Vapaus, July 4, 1950

              Sivu 2 Tiistaina, heinäkuun 4 p. — Tuesday, July 4
(fjSBlSitTS:} — Independent labor
Cftean *of Plönlsh Canadlahs. • E s -
tiabUslifed Nov. 6th,:i9n. iUithorized
as second clasa mali ity t h e F d st
Qffice>:X)epartnient, Ottava. Pul>-
JJsbed ihrtce weekly: T u e s d a y s,
T b u r ^ y s and Saturdays by Vapatis
Publishing Company iLtd^ at 10(^-102
E lm &t, W., SUdbiiiy. Ont^ «Canada.
Telephones: Business Of f Ice 4-4254.
Bditörifll Otttec 4-4265. Manager
E. SuksL Sdltor W. Ekliisd. Malliiig
addziess Box Sodbuzjr, Ontario.
Adve)ttsii«s iates upon i ^ l i t ^ t i o n.
Trdäslatian free « f c h a i ^.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 6J)0 6 kk. 3.25
3 kk. 2 00
^dysvalloisisa: 1 vk. 7J96 6 kki $.80
Suoioessa: 1 Vk. 7.00 6 kk. i25
Ja n^i^ y i t l o j q ^ ^
H y v i n onnistuneen C S J : n soitto- ja laulujuhlan jälkeen suuri ylei­sö
haluaa Icuukauden kuluttua saada yhtä hyvin onnistuneen liitto­juhlan,
missä nuori väki kisailee kilpakentillä, solmii uusia ystävyys­suhteita,
laajentaa maailmankatsomustaan ja ilmaisee samalla jpäät-tävän
kantansa rauhan puolesta, mitä ilman ei minkäänlainen fyysr
kulttuurihen tomiinta voi edistyä,
Viimekäikuluneiden viikkojen aikana bn S C A U L : n liittotoimikun-ta,
liittojuhlaa järjestävä seura South Porcupineh Vtesti, ja st-llaiset
välttämättömät penkkiurheilijat kuin Hankila, Ranta, Alanko ja
Bramiy ylläpitäneet mainostuksen tulta tulevan liittojuhlan hyväksi.
Se on laskettava heidän kunniakseen. Mutta nyt on moninverroin
lisättävä ponnisteluja silFä liittojuhlan onnistuminen on omaksuttava
maanmiestemme koko progressiivisen leirin yhteiseksi asiaksi. Vain
yhteisvoimin j a päättävästi toimien voidaan liittojuhla saada toivo-
' imusten mukaisesti onnistumaan. Tänä vuonna on vaikeutena vielä
se kun progressiivisella leirillä on kahdet suuret kansalliset juhlat ja
tämä sellaisenaan vaatii enemmän kuin kaksinkertaistuttamäan toi­mintaamme
liittojuhjan hyväksi.
Faättakaamme siis lujasti, että liittojuhlasta muodostuu tänäkin
vuonna nuoren väkemme kunniakas arvojuhla, ja. että tästä hetliestä
alkaen kaarilaan hihat tosimielessä ylös ja työskertnellääh yhteisin
voimm liittojuhlan onnistumisen hyväksi.
SYNTYMÄ-
Huomenna, tk. 15 p:nä täyttää Emil
Latvala. 8udbur>-3ta 65 vuotta, Toivo-tänune
paljon onnea päivän s a r t i a -
iimlit
Vanhuudeneläkkeitä
koskevat ehdotukset
^Teinen $40 kiiukali^eläfeiB 70-v. ja vaiHiuuden-apua
sitä talrvitseville 65—69-vuotiaille
iVljkä on todeiia uutta räull^^
M i k l i on todella uutta nyt käynnissä olevassa maailmanlaajuisessa
rauhankanipanjassä, niikä on saanut niin suunnattoman suuret mitta-subteet?
.Luonnollisesti siinä ön monta aivan uutta piirrettä. E i ole koskaan
aikaisemmin ihmis^kunnan historias,5a suoritettu maailmanlaajuista
nimien keräystä kansainvälisen rauhan säilyttämiseksi. .Asiallisesti
puhuen nyt käynnissä oleva rauhankampänja on määilmanläajöinen
yleisfUinestys, missä kaikkien maiden jokaisella kansalaisella ön t i ­laisuus
lausua painavan sanansa rauhan puolesta. Milloinkaan en­nen
ei, ole tällaista yleisäahestyslä suoritettu.
Uutta luonnollisesti on sekin, että huomatut valtiomiehet, maail­mankuulut
tietlemiehet, unionistisen liikkeen Ja kirkkojen monet joh­tajat,
kuten miljoonaiset tavalliset ihmiset ovat allekirjoittaneet Tuk­holman
kokouksen rauhanadressin, Uutistieitojen niukäan yli 100
miljoonaa yksilokansalaista on jo allekirjoittanut k.o, rauhanadressin,
Ihmi;5kunnan historiassa ei ole koökaan ennen nähty mitään näin laa­jakantoista
lukettä.
Mutta ylUmdinitunlaisten seikkojen yläpuolella on sittenkin yksi
aivan uusi tekijä, minkä Icäikkicn rauharipuolustajain pitäisi aina
muistaa kerätessään nimiä Canadan Rauliankongressin adressiin ja
joutuessaan keskusteluun sellaisten henkilöiden kanssa, jotka poliitti­sesti
toi tiskonnoUisesti ajattelevat toisin kuin me,
-Tamii aivan uusi erikoispiirre, mikä hostäa rauhanpuolustajain
maailmanlaajuisen kampanjan ;kaikkia edellisiä yhteisrjntamakäm-panjpita
korkeammalle tasolle, on tämä: Tukholman kokouksen rau-hanadressissa
vaaditaan atomiaseen, hirvittävän Joukkotuhon ja hyök-kayäaseen
laittomaksi julistarhista sekä. tiukkaa kansainväliltä kont­rollia
tämän paatoksen tofeUttamiseksi.. Edellee?n siinä ehdotetaan
etta julistetaan etukäteen sotasyylliseksi se maa mikä ensimmäiseksi
kayttaa atomiasetta mitä tahansa maata vastaan.
Kuten huomataan, Tukholman 'kokouksen rauhanadressi ei m i i - .
