Vapaus, March 12, 1949

              mk
> vnodq
Soinu.
T. u«
niinyh,
osastta
uuskag.
otamsK
eläouo.
TERVE TYTTÖ
UNPA ULIA
• uun 22 p:nä 1949 S a r n i a n G e n e r a l Hospitalissa
A U N E J A J O H N ISOMÄELLE
K I I T O S
Haaamme lausua kauneimmat kiitokset siitä yllä-
* ionia S a r n i a n j a ympäristön ystävät järjestivät
e^v f.-ttäreämie L i n d a n syntymisen johdosta maalis-
'"KJ»^"^a!ahjaEta. Myöskin monet kiitokset kukista
i znuita luomisista äidille sairaalaan. ,
A U N E J A J O H N ISOMÄKI
^ X 49 Blue Water, Out.
uuden-rajaa
olisi
ettava
Kevätkonserttia
valmistellaan
Torontossa
Toronto. — Kevätkonsertti o n tulos­sa.
Kuorot j a soittokunta ovat teh­neet
kiireesti työtä tulevaa konsertUa
varten, mutta nyt o n tässä ilmoitet­tava
ikävä u u t i n e n , että meidän pidet­t
y johtajamme, Gustafson. t u l i äkkiä
sairaaksi j a lääkäri määräsi hänet
olemaan' sängyssä useamman viikon.
Toivomme, että hän pian paranisi.
Tämän tapauksen johdosta pyydettiin,
että C l u b D o n w a y n tyttökuoron j o h t a ­j
a Helvi V u o r i johtaisi myöskin seka­kuoroa
j a hän l u p a u t u i k i n ohjaamaan
etenkin jos lää-_ tulevan konsertin, josta tulee ohjel­mansa
puolesta arvokas tilaisuus.
Sekakuoron nimestä ön pidetty p i t ­kiä
keskusteluja j a n y t lopullisesti a n ­n
e t t i i n sen n i m e k s i " F i n l a n d i a " . Se­kakuoron
ensimmäinen h a r j o i t u s i l ta
H e l v i n johdolla o n ensi keskiviikkona
täsmälleen k l o 8. j o t en k a i k k i e n kuo­rolaisten
pitäisi s i l l o i n o l l a p a i k a l l a.
Laulukuoromme päätti järjestää e r i ­koisen
t a n s s i - i l l a n h a a l i l l e perjantai-i
l t a n a huhtik. 15 p:nä. hankkiakseen
varoja tulevaa l a u l u j u h l a m a t k a a var­ten.
Sinne järjestetty musiikki sopii
vanhemmankin j a l k a a n joten kaikki
kuorolaiset s i l l o i n m u k a a n o m i i n tans­s
i a i s i i n s a ! — T.
tiquia. — Allekirjoittaneen
^.eidan tuiLsi h a r k i t a enem-ui:
s;läkekysymj'Stä. Pidän
tärkeimpänä kysymykse-
.T.onen kuullut sanovan,
ei; tarvitse yhteiskunnan
Tällaisia on k u i t e n k i n v a in
?entti.
n vakuuttaa, että on perin
uudcnkymmenen ikävuoden
cita henkilöitä, j o t k a eivät
neet sairaalaa tai lääkäriä,
iliu? on joutunut virumaan
!raal3ssa,
t joutuneet tekemään leik-
Tiimä sairaalassaolo on r a ­vaa
ja pienet mahdolliset
iper.evat kuin tuhka tuuleen.
:ni niin vanhain k u i n nuor­iini
toimia niin. että n y k y i -
köyhäin vanhuuslaki m u u -
vanhuuseläkelaiksi j a että
vuotta täyttäneet olisivat
ja saamaan tämän l a i n m u ­jetta
ansion, eikä niinkään
evai.';\Tden nimessä. K un
ovat täyttäneet 60 vuotta,
lituk.s?n- minun mielestäni
nuollinen toimeentulo näille
lilp viimeisinä elinvuosinaan,
uttaa heitä ennenaikaisesn
Olen kuullut k u i n k a k u r -
i nykyinen almu on minkä
saa täytettyään 70 Tuotta,
on kuulojen! mukaan $30 seu-jussa.
Eihän s» riitä k u n n o l -
leriaan päivässä läpi k u u k a u -
istä tämä vanhus saa s i t t en
an ja vaatetta päälleen?
lukija, kuka lienetkään. tutki
r.mystä vaiklfa olisit riuorllcin
omaksesi. Tämä vuosi on
. Äänsstäkää sitä puoluet-lupaa
vanhainkin elintasoa
a. eikä painaa sitä nälkäkuo-lariaalle.
— Kyömä.
dion
ma
la
'^ viikca
on kiin-bjelmaa,
seuraa'
;sitetääa
ymesta.
i.sitetääa
1 Juha*
edia" ja
Huhdan
1 alkuE'
Dl sisus-lara
ai'
do 10 ip
iertti.
Imb^ do.
'denhoi. |
.0 10 ip,
kauko-eisiin
ja
öi huol-sista
SO. ' i
torstain'
ittaja E ffi
ia klo 10 f
Irjoitta- M
adiolää-
Juhani
ien per-isparla-
vuonna tuotiin Suomeen
noin 50 rehuja 52 tonnia.
lema lä
/.s 15190
.2.45 ip,
tuotsin-mantai
.iva klQ
klo 7 -
7.15 ap.
katsaus,
menkie-
. kuuli-kuulu-n
osoit-elsinki.
ajanut
. ar\-en
a.stettiin
ensim-
. sanot-valtasi
1 ennen
lilpailu-
.Tili toi-
£alaiset,
mistääD
a hyiin
a osoit-näinkin
än Ca-ttä
leh-
• välttää
u i n ky-
.ytävä^^
p o l i i t t i -
rehdyk-ta
vaa­rna
on
n .suun-horju-j
a näin
: a puo-
Täytyy
k a työ-dalla
ei
käyt-^
k a i k i i
, joidea
sÄkiiö:-
an ajaa
lumalla
tehnyS
liikkeen
imiehi-
»npäia-
PAITL BOBESON
Paul Robeson pitkällä
konserttimatkalla
Giasffow, Sko«tIantL — M a a i l m a n ­k
u u l u n^eke^ilaulaja Paul Kofcleson
sanoi täällä haastattelijoille viime
keskiviikkona, että hänen konsertti­matkansa
keskeytyy toukokuussa, j o l ­l
o i n hän matkustaa U S A : n todista­maan
12 kommunistin jutussa.
