Vapaus, August 20, 1949

              Sä?u 4 Lauanlaina, elok. 20 p. — Satnrday, Aug. 20
-^3
Toinen maailman­sota
numeroiden
valossa ^
. > GenevcEKä ilmestyvän lehden '"'Re-
^^^^^.vue Internationale des scienccs dtp-lomatiqueä
et politiques" tietämän
M N » — ^ y j j ^ j j vaati toinen maailmansota
menetyksiä seuraavasti:
«^vJi^ Yli 32,000,000 ihmistä kaatui talste-lukenUUä.
15—20,000,000 naista, lasta Ja van-liusta
kuDli ilmapominituk£i£sa.
26,000,000 ihmistä murhattiin keski­tysleireissä.
' ^
29,5004X)0 ihmistä haavoittui, tuli
Invaliideiksl tai työkyvyttömiksi.
luudet nostivat tavantakaa leveän
naurun kautta koko salin. Suuri oli
myöskin se nautinto, minkä kappa­leen
nähdc-s.sään .sat entisten muisto-
- Jen Ja vaikutusten tä.ssä toistuessa.
Esittäminen oli erinomaisen ansio­kasta.
Supmalaistssa Teatterissa pan-
- naan aina parasta kansankappaleita
-/-esittäessä ja n i in nytkiin".
Vi» »
2 1 ^ ^ lliinist& menetti asunton­sa
Ja omaisuutensa pommituksissa.
i5fliMJ0m Ihmistä teljettiin vankiloi­hin,
karkottettiin tai evakuoitiin.
20fiOOfiOO asuntoa tuhottiin täydeili-sestl.
150,000,000 ihmistä Joutui paljaan
taivaan alle näkemään nälkää.
IJOOOfiO l a s u tuli isättömiksi.
IjOOOfiOO vanhempaa menetti lap­sensa.
45—604)00 Ihmistä menetti ammat­tinsa
Ja koko perheensä.
Toinen maailmansota maksoi 375
miljardia kultadollaria eli kolme ker­taa
niin valjon kuin ensimmäinen
maailmansota..
Amerikkalainen suur kapitalismi
voitti 55 sotakuukauden aikana 52 mil­jardia
dollaria puhdasta. |
Viimeksi mainitut luvut osoittavat
selvästi miksi amerikkalainen impe­rialismi
työskentelee uuden 8od3h «>•-
tyttämiseksi. Heille on sota hyvin
tuotuva liikeyritys.
Materialistinen historiankäsitys
— Sanotaan, että erään kerran
Pompey oli pannut 500 leijonaa tap­pamaan
18 elefanttia. Taistelu kesti
viisi päivää.
• ' 5
1
UUSIA SUOMALAISIA
LAULU-ja SOinOLEVYJÄ
Kaikki hyvin valmistettuja levyjä
DY—53 Pustan Tanssijalset — Foxtrot
Sinä tulit — Valsrt
Laulanut Eugen Malmsten
DY—60 Tonava kaunoinen — Valssi
Kultaa ia hopeaa — Valssi
Soittölevy: Rytmi Pojat
DY—62 Dolores — Valssi
Valssiunelma
Soltiolevy: Rytmi Pojat
DY—104 En Syytä Sua — Valssi
Kun Sun Mä Näin — Tango
Laulanut Eugen Malmsten
DY—122 Wienlläl8 maketola — Valssi
Wiennäl8 verta — Valssi
Solttolevy: Rytmi Pojat
DY—123 Iloinen leski — Valssipotpourl
• Aarre Valssi
Solttolevy: Rytmi Pojat
DY—124 Mustalaisrakkautta — Valssi '
Muisto — Valssi
Solttolevy: Rytmi Pojat
DY—126 Sikermä Suomalaisia kansa:nlalu]a ja
tansseja, I ja IX osa
Solttolevy: Rytmi Pojat
DY—155 Lotos Tango
Kuutamoyö Alsterilla — Valssi ' >•
Solttolevy: Ramblers orkesteri flr
EY—156 Kielon jäähyväiset — ValsaÄ <r
La Paloma — Tango
Solttolevy: Ramblers orkesteri
DY—175 Oh. Senorita — Valssi
Pilvien Poika -~- Foxtrot
Laulanut Eugen Malmsten
DY—195 Tiedätkö Sen? — Tango
On monta kertaa — Tango
Laulanut Eugen Malmsten
DY—270 Jo PalnuvI Päivä • - Valssi
Surullinen Kuu — Slow"fox
DY—271 No—No Tanga
Jää .hyvästi arnuis — Foxtrot
Laulanut Olavi Virta
DY—277 Marmonlkka Serenaadl — Tango
Syksyn varjoja — Valssi .
