1950-12-05-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
JuaikKem ylinnä liaiuan rauhaa, raimaa, raubaa!' lebec haluaa »taja Rkhard ^$xsan. — isällä pidetyssä R a u - ressissa sanoi Quebecista, saapunut Tanskalainen e-ja Jean-Pul Richard: !<Sato bistorlanune on ollut osoi-meidän rauhan tahdostamme. iflUsellä tyyneydellä on kansam-jkina asettunut vastustamaan so-il'gnään jolloin sodanvaara taas läheinen, vakuutan minä teUle että Quebec tulee toimimaan ettei sitä voida vetää uuteen sanoi, että jos kaDtki que- ; olisivat läsnä tässä kokouk-niin varmasti he suurella e- ;t<Mlä hyväksyisivät k a i k k i kon-päätöksen ja rauhanliikkeen liin viikon lyhyt-ii'. f ftjömen Yleisradion k^^ viikon li^Uiato-ohjelmaali on tehty sel- Ibien muutos, että ihuomenna, keski-lähetetään Kansällisteatte-tklo 450 lp. Suomen itsenäisyysjuhlan ohjelmaa ja englan-len katsaus esitetään klo 5 iiSastaln ohjelmaan tehty muutos että kouluneuvos Arvi esitelmä Matti Kurikasta 4aaveilljana ja " organisaattorina" klo 1230. ip. eikä klo .4;55 ip. jbten aikaisemmin ilmoitettiin. jPttjantaina klo 4.20 ip. esitetään Sibeliuksen 8i5-vuotispäivän johdosta BJdlkkia koko perheelle, klo 5.25 ip. esitetään kotimaan tervehdys sävel-ttJSmestarilleen j a klo 5.2ä ip. esittää PiHiarmoninen Orkesteri S i - hMsen sävellyiksen Lemminicäisen i t o t • i^&m päivän iltana klo 10.20 esi-yaltioneuvoston järjestämä liläipnsertti Sibeliuksen e5-vuotis- Pvän johdosta. rr laorel Springs^ N . J . — K u n nuori jaSTO marraskuim 28 cpäivänä rosvosi pS& pankin, slel>pasi toän mukaan-ajiden kassatytöistä. käyttäen hän- |1 Ulpenään mahdollista ampumista 'iutaan paetessaan autoonsa. Ajet-vähän matkaa päästi hän ty- }2Q palaamaan kotiinsa. uma Elsa" esillä ensi sunnuntaina So. Porcupinessa Käsitypmyyjäiset ensi lauantai-iltana South Porcupine. — Vain kiireen kaupalla mainitsen tässä niistä ensi sunnimtain ajan kemuista, joita vietetään haalillamme. Lauantai-ilta on naisten oma ilta. johon kehoitetaan miesväkeäkin saapumaan oikein suurella joukolla. Siellä myydään naisten valmLstamia .käsitöitä ym. sekä hyvää suuhunpantavaa. Myös siellä pelataan monenlaLsia ajanvietepelejä. R a vintolassa on sapuskaa runsaasti tarjolla, ettei kenenkään kuivin suin tarvitse istua, vaan saa tyytyväisenä -aijhäilKi j a kaivella hampaitaan. Sunnuntai-iltana. sitten esiintyy se "Elsa". Sitä onkin kauan odotettu, '.TTiutta nyt .se " r a v a h t a a " . Tiiona i l tana tietenkin kaikki lähiympäristön suomalaiset jättävät kaikki arkiset a.>kareet ja rientävät sankoin joukoin haalinemme. J a mitäpä arkisia askareita niitä nyt sunnuntaina kenelläkään olisi. Farmaritkin tekevät joka-ipäiväiset työnsä tavallista nopeammin ja yrittävät joutua .puoli kahdeksaksi haalille. Kiitos vain täsmällisyydestä! Tällä kerralla en jouda arvailemaan ketä sitone mahdollisesti tulee tätä "Elsaa" katsomaan, mutta sen tiedän. sanoa, että kenenkään aika ei siellä tule pitkäksi, sillä on se Elsa s i tä sorttia nainen joita harvemmin näkee, vaikka olisi nähnyt joskus pahojakin. . Tulkaa ihmettelemään! — H. Elinkustannukset Canadassa korkeammat kun yS:ssa Toronto. — Ottaen vertailun koih-teeksi "Yihdysvaltain iialituksen laatiman Yhdysvaltalaisen työläisten budjetin havaitaan, että elinkustannukset Torontossa ovat kalliimmat kuin missään niissä Yhdysvaltain- kaupungeissa mistä vertailu