1949-08-20-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Xelpäs lapsi syntynyt vajaassa vuodessa Jasper- Tcnn. — Mrs. RajTnond j , .ji- e v.lii'.we!l. T e n i t , syntyi neljäs -.i^aai^sa -uodessa. H a i k a r a teki -^nta^ts-^" ' ^ l ^ i l i e r a i l u a —tuoden r .^-Vc-t Eiolenimalla k e r r a l l a . Poika ^^tt.nö. jotka syntyivät sunnunt^una, ' ' ' Ensimmäiset kaksoset. ole muuttaiiut niielipiteitäni vai hyvin _ Kiiidulaise: pitävät Bhagiratiu-idiea py;--^ä jokena. . T I 3 I M I N S , O N T . KrMMS HOOKER & P I C K K R I NG Sa-a>sia ja kiinteimistöjä. .Dominion Bank B u i l d i n g , . Ttmmins. QDt. Mcrketteja, lainoja, bondeja ~ja vakuutuksia. HCO.'^L• W O R K E R S ' HUOBLI C O - O P RESTAURANT of Souih Porcupine Limiled 47 Crawford Street SOCTII rOKCUPINE, ONTABIO a Suosittelee suomalaisille hyväk-sTtunnettua roukaansa r u o k a i l u a i - koina. Ravintola aViki k l o 9 iUalla, c Siistejä kalustettuja huoneita asunnoiksi. K u l u t t a j a i n k o t i . P i s täytykää sisälle. Meidän unipnune johtokunta on! äänestyksellä päättänyt alistua Talt- Hartley lain edessä. win^ knnt^Btfln tätä {»ätöstä. Kuten suurin osa jäsenistä tietää, olen viimeisen kahden vuoden aikana OSCAR BAY Miesten ja Naisten Räätäli Kaikenlaista korjaustyötä PuIieUn 2-1891 76 London St. E . Wind9or, O n t Barnes Drug Co. — 3 K A U P P A A — Sault Stc. ."Marie Ontario RCA Victor Radioita Nyal-lääkkeitä Täydellinen varasto läälckeltft. Postitilaukset täytetään huolellisesti. Peter A. Vesa, B:A. Barrist«r, Solicitor, Notary SUOÄIALAINEN LAKIMIES • • • GE. 3392 592 Danlorth Ave. (Near Pape Ave.) Toronto sanonut useammasti k u i n kerran, että jos Taft HarUey l a i n edessä a l i s t u - minesesta riippuu meidän unicnune elämä, n i i n töinä knnnnt^n sellaista askelta. Syy miksi meidän unioUem-me on tullut elintärkeäksi aUstua j o h t u u siitä, että C I O : n j a A P L : n k o n trollissa oleva johto, 81 kongressi ja T r u m a n i n h a l l i t u s ovat pettäneet työväen T a f t - H a r t l e y n l a i n l a k k a u t t a - mistaistelussa — j a k u n C I O : n johto on omakstmut chjelmakseen reittauk-sst, kängsterismin j a lakkojenrikko-misen. Senjälkeen k u n johtokunnassa ään e s t e t t i in alistiuniskysymyksestä olen ollut tahallisesti hyvin huolellinen kannastani j a m i n u l l a on ollut t i l a i suus keskustella siitä virkaveljieni johtokunnan jäsenten ja virastotyö- Iäisten kanssa. K a i k k i minun v i r k a - vei j e n i j a toiset kansainvälisessä u n i - ossa ovat yksimielisiä siitä, että minä voin k a i k k e i n p a r h a i t e n palvella k a n sainvälistä imioa siten, että pidän toimeni tässä uniossa edelleen. K c s k a kansainvälisen union etu on minulle kaiken yläpuolella, on eteeni t u l l u t eroamisprobleemi kommimisti-puolueesta, jonka jäsen olen ollut, että meille tulisi mahdolliseksi a l l e k i r j o i t t a a T a f t r H a r t l e y n vaatima k i r j a l l i n e n vakuutus. Olen päättänyt, mitä va.stenmiellsimmin ja erikoisella v i h a l l a ottaa sellaisen askeleen. Nyt olen eronnut ja sen seurauksena olen a l l e k i r j o i t t a n u t vakuutuksen. Tämän askeleen ottaminen el ole ollut helppo minulle. Kommunistipuolueen jäsenyys on aina merkinnyt m i nulle sitä, kansainvälisen u n i o n jäsenenä j a v i r k a i l i j a n a , että voisin o l la parempi unionisti; se on saattanut minut suurempiin ponnistuksiin ja olen luvannut jäsenistölleni taistella heidän etujensa puolesta ennen multa. T a f t - H a r t l e y n vakuutus on suuri valhe, samanlainen valhe kuin millä j o h d e t t i i n Saksan, I t a l i a n ja J a p a n i n kansat fasismin tielle. On suuri valhe sanoa, että unioissa oleville kommunisteille joku muu asetetaan u n 1 o a yläpuolelle uskollisuudessa. Päinvastoin, uniot ovat jakamattomia osia sosialistisesta yhteiskunnasta, y h teiskunnasta, johon kommunistit uskovat. Siitä syystä uskon, että hyvät kommunistit ovat hyviä unionisteja. • • • S u u r i n valhe o n se väite, että k o m munistinen puolue k i i h o l t t a a k u k i s t a maan h a l l i t u k s e n v o i m a l l a j a väkival. l a l l a . Jos olisin uskonut tähän en International Union of Mine, Mill and Siiielter Workers on i että nykyisen syventj-vän taioudeiu-kaiken aikaa taistellut tarmokkaasti Amerikan kongressin hyväksymää Taft-Hartley lakia vastaan, joka sitoo uniot kahleisiin ja estää niiden militanttisen taistelun työläisten elinehtojen puolesta. Uniot, jotka eivät allekirjoita Taft-Hartley lain lupausta, eivät voi alistaa asioitaan kansallisen työsuhdelautakunnan käsiteltäväksi ja näinollen jäävät ulkopuolelle sitäkin kehnoa työ-väenlainsäädännön turvaa mitä on vielä Jälellä Yhdysvalloissa. Koska AF?-,:n ja CIO:n korkein johto kannatti kysymyksessä olevaan lajtdin alistumista ja koska kaikkien suurimpien unioi-den johto oli aUekirjoittanut Taft-Hartley lain lupauksen, niin IUMMSW:n oli mahdoton yksin jatkaa taistelua tätä orjuuttavaa lakia vastaan. Tästä johtui, että IUMMSW:n oli muutettava taktiikkaa, antamatta kuitenkaan periaatteellisesti perään taistelussa tämän lain ktuno^jniseksi, ja allekirjoitettava Taft-Hartley lain lupaus. IUMMSW:n rahaston sihteeri Maurice Travis ei olisi voinut allekirjoittaa kysymyksessä olevaa alitusmispäätöstä ellei hän olisi luopunut kommunistipuolueen jäsenyydestä. Tämän hän teki ja oheellisessa lausunnossaan selvittää miksi hän otti tämän askeleen. olisi l i i t t y n y t ^Kommunistiseen puolueeseen. K a i k k i mädäntyneitten l e h tien herjaukset,: n urkkijat ja k a i k k i kommiAdstien syytteeseen asettamiset eivät saa minua uskomaan siihen. MinäiJfekoii, että k i m enemmistö Amerikan kansasta selvästi näkee kuinka m^tiä kapitalistisen j ä r jestelmän perusteet ovat, se vaatii oikeutta muuttaa sen demokraattisen O t a n tämän askeleen myöskin siks i , kcska uskon sen tulevan osoittamaan, ei vain kansainvälisen union jäsenille, vaan kaikille ihmisille, k u i n k a ennenkuulumattoman p e l k u r i maisesti Ihmisen pitää luopua p o l i i t tisesta, jäsenyydestään saadakseen h a l l i t u k s e n , a n t a m a a n palveluksen n i i l l e ihmisille, j o i t a hän palvelee. on Tämä on vaarallinen taka-askel Ame-kehityksen tietä eikä sitä voi estää rikan poliittisessa elämässä, joka uh-koko maailman. taantumuksen voima eikä väkivalta. K o s k a m i n u n yapaumuksenl on täll a i n e n olen taistellut T ^ f t - H a r t l e yn vakuutusvaatimusta vastaan. Minä uskcn sen olevaa t a h r a n A m e r i k a n elä mässä; minä uskon, että Oikeuksien l a i n , l o n k a p ^ o l e s t a meidän esi-isäm-me taistelivat, perusteella a m e r i k k a laisella on yhtä suuri oikeus clla kommunisti k u i n republikaani, demok r a a t t i , juutaiaineh t a i k a t o l i k k i , e l k - ki taikka va|}aamuiu-ari. Vapaa y h distysoikeus on demokraattisen elämäntavan kulmakivi. Minä olen o l lut kommunisti koska minä haluan sen mitä kallcki. kunnolliset amerikkalaiset haluayait, korkeanunan e l i n tason kaikille ihmisille, • neekereitten. Amerikan meksikolaisten j a kaikkien vähemmistöryhmien vainon lopettamisen. Minä h a l u a n r a u h a l l i s e n A m e r i k a n rauhallisessa maailmassa. Huol i m a t t a siitä,, että minä olen eronnut kommunistipuolueesta, minä jatkan taistelua näiden päämäärien puolesta ]|»ikella s i l l ^ ' v o i m a l l a mitä m i n u l la on. • kaa meidän demokraattista järjestelmäämme. A m e r i k k a l a i s i l l a on oikeus kuulua haluamaansa poliittiseen puolueeseen ja union jäsenillä on oikeus v a l i t a heidän omat johtajansa. Näiden periaatteiden kieltäminen heikentää demokratiaa j a tyydyttää n i i tä julkeita taantumuksellisia, j c t ka yrittävät j o h t a a meidän maamme fas i s m i n tielle. , '. • • • S a m a l l a haluan tehdä ehdottoman selväksi sen, että minun mielestäni v a