1949-11-22-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Oppilas 'vaarallinen" ;60-vuotiaita Vhdysvalloille i santmialehtiä Toronto. - Rmm^nel ColJegen ju- | HrfsinkL _ . S - S . - P a r a i l l a a n Tjet-j^ tää entisen Kivälebden jatkaja Hel- Bingin Sancmat 80-vuotisjnhliaan.-Ku-n^ luU-opin oppilas, 24-vuotia5 Omar 7.-2im5ley ilmoittaa, että häneltä cn jur.desti sielletty pääsyoikeus Yhdys-vslraihln. Häneltä Pellettiin ensm-a^ ainen pääsr.oikeus viime syyskuus-c£ ;en jälkeen i u n Bastonin Theolo- Kcai Ccllege oli hyväksynjrt hänet oppilaakseen. Viime viikolla Walms-jey yritti vierailla Kansainvälisen Hiuhanii9uvo5ton edustajiston jäse-i;; p.ä y K ; n koäcuksessa Lake Suc-c:. s.-Lsi3. Yhdysvaltain siirtolaisvi. rM.o.Tiaisilla oli kuitenkin hänen m- ulkomaalaisen. ten tunnettua, ilmestyi PäivälÄden enammäinsn näytenumero marrask. 16 pnä 1889. Joku päivä sitten vietti MiMcelis-sä ilmestj-^ä jÄnsi-SaTO 60-vuotisjuh-liaan. KirJ. nja Ehrenburg mensa luettelossa ja hänelle annettiin monistettu kopio kirjeestä, missä sanotaan hänen olevan -ei-halutun Ostakaa nyt ennenkuin COLUMBIA LEVYVARASTOMME LOPPUU JA NAUTTIKAA KAVmiSTA suomalaisista laulu- ja soittolevyistä JOULUNA DY—50 Heppu Polkka Sellainen on Kellu Kaisa — Jenkka Rytmi poikien kvintetti DY—60 Tonava kaunoinen — Valssi Kultaa ia hopeaa — Valssi öoittölevy: Rytmi Pojat DY—62 Dolores — Valssi Valssiunelmä Spittolevy: Rytmi Pojat DY—80 Soi illan tuulonen — valssi Anilra — Tango Laulanut Matti Jurva DY—81 Ula Krimillä - Foxtrot Haihtuvat hetket — valssi Laulanut Matti Jurva DY—102 Sulle vain — Tango Suven leikkeihin kaipaan — Valssi Laulanut Eugen Malmsten DY—104 Kun Sun mä näin — Tango En syytä Sua — Valssi . Laulanut Eugen Malmsten DY—109 Onnehen päin käymme näin — Valssi Muistojen tango Laulanut Matti Jurva DY—122 Wieniläis makeisia — Valssi Wieniläis verta — Valssi Söittolevy: Rytmi Pojat DY—123 Iloinen leski — Valssipotpouri Aarre Valssi Söittolevy: Rytmi Pojat DY—126 Sikermä Suomalaisia kansanlaluja ja tansseja, I ja II osa Söittolevy: Rytmi Pojat DY--132 Vanhat toverit — Marssi Gladiaattorien tulo — Marssi Söittolevy DY—137 Muisto piolttaa sydänlain — Tango • Ehtyneet kyyneleet — Valssi Laulanut Eugen Malmsten DY—139 Revontulien maa — Valssi Kun tanssi pauhaa — Foxtrot Laulanut Kaarlo Kytö DY—155 Lotos Tango Kuutamoyö Alsterilla — Valssi Söittolevy: Ramblers orkesteri . ; EY—156 Kielon jäähyväiset"— ValsiS La Palöma — Tango Söittolevy: Ramblers orkesteri DY—175 Oh. Senorila — Valssi Pilvien Poika — Foxtrot Laulanut Eugen Malmsten DY—181 Suvituulet — Valssi " Mä unta näin — Tango Laalanut Eugen Malmsten DY—184 Sa muistatko metsätien —Valssi Tuo suru jonka sain '•— Tango Laulanut Eugen Malmsten DY—224 Työväen marssi Barrikaadeilla — Marssi Söittolevy DY—245 Katupoikien jenkka Toisen kylän tyttö — Polkka Laulanut Matti Jurva DY—242 Elämäni kauniimmat päivät — Tango Kirsikan kukat — Foxtrot Laulanut Matti Jurva DY—255 Älä Sinä tuppaa — Jenkka Viisitoista nättiä likkaa — Polkka Laulanut Matti Jurva DY—262 Kukahan se on? — Polkka Hyljätyn jenkka Laulanut Matti Jurva DY—263 Unten kaunis maa — Foxlrol Onnellisia päiviä — Foxtrot • Laulanut Matti Jurva DY—265 Jää luoksein — Tango Saariston tyttö — Merimiesvalssi Laulanut Eugen Malmsten DY—269 Jos vain mä tohtisin — Foxtrot Tuntematon tie — Valssi Laulanut Eugen Malmsten DY—270 Jo Painuvi Päivä — Valssi Surullinen Kuu — SloW"fox DY—271 Jää hyvästi armas — Foxtrot No—No Tango Laulanut Olavi Virta DY—275 Käy purjein kuutamoon — Valssi Nyt tanssii Tilta — Valssi Laulanut Eugen Malmsten DY—280 Säveliä tuhansien järvien maasta, I ja II osa - Söittolevy DY—281 Säveliä tuhansien järvien maasta, III ja IV osa Söittolevy * Tulkaa kuulemaan ja valitsemaan levyjä ennen kuin varasto loppuu. HINTA $1.25 K P L (LÄHETYSKULUINEEN) Postitilausten tulee käsittää vähintäin KOLME LEVYÄ ennenkuin liike maksaa lähetyskolut. Lähettäkää tUaiiksenne osoitteella: VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED Box 69 Sudbuz7« Ont. Mr. Acheson selitti jokin aika sitten ,ettei ktHnmunlaini kylsene a i t t a maan ihmisiä puolellen älyllisillä ja henkisillä perostuksilla ja e t t ä se nojautua pelkästään raakaan väkivaltaan. Raa'an väkivallan i-ästakohta-na Mr. Acheson esittää "amerikkalaisen- elintä ran". minkä pitäisi muodostaa inhimillisen älj-n tilanteen ja ihrn<syi»pgen huipun. Kcmmunismilla, joka mr. Achesonin mukaan voi nojautua * vain raakaan väkivaltaan, on kannattajia koko maailmassa . Voidaan tuskin otaksua, e t t ä "punaiset", joita vastaan nykyään lietsotaan vihaa Yhdysvalloissa, nojautuvat raakaan väkivaltaan. Asia on päinvastainen. . KommmUsteja vastaan on mobilisoitu valtiokoneiston koko mahti mr. Achescnlsta aina 25 sentin sherlokkeihin, sheriffeihin ja K j - K l ax-Klan-joukkoihin asti. Kun he siitä huolimatta urhcollisesti puolustavat oikeuttaan olla kcmmuniste-ja. näyttää, heillä olevan, käyttääkseni mr. Achesonin ilmausta, voimakas älyllinen ja henkinen perustus. Jos mr. Acheson ja hänen vn-kaveljensä todella uskavat "amerikkalaisen-elämäntavan" älylliseen ja henkiseen ylivoimaisuuteen, ei heidän tarvitse joka päivä vedota B-36-pcmmitusko-neen toimintasäteeseen. "Amerikkalainen elämäntapa" nostaa silmienune eteen tyypillisiä, joskaan ei erikoisen houkuttelevia kuvia amerikkalaisesta arkipäivästä: kaupunkeja, joilla kaikilla cn sama -ulkonäkö ikuisssti levcttomine ihmisineen, mautonta loistoa, likaa, ahtautta, "Coca Cola"-mainoksia ja nerokasta ulostusainetta, jota Romeo ja Julia aikoinaan ottivat* Atlantin toisella puolella säilyttäälcseen sielullisen tasapainonsa. ' Täytj'y kuitenkin edellyttää, ettei mr. Acheson tarkastele vain n ä i t ä uuden maailman ulkonaisia tunnusmerkkejä, vaan amerikkalaisen elämän syvää älyllistä ja henkistä sisältöä. Eräs mr. Achesonin kannattaja, Blomfiel-din korkeakoulun johtaja mr. Schwe:t-zer keksi "amerikkalaisesta elämäntavasta" määritelmän, ettei ole kj'symys vain purukumista ja pölynimiu-ista. Mr. Schvveitzer .selitti, e t t ä hän oli antanut eropassit korkeakoulussa "punaisille" professoreille, koska he olivat opettaneet tieteellisesti sen sijaan, ett ä heidän olisi pitänyt opettaa "ame-rikanismia". Amerikanismin kannattajat sanovat, että kommunismi painaa alas ja tuhoaa yksflöllisen kun taas vapaa kilpailu, yksityinen aloitteellisuus ja uudessa maailmassa vallitsevat tavat myötävaikuttavat perso onallis juden kukoistukseen. lijan ja osti itselleen kauniin talon floridassa. - Amerikanisti ei voi tehdä rakkaudentunnustusta — hänellä ei nimitt ä i n ole siihen mielikuvitusta. Hän toistaa, mitä sj-dänasiaiu erikoisttm-tija mr. Antonie on suositellut hänelle radiossa. Kun tyttö viivyttelee vastaustaan, kääntyy amerikanisti "mtis-tasokkaisuustoimiston" puoleen ja saa sieltä 50 dollarilla nätin tytön, joka kilpailijatarta näyttelemällä vaikuttaa horjuvaan tyttöön. Kaikki on •mekanisoitua. Ei ajatuksia eikä tim-teita. Mr. Norbert Wiener julkaisi Jokin aika sitten "Sibernetica"-nimisen teoksen. Mr. Norbert Wienerin mukaan voivat koneet ajatella paljon paremmin kuin ihmiset. Koneet laskevat jo moitteettomasti, ne yhdistävät ja sulkevat lämmön oikeaan aikaan, ne voivat määritellä, missä lentokone lentää. Pian koneet voivat tehdä kaiken. Voidaan tehdä ihmishahmoisia robotteja — keksitään koneita. Jotka oppivat äänestämään, teljemään rakkaudentunnustuksia ja synnyttämään lapsia. Silloin alkaa Amerikan k u l - . täinen aikakausi - ihtnisten osaksi I a;;':.'f^i3r»,\-rh5SSs:ir. Ä jaa vam purukumm imeskelemmen ja 1 jekin. dollarista iloitseminen. i • Mutta mihin s-juntaan lähtee Eil- | dämme tällä hetkellä, että Ihmissyöjä loin kulkemaan heidän yksilöllisyy- voi ajaa Cadillaclssa ja e t t ä h ä n syö tensä? Kuinka käy heidän ajatuksien- mielellään ananasta . Tiedämme, että sa ja tunteittensa? He menevät ja .'barbaari voi ylpeillä taidekokoehnasta SAAPUI OPISKELEMAAN T.k. 10 pnä Stoekholmissa New Yorkiin saapuneiden suomalaisten Joukossa oli mm. tri Saima Ta«-«8t-IUuiekeD, >oka on toiminut Helsingin yliopiston mekanoterapeuUisen laitoksen johtajana. Hän on saanut valtion stipendin tutustuakseen Yhdysvalloiss» bar-joltett^ jun f y s i ka a Us-terapeattiseen hoitotapaan, erikoisestildn urhettu-vammojen hoitoon nähden. Tutnstut-tuaan aluksi alansa laitoksiin New 1 • . . « • ) » • • . •• katselavat idioottimaisia elokuvia — heidän silmänsä käyvät kirjavaksi. He juovat viisi whiskygrogia ja matkustavat maasta autossaan jonkun toisen vaimo. He «ivat kuuntele vain mr. Achescnia, vaan ketä tahansa puoskaria, joka mainostaa ulosttislääkkeitä. He lukevat vain "bestsellereitä". He ovat kaikki samaan kaavaan valettuja. Tämä ei ole inhimillinen yhteiskunta, vaan lauma yhteen liijään kasattuja miljoonia. Amerikanistit väittävät, että kommunismi merkitsee orjuutta ja että henkistä vapautta on vain Yhdysval-loi. ssa. Mitä amerikkalaiseen vapauteen tulee, voitaisiin siitä kertoa melkoisesti. Tennesseen valtion biologit voivat sanoa, kuinka