Harmonikkaduetto: Laihanen Ja Raivonen
DY—280 Säveliä tuhansien Järvien maasta,
I ja II osa
Solttolevy
DY—281 Säveliä tuhansien Järvien maasta,
III ja IV osa
Solttolevy
• • •
SOINTU-LEVYJÄ
No. 350—Sorento — valssi
Sydämeni: Mäni — valssi
Laulanut E. Malmsten
No. 535—Tyttöäni muistellessa — valssi
Ritari ja Linnanneito — Ballaadi
Laulanut Teemu Grönberg
No. 734—Argentiinan kuu — tango
Surullinen kuu — Slow-foxtrot
Laulanut Teppo Ralkko
No. 735—Helken haaveita — valssi
No. 743-
Tumma Dolores — tango
Laulanut G. Malmsten
-Pajupilli — Slow-foxtrot
Laulanut G. Malmsten
Tuuti—tuuti pientä — valssi
Laulanut Teppo Ralkko
l\(iiiä lfiyjä on vain rajoitettu määrä, joten kiirch-tihää
tilaustanne, että saatte levyviHikoimaanne
nämä hyvät levyt,
HINTA $1.25 KPL
(LAHETYSKULUINEEN)
Lähettäkää tUauksenne osoitteella:
VAPAUS PUBUSHIN6 COMPANY
LIMITED
Sudbury< Ont.
Box 69
X L
YLXBAKfTTNE
Aivan .samanlainen ilmiö, poliittis­ten
aatteiden ja laitosten läheinen
riippuvaisuus on huomattavissa kaik­kina
aikoina. Niinpä keskl-ajalla,
niinkauan kuin luontaistalouteen pe­rustuva
feodaalinen tuotantotapa oli
vallitsevana, olivat vallalla myös sel­laiset
poliittiset katsomukset. Jotka
pitivät itsestään se\M^^ sellaista j ä r ­jestelmää,
Jossa kansanvallan merki­tys
oli miltei olematon. Kukin feo­daaliherra
oli omalla maallaan mah­dollisen
riippumaton, niin e t t ä hänellä
oli ha'linnollir.en ja tuomiovalta,
myös sellaiset oikeudet kuin tuUin
kanto, rahanlyöntl ja vlC.äpä suurem­milla
feodaalsilla sodankäynUoikeus-i
i n .
Mutta sitä mukaa kuin tuotanto­voimat
kehittyivät, aiheuttaen yhä
pitemmälle menevän työnjaon ja
vaihdon, t.s. kaupan laajenemisen,
niin sitä mukaa tuo hajaannus poliit­tisissa
laitoksissa alkoi muodostua ta­loudellisen
kehityksen esteeksi. Alkoi
maassa toisensa Jälkeen syntyä po-liittL-
jia oppeja, jotka selitUvät voi­makkaan
hallituksen olevan välttä­mättömän.
Nämä opit toteutettiin
sikäli kuin uusi luokka, porvaristo,
voimistui riittävästi tukeakseen k u ­ninkaita
taistelussa riippumattomuu­tensa
iftjolesta taistelevia feodaali­herroja
vastaan. Viimemainituilta
riistettiin vähitellen kaikki ne etu­oikeudet,
jotka eniten ehkäisivät y h ­tenäisen
kansantalouden muodosta­mista,
kuten tullin- ja veronkanto-oikeus,
rahanlyöntlolkeus jne.
Kuitenkaan nämä saavutukset eivät
tyydyttäneet porvaristoa enää sen Jäl­keen,
kun kapitalistinen tuotantotapa
tuotantovoimien edelleen kehittyessä
alkcl päästä vallitsevaksi. Kalkkien
esteiden raivaamiseksi kapitalismin
kehityksen tieltä tarvitsi porvaristo
määräysvallan myös poliittisessa elä­mässä.
Nyt ilmaantuivat poliittiset
aatteet, jotka tuomitsevat vanhan
saätyjärjestelmän, Jonka vallitessa
ratkaiseva sananvalta yhteiskunnan
yleisissä asioissa oll ollut yksinvalti­aalla
hallitsijalla tai sitten kahdella
ylemmällä säädyllä, aatelistolla Ja pa­pistolla.
Kolmannen säädsm. Johon
porvaristo laskettiin kuuluvaksi, vai­kutus
oli minimaalisen pieni, käsit­täen
parhaassakin tapauksessa vain
oikeuden osallistua verojen määrää­miseen
ja muihin sellaisiin asioihin.
