1950-06-03-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^ J0'f'^ S f , <! tr ^ • ~ Z-^- I. ' S f ' |#. M ' * 4. ' ! 1, p . " i . ... In" lv f' Sivu 2 Lauantaina, kesäk. 3 p. ^ Satm-day, Jime 3 (LfBEBTY) Xodependeat Lator Organ of Finnish Catuultans^ Es« tabllsbed Nor. 6th. 1917, Authorized a;s %econd class znall Iqr the Post Office Department. Ottawa. Pub^ Ushed thrice w©eItJy: T u e » d a y ». Tbursdays and Saturdays by Vapaus Publishine Company Ltd^ at 100-102 Elm St. W., Sudbtiry, Ont^ Canada. Telephones: Business Oflioe 4-42M. Editoriai Office 4-4a85. Bdonager E. 6uksL EditorW. Eklund. MaJUiis address Box 69. Sudbmy, Ontario. Adverttsing rates upon applicaticm. TransIaUon frec of charge. • . • TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk. 6.00 6 kk.<325 ^ 3 klc2j00 yhdysvalloissa: 1 vk, 7.00 6 kit. 3£0 Suomessa: 1 vk. 7.00 6 kk. 4.2» C S j kyfniiieiien^^^^takaa Ensi ihaatMntälna tulee kuiuncekfl kymmenen vuotta >iitä, jolloin tjikcusminfetcri Ernest Lapointe ilmoitti pttawas*a, etta Canadan s«- ^ danaikabteh pii«)lustus5ääd5sten p^^ annetun hallinnoIH.sen J määräyksen kautta bn julistettu 16 maanlaajuista järjestöä laittomaksi jaijcstökisi; K u t e n ' muistetaan; laittomaksi julistettiin pari vähempimcrkityk- [ sellistä fasistijarjcstöä/ mutta pääpaino kohdi.stui työväenjärjestöjä vaataan. Lakkautettujen työväenjärjCätöjen joukossa oli Canadan Suomalainen Järjestö, Ukrainalaisten työläisten ja farmarien järjestö, Canadan fuplustusliitto, Canadan venäläisten, unkarilaisten, kroatialaisten j a eräiden muiden vähemmistöryhmien järjestöt, sekä Canadan kommunistinen puolue, kommunistinen nuorisoliitto jne. • Samoin kuin kymmenen vuotta sitten, meitä kiinnostaa n y t k i n ensi-kädessä luonnollisesti C.SJ:n asia. On muistettava, että C S J julistettiin laittomaksi "sodan a j a k s i " ja tämä antoi vahingoniloista ilkku-misen aihetta j o i l l e k in piireille, j o t k a luulivat siitä .saavansa halvaannuttavan otteen C S J : n y l i . M u l t a "totuus ci pala tulessakaan" ja niinpä saatiin kokea, että hallitus joutui tunnustamaan virheellisen kantansa työväenjärjestöjen Jakkauttamisen suhteen j a vapauttamaan ne pannasta ennenkuin varsinaisiin koviin sotatoimiin ryhdyttiinkään tämän maan toimesta, eli n o in kolmen vuoden Tculuttuasiita jolloin tämä paheellinen pannajulistus anneltiin. Palauttakaamme lyhyesti mieleemme minkälaisessa tilanteessa C a nadan Suomalainen Järjestö j a muut k.o; työväenjärjestöt kymmenen vuotta sitten lakkautettiin. Välittömänä seurauksena Mynchcnin petoksesta Hitleriii Saksa aloitti sodan vuonna 1939. M u l t a sensijaan että olisi sodittu hitleri-läiRyjltä vastaan, koko tämän maan (ja kaikkien porvarimaiden) propagandakohejsto työskenteli yötä ja päivää "väärän ^ödan" kääntämiseksi pyhäksi ristirttkcksi .Neuvostoliittoa vastaan. Näin kehitt y i kummallinen tilanne; virallisesti me olimme sodassa Saksaa vastaan, mutta kaikkialla huudettiin enemmän tai vähemmän peitetyssä muodossa sodan kääntämistä Neuvpstoliittoa vastaan. Tässä ilmapiirissä provosoitiin Suomen "talvisota'', jonka aikana unhoitettiin kokonaan B C , että olimme sodassa H i t l e r in Saksaa vastaan. Tässä maassa, kuten muissakin porvarimaissa, intoiltiin cnnenkuulu-mattomällii iaValja .^Iannerhein^terisen puolesta Xeuvostoliittoa vastaan. M j ^ n e r h e i m i n ' ' t a l v i s o d a n ' ' tukemiseksi dasta $JÖ0,00p luotto, Tuäitä värvättiin julkisesti 'vapaaehtoisia": Mannerheimin tueksi. Canada t u k r M y n d i e n i n ohjelman muk^^^ Neuvostoliiton erottamista Kan?ainli|t9sta jne., ; ; . .; ; s Ulkomailla oli lilanne samanlainen.; Ottakaamme esim. Ranska.; iSicUä erotetuin 1940ihelmikuussa'•.58 kommunistiedustajaa parlamentista. Ranskassa isodittiih h i in kiivaasti "dcniokratian'' puofe^ että huhtikutinalussa otettiin voimaan täysin hitleriiäincn köoleman dek-r i l t t i >kommunisteja »vastaan, j a kommunisteja tietysti olivat kaikki, kuten myöhemmin todettiin, jotka eivät h y y ^ k s y n t K i t P e ^ i n i n ^ U^ ^•alin J a kumppanien häpeällistä antautumista j a äi^ seurannMtia y h teistoimintaa hatsilaisteri miehitysjoukkojen, k a j ^ ^ ! . . >. r .. Mikään rehellinen työväenjärjfstö ci luonnollisestikaan voinut tällaista kaksinaamaista ja petollista poliUikkaa tukea, mikä ei voinut johtaa mihinkään muuhun kuin siihen auttamattomaan häviöön ja lopulliseen petokseen, mikä tämän Mynchenin ohjelman seurauksesta ! tuli Ranskan ja monert muun maan osaksi. "^"""MjTichenin petospoliliikan ja sen seuraamusten vastustajat eivät kuitenkaan olleet niinä päivinä erikoisen pbpuläärisiä sen parenUnin t^ssd maastea kuin Ranskassakaan. Jo marraskuun puolivälissä van- ^aiin kommunistisen puolueen äänenkannattaja Clarlonin liikkircn- • hoitaja ja mainitun lehden koko painos takavarikoitiin. Maaliskuun lopulla 1940 annettiin tietää, että Canadassa oli sodan aikana pantu pannaan 108 julkaisua. Valtalehdistön ja porvarillisien politiikkojen toimesta käytiin mitä julkeinta vääristely- J a . mustamaalauskanipan-jaa asiallisesti puhuen kaikkia ulkosyntyisiä A'astaan. Sen lisäksi "-jotkut selkärangattomat oliot ja heidän mukanaan pahaa-aävlsta-matlomat ihmisryhmät, antoivat käyttää itseään suomalaistenkin keskuudessa juudasponsien ja vihanlielsonnan kokousten järjestämisen avulla oniiamaanmiehniän va.staan. Sanalla sanoen maassa vallitsi sotahysteria, jonka avulla y r i l e l l i i n paloitella maan väestö Munchenin : fjetospolitiikan linjalle, sillä varalta, että jos sittenkin saataisiin "vaara sota" Hitleriä vastsian loi>eletuksi ja sota käännetyksi Sosia- • listista Neuvostotasavaltojen L i i t t o a vastaan.missänuelcssä Hitlerin ' sotakoneisto oli rakennettu — ja missä toivossa esim. Suomen silloiset valtapiirit antoivat maansa käytetlä%-äksi vieraiden \-pimien hy- •vaUi Suuri valhe oli se, että Canadan Suomal^jincn Järjestö, tai j o ku muu labkautettu työ\*äenjärjesiö olisi silloin ollut myötämielinen Hitlerin ' Saksaa ja sen liittolaisia kohtaan. Päimasloin voidaan kumoamattomien tosiseikkojen |)erusteella osoittaa, että C S J ja sen lehti Vapaus tuomitsi Hitlerin hyökkäyssodan ja H i t l e r in sotasuunnitelmat. K un sitten Mussolini l i i t t y i solaan, niin Vapaus kirjoitti (kcsäk. 