Vapaus, January 10, 1950

              ';Sivu 2 Tiistaina, tammik. 10 p. — Tuesday, Jan. 10
rgaa at VtaaUh CmtMiam. &8-
>^blUbed nov. 6tb 1017. AnCboxlzed
fiecoml d a s m a n b7 the Post
Office D^^artment, Ottawa, Pub-
][!£lied tbHee veeI47: T u e s d » 7 0 ;
'ntuBBdasni and Satozdayi tqr Vt^a&s
i^bliablQg Gaznpaziy liUU at 100-103
WmBt^ff^ Boäbaxr, Oni, oaxtatfa.
TOQAoaes: BmSnpsaOfllea 4>^S1
lg>CP BppUCfttlOIL
Tranftlatfon fpse of ebaxs».
TXLAUSHIHH&T:
Canadaesa: 1 vk, fli» 9 tt.
^;i(ic auo
ThdTsvalktlm: 1 vk. 7JOO 9 Kk. aso
Snomem: 1 vk. 7J0 O k k 42)
'ii
Maatalouskriisin ratkaisusta
Canadan maatalous on vakavan kriisin edessä — ja osittain jo
TV ' varsinaisen kriisin puristuksessa. Kaikkialta tulee merkkejä, että
r.^tlj.^Tii^i pahenee jatkuvasti.
i c;^^' edustajalla oli äskettäin tilaisuus keskuSlella cräah
^tMiänpiirin kanafarmarin kanssa, niin hän selitti, että kanat on hävi-
'^?tettävä 4äi~"ne hä^^ttlivät^ Eräs Beaver Laken «maitofarmari
selitti katkeroituneena, että tilanne huononee jatkuvasti ja mikä pa-
4[untaj tnaidontvottajain yhdistyksen johto tuntuu aina taipttvän
smtrten imeijeriliikkeiden tahdon edessä farmarien häviöksi.
Ontarion maakimtahallituksen maatalousministeri Kennedy en-
«usti vuoden vaihteessa, että Ontarion farmatienluotteiden arvo las­kee
100,000,000 dollarilla vuoden 1949 tuotantoon verraten, " F a r -
S&e^^^^ ja tuottavat vähemmän munia.
""'^ * Sikakanta vähenee. Tomaatteja ja muita kannutettavia kasviksia
C --' voidaan anyös tuottaa vähemmän", selitti ministeri Kennedy.
^' ^ Koko tämä maatalouskriisi johtuu Canadan maataloustuotteiden
ffylij 'viljaelevaattorit ovat täynnä. Canadan
M^^^^ eivät käy kau-
:; opak^ osa maailman ihmiskunnasta elää nälkiinty-
' mistilassa!
Canadan farmarit ovat siis oikeutetusti katkeroituneita ja vaa-tämän
tilanteen korjaamiseksi. Far­marien
järjestöjen johtajat syyttävät aivan oikein, että sodan aikana
riaxittaxeita, kiellettiin myymästä n.s. ulkomaiden vapailla markki-
, jDoilla^ mikä olisi tuottanut heille parempia hintoja ja rtyt '^kuher-
;;f'r-iruskuukausien'' päätyttyä farmarit joutuvat Ensimmäisinä kriisin '
vpuristukseen. Niinpä esimerkiksi vanhoillisuudestaan tunnetun ' ' C a -
mdi^ Federation of Agriculturen" presidentti H . ' H . Hannam l a u -
?y>"^-;Sni, puhuessaan Ontarion juustontuottajain yhdistyksen kokouksessa
f* Torotftossa, että vain hallituksen tukirahojen avulla voidaan "välttää
' ^smiri maatalouskriisi Canadassa". Vaatiessaan' hallituksen tukira-
•>'"'!hoja farmarien tuotteiden avuksi, mr, Hannam sanoi, että "hätätilan­ne
vaatii hätätoimenpiteitä. Liittohallituksen pitäisi ryhtyä päättä­viin
toimenpiteisiin maatalousteollisuuden romahtamisen ehkäisemi-seksi."
- '
Kaikki tämä pitää paikkansa, Esim. Ontarion farmarit eivät voi
kam kananrehujen hinnat
|;«^y^«vat, rahtimaksujen nousun vuoksi, suunnattoman paljon kohonneet.
w*r^ ^ avulla voitaisiin alentaa niin kanan- kuin
fi4A«:ir*&ärjanrehtmkin hintaa ja siten huojentaa tuotantokustannuksia. Vain
'^rr :'h^ voidaan alentaa maidon ja voin tuo-nyt
painavat myllynkiven tavoin farmarien
Wi;,<.,ikaulaa — ja supistavat niiden tuiki tärkeiden ruoka-aineiden kulu­ta.
Jos mielitään myydä esim, voita, mikä kilpailee margariinin
., se on mahdollista vain hallituksen tukirahojen avulla.
Toisinsanoen, nyt on tultu käytännössä juUri siihen kriisiin, inis-
^ «i m.m. Vapaus varoitti silloin kuin keskusteltiin ja väiteltiinkin halli- •
toksemme maatalouspolitiikasta, mitä tämän maan oikeistolaiset far-
~ - « ^ ^ r i e n järjestöjen johtajat valitettavasti tukivat j a kannattivat.
Tässä trlariteessa on ilahduttavaa nähdä, että nämä oikeistolaiset far­marien
järjestöjen johtajatkin näkevät vihdoinkin, että jotakin on
hallituksen'ohjelmassa vinossa. Mutta ennenkuin tämän maan far­marit
voivat menestyksellisesti taistella heitä nyt uhkaavan maata-
/ |otiskrIisin torjumiseksi, heidän "täytyy nähdä ja käsittää koko tämän
probleemin olemus. On todettava,* kuten edistyneimmät —- vasem-
SYNTYMÄ-
Gosi KoJ(da, BIngleysta, Alta. täyt­t
i 73 vuotta tk. 1 pnä. Yhdymme
onnitteluihtni.
