Vapaus, January 18, 1949

              Tiistaina, tammik. 18 p. — Tuesday, Jan. 18;
ENGISSA
Jr/ry. AILI TERÄVÄLNEN
"Tämä kertomus on valoisilta, onne.lIisUta koulu- ja
nuoruusvuosilta, maailmasta, jonka kerran ttmsin. Saa­dakseni
sen maailman ja ajan jälleen tuntumaan todelli­selta,
olen kuvaillut paikat niinkuin ne omilta lapsuus-vupsiltani
muistan, ja tapahtumat niinkuin ne olisivat
voineet tapahtua.*'
V N t i n sanoo tekijg kirjansa alussa. Tämä tecs on todella mielen-kiintoinen
tuttavuus kaikille kaunokirJalUsU lukemilta hajrrasta-viUe.
Farmariien
Päiväpalsta
Vihkisormttkseii historia Paljon Tehnäa |
Yhdysvalloissa j
Yhdysvaltain hallituksen maatalous-;
dcpartmentin ensimmäiset arviotledot j
ensi syksyn viljasadosta viittaavat s i i - ,
hen. että Yhdysvallassa on kylvetty Pilapiirtäjien lempiaiheita,
ennätysmäärä syysvehnää, on luotu i r i n kärki on tällöm tavallisimman
perusta sill», että ensi syksynä voi-
•Vilikimistilaisuudet ovat aina olleet
Huoino-daan
Yhdys\'alIoi£Ea korjata ennätys
määräinen vehnäsato.
235 SIVUA ALENNUSMYYNTIHINTA 90<
Tilatkaa joko suoraan kirjakaupastamme tai ostakaa se
asiamickiltämme. .
V
Tieteellä, on suuri ja tärkeä
merkitys maataloujen kehityksessä
Sravostoliiton maatalooden Bon-I 4ek£i, on antanut satumai=f::n sadon,
remnoinen kehitys ei ole aJQoas- j 100 sentneriä hehtaarilta. Lysenko on
taan kollektiivitalonden, maanyil- j kehittänyt myös vehnälajin, joka a n -
jelyksen koneistamisen ja sibkäis- j taa y l i 15 sentneriä hehtaarilta ja jota
tämisen ansiota. Myo» neovosto- viljellään jo Ukrainassa satojen tur
biologeina on hnoma«taTa osttoten- hansien hehtaarien alalla. Hänen
sa siinä vaIlankimiotikses«a, Joka keksintönsä annosta on voitu mm.
myös kymmenkertaistaa erään kasvin
Traktorien hoidosta
talvipakkasilla
Koeftutkilapsikonfe'
rehssi'^ Tukholmassa
TBfcliolma. — Viime Joulukuun 9
|mä alkoi Tukholmassa "koeputkilap-sAtonferenssi':,
jossa ennen muuta
' itohdltaan kysymystä, saavatko koe-putkiiai
»et samat oikeudet kuin avio-
Ultoaa syntyneet lapset, jos aviomies
lapsettomassa avioliitossa on antanut
Aiostumuksensa keinotekoiseen hedel-
'inöittäoUseen, ollaan ylesnsä sitä­mieltä,
että lapsella on yllämainitut
oikeudet.
' Edelleen pohdituin sitä miten k c i -
' i&otekoinen hedelmöittäminen olisi
suoritettava. Pidetään lujasti kiinni
siitä, että vain erikoislääkärit saavat
sen .suorittaa; Kokouksessa otetaan
, abille mj^ös kysymys siemenen antajan
Sudbury, Onlario
ruumiillisesta ja henkisestä tervey­destä.
Toistaiseksi on Ruotslaea vain
parikymmentä kcepuUcllasta, Ja näis­tä
on kahdeksalla vieras Isä eli mies,
Jonka kan=sa lapsen äiU et ole naimi-vrii
Matkalla Suomeen
New York. — Ruotsin Amefikaii
Linjan moottorilaiva Stockholm lähti
täältä Atlantin y l i t.k. 7 pnä 200 mat­kustajan
kera, Joista 16 oli matkalla
Suomeen, Jonne matkustavien Joukos­sa
havaittiin mm. mrs. Anna Koljo­nen,
Sudbur>'8ta, Ont.
— Kahden ensimmäisen tunnin a j a l ­la
on uni kaikkein sikelhtä. Jonka jäl­keen
se muuttuu herkemmäksi.
HYVÄÄ ONNEA
Ester ja Simri
naton kotiin toivottavat seuraavat
toverit ja ystävät:
i.