Niissä maissa,. joUsa kapitalistinen
tuotantotapa oli pisimmälle kehitty­nyt,
kuten mm. Englannissa Ja v ä h än
myöhemmin Ranskassa, esittivät por­variston
edustajat uusia poliittisia
aatteita. Joille kaikille pll yhteistä
paitsi olevien olojen arvostelu inyös
oppi kaikkien Ihmisten s3Tm5mnäl-sestä
tasa-arvoisuudesta. Siihen poh­jautuu
vaatimus poliittisesta Ja oikeu­dellisesta
tasa-arvoisuudesta s e kä
persoonallisesta vapaudesta. Tul<*-
sena noiden oppien toteuttamisesta
porvarillisten vallankumousten jäl­keen
oll kaikille hyvin tunnettu por­varillinen
demokratia. Jonka vallites­sa
laajat kansanjoukot parhaassakin
tapauksessa nauttivat vain muodol­lista
tasa-arvoisuutta lain edessä ja
saavat määrävuosina osallistua edus­tajan
valitsemiseen parlamenttiin,
mutta todellisuudessa ovat vailla kalk­kia
mahdollisuuksia vaikuttaa yhteis­kunnan
asioiden hoitoon. Todellinen
määräysvalta kuuluu tuotantovälinei­den
ja muiden, rikkauksien omlstaJUle,
kapitalisteille, ja heidän määräyksi­ään
tarkasti nodattaville ammattipo-litilkoille
ja virkamiehille.
Nykyisin, jolloin tuotantovoimien
kehitys on jälleen ehtinyt niin pit­källe
kaikissa kapitalistisissa maissa,
että myös tuotantosuhteiden perin­pohjainen
muuttaminen on välttämä­töntä
samansuuntaisesti kuin sosialis­tisessa
Neuvostoliitossa ja edistyksel­lisissä
demokratioissa, heijastuu tuo
asiantila myös poliittisten aatteiden
alalla. Se ilmenee taisteluna aikansa
eläneiden porvarillisten katsomusten
ja työväenluokan poliittisten aatteiden
välillä. Viimemainitussa kuvastuu sel­vemmin
kuin koskaan aikaisemmin
uuden tuotäntömvan asettamat vaa­timukset
poliittisten laitosten muut­tamisesta,
sillä vasta nyt ensimmäi­sen
kerran ihmiskunnan historiassa
ihmiset tajuavat täysin selvästi m i ­hin
suuntaan kehitys kulkee, minkä­laisia
muutoksia on suoritettava tuon
kehityksen jouduttamiseksi.
Melkein yhtä Ilmeinen bn välitön
yhteys taloudellisen perustan Ja o l -
k«uskäsltysten ja osittain myös o i ­keuslaitosten
kehityksen välillä. S i ­käli
kuin muuttuvat tuotantovoimat
ja niiden muutoksia vastaavasti tuo­tantosuhteet,
sikäli muuttuvat käsi-
Eiinen sairastumistaan, Eino Nevalaisen luento-muistiinpanojen
perusteella kirjoittanut
AKU KORHONEN • • . /
sa luopua tasajaosta siinä mdeles':iä,
e t t ä metsästäjä. Joka oll ensimmäise­nä
saanut nuolensa osumaan otuk­seen,
sai Itselleen' t n ä ä r ä t ä parhaat
palat, kun taas loppu Jaettiin tasan
kailckien metsästykseen osallistunei­den
kanssa.
Perusteellinen muute» olkeuskäsit-teissä
tapahtuu kuitenkin vasta yksi-tyisomistusoikeuden
tultua valtaan.
Alkojen kuluessa syntyvät sellaLset
käsitteet kuin varallisuus Ja esineoi­keus,
perintö- ja perheoikeus Jne. Nii­den
rinnalla kehittyy myös varsinai­nen
rikosoikeus, joka henki- yjn. r i ­kosten
rumalla on sisältänyt rikokset
omlstusolkettdesta. Kalkki nämä oi-keuskäsitykset
ovat jatkuvasti muut-ttmeet
tuotantotavassa kehittyessä.
tarkkanäköinen huomio, että rikas
maksaa rahallaan, köyhä selkänahal­laan,
tai nykyisin paremminkin ma­hallaan,
koska entinen ralpiparangals-tuis
on muutettu inhimlllisonmäksl
vesi- ja leipärangaistukseksl. Jolla
köyhät varojen puutteessa sakkonsa
suorittavat. Sama pitää paikkansa
myös oikeuden käyntiin nähden. K a i ­kissa
kapitalistisissa maissa on oikeu­denkäynti
järjestetty siten, että se
täydellisesti suojelee vallassa olevien
etuja. Ensiksikin tuomareina toimi­vat
varakkaista kansankerroksista pe­räsin
olevat, tuhansin sitein vallassa
oleviin sidotut ammattituomarit. S i l ­loinkin
kun he ovat rehellisiä, ovat
luokkansa ja ympäristönsä käsityk­sille
alttiita, eivätkä koskaan voi suh-
Orjanomistusjärjestehnän aikana tautua samalla tavalla oman säätyn-muun
yksit3rIsomaIsuuden joukkoon
kuuluivat orjatkin, joiden varastami­nen
ja vietteleminen oli eräs kalkkein
raskaimpia rikoksia. Ankarat ran­gaistukset
myös säädettiin jokaiselle,
joka avusti orjaa karkaamaan. Mutta
orjanomlstajilla oll sitä vastoin mo­nissa
maissa menetellä orjan ian^sa
mielensä mukaan. Puhumattakaan
sUtä. että orjia sai myydä j a ostaa
kuten karjaa, omistajalla oll oikeus
rangaista crjla ruoskimalla, nälällä' ja
Jopa tappamallakin. Nalsorjia saivat
isännät käsitellä miten halusivat jne.