i n meidän yhteiskuntamme perusteellinen mutos, sellaisena kuin se määritellään meidän peruskirjamme tekstissä. "Työ tuottaa kaiken rikkauden — siitä syystä rikkaus kuuluu n i i l l e j o t k a sen luovat", voi v a i n j o h taa tiu"vattomuuden, vainon, taloudell i s en pulan j a sodanvaaran poistamiseen. O l e n vakuuttunut, että k a p i t a l i s t i en ahnciis on syynä sotaan j a sen seuraamuksiin, hävitykseen j a kauhuun. O l e n vakuuttunut että se synnyttää taloudelliset pulat, työttömyyden ja joukkoköyhyyden. Olen vakuutettu, sen pulan, kasvavan työttömyyden ja sodan vaaran v a i n r a t k a i s ta voi so-sialismL Tosiasiassa tämä sosialistinen käsite on aina ollut amerikkalaisten j o h t a vana periaatteena. Suuren Eugene V. Debsin varhainen taistelu 8 t i m n ln työpäivän puolesta, B i l l Fosterin j o h tamat teräs- ja pakkaamotyöläisten taistelut, I W W : n myrsk>'inen histor i a alkoivat sosialististen aatteiden ansiosta. Kansainvälisen union jascncnii olen aina ollut ylpeä, että olen ammentanut voimaa sen sosialistisista t r a d i t i oista. £ i yksikään maamme unio saavuta meidän uniommc loistavan hist o r i an mittasuhteita. Meidän uniom-me ja sen edeltäjä. Western Federat i o n of Miners, o n käynyt useita k a t - kerimpia ja sankarlllisimpia taistel u i t a , mitä työväenliikkeen historia tuntee. Minua on aina innoittanut se tosiasia, että meidän uniomme varhaisimmat johtajat olivat sosialisteja yhdellä taikka toisella tavalla, että B i l l Hayvvood myöskin lähti kommunismin tielle Ja kuoli, ei v a i n suurena työväenluokan johtajana, mutta myöskin kunnioitettuna >Jcommunistina. S i k s i haluan tehdä k r i s t a l l i n selväksi, että minun uskoni kommunism i i n on yhdenmukainen sen kanssa, minkä minä uskon o l e v a i i paras meidän unicmme jäsenien ja kaikkien amerikkalaisten eduille ja että olen erikoisen onnellinen muistaesst^ni a i na, että se sisältää k a i k k e i n p a r h a i m mat traditiot kansainvälisessä uniossa. Tiedän että ennemmin taikka myö-h c n i m i n me käännämme tämän Amer i k a n elämän häpeällisen sivun, että taantumuksellisten hyökkäys lyödään l a k a i s i n ja että A m e r i k a n työläiset jälleen marssivat tietä rauhaan, edistykseen Ja hyvinvointiin. Minä erikoisen varmasti tiedän, että vielä tulee päivä, j o l l o i n uskollisuudet valat j a vakuutukset ovat menneitä asioita, j o l l o in koetinkivenä on kansalle tehty palvelus ja union johtajille ne palvelukset, jota he tekevät Jäsenilleen.. Tällä h'.'tkellä, olen varma, että Jokainen kansainvälisen union jäsen l i i t t y y m i n u n lupaukseeni taistella p i tääkseni- uniomme voimakkaana, ponn i s t a a k a i k k i voimani tehdä .se vieläk i n voimakkaammaksi, ohjata sitä cdLstykselliscen mllltanttiseen suunt a a n ja tehdä kaikkeni, että elämä t u l i s i maa.s.sammc onnelliseksi, t u r v a l liseksi, hyvinvoivaksi j a rauhalliseksi. nousukaudessa Moskova. Että NeuvostoUiton urheiluelämä o n yhä edelleenkin huomattavassa nousukaudessa sitft todistaa se seikka, että äskettäin täällä pidetyissä yleisurheilukilpailuissa saav u t e t t i i n neljä uutta NeuvostoUiton ennätystä: Naisten 4x100 n i : n viestissä saavutt i Moskovan Dynamon joukkue ( M a l - s l i l n a . TShudlna. Duhovitsh, Setshe-nova> ennätj'sajan 47Jl. Tulos oh 0.6 sek. parempi entistä ennätystä. Miesten 4x100 m : n viestissä a l i t U v a t I joukkueeseen kuuluneet Qolovkin, Sanadze. Komarov, K a r a k u l o v e n t i sen ennätyksen 0,2 sekunnilla tuloksella 41.8. Naisten • 4x200 m : n viestijuoksussa m e r k i t t i i n yhdistyneen Joukkueen ajaksi 1.42,0. Joukkueeseen kuuluivat Blinova, Tshudlna, Duhovitsh ja Sclshenova. Miesten 10 k m : n kävelyn v o l t t i Ba kusta kotoisin oleva I. Popkov, joka tänä keväänä olt saavuttanut T a k a - KqkUkaaslan kaupunkien välisessä k i l pailuissa uuden Neuvostoliiton ennätyksen. Ennätys oU kuitenkin jo välillil ehtinyt siirtyä nuoren eestiläisen J u n g i n n i m i i n , m u t t a nyt Popkov palautti s en jälleen o m i i n n l m i i n - .su tuloksella 45.26.2. K u l u v a n a urhellukautena ovat) monet urheilijat saavuttaneet erinomaisia tuloksia 100 m : n juoiksussa. V. 8u-harev saavutti Moskovassa tuloksen 10.5. Mainittakoon, että hän juoksi jo alkuerissä saman ajan. Myös L. Sanadze. Tbillslstä o n saavuttanut s a man ajan. Ukrainassa pidetyissä k u u den kaupungin ottelussa voltti O. Dagman (Nauka Stalino) 100 metriä a j a l l a 10.6. Alle 11 sek. ovat juosseet myöskin leningradilainen L. O r i g o r - Jev (Dynamo), tashkentllälnen V. Shclomltshl, tblliläinen A. Dorovski. Moskovassa pidetyn k i l p a i l u n l o p u l - ILsct tulokset 100 m : n juoksussa: 1) V . Suharev 10,5; 2) N. K a r a k u l ov Lauantaina, d b k 2Q> ~ S i ^ ^^ niaat Oslo. — Tiällft heinftk. lopulla ptde-tylssft Thdnvaltaln J» Pc^jolan maiden vftllseasft maaottelussa voitti Y h dysvallat Pobjtdaa maat SQSii pisteellä 224.5 pistetUi vastaan. Kymmenottelun voltti kuten oli odotettukin nuori. 18rv. Jänkki Mathi-as 7346 pistellä. Pohjolan mies Clausen oU tAinen 7197 pisteellä. 200 m. Juoksusia yoltUvat Jänkit kohne ensitilaa, kiekonheitossa l ja 2 tilan Ja 400 m. Juoksussa kolme ensimmäistä. Yhdysvaltalainen Richards hyppäsi seipäftllä 450 m. korkeudesta Ja Pohjolan Joukkue voitti 4x 1,500 m. vlesten sekuhntlla. Heino oli varma voittaja 10.000 m. juoksussa. Jossa norjalainen M. Sto-eken Johti kaksi ensimmäistä kierrosta, Heino Ja Nyström vanavedessään. Amerikkalaiset Aschenifelter ja Efaw el yrittäneetkään pysyä käxijes. sä, mutta Curtis Stone pysyi helpceti matkassa. Heinon Johtaessa merkit- Uin väliajaksl puolellatoista kilometrillä, 8.54 kolmella kilometrillä ja 14.55 viidellä. Heino Ja Stocken kirivät hyvin viimeisellä kierroksella, Heinon voittaessa selvästi. 10,000 m. ajat olivat : D V . Heino 30.04.8, 2) Martin Stocken 30.13.2 (uusi Norjan ennätys), 3) Curtis Stone. USA. 30,38.4 (parempi kuin USA:n ennätys). 4) V. Nyström 30,56.8.-5) H. Aschenfelter. UsA, 31.57.8 Ja 6) F. Efaw, USA, 32.43J. Jänkit voittivat 110 m. aitajuokstis-sa kolme ensimmäistä tilaa, 800 m. ensimmäisen, pituushypyssä kolme ensimmäistä, kuulantyönnössä samoin. Moukarinheitossa aivastivat Pohjolan maat kolme etutilaa Ja janklt voittivat 4x100 m. viestin 1.1 sekuunllla. 10.6; 3) O. Dagman 10,7; 4) P. Qolovkin 10,7; 5) L. Orlgorjev 10,8; 6) V. Korojev BOTEV ~ BULGARIAN BYRON Tehkää paikkatilauksenne nyt matkaa varten SLO-MEEN — T A N S K A A N — N O R J A A N — R U O T S I IN Lcntött!it.se keväällä ja kesäUä Montrealista t a i New Y o r k i s t a. Paluumatkapaikka taataan. Laivalla ensi syksynä tai jouluna Ja samoin kesällä 1950 R u o t s in tai Englannin kautta. Paluumatkapaikan saanti taataan. Halulessanne tuoda jonkun henkilön Canadaan. avustamme tulo- ]u\an .saannissa ja myymme täältäpäin maksettuja tulollppuja. Avustamme myös passien Ja v i i s u m i e n hankkimisessa. TEHKÄÄ P A I K K A T I L A U K S E N N E N Y T sr O.K. Johnson & C o . ^ : :2 V A K U U T U S - J A M A T K A I L U T O I M I S TO 724 Bay Street, Toronto 2, Ont. Puhelin WA 1403 Persoonakohtainen sanoma suomalaisille metsämiehiUe Me kiellämme kaikki liikkeellä olevat huhut, ettei SANDVIKIN "Kala ja koukku"-mallisia sahoja olisi saatavissa. Näiden sahojen lähetykset saapuvat jatkuvasti Ruotsista ja vaikka niiden kysyntä onkin erikoisen suuri, niin me voimme varustaa Canadan metsätyönteettäiät joko "Kala ja koukku"- tai "Tornado"-maUisilla sahoUla. "Kala ja koukku" tavaramerkki Tämä merkki sahanterässä on t a k u u siitä, että sahan laatu j a valmistus ovat parhaat, t u loksena yli 50 vuoden kokemuksesta sahojen v a l m i s t a m i sessa. Ylläoleva kuva osoittaa kuinka Sandvikin sahanterä leikkaa l u i u t a ja kuinka räkettihampaat poistavat sahan-alkuperäisij älkää tyytykö mihinkään korvikkeisiin tai jäljit-teiyilnn . , ÖBERGIN kaksiteräiset sahanviilat "Puolikuu" Tavaramerkki Ob-ryin tehdas on suurin sahanviilojcn valmistaja maailmassa vuo- 1850 saakka ja sen tuotteite — vaikka niitä on jäljitelty — el •• :':!