••F
Anna Hyytiäinen
Lyydia j a Alex Anderson
Aune ja Uuno Sorvali
Seldi Ja Eino Erkkilä
Aino Ja Urho Oksanen
Taimi Ja Frank Viita
K a t r i Ja Martti Jalonen
ElU ja Martti Vuori"
Elna Ja K a l l e Hänninen
Greta ja Eino Hakala
Antte ja Helien Ilomäki
Paavo Seppänen
•Paanaset
Ville Korhonen
J . Jutila
Unto, Vieno ja T. Niiranen
Lyyli Nikulainen
Aino Peura
Vera ja Alfred Muje
Hilkka Ja T. Jokinen
Mary ja T. Korhonen
Hilma ja N. Lehto
Hilma ja M . Rasmus
Aino Vahlman
Sylvi ja V. Mikkola
Anni j a A. Kokko
Laura ja Sigge Carlson
K a t r i ja P. Mäkinen
Maiju ja E. Pirttinen
Tekla Vuori
Anie ja A. Hintsa
Maiju ja V. Jaakkola
Mary ja E. Randall
A l l i ja E. Etteberg
Sylvi ja U Kataja
Elsso, Carl ja E. Hoffren
Martha ja Yrjö Tamminen
Hick Laitinen
Mr. ja mrs. L . Semelius
Aino Ja G. Gustafson
Martta ja J . Tuovinen
Hanna ja Otto
Impi ja V. Tulonen
Aaro Halli
Helvi ja Sulho Perälä
Irja ja O. Mattila
Mary Perälä
Greta ja Eric Sjöman
A. Salminen
Lempi Korhonen
Helien jä E. Tarvainen
Aino ja J . Lahti
Ida ja J . Lehtinen
Juho Nissinen
Bgtsy ja S. Latva
Alice ja A, Strang
Isabel ja Jean Wrigth
St. Catliarines. Ont.
Helmi ja E. Harju
Mimmi ja U. Harju
Anni ja A. Kyröjärvi
L>\vli ja J . Hormlsto
I v viime voofikynuneninä on tapahtu­nut
Neuvostoliiton maanviljelyfc-
I xessä. Erikoiseatr on täs^ kelideh
' mainittava, knoloisa venäläinen
biolofi Mitsburin, jonka' teorioita
Neuvostoliiton maatalonsttedeaka-
I temian presidentti T. Lysenko se-
I lottti tänä syksynä pidetyssä kes-kastelotilaisnudessa.
Tämä tilai­suus
kesti kaikkiaan kahdeksan
päivää, ja .se herätti laajaa fauo-miota
ja välttelyä neuvostolehdis­tössä'ja
koko maassa. Seuraavassa
on Heisin Vap4an Sanan selostus
tämän uqden biologisen teorian
ydinkohdista:
L A J I E N K E f f l T YS
Pääliysymys tässä on kysymys pe-riytynjisestä
ja kehityksestä. Jokainen
elävä olento, olipa se eläin tai kasvi,
muistuttaa "vanhempiaan". Mutta a i ­van
samanlaisia ne eivät kuitenkaan
ole; joitakin eroavaisuuksia on ole­massa
eräissä yksityiskohdissa, eräis­sä
luonteenpiirteissä.
Jo Lamarckin ja Darwinin ajoilta
tt^nnetaan kautta aikojen tapahtuva
elävien lajien kehitys. Ne kasvit ja
eläimet, jotka me tunnemme, ovat
toisten kasvien ja eläinten jälkeläisiä,
sellaisten, Jotka ovat olleet ^rilaisla
kuin ne.
Perinnöllisyysprobleema liittyy tä­ten
muuttuhiLsen probleemaan; miten
syntyvät nämä muutok$e^ elävissä
oloissa?
GEENIT J A KROMOSOMIT
Klassillinen geeniöppi eli mendells-mi
(morganlsmi) on nyt vallitsevana.
Juuri tämä geenloppl on njrt joutunut
Neuvostoliiton maataloustledeakate-miassa
arvostelun kohteeksi.
Mitä sitten ensinnäkin on tuo klas­sillinen
geenloppi?
Kalkki elävät organismit muodostu­vat
soluista. Jokaisella solulla on
"ydin", tuma. Tumassa on pieniä r i h ­moja
tai sauvoja, joita nimitetään
kromosomeiksi Ja Joiden lukumäärä
ja muoto on saman organismin so­luissa
ja kaikkialla samaan lajiin kuu­luvilla
yksilöillä sama. Kromosomeil­la
on yhteyttä periytymiseen: muu­tokset
kromosomeissa Ja organismissa
seuraavat Ja vastaavat toisiaan. Jo­kaisen
organismin luonteen katso­taan
johtuvan ."geeneistä", Joista kro­mosomien
oletetaan muodostuvan.
sato, josta valmistetaan kumia.