Iäua..lavalla määrittele cfikä pyri määrittelemään sitä MIK.A H A L L I -
i t f S on vastuus.sa. nykyisestä sodanvaarasta. Rauhaa puolustavat
ilyjliset voivat olla tiiysin erimielisiä siitä, mikä maa tai mikä ryhmä
i r ^ i t a on aiheuttanut .sodan vaaran. Esimerkkinä voidaan mainita,
että meidän lehtemme harkittu käsityskanta on. Jotta sodan vaaran
on aiheuttanut Yhdys\'altain hyökkäävä imperiaHsmi. Mutta Tuk­holman
kokouksen julistus jättää rauhanpuolustajain omaksi asiaksi
ratkaista mista sodanvaara tulee,'
-Tukholman rauhanadressin sanamuoto ja sisältö ei l i i o in velvoita
e i l ia sido allekirjoittajaansa arvostelemaan puolella sanallakaan (eikä
ti^emaan) Lontoon, Washingtonin, Moskovan, Parisin tai "Helsingin
ohjelmaa. Rauhanadressin allekirjoittajan edessä ei ole minkiiän hal-
Irtjaksen ohjelman hyväksyminen tai hylkääminen. Esimerkkinä mai­nittakoon
viela Marshallin suunnitelma j a Atlahtih flakti, joiden suh­teen
meidän lehdellämme on harkittu kiclteineiv kanta, mutta Tukr
holman kokouksen adressi ei tällaisissa asioissa määrittele kantaa
piibleen eika toiseen,
Tukholman kokouksen rauhanadressii sanoo selvästi j a tinkimättf)-
masti, etta sota.syyllirien on se hallitus - r - olkoon se minkä maan hal­litus
tahansa — mikä ensiksi pudottaa atomipommeja mihin tahansa
maahan — silla atomipommit tappavat ja silpovat.miljoonia ihmisiä,
iniehia, naisia, lapsia ja vanhuksia,
"Samoin Canadan Rauhankongressin adressin suhteen. Sen isisältö
on aivan samanlainen kuin Tukholman kokouksen rauhan adressikin.
Canadan Rauhan Kongressin adressin allekirjoittaminen ei tarkoita
jonknn hallituksen ohjelman hyväksymistä täi toisen hallituksen oh­jelman
hylkäämistä. Päinvastoin kysymys on siitäj että rauhan oh­jelmaa
vaaditaan kaikifta hallilid-siHa ja samalla sanotaan käikiUc
hallituksille, etta rauhanpuolustajat pitävät sotasyyllisinä mitä tahan-sa^
hallitusta, mika ensimmäiseksi käyttää atomiaseita.
Canadan Rauhan Kongressin adressin allekirjoittaminen ei mer­kitse
edes sitäkään, että henkilö hyväksyy Canadan Rauhankongres-siq,
ohjelman ja toimintamuodot sellaisenaan. Se tarkoittaa vain sitä,
että allekirjoittaja haluaa ilmaista kantansa rauhan puolesta ja hirvit­täviä
joukkotuhoaseita vastaan.
3'odella uutta ja kauaskantoista tässä rauhankampanjassa on siis
sert laaja perusta, mikä nousee kaikkien puolue- ja ryhmäpyyteideh
y l ^ u o l e l l e ,
J'ama myös selittää sen miksi niin paljon poliittisesti, uskonnolli­sesti
j a muuten eroavat ihmiset ovat ennen tuntemattoman suuressa
joukkomitassa allekirjoittaneet Tukholman kokouksen rauhanadressin.
ja kun asiaa käsitellään tältä pohjalta, niin silloin on myös mahdol­lista
se, etta kaikki hyvää tarkoittavat täkäläiset maanmiehemme,
hetdan poliittisiin ja uskonnollisiin mielipiteisiinsä katsomatta, alle­kirjoittavat
taman rauhanadressin, sillä meilFä kenelläkään ei uhkaa­vasta
sotlasta ole mitään hyötyä, vaan sanoinkuvaamattoman suuria
mcpetyksia.
Selittäkäämme siis rauhanpuolustajain kantaa oikein j a tehosta­kaamme
toimintaamjne mmien keräämiseksi tähän rauhanadresslin.
AME.V
. . . Raklttelu sensijaan ei ole a r ­vostelua.
Eikä se ole rakentavaa.
M u t t a meidän yhteiskunnassamme
o h s e l l a i s i a k in otuksia, Jotka luulevat
olevama suuria Järkiicankkuja k u n o-saavat
päivästä toiseen r a l d t e l l a k a i ­k
i s t a keskuudessamme Ilmenevistä
seikoista.
Eräs tällaUien tyyppi on sanoma­lehtimies,
joka Julkaisee jatkuvasti
tehdessään u u t i s i a j a k i r j o i t u l i s i a . j o l s -
sa monilla eri t a v o i l l a väritettynä
koetetaan lukijaan istuttaa käsitystä,
että tämä yhteiskunta o n k e r t a k a i k ­k
i a a n romukoppaan heitettävä . . . —
"Sosialidemokraattisen" Toronton V a -
Ipaan Sanan, Kiviperän Pelcka. kesäls.
^29 pnä 1950,
b l J L L E S I N TYÖTÄ SANOO
N Y . I I E H A L D T K f B U NE
New York. — Republikaanisen
"Nev/ Y o r k Herald Tribxmen" Wash-i
n g t o n i n kirjeenvaihtaja Hömer BIgart
paljastaa, että valtiödepartmentin r e ­publikaaninen
neuvonantaja J . ^"03-
ter Duiles matkusti viikko s i t t en K o ­reaan
valmistamaan siellä pystytettyä
f a s i s t i h a l l i t u s t a hyökkäykseen.
k a h t a viikkoa aikaisemmin varoit­t
i Synghman R h e e n Washlngtohin e-dustaja,
John Myun Chang, että
Rheen hallitus " o n sisäisen luhistu­misen
p a r t a a l l a ' ' j a vaati taistelulen­tokoneita
j a m u i t a aseita taistelemaan
omaa katkaansa vastaan.. Tämän
Rheen lähettilään vetoomuksen seu­rauksena
mätkUsti J o h n Foster D u i ­les
Koreaan, sanoo Homer B i g a r t H e ­r
a l d Tribunessa. Ja D u l l e s i l l a o l i m u ­ltanaan
suurmitelmat aseellisesta
hyökkäyksestä pohjoiseen, vaikkakin
B i g a r t sanoo, että on "ilmeistä, että
b u l l e s el sido Yhdysvaltoja sotaan
Etelä-Korean puolesta." — Eteenpäin
uutistieto.