ä voitettu. 01>ergin "Puolikuun" viilat -tekevät satiinin pen- Kean jäljen salian terähampaisiin, kuten kokeneet metsämiehet vaalivatkin. Öbergin viiloja on nyt kylliksi saatavissa. Te .-oitte ansaita enemmän käyttämällä Sandvikin sahoja ja Ober;|in viiloja, Sandvikin kaaria sekä sahanteroitus-yalineitä. Tilatkaa näitä työmaanne tai rautakaupan 'hautta. Kirjoittakaa ja pyytäkää meidän uutta kuvitettua lentolehtistämme WT-48, mistä näette koko metsä-työvälineitten sarjamme. SANDVIK CANADIAN LIMITED « 6 McGiU Street Montreal 1. P. Q. Chelmlubelskin manifesti aan Manifesti julkaistiin viime heinäk. 22 pnä Vuodet 1989—45 olivat traagilllsla Puolan kansan . historiassa. ' Monet puolalaiset sotilaat, lentäjät j a m e r i miehet kaatuivat taisteluissa näinä vuosina. Puolalaiset sotilaat ovat taistelleet Ja. kaatuneet Norjan vuonoissa, Libyan hiekkaerämaassa, Ranskan tasangoilla, I t a l i a n vuoristoissa, O k a n r a n n o i l l a j a B e r l i n i n y m päristössä. Miljoonia puolalaisia on saanut surmansa omassa maassaan, joko Varsovan k a p i n a n a i k a n a t a i p a r - tisaanitalsteluissa salualalsmiehittäjiä vastaan. P u o l a n kukoistavaa nuorisoa k i d u t e t t i in kuoliaaksi isänmaallisen t o i mintansa vuoksi keskitysleireissä. Puolalaiset sotilaat ulkomailla ja Puolan maanalaisen a r m e i j a n sotilaat sekä traagilliseen Varsovan k a p i n a an osallistimeet puolalaiset' uhrasivat henkensä uskoen,-että he tällä t a v o in osallistuvat Isänmaansa vapauttamiseen. M u t t a poliitikot, jotka jatkoivat vanhaa, sotaia edeltäneen ajan p o l i t i i k k a a , tahtoivat käyttää nämä u h r it omien luokkaetujensa pönkittämiseksi. He pitivät kiinni virheellisestä ja todellisuudelle vieraasta neuvostoliit-tovastaisesta politiikastaan. Mutta sota päättyi t o i s i n k u i n mitä he olivat arvelleet. Puolan vapauttaminen t u li mahdolliseksi j u i i r i Punaisen armeij a n ansiosta. . Onneksi Puolassa o l i sodan a i k a na m u i t a k i n , jotka ymmärsivät h i s t o r i an kulkua. Nämä. itsenäisesti j a demokraattisesti ajattelevat ihmiset, j o t ka työnsä ja taistonsa kautta olivat yhdistäneet kohtelonsa P u o l a n k a n saan, muodostivat ja loivat Puolan maanalaisen parlamentin, n.s. " M a an ICansallisen Neuvoston", vaikka maa oli s i l l o i n vielä hitleriläisen ikeen a l l a. Yöllä joulukMun 31 pnä 1943 kokoontuivat Varsovaan P u o l a n sosialistisen puolueeij. Puolan työväenpuolueen, demokraattisen puolueen, t a lonpoikaispuolueen, salaisten ammat-tiUittojen. henkisten työntekijöiden, tiedemiespiirien ja maanalaisen armeijan edustajat. Tässä salaisessa kokouksessa v a l i t t i i n P u o l a n maanalainen parlamentti, ns. " M a a n K a n s a l l i n e n Neuvosto", j o ka toimi Puolan vapauttamisen Jäl-kieenkin saman nimisenä, kunnes t a m mikuussa vuonna 1947 viimeisten vaal i e n aikana v a l i t t i i n uusi " f i e j m" (Puolan p a r l a m e n t t i ) . TSmän maassa toimivan, " K a n s a l l i s e n Neuvoston" taiiEoituksena o l i kansan v a l m i s t a m i - Tässä tarkoituksessa muodostettiin mm. eri lääneihin Ja p i i r e i h i n maana l a i n e n kansallisten neuvostojen verkosto. Johon kuului talonpoikia, työläisiä Ja älymystön edustajia. Heinäkuun 21 pnä 1944 vapautett i i n ensimmäiset puolalaiset kunnat. H e t i tämän tiedon saatuaan " M a an K a n s a l l i n e n Neuvosto" Julkaisi kaksi tunnettua h i s t o r i a l l i s t a tiedonantoaan. Ensimmäinen julistus antoi Maan K a n s a l l i s e l l e Neuvostolle ylimmän v a l l a n . Tämä neuvosto n i m i t t i myös P u o l a n ensimmäisen hallituksen vielä taistelevaan maahan. Sanotun h a l l i tuksen nimi oli " P u o l a n K a n s a l l i n en Vapautumlsvaltuuskunta". Toisessa julistuksessa i l m o i t e t t i i n , että Neuvostoliitossa oleva puolalainen a r m e ij a ja maanalainen kansanarmeija yhdistettäisiin Puolan täten uudelleen syntyvään armeijaan. Heinäkuun 22 p:nä 1944 vastanimitetty hallitus. Puolan Kansallinen Vapautumlsvaltuuskunta, antoi ensimmäisessä vapautetussa Chelm L u - belski-nimisessä kaupungissa kuuluisan Puolan kansalle osoitetun manif e s t i n , jossa j u l i s t e t t i i n P u o l a n Tasav a l t a jälleen itsenäitftksl. Seuraavass a j o i t a k i n k o h t i a tämän manife.stin sisällöstä: " K a n s a l a i s e t ! Puolan K a n s a l l i n en Vapautumlsvaltuuskunta katsoo päämääränsä olevan kalkkien puolalaist e n kutsuminen viimeiseen taisteluun miehittäjää vastaan. Tahdomme taistella Puolan vapaudesta, vanhojen puolalaisten alueiden Ponunernin, Schleesian j a Itäpreus.^;in jälleenliittymlsestä Puolaan, pääsystä merelle ja p i t k i n Oderia kulkeva.sta r a j a s t a . Tahdomme taistella saksalai.scn vaaran poistamiseksi, pysyvän rauhan saavuttamiseksi j a uuden Puolan kehittämiseksi. P u o l a n u l k o p o l i t i i k a n perustana tulee o l l a pysyvä l i i t t o lähimpien naapu-riemme Neuvostoliiton ja Tshekkos l o v a k i a n kanssa. Aseveljeys Ja yhdessä vuodattamamme veri taistelussa saksalaista hyökkääjää vastaan syventävät ystävyyttämme Iso B r i t a n n i a n j a Yhdysv a l t o j en kansoihin. Puola p y r k i i ylläpitämään perinnäistä ystävyyttä uudelleen syn(!yneen H a n s k a n j a kaikkien demokraattisten maiden kan-.sa. Puolan ulkopolitiijcassa t u l l a a n noudattamaan demokraattisia ja yhteiseen turvallisuuteen nojautuvia periaatteita. Puolan Kansallinen Vapautumisval-tuudcunta ilmoittaa ryhtyvänsä Puol a n Jälleenrakentamiseen j a k u n n i o i t - vansa k a i k i l l e kansalaisille samat o i keudet, paino- ja uskonnonvapauden sekä vapaan oikeuden perustaa p o l i i t tisia Ja a m m a t i l l i s i a Järjestöjä. Mutta näitä vapauksia el t u l l a myöntämään demokratian vihollisille. FasLstiset järjestöt t u l l a a n lakkauttamaan, kcsk a ne ovat kansanvastaisia. M a a n jälleenrakentamisen jouduttamiseksi ja puolalaisten talonpoikien kauan kestäneen hädän poistamiseksi P u o l a n Kansallinen Vapautumlsvaltuuskunta ehdottaa, että viipymättä ryhdyttäisiin maareformin -toteuttamiseen vapautetuilla a l u e i l l a. Ryhdytään viipymättä yhteiskun-na: iis'en vakuutuslaitosten psru.-- tamiieen ' ^ ' r a u c l : " inv2lidit; e l i n, työttömy 1 j i vanhuuden var a l t a . YhteLskunnalliset v a k u u t u s l a i tokset järjestetään dcmokraaltMen i t s e h a l l i n n o n periaatteen pohjalla. U u sia lakeja tullaan säätämään työn varjelemiseksi. Eräs tärkeimpiä tehtäviämme t u lee olemaan oppilaitcjstcn luvun korottaminen. Saksalaisten erikoisesti v a i noamaan, .suuresti vähentyneeseen älymystöön kohdistetaan erikoinen huolenpito. Koulujen Jällcenralcenta-minen aloitetaan heti." 10 kuukautta yllämainitun heinäk u u n manifestin julkaisemisen jälkeen P u o l a n lippu liehui Neuvcstolilton l i ejun r i n n a l l a Brandenburger Torilla BerllnLssä. Schlecsia, Pcmmeri j a Ma.suria ovat nyt elintärkeitä osia Puolan maalta. Näissä maakunnissa asuu viisi j a pucll miljoonaa puolalaista. .Sinne on r a kennettu teollisuuskeskuksia j a näitten alueitten maatalous on jo paljon kehlttynVt maareformin aasif;.sta. Maareformi on jo aikaansaanut maalais väestön keskuudessa sotaa c-deltäneen korkeamman tason. Teollisuuden tuotanto ylittää nyt sotaa edeltäneen tason 40 % : l l a. Varsova elää, tekee työtä j a Jälleenrakentaa. Poznan, G d y n i a L u b l i n ja kymmeniä muita kaupunkeja ja sat o j a tuhansia kyliä on jälleenrakennettu. Äideistä j a lapsLsfa pidetään e r i k o i s t a huolta järjestämällä heille lasten-seimiä j a lastsntarhoja. Y h t e i s k u n n a l l i n e n huolto on uudistettu. V u o s i t t a i n 500,000 työläisellä on mah dolliBUUS viettää loman.