Isak RahUtba täytti eilen, tk, 9 pnä
71 vuotta. .Yhdymme sukulaisten j a
ystävien o n n l t t c h U h l a^
Port Ärihurissa
vaimisfufaan
a 01
Huomenna, tk. 11 'pnStäyttääCero
Sytelä m i t e f i s h e s t a 50 vuotta O n ­nittelumme
päivän sankarille!
Victor Näyki Notch Hiilistä, BCrstä f r in morsian" tullaan esittämään t o i -
Port Attlntr.—Joulujofalat ovat.ohi
Ja aridsettyOt Ja touhut ovat taas
alkaneet. Menneistä huveista voidaan
mainita, että ne onnistuivat, toiset
paremmin Ja toiset iiuonolmniinmutta
nyt niistä on päästy Ja on taas r j * -
dytty järjestelemään uusia liuveja Ja
tilaisuolcsia.
Ensinnä voin mainita, että ' ^ u l f e u -
täyttää 70 vuotta huomenna. Y h ­dymme
onnitteluihin!
8
8
i
3.
S
1
3
n
tl
s
a
<i
a »
a
i
•
*
»*»tnistolaiset — farmarit ovat kaiken aikaa selittäneet, että oikeistolai-tejset
farmarien järjestöjenkin johtajat^ ovat itsekin syyllistyneet tämän
' ^ i^avan kriisin kehittymiseen. He ovat sokeasti tai opportunistisista
l^^ksilösyistä' tukeneet ja kannattaneet sitä ohjelmaa, mikä tämän
l^^riisin on aiheuttanut;. L P P : n kansallinen fohtaja T im Buck oli mie-
^pestamme oikeassa lausuessaan: "Saavuttaakseen riittävän suojan uh-i
'kaavaa onnettomuutta vastaan ja saadakseen tuotteensa niille mark-
^*kinoille, mitä vielä on löydettävissä, Canadan farmarien täytyy tut-
' 4 i a sitä, miksi tehtiin niin suuria virheitä v. 1946 — jolloin Canadan
^ öiodanjälkeisen farmiphjelman suunta ja luonne määriteltiin. Heidän
Eläytyy myöntää, että enemmistö farmareista tuki silloin laadittua oh-r
jelmaa siksi k u n — joitakin kunnioitettavia poikkeuksia lukuunotta-
,- imatta — farmarien järjestöjen johtajat vakuuttivat heille, että tämä
; -ohjelma palvelee parhaiten farmarien asiaa. Sallikaa minun tähän l i ­sätä,
€ttä nämä farmarien järjestöjen johtajat eivät yksinään kiivail­leet
liberaalipuolueen hallituksen ohjelman puolesta. Douglasin hal­l
i t u s Saskatchewanissa,Manningin hallitus Albertassa j a C C F : n kan­salliset
ja maakunnailiset johtajat tukivat liberaalipuolueen hallituke
sen sitä ohjelmaa, mikä uhrasi Canadan maatalouden perusedut . .
Tukemalla hallituksen ''kylmän sodan" politiikkaa koti- ja ulko­mailla
Canadan farmarien järjestöjen oikeistolainen johto edesauttoi
. sitä, että Canadan kauppatoiminta eristettiin Kiinan, kansandemokra­tian
maiden ja Neuvostoliiton ehtymättömiltä markkinoilta. Marshal-loitu
ulkomaakauppa tuotti jonkin aikaa niitä Yhdysvaltain ihmeelli-
.siä dollareita, mutta tämä satu oli lyhyt ja tuhoisa, kuten sokeatkin
nyt näkevät,
Ainoa ulospääsytie tilanteesta on todellakin se, •että hallitus
myöntää viivyttelemättä tukirahoja farmituotteille. Vain siten voi-
.daan maatalous pelastaa sitä uhkaavalta kriisiltä. Tämän lisäksi tu­lee
entistä päättävämmin vaatia kauppasuhteiden pikaista järjestä­mistä
kansandemokratian maiden, Kiinan ja Neuvostoliiton kanssa,
Vaii» '*kylmän sodan" ulkopolitiikasta luopumisella ja Canadan itse­näisellä
esiintj-misellä kansainvälisen rauhan ja ystävyyden merkeis­sä,
voidaan nyt markkinatilannetta korjata.
Kaikessa tässä on onnistumisen ehtona se, että kaupunkien työ­läiset
ja maaseudulla asuvat farmarit, jotka kyntävät, kylvävät ja
niittävät omat peltonsa, muodostuvat horjumattoman liiton niitä
monopolipääoman voimia vastaan, jotka '-farmaavat sekä farmareita^
että työläisiä"—-ja rikastuvat siitä.
Canadan naisten
kongressi Moon-fuu
Torontossa
•Toronto. — Canadan Naisten Kong­ressi
on ihnoittanat. että se on lä­hettänyt
feutsuja monilukuisille nals-te
» j'ärjestöille osallistua ensimmäi-ssen
canadalaiseen Naisten Konfe­renssiin
Torontossa, lamä konfe­renssi,
joka pidetään roaalislcuun 9,
10. ja 11. päivinä Kansainvälisen
Naisten Päivän juhlleh;yhteydessä, on
"merkityksellinen a£kel eteenpäin
naisten osaanotossa meidän kansalli­seen
elämääinme."
.Kutsussa sanotaan lisäksi, että. "nyt
tnm maailma o n tällaisessa hätätilas­sa,
uskomme, että o n välttämiätöntä
ketkustella menetelmistä,' miten nai­set
voivat yhdessä toimia saavuttaak­seen
terveellisen Ja (turvallisen elämän
lapsille, yhdenvertaiset oUceudet nat­sille
Canadan kansalaisina sekä miten
voidaan voimistaa Ja ylläpitää mei­dän
demokraattisia traditiojamme.
Laajasisältömen ohjelma eli työ­järjestys
on esitetty j a laadittu Ja s i i ­hen
sisältyvä keskustelu ikeskittyy
seuraavim asioihin:
'Lastett''hoifo j a Opetus, jossa kes­kustellaan
mm, opettajien vähyydes­tä,
palkoista sekä fitipendeistä, ym.