Tämän jälkeen hän jatkaa kon­serttimatkaansa
itä-Eurooppaan. Neu­vostoliittoon
j a päättää s e n ensi syk­synä
ICiinassa.
"Todistaessani oikeudessa", hän
sanoi, " o t a n sellaisen kannan, että
marxilaisuus on kulttuiu-lfllosofiaa.
M a r x i s m i on nyt oikeuden edessä."
Qpian rdkentdjä
Klrj. Leif Edberg
Mft^^flTHBplnnihi englantUainen U r -
jaillja & G. V^cOs kooU T. 1946. Hä­nessä
meni mahan majoille yksi "EA-vardin
asikäkauden** kolmesu suures­ta.
jK>ibin tuettiin O. B. Shaw. H. O.
Well5 ja 6 . iL' CliestertoQ. 7» elin­vuotensa
afltiAiM suprtttl tama rUcloan
mieliluivitaMen oöuava radikaalinen
Uuden Kalevalan
100-vuotisjuhlat
Suomessa
Järvienpään uniot
tukevat merimies­ten
taistelua
F o r t I V i l l i a m . — Täällä pidetty me­rimiesten
avun konferenssi on r y h t y ­nyt
t o i m e n p i t e i s i in saadakseen tämän
p i i r i n 12,000 u n i o n i s t i a tietoiseksi n i i s ­tä
tosiasioista, j o i s t a j o h t i i u merimies­t
e n vainoaminen j a joiden takia 60
merimiestä o n t u o m i t t u v a n k i l o i h i n.
Konferenssissa oli edustettuna t u ­hansia
tämän p i i r i n työläisiä j a siellä
muodostettiin koneisto, joka ryhtyy
toimenpiteisiin yleisen j a työväen tuen
puolesta varojen hankkimiseksi van­g
i t t u j en merimiesten vapauttamiseksi
j a hellän perheittensä avustamiseksi.
ot
ielllset
MATKAT EUROOPPAAN
KEVÄÄLLÄ 1949 KESÄLLÄ
Anijnmme myöt patiinne }• viJ«amione bcnkkimimu.
aiutr»Mnnt tuott»* jookuD beokilön Cauduo, innimme Teille niielibT»In Uhem-c!
oj. a ^ i t i j l t i t i i j« mjjaaar euukolu cuktcitoja l » i T « . jm lenlolippuj»;
T E H K J U PAIKKATILAIJKSENNE N YT
0. K. Joiinsoii & Co. Soittakaa
- T a i
Kirjoittakaa
Bay Street, Toronto 2, O n t Pohelln W A 1403
VAKUUTUS- J A MATKAILUT<;iMISTO /
ÄÄNILEVY VARASTOMME
MYYTY KOHTA LOPPUUN
Tilatkaa nopeasti, jos haluatte vielä saada
allamainittuja levyjä.
^ Laulu- ja soittokappaleita ^
747 Ilta siUoin kerran, valssi
Käy IranMain, Foxtrot
893 Satamasta satamaan, valssi
Raitilla kulkija. Jenkka
724 Tamara, Foxtrot
Surullisen illan muisto. Jenkka
721 Terveiset ulapalla, valssi
Laulaen eleenpäin. Foxtrot
4008 RomanssL valssi
Luonain aia« Foxtrot
HINTA $1.25
ihelelääi, kaikUall* Canada»». TUatkaa OMriUaella:
'apaus Publisbins Co.
UMITED
SUDBtJHY. ONTAHIO
H e l s i n k i . — (S-S) — K a l e v a l a n juh­lapäiväksi
on valittu V a n h a n - K a l e ­v
a l a n esipuheen allekirjoituspäivä hel-mik.
28 p. vuodelta 1835. Uuden- K a ­l
e v a l an esipuheen a l l e k i r j o i t t i Lönn­rot
huhtik. 17 pnä 1849, m u t t a tästä
h u o l i m a t t a myös Uuden-KaleVälon
m e r k k i v u o s i i n kohdistuva juhlinta
t a h d o t t i i n sijoittaa tsfvanomaiselle
Kalevala-päivälle helmlk. \2B pkfel.
J u h l i n n a n keskeisintä johtoa ja juh­lajärjestelyjä
pääkatipimglssa hoiti
K a l e v a l a s e u r a n j a kolmentoista muun
järjestön edustajien muodostama Uu­den
K a l e v a l a n S a t a v u o t i s j u h l a n Pää-t
o i m i k u n t a . . ' •
J o kaksi päivää aikaisemmin oli
T a i d e h a l l i s s a tasavallan presTdentin
j a muiden edustusvieraiden läsnä ol­lessa
a v a t t u näyttely " K a l e v a l a n maa
j a k a n s a " — avaussanat esitti opetus­m
i n i s t e r i R e i n o O i t t i n e n . Näyttely kä­s
i t t i K a l e v a l a a ja sitä lähellä öievaa
aihepiiriä koskevia maalauksia -ja ku-vanveistoksia
j a h a v a i n n o l l i s t u t t i K a ­l
e v a l an vaikutusta taiteeseemme.
Näyttely oli luonnollisesti auki myös
varsinaisena juhlapäivänä.