<>a Iepokodel.s.sa. Opetuksen a l a l l a on perustettu 22,000 u u t t a kansakoulua, 700 keskikoulua ja 32 yliopistoa, joissa opiskelee kaksi k e r t a a niin paljon y l i o p p i l a i t a kuin e n n e n sotaa. Lisäksi on järjestetty t u h a n s i a ylimääräisiä ktirsseja j a lä-lies 200 kansanylioplstoa. Opetus Puo- Bulgarlassa on äskettäin vietetty l a a j o i n juhlalUsuukfiln suuren r u n o i l i j a n ja kansallissankarin, B u l g a r i a n B y r o n l n j a P u s h k i n i n C h r l s t o B o t e v ln syntymän satavuotispäivää. Hänen runon.sa olivat niitä säkeniä, j o t k a sy-, tyttlvät bulgarialaisia sydämiä taistel u u n t u r k k i l a i s i a pashoja vastaan, ja hänen kohtalonsa oU armottoman t u r k k i l a i s e n dcspotian sortaman pienen maan vapaustaistelijan t r a a g U l l - nen kohtalo: Janltshaarit ampuivat C h r l s t o Botevln runoilijan ollessa vasta 27 vuoden Ikäinen. Christo Botev syntyi Kaloferissa kansakoulunopettajan poikana. Köyhyydestään huolimatta vanhemmat lähettivät hänet erääseen Odessan kouluun. Hän oli lahjakas ja etevä oppilas, mutta hän harrasti k u i t e n k in enemmän k i r j a l l i s u u t t a k u i n opintoja. Hän luki suunnattomasti aikansa venäläistä k i r j a l l i s u u t t a sekä 19. vuosisadan suuria k l a s s i l l i s i a r o m a a n l k lr j a i l l j o i t a Ja vallankumouksellisia k r i i t i k k o j a . Koulunkäyntinsä päätytty-ään hän sai kansakoulunopettajan palkan Bessarablassa. 20-vuotiaana hän palasi .syntymakaupunkilnsa K a - l o f e r l l n . Kaloferissa Botev a l o i t t i puhein Ja runosäkeln voimakkaan propagandan t u r k k i l a i s i a sortajia vastaan. Erään koulussaan pitämän puheen Jälkeen, jonka P a r i s i n kommuuni o l i siivittänyt runolliseen lennokkuuteen,- hänen oli pakko paeta Bulgariasta Rumaniaan. Siellä hän toimi erilaisten b u l g a r i a l a i s t en e m l g r a n t t l l c h t l e n t o i m i t t a j a na j a päätoimittajana. Lehdissään hän taisteli demokraattisen kansanvallan-kumouk. sen nostattamiseksi B u l g a r i an t i l a n h e r r o j a j a näiden suojeli j a a T u r k i n sulttaania vastaan. Taistelussaan Botev esiintyi »oslallstlna. Jopa hän n i m i t t i itseään kommunistiksikin. V a i k k a k i n Botevln sosialismia on n y kyisten katsantokantojen mukaan p i dettävä lähinnä utoplsena s o s i a l i s m i na, katsotaan häntä k u i t e n k i n tämän hetken BulgarJassa ensimmäiseksi t i e teellisen sosialismin bulgarialaiseksi edustajaksi. Hän el propagoinut a i noastaan Bulgarian kansallista v a pauttamista K o r k e a n p o r t i n vallasta, vaan hän ajoi myös vallankumouksen jälkeisen B u l g a r i a n muuttamista sosialistiseksi tasavallaksi.* V. 1875 oli Bosniassa j a Hcrzcgovl-nen normaaliseen elämäto senJäUceen tavansa nyt ja vastaisuudessa kaikkia i las.sa bn nykyään maksutonta. yhteistyö ulkomaiden kanssa on toteutettu kaupan j a k u l t t u u r i n aloilla. J o s k i n Puolan suhteet eräisiin m a i h i n ovat huonontuneet, n i i n tämä tosiasia johtuu näiden maiden d i s k r i minoivasta politiikasta kansandemok r a a t t i s i a m a i t a kohtaan. Kehitys t a louden, yhteiskunnallisen elämän ja k u l t t u u r i n a l a l l a on pääasiallisesti o l lut mahdollinen suunnitelmatalouden ansiosta. K a h d e l l a laajalla t a l o u d e l l i s e l la suunnitelmalla pyritään kohottamaan maan elintasoa. Ne ovat: 1) talou-d e l l i sU jälleenrakennusta vuosina 1946—1949 kcskeva kolmivuotissuunnitelma sekä 2) taloudellista k e h i t y s tä vuosina 1949—1955 koskeva kuusi-vuotis- suunnitelma. K a i k e s t a edellämainltusta voimme todeta, miten ratkaisevalla tavalla heinäkuun manifesti on vaikuttanut P u o l a n historiaan. J a sentähdcn h e i näkuun 22. p:vää vietetäänkin Puo-la. ssa uudelleen syntymisen kansalU-kun miehitysjoukot olisi karkoitettu-j demokraattisia vapauksia, ts, takaa-j Heinäkuun manifestissa edeUytetty| sena Juhlapäivänä, nassa puhjennut kapina turkkilaisia vastaan. Tämä oU merkinanto bulgarialaisille v a l l a n kumoukseUlslllc. Botev kirjoitti leimuavia artikkeleita Ja vallankumousrunoja. Bulgarian maanalaisen liikkeen vallankumouskomitean täysistunnossa päätettiin yksimielisesti yleisen kapinan nostattamisesta Bulgariassa marraskuun 16 pnä 1875. Mutta kapina epäonnfsttit. Tällöin vallankumouksellinen toiminta järjestettiin tnidellcen. Rumanlas-sa olevista bulgarialaisista emigranteista muodostettiin joukko-osastoja. Erään tällaisen Joukko-osaston pää:i-llköksl nlmitettUn Botev. Uuden kansannousun ajaksi oli määrätty toukokuu ' 1876. Botevln joukko-osasto ylitti Tonavan. Ajankohta ei nytkään ollut olkea, ja tilanne kääntyi nopeasti kapinallisille epäedulliseksi. Katuannousun pohja oli liian kapea-'ja Bulgarian kansa Illan valistumaton. Turkin säännöllinen armeija sai yliotteen sisslosastolsta. jotka peräytyivät VoUn vuoristoa kohti. Botevln osasto joutui saarroksiin, Ja toukokuun 20 pnä 1876 liänet tapasi taistelussa eräällä Volln kukkulalla turkkilainen luoti, joka osui häntä suoraan sydämeen. Turkkilaiset leikkasivat kaatuneitten päät ruumiista ja asettivat ne näytteille korkeitten paalujen teräviin kärkiln pistettyinä Mutta Janltshaarien luodit eivät surmanneet Botevln leimuavaa, syvää patrioottisen tunteen kannattamaa vallenkumousrunouttä. Se on yhä Bulgarian kirjallisuuden elävää voimaa. Botevln kaatumlspalkalle on nyttemmin pystytetty monumentti, jonka äärelle bulgarialaiset Joka vuosi kirjallisuutensa perustajan, 'kansanrunoilijansa Ja kansallissankarinsa kuolinpäivänä keräytyvät hartain ja kiitollisin mielin kunnioittamaan maineikasta kaatunutta. — Kuuluisa englantilainen filosofi Ftancls Bacon syntyi v. 1561 ja kuoli V, 1626. — Vuonna 1016 torpeedoitlin Provence n VäUmerellä ja 3,100 hukkui. llEI« 8 t . « a 9t ; : ' : ' : f t i i»B: Bnomilatnen ~ KUKKAKIMPPUJML «ii^la PUHBLnf f^Mt"! MANHATTAN FLOl <l Cedar Stteet Pafs Barber Shaj^ 98ElmSt.W; Suc Vapaiiden vieressä FINNISH B A K ^ VEIKKO K E T Q IA PaheUn «-««M VB2 Antwerp St. S O I T T A K A A . . . CITY TAXI • 5^5225 ^ V I C T O R KABI I UNION CAm 4^277 Sudburyn suurin ja suositit taxUiikc ' Nopea palvelus radkm avallft omist. Bill Tolcck Ja Earl Memur] SUDBURY CAi PnheUn 4 - 4 3 1 1 «<il S - S S TT B8Elm8t.West BBdboiy,!! Vapauden vierant. Nopea Ja rehellinen pAlvehak; CÄB SUOI^ALAISET AJURIT 3-3644 Sudburyn klinikan ylntai SuomIpak»tt«]i/ lähettäi Rahaa — Aikaa — VairoJ* "OLYMPIA" 5 ibs. Coffec (Green) 3 Ibs. Rice 1 Ib. Ralslns ' T O A T B A " 15.75 4 Ibfl. Coffee (Roasted) 3 Ibs. Rice 1 Ib. RaKin» 1 Ib, Prunes Lähetetään Tanskasta, kalkki paketit vakuutuksessa. Virallisesti tunnustettu 6 kertaa nimeUlsaryo-. aan arvokkaammiksi. Norcoii (Regisfd) Suite 338 — Dominion 8q. BUr Montreal «loebes ENSILUOKAN RÄÄTÄLI ED'SCU$TOM TAiLORS Ed. Heikkinen, omistaja 36 Elm St. E. gttdbofy, Oafc (Niemen valokuvaamon vleressi) LAATU POLTTOAINEITA PUHELIN 6-6433 EMPIRE COAL & LUMBER CO.. UHOTED 1 f B O O D B O A D SUDBOBT* Om*: NASH, AUSTIN JA WILLYS AUTOJA —. JEEPS BEO JA WILLYS TROKEJA LEADER TBÄKTÖREltA SERVICE Sndisttyi
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 20, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-08-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490820 |
Description
Title | 1949-08-20-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Xelpäs lapsi syntynyt
vajaassa vuodessa
Jasper- Tcnn. — Mrs. RajTnond
j , .ji- e v.lii'.we!l. T e n i t , syntyi neljäs
-.i^aai^sa -uodessa. H a i k a r a teki -^nta^ts-^" ' ^ l ^ i l i e r a i l u a —tuoden
r .^-Vc-t Eiolenimalla k e r r a l l a . Poika ^^tt.nö. jotka syntyivät sunnunt^una,
' ' ' Ensimmäiset kaksoset.
ole muuttaiiut niielipiteitäni
vai hyvin
_ Kiiidulaise: pitävät Bhagiratiu-idiea
py;--^ä jokena. .
