Vapaus, April 6, 1950

              I i W I. J { I 1 ä
^il0S^'^.]S^2 Torstaina, huhtik. 6 p. — Thursday, Äpril 6
tTäundajrs and SatordByi bjr Vspaiu
ThdnysUoia»: 1 Vfc 7 i » S kk. »Ä)
lusni^mme kaikki uudet lukijat sydämellisesti tervetulleiksi V a -
on osoite virafitooh. jossa näitä kysy-mykdä
k^itermnf^ — 'Iledosta M i -
tolinen, Hearet, O n t . :
yastau»:: I/jfhyttä'
el tarvita rajan j^li nfetttä&sa
maiita fciiltt danäifeiäinöi syntymäto­distus
tai känsalaiÄjpapeHt. }
i
il
m
m
m
i
a
m
tiiaajamäärä oli ryhtäjrksen
tavoitteeksi asetetun 200 t i -
iauksen ylittämin^ prosentilla on onainiö saavutus. Se antaa
iiVapaiiiielie; uutta rbhkeiitta ja i n ^ ty0ssään,^kä samärt^
^ vaaituunalaisuuden dem
in kolmerisadaniiuden tilauksei;^ saanunen merkitsee, jos laskem-
; Jniei j o ^ ainakin kolme lukijaa perficlssä/iB
tuhannella. Näille uusille
että Vapaus ei ole, eikä yäi-
:paras'' mahdollinen lehti,
: TorÖato, ~ lAtotesssLonne katsaus _
Yritykaen tavänfiiuisiI&Een vuosijtih-1
laan. Jota vietimme viimekuun 2S pnä 1
voimme ilolla todeta Eenbnnlstuni^n |
kaikin puolin hyvin. Eipä ihme, sillä i
oiohah Yritys saavuttanut jo täyden f
miehen iäh, kokonaista 44 vuotta> jota
myös näissä Ä^SKfesä* y^^
Haali o l i ääriäär» my<f£en ^>Änä ylei­söä,
joka mielenkilmiolla-seuraBl j&h- 1
Seuraavan feirjeea on blr:^tta-1 yritän auttaa j<^ista maamiestäni
Jclman esityksiäi .Varsinainen ;
ma oli voimistelua, joskin vaiHfceiiÖtsi *
saimme kuulla kaumita lauluja- "Eans-I
liot B. pdH^ht: Britannian .Mos-
Icovan lähetystön fcostantaman
Brftislt AOyriehilm^eatinen a^o-läisioimittaiat.
iiiinpsim
mmiisUpnolai^ii p ä äräänenkan-nattajalle
Frav^Ue; ; .
fVii0u^ paljonkin puutteellisuuksia heik-.
i toiset voidaan ajan mittaan korjata ja toiset ovat sel^
taloussyistä ei voida vuosikaasiin ratkaista. Mutta
lemaän.
; oBjelmaä esittävä joukko oli möni-
; kymmen lukuinen. Joukossa; oli h y -
virään micnia, joted seidn^^l^^
ärvöä. Sanotaan että niaäpaäto pyö-irii^
'mtittii ^iurate^mme Yritj^ksen
Juhlissa Esitettyjä hyppj^jä. on fiak-
•S^ toäetst että pyifrii paljon ixiuutäkin
toislavasti ytelä jb ilmassa. Juhlan
tilUtt Hyylrt oniiis yöi rniiu-tä
kulti iatjsua suuret kiltokisei kiai-ijakuhtansä
yksimielisesti vaatimalta tieltä, sil-
• «loin uusilla lukijoilla, kuten-vanhemmillakin, on sekä oikeus että
^velvbMisii^ tarttua asiaan tai esittää
brgääneilfejä henkilöille, joille Se ensikädessä kuti-f
^ja^Äakih >iitö kertölcäii siitä> jbtkf
autta lue/ Mita hyvänsä heikkouksia p
. . . . . , . r . - . , . . . . , . . . f , ^ kertokaa: siitä käuh
H' * . i Ma on siitä teille kiitollinen.
4'i,i,-hk-:ö;:i.u-:'-:,:-.^^ — . 'jtiökokous pidctään kcsäkuun alussa j ^ sltä cnnCT^
palstoilla avoin keskustelu Vapauden ohjelmasta
tu^litiikasta. Me kehoitämme Väpaiitleh k^aikkia liikijbita
tähän kcskiisteluun .siinä nnielessä, että yhtiokpkouk-i^
jpp|sp«p?^; tehtävä kuin oii juuri päättynyt
" I L « r ^ V " ^«vitysryntäyskitJ.
^rslälä^4^ssK-^^ uudet luicijat Vapauden kasvavaan liikijakuii^täan.
van siiiiti enemmistö^Canadan kaikista asukkaista bh sitä
lisen hyväksi.