Ottawa. — V i i m e k e i k i y i i k i c n i . e s l -
t e t t l lh pärlaineiitih alahOonceUe y a n -
huudmeläkeasioita tutkineen j a icäsl.
telleen a l a - j a ylälraoniesh yhteisen
komiteäh Äilettotö, Jonka sanotaan
s a a n ^ feri puolueiden ryhmffcn ja
hallituksien yfcstaiielisen kannatuksen.
Se on s i t en a l a i n e n kompromisseihin
perustuva aisiakirja, jonka toteutta­misesta
uskotaan olevan toiveita
mahdoilisesti Jo tulevan vuoden k u - :
luessä. .
Mletinnöäsä ehdotetaan k a k s i t a h o l ..
sen sutihiiitelman käytäntöön soveI>
tamlsta. finsinhS&in, että Icaikille ^70
vuoden iän saavuttaville maksettai­s
i i n $40 k u u k a u t i n e n vanhuudejielä-ke.
Tähän nähden ei olisi mitään
muuta kelpoisuijisehtoa k u i n että a -
sianomaisen ienkilön edellytetään
asuneen vähintään 20 vuoden ajan
Canadassa, kuten nykyihenkih la:in-säädäntö
edeuyttää.
tJusi ehdotus on se, että vanhuu-denapua
maksettaisiin 65-vuotiaUle
Ja sitä vanhemmille, jotka ovat a s u -
,neet 15 vuoden ajan Canadassa eivät-
Jcä ole vielä kelvolliset saamaan y l e i s,
tä vanhuudeneläkfittä. Tämän v a n -
huurenavun saannin ehtorui olisi n y ­kyiset
edellytykset eläkkeen s a a n t i i n,
k u i t e n k i n sillä tavalla lievennettynä,
että rohkaistaan avun saajia h a h k k l -:
maan lisätuloja maksettavan avun II-säksi.•
'•/ •
Mietintö käsittää k a i k k i a a n noin
satakunta s i v u a j a joutuu se h a l l i t u k ­sen
härkittavak.sl heti sen jälkeen
kun alahuone on läTitenyt kesäloirial-le.
Hallituksen odotetaan hyväSjsy-väh
sen pääpiirteissään j a alistavan
s i i h e n perustuvat elidotuksensa syys­kuussa
tai lokakuussa kokoontuvalle
maakuntien edustajien konferenssil­le.
Jos asiasta päästään y k s i m i e l i ­syyteen
maakuntien kanssa o n m a h ­dollista,
että a.slaa koskeva lainsää-döntä
voidaan hjryäksyä alahuorieen
tulevan 'kevättalven istuntokauden
kuluessa j a edelleen o n mahdollista,
että uudet säädökset astuvat voimaan^
Jo t u l e v an vuoden aikana. M u t t a k u ­ten
o n j o m a i n i t t u , ovat k a i k k i edel­lämainitut
pelkkiä mahdollisuuksia;-
N y k y i s l n voimassa pleyan l a i n m u ­kaan
ei l i i t t o v a l t i on hallitus voi p e ­ruuttaa
eläkkeiden maksamista i l ­moittamatta
siitä m a a k a i n i i i l e kym­mentä
vuotta aikaisemmin. Kaikes­t
a h u o l i m a t t a otakstitaan.^ttä Jos p e .
HKtusIain mukaisesti \(bidään panna
käytäntöön y l e i n e n Ija s s m a l l a tavallai^
ko&o liittovaltiota . k o s ^ a eläkejär-:
JestekBä n i i n maaktinnät o v a t . h a l i i k -
kaat suostumaan nykyisen sopimuk­sen
muuttamiseen. \
. Eläkeasioita tutkinut komitea on
hyljännyt sen vakuutusperiaatteen,
että eläkkeet maksettaisiin erikoises­t
a veicmittiBrabastösta, Johon herät­täisiin
varoja eläkkeen saajilta-fen-hen
eläkeiän 9aa>'uttamista j a o i i ' o -
maksuhut sen k a n n a n , =että eiödcöfc-s
i l n tiärvlttavat " Varat kerättäisiin
vuosittain pal&kojen saajilta, 'työnan­t
a j i l ta Sekä yleisistä valtlovaröista.
yhtenä mahdollisuutena «sitätäiö»,
että as^tiättaisiin lähden prosentin
paikkavero i a i k k i e n työiaiitajieh
maksettavaksi. Osa tästä verosta
v o i t a i s i in periä p a l k o i s t a Ja osa Jäisi
työnantajfaii makäettavaksi,
Mi^timiössä esibetään; että uuden
lainsäädännön ei pitäisi vaikeuttaa
työnantajain eläkesUuhiiitelmia, y k ­sityisten
- ^ s t ö j ä täi h a l l i t u k s e n e l l n -
korkoväkuutuksia,
.MAAidijNNA^T ItfjUKSÄVAT
N y k y i s i n voimassa olevan lainsää­dännön
triiikalsesti inalcsavät teaa-kunnat
neljännien osan eläkkeiltä.
Jotkut m a a k u n n a t ovat lisänneet e-läkkeitä
Ja o v a t maksaneet ne lisä-
•kustanntikset. j o t k a ovat aiheutuneet
siitä. Uusi suunnitelma mei&itsee
sitä. että yleiset eläldceet eivät mak­saisi
m a a k u i m i l l e mitään.. Mikäli 65
—69-vuotIallle maksettavaksi ehdo­tettu
vanhuudenapu on kysymykses­sä,
ehdottaa komitea, että maakunnat
o.Hallistuisivat l i i t t o v a l t i on kanssa s en
hallintaaln; ja kustannuksien maksa­miseen,
k o s k a maakuhtien ^kustannukset
eivät ehkä lisääntyisi l a i n k a a n uusien
ehdotusten toteuttamisesta ei niillä
pitäisi olla mitään syytä n i i d e n vas­tustamiseen,
arvellaan asioita tunte­vissa
piireissä.