KOKEMUS PALVELEE
TIEDETTÄ
Kaikkina alkona ovat maanviljelijät
Ja puutarhurit jalostaneet ja paranta­neet
kasvilajeja. Mutta vasta nyt se ' antamalla senkjn juosta pois.
voidaan tehdä tietoisen .suunnitelman | Ennen anti-freezen jäähdyttäjään
mukaan. Kumoten klassillisen geeni- ' kaatamista olisi huolella tutkittava
teorian antavat Mitshurln oppilaat! mahdolliset vuodot. Kokeilkaa jääh-muuttuneiden
ulkonaisten olosuhtei- dyttäjän kumlputket käsin puristele-den
vaikuttaa kasveihin ja onnistuvat j maila. Jos ne ovat lilan pehmeitä ja
Jos kana voisi puhua
; Eikö useasti käy niin kuin menette i
i kanoja ruokkimaan, että joku hyvin ;
i kesy kana hj-ppää olkapäälle. Jos täl-
I tä kanalta kysytään mitä voitaisiin
I tehdä, että hän munisi paremmin^ ja '
Joitakin vuosia sitten pantiin tr^k- ; j^g kana voisi puhua s2 sanoisi: •
torit kuten muutkin farmikoneet tai- i "suxi, muniako? Asia on siten, et-vitiloilie
pakkasten tultua. Nyt trak- ! tästä siihen vuod°n aikaan asti jo-toria
käytetään monilla farmeilla ko- | ta te ihmiset .sanotte keväimeksi, me, l " t c n solmimismuotoja oU veren y h -
ko vu=si. ' i emme voi löytää minkäänlaista kop- ; dyttäminen, joka tapahtui siten, että
Tämä vaatii kuitenkin viseejä varo-i piaista tai matca. & n vuoksi t3idänsulhasen ja morsiamen otsaan tai
toimenpiteitä, jotta saadaan paras i on pantava sitä ainetta jota me tärkit-; käsivarteen leikattiin haava, mistä
mahdollinen hyöty mahdollisimman {^gnjnie munanvalkuaista varten, p r o - j heidän verensä vuodatettiin yhteiseen
teiniksi tai miksi te sitä kutsutte,
enemmän meidän ruoliiimme.
"Antakaa f meille riittävästi koko­naista
viljaa munan keltuaista varten;
' liohdistunut sulhasparkaan. joka Q & -
toivon vimmalla etsii kadoksissa ole­vaa
sormusta hetkellä, jolloin papin
pitäisi painaa se kärsimättömänä
odottavan morsamen vasemman kä­den
nimettömään.
Mutta tuskansa oli sulhasrfla —
samein kuin morsiämella — silloinkin,
kun sormusta ei vielä käytetty avio­liiton
symbolina. Sen jälkeen kun
ryöätäavjoliitoista luovuttiin, on näet
:ietyillä ulkonaisilla toimittiksilla ja
merkeillä pyritty vahvistamaan avio­liiton
lujuutta. Eräs aikaisimpia avio-pienillä
kustannuksilla.
Jäähdytyslaitteista on ensimmäisek­si
huolehdittava. Veden tilalle on pan­tava
jäätymistä ehkäisevää ainetta
^anti-fraezet. Päästäkää ve.si j pois
jäädyttyjästä fradiotor) Ja "blokista"
koneen ollessa lämpimän. Sen jäl­keen
jäähdyttäjä pitäisi huuhdella
täyttämällä se puhtaalla vedellä ja
astiaan. Emme tiedä, iskettiinkö näi­tä
haavoja puukolla täi kirveellä ja
paljonko sitä verta vuodatettiin, mut­ta
pidänmie kuitenkin nykyistä t a -
ja älkää unhoittako kuoriainctta, t a i ! paa parempana — siitäkin huolimatta,
muutoin käy niin. että ma .'jyömme j että jouttiisimme pilapiirtäjän her-filten
Jalostamaan lajeja.
Myöntää "geenien" olevan vastuksia
perinnöllisyydestä ja niiden rajoitta­mattomasti
hallitsevan organismin
keslty.stä on Mltshurin opin mukaan
; sienlmäisiä. niin pankaa uudet. N i i -
' den pitää olla kimmoista kumia muis­tuttavia.
Tarkistakaa vielä, että kalk­ki
liitokset ovat tiukasti kiinni.