T I 3 I M I N S , O N T .
KrMMS HOOKER & P I C K K R I NG
Sa-a>sia ja kiinteimistöjä. .Dominion
Bank B u i l d i n g , . Ttmmins.
QDt. Mcrketteja, lainoja, bondeja
~ja vakuutuksia.
HCO.'^L•
W O R K E R S '
HUOBLI
C O - O P
RESTAURANT
of Souih Porcupine Limiled
47 Crawford Street
SOCTII rOKCUPINE, ONTABIO
a Suosittelee suomalaisille hyväk-sTtunnettua
roukaansa r u o k a i l u a i -
koina. Ravintola aViki k l o 9 iUalla,
c Siistejä kalustettuja huoneita
asunnoiksi. K u l u t t a j a i n k o t i . P i s täytykää
sisälle.
Meidän unipnune johtokunta on!
äänestyksellä päättänyt alistua Talt-
Hartley lain edessä. win^ knnt^Btfln
tätä {»ätöstä.
Kuten suurin osa jäsenistä tietää,
olen viimeisen kahden vuoden aikana
OSCAR BAY
Miesten ja Naisten Räätäli
Kaikenlaista korjaustyötä
PuIieUn 2-1891
76 London St. E . Wind9or, O n t
Barnes Drug Co.
— 3 K A U P P A A —
Sault Stc. ."Marie Ontario
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
Täydellinen varasto läälckeltft.
Postitilaukset täytetään
huolellisesti.
Peter A. Vesa, B:A.
Barrist«r, Solicitor, Notary
SUOÄIALAINEN
LAKIMIES
• • •
GE. 3392 592 Danlorth Ave.
(Near Pape Ave.) Toronto
sanonut useammasti k u i n kerran, että
jos Taft HarUey l a i n edessä a l i s t u -
minesesta riippuu meidän unicnune
elämä, n i i n töinä knnnnt^n sellaista
askelta. Syy miksi meidän unioUem-me
on tullut elintärkeäksi aUstua j o h t
u u siitä, että C I O : n j a A P L : n k o n trollissa
oleva johto, 81 kongressi ja
T r u m a n i n h a l l i t u s ovat pettäneet työväen
T a f t - H a r t l e y n l a i n l a k k a u t t a -
mistaistelussa — j a k u n C I O : n johto
on omakstmut chjelmakseen reittauk-sst,
kängsterismin j a lakkojenrikko-misen.
Senjälkeen k u n johtokunnassa ään
e s t e t t i in alistiuniskysymyksestä olen
ollut tahallisesti hyvin huolellinen
kannastani j a m i n u l l a on ollut t i l a i suus
keskustella siitä virkaveljieni
johtokunnan jäsenten ja virastotyö-
Iäisten kanssa. K a i k k i minun v i r k a -
vei j e n i j a toiset kansainvälisessä u n i -
ossa ovat yksimielisiä siitä, että minä
voin k a i k k e i n p a r h a i t e n palvella k a n sainvälistä
imioa siten, että pidän
toimeni tässä uniossa edelleen.
K c s k a kansainvälisen union etu on
minulle kaiken yläpuolella, on eteeni
t u l l u t eroamisprobleemi kommimisti-puolueesta,
jonka jäsen olen ollut, että
meille tulisi mahdolliseksi a l l e k i r j
o i t t a a T a f t r H a r t l e y n vaatima k i r j a l l
i n e n vakuutus. Olen päättänyt, mitä
va.stenmiellsimmin ja erikoisella v i h
a l l a ottaa sellaisen askeleen. Nyt
olen eronnut ja sen seurauksena olen
a l l e k i r j o i t t a n u t vakuutuksen.
Tämän askeleen ottaminen el ole
ollut helppo minulle. Kommunistipuolueen
jäsenyys on aina merkinnyt m i nulle
sitä, kansainvälisen u n i o n jäsenenä
j a v i r k a i l i j a n a , että voisin o l la
parempi unionisti; se on saattanut
minut suurempiin ponnistuksiin ja
olen luvannut jäsenistölleni taistella
heidän etujensa puolesta ennen multa.
T a f t - H a r t l e y n vakuutus on suuri
valhe, samanlainen valhe kuin millä
j o h d e t t i i n Saksan, I t a l i a n ja J a p a n
i n kansat fasismin tielle. On suuri
valhe sanoa, että unioissa oleville
kommunisteille joku muu asetetaan
u n 1 o a yläpuolelle uskollisuudessa.
Päinvastoin, uniot ovat jakamattomia
osia sosialistisesta yhteiskunnasta, y h teiskunnasta,
johon kommunistit uskovat.
Siitä syystä uskon, että hyvät
kommunistit ovat hyviä unionisteja.
• • •
S u u r i n valhe o n se väite, että k o m munistinen
puolue k i i h o l t t a a k u k i s t a maan
h a l l i t u k s e n v o i m a l l a j a väkival.
l a l l a . Jos olisin uskonut tähän en
International Union of Mine, Mill and Siiielter Workers on i että nykyisen syventj-vän taioudeiu-kaiken
aikaa taistellut tarmokkaasti Amerikan kongressin hyväksymää
Taft-Hartley lakia vastaan, joka sitoo uniot kahleisiin
ja estää niiden militanttisen taistelun työläisten elinehtojen puolesta.
Uniot, jotka eivät allekirjoita Taft-Hartley lain lupausta,
eivät voi alistaa asioitaan kansallisen työsuhdelautakunnan käsiteltäväksi
ja näinollen jäävät ulkopuolelle sitäkin kehnoa työ-väenlainsäädännön
turvaa mitä on vielä Jälellä Yhdysvalloissa.
Koska AF?-,:n ja CIO:n korkein johto kannatti kysymyksessä
olevaan lajtdin alistumista ja koska kaikkien suurimpien unioi-den
johto oli aUekirjoittanut Taft-Hartley lain lupauksen, niin
IUMMSW:n oli mahdoton yksin jatkaa taistelua tätä orjuuttavaa
lakia vastaan.
Tästä johtui, että IUMMSW:n oli muutettava taktiikkaa, antamatta
kuitenkaan periaatteellisesti perään taistelussa tämän
lain ktuno^jniseksi, ja allekirjoitettava Taft-Hartley lain lupaus.
IUMMSW:n rahaston sihteeri Maurice Travis ei olisi voinut
allekirjoittaa kysymyksessä olevaa alitusmispäätöstä ellei hän
olisi luopunut kommunistipuolueen jäsenyydestä. Tämän hän
teki ja oheellisessa lausunnossaan selvittää miksi hän otti tämän
askeleen.
olisi l i i t t y n y t ^Kommunistiseen puolueeseen.
K a i k k i mädäntyneitten l e h tien
herjaukset,: n urkkijat ja
k a i k k i kommiAdstien syytteeseen asettamiset
eivät saa minua uskomaan
siihen. MinäiJfekoii, että k i m enemmistö
Amerikan kansasta selvästi näkee
kuinka m^tiä kapitalistisen j ä r jestelmän
perusteet ovat, se vaatii
oikeutta muuttaa sen demokraattisen
O t a n tämän askeleen myöskin siks
i , kcska uskon sen tulevan osoittamaan,
ei vain kansainvälisen union
jäsenille, vaan kaikille ihmisille,
k u i n k a ennenkuulumattoman p e l k u r i maisesti
Ihmisen pitää luopua p o l i i t tisesta,
jäsenyydestään saadakseen
h a l l i t u k s e n , a n t a m a a n palveluksen
n i i l l e ihmisille, j o i t a hän palvelee.
on
Tämä on vaarallinen taka-askel Ame-kehityksen
tietä eikä sitä voi estää rikan poliittisessa elämässä, joka uh-koko
maailman. taantumuksen voima
eikä väkivalta.
K o s k a m i n u n yapaumuksenl on täll
a i n e n olen taistellut T ^ f t - H a r t l e yn
vakuutusvaatimusta vastaan. Minä
uskcn sen olevaa t a h r a n A m e r i k a n elä
mässä; minä uskon, että Oikeuksien
l a i n , l o n k a p ^ o l e s t a meidän esi-isäm-me
taistelivat, perusteella a m e r i k k a laisella
on yhtä suuri oikeus clla
kommunisti k u i n republikaani, demok
r a a t t i , juutaiaineh t a i k a t o l i k k i , e l k -
ki taikka va|}aamuiu-ari. Vapaa y h distysoikeus
on demokraattisen elämäntavan
kulmakivi. Minä olen o l lut
kommunisti koska minä haluan
sen mitä kallcki. kunnolliset amerikkalaiset
haluayait, korkeanunan e l i n tason
kaikille ihmisille, • neekereitten.
Amerikan meksikolaisten j a kaikkien
vähemmistöryhmien vainon lopettamisen.
Minä h a l u a n r a u h a l l i s e n A m e r
i k a n rauhallisessa maailmassa. Huol
i m a t t a siitä,, että minä olen eronnut
kommunistipuolueesta, minä jatkan
taistelua näiden päämäärien puolesta
]|»ikella s i l l ^ ' v o i m a l l a mitä m i n u l la
on. •
kaa meidän demokraattista järjestelmäämme.