Vaikutelmia Tar­moin
jiihänmiksen
netosta '
Toronto. —
käikine möh
, E n | t o n a k i n tÄ-veisiä
l e j a laitoksia
So. Porcupine, Ont. — Jos tässä
taasen vä;hän höpisisi noista tulevista
" o l y m p i a l a i s i s t a " j o k a koetetaan saa­da
mahdollisimman h y v i n järjestetyk­si
joka on uskottu järjestävän seuran
tehtäväksi. V a i k k a tuo meidän kent­tämme
juoksurata ei olekaan n i i n mo-n
i r a t a l h e n k u i n ovat muiden isompien
seurojen juoksuradat. Meidän kentäl­lä
ei tule olemaan' muuta kuin 100
m. 4 juoksurataa j a ympäri ainoastaan
kolme rataa, siis yksi enempi niitä
o l i viimeksi kuri täällä p M e t t i l n l i i t t o ­j
u h l a t . Mutta kaikesta tuosta pienuu­destaan
huolimatta tulee meidän
kenttämrrie juoksurata olemaan par­h
a i n mitä suomalaisilla on nykyään
käytettävissä liittomme alaisissa Seu­roissa.
Vaikka meidän liitollamme on
korkeatasoisia ennätyksiä juoksuissa
ym. urheilu lajeissa, n i i n siitä h u o l i ­m
a t t a tulevissa liittojuhlissamme t u l ­l
a a n noita ennätyksiä särkemään sillä
sellainen tuo meidän urheilukenttäm­me
juoksuratöineeh tulee olemaan.
S i i s l i i t on urhellljojden kannattaa n y t
l a i t t a a Itsensä kuntoon särkemään e n ­tisiä
liittomme ennätyksiä tule'vissä
l i i t t o j u h l i s s a.
" L i i t t o j u h l a " , tuo sana Jo sinänsä
Ilmaisee sen että nämä juhlat tulevat
olemaan nytkin kuten Jokainen vuosi
ennenkin Canadan suomalaisten nuo­r
i s on juhlat. Jossa he tulevat mittele­mään
voimiaan fyyslllisessä kuntöl-
Jön työtä ^ a Uhraavaisuutta Jos ne
meinaitaan saada "todellisiksi suurjuh­l
i k s i , jossa k a i k k i juhlavieraat tunte­vat
olevansa todella juhlissa. Että me
saamme nämät juhlat k a i k k i a tyy-dyitäväliä
tavalla onnistumaan, on'
meidän käännyttävä erinäisten seuro^
j en puoleen riyt n i i n k u i n viime ker-'
ralläkin, että seurat velvoittavat vis­sit
henkilöt antamaan ohjelmanume­r
o i t a tulevissa l i i t t o j u h l a n Juhlaoh­jelma
tllarsuudeSsa, Tämä koskee e r i ­koisesti
seuroja j o i l l a on hyviä kykyjä
j a v o i m i a kuten Sudburyh Alerts, T o ­ronton
Y r i t y s . Port A r t h u r i n Isku, S t ;
C a t h a r i r i e n Star, S a u l t S t e , Marien
Dynamo j a naapurikylän Timminsin
Comets, Siis ottälcaa nämä meidän
toivomulcsemme huomioon j a valmis­tukaa
tulevia liittojuhliamme varten,
a n t a m a l l a vissiä ohjelmanumerolta
tulevissa HittojUhlan juhlaohjelma t i ­laisuudessa.
Urhelluterveisin. — Nick.
Korean tapaus aiheutti
meliakan Milähpssa
, Mllato, ItaUa. — Viime torstaina
s a t t u i täällä P i a z z a del D o m o l l a m e l -
]s&ka ikun ' P o h j o l s - K o r e a n kähsahta-eavallän
icahnattajät järjestivät mie­lenosoituksen
Amerikan K o r e a n asi­o
i h i n sekaantumista vastaan. Taan­tumukselliset
hyökkäsivät mieleno­s
o i t t a j i en kimppuun. Jonka jälkeen
p o l i i s i t hajoittivat v&kijoukön. K a ­hakassa
ei tödennäiköisesti ketään
yaaraliisesti lotäckaantunut koska "mi­tään
r a p o r t t i a siitä e i ole annettu.
kaikesta siitä tqit^suudesta mitä sieltä
lähtiessämme -saimnie j a ennen kaik:-
k e a j i i t ä suuresta avusta, mitä tuli
osakseni ^ulle^änl'sairaaksi Jihuri kes-^
'^ken 'muuttohomman, k i i t o k s i a l a h -
^JaSta J a rahasta'.'»!!». M o n t r e a l i n C S - ;
J : l l e f k u n sairaskömitealle j a naisten
'Kerhollekin. A i n a h a n o n Uetysti pieni
ilcävä s i i m e k i n m u t t a minusta tuntuu,
että tämä Toronto on myöskiti a l k a ­nut
vetämään puoleensa. Olemme
täällä j o k u n kotonamme. Ystävällisiä
tovereita löytyy täälläkin j a t o i m i n ta
on n i i n paljon voimakkaampaa J a m o ­nipuolisempaa
k u i n Montrealissa j a se
väkisinkin tempaa mukaansa, k u n h an
itsellä h i u i i a n k a a n löytyy s i i h e n h a l u a .
Tässä v a i n uutena tulokkaana tääl­lä
Torontossa on n y t n i i n k U i n pakko
vätiän j u l k i t u o d a ajatuksiani; Eihän
minua kukaan s i v u l l i n e n s i i h e n pako­t
a m u t t a tuo o m a h a l u n i kirjoittaa.
O n h a n sitä jo riittänyt tuota halut­tomuutta.
S u n h i m t a i n a ollessani T a r -
mplassa soittajien j a l a u l a j i e n kesä­j
u h l i s s a Ja konsertissa aivan k u i n j o ­k
u olisi vetänyt m i n u a h i h a s t a j a . s a ­nonut,
että "herää sinä j o k a makaat"
Jai katso, minä heräsin j a a l o i n tehdä
huomioita.
Oikeastaan se huomioiminen-alkoi
k u n ajoimme T a r m o l a a n tänä j u h a n -
nussunhuntaina. Kenttä kylpi v l l i -
reydessään j a a u r i n g o n säteet h e l o t t i ­vat
a i v a n k i r k k a a l t a t a i v a a l t a . T u l o s ­s
a o l i k u u m a päiVa, tähän asti olem­mekin
m e l k e i n saaneet j o k a sunnuntai
p a l e l l a .