. Juhlapäivänä aamupäivällä tekivät
ylioppilasnuoriso ja Kalevala-seura
kunniakäynnit Elias Lönnrotin pat­saalle,
lauluineen ja puheineen sekä
seppeltenlaskuineen.
Juhlapäivän i l l a l l a vietettiin suuri
y l e i n en j u h l a Messuhallissa tasavallan
presidentin j a l u k u i s i e n muiden edus-tushenkilöiden
läsnä ollessa. Läsnä
o l i myös neljä ulkomaalaista Kaleva­l
a n kääntäjää.
Avajaissanat lausui j u h l i e n suojeli­j
a tasavallan presidentti, joka ilmoit­t
i hallituksen tehneen esityksen JO
m i l j o o n a n m k : n myöntämisestä kan­sanrunouden
tutklmukselleihme. Juh­laesitelmän
p i t i prof. Aarne Anttila,
aiheena " E l i a s Lönnrot j a Kalevala".
Päivän merkei.ssä e s i t e t t i in juhlafsa
A h t i Sonnisen j a S e l im Palmgrenin
huomattavat sävellysuutuudet, joiden
a i h e p i i r i on K a l e v a l a s t a . SUmSä h i ­velevän
loistava j a suomalaisen myy­t
i n tunnelmia henkivä oli kuvaelma-maLseksi
järjestetty p a r a a t i , johon s i ­sältyi
vanhaa kalevalaista .musiikkia
OX 69
Nailä levyjä on saaiavana myös sivuliikkeestanune
VAPAUS BRANCH OFFICE
6 Bay St. Port Arthur, OnL
alkuperäisin instrumentelri esitettynä
j a parinkymmenen omiin kansallis­pukuihinsa
pukeutunein esittäjän l a u ­sumat
katkelmat erikielisistä .Kaleva-,
loista.
M a i n i t t a k o o n , että presidentti pe­rusteli
määrärahan esittämistä Kale­v
a l a n tutkimukseen s e u r a a v a s t i : , " N y ­kypolven
suomalaisten ktinhlatehtä-v
i i n kuuluu .syventää j a laajentaa ka­levalaisen
kulttuuriperintömme tutki­mista.
Tästä tietoisena on h a l l i t us
tämän juhlapäivän johdosta päättä­nyt,
että keväällä eduskunnalle esi­tettävään
ylimääräiseen lisämenoar­vioon
otettavaksi esitetään 10X>00,000
markan määräraha myönnettäväksi
Suomalaisen K i r j a l l i s u u d e n Seuralle
kansanrunou5arki.ston kehittämistä Ja
järjestämistä seka sen p o h j a l l a tehtä­vää
tutkimustyötä, varten. Tämä pää­tös
on osoitus siitä rakkaudesta ja
kiintymyksestä, j o t a meidän sukupol­vemme
tuntee Kalevalaa kohtaan.
Olen vakuuttunut siitä ettS eduskun­t
a on osoittava asiaa kobtaanr samaa
harrastusta k u i n h a l l i t i i s k i n määrä-rahaehdotuksen
joutuessa sen käsitel­täväksi.
Toivon, että tästä lahjasta
on muodostuva kaiisamme eri piire­jä
yhdistävä yhteinen kuniiianosoitus
kansanrunoudellemme ja- sitä tutki­valle
kansalliselle tjeteeUcmme."
M a i n i t t a k o o n myös/että juhlapäi­vän
johdosta antoi kalevalaisten ru­n
o l a u l a j i en harras j a ansiokas muo-v
a i l i j a kuvanveistäjä Alpo SalJo Jul­kisuuden
edustajille tilaisuvdoa sil­mätä
työhuoneessaan lallnkai^ Sää­tiön
talossa mm. Kalevalatalo-suun-n
i t e l m i i n s a . S a m o i n taidemaalari A a r ­no
fCarimo antoi Juhlapäiväksi Strtnd-
Idrjaiilja ettmftntyOn. mlkfi laajuudes-saanob
vidlia vertaa. Kun katselee
taakse(ÄIn WllU8^ Ja rikkaa­seen
tuotanto(>ä j a tuikil lähnnmln
hBncn kehltjstUn. muodosttni kuva
haryinäiSi^O |hotI4niolis^^ persoonal-
Usaudesta,' ii>ki oli samanaikaisesti
kaukönftklii; utopisti, radikaali, po-
UQikkö Ja' Bpsianoin kirJalUsuuden
nUellkuvItukselllläten. hahmo. Hänen
yfateldnmtakritUttlnsä oU täisin vaU-la
pel(mtuntel4en sianelmia s i v ^
kohtia. J i ^ d n b l n e n yrttyksensä Joh­taa
sinirten' valtiomiesten politiikkaa
omien ajattts1«nsa mukaan, on tehnyt
iiäneet monim' sllniissft hieman oma­laatuiseksi,
niin el voida kieltää, että
hänen äjattiksiUaan ön ollut meikltys-
G. H. Wells, tiyncyl v.'l866 pienessä
Bromleyn kiiiupuiiglssa Kentissä. Per­he
oli köyhä ja |iJLn oli nuorin kolmes­ta
veUekMstft. Vailla pienintäkään
kiumianhlihoa. HSh hankki perheelle
hiukah toinie€ntUIon miUbin eri suur­tilojen
puutarliurina Ja miiloln am-mattlinalisiena
kifiket^pelBajana. Xiti.
plehl, arka.sjiväfitl uskonnollinen n a i ­nen,
J(Aä fdluif^mmin oU palvellut
kämiTUieliih%, parhaansa mu­kaan
'k<^^£t!ia fierheeh vaatimatonta
taloutta tCikem&Uä ompelutyiitä. Well6
aloitti koulunkäyntinsä, iseitsemänvuo­tiaana,
mutia' »emiiodoiStui kuitenkin
katkonaiseksi, sillä binicn oli kerta
tbiJBensa . JSÖKen* fdvAn samoin kuin
V)elJ<fflsäktoC'.ke*eytettavä koulUn-kSynUbsä
Ja ty(leket^he(tävä kirjoitte­lijana
vaatetlisickuppa-Blaila. KoulUn-k^
yiäU p9ätty!l hapen ollessaan 13-
viiotias. Ja' sftä .^siirasi ^sarjä epäon-ntetuhelti
y^tykslä . sehiytyä omin
iiciuvijin. Hinen jtaulaäyiijtyksensji oli
inöhissa 6tihtebBä;pinitteemxien ja hän
Janosi Ueioja;']^^^^ pii pakoltettu
its« ansjiltMin^ttn v tioimeenttilbnsa.