Perheen terveys. Johon sisältyy iter-vcyspalvelukset,
kuten sairaalat, kili-nikat,
asuntojen vaikutus terveyteen
sekä klinikkojen ym. Instituuttien vä­hyys
mieflisairalden hoidelle.
Naiset teollisoudessa, jossa keiäcus-tsllaan
yhdenvertaisesta palkasta! y h ­denvertaisesta
työstä, naisten rpdlista
ammatiiunlolssa, teollisuus- sekä
vanhuudencläkikeistä.
Naiset farmeilla, johon sisältyy mm.
maalaistan lääkehoito, opetps, lalous,
ym. ' •
Naiset kansalaisinpa, Jossa keskus­tellaan
naisten - asemasta kansalaisi­na,
naisten oikeudesta työskennellä,
naisten kchitelusta nykypäivän 'kirjal­lisuudessa,
ym.
Kalttanri. jossa käsitellään lasten
kkJalUsuutta, kuten "komiikko"-klr-
Joja, radio-ohjelmia; j a elokuvia, kes­kustellaan
eri ' kansalllsuusjoukkojen
kulttuurin säilyttämisestä, vaatetuk­sesta,
kotien kalustamisesta, ym.
Naiset -maaiiinassa sisältää nseita
asioita kuten naiset Ja maailman
rauha, atomivoima, naisten oikeudet
Ja asema läpi maailman, maailman
kansojen ruokkinUnen; ammatti. silr_
tomalden asem^ sekä: rotu Ja uskon­nollinen
diskriminatio.
sen kerran tk. 21 päivänä ^aneidän
omalla haalillamme, 316 Bay S t . 'Kai<^
k i i la joilla ei oUut tilaisuus sitä nähdä
ensi iltana saavat nyt siihen'Oivan t i ­laisuuden.
Näytelmä on katsomisen
arvomen Ja esitys ensiluokkainen.
Tk, 22 päivänä, se on sunnuntai'
iltana on osaston valistustoimikunnan
järjestämä arvokas tilaisuus. Joka on
omistettu Suomen luokkasodan muis.
tolle. Siellä esitetään erikoisen arvo'
kas filmi j a muuta tilaisuuteen sopi'
vaa ohjelmaa. Toivotaan runsasta
osanottoa tähän arvokkaaseen xmiistO'
tilaisuuteen.
VUOSKOKOVS
CSJ.'n Port Arthurin osaston vuosi'
kokous o n t k . 25 paiä. Jokaisen Jäse*
nen toivotaan silloin saapuvan k o '
koukseen sillä silloin valitaan osastoi-le
kaikki virkailijat vuodeksi Ja tar'
kistetaan menneen vuoden toimintaa
Jokainen - Jäsen mukaan!
Tk. 18 päivänä alkaa osastomme
opiskelukerho toimintansa. Joten kaik­kia
tähän alaan innostuneita kehoite-
-taan saapumaan opiskelemaan, K u '
kaan ei ole l i i an oppinut Ja kukaan
ei ole l i i an vanha oppiakseen. Siis
Jokainen oppilaaksi! Tilaisuus alkaa
7,30 i p,
NUOETEN NÄYTELMÄ
Nuorison toimesta esitetään helmi<r.
II päivänä kaunis näytehnä laulul'
neen. Sen o n ktnilojeni mukaan «tta-nut
ohjatalcseen- Kerttu Koski, . Näy­telmän
nimi on Laskiaiskemut", niin
ainakin muistelen. Silloin olemme t i
laisuudessa näkemään nuoren kaartin
remmissä j a siihen sita ollaanUn pyr­kimässä.
Olisi toivottavaa, että saa­taisiin
tosi-innostus nuorison keskuu­teen
niin näytelmien esittämisessä
kuin muunkin kulttuurityön edistämi­sessä.
Silloin vanhempi väki saisi
joskus levätä kun nuoret toimisivat.
Olisi ilahduttava seurata heidän toi­mintaansa,
sillä täytyy tunnustaa, että
nuoret esittävät kaiken joustavasti Ja
ilman teeskentelyjä. K u n mäimttu
tilaisuus on haalllla n i in silloin muis-tanune
Jokainen' sonnustaa »Itsemme
katsojaksi.^ Tämä tilaisuus järjeste'
tään hlstoriatyön rahoittamiseksi.
JlTSTnNÄ
"Justiina;' on seiuraava suurempi
näytelmä, Joka mahdollisesti saadaan
nähdä ramppivalossa hehnlkuun lo­pulla
mutta siitä tuonnenpana, Näyt-tämökomitea
on-Jo suunnitellut toi­mintaa
n i i n pitkälle, -että kun ensi,
kesänä vietetään sitä suurta kansal­lista
laulu- j a soittojuhlaa täällävPort
Arthxnissa niin juhlanäytelmänä on
päätetty esittää kaunis laulunäytelmä
"Rykmentm soittaja". Siinä on iloa
Ja riemua.
K a l k k i kuorot harjoittelevat sellai­sella
innolla, että valmista siitä var-:
masti tulee. Kaksi johtajaa soiimut-telee
vuoroon ääniä pianosta miehille
Ja naisille. Sitten taas kajautetaan
. . r - . ^ 9
Jokainen lehdistöä seuraava tark­k
a i l i ja on varmaankin pannut mer­kille,
että Suomen porvarillinen Ja
oikeistososialistinen lehdistö seuraa
kansainvälisiä tapauksia esitenesBään
samoja suuntaviivoja k u i n IiänsI^!Eu-roopan
oikeistolebdlstö -yteensä, toi­s
in sanoen, että Marshall-maiden'Ja
Suomen lehdistön välillä ei ole muu­t
a ' k u i n vivahduseroja,; Joka johtuu
Suomen j a Neuvostoliiton rajanaa­puruudesta.
Suomen maantieteellisen
aseman ^vuoksi e i Suomen-oikeisto-lehdistö
katso voivansa julkaistakaik-kea
sitä neuvostovastaista propagan-daa.
jota esim. Skandinavian oikeis-tolehdlsto
sisältää, vaan tyytyy pei-tetympään
propagandaan, kuten B e -
dell-Smlthin "muistelmiin", tai s i i ­hen,
että esittelee Neuvostoliiton Joh-tomlesten
kannan kansainvälisissä k y ­symyksissä
toisarvoisella paikalla, s a .
maila kuin länsivaltojen valtiomies­ten
j a oikeistolehtien lausunnot lyö­dään
esiin näkyvästi Ja ikäänkuin
"'yleistä mielipidettä" kuvastavhia.