sä Ja köyhälistön jäseneen. Toiseksi
on oikeudenkäynti kaikkialla niin mo­nimutkaista
laajan lainsäädännön ja
itse (rikeuskadttelyn muotojen joh­dosta,
että sUnft tarvitaan yksinker­taisessakin
asiassa kouhiutetut juris­tit,
asianajajat. Joiden palkkaaminen
on mcmasti ylivoimaista köyhille.
Marx Ja Engels ovat ehdottomasti
oikeassa luonnebtiessaan porvarillisen
oilteuden seoraavln sanoin: "Teidän
oikeutenne ofi väin teidän luokkanne
laiksi korotettu tahto. Jonka sisällys
riiinniu teidän luokkanne a i n e e l l ^ ta
elämänehdoista."
Tämä määritelmä pitää paikkansa*
olkeusk&sltykElin nähden yleensä, ku­ten
edeiläolevasta on ilmennyt. O i ­keus
Ja oikeussuhteet eivät ole mitään
muuta kuin yhteiskunnan alnellisen
elämän heijastusta. Olkeuskäsitysten
sisällön määräävät yhtelskmmallista-loudelilset
suhteet Ja vallassa ole­van
luokan olemassaolon materiaali­set
ehdot. •
(Jatkuu)
Järvienpäässä syntynyt joukltdliike
töiden varaamiselai työttömille ja
metsärikkauksien pelastamiseksi
Port Arthur. — Täällä Järvienpääs­sä
on viime aikoina pidetty lukuisia
kokouksia Ja konferensseja, joissa on
vaadittu maakuntahallitusta ryhty-
Sltä mukaa kuin kauppa kehittyi, j j^ään pikaisiin toimenpiteisiin madon
tykset omistusoikeudesta, sillä tuotan­tosuhteethan
ovat ermen kaikkea
omistussuhteita ja sikäli myös oikeus­suhteita,
ilmenevätpä ne sitten kir­joittamattomina
tapoina tai kirjoi­tettuina
lakeina.
.\5ian selventämiseksi meidän on pa
ras tehdä pieni opintomatka men-neisyj-
teen. Sikäli kun voidaan puhua
varsinaisista oikeuskäsityksistä alku­peräisen
yhteisön varhasimmilla kau­silla,
niin sikäli on vantua. e t t ä I l ­man
muuta pidettiin luonnollisena,
e t t ä kaikki tuotantovälineet ovat koko
yhteisön omaisuutta ja e t t ä tuotteet
jaetaan tasan kaikkien yhteisön jäse­nien
kesken, siis kuuluvat yhteisön
kaikille jäsenille ilman poikkeusta.
Viimemainitussa stihtecssa kuitenkin
alkoi pian tuotantovoimien kehitty­essä
tapahtua muutos. Kohta Jousen
ja nuolen keksimisen jälkeen alettiin myös rikasoikeuden alalla.
muodostuivat myös vastaavat oikeus-käsitykset.
Alviksl se tapahtui tapa­oikeutena,
myöhemmin kirjoitettuna
lainsäädäntönä. Esim. Rooman val­takunnassa
oll varsin yksityiskohtai­nen
sopimusoikeus,. Jossa selvitettiin
minkälaisia m u o to j a noudattaen
kauppa ym. sopimukset on solmitta­va
ollakseen päteviä ja molempia so­pimuspuolia
velvoittavia.
F ^ a a l l s e l l a kaudella taasen toi­senlainen
tuotantotapa vaikutti sen,
e t t ä olkeuskäsltykset muuttuivat pe­rinpohjin
toisenlaisiksi. Tuotanto­suhteiden
perustana oli feodaaliherran
omistusoikeus tärkeimpään tuotanto­välineeseen'maahan
Ja sen vuoksi val­litsevissa
olkeuskäsltyksissä oll maan­omistuksella
keskeisin paikka. Kirjoi­tetut
Ja kirjoittamattomat lait mää­rittelivät
hyvin tarkasti maan käy­töstä,
metsästysoikeudesta, metsän
kaatamisesta Ja muista sellaisista sei­koista.
Mitä tulee välittömän tuot­tajan
omistukseen, n i in siinä suhtees­sa
keskl-ajan olkeuskäsltykset olivat
kokonaan toisenlaiset kuin orjuuden
aikana. Maaorjatalonpoika el tcsln
ollut vapaa, sillä h ä n oll sidottu maan­omistajaan.