YriUttyääii ^ ö S t in dila bthana Herra­naan
Ja Uytäi^ttä. minkäänlaista
kiihteätä tofiheenttiioa-. kirjoittautui
Wells K c h d i ^ b h s Normal School of
dcienoe(!n-k<»keak(ndtiun; mistä myö-faeinmln
mubdilstui. Lontoon yliopisto.
K Q t i ^ k o u I u ^ t i r ^ i K n t e i l i . n i i h i n ai­koihin
suuri T . H, Huxley — panvi-nin
taistelutoveri — Joka opetti biolo­giaa
Ja hänen opetuksensa muodos­tui
ratkaisevako We)lsln älnutlaatul-seUe
eiämähtySile.
Päätettyftäp kölinen vuoden määrä­tietoisen
oplskieluh Jälkeen koulun­käyntinsä
oU WeUsaiä Jälleen edessä
välttämättömyys'ansalta itse toimeen­tulonsa.
Häh päättyikin erääseen y h ­distettyyn
kirjeopistoon Ja ylioppilas-leipomoon
Ja ansaitsi niin Ixyvinr että
voi solmia ävl<ailtori nuoruuderirakas-tettunsa,
crftän lontoolaisen i$erkktm-sä
kanssa.' AyloUitto muodostui kui­tenkin
lyhytäUcaiseksi, koska nuori
vaimo el ymm&tänyt lainkaan puoli­sonsa
aattel^ Jä alkavaa kirjailijau­raa.
Avloeryh Jälkeen Wells alkoikin
todenteolla kirjirijttaa. Aikaisemmat
yritykset olivat thusertavasti epäon­nistuneet,
mutta nyt K^sl hän Itsensä
ja tyylin. Joka parhaiten soveltuu hä­nelle.
Hän antoi mielikuvitukselleen
vapaat ohjaka^t. Ja pian silmät avau-tulyat
byomaamaah erikoislaatuisen
kirjailijan^ Tarjouksia Ja tilauksia
alkoi saapua saiioma- Ja aikakausleh­tien
toimituksilta Ja kim menestys oli
kerran saavutettu, se seurasi häntä
koko elinajan. •
Muuaii englantilainen kritiikko ja­koi
kerran WelWn kirjailijauran kah­teen
kauteen. 'Ensimmäinen niistä al­koi
V. 1W5 Ja päättyi V. 1907. Toinen
kausi, J ^ tMiftt^ hänen kuolemaan­sa,
aOciM y. tKfU. Aikaisempi tuotan­to,
Jollötn Mti'anU)4 leimuavan tek-niinisbiolögisM
mielikuvituksensa vh--
rata uioS ^ u l » Veitietyylislssä teoksis­sa,
löi perustin bänen kuuKtlsuudel-leeh.
Kuhahan myöhemmin ryhtyi
Jtiunruttamään soelallsti-fadikaatisia
aatteitaan romaandhlnsa ktunmastut-
U se Bkxblä lukijoita. Jotka olivat tot­tuneet
IQytiUnlän Wel]sln teoksista
pelkkää mielikuvitusta. ,
Muuan Wellsln aikaisempia teoksia
" H M Time Machine^ kuvaa pikamat­kaa
halki vtaosisatojen aina.vuoteen
80.270. Kirjassa "-the Star- antaa hän
maan tuhoutua sen <^ kulkevasta
meteoorlsta. Muissa teoksissa hän
a i t t a a . M a r s i n Ja Kuun mitä merki-tyfn^
rfiHgffftnrfill olcnnöQla.
K tm W ä l 5 vuosisadan vaihteen Jäl­keen
s i i r t y i n o r m a a l i i n nykyajan ro-m
a a n l l n . oli hänen >-aikea jättää k o -
k n o a a n ensimmäistä v a i h e t U a n . H an
käytti taitavasti vaikutusvaltaansa ja
mahdollisuuksiaan mielikuvituksellise­na
k i r j a i l i j a n a käsitellen fantastisissa
muodoissa i n h i m i l l i s e n t a h d o n j a h a l ­l
i n t a t a v a n probleemia. Samoin k u in
Pope h&n katsoi helpommaksi käsitel­lä
sosloligisla probleemoja satujen
muodossa. Muuan nästä saduista.
•*The Food of G o d s " ilmestyi k i r j an
muodossa v. 1904. Se a l k a a i r v o k k a a l ­la
m i e l i k u v i t u s t a r i n a l l a tiedemiesten
aikaansaamista suurliusmuutoksista j a
päättyy ainutlaatuisen uuden j a kuo­h
u v a n iTinhan välissen sankarilliseen
taisteluun. L u k i j a t olivat huvittunei­ta,
m u t t a kuitenkin s a m a l l a järkytty­neitä
sadun jättiläismäisistä vuohista
Ja r o t i s t a.
Monet Wellsin näkemyksellisistä e n ­nustuksista
ovat sittemmin muuttu­neet
aineelliseksi todellisuudeksi. Jo
tämän vuosisadan alussa ei hän v a in
DIXIE DEAN
canadalainen pianoharmonikan mes-tarisoiitaja.