Sielläpä^ o l i Jö autoa toinen toises­saan
k i i n n i , m u t t a juhannustansseissa
edellisenä i l t a n a o l i vielä enempi. J o ­pa
l i i t e l i h e t i meidän luolcsemme lau­l
a j a t t a r i a herttaisen hymsm kaunLsta-m
i n a kliruiittämään'punaisen rusetin
rintaamme j a tuon hymyn lumopmi-na
ei määräämänsä kolikot tuntuneet
raskaalle suorittaa. Näki, että yleisö
o l i soittajistaan j a l a u l a j i s t a an ylpei­tä
j a päättäneen p a l k i t a heidän voi­m
i a j a a i k a a kysyneen uurastuksensa
runsaslukuisina saapuessaan heidän
juhlaansa.
Ruokakello k u n k i l a h t i n i i n t u l i äjä-tellulcsi,
että iniilä herran nimessä
tällainen kansanpaljous on r u o k i t t u.
M u t t a ihme j a kuriima, e i siinä m i - ;
tään äkkirynnäkköä, tapahtunutkaan.
K a i k k i kävi h y v i n tyyneesti vaikka
monella o l i jo n i i n nälkä, että "näköä
h a i t t a s i " . Mutta pojat, sanon minä
'S' • j
ATOMIPOiVIMiA VASTAAN
r-SITÄ:
HAJAMIELIXEN
— E t t e m i l l o i n k a a n pääse asuntomrl
t e o l l a t a v a l l a . Tehän feoeSS'^
ovea sikaarillanne.
Professori: _ fejö
kaa, s i l l o l i i o n mtauhtäytynyt r^Z,
avaimem.»
STA
V E T O
. T o i k a n d e r i i i a oU taipumuksia";,
t a a joskus lliiiäp^^^
nä, yönä hän tuli kotiin nito Sv'
neessä tilassa, että hän - sattui 2 "
maan kesäinen a i k a - paneutm ^
völle kasvitarhan kukkalspenkäift,
. ^ u h a . ioka on i : , k a ^ ; " ^ s e n ^ ^ ^ - ^ ^ ^ r m S ^
h u n l i l l a j a ajatuksissa, v o i mubdpstiia
yleismaailmalliseesi t o d e ilisauä^si
k u n m a a i l m a n tavalliset, k a n s a n i h m i ­set
yhdistyvät v a a t i m a a n soC^ien lopet­tamista.
M a a i l m a n l a a j u i n e n n i o h a n -
l i i k e edistyy tämän päämääräinVsaa-vuttamisessa?,
sanoi Mihe^^MlU-änipn
kansainvälisen jOhtokunnah jäsen R.
H. Ca:rlin allekirjoittaessa anomuksen
atomipommin l i n n a a n julistamisen
puolesta.
ajatelleeksi, että tuo yhteistyö o n k y ­synyt
peräänantamatonta harjoitusta
p i t k i n talvea. Elikäpä o n t o i n en avio-
" K u n hän heräsi aamun sarastaesi
n a k i liän vaimonsa Seisovan aVotoS
sa akkunassa ja katselevan ihmeis
sään miehensä omituista lepopaiiäa.
• - ' ^ ^ se kkkuna heti, huudahU
Toikahder ärtj-lsasti. vai.haluatko ai
v a n välttämättömästi; että minun pi.
tää sairastua keutikokuumeeseen
KOtnXLIAISUtJDEN HUlPPir
Uitossa oleva metsämies putosi Jo.:
puolisokin joskus kiukuteUut k u n t o i l S t ^
n.n on i l l a t h a r i o l t u k s i s s a mutta us- j a l k o j a a n n i i n . että ne l o p u k s i ^ .
vät toiselta puolen tukkia vedeapääl.
lä. K u n hänen kaverinsa sai vilidöin
häntä hartioista kiinni ja aikoi vetää
hänet kuivalle maUe. n i i n joessa ole­v
a metsämies sanoi:
" M i n u l l a on vielä vähän voimik jä.
l e l l a , joten on parasta pelastaa en-s
i k s i tuo mies toisella puolella tukk&
koska sen pää bn vedessä j a ja'lat Taiii"
näkyvissä."
• V, •
OiLl kilTtoXXTNEN
80-vuotias mustalainen oli syytet­tynä
murhasta j a oikeusistunnon lo-pussa
tuomari ilmoitti syytetyn tuo­mituksi
90 vuodeksi vankeuteen. .
" J u m a l a n k i i t o s ! " sanoi mustalaineh
iloisen näköisenä. "Pelkäsin saavani i
elinkautisen.". i
nen on i l l a t harjoituksissa mutta us
kon, että tuo esitysten joustavuus a n ­toi
k o t i a jätetylle sen tunteen, että v o i
o l l a yli^ä omastaan, koska sitä tuntui
sivullisestakin, että ylpeä piti olla
tuosta joukosta koska se edusti mei­tä....
^"
Y k s i t y i s k o h t i i n esityksissä e n pysty
menemään, koska :en ole o i k e i n m u ­s
i i k i n t u n t i j a , m u t t a sen V e r r a n täytyy
sanoa, että mukaansa soitto v a i n veti
koska pani m i n u n k i n j a l k a n i soiton
tahdissa h e i l u m a a n j a h u o n o l l a s o i t o l ­l
a se ei h e i l u , ei edes pUdtuvärväs,
saatikko koko jalka, M i i t t a ei ihme
sillä soittajat soittivat hildkarpäloiden
kihotessa ohimoille j a kapellimestarin
paita näytti kastuvan selästä sitä
myöten mitä useampia kappaleita soi­t
e t t i i n . '
Minä n i i n p i d i n siltä laulusta että
"älä kultarii mene heikolle Jäälle". V a i
m i t e n päin ne sanat olivat j a sitten
se. " V o l g a n venemlehet" sai k a n a n ­l
i h a n nousemaan s^lkäpahkaaäii. Se
oh v a n h a merklci j o s ' k u u i e n J o t a in voi­makasta.
Sitten varoitus k u i m t e l i j o i l -
le. Varatkaa nenäliinat mUkaan k u n
' kuuntelette sitä " K a n t a a t t i a " . Jos
teillä hiulcankaan o n t u n n e t t a r i n ­nassanne
. n i i n vähän väliä panee n i i s ­tämään,
m i n u a a i n a k i n . E n t i e d i i o l i -
k m ^ J ^ t m " a I i u l a ; ^ ' ^ nesanat. esitys, vaiko k a i k k i y h -
Rahapaja löydettiin
äskettäin Windsorissa
Windsor. — Poliisiviranomaiset ovat
löytäneet täällä eräästä autovajasta
salaisen rahapajan, josta löydettiin
valtavat määrät v a l m i i t a j a keskente­koisia
50 s e n t i n rahoja. K o n e i s t o n s a -
hotaan olevan $5,00OTr$lO,000 arvoisen.