^ iiEut^ ktwkäu(l vuodet kuluvat Jia vanhuudeneläkkeen pärdn-
4 saa<J3iao tuskin mitään .reformeja jä perusteellisemmat xiii-
\'yii perusteella tuonnem-vanhuucjeneläkkeen
uudel­laan
rahat tarvittiin so-
^käyiitlin — ja "nyt rauhan oloihin palattaessa rahat tarvitaan
inuka uuden sodan valmisteiliun, mainitaksemme vain pari räikeintä
isäantyväs-
1
m
'M
Pddnir. Slnhuan toimisto ilmoit­taa,
että viranomaiset vangitsivat äs­kettäin
Tshuntfiinlssa ^; k^
salaisen poliisin^ asiamiehen Sitmfu-
Guarilri. Vaingittu tunnusti Kimrni-nln
kaupimgin varusväen päällikön
tto^el-Tsyäuto * käsi^^
^^nsä iapqtuu^sa^
kuussa 194Ö K l f M n ÖemPkrM
ititbn jäsene'^, prpf^aarit Ugii^^^^
Ja ; V « j j ^ n . jÖiuntÖTÖu^
«itä kuomintäiigl^, y^^^ an­toivat
häiielie riiwfes^n ^ o r i t u k ^ ta
viranyiennyksen, — STT-TÄÖS iiulis-tieto,
määlisk. 17 pnäi
TtfÄÄNPETTCKI - ^
H C T H Ägierluilm^on tplstanul
puheessaan jäöeeh ? seii; i d ^ i & e n l a i ­kaisemmassa
Jiallitsijanpuheefisaan jo
iulkltuoma&a herjäi&äej^
muhistlen bjJikisitidi^mie bii oll^^^^ 4P'r
yasli määiipetbksenista". Tätä röyke-liä
valhettaan herra Fagerholm ei 0I6
yrittänytkään todistaa.. :
Mutta pahantekijät panettelevat
muita u s e i n k i n siksi, että heillä on
omantUnnontuskia . . Olisikohan asia
niin, että tämä paatunut sotapolitiik-ko
tuntee edes pientä levottomuutta
sen johdosta, mitä hän o n tehnyt?
Muistetaan, että amerikkalaiset
maailmanherruuden tavoittelijat vaa^
tivat Jo vuonna 18i47 kommunistien
erottamista Eutoopan maiden halli­tuksista.
Suomessa tämä vaatimus
^antUn täytäntöön sUloin, k u n Fager­holm
muodosti hallituksensa. Olisiko­han
riiin, että Fagerhohn tuntee toi*
mineensa vieraan valtakunnan asioil- \ ^ ^ ^ ^ ^ • .... .^^^
l a j a toteuttaneensa v a i n amerlkka- KOlme^ 1 ^ puntaa
K a l l i s a i r . TÖhnlttaja:
, Ei ole pitkä aika aUtä k u n luin B r ir
siä erittivät i j i l c ^ t j ^ Itannlassa fcustaimeturt kirjärl, jonka
liiilla titöUlä oli kaUhis tanssiesitys, j olmi pii " A . aiilitäry Attactie i n Mos-
Näin ollen uskoisin kaikkien olleen ] kpv". Jonka on klrjcdttanut kenraali
tyytyväisiä inän näfceinääh Ja k u u - HUton. joka v. 1947 ansaitsi kyseellistä
kunniaa yrittäessään järjestää urkin^
tätoimiiitää Mositövassa. Näyttää s i l ­tä.
eWi kehfaäli oli l i i i h siititu^slssa
epäbmitetumliestaäii^ että hän idätti
kirjoittaa pahanilkisen kirjan, josiä
herjataan jleuvbstoliitte^^^.
Kirjasta päättäen näyttää sUta. että
kenraali. päätti turvautua välfielsiln.
neuvpstbkäiisäa vastaan: hän jrittää
paköittää "uutta sotaa «Neuvostbiiit-tba
vastaan. • . •
kille esittäjille, jotka vaivojaan sääs-; Kun lukee tätä H i l t o n i n kirjaa n i in
tämättä ovat ahkerasU ; harjoitelleet .• hämmästyy siihen vihjausten Ja selvi-juhlla
varten. :^lltos myöskin kalkille) en rlstirUtaisuuiisien paljouteen, « i tä
ohjaajiUe, joflfia n i i n huöleto^^^^ 0 ^ ; sen k i r j a n löhäet ovat täynnä: Ktika.
työnsä täyttäneet tänään nuoren jou--hyvänsä rehelltoen ihmhien, vaikka^pa
kon va'l ment'a miseäsäi hän olisi ollut Neuvostoliitossa ivaiii
Yksi mieltä klljmostava ilmiö o l i
meidän misvoimlst«lt2joulckabn näh­den.
Miksi entisiä voimistelijoita i s ­tui
katsomon puolella? Sairaus ei
kuitenkaan ollut tähän tekijänä; v a i k ­ka
itsestään tällaineri menettelymuoto
on s^alrautta tieltä itseään kohtaan.
Kuitenkin yoiiiime mielihyvin todeta,
että oli .uutta tervettä nuorta voirnaa,
joka täytti iiäideii pois jääneiden,tilan.
Mikä yjlätys kaikille kuii nälsy vissä ei
piiiit niissaän suhteessa voimisteluesi-tykseh
lasku vaan päinvastoiri se oli
kaikiii pubiin iiyvin korkeätasoirien
esitys niiix valkeissa liiiikeissä Jat­kuvaa
innostusta väin tytöt. Seiiräa-yallä
kerralla toivon liäkeyänl entiset-kiii
tytöt rivissä. Voiniisteiii tervei­sin
— Beriidkipbika.
alahuo­neen
kaikkien publueidien jäsenistä anubdostettu erikoiskbmitea ryh­tyy
pääsiäisloman päätyttyä tutkimaan sitä, miten pitäisi vanhuuden- 4>
däkekysymys ratkaista.