Tarkastakaa lämmöhsäätäjä (ther-sartia
kuin myöntää niillä olevan e r i - ] mostat) elf sulkuläppä (shutter) ja
katsokaa, että ne toimivat oikein.
Tarkka vuotojen tarkastus jäähdyttä-jässä
on välttämätöntä. Anti-freeze
vuotaa niinkin pienien reikien läpi
mistä vesi el mene.
Tämän jälkeen voidaan kaataa anti-koincn,
etuoikeutettu asema. Se on
sama kuin antaa niille mystillinen v a l ­ta.
Tieteelliseltä kannalta katsoeh on
sangen yksinkertaista vedota epätie­teellisiin
selityksiin.
Morganistit väittävät, että "periyty- j
mismassa" eli "geenit" ovat riippu- j
mattomat kaikesta ulkonai-sesta vai- |
kutuksesta ja vaikuttavat organismiin |
ilman että organismi vaikuttaa niihin.
Tämä väite ei pidä paikkaansa ter-munamme.
"Älkää unhoittako vettä. Muista­kaa,
että enin osa munasta on vettä.
Me kyllä tulemme toimeen jäävedellä,
mutta me tykkäämme haaleasta ve­destä
paremmin. Ei vesi tarvitse olla
kuumaa, eikä oikein lämmintäkään
mutta sitä pitää olla riittävästi.
"Me emme tule hyvin toimeen mä­rällä
lattialla. Ei sitä niin kovin usein
tarvitse siivota. Ei ollenkaan ennen
ensi syyskesää jos syvää kuiviketta
käytetään. Mutta joka tapauksessa
meillä pitää olla kuiva olinpaikka.
"Muistakaa, että me tarvitsemme
raitista ilmaa, mutta vetca ei saa
olla. Ja älkää ahdatko meitä liian
ahtaalle, niin ettei meillä ole edes sei-somatilaa,
sitä vähemmän tilaa päästä |
ruokaruuhelle".
freeze jäähdyttäjään, mutta pankaa |
sitä juuri riittävästi odotettua kylmin- Tarkastakaa sähkölangat
tä päivää varten. , Sen Jälkeen anti-freeze
pitäisi tarkastaa joka päivä.
Kampikammlon (crankcase) kesäöl-veen
Järjen eikä nykyaikaisen tieteen | jyn tilalle olisi vaihdettava ohuempi
havaintojen edessä. | öljy. Tätä vaihdosta tehtäessä pitäisi
"GEENEISTÄ" ROTUOPPIIN kone lämmittää tavalliseen käyntlläm-
Morganlsmllla on ollut .sangen ras- »"ö" t"^^"- »"^"^ä jälkeen vanha Öl-kaat
seuraukset. Se on osaltaan ai- | Jy annetaan juosia pois, kampikam-heuttanutopin
"korkeammista" ja |'"'o huuhdellaan puhtaaksi ja pan-
"matallmmlsta" lajeista ja .se .suosii ' tilalle talvlöljy.
ns. "eugeenlfeta" valhetiedeltä, jonka
mukaan ihmisiä voidaan parantaa on­nistuneesti
valittujen risteytyksien
avulla parantamatta sosiaalista ym­päristöä.
"Mutatiot". ainoat miiutok-set,
joiden olemassaolon morganietit
myöntävät, tapahtuvat satunnal.9esti,
Ja niinin ei ihminen voi vaikuttaa. Tä­mä
on puhdasta idealismia.
"Me ajamme pois sattuman tietees­tä",
sanoo sitävastoin Lysenko. Ja
hän lisää, että tietämättömyys ja
S a m o i n pitäisi vaihdelaatikko
rtransmission» ja vetöpyörät (drlve
gear) puhdistaa vanhasta öljystä ja
panna tilalle ohuempi talvlöljy. Tämä
on tärkeätä siksi, että ohuempi öljy te­kee
liikunnan helpommaksi ja antaa
samalla paremmin voidetta koneistol­le.
•
Ilman puhdistajaa ei liloin pitäisi
unhoittaa. Vahva kesäöljy ehkäisee
pakkasella ilman läpimenon konee­seen.
Ilman puhdistaja pitäisi myös
KIITOS
Kaunein kiitos teille, toverit ja ystävät, siitä tosiyllätyksesta.
jenka järjestitte meille tupaantuliaisiksi tammikuun 8 p:nä.
Kiitos runsaasta rahalahjasta, jonka saimme vastaanottaa.
Kiitos st. Catharinelaisille. Ikävä kun ette voineet saapua
pitkänmatkan johdosta nauttimaan illan antimista.