Jolla oli häneen nähden
tuomiovalta, oikeus- väkivallankin
avulla pakoittaa maaorja työskente­lemään
hyväkseen. Mutta toisaalta
feodaaliherralla ei tavallisesti enää
ollut oikeutta tappaa maaorjaa, eikä
myydäkään muuten kuin yhdessä
maan kanssa. Tapaoikeus, usein
nlyös kirjoitetut laitkin, asettivat sen
lisäksi monia muita rajoituksia feo­daaliherralle.
Niinpä esim. vanhan­ajan
orjanomlstajan rajaton mieli­valta
orjattariin nähden oli supistu­nut
vain ensiyön oikeudeksi maaor-
Janeitosiin nähden jne.
Sanomattakin on selvää, että nämä
kh-jolttamattomat ja kirjoitetut lait
suojelivat maaorjatalonpoikaa feo­daaliherran
mielivallalta ainoastaan
sikäli kuin maaorjat pystyivät taiste­lullaan
pakottamaan herrojaan noita
lakeja kunnioittamaan, sillä tuomle-vältahan
oll feodaaliherroilla, jotka
eivät Juuri koskaan lukeneet lakia
omaksi, eikä säätytoverinsa vahingok­si.
Puhiunattakaah siitä, että ran­gaistukset
rikkomuksista olivat eri­laiset
herroille Ja maaorjille. Niinpä
monessa maassa maaorjatalonpoika
voitiin tuomita kuolemaan; jos h än
tappoi peltotilkulleen syömään tul­leen
Jäniksen, kun taas feodaaliherra
pääsi sakoilla maaorjan aihcttomasta
tappamisesta.
Tuskinpa tarvinnee huomauttaa, et­t
ä silloin niitikuin nytkin vallitsevat
olkeuskäsltykset selitettiin ikuisiksi,
Jimnalan säätämiksi, joten Jokainen
niihin kohdistunut arvostelu tuotti
paitsi maallisen rangaistuksen myös
iankaikkisen kadotuksen, tai parhaas­sakin
tapauksessa muutamia satoja
vuosia kitumista kiirastulessa mes­tauksen
jälkeen.
Tuotantovoimien ja niitä vastaavien
uusien tuotantosuhteiden kehitys kes­kiajan
kaupungeissa syrmyttl kuiten­kin
uusia oikeuskäsitteitä. ensin omis­tusoikeuden
alalla. Kaupungeissa
alettiin laatia lakeja, joiden availla
säännösteltiin kauppiaiden ja käsityö­läisten
suhteita. Kapitalismin kehit­tyessä
kehittyivät myös olkeuskäsl­tykset
ja lainsäädäntö, kmmes ne
porvariston päästyä vallitsevaksi luo­kaksi
salvat sen muodon mikä niillä
nykjrisin vielä on. Ne muuttuivat j ä l ­leen
ikuisiksi, ihmisten absoluuttista
tajuntaa vastaaviksi, kuten vallassa
olijoiden taholta niin mielellään aina
selitetään silloin kun niitä arvostel­laan
työväenluokan tai muiden väes­tökerrosten
taholta, joita vastaan tuo
lainsäädäntö on suunnattu.
Koska koko kapitalistinen tuotanto­tapa
perustuu tuotantovälineiden yk­sityisomistukseen,
niin siitä klertä-mättömästl
seuraa, että yksityisomis­tuksen
suojeleminen on porvarillisen
lalnsäädärmön keskeisimpiä tehtäviä.
Mutta porvarillisen oikeuskäsltyksen
luokkaluonne ilmenee yhtä selvästi
Siinä p i -
raiskaamien tukkimetsien hyväksi­käytön
suhteen. Työväkeen nähden
se ei o;p mikään uusi kysymys, mutta
nykyinen tilanne tekee sen hyvin l ä ­heiseksi
ja vakavaksi.
Jo pari vuotta sitten suoritettiin
metsätyöläiJten unlon taholta erikoi­nen
tutkimus madon tuhotöihin n ä h ­den
Black Sturgeonln alueella Ja
muuallakin. Varhain viime keväänä
vaadittiin Järvienpään työväenliik­keen
taholta hallitusta ryhtymään toi­menpiteisiin
Ja pantiin alkuun toi­minta
asian Johdosta. Metsätyöläis-ten
unio aloitti taistelun työttömien
metsätyöläisten puolesta. Sen t o i ­mesta
lähetettiin lähetystöjä paikal­listen
viranomaisten puheille Ja s ä h ­kösanomia
maakunnan ja liittovaltion
viranomaisille vaatien pikaisia toi­menpiteitä
madon viattomien metsien
käyttämiseen nähden. Näitä vaati­muksia
esitettiin lilttoparlamehtln
paikallisille jäsenille C. D. Howelle Ja
D. Mclverille sekä maakunnan lain-laatijakunnan
jäsenille Robinsonille
ja Coxille.