' Käukkein ehsimmäiieks todettava, hiiri vastenmielistä kuin se
saattaa hallitulcselie ollakin, että vaalieii aikana vanhuudeneläkkeen
parantamista luvannut liberaalipuolue näyttää yrittävän vanhaa poliit­tista
kepposta — asiaa "tutkitaan" jä 'tbtkitaah'', jotta korjaukset
vpitaisiih jattaa tekemättä, Tähän viittaavat ne nionet "vaihtöeh-biot",
mitä oh tehty kysymyksen ratkaisua varten ja joiden ilmeisenä
tarkoituksena on hämätä ihmisten käsitteitä sekä korostaa kunnolli-eläkelairirahoittamiskysymyksen
ongelmia. Selvää on, että jos
alkavasta alahuoneen erikoiskbmitean "tutkimuksesta'' mielitään
mitään parannuksia vanhuudeneläkkeeseen saada, kaikkien edistys-on
painostus
J a vbidaksemriie itse kukin omalta osaltamme vaikuttaa näiden ky-si^
i^ten myönteiseen ratkaisuun meidän vclvoliisuutemme on pereh-'
tyä joihinkin asiaankuuluviin peruskysymyksiin.
Kukaan ei kiellä sitä, etteikö vuoden 1927 vanliuudeneläkelakimme
' k a i p a a uudistuksia ja parannuksia, sillä tärnän rikkaan maan van-hl[
kset ovat yhteiskunnallisesti puhuen hyljätyssä Ja epävarmassa
talousasemassa^ '"Mutta';V sanovat suuren rahan miehet jä heidän
"ppiitiilckönsa, "anista saadaan rahaa" ja hc esittävät suuria lukuja siitä
mitä eläkeparannukset valtion kassasta veisivät. Katsotaanpa näitä
•\y väitteitä:
:;Terveysministeri Hon. Paul Martinin maaliskuun 10 pnä alahuo­neen
ist^unnbssa pitämän puheen mukaan Canadassa ön nyt 674,500
yli 70-vuotiasta asukasta. Väin osa heistä, nimittäin he jotka läpäi-
' • ' m
laista politllkkaia. hoitaessaan sen jäl­keen
pääministerin tointa?
Muistetaan, että amerikkalaiset y l ­lyttivät
Suomea luopumaan neuvosto-ystävällisestä
politiikasta, vaikka y k ­äinpä
tjorvaristönkln eräät johtomie­het
tunnustivat v. 1945^ että Suomen
:kätisälllset ellnedut vaativat ystä-vyyspolitlikkaa
NeuyostplUton kahssia.
PagerholmJn hallitus luopui h^
ystävällisbsk pblltlifeä.stä jä vei Suo­men
kylnlään ^ t a a n Neuvostoliittoa
vastöan.^ Olisikohan .asla^Äln,\^ttä
herra Fagerholiii tuntee toimineensa
amerikkalaisten • sodanvalmistelijaln
käskystä ja sen wöksi plihuu
petoksesta? . . .
>iuttä jos asia on iiilri, ori kesyttä­vä,
miksi herra FagerJibliri syyttää
maahpeibksestit, kbimhunbt jotka
ovat tuominneet tubri maanpetbspbli-tiikari?
Seilaisbti herran bil^ i^äfä^ta
katsoa pciliiii nähdäkseen todellinen
mäahpetiurin kasvot. — TySkftiisail
Sanomat, Helsinki,
TÄklN TÄSklJT ,
TAASKIN tYHJÄNX
Suöinenlkarisa, Joka on iiytlssyt \ i -
lu.sta pyryn kourissa, i a a t a ?^
khisa takaisin, kuuluu näet Takki
inas tulleeii eilen Moskovasta, aina­k
i n eilisillan lehdissä olleideri emiait-kouutlsten
mukaan. v
Sensijaan eivät nuo uutiset riiäi-
' ILoiiiob. iäjglaimln kpÖUvaii •jmq-iieii
tulo- Jä liienbärvlpstä säafcujeh
alustavien tietPjeh mukaan tullaan
Secret &rvlcen (ulfcoriiaillä toimivan
vakoilujärjestön) toimintaa varten v a ­raamaan
kaikkiaan kblrtie tbiljbb^äa
puntaa.. •
nirineet rhltääri^siitä, onko TaWn tas­kussa
mitään, kauppasopimusta. Suo­men
känsä isaa siis Melleenkin oiia
epätietoinen siitä, voiko se tulevai­suudessa
pistellä riittävästi leipää
maäruunsa•...•„ ;• •• vV
Takki siis tulee. Leskinen, se b l -
keistpsosdenaien tiinnetim autohurjas-telija,
sensijaan lähtee. Jä mihinkäs
tnuualie kuin ameriictolalsten, isäii-tiensä
käskynjaolle lännen doUarlmaa*
hän.
Leipää Suomen kansalle hän e i tie­tenkään
mene. hakemaan . . . Ehkäpä
siis Leskinen aikanaan palaa sieltä
taskut täynnä lupausklrjoja, joissa
vannotaan Ja vakuutetaan, että kyllä
USA tykkejä ja atomipommeja meil­le
antaa. Joten pullistelkaa te vain,
rakkaat leskiset, varjoset ja jahvetit.
lietsokaa siellä Suomessa sotahenkeä
ja valmistautukaa kokoornusporvarien
kanssa uuteen reyanshiristiretkeeh
Neuvostoliittoa vastaan — Pentti
Pouttu, Työkansan Sanomissa.
muutarhän viikon. Voi todeta ettei^^o-ko
kirjassa ole sänaakaaii totuutta,
Mutta tämä ei liikuta Hiltonia; sikäli
kuin Örltanniah lait Ovat kysjmiykses-eä
sälaisiliiäsiolhiri nähden, n i i n hä­nen
kirjaansa ei olisi saanut jullcais-ta
ilman Britannian hallitirkser» lupaa.