Todelliset tunteensa purkaa oikeis-tolehdistö
sensijaan kansandemokrati.
an maita koskevissa uutisissaan Ja
kirjoituksissaan.
Tähän Ilmiöön o n omat ymmärret.
läävät syynsä. Suomen Ja kansande­mokratian
maiden välillä ei ole ole-'
massa mitään sellaisia sopimuksia.
Jotka kieltävät vihamielisen propa­gandan
näiden maiden välillä, kuten
on laita Suomen j a Neuvostoliiton vä-
Iillä, Toiseksi, ovat kansandemo&ä-t
i an maat pieniä maita, jotka eivät
voi lyödä nyrkkiä pöytään o m a l la
l a i l l a kum Neuvostoliitto. -Kolmas
tärkeä tekijä on se, että kansandemö.
kratian maissa e i sosialismi vielä ole
n i in vakiintunut kuin Neuv<stoIIltos-sa.
Jonka vuoksi, porvaristo katsoo,
että näitä maita kannattaa "röykyt-tää",
koska siitä voi olla hyötyä por­variston
kansainvälisen luokkataiste­lun
kaimalta. K u n kansandemokra­tian
maat taistelevat vanhan järjes­telmän
Jätteitä vastaan j a lyövät r a i i -
toihin sabotöörejä, vakoojia Ja v a l -
lankaappaiiksen valmistelijoita, n hn
tämä puolustustaistelu voidaan vään.
tää opiksi Ja ojennukseksi >kotimaan
'porvarilliEelle yleisölle: katsokaa, te
olette uhattuja, saiä noin *'epähiunaa-nisesti"
kohtelevat kommunistit vas­tustajiaan
! Tässä innossaan oikeis­tolaiset
aivan imohtavat vanhan kris­tillisen
neuvon: mitä - toivot • lähim-niäisesi
-tekevän sinulle, tee se hä­nelle!
Porvariston luokkaedut'Vaa­tivat,
että kansandemokratian maista
tehdään "pöpöjä" J a sen vuoksi niiStä
Kirj. £r&ki Vala
julkaistaan väin vääristeltyjä'ja yk­sipuolisia
tietoja. Kansat, jotka e i ­vät
ole tehneet mitään pahaa Suo­men
kansalle Ja j o i h in nähden meillä
e i " ole mitään feansallisla vastakoh­taisuuksia,
k u i l t a a n oikeistolehdistös.
sä oikeuden, sivistyksen jahmnaani-suuden
vihollisiksi. >Ääm hxotua "pö­pöä"
käytetään sitten puolusteluna
oman maan demokraatteja vainotta,
essa, .• .
Erikoisen räikeällä tavaha tämä
suhtautiunlstapa on tullut näkyviin
Tshekkoslovakian ; kohdalla;. Jokalr.
nen muistaa vielä, miix!<& Järkyttävän
vaikutuksen helmikuun iapaukset
1948 tekivät Suomessa. Oikeiston t a ­holta
väitettiin, että- Tshekkoslova­kiassa
oli tapahtimut vallankaap­paus
j a että kaikki perustuslailliset
muodot oli sivuutettu. Tcsiasiassa
olivat porvarilliset puolueet koetta­neet
saada aikaan hallituspulan eroa.
maila CottwaIdin hallituksesta. Gott-wald
kuitenkin täydensi ministeriönsä,
eikä suostunut eroamaan/koska maan
demokraattinen rintama seisoi yksi­mielisenä
hänen' takanaan. Presi­dentti
Benes tunnusti tämän asian­t
i l an j a sosialldemokraattis^ puolu­een
enemmistökin asettui Gottwaldin
taakse, Joten hänen hallituskaudel-
•laan oli luja parlamentaarinen tuki.
Pisaraakaan verta ei vuodatettu, rau-halimen
mielenosoitus c l i ; ainoa, mikä
SUOMEN H Y P P Y M I ES
Kuopiolainen IeT)'seppäMatti Pieti­käinen
on yksi Suomen . parhaista
hyppääjistä ja. hän^ äJottar-St. Morit­zin
talviolympialaisissa neljännellä t i -
laUe €9 j a 69,5 m e t i l n pitoisUla h y p y l l ­ään.
Tällä 22-vuotiaUa on laaja ja
tapaava kilpailu-nra, joka on oikent-anat
hänet Suomen edustajaksi Lake
^lacidin' masilmanmestamusklsoiliin:.
«
• f
a
f
t
Kauppakamarin ohjelma ^
Kun vuokranmaksajain edustajisto vieraili äskettäin Ottawassa
j a esitti liittohallitukselle, että vähävarainen Canadan kansa ei ky­kene
kohoavia vuokria maksamaan, finanssiministeri Abbott esiintyi
mahdollisimman töykeästi ja kaiken Ibäksi herjasi vielä edustajistoa
ja vuokralaisia yleensä tuhlareiksi, jotka haaskaavat rahansa olueen.
'Mutta mikäli voidaan C P : n uutistietoihin luottaa, vallan toisen- >
lainen ilmapiiri \'allitsi. Ottawassa Canadan kauppakamarin edusta­jan
Robert -A. Brycen esittäessä suurbisneksen vaatimuksia hallituk-
;^selle. Mainitun nutistiedon mukaan kauppakamarin esityksiä oli
.^unteleniassa pääministeri St. Laurentin lisäksi kauppaministeri
Hovfe. salkuton ministeri James iMacKhmon, työministeri Mitchell,
terveysministeri Martin• oikeusministeri Garsoh j a oikeusasiamies
Lapointe, Kauppakamarin edustajia ja jäseniä ei tietääksemme her­jattu
oluen eikä sampanjankaan latki joiksi, vaikka siinä piirissä var­masti
sitä tavaraa käytetään suhteellisesti enemmän kuin vuokralais­ten
keskuudessa. Sen sijaan kerrotaan luvatun, että kauppakamarin
esityksiä harkitaan.