17 pnä), Ctta "mitkään sanat eivät ole k y l l in voimakkaita tuomitsemaan Mussolinia siitä k u n hän viime viikolla ajoi Italian kansan sotaan. Muistettava myös on ettei tämä ollut ensimmäinen M u s s o l i n i n rikos ihmiskuntaa vastaan . . . " Kun Pelain, L a v a l ja kumppanit antautui\':it :»^ba|>eaUisestL,.-jg.^,^l^^^^^^^ rikoskumppaneiksi, niin Vapaus kirjoitti (kesakV 19 pnä): ' • ^ l u l t a varmaa myös on, c l t c i Ranskan kansaa ole lopullisesti lyöty. Suuren vallankumouksen kansii. Ranskan työläiset ja talonpojat väpaul ta v a i \-ielä itsensä . , ." Kuten sanottu, i>elkkää valhetta ja tekopcliä olivat silloiset syytökset, etta Canadan Suomalainen Järjestö ja nnuit työväenfärjestöt olisivat muka olleet vihoUismaillc myötiioiiclisiä. Päinvastoin on asia. M u t t a C S J ja muut työväenjärjestöt kieltäytyivät sulkemasta s i l - .mtaan sille ilmeiselle tosiasialle, että Mynchenin petos j a sen päälle rakennettu "sotasuunnitelma"" ci voi luottaa mitään muuta kuin onnettomuutta ja häviötä demokratialle. Tästä johtui miksi Canadan Suomalainen Järjestö yhtyi demokraattisten vakaumustensa mukaisesti niihin voimiin, jotka tuomitsivat Mynchenin petoksen ja sen "kummallisen sodan", mikä tuotti vain kunniaa ja voittoja fasistien aseille. muut mnovat -TOISTEN FOjrnXA'' gOlTELLAAN SOTAHAN A-^evelroIlisuusläin (Yhdyeralloissa? voimaseaoloaikaa jatkettaneen. Var-sinatnen aMvelvoUisuus ei olt nyt nä- Icdpiirissä, Kahdeksantoista vuotiaiden nuorukaisten täytyy tosin vielä rekisteröidä- Ylidysvaltaih rooli a- «eistuksen hankkijana liittolaisille. Jotka varaavat miehet, saattaa tehdä asevelvollteuuden tarpecttmnaksi täällä. — U. S. New8 & World Report, toukok. 5 p. , . MUUMIOITA K u n Canadan parlamenttitalo t u houtui tulipalosa v. 1916. niin silloin tehtiin kiireelliset järjestelirt, että voitiin pitää parlamentin Isttmnot K a n sallisessa maseossa, - Muutto oli niin nopea, ettei kaikkia museotauluja ehditty poistaa. Sen huoneen oven päällä, missä senaatti kokoontui, oli taulu; ••Esihistoriallisia elätoiiä". Monesta canadalaiseeta tuntui silloin, ja vielä enemmän nyt, että tämä 'mainos oli miltei liiaksi .sopiva. Time julkaisu, toukok. 15. p.; NAIN SIINA KAY JA PAHIN ON TULOSSA Kylmä »ota on vähentänyt Canadan edullisen kauppatason 452 m i l joonasta dollarista v. 1948 «180 m i l joonaan vuonna 1949. Pääsyy: Epäedullinen kauppalasi Yhdysvaltain kansaa lisäanti 393 miljoonasta dollarista «594 miljoonaan. Jänkkisljollta-jat kiskovat^ $285 miljoonaa voitto-osinkoja Canadan työläisistä vihne vuonna, verrattuna, $230 miljoonan yoitto-oslnkoihin v, 1948. — Canadian Trlbune, Toronto. '"• ' • .•• LUOPION VALHESTYTökSET Wa8hingtonln tutklmukssn syytettyjen Ja syyttäjäin asema tulee yhä enemmän monimutkaiseksi. Yleisesti puhuen olisi ehkä ollut yfcslnkertair ficmpaa. Jos reformoitunut kommunisti cl olisikaan reformoitunut. — The Calgary Herald, toukok. 12. • • -•' • SUURiEN V A L H E EN TEKNIIKKAA Berlinosa viime viikon vaihteessa pidetyn Saksan nuorison rauhankokouksen sanomalehti- Jä radlöraportte-rit yrittivät saada Amerikan vakuuttuneeksi, että siellä oli Hitlerin liikettä jälleen, Tämä oli valheellinen k u - vausi Se on osa suuremmasta: valheesta, mitä niin sanotut ."vapaat*' jQUkko-uutlspalvelut k a u p ustslevat Amerikan kansalle. Se ^ut^mpl V B ; - he on tämän tapainen:. Neuvostoiji-tolla on nyt s^ma jAs^ma kuin oli H i t - lerlllär ennen kuin se mars^ Puolaan; Kansandemokratiat ja Kiinan K a h - santasavBlta pvät Neuvostoliiton sa-talllteetteja; yhteisesti ne mubdostä-vät uuden "totaiitääriJieri äteelih" m i kä uhkaa demokratioita kaikkialla; tästä Johtuu, että vapauden jft demokratian ritarit, Jotka uurastavat Wall Streetillä ja Wäshingtonissa. joutu-vat pelastamaan muun maaliman tältä kauhealta kohtalolta; Näin se (vai-herjatkuu kunnes tullaan viimeiseen kohtaan: "Maksakaa siis kylmästä sodasta, mokomatkin narrit." — John Pittman. N. Y . Daily \yorker. Ohjattavia pommeja kehitetään Ottawa. — Kenraalikuvernööri ya. rakrelvl Alexander sanoi keskiyiikkö. na. että canadalaiset tiedemiehet tehostavat yhä tutkimustyötä ohjattavien pommien ja Jet-lentokoneiden kehittämiseksi. Kenraalikuvernööri piti h'hyen puheen kansallisen tutki-., mustyöneuvbston uuden rakennuksen kulmakiven laskemistllalsuudessa Ottawan ulkopuolella. päivä Sanan häpeän vuotta sitten Rj-mmcnen vuotta dtten iapahtu- > Me emme usko yhtään canadansao^' nut C S J : n lakkauttaminen jenka | mialaista niin naiviksf, eitä hän jMäi-hallitus joutui kaytäiuial!h«sti j i p in pian tunnustamaan yirh?eksi'r^ m i c - dostul ikuiaeksi häpeän päiy|;^ T o - rpntossa jlmeatyvälle yapaaite sansl-le. joka Josku? heikkolJoa .hctkthä^n tekeytyy vähr3n "lyöväcnmlcUsekrikin", Toronton Vapaa Sajia; kieltäytyi tänä ,kc€ttamuk£en ItÄkrnä nps-tamasta sormeakaan vääryydsn ja ralttovailan sonöxf. k o h ^ k ä - ipuiu-necn C S J ; n ja mutden työvärajäTjcs-töjen puolesta. Päinvastcjn :jse. toi. voi. to^in tiuhaan. ryhinlte^Jlä.i^ lecn tästä lakkauttanU^äätök^cstä Ja ilkkui täkäläisten _ maanmizstcinmc suurimman Järjestdn jäsenistöä ;h:tr kellisesti kohdanneen mexuityksen Johdosta. -v; Julkaisemme tämän häpeäpäivän muistoksi uudelleen kymmenen vuotta sitten, tarkemmin sanoen kiessäkuuh^ 13 pnä Vapaudessa Julkaistun pakinan, mikä kokonaisuudessaan on seuraava: •. , .