A m e r i k k a l a i s i l l a on oikeus
kuulua haluamaansa poliittiseen puolueeseen
ja union jäsenillä on oikeus
v a l i t a heidän omat johtajansa. Näiden
periaatteiden kieltäminen heikentää
demokratiaa j a tyydyttää n i i tä
julkeita taantumuksellisia, j c t ka
yrittävät j o h t a a meidän maamme fas
i s m i n tielle.
, '. • • •
S a m a l l a haluan tehdä ehdottoman
selväksi sen, että minun mielestäni
v a i n meidän yhteiskuntamme perusteellinen
mutos, sellaisena kuin se
määritellään meidän peruskirjamme
tekstissä. "Työ tuottaa kaiken rikkauden
— siitä syystä rikkaus kuuluu
n i i l l e j o t k a sen luovat", voi v a i n j o h taa
tiu"vattomuuden, vainon, taloudell
i s en pulan j a sodanvaaran poistamiseen.
O l e n vakuuttunut, että k a p i t a l i s t i en
ahnciis on syynä sotaan j a sen seuraamuksiin,
hävitykseen j a kauhuun.
O l e n vakuuttunut että se synnyttää
taloudelliset pulat, työttömyyden ja
joukkoköyhyyden. Olen vakuutettu,
sen pulan, kasvavan työttömyyden ja
sodan vaaran v a i n r a t k a i s ta voi so-sialismL
Tosiasiassa tämä sosialistinen käsite
on aina ollut amerikkalaisten j o h t a vana
periaatteena. Suuren Eugene V.
Debsin varhainen taistelu 8 t i m n ln
työpäivän puolesta, B i l l Fosterin j o h tamat
teräs- ja pakkaamotyöläisten
taistelut, I W W : n myrsk>'inen histor
i a alkoivat sosialististen aatteiden
ansiosta.
Kansainvälisen union jascncnii olen
aina ollut ylpeä, että olen ammentanut
voimaa sen sosialistisista t r a d i t i oista.
£ i yksikään maamme unio saavuta
meidän uniommc loistavan hist
o r i an mittasuhteita. Meidän uniom-me
ja sen edeltäjä. Western Federat
i o n of Miners, o n käynyt useita k a t -
kerimpia ja sankarlllisimpia taistel
u i t a , mitä työväenliikkeen historia
tuntee. Minua on aina innoittanut se
tosiasia, että meidän uniomme varhaisimmat
johtajat olivat sosialisteja
yhdellä taikka toisella tavalla, että
B i l l Hayvvood myöskin lähti kommunismin
tielle Ja kuoli, ei v a i n suurena
työväenluokan johtajana, mutta myöskin
kunnioitettuna >Jcommunistina.
S i k s i haluan tehdä k r i s t a l l i n selväksi,
että minun uskoni kommunism
i i n on yhdenmukainen sen kanssa,
minkä minä uskon o l e v a i i paras meidän
unicmme jäsenien ja kaikkien
amerikkalaisten eduille ja että olen
erikoisen onnellinen muistaesst^ni a i na,
että se sisältää k a i k k e i n p a r h a i m mat
traditiot kansainvälisessä uniossa.
Tiedän että ennemmin taikka myö-h
c n i m i n me käännämme tämän Amer
i k a n elämän häpeällisen sivun, että
taantumuksellisten hyökkäys lyödään
l a k a i s i n ja että A m e r i k a n työläiset
jälleen marssivat tietä rauhaan,
edistykseen Ja hyvinvointiin. Minä
erikoisen varmasti tiedän, että vielä
tulee päivä, j o l l o i n uskollisuudet valat
j a vakuutukset ovat menneitä asioita,
j o l l o in koetinkivenä on kansalle tehty
palvelus ja union johtajille ne
palvelukset, jota he tekevät Jäsenilleen..
Tällä h'.'tkellä, olen varma, että Jokainen
kansainvälisen union jäsen
l i i t t y y m i n u n lupaukseeni taistella p i tääkseni-
uniomme voimakkaana, ponn
i s t a a k a i k k i voimani tehdä .se vieläk
i n voimakkaammaksi, ohjata sitä
cdLstykselliscen mllltanttiseen suunt
a a n ja tehdä kaikkeni, että elämä
t u l i s i maa.s.sammc onnelliseksi, t u r v a l liseksi,
hyvinvoivaksi j a rauhalliseksi.
nousukaudessa
Moskova. Että NeuvostoUiton
urheiluelämä o n yhä edelleenkin huomattavassa
nousukaudessa sitft todistaa
se seikka, että äskettäin täällä
pidetyissä yleisurheilukilpailuissa saav
u t e t t i i n neljä uutta NeuvostoUiton
ennätystä:
Naisten 4x100 n i : n viestissä saavutt
i Moskovan Dynamon joukkue ( M a l -
s l i l n a . TShudlna. Duhovitsh, Setshe-nova>
ennätj'sajan 47Jl. Tulos oh 0.6
sek. parempi entistä ennätystä.
Miesten 4x100 m : n viestissä a l i t U v a t
I joukkueeseen kuuluneet Qolovkin,
Sanadze. Komarov, K a r a k u l o v e n t i sen
ennätyksen 0,2 sekunnilla tuloksella
41.8.
Naisten • 4x200 m : n viestijuoksussa
m e r k i t t i i n yhdistyneen Joukkueen
ajaksi 1.42,0. Joukkueeseen kuuluivat
Blinova, Tshudlna, Duhovitsh ja
Sclshenova.
Miesten 10 k m : n kävelyn v o l t t i Ba
kusta kotoisin oleva I. Popkov, joka
tänä keväänä olt saavuttanut T a k a -
KqkUkaaslan kaupunkien välisessä k i l pailuissa
uuden Neuvostoliiton ennätyksen.
Ennätys oU kuitenkin jo
välillil ehtinyt siirtyä nuoren eestiläisen
J u n g i n n i m i i n , m u t t a nyt Popkov
palautti s en jälleen o m i i n n l m i i n -
.su tuloksella 45.26.2.
K u l u v a n a urhellukautena ovat) monet
urheilijat saavuttaneet erinomaisia
tuloksia 100 m : n juoiksussa. V. 8u-harev
saavutti Moskovassa tuloksen
10.5. Mainittakoon, että hän juoksi
jo alkuerissä saman ajan. Myös L.
Sanadze. Tbillslstä o n saavuttanut s a man
ajan. Ukrainassa pidetyissä k u u den
kaupungin ottelussa voltti O.
Dagman (Nauka Stalino) 100 metriä
a j a l l a 10.6. Alle 11 sek. ovat juosseet
myöskin leningradilainen L. O r i g o r -
Jev (Dynamo), tashkentllälnen V.
Shclomltshl, tblliläinen A. Dorovski.
Moskovassa pidetyn k i l p a i l u n l o p u l -
ILsct tulokset 100 m : n juoksussa:
1) V . Suharev 10,5; 2) N. K a r a k u l ov
Lauantaina, d b k 2Q> ~ S i ^ ^^
niaat
Oslo. — Tiällft heinftk. lopulla ptde-tylssft
Thdnvaltaln J» Pc^jolan maiden
vftllseasft maaottelussa voitti Y h dysvallat
Pobjtdaa maat SQSii pisteellä
224.5 pistetUi vastaan.
Kymmenottelun voltti kuten oli
odotettukin nuori. 18rv. Jänkki Mathi-as
7346 pistellä. Pohjolan mies Clausen
oU tAinen 7197 pisteellä.
200 m. Juoksusia yoltUvat Jänkit
kohne ensitilaa, kiekonheitossa l ja
2 tilan Ja 400 m. Juoksussa kolme ensimmäistä.
Yhdysvaltalainen Richards
hyppäsi seipäftllä 450 m. korkeudesta
Ja Pohjolan Joukkue voitti 4x
1,500 m. vlesten sekuhntlla.
Heino oli varma voittaja 10.000 m.
juoksussa. Jossa norjalainen M. Sto-eken
Johti kaksi ensimmäistä kierrosta,
Heino Ja Nyström vanavedessään.
Amerikkalaiset Aschenifelter ja
Efaw el yrittäneetkään pysyä käxijes.
sä, mutta Curtis Stone pysyi helpceti
matkassa. Heinon Johtaessa merkit-
Uin väliajaksl puolellatoista kilometrillä,
8.54 kolmella kilometrillä ja
14.55 viidellä. Heino Ja Stocken kirivät
hyvin viimeisellä kierroksella, Heinon
voittaessa selvästi.
10,000 m. ajat olivat : D V . Heino
30.04.8, 2) Martin Stocken 30.13.2 (uusi
Norjan ennätys), 3) Curtis Stone.
USA. 30,38.4 (parempi kuin USA:n
ennätys). 4) V. Nyström 30,56.8.-5)
H. Aschenfelter. UsA, 31.57.8 Ja 6)
F. Efaw, USA, 32.43J.
Jänkit voittivat 110 m. aitajuokstis-sa
kolme ensimmäistä tilaa, 800 m. ensimmäisen,
pituushypyssä kolme ensimmäistä,
kuulantyönnössä samoin.
Moukarinheitossa aivastivat Pohjolan
maat kolme etutilaa Ja janklt voittivat
4x100 m. viestin 1.1 sekuunllla.
10.6; 3) O. Dagman 10,7; 4) P. Qolovkin
10,7; 5) L. Orlgorjev 10,8; 6) V.
Korojev
BOTEV ~ BULGARIAN BYRON
Tehkää paikkatilauksenne nyt matkaa varten
SLO-MEEN — T A N S K A A N — N O R J A A N — R U O T S I IN
Lcntött!it.se keväällä ja kesäUä Montrealista t a i New Y o r k i s t a.
Paluumatkapaikka taataan.
Laivalla ensi syksynä tai jouluna Ja samoin kesällä 1950 R u o t s in
tai Englannin kautta. Paluumatkapaikan saanti taataan.
Halulessanne tuoda jonkun henkilön Canadaan. avustamme tulo-
]u\an .saannissa ja myymme täältäpäin maksettuja tulollppuja.
Avustamme myös passien Ja v i i s u m i e n hankkimisessa.