Mistä kenraali Hilton sai kaiken tä­män
lian? Neuvostoliltori tehtaitten
salaisista llkaviemärelstäkö? El. Hän
löysi ne Britannian Moskovan lähetys­tön
Venäjän sihteeristöttä.
Vaikka •kenraali yrittää e^^
"yksinkertaisena sotilaana", n i i n sa­noaksemme,
niin hän tituleeraa i t ­seään
Moskovassa olevana sctUasaslä-miehenä.
Todellisuudessa lian esiin­tyy^
änglo-amerlkan sotakllkin jialk-käsoturien
Ja militaristien uskblllseiiä
palvelijana, joka yrittää herättää kah-
'saril keskuudessa; v i h a a / N^
toa ; västaäÄi' -Tiihanhet niäanrielietil
ovat jb käsittäneet tämän petoksen j4
'ovat Julkisesti puhuijeet^ystävyydestä
Neuvbstoliitoii kanssa. M n t ^ Britah,i>.
niassa on vielä räpnta yksinkertaista
miestä j a naista, joiden keskuudessa
näinä tarut vaikuttavat siinä määräs-
; 6ä, että heidän o n vaikea ^ l l t ä Ö n -
taänsa suhtebssa Mtäan Neu\fbsibllll.
tbä- vastaan taikka ystäv^desfe^;^
kohtaan. On olemassa paljon i h j ^ ^
jötika uskovat voivansa pysjä J i i b l u -
eettothähä, mutta elleivät he ^ i sb
rauhan puolella, n i i n he tahtomattaan
• Joutuvat yoimakkäläenr lllkeihlegju-rien
ja militaristien käsiinv J o t i a väl^
miitavat sotaa NeuvostbllitlJbä väsr
taan.
T^pöskbimiäliessäni Britannian^^: iMöi-köväA
lähetystössä o l l h . t ^ a^
näkemään eksperttien, fcuteri Mlltp- j saanut selville ; iriiten' neuvostokansa
käyttivät herjausta Jä p e - , eiää.\ Minulle- ^ I v i s l kokonaan t o i -
ymmärtämään missä totuus Ja valhe
ovat, että he eivät Joutuisi kimniatto-mien
pontikkojen sokeiksi aseiksi. ;
. Aivan ä ^ t t ä l n olin kott»rvätiivl-puolueen
jäsen. Sodan älkäiiä palve­l
i n 4 vuotta Britatitilan; llmavohnissa.
Sodan J äi%eia palasin ckmiirlgcrj
ylioplstöbfi opiskelifi Texiäjäh fils^
toriaa j a kirjallisuutta slaavilaisessa
Irjstituutlssa. .
Mmun täytyy tunnustaa, että V e ­näjän
historian j ä kirjallisuuden kuirs-sl
päättyy 19. vuosisataan. Tietoja
nykypäivien Venäjästä oli mahdotoii
saada ihajanalslsta, cpälubtettaiista
lähteistä ja nyt pien- tullut huomaa-jnään,
että niistä sai väärän kuvaii
Venäjän eläioästä,
.Luomplllsesti^^;^e tietänyt inillai-iien
todellinen elämä bli Veziäjällä.
, V , 1948 M ^ s Siiliin, Cambridgen y U -
opfetpn slaavilaisen Instituutiii profes-soriii,
suosituksella inixiut ehdotettiin
^Britannian Moskovan lähetystöön B r i ­tish
Ally-lehäen apulalstolmlttajaksL
Hyyäksyin . ehdotuksen. Muistan
k a f i c k i i n i s s - H i l l i n kanssa käymäni
keskustelun. Hän»bli kovin kitonps-tunut
tietämään minun poliittiset
mielipiteeni; olinko laborien taikka
konservatiivien kannattaja.
. "Tämä el luonnollisesti merkitse sl--
tä taUcka tät^''. hän, sanoi. "Toivon
kuitenkin ettette, ele -kommunisti."
Vastasin etten blb.
. "Silloin on teillä loistava tulevai­suus
edessäIme'^ lisäsi riUss Hiil,^
Kysyin tulisinko tuntemaan Venä­jän
kansaa Moskovassa ollessani. Hän
kohotti kätensä ylös kauhuissaan.
"Älkää olko n U i i n a l v i , kallis Daglei-shini.
Te ettejjää^ tutustumaan yh_
teenkään Vehäjäii -kansalaiseen."
. -ÖaapiiessaiiiÄibskOT tunsin hbti
ya&eeii;.j ilmapilfiri vaiilt-sevah
i^eö^ibää. ;. Tällaista ilma­piiriä
t^häliisfesii keiiifcetU
ijäivä iähetystössa. Säiii itse persoo-nakchtaisesti
kokea täniän,
: 'Hdiiislh titifistiia Venäjän eläinään
;Jä jäjatteUh. että rftlniin; täytyy turi-
(^Utua se^ räutä|sir1ipUn: läpi, jorikä
oienfässäölostä minuW värcitättlln u l -
jkb&lriisteriSssä £:ihrifenkuin- i lähdin
EJr^läHnista, »tu!tä lieti kiin tulin
tietämään , irbskbväri tilariteeri huo-öiäsin,
että "Äiiiuä bli taiiällisfesti pe­loteltua
Jos ; missään oii olemassa
'4äuläiHrippii''v'^niin ^e oli olbnidssa
haan j a taistelevat sen puolesta.
Elävät tosiasiat hävittivät ininim
oinien ennakkoluulbjeni hämäryyden.
En voinut initään inuutä'kuiix ajatella
tätä tapahtui rniiiuh kahssaiii.