• . Vapaa Sana ilakdijtsee tiistain n u merossaan C S J : n lakkauttamisen johdosta, mutta pesee samalla kuitenkin Pilatuksen tavoin kätensä j ä fiuutaa: "Viaton olen mtoä Eiihen.'* Vapaa Sana uhoaa CSJ rhlakkaut-tamlsmääräyksenL johdosta eeuraa- .västi: • .• "Canadan suomalaisen Järjestön lakkauttamineti haUlnoIIisella 'määräyksellä oli suomalaisten keskuudessa tksi hupmattävampiti uutisia. Muu. tämlssasuomalaisissä kommuntetipii-reissä tahdotaan syytä tuohon lakkauttamiseen työntää toimen Suomalaisten niskoille, jotka muka ovat koettaneet saada järjestön la,kkautetuk-fi. Syy ci ole kuitenkaan kelienkään muun kuin Järjestön itsensä. Sen harjoittama politiikkahan oli läkkäbt. tamisen syynä. Ja jos Järjestö olisi seurannut edes niitä neuvoja. Joita mni, tässä Vapaa Sanassa oii jatku-vastl vuosien mittaan annettu Järjestölle Ja sen Johtoelimille, n i l a asiat olisivat kokonaan toislA. Tä 'iak-kauttamlsjutussa voidaan sanoa lyhyesti suomalaisena^ ^ananl^skplla,, että 'Pma suu tikanpöj^ s^ina!./^.,. : "Vastauksena ,: tähän ,* iVetppmukr secn. Julkaistiin: Vapaudessa • Vapcou-vcrlsta lähetetty kirjoitus.; Jossar,mainittu, yetoomus leimattiiri .—..fasisti- 5eksii ;Ti|äniie pn nyt; kuitenkin ,o-rsoittaixut, että.itseJärJestö-joutuJna^r si- J^ fas!stijarjest{)j<cn kanssa siunaile lakkautusMstaUen ; . ; ir - , . . . . - . > . f - . Muutoin ypidäari todeta, ctta Va^aä: Sahalla' on • kunimallinfeii käsitys' *a4* mpkrätiastä;^ letuni Cähadan 'Siiptiiärais^h Järjestdn; jäBsniä siitä. ettelVrät :tw t ^ ipaa Saiiäh iiöää'rr^ksiä;^ päättivät itse jäfJestöAsä' asioista, Se^^selk-ka. päättivätkö he oikelhtei v^^^^ scsti Bsi^rislaah^ !ei mUlita^ tosiasiaa, että he' öUvat' dempkraaitlsen, katsantokannan perusteella oikeutetut näin menettelemään. Allekirjoittanut tuntee mj-ös suuren JPukon Canadan Suomalaisen Järjestön jäseniä henkilökohtaisesti. Vapaa Sana riemuitsee siitä kun mainittu Järjestö lakkautettiin yhdessä nktsl- Ja faslstlmleHstcn järjestöjen kanssa. Mutta se et sumkaan ole mikään t o distus siltä, että C S J : n Jäsenet olisivat olleet tai olisivat nyt fasistimleU-slä. Olemme myös vakuuttuneita siltä, ettei sekään seikka, vaikka lieldän järjestönsä julistettiin laittcinaksi järjestöksi, tee heistä tulevaisuudessakaan faslstimlellslä. Mutta palatkaamme pääkysymykseen. Si joitakin Iceskutidessaznme tohmvl^^ ryhmiä, eipä edes Vapaa Sanaakaan vastuunalaisina Canadan Suomalaisen Järjestön lakkiuttamisasta. Tämä' Järjestä :lakkautettito hallinnollisella määräykfcllä. Vaikka kyllä Vapaa Sana sitä vaatimit on, harva se n u mero; missä sitä ei olisi vaadittu muodossa tai toisessa. - E i kukaan ole vielä unhoittanut 'viime joulukuussa pid2ttyjä kokouksia Ja niissä hyväksyttyjä juudaspottsia, loissa vaadittiin CSJ.-n lakkauttamista ja «en Cmaisuuk^en talcavarlkol-mista. Ei liioin ole tmhoitettu sit-ä, mitä Vapaa Sana siihen aikaan kirjoitti Ja miten se näihin kysymylcslln suhtautui. Timtuu todella kummalliselta, että tiedettyjä tosiasioita yritetään nyt kieltää. Jos p.o. piirit oUvat viime Joulukuussa vakuutttmeit^ lakkaut-tamlsvaatimuksensa oikeudenmukaisuudesta, niin miksi nyt pitää jänik- t sen tavom pilloittaa päänsä pensalk- , i koon? - • • ! i Lakkautetun CSJ:n Jäsenet menettivät vuosia kestäneen työnsä tulokset jä suurella Itseuhrautuvalsuudella hankkimansa haalit-ja muut toimintapaikkansa sien vuoksi kun he eivät luopuneet oikeaksi Ja välttämättömäksi kätspmistaan: työväenliikkeen periaatteista. Olivatko he oikeassa tai ei, sen näyttää tulevaisuus, ja myönnettävä on. että heidäh; menetyksensä olisuuii. Mutta Vapaa Sana ja kump. ovat menettäneet kaiken mikä on jonkin arvoista. Vapaa Sanalla on oikeus puolustaa kapitalismia Ja lyödä työläisiä ja farmareita, mutta se ei koskaan silti pääse kapitallstiluokkaan, sen jäsehn^teen nimittäin. Rikkurikin on lakon aikana hyvä mies itsekkäälle työnantajalle, mutta lakon j ä i. keen tämä työnantaja ei enää rikkurista välitä mitään ja työläiset karttavat häntä kuin ruttoa. Tehtyä on vaikea saada tekemättömäksi. — Akapetus. kuulumisia Sylyari liakeltä AibeHasta Juadaäpcnsivillityksen aikaista "sivistj-sui" ja "oikeiden'* suomalaisten kauhäta töitä jöulakmui alknpäivUtä v. 1939, Kuva on otetta CSJ:n South Porcopinen osaston haalilta sen jälkesn kun mannerheimlläis'ohtajaln k i i - boittamat halikaanit olivat siellä meUastaneCt ja ieiineet tihutöitään. Ensin tihutyön tekijät fcalfcivat maalipurkkeineen Ja perisscleineen talosta taloon, maalaten sirpin ja vasaran kuvia liikemiesten ikkanolhin, oviin ja seiniin VAINAJAIN »njISloitt Eräässä piencnpookisesEa as,fl kunnassa olihautajaiset r«Sl vät olleet puheliaita. KäntTSl t ä kukaan aio puhua haudS^f f tään. Virkaansa toimittaTajj ' i mielestä tämä äänettöinrri r^i kallista. " - lÄpuita eräs vanhanpuotöntsl asteli iiaudan reunafle ja vasuA si mielihiytää sen Johöosta, ejnl puitakin Jokf tulee lausuaaa^ Idsahpjä- vamajalle. Vatflaea, hen mirs paljasti päänsä. tiväisenä haufaan; kakista ' aan jä sähol: ' . — Täällä näkyy olevan taps^ vaa haudat syvemmlksi fena i seurakunnassamme. Sitten han pani hatun meni tichen.sä. » • • V vifeLA pucnrci Tunnettu amerikkalainen „ Mark Twam vastasi kirjeiain, vastahakoisesti. Eräs toinen tiLa ku-jailija odotti turhaan vasta^ Jeeseensä. Vihdein hänen känj syytänsä loppui ja hän lähetti'« niUe kirjepaperin ja pastimerten.! , Hiukan tämän jälkesn himaij raavanlaisen vastauksen: -j perhi ja postimerkin olen Puuttuu vielä kirjekuori. _ • on Can 'BJeycle T jQjalui-' osin! -Kcyc iClffli ( jdjjaaja , ooiiuseni i3el(äs3t,Ji Lopulta joukko meni CSJ:n IiaaJUlle, rikkoen ikkunoita ja huonekaluja ja tehden lopulta hyökkäyksen baalilla olleita ihmisiä vastaan, hakaten raiihallisia ihmisiä vasaraJIiL ja tuoleilla. Pahimman iskun sai haalilla Antti. Septpänen, jota lyötiin vasaralla vasemman silmän alapuolelle. Poliisit pidättivät heti kaksi niuhanhäiHtsijää. Kuvasta näk>-y heidän mannerheimiläiSTisänmaal-lisuutensatyönsäkaunis kukka! . Multa saimahiaisia "urotöitä" ja erikoisten urotöiden uhkauksia tehtiin kosolta. Länsi-Ontariossa riehui eräs hurmiotllaan kiihydtetty ''kyssän syöjä" puukkonsa kanssa. Täällä Sudburyssa. sanottiin sUannitellan pommiattentaattia, kuitenkin viisaimpien miesten neuvojen Johdosta jäi tekemättä, joskin Suomeen menneet "vapaaehtoiset" tiesivät sikäläisille lehdille makupalana kertoa, että "koinmuiiistiscn Vapauden tälp" muka räjäytettiin pois maan kamaralta. • . Kelpaa kaiketi katseltavaksi ^ ja muisteltavaksi niissä "paremmissa piireissä", vai mitä? Vancouver, .B,,"C. — Toukokuun 21 pnä ,pii täällä "puhetilaisuus rauhanr asian edistämiseksi, Jo, paljon entiien määräaikaa ,aikpi yiei-löa virrata E x - i^iljltlon .,, Gärdeps-hupneistpon^. • eikä ihmekään,' tied^ettiinhäh' .siellä puhiif van erääp maailman huom^tuimmari rauhanmiehen,. Cantsrhuryn, tuoiriio-royasti HeWlett Jph^-öninl IJuonelsfcp. Johon .tilaisuus,..pjii järjestetty, ipscit- Sylvan Lake. Alta. — Näillä teeu-dnUlä- vallitsee yhä kylmät tuulet ja satein puUtP. Näyttää siltä kuin sai- •slmmeOäUe^h :huonon vtioden. Siieme-net. pn-kyllä^saatu maahan mutta hiii-den käsvamiBCsta on; huonot toiveet tällä erää koska ei tsäada s&detta.iEi-. tau,tui.liijain;^pien^ ii}7ä'sPr " • * • " " - • • pu antoi tilaa.'' istuimet ^£^^^ .mahdollisimman lähekkälp ja lopiit •yleisöstä' seispiyät. Tilaisuuden' älu:sa e'siihtyi useita,'' pärkallisiä piihujia ihutta jokainen/näytti pdätta^ puhujaa. ' . hän tässä, oiaplseminen aUtä vaan on \ paras Ottaa kaikki vastaan sellaise-: naänl " ' H ' jfti pdiyda. psrastÄ; ^nojniiön fiul^tfeefe.'^:^i'^^-^^ : ^' V^-^: >,; Aino Hiltunen- Vancouvei^^ta, tm .ollut t ä ä U & ^ ^ l ^ ^ ä . Was4]^- nen tämän seudun asukas, jolla oli täällä kiinteätä pmajsuiittai ipn? cjn nyt niyynyt känUimis^sä; jnimittÄln liikehuoneiston Ja asunnon Ja aikoo matkustaa takaisin Vancouveriin Ja sen Jälkeen ties ininne. Tervehdys-kaikille, Elisa. Sosdemien kokous Kööpenhaminassa Kööpenhaniina, \ ~ Pääministsri Hedtoit avasi täällä torstaina fosde-mien kansainvälisen konferenssin. Jossa on noin 100 edustajaa. Konferenssissa keskustellaan "demokraattisen scsialisrain periaatteista' jä siitä miten Italian sosiallstipuolus saataisiin •sosdemjchtajlen kontrolliin. L i säksi keskustellaan Saarin kysymyksestä, keskitysleireistä, pakkotyöstä ja vartijoita e i k > ^ i n k a a n .hyökkääjiä, K im tri .Johnson astui' puhiijäkp-rokfeeeile npu5i,,monituhantih;'n yfci- EÖ seisomaan .|^asucsionosoituksista ei tahtonut tulla Ipppua ollenkaan, "täten osoitti yleisö'rakkauttaan; tätä miellyttävää- vanhusta kohtaan. Mitä puheeseen tulee .niin valloitti hän sillä jokaisen läsnäolleen myötätunn';n. Voimme olla vancpuverilaisten puolesta ylpeitä,, että rauhan sanansaattaja sai itse tpdfta sen suuren voiman ja vilpiitömyyid^n. jolla rauhan ajatusta tuetaan täällä lännellä. Puhuja osoitti selvästi kuka haluaa sotaa. Neuvostoliitpssa puhutaan rauhasta ja yhä rauhas.ta mutta Yhdysvalloissa, sodasta, aina vain sodasta. Hänen puheensa todisti selvästi, että sosialistiset maat, ijoid3n etuvartiossa on Neuvostoliitto, ovat rauhan valppaita ihmisoikeuksien sortamisesta. kuten meille omistavan, luokan kylmän scdan spcsiäl:stit uskottavat. BTukaan ei voi vakuuttavimmin piuhua rauhari 'puolesta- kuin tämä kristitty valkbhapsi.; • " ' ; . • Tilaisuudessa 'kerätty •kblchti' 'rauhantyön' tukemiseksi tuottr $900;' N i mien 1 keräys i .-viidensadantuhannen listovhiiir alettiin myöskin. Voimme p i tää! täjtäi Iltaa yhtenä rauhantyön vol-männäyttesnä ja-voimmeilolia;tode-ta.' että mäamiehiämme oli^rimsaastl mukana tukemassa rauhan ajatusta. Me tiedämme, että rauhan puolesta täytyy •'taist^^^^^ tauot eivät; tule kysymykscBnkään. k u n on voinut; todejta. joukkojen olevan siinä mukana tuhtuii tämä .työ helpommalta. ;. , • . • i i - . : : TERVETULIAISTIL.%ISUUS ; MsPä l^estöi^silläj^^äJll^ana tervchtiä;iferi-erPiW millein, min- •äin merkkitapauksen johdosta, mikä bn käuiiis tapa. Toverit Hulda ja John Gröhn olivat järjestäneet teryetuliais-tilaisuiiden Elli ja Harri Vehkalalle heidän Suomesta Vancouveriin tulensa, johdosta. Sunnuntaina kokoon-nuimms oikein joukolla ^ Kalervo Grohnnin asunnolle Joka sijaitsee luonnonkauniilla paikalla. Siellä nau. timme pöydän antimista ja vietimme oikein hupaisan iltapäivän. Järjestötyön lomassa vaikuttavat tällaiset hetket virkistävästi. Osastcmnie sekakuoro oli ediistettuna ja lauloi pari laulua, rikastuttaen siten tilaisuutta. Glkaa. E l l i ja Harri, teryetulleet joukkoomme! Toivomme teille parhainta ^^myksSji Kysymys: Kumka pian tä 70 vuotta voin tehdä anomukstn huudensläkkecn saannista? haluava. Vastaus: TeiUa on oikeus anomuksen eläkkeen saannista een Jälkeehkim olette täyti vuoden Ja fi kuukauden iän. 6iJi kemmin saaitte eläkkeen miti min teette anomuksen ssn Kysymys: Onko kiinalaisillj kieU, jota kaikki voivat yJnaää^ijLmt . f ti maan kalkissa osissa? Mikä (äw^' - nan virallinen kieli? — Utellai Vastaus: Kiinqn kielessä an mattomia murteita mutta maai h "^.js-hicn murre on ollut virallisena Bä »| . ' Kiinan kuvamerkkikiijottustakyes i^f ' ^ J * lukemaan maan kalkissa osj£5a,ls k 7°** * • •^"peyteat :tan nrYcrki snteattc M y V kaikissj hänellä ta Jos sitä iuetaian ääneen, on ajt