Huhtikuussa pidettiin Port Arthu­r
i n ja Fort Williamin Trades and L a -
bor Councilien toimesta yleinen työt-tömyyskonferenssl,
johon osallistui 32
union ja Canadan Legionan edustajat.
Työläisille on pääasiana töiden
hankkiminen tuhansille metsämiehille
j a muille: työttömille. Konferenssi
hyväksyi täydellisesti metsätyöunlon
ehdotukset j a ryhtyi tukemaan sen a-loittamaa
toimintaa. Sen lähetystö
oli pääministerin puheilla hänen t ä ä l ­lä
käydessään ja lähetystö painosti
pikaisen toiminnan tarpeellisuutta
asiassa.
Black Sturgeonln alueelle tehtiin
eri ryhmien' edustajien toimesta tut­kimusmatka.'
Port Arthurin Trades
and Labor Councilin virallisena edtis-tajana
mukana ollut A. T. H i l l antoi
Councilin kokouksessa siitä seuraavan
lausunnon:
Tämä uusi tutkimus osoitti madon
aihettaman tuhon lisääntyneen koska
kuolevien puiden lukmäärä on lisään­tynyt,
aiheuttaen metsärikkauksien
suoranaisen tuhon Black Sturgeonln
alueella. Kun nykyistä tilaimetta ver­rataan
kolme vuotta sitten vallinnee­seen,
on metsän tuhoutuihinen huo­mattavasti
lisääntynyt. Liittovaltion
maatalousministeriön, vartioaseman
hoito- j a myrkytystoimenpiteet ovat
lilan myöhäisiä, ehkäistäkseen madon
viottamien puiden tuhoutimiista, e i ­kä
sen toiminta voi poistaa vallitse­vaa
asiantilaa.
Tällä kertaa on meidän edessämme
entistään vakavampana kysymys töi­den
varaamisesta työttömille, alueem­me
teollisuuslaitosten käynnissä pitä­misestä
ja metsärikkauksiemme suo­jelemisesta.
Nämä ovat ne perus­kysymykset,
jotka vaativat pikaiista
toimintaa. Maakuntahallitus on n i i s ­t
ä vastuussa ja se p i t ä ä pakoittaa toi­mintaan.
Eri tahoilta o n saatava aikaan ylei­nen
painostus yleisen kaimataksen
saamiseksi j a lisäämiseksi tälle työ­väenliikkeen
alkamalle taistelulle.
Vielä on alkaa toimia. Joukkotolmln-nan
päämääränä pitää olla Lumber
and Sawmill VVorkers Unidn Ja t ä ä l ­lä
kevällä pidetyn työväen konferens­sin
vaatimusten kannattaminen, että
maakimtahallitus on vastuunalainen
töiden varaamisesta työttömille, ma­don
aiheuttaman tuhon ehkäisemises­t
ä ja viallisten puiden pikaisesta hy­väksi
käyttämiseltä — metsän sadon
järkevästä korjaamisesta. Se voidaan
suorittaa alueella toimivien yhtiöiden
avustamana, mutta edullisinta olisi
muodostaa s i t ä varten erikoinen h a l l i ­tuksen
komissio, joka pitäisi työt
hoamaa rämeikköä malllkaupoln. toi.
neh toisensa Jälkeen. Se kuvaa sitä uh­kaavaa
tilannetta j a kehi^ksen suun­taa
mikä vallitsee kaikkialla Ontarios­sa
ellei metsien hoitoon kiinnitetä pi­kaisesti
vakava huomio. Metsärik-kaukalenuhe
yleinen suojeleminen Ja
metsien kasvun Jatktuninen pysyväi­senä
bi^sessinä on y h t ä hyvin halli­tuksen
asla kuin inadon vioittamien
metsien hjrväksikäyttökin. Joita var­ten
olisi pikaisesti saatava aikaan ylei­nen
metsÄtiholto- Ja istutusohjelma.
Tutklmusiretklkuntamme hyväksyi
päätösponnen. Joissa Julistetaan voi­maan
h ä t ä t i l a vlottimeiden puiden p i ­kaiseen
kaatamiseen Ja hyväksikäyt­töön
nähden, ennenkuin puut mätä­nevät
kelvottomiksi. Työväen edus­taja
sanoi, e t t ä ponsi on puutteelli­nen
Jä e t t ä sitä olisi täydennettävä
työväen hyväksymän ohjelman mu­kaisesti.