monta vuolta vankilaa maksaa viittaiskin kehit.vs-oppiin. Blomfieldin korkeakoulun professorit voivat kertoa, kuinka amerikanismin apostoli mr. Schvveitzer erotti heidät. Professori Graguy voi selostaa, kuinka hänestä otettiin sormenjäljet ja kuinka "häneltä riistettiin lista, johon oli merkitty hänen ja että hän viimeistä keksintöä olevilla välineillään voi laskea, kuinka monta kaupunkia hän on tuhonnut ja kuinka monta Ihmistä h ä n on mur-h- nnut. Mutta ei edes ameHkkalai-nen tekniikka voi salata amerikkalaisen elämäntavan älyllistä köyhyyttä ja henkistä latteutta. Neuvostoihmiset ovat ylpeitä siitä, että troktori on korvannut auran, mutta he ovat vielä ylpeämpiä siitä, että traktorinajaja on tietoinen • ja älykäs ihminen. Ilman ihmisten kaikinpuolista kehitystä ei kulttuuria voida ajatella. Se on pitkäaikainen ja vaikea kehity.s. Edessämme on vielä monia valkeuksia. Amerikanistit eivät yleensä havaitse minkäänlaisia vaikeuksia, koska heillä ei ole vähintäkään aavistusta tästä kehityksestä. Amerikanistit vakuuttavat, e t t ä he k jnnioittavat toisten kansojen oikeuk- .sia ja että he rakastavat rauhaa. Voidaan kysyä Mlssissippin neekereiltä, mitä he ajattelevat tästä. Voidaan kysyä Ki-eikan leskiltä sekä Kreikan harmaantuneita miehiltä ja naisilta. pilkkanimensä k o u lunkäyntiajoilta.; tiedetään tarkalleen, mistä pyö- Howard Fast voi lisata luetteloon jäail - ^ ^ j j ^ ^^.^^ ^^^^^^^ ^^^^^^^^ jennöksen saamastaan tuomiosta ja Charlie Chaplin senaattori Cainin puheen. Jos tämäkin osoittautuisi r i i t tämättömäksi, voitaisiin luetteloa En tunne ainoatakaan maata, jossa | vielä täydentää "epäamerikkalaisen yksilöllinen on siinä määrin jalkoihin' komitean" pöytäkirjoilla. Voitaisiinpa poljettu ja näkyvistä töhritty kuin Yhdysvalloissa. Kaliforniassa kirjoitti muuan ylioppilas diploomityön, jossa hän lainasi Pascalin sanoja: "Ihminen on vain ruo'onkorsi, haurain maailma.ssa, mutta hän on ajatteleva ruohonkorsi". Mainitut ylioppilas lisäsi tähän lainaukseen seuraavan reunamerkinnän: "Pascal oli ranskalainen, joka eli 300 vuotta sitten. Hän el voinut aavistaa, e t t ä nykyhetken amerikkalaiset omistavat voiman, jota voidaan verrata vain baobab-puuhun." Amerikanistit ovat omahyväisiä. Heillä on suurimmat pilvenpiirtäjät, paras elämäntapa, suiu-immat ajattelijat ja voimakkaimmat pommituskoneet. En halua häväistä heitä. Ajatella, että he todella ovat baobab-puita. Mutta kalifornialainen ylioppilas unohti lisätä ,että vastakohtana ajattelevalle ruo'onkorrelle amerikanistit ovat bao-bab-puita, jotka eivät kykene ajattelemj^an. Tunnettu amerikkalainen lehtinainen, mrs. Elsa Maxwell sanoi ujos-telemattomastl: "Yhdysvalloissa eivät ihmiset ajattele. He toistavat, mitä minä kirjoitan. En myöskään minä ajattele. Jos ihmiset ajattelevat, menettävät he aikaa ja aiheuttavat epäjärjestystä." Wisconsinin ylioppilaille tehtiin kysymys: Mitä kohtaan tunnette suurinta kiinnostusta opetuksen ohella? Seuraavassa muutamia vastauksia. "Urheilua kohtaan, koska se on rehellistä puuhaa, kim taas henkiset harrastukset ovat puhdasta humpuukia". "Hienoa, skottilaista tehtaan-merkkiä olevaa whiskyä kohtaan, seh ä n on itsestään selvää." "Vamppi-elokuvia kohtaan." "Naisylioppilaita kohtaan, mutta vain, jos on myös whlskyä." "Kilpa-autoja kohlaan." "Menetelmää kohtaan, jolla kolmessa vuodessa voisi tehdä 300,000 dollaria.' "Ylipäänsä en mitään kohtaan." Vähemmän merkityksellistä on, että kaikki amerikkalaiset käyttävät samanlaisia solmioita. Niistähän heidät voi tuntea. Hirvittävää sitä vastoin on. e t t ä kaikki amerikanistit sanovat täsmälleen samaa. He silmä i - levät läpi sanomalehden ensimmäisen sivun — muuten tarjoavat kaikki sanomalehdet, n i i n republikaaniset kuin demokraattiset ja "riipptmiattomat-k i n " lehdet samoja valheita. Tätä sanotaan poliittiseksi sivistämiseksi. Kaikissa mahdollisissa "Readers D i - gesteissä" lukevat amerikanistit romaaneja, jotka käsittelevät samaa a i hetta. — John meni naimisiin Maryn kanssa ja Jetmy meni naimisiin B i l - l i n kanssa. John ansaitsi 200,000 po-taskalcaupoilla. B i l l surmasi Johnnin tikarilla ja Jenny paljasti siten, e t tä neekeri oli yrittänyt "väkisinmaata" hänet, keksi erään "punaisen" vakoi-lainata tavallisien ilimi.sten lausuntoja, ihmisien, jotka eivät uskalla puhua vapaa-sti. Missä olit? Mitjj ajattelet? . Olet suudellut tätä naista, mutta cnko sinulla ta.skussasi vihki-mätodistusta? Olet noussut vaunuun, jckä on varattu valkoisille, mutta keitä