erilaatuista maati eri osissa, syystä moniPri kiinalaisten on käsittää toinen toistaan, sanonfH äntuntijat. _ kuvakirjoitus ' käsittää yji fi merudä, mutta kouluutetutkUfi; nälaiset eivät yleensä käyti useampaa kuin noin 8,000. Ta' kansaa Varten on kehitetty orä' hat merkkiä käsittävä järjestdSä,; ta'käytetään joukkolevikin onu« khrjoissa Ja lehdissä, i Uusi kansanhallitus on ryhtynjt menpiteisiin uudistusten sui flnlseksl kiinan kiel^p siij|j« d a n täniseliiseksi-tehokl^ Id -välistustolniinnah tpteuttandsta 'ten- • • ' menestystä täällä uudella maap Grohnin perheelle kiitokset S niin rattoisaan seurusteluun. LAUliUJUHLASIATKA Kaikki, jotka haluavat CSJ:n seitsemänteen laulu- ja Juhlaan Port Arthuriin, antaiortj mensa Arttu Sivenille, 754 EastT tings St„ puhelin HA 0951. meimen saadaan huomattu rautatiellä. Tuumat tukkoon ja" kaan! Siellä on jotakin "T^altaii joka maksaa vaivan. — Tc Mökin poika. torassa, ililmej fictterd monb il 6- •9- Totuuden puhujat eivät ole koskaan kiitosta saaiicct ja niin kä\n C S J : nkin suhteen. Se lakkautettiin yhdessä muiden anti-fasististen järjestöjen kanssa, Mutta totuus on sittenkin kovin itsepintainen ja s c i u l e e vastustamattomalla tavalla esiin. Niinpä v-oidaan todeta, että sadat ja tuhannet maanmiehemme esittivät protesteja C S J : n lakkauttamisen johdosta. Vaikeassa laittomuuden olosuhteissa tuimien C S J jäsenet j a kannattajat lähettivät Pekka Mertasen ja W . E k l u n d i n Ottavvaan henkilökohtaisesti puhumaan hallituk.sen jäsenille Järjestömme oikeuksien palautlanusen puolesta. Monet uniol, kuten metsämiesten unio ja Sudburyn kaivosmiesten unio lähettrvät protesteja Järjestömme lakkauttamisen johdosta ja vaativat sen toimintaoikeuksien palauttamista. >Iaan-alaincn kommunistinen puolue ja laillisesti toiminut C C F Sudburyn kaupungissa yhdistivät kätensä C S J : n j a muiden lakkautettujen Järjestöjen oikeuksien palauttamisvaatimuksen tueksi. Mitä pitemmälle kului aika. sitä voimakkaammaksi nousi yaatimiis, että lakkautettujen anti-fasististen järjestöjen tohnintaoikeudet on p a lautettava. Tässä yhteydessä sopii palauttaa mieleemme, että v a i k ka laittomien järjestöjen puolustaminenkin oli k.o. hallinnollisen määräyksen niukaan ' i a i t o n teko", niin jo kesäkuun 7 pnä 1940 \'apaus kirjoitti loimituspalslallaan Iätä lakkauttamispäätöstä vastaan jä lausui lopuksi: '"Meistä tuntuu, että oikeusministeri Lapointen pitäisi vielä uudelleen harkita tätä k y s y m y s t ä " J a seuraavana päivänä ikcsäk. 8 pnä) protestoitiin uudelleen tätä lakkauttamispäätöstä vastaan j a lausuttiin: "Julistettakoon riisto, puute, köyhyys ja epävarmuus tulevaisuudesta laittomaksi ja annettakoon väestön säilyttää demokraattiset oikeutensa." , Tänä vuosipäivänä on kuitenkin todettava, että puolustuskampan-; ian suurimpana heikkoutena oli sc. ettei toimittu k y l l i n noi>ea5ti. Me* • nctcttiin monta kallista kuukautta puhumalla, sen sijaan että olisi r>*h-d y t l y käytännölliseen prolcstiloimintaan j a tässä lankeaa luonnollisesti suuri syy lehdellemme, j o k a c i tarpeeksi nopeastisaanut "oikean langan päiistä" kiinni. Mutta kansanjoukot nousivat .suhteellisen pian yhtenä miehenä C S J : n j a muiden anti-fasististen järjestöjen laillisten oikeuksien p a lauttamisen puolesta. Ja k u n hallitus joutui historiallisten tosiasiain pakottamana jo kolmen vuoden kuluttua i)eruuttamaan 'sodan ajaks i ' toimeenpannun paheellisen iiannan, niin C S J nousi entistä ehompana ja entistä toinunlakykx-isempänä näyttämölle. Järjestön jäsenmäärä c i \iihentynyt, vaan pikemminkin lisääntyi, ja sen kannatus j a \-aikutuspiiri kasvoi huomatta^-asti laittomuuden aikana ja sen j o h dosta. Kaiken niuun yläpuolella' tämä 10-\-uoijspdivä korostaa mdllc uudelleen, että aatteita ci voida \-ääristelyn j a valtion väkivallan a v u l l a tappaa!. Canadan vanhin liikey^^^^ Lähes 300 vuotta takaperin oli E n g lannissa voimassa laki. joka kielsi muut kuin kuninkaallisen perlieen j ä senet käyttämästä kärpärmahalla varustettuja vaatteita,, eikä muitakaan tuiidsnahkpja saaneet käyttää vaatetuksessaan muut kuin ylhäisön naiset. Kun tämä hullunktirinen kunlnkaal- Uiien säädös kiunottiin tuli Englannin parempiosaiseen kansaan, varsinkm naisiin Jieti valtava turkisten nälkä, liontoon Cit}'n kauppiaat näkivät turkisten iiintain valtavassa kohoamisessa hyvän tilaisuuden niittää lihavia voittoja. He näkivät Canadassa mainion tilaisuuden turkisten saantiin ja kaupankäyntiin sekä uusien alueiden valtaamiseen. Niinpä sitten perus-tettiinkm " E n g l a n n i n seikkaUijaih Ja kuvernöörin seura harjoittamaan kauppaa Hudson's Bayn alueella."' Perustettu yhtiö, Joka käsitti 20 osakasta, sai 1670 kimingas Cliarles II:lta o i keuden vallata haltuunsa~''kaikki he meret, virrat, lahdet, purot Ja salmet. Jotka ovat Hudsonin salmen tienoilla sekä kaikki ne maat ja alueet. Jotka koskettavat edellämainittuihin meriin, virtoihin, lahtiin, järviin, jokiin Ja puroihin." ' K u n perustetim Budsonlahden kauppaseiuran (Hudson's Bay Company) ensimmäiset edustajat olivat tutustuneet imteen valtakuntaansa tiavaltslvat he H B C : n saaneen lahjaksi valtavat maa-alueet — tosiasiassa kaiken sen mikä käsittää nykyisen Manltoban j a suurimman..osan Sas-katchewania sekä valtavat alueet L a - bradorista. Queiiecista. Ontariosta, A l - Ijertasta ja Northivest-aluelsta. Yhtiön alinipcräiset osakkaat eivät koskaan vierailleet valtavassa valtakunnassaan vaan tj-ytyivät palkkaa-miensa edustajien hankkimiin valtaviin voittoihin.: Turkisten tuotannon ennallaan pitämLstä varten omaksuttiin politiikka, joka vastusti vallattujen alueiden asuttamista. HBC aloitti liiketoimintansa Cana-d a s s a perustamalla linnoitettuja kauppa-asemiaan strategisiin kohtiin, joissa vaihdettiin turkisnahkoja clih-tarvikkeLslin. taloustarvilckeisiin, a.5ei-siin. ampumatarvikkeisiin j a väkijuomiin. Niinpä kerrotaan.