KäMi biivät täydellisesti yaitak-kaisiata
sille kuin mitä minulle sanoi
$ellaisfet atiiiii M . Wärr, ensimmäinen
sihteeri', j. tioVbs, ^nomalehtiätta-fihea
j a S. Bulmer. British AJlyn apu-laistohnittäja.
.;; .; , • :
Nämä XLS. Venäjän asiciden eksper­tit,
näiiiä "gentleinfennit'v tbkiyät
uransa keksimällä vääriä "tietoja
Moskovasta".. Näytti siitä, että "uran
tekemisen" ansioksi taryittihi uskolli­suutta
xnäärättyyn suuntaan: iöytää,
taikka ollieammlri sanoen keisiä " t o ­siasioita".
Jotka., olivat valheellisia
jättksiiai ja- vaiheita •Nöuvbstollittca
vastaan ja uskottaa", että turinen tö-tuuäeh
Venäjästä; •
Vattheöiniät lähetystövirkallijat pel-aslähv-
NeUv<KtplU ja huomaa-
V ÖifiÄ'iiähn^ M
• klitbs^vetiäjän kielen taitoni, olen
nln. jbtka
tosta, aktiivisuutta. Heidäh avuiläaii
maani hallitus yflttää. j a . totvbp-voi­vansa
•kiihoittaa vUiamieli^ttä Neu­vostoliittoa
kohtaan Britannian, kan-.
san keskuudessa j a raahata .minun
sukupolveni uuteen sotaan.. . - . . ,
Näkemäni ja kuulemani perusteella'; kansalaiset vakavina luottavat r a u -
serilälnjEii elämä'ja ihmiset, Nfe venä-läiäeV,^
Jotka olen •tivannut, ovat rak­kaudellaan
.uutta kohtaan,- optimisti­suudellaan
. " j ä t i il
mukselläaii vaikuttaneet syvästi m l -
nuiui. ' O l e n nähnyt kuinka neuvosto-
Neuvostoliiton eläniästä.
' TarkoitukseUa kasvattaa neuvosto­vastaisiä^
tunteita erikoisia "valistus­tilaisuuksia"
luentojen muodossa
Neuypstoilitön politiikasta järjestet­tiin
lähetystössä.
Englantilaisena, jolla ön ruin pal­jon,
tietoa,, että voi erottaa alkeellisen
kurmia-ajatuksen, minua vihastutti
näiden dlplomaattieri t^opyhyys.
•Minun edessäni Oli meriestykselll-nen
ura herjaajana, taikka taistelu
sotapolitiikkaa vastaan. Valitsin r a u .
han politiikan.
Eräässä tavallisessa luentotilaisuu­dessa.
Jossk liieniibn luki ensimmäi­nen
sihtciäri M . Wafr, ijiihuin avoi­mesti
sellaista olettamusta vastaan,
että Venäjä käyttää korhmuriismia
Euroopassa sotilaallisen hyökkäyksen
tarkoituksessa, Täihä riitti. Minun
21 sallittu esittää vastaväitteitä, taikka
kuten Döbbs saiipi mihuUe. Ilmaista
salaisia riiieliplteitä,ibtkä "blivät lä-hetystöri
linjan .vast;alsia".
, Brltariiiläh iaiiet^stöh "rautaesirip­pua"
ei sallittu ikbiibttaa,
. Seiiraayanä päiväriä lähettiläs Sir
David Kelly kutSuiriilhui; liioksensa ja
ehdotti,; että riuiutäh tapani taikka
jätän Moskovan. ,
Keskuistelumroe Ibpiissa ^^lähettUäs
Sahbi 'kofcstäeid minulle. jBlävälllseliä
ääniiajillä: "Voin sahöä, että mei-däh
.suhteeiiime teidän karissaiine; ei
bie missääii tapauksessa satnanlkinen
k i l i n rnitä olisi teille tapahtunut jos
biisitte työsicbrineileet. ärrieriikalaisll.
ie:r : _ :
Lähdiii ja jätin lähetystön.
Jos olisin,Icäyttähytv^^^
tältoaiii neuvostovastaiset
eeen b^in vbiiiut olla läietystössä,
hilutta BHtähiitän.diplpma ei salli
läfijelystössä sellaisia Serikilöä, joka
pyrldl etsiimään tbtuutte/.
Öieh väkuuteftu, että Neuvostbm^^
psbittaa .irblrnaä pubiustaessaan m a a -
ilmäuräuiiäa jä j ^ ne Ihmiset, j p i -
deri pitäisi ystävyyttö, Neuvbstolilttba
kciiti vpiiiiisiuttaa s^^ ja vää-i^
ritävät täiiiäh totUuden^^
Tosiasiassa, heidän aktiivisuutensa
ei ole kohdistettu rauhan turvaami­seksi,
vaan palvelehiaan sotavehkelll-jöiden
asiaa. v
Bevinin ja Ätleen fiolitiikka, joka
määritellään Atlantin sopimuksessa,
ei eroa Churchillin jä - hänen, ystä­viensä
pölitiilcasta, jonka fcarkoifcuk-seria
on niyydä maansa Amerikan
imperiallsteilie;
~ EIEXXEK .
Isä Kelly ja rabbi Levi icfej^,
tapäätä tblslaah e i ä i s ^ T ' "^
joissa tarjoiltiin erinoaiaistaea
kua. Katolinen pappi ^ j j ^ , ^
ylistyslaulun liikkiön kjöaiafe^
Saisi juutalaiselta pöytätovesif^
— Rabbi Levi, milloin ^ t g ^
n i i n vapaamielinen, että TOM^^^
— Teidän häissänn^iäK^^l
lui vastaus.