oikeastaan ohvat Lsoäidinäilisi vanhemmat? Kommunistit oVat sitä mieltä, että liian ahneiden ja liian julmien ihmisten vapa-jtla, rosvojen, parasiittien ja rikollisten vapautta on i-ajoitetlava. Keiden vapautta suojellaan Amerikassa? Murhaajien vapautta — kourallinen itsekkäitä henkilöitä valmistelee sotaa ansaitakseen kunnon voittoja sen kustannuksella. Sadistien vapautta — K u - K l u x - K l a n i n joukkiot voivat rankaLsematta pahoinpidellä neekereitä . Riistäjien vapautta — yksityisten rautateiden, yksiytisten .sähkölaitosten,' yksityisten vesijohtojen. Siksi voit panna panokseksi rahaa niin paljon kuin haluat .Tällaiselta näyttää amerikanistien vapaus. Tällä vapaudella tarkoitetaan hyvinvointia yhdelle ja nälkää toiselle, joutilaita päiviä yhdelle ja työttömän vapautta kuolla nälkään toiselle. Amerikanistit väittävät, että Yhdys-vallois. sa vallitsevat inhimilliset tavat ja käytärmöt, että siellä viljsllään kunnioitusta ihmistä kohtaan . Keltä he yrittävät pettää tällaisilla puheilla? Heidän tapansa ovat brutaaleja. Ne ovat joukkobanditismia. Ne ovat lynkkausoikeutta. Ne ovat yöihajoja, joLssa epätoivoiset ihmiset saavat seisoa ja nukkua köyteen tukien. Aamulla otetaan köydet pois ja ihmi.set kaatuvat maahan. ' • Joka päivä katselevat miljoonat ja jälleen miljoonat ihmiset lehtien sarjakuvia, joissa ihmisiä murhataan t i - kariniskuilla, väkisinmaataan ja pahoinpidellään. Niissä toimivat teräs-miehet, nämä natsien SS:n "yll-ih-misten" todelliset veljet. Ihmiset kauhistuivat nähdes-sään nämä primitiiviset nietzscheläLset, jotka huvitel-tuaan "saksalaisuudellaan" ja pilsnerillä siirtyivät harrastamaan Ausch-witzin kaasukanynioita. M u t u kuinka meidän on suhtauduttava niihin vieläkin primitiivisempiin nietzscheläisiin, jotka eivät edes tiedä kuka Nietzche oli, mutta jotka pitävät Itseään nietzscheläisinä ja yli-ihmisinä ja ha- 1 Javat siirty amerikanismista ja "Coca Colasta" uuteen jättiläismäiseen Auschvritziin? He väittävät, c-ttä heidän elintapansa on kulttuurin huippu. Kuten saksalaisetkin yli-ihmjset. pitävät t-eräs-miehet tekniikkaa kulttuurina. On tensä. On tarpeellista* muistuttaa heidän ns. rauhaarakastavasta asenteestaan? Heillä on rauhankyyhkysensä — B - 36-pommltuskone, heillä on öljypuun-lehtensä — atomipommi. Kommunistit rakastavat rauhaa, ko.ska he u.skovat edistykseen ja tulevaisuuteen. He eivät yritä hukuttaa maalimaa vereen kääntääkseen kehi-tj'ksen pyörää taaksepäin. Amerikanistit ottavat avukseen raa'an väkivallan, koska he tuntevat voimattomuutensa. He uneksivat voivansa uuden .sodan avulla siirtää perikatoaan. Amerlkanlsmi — se on typeryyttä, vulgaarisuutta ja ylpeyttä, se on ro-bottimaisuutta ja purukumia, se on autossa harjoitettua slkamaisuutta ja bensiinillä valettuja neekereitä, se on teräsmias, joka Iskee ihmisiä päähän, se on oikeudenkäyntiä kommunisteja vastaan, se on teskentelyä ja brutaali-suutta, .se cn lauseparsia rauha.sta ja atomipommista, se on ahneutta, vel-hetta ja pelkoa. Erään Molieren huvinäytelmän sankari. Monsieur Jotu*- dain oli puhunut 40 vuotta proosaa, mutta hän hämmästyi, kun hänelle sanottiin, että hän puhui juuri proosaa. Amerikanistit hämmästelevät, vieläpä loukkaantuyatkln, Jas heille muistuttaaT^ttä he puhuvat Hitlerin, Göbbelsin ja Rosenbergin kieltä. He haluavat olla alkuperäisiä, heidän Amerikassaan ei ole mitään ulkomaista Hyvä, en halua välttää heitä vastaan — heillä on faslsminmerkklnsä — .se on amerikanismi. Tämä amerikanismi nojaa vain raakaan väkivaltaan. Se haluaa levittäytyä ja hallita koko maailmaa. Osoittaakseen, e t t ä on välttämätöntä varustaa Läasi-Euroopan alaikäisiksi julistetut hallitukset amerikkalaisilla aseilla mr. Acheson laiisui: "Kommunististen ryhmien olemassaolo apua saavissa maissa on peruste aseiden toimituksille, sillä niitä voidaan käytt ä ä apuna taisteltaessa sisäisiä levottomuuksia vastaan". Lausunto on r i i t tävän selvä . Mutta sen johtopäätös on virheellinen. Suurta aatetta ei voida kukistaa pelkästään raa'alla väkivallalla, koska itse aate muuttuu mahdiksi päästyään juurtumaan m i l joonien Ihmisten tietoisuuteen. Se sai kokea "Fuhrer" ei ainoastaan Neuvostoliiton taistelukentillä, vaan myös miehittämissään maissa. Hän havaitsi tämän liian myöhään, sillä h ä n oli io lähtenyt liikkeelle. Toivoisin, e t tä mr. Acheson ja hänen vlrltaveljensä (käsittävät tämän ennenkuin he sllr-t tyvät sotaisista puheistaan ja Jules Mochin kunniaksi kohotetuista maljoista toisiin, vaarallisempiin