-että kivääristä piti ahtaa kiväärin korkuinen läjä majavannahkojä. • H B C : n kiväärien Isen jälkeen seurasivat kuuluisat villapeitteet (blankets), whisky, tee ym. valmisteet. HBC kävi sen jälkeen furkissotaa oikeuksiensa puolesta ja näistä so-dLstä kehittyi sitten Ranskan ja Englannin väliset vuosikausia kestäneet sodat. Yhtiö perusti sadottain kauppa- asemia alueilleen, vieläpä niiden ulkopuolellekin jä paisui vaura aksi imperialistLseksi yritykseksi. joka omisti lähes puplet nykyistä Canadaa. Yhtiö oli sen jälkeen tilaisuudessa tekemään Canadan liittovaltion kanssa ehkä maailman suurimman maakaupan myydessään 1870 Canadan uudelle liittovaltioUe noin 1,500,000 neliö-mailin laajaiset maa-ähicet dollarin hinnasta neliömaililta. Vaikka maan iiinta oli ehkä maailman halvlri .rnfer-] kitsi se kuitenkin yhtiölle valtavaa voittoa koska se ei blhlt nrmfcsanut maistaan kerrassaan mitään vaan oli riistänyt niiden tiu-kisrikkauksista valtavat voitot. 'Yhtiö ei kuitenkaan luopunut silloin kaikista , alueistaan vaan piti paljon parhaita paloja omir naan. HBC on sen jälkfeen myynyt näistä maistaan kaikkiaan nohi 6,750.- kerrotaan sen johdosta venyneen •J-UO- 000 eekkeriä kaupungeista, kaupjpälois-si vuodelta entistä pitemmiksl — sillä tä Ja farmiseuduilta — ja saanut nlis-mitä pitempi kivääri oli sitä korkeamman läjän nihkÖja niistä sai. "Yhtiö rupesi Jo varhain valmistamaan omia- tavaramerkkJään tätä kauppaa varten. Jo yhtiön perustamisvuonna pantiin kauppaan H B C :n konjakki sillä 'yhtiön perustajien tiedossa oli. että sitä nauttineiden intiaanien kanssa oh helppo tehdä edullisia kauppoja.- Neljä vuotta mjö-hemmin ruvettiin valmistamaan kuuluisaa HBC:h - piipputupakkaa, joka oli nrun. Kääpro Jääskeläisen mieli-tupakka.' Seuraavana rucnna ryhdyttiin kauppaamaan intaäneille kuuluisaa tulihentä. H B C : n rommia- Pian tä jälleen valtavat voitot koska hinta cn laskettu kymmenissä dollareissa eekkeriltä. HBC on yhä edelleenkin Canadan suurin maanomistaja sillä se omistaa James Bayn tienoilla noin 83.000 neliömailin suimiisen tin-kis-alueen ja miljoonia eekkei«itä kaupunki- ja fannialueita. T^mä Canadan vanhin liikeyritys täyttää tänä vuonna 280 vuotta. Sen luonne on vuosien kuluessa jcssaln määrin mirattunut kun se on siirtyn e myöskin kaupunkeililn. Vaikka ' I II r 1 I 1 r ,l Sillä on vielä Canadan pohjoisilla seuduilla 169 kauppa-asemaa, on sillä nyt myöskin kuusi suurkaujnmkien tavarataloa, 23 muuta ja 26 pienempää myymälää i osissa. SiUä on 9 laivaa kauppalaivasto .neljä konetu tävä ilmalaivasto, IH rad"" 4.500,000 eekkeriä öljymalta ja i kinaisUn liiketuttaviin lukeutco i läkin noin 40,000 träppäriä ja intiaaneja) maan eri osissa,^ nasta rantaan". :HBC:n tista luonnetta todistaa yhä i kin se tosiasia, että yhtiön tori sijaitsee Lontoossa vaiito i ketolminta tapahtuu miltei " maan Canadassa. Kaikki yW tot virtaavat yhä edelleen I«n jossa ne merkitään kirjoiliiD nhi punniksi laskettuna, taa oUa kaikkein pitkäaikalsD,' nös ja muistutus Canadan kaudesta sillä s«i oma liR»^ yhä edeUeenkin Canadan Hiiliäkin kölkUla. HBC on suorittanut huoffi»" työn Canadan rakentamisessa 3< tamisessakin siitä huolimatta, ^ politiikka vastusti ^ i ^ ^ * ^^ asuttamista-j-htiön alkutonnicsä-J kotoa! Sen osakkaat orat - tuhansm kerroin takaisin fW kotoaan sijoitetut varat ja on'mitätön alkupääoma myöskto tuhansin kerroia kaukaisilla alueilU toin-JvaJ K^^ pyytäjät työskentelevät ja t a ^ ^ keissa olosuhteissa ja toikkoista elämää erossa kuksista ja kaikista muk»^ SUtä syystä o n kerrassaan " tä heidän työstään ja kärsi niitetään lihavat voiM>t J<»* sivat' oikealla tolalla huolehtia näistä pyydyst dä heidän olosuhteensa man mieluisiksi, sen « i * ^ . ^ j toaälatocn yhtiö yrittää TKS*».. tä. — Kalle Terä- HEN VW Fsnl Ina Bn fu Edd Pot Ddu Ba« Mia fai T na tai ka
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 3, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-06-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500603 |
Description
Title | 1950-06-03-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
^ J0'f'^ S f , iitä, jolloin
tjikcusminfetcri Ernest Lapointe ilmoitti pttawas*a, etta Canadan s«- ^
danaikabteh pii«)lustus5ääd5sten p^^ annetun hallinnoIH.sen J
määräyksen kautta bn julistettu 16 maanlaajuista järjestöä laittomaksi
jaijcstökisi;
K u t e n ' muistetaan; laittomaksi julistettiin pari vähempimcrkityk- [
sellistä fasistijarjcstöä/ mutta pääpaino kohdi.stui työväenjärjestöjä
vaataan. Lakkautettujen työväenjärjCätöjen joukossa oli Canadan
Suomalainen Järjestö, Ukrainalaisten työläisten ja farmarien järjestö,
Canadan fuplustusliitto, Canadan venäläisten, unkarilaisten, kroatialaisten
j a eräiden muiden vähemmistöryhmien järjestöt, sekä Canadan
kommunistinen puolue, kommunistinen nuorisoliitto jne.
• Samoin kuin kymmenen vuotta sitten, meitä kiinnostaa n y t k i n ensi-kädessä
luonnollisesti C.SJ:n asia. On muistettava, että C S J julistettiin
laittomaksi "sodan a j a k s i " ja tämä antoi vahingoniloista ilkku-misen
aihetta j o i l l e k in piireille, j o t k a luulivat siitä .saavansa halvaannuttavan
otteen C S J : n y l i . M u l t a "totuus ci pala tulessakaan" ja
niinpä saatiin kokea, että hallitus joutui tunnustamaan virheellisen
kantansa työväenjärjestöjen Jakkauttamisen suhteen j a vapauttamaan
ne pannasta ennenkuin varsinaisiin koviin sotatoimiin ryhdyttiinkään
tämän maan toimesta, eli n o in kolmen vuoden Tculuttuasiita jolloin
tämä paheellinen pannajulistus anneltiin.