Kiitos illan ylläty Itsen alkuunpanijoille mrs. Andersonille,
mrs. Sorvalilla, mrs. Jaloselle, mrs. Harjulle j a ror. Jaloselle.
Jotka ett; vaivojanne säästäneet.
Kiitos kuplettimestarille Martti Vuorelle iltaan sopivasta
ohjelmasta. Kiitos lahjaan osallistuneille, jotka olitte estetty
saapiunasta. Kaunis kiitos teille toverit tästä uuhoittiimatto-masta
illasta.
ANNIKKI. ESTEB JA SIMRI VICKJIAN
153 Macpherson Ave. Toronto 5. On^rio
SATTUMA KUNINKAANA
Saksalaisen biologin AVelsmannln ja
klassillisen geenlopln mukaan muo­dostavat
geenit erikoisen "periytymis-massan",
joka on riippumaton muusr
ta organismista ja joka ohjaa sen
kehitystä riippumattomana ulkoisista
ympäristötekijöistä. Vain geenit ovat
vastuussa siitä, mikä yksilöstä. muo­dostuu
syntymäpäivänsä jälkeen.
Miten tämä teoria voi selittää muu-tokseji,
kehityksen? Geenit ovat alt­tiita
valtavllte muutoksille, jotka ta­pahtuvat
satunnaisesti, itsestään tai
ulkonaisesta vaikutteeesta. Kalkki ke­hitys
tapahtuu "luonnollisen valin­nan"
mukaan: elinehdot asettavat
suosituiminuusasemaan sellaiset yksi­löt,
jotka ovat muodostuneet edullisel­la
tavalla, ja hylkää muut. Sattuma
hallitsee.
j MITSHURININ UUDET OPIT
Klassillista geenioppia vastaan aset­taa
Mitshurln uuden teoriafisa, joka
antaa ympäristölle määräävän osan.
Jos nopeasti muutetaan Jonkin lajin
ulkonaisia olosuhteita, "jäykytetään*'
sitä ja voidaan onnistua muutamien
sukupolvien jälkeen saada esiin ne
ominaisuudet, jotka tämä ympäristö-vaihdos
aiheuttaa. Tämä "Järkytys"
voidaan saada aikaan eri tavoin'.
Ymppäykset voivat aiheuttaa ns.
"kasvuhybrlideja". Ominaisuuksiltaan
tai elintavoiltaan sangen erilaisten l a ­jien
risteyttämisellä tai muuttamalla
nopeasti organismin elämänehtoja
määrätyllä kehityksen hetkellä voi­daan
saada aikaan uusia lajeja.
SIPERIAL.\ISTA VEHNXA-JA
VESIMELONEJA. L E N I N ­GRADISSA
Seitsemän miljoonaa hehtaaria on
tänä vuorma Neuvostoliitossa kylvetty
vehnää, jonka Lysenko on vehnästä
tehnyt kevät\-ehnäksi. Niiden mene­telmien
ansiosta, jotka Lsrsenko j a hä­nen
apulaisensa ovat kehittäneet, on
saatu aikaan vehnälajeja, jotka ovat
kyllin kestäviä voidakseen
"sattuma"-usko perinnöllisyy.sa.-^ioissa {-•^"""ostaa ja siinä voidaan käyttää
tekee biologista, jcka tahtoo muuttaa samaa öljyä kuin kampikammiossakin.
lajeja, yksinkertaiseksi aarteenetsi-
Jäksi tämän metsästelles.sä uusia laje­ja,
jotka ovat sattumanvaraisesti .ssm-tynect.
Tämän vastakohtana koros­taa
Mltshurin että on mahdollisuus
järjestellä näitä perinnöllisiä muu-
Sytytyskynttilät (spark plugs) p i ­täisi
ottaa pois, puhdistaa ja asettaa
valmistajan ohjeiden mukaiseen kun­toon.
Jos patterin kaapelit tai niiden he­lat
ovat syöpyneet, silloin pitäisi ruos-
. Monilla farmilla, joissa on ollut säh-köpalvelus
useita vuosia, ei ole toimi­tettu
mitään korjauksia eikä tarkas­tuksia
sähköjohdoissa siitä lähtien
kun ne asetettiin paikoilleen.