Joka oseui on esiintynyt
CBC:n ohjelmassa.
ennustanufensimmäistä maailmanso­t
a a , v a a n myöskin n c aseet, j o i t a siinä
tuillaan käyttämään. V. 1908 hän k u ­vasi
miten ilmasota muuttaa sodan­käynnin
kolmiulottuvatseksi j a poistaa
eron slviillväe.stön j a sotivien joukko­j
e n väliltä. V. 1914 a l k u p u o l e l l a hän
' j u l k a i s i futuristisen kertomuksen, mis­sä
kuvataan yhteiskuntajärjestyksen
luhistumista seurauksena atomipom­m
i e n käytantöönottamisesta sota-asei­n
a . Wellsln " H i s t o r i a n ääriviivat" t o ­distaa,
ettei hän ole v a i n totuuden
läpitiuikema tulevaisuuden ennustaja,
vaan kykenee myöskin yllättävän p c -
rehtyneestl kuvaamaan meimcitä a i ­k
o j a Ja ajattelutapoja.
Ensimmäisen maailmansodan jäl­k
e e n Wells y r i t t i toteuttaa aatteitaan
käytäiinössä. K u n F r a n k l i n Roosevelt
a i k o i lucda suunnitelmataloutta U S -
A:ssa, uskoi Wells sen merkitsevän hä­nen
aatteillensa toteuttamasta. Hän
t u i i s l myöskin suurta mielenkiintoa
L e n i n i n oppeja k o h t a a n j a seurasi hä­n
e n toimintaansa suurella myötätun­n
o l l a . K u i t e n k i n yritykset yhdistää
amerikkalaiset j a venäläiset kokeet ja
yhdensuuntaistaa ne Wcll£in aatteiden
kanssa epäonnistuivat.
H. G . Wells oH suurisuuntainen y h ­teiskuntafilosofi,
jonka koko elämä o l i
m a a i l m a n p a r a n t a j a n kärsimättömän
uudistushalun läpitunkema. Hänelle
merkitsivät aatteet kaikkea. Hänen
tunnuksensa olf: "Rakentakaamme
uusi järjestelmä — ennen kaikkea r a ­kentakaamme".
"Kohtaus Elbellä"-fil-millä
suuri menestys
Moskovassa
Viime t i i s t a i n a a l e l U i n Maskovas.sa
esittää " K o h t a u s £lbcllä"-filmiii Ja ss
sai suuren yleLsömensslyksen ensim­mäisenä
pälviinä.
Tässä fiineissä c.sitetäan amerikka­l
a i s t e n , j a neuvostosotilaiden ensim­mäistä
kohtausta Elbcllä Ja sitä ys­tävyyttä
mikä s i l l o i n valltt.s| heidän
välillään. Myöhcnnnin .slinu esite­tään
kuvaus k u i n W a l l Streetin Impc-r
i a l i s t l t elvyttävät natsismiu Sak.s;i.s.sa
j a köyttävät sen k a n n a t t a j i a neuvos­tovastaiseen
vakoiluun. Edelleen sii­nä
korostetaan sitii, c l U i .sillein k un
atnerikkalaLsct ovat hyv«ntahtoi.sia
n i i n ystävyjs on mahdollista molem­m
i n puolin.
Lauantaina, maalisk. 12 p., — Sat. Märch 12
Kysymys: V a p a u d e n Julkaistiin
äskettäin pieni kirjoitus. Jossa felos-l
e t a a n kuinka monta k u t a k i n k a l a ­l
a j i a saa ottaa ja pitää hallussaan
talvikalastuksella ollessa. Nyt on h e ­rännyt
vöittelyä siitä, että saako kaik-k
i a kalalajeja olla kalastajan hallussa
yhtäaikaa vaiko vain yhtä .lajia ker­r
a l l a a n . P.vydän toimituksen vastaus­ta.
— Talvikalastaja.
Vastaus: Täkäläisten rlistavlran-omaiston
lausumion mukaan saa k a ­l
a s t a j a n hallussa oUa määrätty määrä
k a l k k i a Im-allisia kaloja. Esimerkiksi
hänen hallussaan saa o l l a yhtäaikaa
kuusi kuhaa, kuusi haiukea, v l l s l järvi-rautua
j a 25 ahventa, eli yhteensä 42
k a l a a .
Kuulumisia
filmialalta
bergin taidesalongin näyteikkunoihin
joukon B : i ^ a l a n kUTitU8t<Htäan, Joi­ta
tain mx^io ^öskenneDyt huomatta­van
pttldUle.
TinonnoniRcsti oU Kalevala-Juhlia
järjertetty myte maaseuduillamme
sutirllla Ja plenQli paikkakunnilla,
voidaan sanoa kautta maan. Sano-maldkUstteune
on reagoinut asiaan
fayvta Inmnattavaatl Ja myötitnntoi-aestL
U ^ M P i i f l t f t ' on saapontit l u ­kuisia,
i^rvj^t^rkM mm. Amerikan
snorrtalatrtoi Jceskimdesta Kalevals-ten
50-vuotlsJahliaJtiIkaisn t a i v a l l a n
preatdentine Ja kalkille Jtdilien iriUltoi-tanaaiisisBi
Moskovalainen ftlmltuotlamo Mos-
( i lm valmisti uuden elokuvan laajan
menestyksen saavuttanoen B. Pole-v
o jn romaanin "Kertomus oikeasta
ihmiscstä"-klrjan mukaan. Monet
ovat ennustaneet elokuvan epäonnis­tumista
pitäen mahdottomana siirtää
valkokankaalle kertomusta miehen
kamppailusta fj*ysillistä vajavaisuutta
vastaan. F i l m i n ensiesityksen jälkeen
k i r j o i t t i tunnettu k i r j a i l i j a Nikolai
V i r t a L i t e r a t u r n a j a Gazetassa, että
k a l k k i epäonnistumlsennustukset ovat
Joutuneet häpeään.
Käsikirjoituksen tekijä M . S m i m o -
va, ohjaaja A. Stolper j a kuvaaja M .