opera-tloihin. ^H^änid. (S-S) — Suomessa on JäUeeii -virinnyt keäoistelu Am^rikan-kävijin Tuoxnas Röonan tarunomaiselta tuntuvasta perlntöjutusta. Kiista satumaiselta tutituvasta perinnöstä, on Jatkunut suktipolviesta toisee;^ jo useita Tuosticymmenlä, mutta perillisten sitkeää halua saada asiaan selvyys el ole Ihmeteltävä, kun ottaa hucmloon, että kysytnyksessä on peräti SOO.oiM) Amerikan dollarin cmaisuus, Joka tekee Suomen rahassa n. 115 miljoonaa Suomen markkaa. Toisena osapuolena on Jutussa amerikkalainen Providencen kaupunki Ja toisena Tuomas Ruona-vainajan täkäläiset sukulaiset. Tähän asti harikittujen tietojen mukaan on tuo mystilliseltä vaikuttava Tuomas Ruona syntynyt v. 1720 Kuor-taheella, josta h ä n v. 1750 lähU Ruotsiin toimien siellä kuuisi vuotta erääll ä laiva telakalla rakennusmestarini. Vuonna 1756 hänen Uedetäfin kirjoittaneen isälleen ja ilmoittaneen lähtevänsä Amerikkaan merimiehenä. Siellä häh meni naimisiin 10. 5. 1767. mutta avioliitosta el syntynyt lapsia. Amerikassa ollessaan oli Tuomas Ruo. na tietojen mukaan meiiestynyt taloudellisesti hyvin Ja kartuttanut omaisuuttaan huomattavasti, koska häneltä hänen Ja puolisonsa kuoltua jäi huomattava omai^us. Ruona vamicineen kuoli Amerikassa v. 1807. ja kun perillisiä el ilmaantunut, sai Providencen kaupunki heidän huomattavia kiinteistö-, jä käsittäneen omaisuutensa hoitaakseen. Satakunta vuotta myöhemmin, s.s. viime vuosisadan lopussa kaupunki kuitenkin k y l l ^ t y l yhäti karttuvan omaisuuden hoitamiseen. Kaupunki antoi vuosihaasteen, jon. ka määräaika päättyi v. 1897. Kaupunki Ilmoitti, e t t ä ellei perlUUlä löy-dy kolmen vuoden sisällä, lankeaa omaisuus kaupungille. Tapahtui kuitenkin niin onnellisesti, että saatava tuli kuin tulikin valvotuksi. Rovasti A. E . Backman tarttui asiaan j a edustaen silloin 168 Ruonan perillistä vaati omaisuuden luovuttamista heille. Asiaa selviteltiin ja siltä käytiin oikeutta mutta amerikkalaiset olkeus-istiilmet, eivät katsoneet selvitetyksi, e t t ä Tucm9s Ruona oli suomalainen. Hänen todettiin päinvastoin olevan Ruotsin kansalainen, koska siihen al_ kaan Suomi oli Ruotsin vallan alainen. Senjälkeen asla taas jäi lepäämään. Providencen kaupunki myi huonmttavat kiinteistöt, kauppasumman ollessa silloin 20.000 dollaria. L u pa t ä h ä n oli hankittava korkeimmalta oikeudelta Amerikassa. V. 1923 löysi kaupungin arkistonhoitajana toiminut rouva Andersson arkistosta Ruonaa kcskevat asiapaperit. Hänen mielenkiintonsa heräsi, j a hän Ilmoitti asiasta miehelleen, silloiselle Amerikassa olevalle Suomen konsulille Anderssonille. Perintöjuttu sai Jälleen uutta vauhtia, ja iJslaa alettiin penkoa, Providencen kaupunki vältti käydyissä oikeusjuttassa edelleen, että Ruona oli Ruotsin kansalainen, ja kun Ruotsista käsin samaan aikaan ryhdyttiin puuhaamaan tämän kansalaisuuden periisteella perintöä sinne, tarvitun jälleen Suomasta käsin toimenpiteitä ja lisäselvityksiä. Tässä tarkoituksessa palkattiin tuomari Lennart Vlklund ajamaan asiaa. Hän hoitikin asiaa siihen saakka, kunnes perillisten keräämät rahavarat Icp-pulvat. Marrask. 6 pksl oli kutsuttu koolle sukukokous päättämään, jatketaanko jutun ajamista edelleen vai el. Samalla tehtiin tilaisuudessa selkoa siltä, mihin saakka on jutussa päästy. Kokouksessa oli edustettuna kokonaista nellsensatan Tuomas Ruona-valnajan sukulaista. Tuoriiari Viklun kertoi a.slan olleen jo kerran siinä pisteessä, että vastaajana oleva Providencen kaupuTÄl oli joutunut pyytämään lykkäystä. Laskelmien mukaan nousee puhesna oleva omaisuus $500,000 eli n. 115 mllj. mk:aan. Huikea kasvu johtuu Providencen kaupungin vuosikymmenien aikana kiinteistöistä perimistä vuokrista ' ja talletettujen omaisuuksien tuottamista koreista. Kokouksen päätökseksi tidl .että perlntörlltajutun selvittelyä jatketaan edelleen, Ja Jos tarve vaatii matkustaa tuomari Viklun toistamiseen Amerikkaan, Tätä varten p ä ä t e t t i i n perillisten keskuudesta kerätä 500 mk henkeä kohti kulujen peittämiseksi, Näin on tämä mielenkiinnolla seurattu ja suurta huomiota sukupolvesta toiseen herättänyt, peräti erikoislaatuinen perintöjuttu Jälleen uudessa valheessa. Jonka kehitystä seurataan yhä ka.svavalla mielenkiinnolla. Tiistaina, mafrask. 