Ja mitä kaupjiakamari sitten vaati? Yksinkertaisesti sitä, että
rikkaille pitää antaa entistä enemmän, ja köyhiä on riistettävä mah­dollisimman
paljon. Ensimmäisellä' tilalla on suurbisneksen verojen
alentaminen siten, että ruvetaan entistä enemmän verottamaan osuus­liikkeitä,
hallituksen laitoksia j a tietysti työmiehiä j a farmareita. Ke­hittyvän
työttömyyden edessä kauppakamari e;hdottaa, että koko^
- työttömyyden kuorma ön sälyteltävä työtätekevän kansan hartioille,
sillä missään tapatiksessa ei voida odottaa, että suurbisneksen voitot
voidaan alentaa sotaa edeltäneelle tasolle — eikä yleensä voida sal­l
i a voittojen alentamista, selitti kauppakamari.
Samalla sanottiin hallitukselle, että missään tapauksessa ei saa
suostua työläisten palkankorotuksiin. Suuri vaara kapitalistien voi­toille
tulee myös sosiaalisesta huolld^a. Siski kauppakamari sanoo,
että vanhuudeneläkettä, työttömyjr^svakuutusta, äitiysa\mstusta jne.
ei missään nimessä saa parantaa, sillä se on pahasta ja anathema mo­nopolipääoman
jumalalle dollarille.
Kauppakamari tietää, että tavallisen kansan keskuudessa vastns-tetaan
tällaista ohjelmaa, joka ottaa pois köyhiltä j a antaa entistä
enemmän rikkaille. Siksi kauppakamari vaatii, että hallituksen p i ­tää
ryhtyä fasistimieliseen, noitajahtiin työväenliikettä vastaan siinä
mielessä, että työväen rivit saataisiin hajoitetuksi. NKnpä kauppa­kamari
ehdottaa yleistä ajatusten kontrollia, sillä näyttää siltä, että
Canadassa on ihmisiä, jotka ajattelevat "väärin" kauppakamarin oh­jelmasta.
Kaikkijiämä''väärih ajattele\'at" leimataan tietysti kom­munisteiksi,'
kuten-tapähtui kaikissa fasistimaissa Euroopassa, ja sen
perusteella heidät erotetaan valtion toimista ja saatetaan yleensä
lain suojattomiksi. Toisena tehokkaana keinona esitetään se, että k a i ­kilta
''kommunistien jobtamiita tai kommunistien vaikutusvallan alla
olevilta unioilta'' kielletään edustusoikeus. Kun tähän lisätään se
tosiasia, että kauppakamarin silmäntekevien mielestä ovat kommu­nisteja
kaikki pienempienkin reformien kannattajat aina presidentti
Roosevelt-vainajan tapaisiin miehiin asti, silloin käsitetään, että va­paan
unionistisen liikkeen tilalle jäisMopuksi vain fasistinen työrin­tama."
Mutta kauppakamari ei jätä mitään sattuman varaan. Vaikka
se; vaatii työväenliildceen hajoittamista ja panhaanjulistamista, rniin
senkin lisäksi vaaditaan sellaista lakkoäänestystä ja "kylmentyihis-aikaa'^
että mikään palkkataistelu ei enää olisi mahdollista.
Tässä on kauppakamarin ohjelma — jota nyt ''harkitaan".
äänet yhteisenä voimana, joten tiskoa
pitää, että kesään mennessä säveleet
soivat yhteisenä voimana kuin .ukko­sen
jyrinä. /.
"Kaiku"-kuord antoi myöskin jou-luk.
30 p :nä hyvin .onnistuneen kon­sertin.
Sali oU 'täynnä yleisöä Ja esi­tykset
palkittiin raikuvin suosionosoi­tuksin.
Kuoro lauloi (kuusi laulua j a
yleisö oli kaikkeen tyytyväinen. Is­kun
nuoret pojat esittivät G, Salvon
johdolla kauniita lUkkeltä Jotka ihan
katsojan saivat kyyneliin, Kirvesliik-keet.
Joita pojat esittivät, kuvasivat
työläisten raskasta työtä raataessaah
metsässä kirveen kanssa, hikipisarat
otsalta kirvoten. Kiitos vain pojille
ja johtajalle.
Esitettiin myös monia yksityisiä n u ­meroita.
Jotka kaikki olivat erikoiäen
arvokkaita, Ukranialaisten taide-tanssit
olivat kaxmiita, etenkin tyttö-^
j en voimisteluohjaajan Anien tanssi­esitys,
— T A S .
tarvittiin; , j o t ta .taantumusainekset
olisivat 'käsittäneet, ettei heillä ollut
mitään -. mahdollisuutta "palata enti­seen."
. • ; •
Näin rauhallisesti siirtyi TshekStos.
loväkia kansandemokraattiseen kau­teensa.
Tuskinpa missään.maassa, on
sosiaalista. vallankumousta suoritettu
n i in «verettömästi kuin Tshekkoslova­kiassa,
.-lautta siitä - huolimatta on
Tshekkoslovakian tapahtumat esitelty
Suomen kärisalle väkivallan ruumiil­listumina.
"Tshekkoslovakian tie"
herätti kammoa kaikissa sosialismin
ja demokratian vastustajissa j a por­varisto
"riensi kiireimmän kaupalla
luovuttamaan vallan; Simosen polii­seille
j a Suontaustan' juristeille, jot­ta
"Tshekkoslovakian tie" ei veisi
unta porvaristolta. Tshekkoslovakia-latoen
? pöpö silmien edessä pieksätti
sitten Simonen työläisiä Arabian por­teilla
j a ammutti Kemin laukauk­set.
Oikeusministeri Suontausta puo­lestaan
käuhunäkyjen vallassa teki
työläisten rauhallisesta mielenosoi-ttiksesta
• "'kapina!»^, jonka nhkalta
.Kemin maalaiskuiman nimismies,
lehtitietojen : mukaan, pelasti isän-,
maah,;V''.