OIKEA VASTAtS
•Muuan poika köinpi vubt^^|i»
tettyäpn vaatteensa sikin soaaujSI
;'P-; . . ^ . ^ en äitinsä, joka t t i l i^
maan hyvää yötä. nuhteli häntä- .
: - - M I ^ sellainen poika on. M i i
pane kauniisti vaatteitaan tuolS?
nen makuulle menoaan?
r " . ^ ^ ^ ^ vastasi; poi]^ .jjl^
nopeasti peitteet pään.sä yli.
EPÄVAitikiA
.. Saltko siliä veljen vaiko i
Pekka?
— K a i se on sisar.
— Ttkö voi sanoa sitä vanjjaä-jj
— Luulen että se. on tyttö, jt^'
hoitajatar aamulla puuteroi
. NAISEN SiruSTA • i
— Memiään istumaan porstoasi'
- ~ inene. sillä en ole varnia \"
ka sinä ..'. - .
— E n ^miliään muotoa , . ;;
— No, turhaa se bn sitten
porstuaan.
' m k s l .;nä
siitä, miksi eräs oopperalaulakEi
usein laulaessaan sulki silmänä. %
neh selitti: S
— Katsos, h l n on-niin tavattcss
hyväluontoinen, ettei siedä, näbdig
himäisten kärsivän.
' *. • • ' »•
OLI VASTAAN
Vähäpuheinen mies meni ,1. .
taina kirkkoon. Kun hän palai g
kosta, n i i n hänen vaimonsa kysji-
"Weil, James, piditkö
James vain nyökkäsi myän
Vaimo jatkoi:
"Mistä pappi saamasi?"
"Synnistä"
. "Vain niin. Mitä pappi puhui
nistä?"
"Hän oli sitä vastaan." .
Jokainen kunniallinen englanSa
nen, joka rakastaa maataan jä
saansa jä jolla on luottamusta
Vaisuuteen, tulee valita oikean tia-talstelun
tibn rauhan puolesta, f
Miiiuri . siikupolveni ihnuset jnS
mene sbtaaii kohot^faÄseen' tS]
Ötreetin ja bitj-n voittoja, -
.Miriä uskon, että tätä tietä
turvataan, ,
M i i i u n tarkoitukseni onpaiati
läntiin ottaakseni osaa rai
luun jä . toimia ystävTyden jffl
Neuvostoliittoa kohtaan, hui"
siitä kuinka vaikea tämä taistelu
olemaan.
Olen kiitollinen jos voisitte ji
tä leiitenne palstoilla minun
Teidän.
•. R. Dagleish
Maaliskuun 7 pnä 1950.
—. Öritahniassa on lähes 55Äii||
lelstä puhelyinhuoneustoa. Joista 4|
JBÖO On kioskia, ilmoittaa
Ifesaluyuissa puhuen uuden sodan valmisteluihin käytetään 3 kertaa
efieznmän rahaa kuin vanhusten toimeentulon hyväksi. Ja kun ote­taan
huomioon, että kahden edellisen maailmansodan aiheuttamien
velkojen korot ja muut '*niak.samattomat laskut"' sekä nykyiset sota­valmistelut
nousevat tuhannen miljoonan dollarin yli, niin silloin saa­daan
lÖpputuiokseksi se, että solamenoihin käytettävää jokaista $10
kohti myönnetään vain vähän yli 1 dollari vanhuudeneläkkeeseen.
Rahaa siis on, jos sitä ei tuhlata sotavalmisteluihin, vaan halutaan
käyttää vanhusten elättämiseii hyväksi. Ja tässä yhteydessä on huor
mättävä, eitä vähhustbiv .pstbkyvy mer­kitse
pelkkiä menoja, siliä jibiidänkulutuk^
tää ja antaisi lisää työmähdoiiisuuksia, seka elvjrttäisi maan te^
elätnää yleensä. Se hyiidyttäisi tietysti ensikädessä eläkettä nautti­jia,
mutta tämä hyöty koituisi samalla koko kähsakunnärikiii hyväksi.
Yhtenä vaihtbehtohä esitetään härkittayäksi, joko maksullista tai
maksutonta vähiiuudeneiäkettä. ^laksuliisbila eiäkkeellä tarkoite­taan
jotakin sellaisella perustalla pie\'a^ eläkettä mikä on nykyinen
työttömyysvakuutuksemme — minkä ulkopuolella on tiihansia työ­läisiä,
kaikki farmarit jne, ^Selvästikin on voittamattorhia vaikeuksia
{lerlä vähhuudeneläkemaksuja farmareilta ja mbhiltä muilta. Se tar­koittaisi
sitäj että näillä ihnnset jäisivät mak^ vanhuudeneläke-lain
ulkopuolelle. Me siis kannatamme maksutonta vanhuudeneläket-tä
mikä rahoitetaan välittömästi valtion kassasta:
Suuri numero on tehty siitä, pidetäänkö "itieäiis test" yöithassä vai
annetaanko eläkettii kaikille tarpeellisen ikärajan täyttäneille ja m.m.
terveysministeri .Martin esitti porvarien kauhulla toitottaman seikai,
että jos vahhuudeneläkettä maksettaisiin $60 kk. kaikille 60 vuotta
täyttäneille, iiiih se maksaisi valtiolle vähän yli tuhat miljoonaa dolla­ria
vuodessa — cli tasaluvuissa saman määrän, mitä nyt käytetään
solamenoihin. Tämä tietenkin tuntiiii suutellä thenbferältä, m^^
•muistettava, että toisin kuin sotämenot, nämä .vahhuudeneräkemenot
antaisivat lisää työtä nostamalla \^estön ostokykyä ja siten elvyttäi­sivät
taloutta. Ja mikä tärkeintä suiiri osa nliistä eläkerahoista saatai­siin
takaisin verojen muodossa niiltä %'ärakkailtä eläkeläisiltä joiden
verotettavaa tuloa tämä eläke lisäisi. Ylläolevan perusteella tuntuu
siltä, että ''means test" voidaan poistaa, ja että ^'anhuudeneläke pitäisi
antaa kaikille määrätyn iän 4äyttäneille heidän taloudelliseen ase­maansa
katsomatta.
