulttuuristen pyrkimysten^
elvyttämiseni. Siinä työssä
johtoa ja Innostusta antakoon paikallinen
avalnaserhissa oleva johto Ja
kaikld järjestön vastuunalaiset orgaanit.
— Losojätkä.
pääkirjoituksen, jonka l |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-01-08-07