TEHKÄÄ P A I K K A T I L A U K S E N N E N Y T
sr O.K. Johnson & C o . ^ : :2
V A K U U T U S - J A M A T K A I L U T O I M I S TO
724 Bay Street, Toronto 2, Ont. Puhelin WA 1403
Persoonakohtainen sanoma
suomalaisille metsämiehiUe
Me kiellämme kaikki liikkeellä olevat huhut, ettei SANDVIKIN
"Kala ja koukku"-mallisia sahoja olisi saatavissa.
Näiden sahojen lähetykset saapuvat jatkuvasti Ruotsista
ja vaikka niiden kysyntä onkin erikoisen suuri, niin me
voimme varustaa Canadan metsätyönteettäiät joko
"Kala ja koukku"- tai "Tornado"-maUisilla sahoUla.
"Kala ja koukku"
tavaramerkki
Tämä merkki sahanterässä on
t a k u u siitä, että sahan laatu
j a valmistus ovat parhaat, t u loksena
yli 50 vuoden kokemuksesta
sahojen v a l m i s t a m i sessa.
Ylläoleva kuva osoittaa kuinka Sandvikin sahanterä leikkaa
l u i u t a ja kuinka räkettihampaat poistavat sahan-alkuperäisij
älkää tyytykö mihinkään korvikkeisiin tai jäljit-teiyilnn
. ,
ÖBERGIN kaksiteräiset sahanviilat
"Puolikuu" Tavaramerkki
Ob-ryin tehdas on suurin sahanviilojcn valmistaja maailmassa vuo-
1850 saakka ja sen tuotteite — vaikka niitä on jäljitelty — el
•• :':!ä voitettu. 01>ergin "Puolikuun" viilat -tekevät satiinin pen-
Kean jäljen salian terähampaisiin, kuten kokeneet metsämiehet
vaalivatkin. Öbergin viiloja on nyt kylliksi saatavissa.
Te .-oitte ansaita enemmän käyttämällä Sandvikin sahoja
ja Ober;|in viiloja, Sandvikin kaaria sekä sahanteroitus-yalineitä.
Tilatkaa näitä työmaanne tai rautakaupan
'hautta. Kirjoittakaa ja pyytäkää meidän uutta kuvitettua
lentolehtistämme WT-48, mistä näette koko metsä-työvälineitten
sarjamme.
SANDVIK CANADIAN LIMITED
« 6 McGiU Street Montreal 1. P. Q.
Chelmlubelskin manifesti
aan
Manifesti julkaistiin
viime heinäk. 22 pnä
Vuodet 1989—45 olivat traagilllsla
Puolan kansan . historiassa. ' Monet
puolalaiset sotilaat, lentäjät j a m e r i miehet
kaatuivat taisteluissa näinä
vuosina. Puolalaiset sotilaat ovat
taistelleet Ja. kaatuneet Norjan vuonoissa,
Libyan hiekkaerämaassa,
Ranskan tasangoilla, I t a l i a n vuoristoissa,
O k a n r a n n o i l l a j a B e r l i n i n y m päristössä.
Miljoonia puolalaisia on
saanut surmansa omassa maassaan,
joko Varsovan k a p i n a n a i k a n a t a i p a r -
tisaanitalsteluissa salualalsmiehittäjiä
vastaan.
P u o l a n kukoistavaa nuorisoa k i d u t
e t t i in kuoliaaksi isänmaallisen t o i mintansa
vuoksi keskitysleireissä.
Puolalaiset sotilaat ulkomailla ja
Puolan maanalaisen a r m e i j a n sotilaat
sekä traagilliseen Varsovan k a p i n a an
osallistimeet puolalaiset' uhrasivat
henkensä uskoen,-että he tällä t a v o in
osallistuvat Isänmaansa vapauttamiseen.
M u t t a poliitikot, jotka jatkoivat
vanhaa, sotaia edeltäneen ajan p o l i t
i i k k a a , tahtoivat käyttää nämä u h r it
omien luokkaetujensa pönkittämiseksi.
He pitivät kiinni virheellisestä ja
todellisuudelle vieraasta neuvostoliit-tovastaisesta
politiikastaan. Mutta
sota päättyi t o i s i n k u i n mitä he olivat
arvelleet. Puolan vapauttaminen t u li
mahdolliseksi j u i i r i Punaisen armeij
a n ansiosta. .
Onneksi Puolassa o l i sodan a i k a na
m u i t a k i n , jotka ymmärsivät h i s t o r i an
kulkua. Nämä. itsenäisesti j a demokraattisesti
ajattelevat ihmiset, j o t ka
työnsä ja taistonsa kautta olivat
yhdistäneet kohtelonsa P u o l a n k a n saan,
muodostivat ja loivat Puolan
maanalaisen parlamentin, n.s. " M a an
ICansallisen Neuvoston", vaikka maa
oli s i l l o i n vielä hitleriläisen ikeen a l l a.
Yöllä joulukMun 31 pnä 1943 kokoontuivat
Varsovaan P u o l a n sosialistisen
puolueeij. Puolan työväenpuolueen,
demokraattisen puolueen, t a lonpoikaispuolueen,
salaisten ammat-tiUittojen.
henkisten työntekijöiden,
tiedemiespiirien ja maanalaisen armeijan
edustajat.
Tässä salaisessa kokouksessa v a l i t t
i i n P u o l a n maanalainen parlamentti,
ns. " M a a n K a n s a l l i n e n Neuvosto", j o ka
toimi Puolan vapauttamisen Jäl-kieenkin
saman nimisenä, kunnes t a m mikuussa
vuonna 1947 viimeisten vaal
i e n aikana v a l i t t i i n uusi " f i e j m"
(Puolan p a r l a m e n t t i ) . TSmän maassa
toimivan, " K a n s a l l i s e n Neuvoston"
taiiEoituksena o l i kansan v a l m i s t a m i -
Tässä tarkoituksessa muodostettiin
mm. eri lääneihin Ja p i i r e i h i n maana
l a i n e n kansallisten neuvostojen verkosto.
Johon kuului talonpoikia, työläisiä
Ja älymystön edustajia.
Heinäkuun 21 pnä 1944 vapautett
i i n ensimmäiset puolalaiset kunnat.
H e t i tämän tiedon saatuaan " M a an
K a n s a l l i n e n Neuvosto" Julkaisi kaksi
tunnettua h i s t o r i a l l i s t a tiedonantoaan.
Ensimmäinen julistus antoi Maan
K a n s a l l i s e l l e Neuvostolle ylimmän
v a l l a n . Tämä neuvosto n i m i t t i myös
P u o l a n ensimmäisen hallituksen vielä
taistelevaan maahan. Sanotun h a l l i tuksen
nimi oli " P u o l a n K a n s a l l i n en
Vapautumlsvaltuuskunta". Toisessa
julistuksessa i l m o i t e t t i i n , että Neuvostoliitossa
oleva puolalainen a r m e ij
a ja maanalainen kansanarmeija
yhdistettäisiin Puolan täten uudelleen
syntyvään armeijaan.
Heinäkuun 22 p:nä 1944 vastanimitetty
hallitus. Puolan Kansallinen
Vapautumlsvaltuuskunta, antoi ensimmäisessä
vapautetussa Chelm L u -
belski-nimisessä kaupungissa kuuluisan
Puolan kansalle osoitetun manif
e s t i n , jossa j u l i s t e t t i i n P u o l a n Tasav
a l t a jälleen itsenäitftksl. Seuraavass
a j o i t a k i n k o h t i a tämän manife.stin
sisällöstä:
" K a n s a l a i s e t ! Puolan K a n s a l l i n en
Vapautumlsvaltuuskunta katsoo päämääränsä
olevan kalkkien puolalaist
e n kutsuminen viimeiseen taisteluun
miehittäjää vastaan.
Tahdomme taistella Puolan vapaudesta,
vanhojen puolalaisten alueiden
Ponunernin, Schleesian j a Itäpreus.^;in
jälleenliittymlsestä Puolaan, pääsystä
merelle ja p i t k i n Oderia kulkeva.sta
r a j a s t a .
Tahdomme taistella saksalai.scn
vaaran poistamiseksi, pysyvän rauhan
saavuttamiseksi j a uuden Puolan kehittämiseksi.
P u o l a n u l k o p o l i t i i k a n perustana tulee
o l l a pysyvä l i i t t o lähimpien naapu-riemme
Neuvostoliiton ja Tshekkos
l o v a k i a n kanssa.
Aseveljeys Ja yhdessä vuodattamamme
veri taistelussa saksalaista
hyökkääjää vastaan syventävät ystävyyttämme
Iso B r i t a n n i a n j a Yhdysv
a l t o j en kansoihin. Puola p y r k i i ylläpitämään
perinnäistä ystävyyttä uudelleen
syn(!yneen H a n s k a n j a kaikkien
demokraattisten maiden kan-.sa.
Puolan ulkopolitiijcassa t u l l a a n noudattamaan
demokraattisia ja yhteiseen
turvallisuuteen nojautuvia periaatteita.
Puolan Kansallinen Vapautumisval-tuudcunta
ilmoittaa ryhtyvänsä Puol
a n Jälleenrakentamiseen j a k u n n i o i t -
vansa k a i k i l l e kansalaisille samat o i keudet,
paino- ja uskonnonvapauden
sekä vapaan oikeuden perustaa p o l i i t tisia
Ja a m m a t i l l i s i a Järjestöjä. Mutta
näitä vapauksia el t u l l a myöntämään
demokratian vihollisille. FasLstiset
järjestöt t u l l a a n lakkauttamaan, kcsk
a ne ovat kansanvastaisia.
M a a n jälleenrakentamisen jouduttamiseksi
ja puolalaisten talonpoikien
kauan kestäneen hädän poistamiseksi
P u o l a n Kansallinen Vapautumlsvaltuuskunta
ehdottaa, että viipymättä
ryhdyttäisiin maareformin -toteuttamiseen
vapautetuilla a l u e i l l a.