Magidson ovat luoneet voimakkaan
taitecllL'ien f i l m i n , jota parastaikaa
esitetään 22 Moskovan elokuvateatte­rissa
ja klubissa. N y t tästä elokuvar.ta
tehdään 1,200 k o p i o t a t a v a l l i s t a filmiä
j a 300 kopiota kaitafilmiä varten.
BrittilälsiBtä studioista panUin tk.
toisen viikon a i k a n a työstä pois k a i k ­k
i a a n 1.000 filmityöläistä j a teknikkoa.
B r l t e n n l a i s a o n k a i k k i a a n 26 elokuva­yhtiötä
ja: niistä on n y t 19 kokonaan
toimetonna kUpailevlcn hollywoodi-l
a l s t cn f i l m i e n t a k i a.
• • •
L o d z i n läheisyydessä Pijolasfsa v a l ­mistuu
tämän vuoden kuluessa uusi
filmiäteljec. Ensi vuonna rakenne­t
a a n Varsovaan uusi n c l i h a l l i n c n f l l -
mauslaitos. • * •
M a i n ' ; s t u s o n voimakas ase — eten­k
i n amerikkaiainen mainostus. N U n -
pä mainosrumpujcn taivaaseen saak-
Jta ylistämän, mitä hälkäilemättömin-tä
propagandaa edustavan atomipom-mlelokuvan
" A l k u vai l o p p u " mainos­tuksen
vaikutus on ulottunut Suomen
fUmilarkastamoon asti. M a i n i t t u t a r ­kastamo
vapauUi tämän röyhkeän
elokuvatekeleen kokonaan verosU. a l -
v a n k u i n se olisi Joku dokumcntaarl-f
i l m i . Dokumentaalisuutta ei filmissä
kuitenkaan ole m u u t a k u i n muutama
metri atomiponuniräjähdyksestä ja
t a l t e e l l l s u u U a ei senkään vertaa. M u t ­t
a t a i t e e l l i s u u i el Suomessa, olipa m
k u i n k a korkea tahansa, vapautokaan
Catiadalaisct kirjailijat
ovat ahkeria
Toronto. _ W l l l 11. B i r d , h a l i f a x l -
l a i n c n k i r j a i l i j a sanoi h i l j a t t a i n , että
cauaf^aliiistcn k i r j a i l i j a i n tuotemäärä
niid!?n tietojen pciustcclla, j o i t a hiin
.sai mittkallaon Cnnudan halki h i i m -
mästytti häntä.
" C n a d a l a l s c t k i r j a i l i j a t tuottavat
kaksi kertaa enemmän teok-sla kuin
.mitä odotin", sanoi mr. p i r d . Cana­d
i a n Authors AK.sociationin president­t
i , eräälle haastattelijalle. "Minä t a ­p
a s i n 11 Ihmistä j o t k a olivat j u u r i val­mistaneet
novellin. Ja o l i Jatkuvia t o ­disteita,
että useat canadalaisct myy­vät
artikkeleja ym. amerikkalaisille
j u l k a i s u i l l e .
" E d m o n t o n i i i kaupunki hämmils-t
y l t l minut. K i r j a i l i j a t siellä ovat a k ­t
i i v i s in k o l m e n a eri ryhmässä j a ovat
Jo kirjoittaneet neljä kirjan.
" J o k a paikassa kirjailijajoukot oli­vat
minua vastassa a.semalla. Minä
. t u t u s t u i n erääseen k i r j a i l i j a a n , joka
ansaitsee noin $5.000—$6.000 vuodes­sa,
vaikka el yksikään canadalainen
toimittaja halua ostaa hänen k i r j o i -
luk-slaan."
M r . B i r d i i i mielestä tämä kuvaa
canadalaLscn k i r j a i l i j a n asemaa kaut­t
a Canadan. Hän kertoi erää.slä n a i -
.scsla lännellä, Joka myy runojaan
$25 ja $30 Ncvi^ Y o r k Timesille ja
muille juIkaLsuillc mutta kun tämä
saina h?nkllö tarjo,sl yhden mnonsa
kotikaupunkinsa sanoma l e h t i t o i m i t t a ­j
a l l e , joka maksoi $1.50—$4 muista
runoista, tämä neuvoi hänet l i i m a a ­maan
runonsa "scrapbookaan" ja
unhoittamaan runouden tykkänään,
k u n hänellä cl ollut siihen yhtään
taipumusta.
M r . B i r d sanoi, että hänen mieles­tään
ci canadalaisla kirjoja mainos­teta
tai korosteta tarpeeksi hyvin.
Merimiehet pitävät
arvossa työtä
heidän puolestaan
Guelph. — M e l Thompson, a4-vuo-tios
merimies, Joka v a p a u t e t t i in äsket­täin
O u e l p h i n vankilasta, kärsittyään
kuuden kuukauden tuomion, minkä
hän sai uniotolmlnnastaan merimies­t
en lakossa viime kesänä, sanoi täällä,
että vankiloissa olevat merimiehet
ovat hyvin i l o U l a j a k i i t o l l i s i a siitä
työstä, m i t a Seamcn'8 Defciu>c C o m -
mittee tekee heidän hyväkseen.
"Minä en ole koskaan aikaisem­min
ollut vankilassa eläissäni". Ha­noi
Thompson." JoH Joku olisi sa­nonut
minulle ennen vankilaan
Joutumistani, elttt minä Joadun jo-nSin
päivinä vankilaan vnlotol-minnan
takia, olisin minä nanm-nui.
Minä en olisi voinut kövitella
»rllaisen olevan niahdoliist» Cana-da&
sa. Mutto oppia ikä kaikkia."
ArAPAUl^EN
Laivalippufmmdo
E D W I N S U K S I
T r a u s - A t l a n t i c Passenger Confc-xcnccn
valtuuttama asiamies
Edustamme melkein kaikkia Joh-tavimpia
valtamerillnjoja. Suun-nitellessanne
matlcaa Suomeen tai
muihin E^uroopan maihin, voitte
tuottamuksella kääntyä puoleem­me
lippu- ym. matkaa Icoskevlaa
asioissa.