"
Mr. Hillin lausunnon johdosta on
syntyhyt kiihkeä keskustelu. Fort
.•TOlUamlh kaupunginvaltuuston edus­taja
Alf. Batters sanoi puhues­saan
asiaa koskevan päätöslauselman
hyväksymisen puolesta: "Tom Hill on
iskenyt naulan kantaan" ja korosti
samalla, e t t ä alkanut toiminta on ke­hitettävä
yleiseksi joukkoliikkeeksi,
e t t ä saavitttalslmthe sen m i t ä halu­amme.-
160 grammari kultakim­pale
löydetty Lapista
HelsinkL (S-S) — Rovaniemelle
on saapunut yllättäviä tietoja Lapin
kullanhuuhdonta-alueelta. Inarissa,
Lemmenjokeen Maraston tunturiryh-mästä
laskevan Nuorgam-joen ran­nalta
oli IkaksI siellä työskentelevää
ikiillanhuuhtojaa löytänyt lähes tuli-tlkkulaatöcon
kokoisen j a 160 gram­man
painoisen kulta;klmpaleen.
Löytöpaikka on todistettavasti L a ­pin
kultarlkkalmmalla seudulla ns.
Maraston tunturlryhmässä, josta las­kevat
purot yleensä ovat kultarikkaita.
Ja laaikevat Lemmenjokeen, Nuorgam-
Joessa on ktilta kuitenkin verrattain
ruosteista. Puhtausanalyysi oll tutkit­taessa
vain 918, ktih sen sijaan muual­l
a seudulla on puhtaus ollut jopa 925.
Näin ollen siellä -voi luulla kultakim­paletta
vain klveiksi j a n ä i n hylätä hy­vänkin
saalhn, kertovat asiantuntijat.
Maraston-tunturin puroista tähän
asti löydetty suurin kulta^mpale oli
vllrhe kesään mennessä painoltaan
vain 10 g. Löytöpaikka on erittäin val-ikeakulkulsen
Ja p i t k ä n matikan taka­na.
Viime kesänä sleUä oli 40 huuhto­jaa
Ja t ä n ä kesänä muutama enem­män.
Mainittakoon lopuksi, e t t ä L a ­pista
on aikalsenmiin löydetty suiu-em-plkln
kultakimpale, tietääksemme yli
200 gramman painoinen. Suurin maa­limassa,
löydetty ikultamöhkäle painoi
153 kg 160 g, m&ä vertattksen vuoksi
mainittakoon.
käynnissä hallituksen puolesta Ja o l i ­si
sille vastuussa. Kaikessa tapauk­sessa
on hallitus vastuussa tämän teh­tävän
suorittamisesta kaikessa laajuu.
dessaan. ^
Samaan aikaan olisi otettava huo­mioon
myöskiii tämän kysymyksen
toinen puoli, metsärikkauksiemme
ii l
yleinen suojckminen. Tutkimusmat-ainakin
eräiden heimojen keskuudes-* tää tänä päivänäkin paikkansa kouran jkallamme näimme metsäpalojen tu-
"ilerttalsta perhe-elämää"
Lontoossa Alexander Richards anoo
avioeroa Ja väittää, että hänen vai-thon^
oh tehnyt kotielämän niin sie-tämätUbnäk^
i. e t t ä hänen täytyi ottaa
työtä eräästä lähetystöstä saadakseen
ölla rauhiassa. Mutta tuU täyteen,
kun vaimo öU ttlkkinut uimin piipim
miehensä liarhaalla paidalla ja lei­kannut
hänen partasutistaan kaikki
karvat.
Atlantassa erään avioerojutun kan­taja
kertoi oikeudelle, e t t ä hän oli Jo
käytännöllisesU katsoen täysin eril­lään
vaimostaan: "Vaimoni ampui
minua viisi kertaa, herra tuomari. Jo
ensimmäisen laukauksen pamahtaes­sa
alkoivat välimme rikkoutua. V i l -
denneilä laukauksella, herra tuomari
olivat välimme täysin poikki."
Raymond Stelnerllle myörmettiin
Lontoossa avioero senjälkeen, kun hän
oli toteermäyttänyt, että hänen vai­monsa
oli heittänyt häntä maitopul­lolla,
pirstonut Juomalasin hänen
päähänsä. Iskenyt hampaan hänen
suostaan lautasella, mätkinyt häntä
rikkalapiolla selkään, potkaissut h ä ­net
r a n i u s i ä alas, kynsinyt hänet ve­rille
painanut palavan savukkeen
hänen kasvoihinsa.