22 p. — *ni(esdä3r, 1WV^^^ ön' T anner 30^2—SjT^tön Tanner on pahutnut.. Puolueeton osuustolmlntamies V. S. Alanne, on yhtä puclueettomrssa Os uustoimintalehdessä kirjoittanut havainnoistaan S u o m i matkaltaan. Muiden asioiden ohella hän mainitsee erikoisen -innostavana tapauksena sosiaalidemokraattien Ttokouksesta Helsingin MesisuhalUssa. jos.sa puhuivat "tj-öväenjohtaja" Tokoi ja sotarikollinen työ väen johtomIes_Tanner. Erikoisesti tämä kohta Tannerista pistää silmään koska Alanne antaa omilleen snaimärtää. e t t ä sotarikollisena vankilaan tuomitta Tanner, jonka Suonien 'heriflt vapauttivat vankilasta muiden Hitlerin agenttien kanssa^ olisi kokonaan syytön, ja että hänet suljtttlin syyttöihänä vankilaan Neuvostoliiton tuhdosta ja toimesta. Kuka ^uskoo t ä h ä n sellst>'kseen? Mahdollisesti Alant<^en oppilaat ja aatetoverit vaan eivät ne ihmiset, jotka tietävät mitä sota maksoi maaliman kansoille. Ja jotka verellään lunastivat inaa.'lman fasistien orjuudesta. Kas näin puhuu Alanne kirjoituksessaan: "Tilaisuudessa puhuivat mm. Oskari Tokoi ja Väinö Tanner, j i i l - kimmälnen ihmeteltävän rohkeasti ja suorasukaisesti, ottaen huomioon, ett ä hän vasta verraten äskettäin oli päässyt vapaaksi vankilasta, niihin hän oli Neuvosto-Venäjän hallUukson painostuksesta joutunut." laisia, mutta ''ty^hr&enludUUltatit gerholm Ja kumppanit knäi^rtakvais^ herroilleen Ja teurastavat ;^«Und»kK^ jsnsa puolesta taistelevia ' tyfilBbdi.'^ Kuinkahan kauan Suomeft tyfiUUaet^ sietävät täUäislä herroja JAkuIkeTtttf heidän talutusnuorassaan? — Tekoni^' mus. - V Taloudellinen valtidailq ^ voimaan vielä viiirfdeksi); Suomessa V^^ Tasavallan presidentti ipfiftttl 'mai^-l rask. 11 pnä antaa ediMikunnJBlte tyksen laiksi talouselämfo säänii(iste->;'c; leml.sestä polkkeukseUisesu oloissa | annetun lain mtiuttaiDtilsfestä. .y;^ -Esittelyn penisteluissa Mtnbtiiaiif et«(: tä vaikka säännöstelyjftrjestelinftä oh: > kyetty Jo paljon purkamaan, on icul* (; tenkln vielä tarvikkeita, kuten sokeri ;^ kahvi ja margariini. Joiden äääähäBte-' lyä on jatkettava. Samoin on BaUy'- ^ tcttävä .ne valtuudet, jolta hallitus tarvitsee työttömyyskysymyksen, hin- • tujcn. maksujen Ja palkkojen sääniiös» tolemlsceu. Laki^ltys sisältää niyOS' joitakin määräyksiä erinäisten tarVlk-keiden, kuten ulkomailta tuotavien tavaroiden, rajoltusmääräysten poistamisesta. Samoin esitetään helpotettavaksi määräykslil irtaimen ja kiinteän omaisuuden sekä kuljetusvälineiden käytöstä tai hiiden ditatiils^sta : Siis vankilassa on istunut aivan .valtion yhdyskunnan tai yksltyiaea syytön mies hänen mlelcstäiin. Jo-j käyttöön. Rakennuslupapakkö pöla-kalnen muistaa kuinka .samainen t a n - j telaan jjaltsl .sellaisissa rakennul^Ia-ner yhdessä aseveli Varjosen kans.sa i sa. joihin käytetään betonltertfetö. kävivät neuvottelemassa Hitlerin \ Myös .sähkövoiman säännöstelystä t s l - kanssa Sjomcn kohtalosta. Niimu ictäun luovuttavaksi. miehet uskoivat vuoren varmasti Hitlerin ja fasistien aseiden voittoon ja Suur-Suomen luomiseen sumaa tlcUl. Ketä olisi Tannerin pitänyt peliUJ-puhuessaan Messuhallissa? Suomen virkavaltaako? El ainakaan sila. .silla kyllä herrat omansa tuntevat. Niimä miehet ovat uskoneet naivisti siihen että Hitlerin jälkeen olisi tullut Suur Suomi Jonka rajat olisivat olleet muka Uralilla, ko-ska maantieteellisesti Suomen herrojen mukaan Suomen rajat kulkevat siellä. He unohtivat kokonaan sen seikan että jos Hitler olisikin voittanut niin mitiiiin Suomea, Puolaa, Unkaria eli multa maila ei olisi ollut. OlLsl ollut vain yksi Suur-Saksa. Siihen olisi uinahtanut näidenkin "lyö-väenmlesten" Su jr-Suoml ja .vc heid ä n olisi pitänyt tietää ja uskon. Tällaisista "evcr-stl" Tokjlsta. Tannereista, Varjosista, Fagerholmeista Ja muista porvariston lukljo'.';ta sanoi Lenin aikoinaan "että he ovai porvariston vahtikoiria"'. Kukapa voisikaan sattuvammln Kanoa, slllil (älläi «lä vahtikoiria on kalkissa kapitalistisissa maissa alkaen Ehtjlunhin "lyö-väenhallltuk. sesta" jonka ajama politiikka oman maansa työiuUihi ja .siirtomaihin nähden perustuu viorvarfslon | horjuvan vallan tukcr/ilseen eikä sn; j kaatamiseen. . Samai-ar')-. Tr.iinerion,j Varjosien y.m. hännysu Ji.;.ik'cn lak-' tilkka perustuu, kuten SHointti presidentin vaallkyBymykKcssäkiji. v.-Un siihen, e t t ä olisi sivuutettu snjiukin asiassa Suomen perustuslaki .i.i, vnlillu vain suoralta kädeltä pi('.'-i<'cn'.ti!;:;i lopuksi Ikäänsä, puhumaU ik.ir-.ii .";itia yhteistoiminnasta povvari.