P o l i i s i o n pidättänyt Simcoessa 37-v.
Herbert James M c A u l i f f e n syyllisenä
r a h a p a j a n omistamiseen. Häntä e-päillään
myöskin syylliseksi p a n k k i -
ryöväykseeh Ja kaksoismurhaan L a n g -
tonlssa kesäk. 21 pnä.
John Saarta
tiedustellaan
Sairaalaviränömaiset haluavat tie­tää
missä on Andrew K a n k a a n veli­puoli
J o h n S a a r i . Andrew on kuollut
R a y b r o o k l n parantolassa New Y o r ­k
i n valtiossa. J o h n Saaren viimeinen
tiedossa oleva osoite o n yHiitefish,
Ont. Häntä pyydetään asettumaan
yhteyteen sairaala viranomaisten
suudesta. Myöskin nuoriso pitää tans- ! kanssa. Osoite o n : D r . James M o n -
simisesta. Tuotakaan puolta einme
ole jättäneet huomioon ottamatta näi­tä
juhliamme järjestäessä. Me olem­me
järjestäneet tanssit siten, että n i l s -
el tule olemaan puutetta. Urheiliol-den,
voimistelijoiden j a juhlavieraam­me
vastaanotiotanssit tullaan järjes­tämään
osaston h a a l i l l a p e r a n t a i - i l t a -
na. Lauantai-iltana, j o l l o in juhlat o-vat
jo täydessä käyimissä, pidetään
tanssit kahdessa paikassa, osaston
h a a l i l l a . Sitten lopettajaistanssit o-vat
sunnuntaiyönä alkaen k l o 12 yöllä
osaston h a a l i l l a . Nämä olemme koet­taneet
järjestää siksi, että eri paik-kakimnan
n u o r i l l a o n suurempi mah­dollisuus
tehdä uusia tuttavuuksia ja
l u j i t t a a alkaisimmin tehtyjä l i i t t o j a.
Liittojuhliemme yhteydessä el u -
seinkaan nähdä julilaparaatla. V i i -
n\t kerralla, k u n kylässänune olivat
l i i t t o j u h l a t , järjestettiin myöskin k u l ­kue
kylämme kaduilla, j a o l i tuo k u l ­kue
yksi liittojuhliemme kohokohta.
Tänäkin l i i t t o j u h l m a tullaan kulkue
järjesUimään, johon ottavat kalkki
seurojen urheilijat, voimistelijat ja
v i r k a i l i j a t osaa. Täten saamme näis­tä
tulevista liitojuhlistamme juhlat
joka symbolisoi meidän u r h e i l u t o i m i n ­nan
toiskielisen väestön keskuudessa:
Tuo j u h l a p a r a a t i t u l l a a n järjestämään
l a u a n t a i - i l t a n a j a kulkue lähtee osas­tomme
h a a l i n luota kuten viime ker­r
a l l a k i n .
•railaisten suurien j u h l i e n järjestely,
m l t k i i l i i t t o j u h l a t nykyään ovat. vaatii
järjestävältä seuralta tavattoman p a i -
ro. Raybrook
Raybrook. N . Y.
Tubercular Höspital,
avustaneet urkin­taa
P r a h a , -.r- P r a h a n radio ilmoitti v i i ­me
torstaina, että Bukarestissa ole­vassa
sotaoikeudessa on seitsemän
henkilöä, jolta syytetään urkinnasta
T u r k i n hyväksi, tuimustanut syylli­syytensä.
Y k s i S3rytetylstä oli N l c o l au Popes-cu.
V a t i k a a n i n edustajan piispa G e -
r o l d 0 ' H a r a n autonajiurl. Syytekir­jelmässä
sanottiin, että piispa G H a -
ra, j o k a on Y l i d y s v a l l o l s t a Savannah-
Atlantän roomalaiskatolilaiseHta h i i p ­pakunnasta,
o l i värvännyt Popescun
harjoittamaan urkintaa hänelle.
V a t i k a a n i n diplomaattisista läh­teistä
tiedoitetaan. että heillä ei ole
mitään tietoja siltä, että piispa olisi
vangittu. .
Tshekkoslovakian radiouutisessa ei
lähemmm selostettu oikeudenkäynnin
y k s i t y i s k o h t i a . Seitsemää henkilöä
s y y t e t t i in siitä, että lie ovat käyttä­neet
Bukarestissa olevaa Vatikaanin
diplomaattista vhrastoa keskuksena,
j o n k a k a u t t a he avs^t lähettäneet tie-t
o j a Turkille. ,
iPortwillianii]ainen
pariskunta kuollut
auto-ohnettomuudessa
Port A r t h n r . — Port W i l l l a m i s ta
kofcoishi olevat mr. j a m r s . Crordöri
p l J e a r y kuolivat Loon L a k e n ylikäy­tävällä
kun heidän autonsa päälle
ajoi C P R : n juna viime perjantalaa.
mulla. Onnettomuuden u h r i t olivat
m a t k a l l a Loon Lakella sijaitsevalle
kesäkäihpälle k u n onnettomuus t a ­p
a h t u i .
I s k u oli n i h i voimakas, että auto
lensi 58 J a l k a a ilmassa.
lelle. Eipäs o l l u t k a a n enää r a u h a l l i s ­ta.
Siellähän on se "koneisto", joka
täilaiseh ihmispaljouden tyydyttää.
(Minkähänlainen o h s i t t f n se koneisto
l a u l u j u h l i l l a Port Arthurissa. Siellä
saavat kokit j a k o k i n apulaiset panna
lilhaxisa heilumaan). Aivan sääliksi
kävi näitä Toronton keittiömestarei-t
a k i n ; m u t t a eihän se sääiillä ole a u ­tettu,
jokainen v a i i i vuorollaan sinne
k o k k i a auttainaan j a sillä siitä pääs­tään,
tokaisi parempi minäni Ja sen
rauhoittamana sain omatuntoni y h ­teistyöhön
niaharus^ingin kanssa ja
a i . k u n t u n t u i k i n se r u o k a maistuvan
hyvälle. Mutta eipä ihme k u n o n o i ­k
e i n ensiluokan kokki . j a apulaiset.
iSattuikin olemaan o i k e i n miellyttävä
mies pöydän siivoojana, n i i n pikelil
hotasemalla lautasensa putipuhtaaksi
n u o l i n j a vältin olla tipauttamatta
pöydälle mitään, j o t t a ei minusta k o i ­t
u i s i k o v i n paljoa yalVaa.