Koskela voittanut
viiden kilometrin
juoksun Oslossa
Osia — Viiden kUometrin juoksu
muodcstui täällä pidetyssä Pohjolan
j a Yhdysvaltain välisessä maaottelus­sa
odotettua jäimittävämmäksi ame-rlkkalaisCT
W i l t i n ansioista. Bän piti
V. Koskelaa tiukalla mutta K . voitti
kidtenkin kilpailun. Pohjoismaalai­set
vuorottelivat kärjessä Ja väliajoik­s
i merkittiin 400 m. kohdalla 66 sek.,
800 metrillä 2J5. 1,500 metrillä 4.16 Ja
3,000 metrillä 8.38. Wilt seurasi hy­v
i n mukana, mutta muut jänkit oli­vat
jääneet. Kun jälellä oU ^ kier­rosta
ohitti Wilt isiäkelän Ja yritti
seuraavilla kierroksilla päästä myös
Koskelan ohi. Suomalainen kiristi
kuitenkin vauhtia Ja n i in syntyi pitkä
välimatka. Viimeisellä kierroksella
yritti Wilt kai|kensa, mutta Koskela
voitti vakuuttavasti 15 metrillä. Ajat
olivat:
1) V. Koskela 14.35.6, 2) F . Wilt. U S -
A, 14.38.2, 3. E . Ahlden, Ruotsi. 14.48.6,
4) H. Ascheufelter USA 14.49.4, 5) V.
Mäkelä 14.56 ja 6) W. Dreutzler. USA.
15.25.6.
Ottawa perustettiin T."1826.
Lehmät eivät i
taj^vftse viskiä
parantuakseen
Lontoo. _ E j ä i ^ ^
terveempiä kuin eaaet
James Scott Vf^ts^/^
Sir James, Britanniaa.
ounlsteriön tieteellinen a
sanoi muistavansa ajan
joUoin ainoa paranntBkev
kuumeelle oU p u U o ^ d^
"Mahdollisesti visöpmiö
mälle oxmeUisemman h
kertoi kansainväliselle -^^
teelllseUe kongressiUe, -mn.
silti." ^
Neljä jalkaa kanoflk
ön farmarin pi"
Lnbbock, Tex. —;
ter C. ChatweU sHnoi huj.
h ä n toivoo lem-TukiUym^j^
tan, olevan ensimmäinsn -
narodusta. jota hän yritti
Ja jolla olisi neljä jalkaa.
Henriettalla cli syn"
jalkaa. Chatwell, joka
eräältä farmilta Tahokasta,
noo sen olevan kahdeisan
ikäinen.
Saalie parhafa h^inat ja palveluksen lähettämi
Mustikkanne
FEDERAL YHTIÖLLE
MyyntiJuUstukset lähetetään päivittäin.
Piicaiset maksut.
Suositukset voitte saada mistä hyvänsä
Canadian Bank of Commerce pankeista.
Pyytäkää meiltä osoiteleimasinta.
FEDERAL FRUU COMPi
FRUIT MARKET — XOKONTO
MUSTIKOIT
Saalle korkeimmat markkinahinnat läheiiämälli
marjanne
MORRIS SHOOM FRUIT COMPil
FRUIT MARKET — TORONTO
Maksamme joka päivä. Vapaat osoitelaput. Suositu
voitte saada Bank of Toronto, Church & Wellington'
Toronto, Ontario.
MUSTIKOITA
KORKEIMMAT HINNAT JA NOPEAT
MAKSUSUORITUKSET
LÄHETTÄKÄÄ MUSTIKKAN
LISTERILLE
Teidän mustikkanne, kaikki mitä voitte lähettää meille, w
myydä hyvällä hintaa. Meidän hankkimat markldna
maksaa päivän korkeimmat hinnat täysinäisistä basketebti
Lähettäkää läljetyksenne meille Yli neljännesvuar
Toronton tukkuliikkeenä hedelmämarkkinoilla. — Osoi'
lähetetään pyydettäessä.
SUOSITUKSET: BANK OF MONTREAL
F. G. LISTER & CO. LIMITE
86 Froni St. E Toronto, Ont. Phelin!
Mustikan Lähettäjä
Saatte korkeinunai markkinahinnat, kun lähei'
mustikkanne
Chas. S. Simpson Co. Limited
Perustettu yli 35 vuotta sitten
NOPEA
MAKSUSUORITUS
Suositukset voitie
mSstä pankista h
MERKITKÄÄ TEIDÄN LÄHETYKSEyNT::
Chas. S. Simpson Co. Limiteil
68 Colborne St. Toronto,
Kirjoittakaa tänään ja pyytäkää teidän oraa
lähetysleimasin.
Älkää lainatko tai vuokratko leimasinta.
Miistifcoita
Olkaa varmat, e t t ä lähetätte MARJANNE oikealle välitys''^
mistä saatte korkeimmat marklSnahinnat. Me maksainc-
C. P . Expressl money orderilla joka päivä.
Pikaisen maksmi saamiseksi lähettäkää mustikat suoraan
A N S P A C H
Suositukset voitte saada mistä hyvänsä Royal P a n i^
, Kirjoittakaa ja pyytäkää lähetysleimasin ja t>7ny-
GEO. C. ANSPACH CO.
74 Colborae Street TOMD»