Tjöväen vaatimuksena pitäisi siis olla se, että hallituksen kustan­tamaa
vahhuudeneläkettä maksetaan S60 kuukaudessa kaikille 60
vuotta täyttäneille miehille ja naisille ilman mitään ''köyhyydentodis-tuksia"
("niean test"'). Mitä voimakkaamanin yksityiset kansalaiset
ja heidän järjestönsä puhuvat jä toimivat tämän vaatimuksen puolesta
— ja tuke\'at niitä lehtiä ja laitoksia, jotka tätä katsantokantaa edis­tävät
— sitä pikemmin voidaan toivoanäiden ajankohtaisten uudis­tusten
toteutumista.
Mikäs olisi elää„ jos tehtaassa^,kai­voksessa,,
metsässä tai farmilla.raata­va
ihminen tietäisi, bttä .vanhuuden
heikkouksien tultua, päiväjärjestyk­seen,
yhteiskunta takaa varmasti isäS-dyllisen
elämänehtoon. / •
Jos meillä olisi eläkelaki,: jonka .Äu-kaan
kaikki 60 vuotta täyttäneet mie­het
ja naiset; heidän yhteiskunnftffl-.
seen ja taloudelliseen asemaansa kat­somatta'
saisivat $60 eläkkeen —.^sö-loin
me kalkki canadälalsetvoisiimiiie
ylpeydellä sanoa muulle iinäailinälleV
että 'Häinä meidän mäamibie liitpielitii
säädyllisellä tavalla niistä; Jotkji.dväUt
työllään, toiiiainnallaaii ja iperhii^^
haoltamis^ rikästnttttiieet. j » kddt-
(äneet uskoUisesiti tätä määta-V ; :
Mutta valitettavasti näin ole raj­amaita.
Eläkettä armetaan viblälöh
vain Jonkinlslsena "köyh^derlapuiut",
eli siten, että e l e t t ä anoja nöyrtyy
viranomaisten edessä todlstairiaan.it-sexisä
kirkon rottaakin köylieiiiiaäksl.
Jos olet rakentanut itseUeslsMidylli-sen
asuinrakennuksen j a olet bhnlsEi-nut
saaniaah jbhkln v e r r a n paiikld-timiesi
"sadepäivää varten", slUoln et
voi saada vanhuudfeheläkettä tai jos
saat. se voidaan öttäa takalslii kuolin­pesästäsi.:,
. ".ii-• - • f ' ;.
Ja tätä köyhyyden perusteella A n ­nettavaa
vanhuude!neläkettfikm- ätihe«
taan vasta sitten kun olet täyttäöjt
70 vuotta — mikä tjBelnnhlMe 'ras­kaan
työn tekijöille on sarna kuin
eahottaisiin .että sinä et saa vaiihim-deneläkeltä
lainkaan. • :.
NUnpä sitten valUtseeklh tässä rik­kaassa
maassa tllatme misää el ole
lainkaan harvinaista .' lukea lehtien
palstoilta seuraavanlaisia tletbfa:
«Oi^hyt; harmaätnkteätnfat jSitsi
pnettnna resuiseen iQSIjystaift^tfP:
oli poliislolkeaden syytetyn penkil­lä;
tSiiä^l^^^ Ilöllisitiioniari
Tinkerin bänellb aötamaii tdib-y
^ c ( ^ : ^ ( ^ i a ^ ^ kätifiäntta
T^koke^^ ^Ihitft^^n liittyi ehdo-
; ios et(ä;:^äB^^ ^ii^äa-
Lit£iäf«^^ önes.
dlän;' ^nbäättatdil im setvSä >t-
^rW\ta£&&&'^ voliiät ittabsaa^10
^ ' ^ S a m m ^ tätä vätthosta sä-noiaaui
~ bli syytettyi^
desta»: bn määritelmä jonka
keir-kb-
.taakse, kat
iomok^ia. - ^ääiik
. m i
siaiiii iräiiai^i^yytös.iä»&Ät-
; ti; %t Kbtiä <ft »ahaa, «1 y s i ä^
''•'W^'mttMsJiaisi- jä M i e n^
kaÄ:]iiiiiai^^^ SÖ-
TSmä ySri&tis bU'*ra^n^h^^
sra täxlajur^ tuotu pois tiö-i
i i n k b i i & i ^ MUaita, Sain s a ­noi
v a i n "^ihmetelleensä'' Jä' hyväsydä­minen
.poHlsltuomarllausuI;
''älteidän^t
USyhäsä V » ^ ^ lähe­tän
Jianefc DÖiiD^ vankilaan ja n-
; jäMtbi: & ä l ^ häh tarvitsee
«äirtälälibltba. Bänehlaisensa van-fiäs
ei >di kuljeksia tällaisella fl-iiäila
lidiUilä
\ -^tbs b e i ^ by.