VAPAUS STEAMSHIP
TICKET AGENCY
/ EDWIN SUKSI
V a l t u u t e t t u asiamies
P. o. Box Sudboty. Oat
nir
.U<,A
filmiä verosta, sillä esimerkiksi 3«ark
Donskoin flhhlä "Elämäni yliopistot"
o n verotettu 35 prosentffla.
SÄÄSTIVÄT SÄHKÖÄ
Isä. ylläUäessään tyttärensä j a sat-t
u m a l t a vierailemassa olevan nuoren
miehen istumassa |^roeä«ä, kysj-y:
— Mitä te täällä teette?
— Me säästämme sähköä.
Kuulumisia Salmon
Armista, B. C.
Halmon A r m . B, C. — Täältä cl ole
näkynyt pitkään aikaan k i r j o i t u k s ia
Vapauden palstoilla. Oil."iih3n sitä
a i n a Joitain uutLslakln, k u n väin t u ­l
i s i k i r j o i t e t u k s i.
T a p a t u r m i a täällä on f>altunul pit­k
i n talvea, m u l t a tietoja nliiitä e! ole
t u l l u t lähetetyksi Vapauteen. Mutta
n e k i n ovat Jo vanhoja, joten jääkööt
kertomatta täasäkln.
Keväitä tässä on f x l o l c l lu lällakln
paikkakunna 1 l a . VaiicouvcrlKKji KC on
Jo ollut tätä klrJolUacfiKa parisen v i i k ­koa.
Ilmat ovat täälläkin, olleet «ic-vät
Jo p a r i n v i i k o n a j a n . mutta l u n ­t
a täällä satoi n i i n paljon, etla «itä
on vieläkin jäljellä. Nyt Katcke vet­tä,
joten kai .se vie lumenkin.
Täällä vieraili kuolemakin Kuom^i-laisten
keskuudessa, vieden tällä ker­taa
W m . Mäen. Joka oli. parhaa;*:*
miehuuden iässä, vähän y l i 40-vuoli33,
Kolme paikkakunnan asukasia on
sairaalassa, nimittäin mr. ja mr«
J o h n Luoma, «ckä mr«. J , Mlkkel-^son
He ovat jo k a l k i n yli 70-vuotlali3.
J o h n Luom^ oli kaatunut l i u k k a a l la
k a d u l l a . Jolloin lonkkaluunsa murtui
Mr«. Luoma i^airastaa sokeritautia.
Mr«. M i k k e l w n on ollut Kairaalas';a
j o u ^ m p r i a kertoja tämän talven a i ­kana.
,
Sanovat työttömyyden jo rupeavan
kurkistelemaan nurljan tskaa. E l i n ­k
i n Vancouverissa j a mui.%akin B C : n
kaupun«eis;a on pSljon työttömiä.
Toivotan haukkaa kevättä Ja sen
Jälkeen kesää Vapauden toImitukj>€l-le
ja lehden lukijakunnalle. Yks'
täältä.
Yleisamerikkalaiset
kisat pidetään 1951
Buenos Airesissa
New VorU. — Y h d y s v a l t a i n olytnpia-lalsyhdLstykscn
presidentti A * v c ry
Brundagc on todennut, että yleisame­rikkalaiset
kisat, jotka ull a l k u j u an
miiurä pitää 1942, m u t t a Joiden pito-ajak.
si määriteltiin sen jälkeen 1946.
t u l l a a n lopullisesti pitämään Buenos
Aire£i8.Ha helmlk. 25 j a maalisk. 6 päi­v
i en välisenä aikana. Asiasta t e h t i in
päätös viime olympialalskisojen a i k a ­na
Lontoossa pidetyssä panamcrlkko-lalsessa
urhcllukongrcsslsfia, Jossa o li
edustajia 12 läntisen pallonpuullskun
mausta.
K i s o j e n ohjelma käsittää naisille
r a t a . Ja kcnttäturhcllun. m i e k k a i l u n,
u i n n i n , sukelluksen j a tenniksen. M i e ­h
i l l e on näiden alojen lisäksi k i l p a i ­lut
basepallossa, koripallossa, nyrk­keilyssä,
• pyöräilysBä. ratsastuksessa,
Jalkapallossa, voimistelussa, painissa,
painonno«toK/ia, poolossa, soudussa,
purjehduksessa Ja nykyaikaisessa v i i ­siottelussa-
Kysymys t a l v i u r h e i l u n filsällyttäml-
.sc«tä ohjelmaan on toistaiseksi vielä
ratkaisematta.
" P a n a m c r l k k n l a l s c t kisat eivät a n i ia
ainoastaan hyviä • k l l p a i l u m a h d o l U -
suuksia urheilijoille, mutta antavat
myöskin mahdollisuuden uusien Ja lä-hcisemplcn
Hileiden luomiseen Amerl-.
k a n demokratioiden kesken", sanoi m r .
Brundage. .
5 Aiiljoonaa^ Saksan ^
naista vaatii rau­han
säilyttämistä
Berlin. — Saksan Naisten Demo­kraattinen
Uitto on UUiettinyt
kirjeen prrsidrntU Tnunanille.
pääministeri Stalinille, pilmlnls-teri
AtUrelle Ja presidentti Anrio-
Iille, joma pyydettin heitA
(amaan uuden sodan pdoa" Ja
neuvottelemaan 'iiansainvUisten
probleemien rauhalliscata ratkai­susta"
— niiden mukan» raahasi*
Saksan kanssa Ja yhtenHtfiti
Hakaan hallituksesta.
Tämin kirjeen oli allekirjoitta­nut
NeoTostolUton miehitysalaciell»
5,286,409 naista.