O l i se ru6kalep6.'ihanaa k a u n i i l la
n u r m e l l a hehkuvan auringon alla. E i
tarvinnut t i s k a t a tiskejä, j o k a o n p e r ­heen
emännälle iHaifaa vaihtelua. T o ­della
sunnuntai tuntui oikein lepo­päivälle
k u n e i tarvitse päätänsä vai­vata
aterioilla. ~~
L a v a n eteen asettautui meidän soit­tokunta
j a l a v a l l e alkoi rivissä tulla
meidän valkopukuiset laulajattaret ja
heidän taalcseen mieslaulajat. Mikä
yhteensoihtuvaiisuus, voiko parempaa
silmänruokaa enää toivoa. Miehillä
o l i valkoiset paidat, siniset solmiot ja
h y v i n k a i m i i t siniharmaat housut. E i
puhtaampaa j a rauhallisempaa väri­yhdistelmää
v o i t u l a u l a j i l l e löytää jä
milrä kepponen sillä yleisöön tehtiin.
Näyttivät n i i n nuorekkailtakin.
Esityksiä seuratessa tuli väkisinkin
I teensä mutta, voimakas tunne esitys
se o l i .
Alussa tietysti olisi heti ollut m a i ­n
i t t a v a tervehdyssanat, j o t k a o l i h u o ­l
e l la v a l i t t u . Puhuja k a u n i i n sanoin
kuvasi Suomen Juhannuksen viettoa,
j o l l o in jokainen pienemmässäkin ico-dissä
y r i t t i saad^ juhannuksen JUhlak-s
l . K o i v u j a tuotiin: p i h a m a a l l e j a p u h ­das
l i i n a p a n t i i n pöydälle, j o h o n k u k ­kamaljakkoon
asetettiin k u k k i a lisää­mään
j u h l a t u n t u a . Toveri Sundqvist
halusi lausua yetoomuksen rauhan
puolesta. Hän sai k a i k k i nauramaan
kun sanoi • kovaäänisen eteen astues­saan
että "älkää peälstyökö, e n m i i #
ryhdy laulamaan". Hän ehdotti, että
joukkona hyvälcsyisimme raUhan a d ­ressin
j a vetoomuksen atomipommin
pannaan julistuksen j a sen m a a n so­t
a r i k o l l i s e k s i , joka sitä ensimmäisenä
käyttää. Joukolla t u l i vetoomus y k s i ­mielisesti
hyväksytylcsi. Ohjelmassa
o l i vielä m a i n i t t a v a nelihenkisen r y h ­män
laulamat laulut, v a r s i n k i n se l a u ­l
u "jok'ainoa hetki mä s u a ikävöin"
o l i kauniisti laulettu. Näin yhtenä
k u u n t e l i j a n a kiitän ohjaajia j a esit­täjiä
yhdestä nautintorikkaimmasta
iltapäivästä j a toivotan heille hauis-
Icaa Port A r t h u r i n m a t k a a . Jos eduk­senne
esiinnyttCi n i i n mekiri voimme
ylpemä lyödä rintoltiimme j a sanoa
" t u o o n meidän heinää".
K a i k i s t a nautinnoista o n seuraulcset
kärsittävänä j a n i i n kävi n y t k i n . P o l ­t
i n auringolla pahasti selkäni j a p o l ­veni
n i i n ettei kärsinyt lähirhmäisen
hellempääkään kosketusta. Mutta'
o l i p a apu lähellä. Neuvottiin mene­mään
saunaan n i i n ei kärsimykset
tule pitkäaikaiseksi Ja t o t t a totisesti
sieltä saikin makeat löyljrt. Oikein
k y s y m y s : Haluaisin tietää onko
r i p p i k o u l u n käynti välttämätön yli-opistcon
pääsyyn? . Onko ristimättö­män
lapsen pääsy cppikpiiluun kjej-letty?
— Väittelyyn joutunut.
Vastaus: Canadassa on u^konva-paus.
Mahdolilsesti eräitten kirkto-j
e n omistamiin opplkouluihin ja yli­opistoon
vaaditaan sekä rippikoulun
M y n t i että kastaminen. Kiflgstonin,
Toronton, British Columbian. Mc-
G i l l s i n j a u s e i h i n muUiin yliopistoi­h
i n ei vaadita ripillä käyntiä eikä
kastamista.
jiiirley
Ichool i
Dear sist
:ders and
Bjw is sii
lys? Tlie
ai rainy
Sdiool wi
three c
tuon tii
1 thlnk'
ittrio!
Kiittää juhannustans­sin
avustajia
Toronto. — Pyydän täten lausua
parhaat kiitokset Toronton musikaa­l
i s en Jaoston puolesta kaikille niille,
j o t k a avustivat juhannustanssin ja
konsertin onnistumisessa. Kiitos en
p a i k k a k u n n i l l a ennakkolippujen
myynnistä j a yleisölle, joka antoi run­saan
kannatuksen.
P a l k i n t o i n a olleet kellot lankesivat
.no. 1459 naisten kellon, jonka sai j
S i r k k a L u n g r i n j a no 311 miesten kel­lo,
s a i A n j a Sorvali. Siis vielä kerran |
kiitos. — I, T .
[lidolph
(ort Ari
• '
p r siste
Iiisa loi
e are goii
k v . , •
p sure ha
Kent to
p today.
Ijiassedi
piisisall
— Panama oli espanjalaisen hallin­n
a n alainen v:sta 1538 vuoteen 1821,j
j o l l o in se s a i itsenäisyytensä.
kannattaisi 'Tarmolan saunan "ninnä- j
r i l l e " ylistysvirren kirjoittaa.
Tarmolassa löylyt sain minä
makeat ,
Kunhan piisaisi sinne "kaara'ld \
hakijat
Jotta mä uudelleen nauttia sm^
Aivonhan siellä nuortua taisin.:
Sinne jäi kolotus ja pakotus
Vlipa tuo jaloa mokoma ajaiu^-,
^ • —Meri T.