N i in raivokas on Suomen porvaris­ton
viha ollut Tshekkoslovakiah t a ­pausten
jchdösta, että se on unohta­nut
kaiken varovaisuuden väritettyjeil
uutisten julkaisemisessa, .Niinpä Hel­singin
Sanomat äskettäin riemumie­l
in kertoi, että ulkomaisten asiamies,
ten oli onnistunat järjestää atten­taatti
presidentti dottwaldia'vastaan,
öii vähällä, ettei hänen junansa len­tänyt
ilmäari, kertoi amerikkalaispe.
Täinen uutinen. Niinikään kertoi leh­ti,
että^Slovakiassa muka - murhattiin
.kominurristisla virkailijoita. Uutis­ten
todenperäisyydestä ei ollut m i ­tään
todisteita, mtitta toivo, että täl­laisia
tihutöitä tehtäisiin, oli ilmeinen,
k u n luki ncita uutisia, tulivat etsi­mättä
mieleen Leninin sanat: " E n ­simmäisen
suuren ''tappion j aikeen
vallasta suistetut riistäjät, jotka e i ­vät
olleet odottaneet kukistumistaan,
eivät olleet uskoneet siihen, eivätkä
pitäneet mahdollisena sellaista aja­tustakaan,
syöksyivät ksrmmenkeftai-
3e]la tarmolla, hui-jalla kiihkolla, sata.;
kerlaisesti yltyneen vihan vimmalla
taisteluun poisotetun 'paratiisto'. p a ­lauttamiseksi."
.
K u n tällaisten uutisten Jälkeen l u ­kee
UtarSanomain pääkirjoitusta, Jos.^
sa valitetaan ssn "vanhan vainoojan,
iamalan kauhian" — k u t e n virressä
•'Jumala empi linnanome" veisataan
— nimittäin paavin valan kurissapltä.
mistä Tshekkoslovakiassa j a sen jäl­keen
-moititaan puhdistuksia, joita
sie:iä ja muissa kansandemokratian
maissa o n tehty, n i i n .tekopyhyys ylit­tää
jo kaikki rajat. Ei k a i missään
maassa sentään pidetä lojaalina op­positiona
sellaista oppcsitiota, Jcka
. .yrittää räjäyttää ilmaan tasavallan
presidentin.
Puolaa on Suomen, oikeistolehdisiö
tähän. asti käsitellyt varpvaiseimriin
kuin muita kansandemokratian malta.
Tämä johtunee aittakin osittain siitä,
että Suomen teollisuus oii riippuvai­nen
Puolan kivihiilestä, Sitäpaitsi ori
Sucman kansa tietoinennilstä kauhis^
tuttavista kärsimyksistä, joiden alal-;
seksi Puolan : kansa joutui !tois»«i
maailmansodan aikana. Biyät edes
kaikkeinnatsiystävällisimmät aihäc-set
uskalla avoimesti puoliistaa H i t ­lerin
menettelyä,.>joka tähtäisi-Puolan
kansan .täydelliseen tuhoamiseen.
Sensijaan tapaa epäsuoraa n a t s i n yä.
kivallan !'ymmärtämistä" iehtieii
palstoilta, kuten, esim sotamarsal^a
von Maionsteinen oikeusjutun selos­tuksissa.
Von Mannstein nimittäin
kuuluu niihin, jotka Ovat vastuullisia
Puolan julmista kuolemanleireistä Ja
hänen, esittelemisensä -suomalaiselle
yleisölle herttaisena, syntymäpäivää
viettävänä "reiluna miehenä", on- var­sin
inholttävaa propagandaa;
ajattelee hänen satojatuhansia on­nettomia
uhrejaan. ~
Marsalkka 3Rökos30V5kin tultua n i ­mitetyksi
Puolan armeijan ylipäälli­köksi
ja hallituksen Jäseneksi, on sävy
Puolaakin kohtaan muuttunut. ^ Itse
periaatteessahan ei oikeistolaisillam,
me. pitäisi Olla mitään, sitä vastaan,
että Neuvostoliiton armeijassa pal­vellut
.puolalaihen näin on palannut
kdtiipiaahansa, sillä marsalkka M a n -
rierheim teki samoin palveltuaan 30
vuotta Venäjän armeijassa. Mutta
kysymyshän ei olekaan periaatteesta,
vaan porvariston luokka tunteista. R o .
kossovskin nimitys j a sen yhteydessä
tapahtuneet muutokset Puolan poliit­tisessa
elämässä vahvistavat, kanan-demokraattisen
järjestelmän asemaa.
Ja tämä ei mielly tä maamme oikeisto,
laisia. '^tä-Euroopan suinsilvousten
perimmäisenäpäjatuksena näyttää ole­van
estää uuden tai uusien 'Titojeri'
valtaanpääsy kysymyksessä olevissa
valtioissa", kirjoittaa Ilta-Sanomat
katkeriotuneena. " S e l l a i s e t tuloldcaat
I
Vi&BOVAINEN
— Vaimoni «anoo. että jos
hän ei mene imää naimisiin,
r — VarmjaiaEinajän luulee ^{^^
teista sdlaista ohlestä kuin ^OL
— 2 i ä n pämvastolD peäjä
VIIMEINEN SANA
- Aviopari oU ajanut-autolla jo aa
kanpalla, feSä bumpEäansanoam
naaksan, HeilleoU tuhat iostainii
matikalle lähtiessään,
' Ajettuaan Tnaaseudulla' mies'*
aashi nUtyflä. Mies viittasi
sanoi vaimolleen:
"Onko-taiasinun sukulaisesi?»
"On,' nmttä VainavlolUton taatt
vastasi vaimo.
. V Ä H Ä N EROA
•'Ennustaja: "Te tulette
maan. vieraalla maalla ja
naimisiin valitsemanne miebeai
sa; .Jjän on pitkä, tumma ja
" J a nuori, toivoakseni?" kFsyi
nen.
"NUn on Ja erittäin rikas."