Suuresti lisääntynyt sähkön kulutus
ja uusien sähköllä toimivien.laitosten
asettaminen käyntiin tekevät välttä­mättömäksi
tarkastaa langat nähdäk­seen
ovatko ne hyvässä kunnossa ja
voivatko ne kestää sen lisäkuormituk­sen,
joka niiden kanneltavaksi
langennut.
on
vuosisataa myöhemmin pappi
sormuksen myös sulhasen so
TJskolli^uden • vaatimus ulo-tj
näin mleheenkin — ilaik^
mutta tuskiqpa aina miehelle,
mus vihkisormuksena on siis
lauman tuote. N i i n kauan kuin ]
pa-avloliitot olivat voimassa, oli ]
nen sormuksen yksipuolisena kanuj
n a miehen mielivallan alainen,
tamalla sormuksen myös mlehei],i
meen yleinen mot-aali vaati rä
l a n sijasta molemminpuolisen
kauden periaatetta. Se oli suuriau
nen toimenpide, joka syvästi vi
keskiajan hiomattomiin j a raa&
sivistyksellisiin katsantokaQtoihja. |
Sormuksen käyttö vihkisormu
levisi kristinuskon mukana
euroopiudaisiin maihin. Aino
harvoja^poikkeuksia on säilynyt;
meidän päiviimme saakka,
Bosniassa vain nainen pitää
sormusta, ja*'eräillä seuduilla
laxmissa morsian ei aima suL
sotkusta. Mutta yleensä vi
muE koristaa ^ekä naisen että
kättä, eikä ainoastaan korista,
velvoittaa kantajaansa pitämään]
hänä 'heikkona hetkenä' annesi
uskollisuuden lupausta.
Pesäpalloilu 'on suosituin
peli Yhdysvalloissa
New York. — Kansanjoukkojen i
lialan tutkimisella kuuluisuutta
vuttaniit tri Gallup on tutkitutti
Se on jäännös niiltä mikä urheilun ala on kaikkein
tuin Yhdysvalloissa — ikäänkuin i
ei olisi "entuudestaan tiedetty,
tyjsn tutkimusten tuloksena ilmol
taan, että katsojia kiinnostaa
pesäpallopeli, joka sai 39 prosen
annetuista äänistä. Toiselle
joutui jalkapallopeli, minkä kannatll
jia on 17 prosenttia niistä, joille I
män alan tiedusteluja esitettiin.
Koripallopelistä pitää eniten
menen prosenttia väestöstä ja rat(
tuksen ihailijoita on neljä proseu
Nyrkkeilyn hyväksi antoi äänensä i
noastaan kolme prosenttia.
Kukkotappelut, sammakoiden
pykilpailut yms. "urheilun alat"
vat myöskin ääniä.
"Mitä sinä haluaisit syntymäpäivä­lahjaksi",
kysyi eno pieneltä pojalta?^ ^J^"*'
"Huuliharpun", vastasi poika epä­röimättä.
"Olen iloinen valinnastasi, mutta
voitko sanoa miksi talidot juuri huuli­harpun?"
" K u n minulla vuosi sitten oli h u u l i ­harppu,
niin äitini maksoi minulle 50
senttiä viikossa kun en soittanut sil­lä."
kän kynän kohteeksi.
Mutta ei sormuksenkaan vaihtami­nen
ole mikään eilisen päivän keksin­tö,
vaan on se ollut käytännössä jo
ikivanhoina aikoina useilla eri kan­soilla.
Niin proosalliselta kuii\ ehkä
Saattaa tuntuakin, on sormusta..puh­taasti
historiallisesti katsotttma, p i ­dettävä
alunperin morsiamen kaup­pahintana.
ajoilta, jolloin kauppa-avioliitto oli
avioliiton ainoa voimassaoleva muoto.
(Mikä ei merkitse sitä, etteivätkö t a ­loudelliset
seikat usein nytkin olisi
avioliittoa solmittaessa määrääviä.)*
Verrattain aikaisin yhdistyi sor­mukseen
kuitenkin symbolistinenkin
merkitysi Suljettuna ympyränä, mis­sä
ei ole alkua eikä loppua, siitä tuli
I iankaikkisuuden vertauskuva, kahden
: ihmislapsen irroittamattoman liiton
' symboli. Epäillä kuitenkin sopii, että
ikuisen uskollisuuden vaatimus koski
vain naista, sillä aina keskiajan lop­puun
saakka ei miehellä ollut vihki­sormusta;
nainen sensijaan kantoi s i ­tä
vasemman käden nimettömässä,
ns. 'lääketieteellisessä sormessa'. N i ­mitys
johtui siitä, että uskottiin erään
sydämestä lähtevän suonen kulkevan
sormen läpi.