Mr.r
nlpittöi
hyvyydf
l^rlieen
teista.
Eriko:
autonsa
KESXK
HUS(
sopimus
S a i M i l l a r d v i h d o i n v i i m e i n sopi­muksen
Mclöt3rre-fcaiv6ksen työläisil­le.
Kyllä hän o n sitä yrittäny&in Ja
'tukea hän o n saahut taantumuksen
t a h o l t a . Kiviperän P e k k a b n liäneen
n i i n silmittömästi rakastunut, että el
o i k e i n tiedä, m i s ^ käsiään pitäisi,
s a m a l l a m i t a l l a k u i n hän tuntee rak­k
a u t t a M i l l a r d i a kohtaan, hän vihaa
BöbCarllnia, Nelson T h i b a u l t l a , "Har.
vey Mmrphya Ja toisia M i b e - M i ii
j(äitajia. M i l l a r d , eversti Drew, työ­m
i n i s t e r i M i t c h e l l ym. ovat h ä n^
mielestään jumalan valitsemia työ-väenjohtajia
kun taas paholaisen
palveluksessa ovat C a r l i n . Thibau\J,
M u r p h y Ja S u d b u r y n ympäristön se­kä
B C : n kaivosmiäiet. .
Vilkaiskaamme mitä nämä "hyvät"
Ja huonot: työväenjohtajat ovat teh­neet.
K a i l E i l l e lienee muistissa, että sodan
a l k u p u o l e l l a o l i Pcffcupixten j a K i r k -
l a n d L a k e n a l u e i l l a v o l m a k & a a t M &I
S W U : n osastot. Mutta k u n M i l l a r d
j a hänen alaisensa unionistisen l i i k ­keen
ha j o i t t a j a t ryhtyivät hajoitta­maan
kaivostyöläisten tinioa n i i n he
onnistuivat siinä jtiiin. ettei pohjois-p
n t a r i o s s a ole taistelukykylstä unioa.
O n paljon helpompaa hajoittaa kuin
rakentaa.
Nyt o n M i U a r d , tehnyt sopimuksen
McInt5Ten kaivosyhtiön kanssa. Ja
minkä.lainen tämä sopimus on. Käy­tännöllisesti
M c l n t j ^ e n kaivostyöläi­set
eivät hyödy mitään uuden sopi­muksen
kautta. .Palkka tulee pysy-,
määh e n n a l l a a n Ja v a i n lupauksia on
annettu, että jos elinkustannukset t u ­levat
huomattavasti kohoamaan, n i in
p a l k k o j a voidaan .myöskin korottaa.
S a m a l l a uudessa työehtosopimukses­sa
sanotaan, että i m i o j a kaivosyhtiö
voivat :^hdes^ h a r k i t a $50 eläkkeen
maksamista pitkäaikaisesti p a l v e l l e i l ­le.
A s i a a timtevalta taholta c n sanot-n
o i n 50 vanhempaa työläistä. Jolta
yhtiö o n pitänyt j o s s a in työssä jä Jos
se nyt saa n e $50 kuukausieläkkeelle,
n i i n yhtiön j o h t o on siitä h y v i n mie­lissään.
K a i k e n kaikkiaan Millärdln ja
M c l n t y r e n sopimus o n osoitus siitä
mitä hajoltustyö saa a i k a a n .
T o i s i n on a s i a n l a i t a Sudburyn y m ­päristön
j a B r i t i s h Columbian kaivok­sissa
j a sulattimoissa. Hajoitusyrityk-slstä
huolimatta ovat työläiset pysy­neet
yhtenäisinä näUlä a l u e i l l a j a J o h ­tajat,
jotka taantumuksellisten mie­lestä
ovat hUonoja johtajia, ovat j o h ­taneet
neuvotteluja j o t k a ovat päätty­neet
h u o m a t t a v i i n v o i t t o i h i n työläisil­le.
.
E s i m e r k i k s i Sudburyn kaivos- j a s u -
lattimotyöläisten työviikko on n y t 4
t u n t i a lyhyempi k i l i n aikaisemmin Ja
s i t t e n k in viikköpalkka o n m e l k e i n s a ­ma
kuin aikaisemmin. Trailissä ja
Kimberlyssä s a a t i i n myöskin p a l k a n ­korotus.
Pohjois-Ontariossa. jossa M i l l a rd
j a hänen hajoitusrolkkansa o n h a -
jolttanut kaivostyöläisten unIon, ön
työläisen p a l k k a ndin kaksi ddOarla
pälvässäi huonompi k i i l n Sudbtiryn
ympäristöllä,^ Port Colbornessa ja
mielestä viimeksi mainituilla palöa*|
kunnUIa o n seUainen käsitys, että iBl-i
yos- j a sulattimotyöläisille olisi ^ |
jori parempi Jos M i l l a r d pysyisi
terästyöläisten keskuudessa
järjestää Järjestymättömiä teras«fö-J
iäisiä, j o i t a on vielä kymmeniä tulan-l
s l a järjestämättä. |
M u t t a M i l l a r d on sisukas ja hä^
tukee taantumusvoimat. KuvaaTS»!
hänen taktiikaUeen on suora iaHJo-I
^ e n e i
pojuci
Ffsapa
patulol
tu, että' M c l n t y r e n kaivoksessa on | BC:ssä. O n l i i o r m o l l l s t a että työläisten
minen. Tämä paljastui äskettäin F?»
Colbornessa. joUoin eräälle h u t m ^ i
valle unionistille annettiin M I U ^
miesten toimesta $100 jos m ^
tuu julkisesti vastustamaan M " ^ ^ '^
untoa. Kysymyksessä oleva
lahjuksen vastaan, mutta antoi r a ^
M i n e - M U l unlolle j a paljasti b a ^
j i e n tarkoitukset j a likaiset kein*
Jöllardin sopimus Mclntyren
vosyhtiön välUlä j a S u d b u r ^ .
colbornessa Ja BC:ssä tehdyt
mukset pitäisi olla erinomjscM M L
merkktaä siitä kuinka h3J0«gfcg^«
palvelevat työläisiä ^»^"^JSIE^^
set Itse. k u n he Pysyvät y ^ f ^ S " ^ ' ^
Ja heittävät hajöittajat jU
voivat kohottaa Palkkojaan j a ^
suhteitaan. Nämä tapaukset
v a t - i u k a todellakin on byva P » . i
huono. — U o t i