T ä ^ äfäii^ ^ath ja äeni iakaidn
; v i s i i ^ ^ (T^broblb , Daily
SMfrini: m^^i''i*f 'i^ffii>i}tiirnri . is
YHäeslt^y kiiVä luoriöollisJäti y h -
1& Jckltcfcdn' kittj tapausta. Mut­ta
se'korostaa kuitenkin ^pöjrrlstytt::-
vällä tavalla sitä kuinka kehnclla p l i l ­jalla
rhäämrne vähhuudeneiäkeialci
vieläkin oh. Ja nyt jolloin Ottawan
tierrat yrittävät taas «tiitklrriusleiisa"
ävuilä siirtää vänhiiuderieiäkekysy-myksen
käsittelyn tiibnnemmaksi hä-löäfääri
tiileväisuiitiebh p^^ jokai­sen
karisaläisöi huutamalla vaatia
toiiäeiipltbitä sääd^lils vähhuudfen-eläkkeeri
jäf jestariilseri hyväksi.
Mutta Cäiiaäassalclri oii yksi hlexio
väriiiainkbti Äikä bn suuresti lisäh-nsnt
holhokkiensa ikää j a hyvinvointia.
Kaikesta haolimatta Canadassa
leviää sellairieii osittain kapinalli­nen
käsitys,'* että. täiiää iiiaa olisi
paljon parennnassa. aseinassa jos
tässä hienossa vaäjiaiiikbdissa teh­täisiin
- pemsteeliiiien pii^distiis ja
tonutäs.
Kysjroys öh Canadan senaatista,
missä tcdellisuudessa p n nyt, New-fouhdiaiidln
liityttyä. Caiiadaan, 102
jäseritä, vaikka btslkbssa piihutaan
yain'sadäri mieheti hienosta vanhain­kodista.
- K u t e n tiedetään seriaattorit nimi­tetään
tämän- hienon vanhalnkodm
jäseniksi eliniäksi ja heidän yuoslpalk-loirisa
bh myöskin kohtalainen, n i m i t -
täin i(5,0C0. -
. JSeziaattiih pääsyn kelpoisuusvaati­muksena
p n omaisuuksien lisäksi —
ei se, että tehdään uskollisesti luovaa
työtä teoihsuUden tai rnaatalouden
paiveluksessa^, eii perheea kasvattami­nen
j a kouluuttaminen eikä toiminta
rauhan säilyttämiseksi — vaan se, että
bn uskollisesti palvellut sitä porvari­puoluetta
mikä kuiloihkin sattuu ole­maan
häUituspublueena. 'Toishisano-en,-
kun porvaripoUtilkka on uskollises­ti
palvellut suurta iahaa joitakin vuo-slkymmpnia;
k u n häii on tullut liian
yaniiaksi tai saanut lopulta kansan
tbbbiibn i-aaiiiiurnälia. härielle aniie-taan
hlexio eläke sitbn, että hänet
hiihitetaän ieiiaätih jäsehölä — e l i n ­iäksi.
Pbfvai^^lltiikkb saa siis elln-ftäls^
d ä k i i ^ paik&i^ii sifia, että
on T a t s t n s t a n n t ir«ltf> ^^•inS"^^- jMyl-tä
tavallisille kansalaisille — ja muis­ta
suuren rahan miesten byväK
kernistään palveluksista.
Ja isenaattpreita ei enää
työHä. Heidän palkansaantinsa
lytyksenä on kaiketi se, että he
ilstuvat yiitenä heille sopivana |
nä senaatin johonkin istuntcon
dessa.; Tämä yähätoimisuus ja t . ,
vauraus pn tietysti lisännjt hi»-?'
tavasti senaattorien ikää. Niin^'*
fbtaän, että tässä hienon h"
varihälnkodissa on tällä kertaa
laista jäsentä, jotka ovat sivuut. ^
70 ikävuotta ja 16 sellaista miestä J
den ikä on yli. 75 vuotta. Mainia
merkki siitä, että olcsuhteefc
taVat ikäänkin. _
Mutta niin "hyvä" kuin tämä
ten onkin, tässäldn järjestdniäsa;
se vika, että näitä senaattorien P
koja tulee avbimeksi liian vähää *^
nfet itse mielestään hvvin "i
neet" poUtilkot joutuvat odo
vuoroaan liian kauan ja siksi on
sut kysymys senaattimme
ta" siten,, että senaatin. jäseil^^
nihiltettäisikään eliniäksi - ^
tä 75-ikävuotta täytettyään, s e a ^
rUle pitäisi antaa Uhava ellte"
muuta,
Kansan keskuudessa leviää
fcin sellamen käsitj-s, että
naatti pitäisi uUsia. Senaata
muodostettava rumeriomajn
eri kansallisuuksien oikeuksö
vaajaksi, eikä rahamiesten a *
maksi jarruksi siten, ettaltag
haättorit valittaisiin ^^'^Lf
yleisen j a salaisen äänertvK^^
rusteeUa. Täten s a a t a i s i i n ^^
k i n demokraattinen ja ÖJW
elin. ^ ^
Ja mikäU porvaripolilf^
loivat vanhnndcnpäirao»^
kannattakoot työväen
sellaisen eläkelain P " " ^ ^
kaikki 60 vaotta * ä r l ö = *^
kaat saavat S60 eläÖ««V^
dessä. Se parantaisi n y » ^
kefasoa paljon —
riittää työläisille, ni^ f^iS
iayos «nircn raha» ^"^^M
koilevifie polltiikolllekii»- - |
säkooia.
' j
i , f., ' il