— Mehiläisiä un k a i k k i a a n n o i n 1.500
e r i lajia.
KALOJA PUUSSA
Chester. N.8. — T^män paikkakun­nan
usukkaut salvat eräänä päivänä
eläviä kaloja — pulsu. Kalojen puis­sa
oleminen Johtui siltä, etUi eräin,
paikkakunnan myllyn pato särkyi. Jol­loin
Iso vesimäärä syöksyi kahdeksan
jolan korkeuteen, heittäen paljon k a ­loja
rannalla olcvim puihin..
f -.
l i ' . »
Hyvästi, Nestor
Sinut oteltiin meidän keakuudcs-tammc,
ystävä. Suureen Tuntematto­maan,
johon kaikki mc ajallanune me-nenune.
McUtä. Jotka tunsimme s i ­nut,
heikon, vanhan miehen, tuntuu
valkealta uskoa sinun kestttneen nel­jä
vuosikymmentä kalvostydtä, « IM
nykyään on vain harvoja kaivosmie­hiä,
jotka kestävät neljännen osan­kaan
tästä ajasta huolimatta nyky­ään
vallitsevista paremmista olosuh­teista
kaivoksissa.
Me tunsimme sinut timperimichenä,
yhtenä parholmmisto. Kun sinä työ-vällnelnesl
teit puutyöt, «ai olla varma,
että se kesti. Teit iyOsl aivan kuin
niinä päivinä, Jolloin kaivosmiesten
elämä oU riippuvainen puisista tuki-;
varusteista, eikä sementistä Ja teräk­sestä
niinkuin tänä päivänä.
Vanha ystävämme, sinulla ei ollut
alkaa jutella turhia työssä ollessasi.
Mottonasi oli: "Rehellinen päivän työ
päiväpalkasta." Olit rehellinen mies,
etkä koskaan unohtanut sinulle teh­tyä
palvelusta. Suurin vikasi oli —
jo« se vika oli — että halusit aina
maksaa enemmän kuin osasi.
Olet mennyt pois tästä maallisesta
elämästä etkä koskaan palaa. Mutta
me muistamme sinua pitkän ajan. Me
toivomme sinun Jättäneen elämäsi
rauhallisena, mielessäsi nuoruusalkasi
aurinkoisessa Karjalassa, kauniissa
Suomessa, tuhansien järvien maassa.
Jää hyvästi, Nestor Laatunen.
- i Ystävät.
• tn
. . i . . ' >i
•'
I
ff . J »M
, ' »
" 1 - '
< » t i li
SYNTYVÄISVyS
Yhdysvalloissa »yntyi viime vuonna
\L3tXtis^SiAn 3,715.000 l a s i a . Ennälyv/uo-a
oli k u i t e n k i n v. I&47, \u\V,\n *;yntyl,
3,87B/»0 lasta. j
Syvällä surulla Ja kaipauksella ilmoitan, etiil ralias puolisoni
ABRAHAM RANTANEN
nukkui kOoIon uneen Joulukuun 24 p:nä 1919 Kault 8(e. Marien sai-naUmA,
»aira»tettuaan t kuufcatto ankaraa halvaustautia, joka
teki Itänet itokonaon iilininta kyvyitömälua.
Hän oli syntynyt Suomema Saarijärven pitäjä«sä Pylkönmäellä,
Vaasan läänissä, maaliskuun 13 p. 1878 Ja oli kuolIetMaan 70 v. O klb
Ja 11 päivän ikäinen.
Kaipaamaan Jäin minä, hänen vaimonsa Ja kaksi elpiua. olevaa las-ta
ensinunilsestä avioliitostani, poika. Bruno Ja hinen vaimonsa
Kuoma Kaappinen, tytär Raulia Ja hänen miehensä Eiao Aaltonen
ja iap«et Donald Ja Robert. Myöskin Aino vainajan mies Ate Hytö­nen
Ja liänen poikansa Wairrid sekä vainajan reli Ilmari perhei­neen
Negaunecwu« ItfiehiganiMa; kolme siskoa SuomesM» J» lukuisa
Joukko kaukaisempia sukulaisia Ja tuttavU tääUä Ja Suomessa.
K u o l o oli j u l m a j a säälimätön,
veit rakkaimman aarteeni multa.
S u n kätesi u n kylmä j a k o t i tyhjä,
Bun lempeä äänesi valjennut on.
' VaimoNi Anna.
^ iälamä'isä on taisto tuima,
lepo rauha on hauda»Ka.
Nuku siellä taatto kaJlis,
kummun a l l a rauhas-ia.
Huuma Ja Bruno.
H i l j a a karsit tuskat, vaivat,
h i l j a a /sydän raukesi.
M u u t i t «lime mi««* on rauha,
missä lopinii tuxkasi.
Raulia Ja Eino.
V a n h a n vuoden päättyessä l<jppui elosi päivät.
' 6ä muutit luotamme iäksi pois.
, v a a n k a u n i i t muistot Jäivät meille-
Ate Hytönen.
Me saimme joululahjan n i i n raskaan,
kun-kuolo vei taattonune rakkaan.
Lastenlapset Donald, Robert Ja Walfrid.
K I I T O S
Pyydän lausua kauneimmat kiitokset kaiiUIle sukulaisille J a t u t ­taville,
j o t k a otitte o<aa suruuni Ja autoitte vainajaa viimeiseen le­poonsa.
Kiitos Jeaniajille Ja icaikille ystäville j a t u t t a v i l l e k u k i s ta
j a eeppelelstä. K i i t o s A t e l l e k a h v i t a r j o i l u s t a j a H m a r i l l e perheineen,
k u n tulitte.saattamaan A t v a h a m i a viimeiselle matkalle.
ANNA RANTANEN J A LAPSET
R. K. 2, TarrentonuA Saoit Ste. Marie, Ontario.
/ T M '
'"'li'.'!.
: . r -i
i i i ; . ;