Nainen tarttui ennustajan'^'
Ja sanoi:
" K i i t o k s i a paljon, -Neuvokaa
miten pääsisin eroon nykyisestä aril
miehestänL"
The Ale
'c2r save l
after last i
jDset. The
be co.Ti;
m^iy. .&
bii 5ö be
Liie ar.d
ihe. partic
we
out ät the-laeet.-
whic
jih. at Su<
The nex
sjiip ineeti
day, Jan.
jiU membei
at 7.30 El
sub]ects.wi
fföl also se
icg for oiu
TOafs 1
room shift
them don't
ffork at a
jrcrk aiiier
The Alerts
critlcism i
matter ar
good.sourc
qiie workir
out prompi
V—A pioi
Kr of the
poor relati
sorry for h
VYes ,Pr
1)Ut dldth
FINN
56
Keski viik
Perjantai
Lauantai
I Suonunti
[Keskivill!
I Perjantai
P
Ilmeisestikin vaarantaisivat lisää i
muutenkin hatarissa kantimiffia ci
Vaa. JärjesEelmää, j o k a näissä mali
yalUtsee j a Joka nUtä pitää yha^
Tolvföjättelu on kyllä luvaffis
mutta olisi kuitenkto parempi, cttöt
oikeistolehdet liian paljon kirjoät
Iisi "hatarista kantimista"
demokratioiden yhteydessä,
kirjoittaja tuntee verraten hyvin
si näistä •kansahdemokratioistäi
nilttäin"'Puolan ja'TEhekkoslo?akiJ
ja vöin vakuuttaa, että ne ovat Tai! |in thee pc
kiinteitä valtiomuodostelmia. 11b!
ori; että iiäi^moliemmisSa ^^^1^
ön vielä paljon värihän järjesteto
kannattajia, mutta uudella järjesti
'mälläien nim- vankka- pohja tjöfi
ja pientalonpoikien keskuudessa,-
tä sitä ieivätmitkään sabotoijat
järkjrttää. Nuori polvi kasvaa
naan :uuden .okahs.andemökraai
ajattelutavan merkeissä ja järji
mä lujittuu sen vuoksi vuosi
Ystävälliset suhteet Neuvöstoliii
ovat sekä Puolan että Tshekkoäi
klan. kansallisten etujen mi
•Tshekkoslovakian-&ansa ei kosh
oieiuhohtanut sitä petosta, jonka
läntisetlilttolaiset tekivät Munchei
sä Jättäessään Tshekkoslovakiani
tomanä Hitlerin käsiin. J a puolala^
tietävät hyvin, öttä Oderin —NeisJ
rajan ainoa tae on Puolan ja Neurj
tolilton l u ja ystävyys ja yhteistoial
ta.: k u n - viime -(kföänä matkd
Gdanskin ialueellala Sleesiassa, tJ
vakuuttuneeksi sUtä,- että tietoisi
tästä on tunkeutxmut syvälle Puoi
kaiuankaikMin kerroksiin. Miljoq
puolalaiset ovat siirtyneet saksajaa
evakuoimille :.läntlsille alueille, eaj
kä h e tule enää JättämäännäitäH
lan: historiallisia maakuntia mim
läntisen • satraapin *omenmted
Oikeislolehdistö uskottelee, ettäj
ton paljastaminen Ja Unkarissa [
pahttmut Bajkto juttu ovat m
kansandeihokratioiden heikktm
csoitus. Asia ön luoimollisestl ail
päinvastoin, r Puhdistukset turv^
kansandemokratioiden pysyvälsy^
Sillä nämä-puhdistukset eivät taiö
ta, «kuten Suomen; sosialidemoknu^
sessa puolueessa vähän väliä td:
tetut puhdistukset, kapitalistisen j
Jestelinän Ja lapualaisuuden soojl
mistä, v a a n rauhan, kansanvaUuj
sosialismin turvaamista.
Jo monieii vuosien ajari olemme
saaneet kuulla Ohiang ,Kai-shektn
suusta vakuuttelim, että hän ttÄee
taistelemaan konununisteja vastaian
kunnes ne ovat häyitetyt j a että, tä­män
taistelun .voitto on Juuri fltaliis-timoassa
hänen puolelleen^
Siihen aikaan -kim K i i n a n kansan-armeija
Joutui tekemään* pitkän
marssin pohjoiseen, häh. sanoi, e^tä
n y t on kommunistien armeijasta taU-lut
loppu. Mutta itse hän o i i kauka­na
rintamalta. Kapitalistinea sano­malehdistö
piti myöskin aivan -var­mana,
että Mao Tse-tungin Johtaman
•armeijan tuho on .varma, kuten C h i -
ang Kal-shek o l i vakuuttanut.
Maaihna odotti kuinka Chiang K a l -
shdtin sanat toteutuvat. Taistelu
kuitenkin edelleen jatkui. Chiang
Kai^^shek itse o l i kuitenkin kaidcana
taistelurintainalta.
Sitten tiili Japanilaisert h i n a a n .
K i i n a n .kansanarmeijan taistelu jat­kui
KuomlDtangin armeijaa Ja jOpEL-nllalsia
vastaan. CSiiang Kal-shek
vakuutti . ^ e e n , että hän' tulee tais­telemaan
kansaharm^aa^vastaan ja
sen tuhoutuminen o » vain muuta­mien
kuukausien kysymys. Kiinan
kansan veri vuoti virtanaan, mutta
Chiang itse pU (kaukana rintamalta.
Kuukaudet kulinvat, mutta kansan­armeija
taisteli'edelleen^ jSitä vas­tassa
oli .1^700X100 m i e h e n V^vuinett'
Japanilainen Kwantungln armeija Ja
sen llsätel Kucmlntangln joukot.
Kapitalistimaat avustivat ennen
sotaa' k a i k in .keinoin Japania. Tääl­lä'Cahadassa
työväenliikkeen faholta
yritettiin estää sotataiT>eideh lähet­täminen
japaniin. Tietoisten työ­läisten
taholta selitettiin, että se voi
lopuksi johtaa siihen,::että se xomu-ra,
uta, Jota . J a p a n i in lähetetään voi
jea^ä ,,omia : miehiämme Vastaan
Taantinhiikselliset,.piirit pitivät sitä
naurettavana. Canadan kapitalistit
ansaitsiyat dollareita tästä kaupasta.