-;l'j/i kan.v.sa jolla estetään työläisten alkcflli/icm-matkln vaatimukset elinta.s;:n kohot,-| tamlseksl. Nousevia veroja, rahanar- ! von alentamista, palkkojen polkemiK-ta y.m. työläisten elämän kurji;-,tu-mlsla vastaan kohdistuvaan iaisl.''inHi i nämä työväenmlehet yhde.s.sä porvu-rlRton kanssa tukahduttavat alkuun,s.i. j Silta on Suomen tilanteessa .selviit j merkit nähtävlasä. Nämä tällaiset oikeistolaiset työväen sumuttajat muodostavat »cn porvariston voimakkaimman yhleis-kunnalHsen tuen Jonka turvin «e vielä monissa maissi .seisoo horjuvilla jaloillaan. Jos työväestö kurjisiuvan elämänsä tueksi yrittää lak.'.n kautta kuten Kemissä saada oloihinsa parannusta niin tämä yritys leimataan "vallankaappausyrllykseksr^ v a I k k a mitään sellaista ei OIG (ijalak.s:;-.';a-koan. Tsaari Nikolain Kantarmii eivät sentään teurastaneet Suomfc,s.',a lakko- Voimaan jäävät tähän lakiin perustuvat valtuudet esitetään Jatkettavaksi vuoden 1950 loppuun saakka. Suomi pyytää tränsi-tosatamaa käyttöönsä Norjassa Suomen hallitus cn Oslosta isaätujen llLtoJcn mukaan lähettänyt Norjan hallitjkselle pyynnön, että se saisi kiiyllää erästä pienehköä Pohjols- Norjassa sljalt.sevaa satamaa transito-sulamana puunvientiä varten. Sataman käyttäminen tulee kysymykseen vain talviaikana, Jblloiii Suomi kt-l) eimmln tarvitsee Jäätöntä satamaa.. Norjalaiselta taholta el pyyntöön liene vielä Jätetty vastausta, mutta luul» lavaa on, että siihen suostutaan. Japanilaiset pois olympiakisoista Siirtolalsmi-on sanonut Sydney, Australia, ulsteri Arthur Calwell täällä, eitä hän el päästä Japanilaisia Australiassa v. 1956 pidettäviin olym-pialaiskisolhln vaikka se maksaisi h ä nelle virkansa. Täällä on kuitenkin tcdettu, e t t ä Calwenin on osallistuttava ennen v. 195B kolmeen väalltalste.: luun Ja sillä syystä on liian aikaista puhua japanilaisten edelleen pannassa ]jilämi!;estä vaikka hänen lausuntoaan kannattaakin entisten sotilaitten jSr-' jestöl. * . . , ; KONEITA OSTAMAAN Ruotsin Amerikan Lthjan Stö^khol-miila saapui äskettäin YMyi^ltoihfa VVärtsliä-yhtymän edustaja Vumneu-vo « VVahlfors vaimous» kera. Vuorineuvos edustaa tällä UlketnatkaUaan, Jonka arveUaan kestävän itoin Helj ä viikkoa, myöskin Arablail tehdasta. Hän aikoo ostaa mm. koneita yb-dyHvariaiaiselta AIlls-Chamb<tn-yhty-mäliä. i- — Intiassa on keinotekoisen kastelun alaisena 50,000,000 eekkeriä. Joka f .» - • • ^ • . suurin ala mitä missään maassa totta, etteivät pnmitnviset ihm^^yo- - j j ^ ^ ^ ^ j ä t kj-enneet edes uneksimaan Ausch- I ' wltzin kaasiikammiolsta. Siitä huoli-! _ Vuonna 1792 purjehti kapteeni matta ovat ne, jotka järjestivät nämä Vancouver Vancouverin saaren ym-kaasukammiot, villi-ihmisiä. Me tie- [ pärL Hilma Jalkanen joukkueineen USA:n saadun tiedon mukaan lähtenee Hilma Jalkanen Joukkueineen v:n 1950 syksyllä Yhdysvaltoihin. Päättyneen kesän suuret voittovlestlt ovat lierättäneet amerikkalaisten kiinnostuksen Ja heidän huomioitsijansa Tukholman juhlilta ovat' Jo ryhtyneet suunnittelemaan laajaa näytösmat-kaa. Tarkoituksena lienee, e t t ä suomalaisjoukkue esiintyisi eri yliopistossa. Näytösohjelmaan kuuluisi myös pallo- Ja .keilavoimisteiu. Hilma Jalkasen Joukkueeseen kuul u u Helsingin yliopiston voimistelulai-toksen voimistelunopettajiksi aikovia neitosia. Sault Ste Marien ja ympäristöläisten HUOMIOON! LASKIJAN MORSIAN mm 3-näytökKinen kansannäytelmä esitetään Steelton-haajilla, 321 John Street Sunnuntaina t.k. 27 päivänä, alkaen klo 8 illalla HENKILÖT:- Iisakki, Nucttaniemcn i.säiilä Hanna, hänen tyttäreiiKa Heikki, Paloniemen isäntä ... Juhani, hänen poikansa . . . . .. Riika, Koskenalustan emäntä Antti, iiänen.poikan.sa Aukusti, .samoin Kreeta Kero-Pieti Poro-Joope Lcski-Leena Ensimmäinen tukkilainen Toinen tukkilainen Tukkilaisia ja kylänväkeä. ESITTiUXT; John Wuolle Helga Harju H. Kulmala Wm, Lintula Elina L iM H. Alikoski: Wm, Löitineii - Siiri Autiomäki. Armas Idnäbetg Evert Perälä Alma Merisalo Eino Muhonen Emil Rakkola Tapahtuu Peräpohjolassa. - mi mi — Vuonna 1796 muutettiin Ylä- j Canadan hallita? Yorkiin (Toron- 1 toon). CSJ:n Sault Ste. Marien oa. näyltämökom^eiu
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 22, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-11-22 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus491122 |
Description
Title | 1949-11-22-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Oppilas 'vaarallinen" ;60-vuotiaita
Vhdysvalloille i santmialehtiä
Toronto. - Rmm^nel ColJegen ju- | HrfsinkL _ . S - S . - P a r a i l l a a n Tjet-j^
tää entisen Kivälebden jatkaja Hel-
Bingin Sancmat 80-vuotisjnhliaan.-Ku-n^
luU-opin oppilas, 24-vuotia5 Omar
7.-2im5ley ilmoittaa, että häneltä cn
jur.desti sielletty pääsyoikeus Yhdys-vslraihln.