Kihlautuminen oli keskiajalla puh­taasti
porvarillinen toimenpide. To­sin
.sulhasella ja morsiameila oli t a ­pana
esittää aikeensa hengen vallan
edustajille ja pyytää heidän siunaus­taan,
mutta' ehdotonta pakkoa siihen
(Oliko pakko kysyä lupaa
papalta j a mammalta, sitä%ivät asia-,
kirjat kerro.) Keskiajan alussa eivät
porvarilliset lait vaatineet edes por­varillista
vihkimistäkään. Se selitet­tiin
kyllä "hyödylliseksi", mutta el
välttämättömäksi. Vasta 13. vuosi­sadalla
tuli käytäntöön, että pappi
ikäänkuin holhoojana toimitti kir­kon
puolesta vihkimisen, ja paria
Lentävät pylväänreijät
*"Täällä Albertassa meillä on
la tuuliset säät.
"Eräs farmari oli viime kesänä ju
lopettanut kahden tuhannen aitap
vään reijän kaivamisen kun lupt<
myrsky lennätti jokaisen reijän
kymättömiin. Mies löysi reijät
125 mailin etäisyydessä, mutta
delleen käyttökelvottomina.
"Leimettyään kaktusten y l i 1251
Iin matkan olivat reijät n i in kelvo
mat j a täynnä reikiä, että maa ei i
synyt niissä enään."
Albertalainen L. W. Tupper Paij
ciasta julistettiin tämän j u t im pen
teellä maailman valehtelijamesta
Burlington Liars Clubin äskeise
kilpailuissa.
toksla käytännön tarpeen mukaisesti. ^« hangata pois teräsharjaa käyttä­mällä.
Peskää ne soda- tai ammonia-
KlBSKUSTELU J A PÄÄTÖS
Alussamainittu keskusfelu Neuvos­toliiton
M a a t a loustiedeakatemiassa
johti akatemian tekemään päätöksen,
joka vahvisti mitshurinilaisen opin lo­pullista
voittoa morganismista ja
mendellsmistä. Mainittakoon, että
keskustelussa saivat vastakkaisen mie­lipiteen
omaavat vapaasti tuoda esille
mielipiteensä.
Uusi suuntautuminen ei merkitse
sitä, että nauliudiittaisiin johonkin
määrättyyn dogmiin. Se merkitsee
vain, että teoria ja käytäntö tuodaan
lähemmäksi toisiaan.-
Vasta tämä teoria on tuonut edelly­tykset
todella, edistyvälle maataloudel­le.
Tähän on tietenkin osaltaan v a i ­kuttanut
se suuri tuki. jota Neuvosto­liitossa
annetaan tieteelliselle tutki­mustyölle
tällä kuin kaikilla muillakin
tieteen aloilla Neuvostoliitossa on syn­tynyt
uusi biologia, biologia, joka saa
luonnossa aikaan vallankumouksen.
Estäkää vesi jäätymästä
Jokaista sataa munivaa kanaa koh­den
tarvitaan päivässä 5 gallonaa vet­tä.
Niin pian kuin veden kulutus las­kee
tuota määrää pienemmäksi, vähe­nee
munatuotanto. Kylmä vesi ei ole
mitään houkuttelevaapa jos se on jää­kylmää
tai jäässä, eivät kanat sitä h a ­lua
käyttää muuta kuin suuresta pa- \ ,
kosta. 'Jäätynyt vesiastia on samaa f ruohorehua ensimmäisen kerran
liuoksella, huudelkaa ja kuivatkaa.
Voidelkaa rasvalla syöpymisen ehkäi­semistä
varten.
Pitäkää patteri . (akkumalaattori)
täysvoimalsena pakkasviolttumla vas­taan.
Pankaa» kone aina käyntiin sen
jälkeen kun lisäätte patteriin vettä,
että se sekaantuu hyvin patteriliuksen
kanssa. ^
Seuraavat lisäseikat auttavat paljon
talvikäyttöä.
Lämmittäkää kone ja kampikammio
tavalliseen käyntikuntoon ennen sul-kuläppien
(shutters) sulkemista tai
traktorin edustan peittämistä. Älkää
antako koneen käydä tyhjänä ilman
kuristusventtiilln (choke) ollessa au­ki.
Kampikammlon Jäteaineet ovat
vaikeuksien aiheuttajia ja siksi talvi­kuukausien
aikana pitäisi vaihtaa öl­jy
useammiri.
"Hikoilemisesta'' polttoainetankkiin
tulevaa vesimäärää voidaan paljon vä­hentää
siten, että jokaisen operatio-n
l n jälkeen täytetään tankki ääriään
myöten. Jos lisätään 1 paintl alko-^
holla jokaiseen kymmeneen gallonaan
gasoliinia, n i in siten ehkäistään gaso-liiniputkien
jäätyminen.