-Sitten., itull totoen . maailmansota.
Tapahtui-Pearl.•Harhoria •pcmihitu^
Canadalaiset sotUaa/t vietiin puolusta­maan
Hong -Kongia. Syttyi taistelu
: Hong-Kongista ja siellä vuoti canada-laisten
veri. E i pubiittu romurau­dasta.
Joka srapneHlen muodossa tun-ikeutui.
nuorten canadalaisten ruumii­siin.
' •
^Taistelu j a t i u i Kiinassa j a Chiang
B:ai-shek: lupasi .tehdä lopun kommu<
nistien johtamasta kansanarmeijasta.
Japanilaiset hänelle olivat toisarvoi­sia
asioita, Chiang kuitenkin itse
oli 'kaukana rintamalta. Kapitalisti'
set piirit odottivat komnnmlstlen
johtaman kansanarmeijan lopullista-tuhoa.
Japani kukistui sodassa j a Tnuna-nln
hallitus ryhtyi oikein suurimittai­sessa
mittakaavassa aseistaraaan
Knomjntangin armeijaa. Aseita v L -
tasl trSA:sta j a Chiang K a i - ^ j e k va­kuutti
tommunistien Johtaman kan­sanarmeijan
tuhoutuvan hyvin pian.
Taantumukselliset odottivat Chiangii/
lupauksen täyttymistä.
Sedän päätyttyä tuli tilanne. Jol­loin
Amerikan johdoUajoitebtiin: lo­pettaa
'Kiman sisällissota.^ ^
neuvotteluja, joihin osallistui k an
sanarmeijan: puolelta nykyinen i K l i -
nan Kansantasavallan ulkoministeri
Chou En-lai. Siihen aikaan Ohiang
Kal-shek suunnitteli salaista yllä'
tyshyökkäystä .kansanarmeijan tu­hoamiseksi.
Hän o l i v a : ^ a onnis­tumisestaan.
-Mutta kansJaharmeiJa
vain edelleen taisteli sitkeästi.
Tapahtui kuitertkih toism. Kän
sanarmeija.vapautti Mandshinian Ja
ajoi pakoon kuomtatangin Joukot.
Chiang Kai-shek vakuutti taistele­vansa
korianunisteja vastaan siksi
•kunines n e ovat ^kokonaan tuhotut.
Kansanarmeijan joukot vyöryivät
yli koko Kiinan. Peklngi, S h a i ^ a l
ja lopuksi Kanton joutuivat kansan
armeijan käsiin. .Chiang K a i - s h^
meni vanhempiensa haudalle Ja-: I l ­moitti,
että hän luopuu presidentin
virasta. Tuli aika, jodlcin tolaan ei
tiennyt varmuudella kuka on todeslli-nen
Kuomintangin presidentti Jä k u ­ka
on sen armeijan ylipäällikkö.
Chiang Kai-shek kiUtenkin vakuutti
tilanteen muubtuvajl ja että hän.tais­telee
siksi kunnes kaikki kommunis^
tit on tuhottu -Kiinassa. . ; . 7
Huolimatta näistä vakuuttäuista
perustettiin K l t e a n Kansantasavalta.
Chiang Kairäleik: .pakeni iE^Virmosaan
ja vakuutti, että ny^ oh tapahtxmut
taistelussa käänne j a komnmnistten
jqhtamä"kansanarmeija tulee pian t u ­houtumaan.
• /
Neuvostoliitto j a kansandemokraat­tiset
maat tuimustivat K i i n a n K a n ­santasavallan.
'Englanti j a 'Canada
eivät tieimeet mitä tehdä. fCatqipa-edut
olisivat vaatineet Kilnanr -Kan­santasavallan
tunnustamista, mutta
k u n n e olivat joutuneet riippuvaisik­s
i Amerikan dollareista^ n i i n ei tie­detty
mitä tehdä. Nyt loppujeai
puksi Englanti ön tunnustanut Sa
Kansantasavallan. Mutta CaB|
hallitxiksen taholta selitetään I
Canada tee päätöstä ennen Ceyif
konifercnssin päättymistä.
Jiykyään Chiang Kal-shek
lupaa taistella viimeiseen K u g
tangin; mieheen saakka Kitaan r
santasavaltaa vastaan Formi^
itäsm. Hän myöskto vakuuttaa^
leen, että taistelun onni tulee 1:|
pian kääniymääh.
.;Nyt -knltei^dn Amerikan
Streetta hallitus ilmoittaa, että i
tule sotilaallisesti enempää
maan CShiang Kai-shekiä
puolustamisessa. Se johtunee i
että nyt vasta WaU Streetin
oh-huomattu, että kaukana
; pysyttelevien Chiang 'Kal-^iÄöJ
...paukslln c i oie luottamista, •
-Jatkuvasti vakuuttanut onnen j
tyrnistä sodassaan omaa
vastaan, mutta Kihian kansa j
päättänyt ratkaista omat asian^
bpriaantoista tietä kuin mitä (
on ajatdlut,
'Amerikkalaisten, hrittlläisteni
canadaiaistm johtavien piirien |
iuUämhJa KlhJan-polItiikkaan <
Tlut ^i^!^^!^'"^^'^^^!^^' ^
j a omanhansansa edut. Siksi'
oUut ^äonntstimutta Ja
kaikkien 'kansojen etuja,
että Canada, Joka vielä vuosi^
lälietti • ipommittajakoneita
Kal-shckin halUtukselle, ei vi
öle tunnustanut K i i n an
valtaa, r^osolttaa meidän
ane ääretöntä kykcnemätt
toimia taman kansansa etujen 1
sestt. Vai vielälaö iiskotaan
Kal-^-£hc&äi lupatdcslin. että
kommtmistien Johtamaa-
BEL
HAD
Hy^
2746
P
VancooTi
tana'
Väre
SD-SD-SD-SD-
5-5
Va
Box
tneljaa 'vastaan rtalec