Häneltä Pellettiin ensm-a^
ainen pääsr.oikeus viime syyskuus-c£
;en jälkeen i u n Bastonin Theolo-
Kcai Ccllege oli hyväksynjrt hänet
oppilaakseen. Viime viikolla Walms-jey
yritti vierailla Kansainvälisen
Hiuhanii9uvo5ton edustajiston jäse-i;;
p.ä y K ; n koäcuksessa Lake Suc-c:.
s.-Lsi3. Yhdysvaltain siirtolaisvi.
rM.o.Tiaisilla oli kuitenkin hänen m- ulkomaalaisen.
ten tunnettua, ilmestyi PäivälÄden
enammäinsn näytenumero marrask.
16 pnä 1889.
Joku päivä sitten vietti MiMcelis-sä
ilmestj-^ä jÄnsi-SaTO 60-vuotisjuh-liaan.
KirJ. nja Ehrenburg
mensa luettelossa ja hänelle annettiin
monistettu kopio kirjeestä, missä
sanotaan hänen olevan -ei-halutun
Ostakaa nyt ennenkuin
COLUMBIA
LEVYVARASTOMME LOPPUU
JA NAUTTIKAA KAVmiSTA
suomalaisista laulu- ja soittolevyistä
JOULUNA
DY—50 Heppu Polkka
Sellainen on Kellu Kaisa — Jenkka
Rytmi poikien kvintetti
DY—60 Tonava kaunoinen — Valssi
Kultaa ia hopeaa — Valssi
öoittölevy: Rytmi Pojat
DY—62 Dolores — Valssi
Valssiunelmä
Spittolevy: Rytmi Pojat
DY—80 Soi illan tuulonen — valssi
Anilra — Tango
Laulanut Matti Jurva
DY—81 Ula Krimillä - Foxtrot
Haihtuvat hetket — valssi
Laulanut Matti Jurva
DY—102 Sulle vain — Tango
Suven leikkeihin kaipaan — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—104 Kun Sun mä näin — Tango
En syytä Sua — Valssi
. Laulanut Eugen Malmsten
DY—109 Onnehen päin käymme näin — Valssi
Muistojen tango
Laulanut Matti Jurva
DY—122 Wieniläis makeisia — Valssi
Wieniläis verta — Valssi
Söittolevy: Rytmi Pojat
DY—123 Iloinen leski — Valssipotpouri
Aarre Valssi
Söittolevy: Rytmi Pojat
DY—126 Sikermä Suomalaisia kansanlaluja ja
tansseja, I ja II osa
Söittolevy: Rytmi Pojat
DY--132 Vanhat toverit — Marssi
Gladiaattorien tulo — Marssi
Söittolevy
DY—137 Muisto piolttaa sydänlain — Tango
• Ehtyneet kyyneleet — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—139 Revontulien maa — Valssi
Kun tanssi pauhaa — Foxtrot
Laulanut Kaarlo Kytö
DY—155 Lotos Tango
Kuutamoyö Alsterilla — Valssi
Söittolevy: Ramblers orkesteri . ;
EY—156 Kielon jäähyväiset"— ValsiS
La Palöma — Tango
Söittolevy: Ramblers orkesteri
DY—175 Oh. Senorila — Valssi
Pilvien Poika — Foxtrot
Laulanut Eugen Malmsten
DY—181 Suvituulet — Valssi "
Mä unta näin — Tango
Laalanut Eugen Malmsten
DY—184 Sa muistatko metsätien —Valssi
Tuo suru jonka sain '•— Tango
Laulanut Eugen Malmsten
DY—224 Työväen marssi
Barrikaadeilla — Marssi
Söittolevy
DY—245 Katupoikien jenkka
Toisen kylän tyttö — Polkka
Laulanut Matti Jurva
DY—242 Elämäni kauniimmat päivät — Tango
Kirsikan kukat — Foxtrot
Laulanut Matti Jurva
DY—255 Älä Sinä tuppaa — Jenkka
Viisitoista nättiä likkaa — Polkka
Laulanut Matti Jurva
DY—262 Kukahan se on? — Polkka
Hyljätyn jenkka
Laulanut Matti Jurva
DY—263 Unten kaunis maa — Foxlrol
Onnellisia päiviä — Foxtrot
• Laulanut Matti Jurva
DY—265 Jää luoksein — Tango
Saariston tyttö — Merimiesvalssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—269 Jos vain mä tohtisin — Foxtrot
Tuntematon tie — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—270 Jo Painuvi Päivä — Valssi
Surullinen Kuu — SloW"fox
DY—271 Jää hyvästi armas — Foxtrot
No—No Tango
Laulanut Olavi Virta
DY—275 Käy purjein kuutamoon — Valssi
Nyt tanssii Tilta — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—280 Säveliä tuhansien järvien maasta,
I ja II osa -
Söittolevy
DY—281 Säveliä tuhansien järvien maasta,
III ja IV osa
Söittolevy
* Tulkaa kuulemaan ja valitsemaan levyjä ennen
kuin varasto loppuu.
HINTA $1.25 K P L
(LÄHETYSKULUINEEN)
Postitilausten tulee käsittää vähintäin KOLME LEVYÄ ennenkuin
liike maksaa lähetyskolut.
Lähettäkää tUaiiksenne osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING COMPANY
LIMITED
Box 69 Sudbuz7« Ont.
Mr. Acheson selitti jokin aika sitten
,ettei ktHnmunlaini kylsene a i t t a maan
ihmisiä puolellen älyllisillä ja
henkisillä perostuksilla ja e t t ä se nojautua
pelkästään raakaan väkivaltaan.
Raa'an väkivallan i-ästakohta-na
Mr. Acheson esittää "amerikkalaisen-
elintä ran". minkä pitäisi muodostaa
inhimillisen älj-n tilanteen ja
ihrn |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-11-22-05