Palauttakaamme lyhyesti mieleemme minkälaisessa tilanteessa C a nadan
Suomalainen Järjestö j a muut k.o; työväenjärjestöt kymmenen
vuotta sitten lakkautettiin.
Välittömänä seurauksena Mynchcnin petoksesta Hitleriii Saksa
aloitti sodan vuonna 1939. M u l t a sensijaan että olisi sodittu hitleri-läiRyjltä
vastaan, koko tämän maan (ja kaikkien porvarimaiden)
propagandakohejsto työskenteli yötä ja päivää "väärän ^ödan" kääntämiseksi
pyhäksi ristirttkcksi .Neuvostoliittoa vastaan. Näin kehitt
y i kummallinen tilanne; virallisesti me olimme sodassa Saksaa vastaan,
mutta kaikkialla huudettiin enemmän tai vähemmän peitetyssä
muodossa sodan kääntämistä Neuvpstoliittoa vastaan.
Tässä ilmapiirissä provosoitiin Suomen "talvisota'', jonka aikana
unhoitettiin kokonaan B C , että olimme sodassa H i t l e r in Saksaa vastaan.
Tässä maassa, kuten muissakin porvarimaissa, intoiltiin cnnenkuulu-mattomällii
iaValja .^Iannerhein^terisen puolesta Xeuvostoliittoa vastaan.
M j ^ n e r h e i m i n ' ' t a l v i s o d a n ' ' tukemiseksi
dasta $JÖ0,00p luotto, Tuäitä värvättiin julkisesti 'vapaaehtoisia":
Mannerheimin tueksi. Canada t u k r M y n d i e n i n ohjelman muk^^^
Neuvostoliiton erottamista Kan?ainli|t9sta jne., ; ; . .; ; s
Ulkomailla oli lilanne samanlainen.; Ottakaamme esim. Ranska.;
iSicUä erotetuin 1940ihelmikuussa'•.58 kommunistiedustajaa parlamentista.
Ranskassa isodittiih h i in kiivaasti "dcniokratian'' puofe^ että
huhtikutinalussa otettiin voimaan täysin hitleriiäincn köoleman dek-r
i l t t i >kommunisteja »vastaan, j a kommunisteja tietysti olivat kaikki,
kuten myöhemmin todettiin, jotka eivät h y y ^ k s y n t K i t P e ^ i n i n ^ U^
^•alin J a kumppanien häpeällistä antautumista j a äi^ seurannMtia y h teistoimintaa
hatsilaisteri miehitysjoukkojen, k a j ^ ^ ! . . >. r ..
Mikään rehellinen työväenjärjfstö ci luonnollisestikaan voinut tällaista
kaksinaamaista ja petollista poliUikkaa tukea, mikä ei voinut
johtaa mihinkään muuhun kuin siihen auttamattomaan häviöön ja
lopulliseen petokseen, mikä tämän Mynchenin ohjelman seurauksesta
! tuli Ranskan ja monert muun maan osaksi.
"^"""MjTichenin petospoliliikan ja sen seuraamusten vastustajat eivät
kuitenkaan olleet niinä päivinä erikoisen pbpuläärisiä sen parenUnin
t^ssd maastea kuin Ranskassakaan. Jo marraskuun puolivälissä van-
^aiin kommunistisen puolueen äänenkannattaja Clarlonin liikkircn-
• hoitaja ja mainitun lehden koko painos takavarikoitiin. Maaliskuun
lopulla 1940 annettiin tietää, että Canadassa oli sodan aikana pantu
pannaan 108 julkaisua. Valtalehdistön ja porvarillisien politiikkojen
toimesta käytiin mitä julkeinta vääristely- J a . mustamaalauskanipan-jaa
asiallisesti puhuen kaikkia ulkosyntyisiä A'astaan. Sen lisäksi
"-jotkut selkärangattomat oliot ja heidän mukanaan pahaa-aävlsta-matlomat
ihmisryhmät, antoivat käyttää itseään suomalaistenkin keskuudessa
juudasponsien ja vihanlielsonnan kokousten järjestämisen
avulla oniiamaanmiehniän va.staan. Sanalla sanoen maassa vallitsi
sotahysteria, jonka avulla y r i l e l l i i n paloitella maan väestö Munchenin
: fjetospolitiikan linjalle, sillä varalta, että jos sittenkin saataisiin
"vaara sota" Hitleriä vastsian loi>eletuksi ja sota käännetyksi Sosia-
• listista Neuvostotasavaltojen L i i t t o a vastaan.missänuelcssä Hitlerin
' sotakoneisto oli rakennettu — ja missä toivossa esim. Suomen silloiset
valtapiirit antoivat maansa käytetlä%-äksi vieraiden \-pimien hy-
•vaUi
Suuri valhe oli se, että Canadan Suomal^jincn Järjestö, tai j o ku muu
labkautettu työ\*äenjärjesiö olisi silloin ollut myötämielinen Hitlerin
' Saksaa ja sen liittolaisia kohtaan. Päimasloin voidaan kumoamattomien
tosiseikkojen |)erusteella osoittaa, että C S J ja sen lehti Vapaus
tuomitsi Hitlerin hyökkäyssodan ja H i t l e r in sotasuunnitelmat. K un
sitten Mussolini l i i t t y i solaan, niin Vapaus kirjoitti (kcsäk. 17 pnä),
Ctta "mitkään sanat eivät ole k y l l in voimakkaita tuomitsemaan Mussolinia
siitä k u n hän viime viikolla ajoi Italian kansan sotaan. Muistettava
myös on ettei tämä ollut ensimmäinen M u s s o l i n i n rikos ihmiskuntaa
vastaan . . . " Kun Pelain, L a v a l ja kumppanit antautui\':it
:»^ba|>eaUisestL,.-jg.^,^l^^^^^^^ rikoskumppaneiksi, niin Vapaus
kirjoitti (kesakV 19 pnä): ' • ^ l u l t a varmaa myös on, c l t c i Ranskan
kansaa ole lopullisesti lyöty. Suuren vallankumouksen kansii. Ranskan
työläiset ja talonpojat väpaul ta v a i \-ielä itsensä . , ."
Kuten sanottu, i>elkkää valhetta ja tekopcliä olivat silloiset syytökset,
etta Canadan Suomalainen Järjestö ja nnuit työväenfärjestöt olisivat
muka olleet vihoUismaillc myötiioiiclisiä. Päinvastoin on asia.
M u t t a C S J ja muut työväenjärjestöt kieltäytyivät sulkemasta s i l -
.mtaan sille ilmeiselle tosiasialle, että Mynchenin petos j a sen päälle
rakennettu "sotasuunnitelma"" ci voi luottaa mitään muuta kuin onnettomuutta
ja häviötä demokratialle. Tästä johtui miksi Canadan
Suomalainen Järjestö yhtyi demokraattisten vakaumustensa mukaisesti
niihin voimiin, jotka tuomitsivat Mynchenin petoksen ja sen
"kummallisen sodan", mikä tuotti vain kunniaa ja voittoja fasistien
aseille.
muut mnovat
-TOISTEN FOjrnXA''
gOlTELLAAN SOTAHAN
A-^evelroIlisuusläin (Yhdyeralloissa?
voimaseaoloaikaa jatkettaneen. Var-sinatnen
aMvelvoUisuus ei olt nyt nä-
Icdpiirissä, Kahdeksantoista vuotiaiden
nuorukaisten täytyy tosin vielä
rekisteröidä- Ylidysvaltaih rooli a-
«eistuksen hankkijana liittolaisille.