Ryhdytään viipymättä yhteiskun-na:
iis'en vakuutuslaitosten psru.--
tamiieen ' ^ ' r a u c l : " inv2lidit; e l i n,
työttömy 1 j i vanhuuden var
a l t a . YhteLskunnalliset v a k u u t u s l a i tokset
järjestetään dcmokraaltMen i t s
e h a l l i n n o n periaatteen pohjalla. U u sia
lakeja tullaan säätämään työn
varjelemiseksi.
Eräs tärkeimpiä tehtäviämme t u lee
olemaan oppilaitcjstcn luvun korottaminen.
Saksalaisten erikoisesti v a i noamaan,
.suuresti vähentyneeseen
älymystöön kohdistetaan erikoinen
huolenpito. Koulujen Jällcenralcenta-minen
aloitetaan heti."
10 kuukautta yllämainitun heinäk
u u n manifestin julkaisemisen jälkeen
P u o l a n lippu liehui Neuvcstolilton l i ejun
r i n n a l l a Brandenburger Torilla
BerllnLssä.
Schlecsia, Pcmmeri j a Ma.suria ovat
nyt elintärkeitä osia Puolan maalta.
Näissä maakunnissa asuu viisi j a pucll
miljoonaa puolalaista. .Sinne on r a kennettu
teollisuuskeskuksia j a näitten
alueitten maatalous on jo paljon
kehlttynVt maareformin aasif;.sta.
Maareformi on jo aikaansaanut
maalais väestön keskuudessa sotaa c-deltäneen
korkeamman tason. Teollisuuden
tuotanto ylittää nyt sotaa
edeltäneen tason 40 % : l l a.
Varsova elää, tekee työtä j a Jälleenrakentaa.
Poznan, G d y n i a L u b l i n ja
kymmeniä muita kaupunkeja ja sat
o j a tuhansia kyliä on jälleenrakennettu.
Äideistä j a lapsLsfa pidetään e r i k o i s t
a huolta järjestämällä heille lasten-seimiä
j a lastsntarhoja. Y h t e i s k u n n a l l
i n e n huolto on uudistettu.
V u o s i t t a i n 500,000 työläisellä on mah
dolliBUUS viettää loman.<>a Iepokodel.s.sa.
Opetuksen a l a l l a on perustettu 22,000
u u t t a kansakoulua, 700 keskikoulua ja
32 yliopistoa, joissa opiskelee kaksi
k e r t a a niin paljon y l i o p p i l a i t a kuin
e n n e n sotaa. Lisäksi on järjestetty
t u h a n s i a ylimääräisiä ktirsseja j a lä-lies
200 kansanylioplstoa. Opetus Puo-
Bulgarlassa on äskettäin vietetty
l a a j o i n juhlalUsuukfiln suuren r u n o i l
i j a n ja kansallissankarin, B u l g a r i a n
B y r o n l n j a P u s h k i n i n C h r l s t o B o t e v ln
syntymän satavuotispäivää. Hänen
runon.sa olivat niitä säkeniä, j o t k a sy-,
tyttlvät bulgarialaisia sydämiä taistel
u u n t u r k k i l a i s i a pashoja vastaan, ja
hänen kohtalonsa oU armottoman
t u r k k i l a i s e n dcspotian sortaman pienen
maan vapaustaistelijan t r a a g U l l -
nen kohtalo: Janltshaarit ampuivat
C h r l s t o Botevln runoilijan ollessa
vasta 27 vuoden Ikäinen.
Christo Botev syntyi Kaloferissa
kansakoulunopettajan poikana. Köyhyydestään
huolimatta vanhemmat
lähettivät hänet erääseen Odessan
kouluun. Hän oli lahjakas ja etevä
oppilas, mutta hän harrasti k u i t e n k in
enemmän k i r j a l l i s u u t t a k u i n opintoja.
Hän luki suunnattomasti aikansa venäläistä
k i r j a l l i s u u t t a sekä 19. vuosisadan
suuria k l a s s i l l i s i a r o m a a n l k lr
j a i l l j o i t a Ja vallankumouksellisia k r i i t
i k k o j a . Koulunkäyntinsä päätytty-ään
hän sai kansakoulunopettajan
palkan Bessarablassa. 20-vuotiaana
hän palasi .syntymakaupunkilnsa K a -
l o f e r l l n .
Kaloferissa Botev a l o i t t i puhein Ja
runosäkeln voimakkaan propagandan
t u r k k i l a i s i a sortajia vastaan. Erään
koulussaan pitämän puheen Jälkeen,
jonka P a r i s i n kommuuni o l i siivittänyt
runolliseen lennokkuuteen,- hänen oli
pakko paeta Bulgariasta Rumaniaan.
Siellä hän toimi erilaisten b u l g a r i a l
a i s t en e m l g r a n t t l l c h t l e n t o i m i t t a j a na
j a päätoimittajana. Lehdissään hän
taisteli demokraattisen kansanvallan-kumouk.
sen nostattamiseksi B u l g a r i an
t i l a n h e r r o j a j a näiden suojeli j a a T u r k
i n sulttaania vastaan. Taistelussaan
Botev esiintyi »oslallstlna. Jopa hän
n i m i t t i itseään kommunistiksikin.
V a i k k a k i n Botevln sosialismia on n y kyisten
katsantokantojen mukaan p i dettävä
lähinnä utoplsena s o s i a l i s m i na,
katsotaan häntä k u i t e n k i n tämän
hetken BulgarJassa ensimmäiseksi t i e teellisen
sosialismin bulgarialaiseksi
edustajaksi. Hän el propagoinut a i noastaan
Bulgarian kansallista v a pauttamista
K o r k e a n p o r t i n vallasta,
vaan hän ajoi myös vallankumouksen
jälkeisen B u l g a r i a n muuttamista sosialistiseksi
tasavallaksi.*
V. 1875 oli Bosniassa j a Hcrzcgovl-nen
normaaliseen elämäto senJäUceen tavansa nyt ja vastaisuudessa kaikkia i las.sa bn nykyään maksutonta.
yhteistyö ulkomaiden kanssa on toteutettu
kaupan j a k u l t t u u r i n aloilla.
J o s k i n Puolan suhteet eräisiin m a i h
i n ovat huonontuneet, n i i n tämä tosiasia
johtuu näiden maiden d i s k r i minoivasta
politiikasta kansandemok
r a a t t i s i a m a i t a kohtaan. Kehitys t a louden,
yhteiskunnallisen elämän ja
k u l t t u u r i n a l a l l a on pääasiallisesti o l lut
mahdollinen suunnitelmatalouden
ansiosta.
K a h d e l l a laajalla t a l o u d e l l i s e l la
suunnitelmalla pyritään kohottamaan
maan elintasoa. Ne ovat: 1) talou-d
e l l i sU jälleenrakennusta vuosina
1946—1949 kcskeva kolmivuotissuunnitelma
sekä 2) taloudellista k e h i t y s tä
vuosina 1949—1955 koskeva kuusi-vuotis-
suunnitelma.
K a i k e s t a edellämainltusta voimme
todeta, miten ratkaisevalla tavalla
heinäkuun manifesti on vaikuttanut
P u o l a n historiaan. J a sentähdcn h e i näkuun
22. p:vää vietetäänkin Puo-la.
ssa uudelleen syntymisen kansalU-kun
miehitysjoukot olisi karkoitettu-j demokraattisia vapauksia, ts, takaa-j Heinäkuun manifestissa edeUytetty| sena Juhlapäivänä,
nassa puhjennut kapina turkkilaisia
vastaan. Tämä oU merkinanto bulgarialaisille
v a l l a n kumoukseUlslllc.
Botev kirjoitti leimuavia artikkeleita
Ja vallankumousrunoja. Bulgarian
maanalaisen liikkeen vallankumouskomitean
täysistunnossa päätettiin
yksimielisesti yleisen kapinan nostattamisesta
Bulgariassa marraskuun 16
pnä 1875. Mutta kapina epäonnfsttit.
Tällöin vallankumouksellinen toiminta
järjestettiin tnidellcen. Rumanlas-sa
olevista bulgarialaisista emigranteista
muodostettiin joukko-osastoja.
Erään tällaisen Joukko-osaston pää:i-llköksl
nlmitettUn Botev.
Uuden kansannousun ajaksi oli
määrätty toukokuu ' 1876. Botevln
joukko-osasto ylitti Tonavan. Ajankohta
ei nytkään ollut olkea, ja tilanne
kääntyi nopeasti kapinallisille epäedulliseksi.
Katuannousun pohja oli
liian kapea-'ja Bulgarian kansa Illan
valistumaton. Turkin säännöllinen
armeija sai yliotteen sisslosastolsta.
jotka peräytyivät VoUn vuoristoa kohti.
Botevln osasto joutui saarroksiin,
Ja toukokuun 20 pnä 1876 liänet tapasi
taistelussa eräällä Volln kukkulalla
turkkilainen luoti, joka osui häntä
suoraan sydämeen. Turkkilaiset leikkasivat
kaatuneitten päät ruumiista
ja asettivat ne näytteille korkeitten
paalujen teräviin kärkiln pistettyinä
Mutta Janltshaarien luodit eivät
surmanneet Botevln leimuavaa, syvää
patrioottisen tunteen kannattamaa
vallenkumousrunouttä. Se on yhä
Bulgarian kirjallisuuden elävää voimaa.
Botevln kaatumlspalkalle on nyttemmin
pystytetty monumentti, jonka
äärelle bulgarialaiset Joka vuosi kirjallisuutensa
perustajan, 'kansanrunoilijansa
Ja kansallissankarinsa kuolinpäivänä
keräytyvät hartain ja kiitollisin
mielin kunnioittamaan maineikasta
kaatunutta.
— Kuuluisa englantilainen filosofi
Ftancls Bacon syntyi v. 1561 ja kuoli
V, 1626.
— Vuonna 1016 torpeedoitlin Provence
n VäUmerellä ja 3,100 hukkui.
llEI« 8 t . « a 9t
; : ' : ' : f t i i»B:
Bnomilatnen
~ KUKKAKIMPPUJML «ii^la
PUHBLnf f^Mt"!
MANHATTAN FLOl
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-08-20-05