Miten syöttää
ruohorehua
Jos syötätte lypsykarjallenne sal­kuin
ei vettä olisi lainkaan.
Kaupoista saa sähköllä kontrolloita­via
vedenlämmittäjiä, jotka pitävät
juomaveden tarpeellisen lämpöisenä.
Näiden vedenlämmittäjien ylläpito ei
tule kalliiksi ja ne maksavat itsensä
moneen kertaan sen kautta, että pitä­vät
kanojen juomaveden lämpöisenä
ja lisäävät sen kulutusta.
Keski-Sipa-iassa. Vesimeloneja on
voitu viljellä Moskovasi ja Leningra­dissa.
Erikoisen suuritähkäinen vehnä, jo­ta
on kylvetty 12 hehtaarin alalle Mos­kovan
seudulle, j a josta saadaan sie­mentä
400 hehtaarin kylvöön ensi TUO-Ompelukone
öljyttävä
Ompelukonetta tulisi öljytä aina s i l ­loin
tällöin. Ompelukone tarvitsee
voitelemusta aivan samoin kuin trak­tori
tai auto. Itseasiassa suurin osa
vioista johtuu puhdistamisen ja voite-kasvaa
j l un lainunlyönnistä.
Muistakaa laskea muutaii^a tikki
vanhaan vaatteeseen aina sen^jälkeen
kun olette voidellut koneen. Leulan 1
lähistöllä oleva öljy laskeutuu kan­kaaseen
ja ellei sitä puhdisteta van­haan
kankaaseen likaantuu neulottava
uusi kangas täi vaate.
tänä syksynä, niin seuraavassa olisi
Iowan valtion maatalousopiston neu­voja,
joista saattaa olla apua:
Legumisailorehussa on en^nmän
proteinia ja vähemmän energiaa kuin
maissirehussa, joten teidän täytyy
syöttää lehmille enemmän väkirehua,
vUjaa, mutta vähemmän proteinia.
ruohorehun mukana.
Tulette huomaamaan, että saurin
osa lehmistä pitää ruohorehusta
enemmän silloin kim sitä syötetään
heinän tai muun kuivan rehun mu­kana.
Pauna tai kaksi heiniä päivässä ruo^
horehun lisäksi muodostaa hyvän^täy-terehun
karjalle.
E i ole olemassa suurta vaaraa, että
lehmät söisivät liiaksi ruohorehua.
1 Ne voivat helposti syödä 3 patmaa jo­kaista
niiden oman painon sataa pati­naa
kohti.
— Yksinkertaisin tapa kehittääsäh-köä
on hieroa ktunia silkillä.
L A U L U - J A S O I T T O K A P P A L E I TA
Tilatkaa heti, silla varasto ei ^estä kauan.
751 Myrskyluodon prinsessa, valssi
Kukkais-swingiä, F o x t r ot
747 Ilta silloin kerran, valssi
Käy kanssain. Foxtrot
223 Mitä niistä pienistä. J e n k ka
PiVrjehdusmatka, valssi
893 Satamasta satamaan, valssi
Raitilla kulkija. J e n k ka
4017 Laulu on iloni ja työni, kansanlaulu
Se ei käy, huumoria
4021 Kaipailen lemmittyni luo. F o x t r o t
Puhelinlangat laulaa. Foxtrot
724 Tamara, F o x t r o t *
Surullisen^illan muisto. Jenkka
721 Terveiset ulapalta, valssi
Laulaen eteenpäin. F o x t r o t ^
740 Vain sSnulle, sinulle. Tango
Vain hetkeä mä sinulta pyydän
F o x t r o t
4005 Minne käyn kuvas nähdä saan, valssi
Himmenevä yö. F o x t r ot
908 Eila. valssi
Kuu ja tähdet. J e n k ka
907 Rakas Mimmi. P o l k ka
Kuopiosta Barseloonaan. valssi
4001 Armain. Tango
Orjanruusu, valssi
4003 Armain, sana pieni suo. Tango
Lauantaifiypyl laiturilla, v a l s si
4013 Markkinapolkka
Pirttisaaren valssi
4016 Tytöt ja pojat samasta kylästä.
K a n s a n l a u lu
Yhteinen Susannamme. Kansanlaulu
4008 RomanssL valssi
Lttonain ain. F o x t r o t
HINTA $U5
Lähetetään kaikkialle Canadassa. Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
BOX 69 SUDBURY. ONTARIO
Näitä levyjä on saatavana myös nvuliikkeesiämme
VAPAUS BRANCH OFFICE
316 Bay St. Pof t ArtlMV^J^pt