Jotka varaavat miehet, saattaa tehdä
asevelvollteuuden tarpecttmnaksi täällä.
— U. S. New8 & World Report,
toukok. 5 p. , .
MUUMIOITA
K u n Canadan parlamenttitalo t u houtui
tulipalosa v. 1916. niin silloin
tehtiin kiireelliset järjestelirt, että voitiin
pitää parlamentin Isttmnot K a n sallisessa
maseossa, - Muutto oli niin
nopea, ettei kaikkia museotauluja ehditty
poistaa. Sen huoneen oven päällä,
missä senaatti kokoontui, oli taulu;
••Esihistoriallisia elätoiiä". Monesta
canadalaiseeta tuntui silloin, ja
vielä enemmän nyt, että tämä 'mainos
oli miltei liiaksi .sopiva. Time
julkaisu, toukok. 15. p.;
NAIN SIINA KAY JA
PAHIN ON TULOSSA
Kylmä »ota on vähentänyt Canadan
edullisen kauppatason 452 m i l joonasta
dollarista v. 1948 «180 m i l joonaan
vuonna 1949. Pääsyy: Epäedullinen
kauppalasi Yhdysvaltain
kansaa lisäanti 393 miljoonasta dollarista
«594 miljoonaan. Jänkkisljollta-jat
kiskovat^ $285 miljoonaa voitto-osinkoja
Canadan työläisistä vihne
vuonna, verrattuna, $230 miljoonan
yoitto-oslnkoihin v, 1948. — Canadian
Trlbune, Toronto.
'"• ' • .••
LUOPION VALHESTYTökSET
Wa8hingtonln tutklmukssn syytettyjen
Ja syyttäjäin asema tulee yhä
enemmän monimutkaiseksi. Yleisesti
puhuen olisi ehkä ollut yfcslnkertair
ficmpaa. Jos reformoitunut kommunisti
cl olisikaan reformoitunut. — The
Calgary Herald, toukok. 12.
• • -•' •
SUURiEN V A L H E EN
TEKNIIKKAA
Berlinosa viime viikon vaihteessa
pidetyn Saksan nuorison rauhankokouksen
sanomalehti- Jä radlöraportte-rit
yrittivät saada Amerikan vakuuttuneeksi,
että siellä oli Hitlerin liikettä
jälleen, Tämä oli valheellinen k u -
vausi Se on osa suuremmasta: valheesta,
mitä niin sanotut ."vapaat*'
jQUkko-uutlspalvelut k a u p ustslevat
Amerikan kansalle. Se ^ut^mpl V B ; -
he on tämän tapainen:. Neuvostoiji-tolla
on nyt s^ma jAs^ma kuin oli H i t -
lerlllär ennen kuin se mars^ Puolaan;
Kansandemokratiat ja Kiinan K a h -
santasavBlta pvät Neuvostoliiton sa-talllteetteja;
yhteisesti ne mubdostä-vät
uuden "totaiitääriJieri äteelih" m i kä
uhkaa demokratioita kaikkialla;
tästä Johtuu, että vapauden jft demokratian
ritarit, Jotka uurastavat Wall
Streetillä ja Wäshingtonissa. joutu-vat
pelastamaan muun maaliman tältä
kauhealta kohtalolta; Näin se (vai-herjatkuu
kunnes tullaan viimeiseen
kohtaan: "Maksakaa siis kylmästä
sodasta, mokomatkin narrit." — John
Pittman. N. Y . Daily \yorker.
Ohjattavia pommeja
kehitetään
Ottawa. — Kenraalikuvernööri ya.
rakrelvl Alexander sanoi keskiyiikkö.
na. että canadalaiset tiedemiehet tehostavat
yhä tutkimustyötä ohjattavien
pommien ja Jet-lentokoneiden
kehittämiseksi. Kenraalikuvernööri
piti h'hyen puheen kansallisen tutki-.,
mustyöneuvbston uuden rakennuksen
kulmakiven laskemistllalsuudessa Ottawan
ulkopuolella.
päivä
Sanan häpeän
vuotta sitten
Rj-mmcnen vuotta dtten iapahtu- > Me emme usko yhtään canadansao^'
nut C S J : n lakkauttaminen jenka | mialaista niin naiviksf, eitä hän jMäi-hallitus
joutui kaytäiuial!h«sti j i p in
pian tunnustamaan yirh?eksi'r^ m i c -
dostul ikuiaeksi häpeän päiy|;^ T o -
rpntossa jlmeatyvälle yapaaite sansl-le.
joka Josku? heikkolJoa .hctkthä^n
tekeytyy vähr3n "lyöväcnmlcUsekrikin",
Toronton Vapaa Sajia; kieltäytyi
tänä ,kc€ttamuk£en ItÄkrnä nps-tamasta
sormeakaan vääryydsn ja
ralttovailan sonöxf. k o h ^ k ä - ipuiu-necn
C S J ; n ja mutden työvärajäTjcs-töjen
puolesta. Päinvastcjn :jse. toi.
voi. to^in tiuhaan. ryhinlte^Jlä.i^
lecn tästä lakkauttanU^äätök^cstä Ja
ilkkui täkäläisten _ maanmizstcinmc
suurimman Järjestdn jäsenistöä ;h:tr
kellisesti kohdanneen mexuityksen
Johdosta. -v;
Julkaisemme tämän häpeäpäivän
muistoksi uudelleen kymmenen vuotta
sitten, tarkemmin sanoen kiessäkuuh^
13 pnä Vapaudessa Julkaistun pakinan,
mikä kokonaisuudessaan on seuraava:
•. , .• .
Vapaa Sana ilakdijtsee tiistain n u merossaan
C S J : n lakkauttamisen johdosta,
mutta pesee samalla kuitenkin
Pilatuksen tavoin kätensä j ä fiuutaa:
"Viaton olen mtoä Eiihen.'*
Vapaa Sana uhoaa CSJ rhlakkaut-tamlsmääräyksenL
johdosta eeuraa-
.västi: • .•
"Canadan suomalaisen Järjestön
lakkauttamineti haUlnoIIisella 'määräyksellä
oli suomalaisten keskuudessa
tksi hupmattävampiti uutisia. Muu.
tämlssasuomalaisissä kommuntetipii-reissä
tahdotaan syytä tuohon lakkauttamiseen
työntää toimen Suomalaisten
niskoille, jotka muka ovat koettaneet
saada järjestön la,kkautetuk-fi.
Syy ci ole kuitenkaan kelienkään
muun kuin Järjestön itsensä. Sen
harjoittama politiikkahan oli läkkäbt.
tamisen syynä. Ja jos Järjestö olisi
seurannut edes niitä neuvoja. Joita
mni, tässä Vapaa Sanassa oii jatku-vastl
vuosien mittaan annettu Järjestölle
Ja sen Johtoelimille, n i l a asiat
olisivat kokonaan toislA. Tä 'iak-kauttamlsjutussa
voidaan sanoa lyhyesti
suomalaisena^ ^ananl^skplla,, että
'Pma suu tikanpöj^ s^ina!./^.,.
: "Vastauksena ,: tähän ,* iVetppmukr
secn. Julkaistiin: Vapaudessa • Vapcou-vcrlsta
lähetetty kirjoitus.; Jossar,mainittu,
yetoomus leimattiiri .—..fasisti-
5eksii ;Ti|äniie pn nyt; kuitenkin ,o-rsoittaixut,
että.itseJärJestö-joutuJna^r
si- J^ fas!stijarjest{)j |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-06-03-02