on saatavissa. Montrealissa ovat elinkustannukset myfc korkeammat kuin yihdysvaltalalsissa ikaupungeissa, lukunottamatta New Yorkia, Seattlea ja •Washingtonia. Mutta vaikka elinkustannukset Ca> nadassa ovat korkeammat kuin Y l i - dysvallolssa, ovat palkat 24—81 prosenttia alhaisemmat. Suomen historiaa vuosilukuina (lajipalai- Bob McFarlane maan monipuolisin mies yleisurheilussa numuiiiuiiiiinitiuiiiitiiiiiiuiiii!; Onnea ja menestystä IRENE JA JOHN LAMMIN niiteen iB^Uii toivottavat: Ida j a Hugo Koski lyydi j a Frank Salo Bämi j a Hilmer Haapala ja Eddy HazeljaArvo A..Lammi Vili Lammi »brtha ja Onni Hill Ed. Preeman Joulukuun 3 Capreol 1950 I Ontario! Montreal. — Amateur Athletlc Union of Canadan "57. vuosikokouksessa annettiin Norton H. Crowen kiertopalkinto Canadan monipuolisimpana urheiUjana Bob McParlanel-le Westem Universitystä. Tämä kiertopalkinto annetaan joka vuosi maan huomatuimmalia yleisurheilijalle. M c - Farlanen nimissä on nyt yhdeksän Canadan ennätystä ja .sen lisäksi,hän on mainio jalkapaliopeluri. Hän on myöskin ehdokkaana Lou Mar&hin kiertopalkinnon saamista varten ja Helms World Foundationin kiertopalkintoa varten. Edellinen annetaan myöskin maan huomatuimmalle yr leisurheilijalle ja jälkimmäinen poh- 1 jois-Amerikan parhaalle vuoden ui;- heilljalle. Kenraalikuvernööri, varakreivi Alexanderin kiertopalkinto vuoden parhaalle nuorten sarjan urheiUjaUe annettiin Jackie Carrollille Montrealista. McFarlane sai myöskm W. Davies Cupin vuoden parhaana rata- ja kenttäurheilijana. Hän oh voittanut .sen kerran ennen haltuunsa. Jackie Carroll edustaa Montreal Track and Field Clubia ja saavutti tänä vuonna uuden ennätyksen nuorten sarjan neljännesmailin juoksus- .sa. Hän opiskelee parhaUlaan M i c h i ganin yliopistossa Ann Arborissa. Olemme saanet pienen määrän SEVERI ALANTEEN SUOMALAIS-ENGLANTILAISTA S A N A K I R J A FINNISH-ENGLISH P i C T I O N A R Y Tämäisanakirja käsittää 957 sivua, ollen täydellisin ja »monipuolisin Suomalais-Englantilainen sanakirja mita ' On saatavissa ^^Englanninkielen oppimiseen suomalaisille f}ripl^Me ^ maassa ja on se kieltämätön sanavahne. Myös Canadassa syntyneille suomalaisille lapsille jotka harrastavat ja haluavat säilyttää äidinkieleni, on tämä sanakirja tar-feä olemassa. Hinta $9.50 * Tilatkaa Osoitteella: VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. J'-O.BÖX69 SUDBURY. ONTARIO 5,500 e. K r . — Ihminen nen .saapui Suomeen. 4,000—1,400 e. K r . oli Suomessa k i vikausi. 1,400—500 e. Kr. oli Suomessa pronssikausi. 500—1,300 j . K r . oU Suomessa rautakausi. 100 j . K r . siirtyivät suomalaiset heimot Etelä-Suomeen. 1154 ensimmäinen ristiretki Suomeen Ruotsista. 1187 karjalaiset hävittivät Sigtunan kaupungin Ruotsissa. 1191 tanskalaisten ristiretki Suomeen. 1202 tanskalaisten toinen ristiretki Suomeen. 1220 oli englantilainen Tuomas Suomen piispana. ^ 1237 hämäläisten kapina kristityltä vastaan. 1249 Bhger Jaarlin risttetki Hämeeseen. 1256 Aleksanteri Nevskin sotaretki Hämeeseen. 1278 venäläisten rankalsuretki K a r jalaan. 1292 növgorodilalsten hävitysretkJ Hämeeseen. 1293 ruotsalaisten kolmas ristiretki Suomeen — Karjalaan. 13Q0 vihittiin Turun tuomiokhlcko. .1311 venäläisten köstoretki Suomen sisämaahan. , 1318 venä>älsten sotareitki Turkuun saakka. - 1323 Pähkinäsaaren ranha Venäjän kanssa. 13S2 saivat suomalaiset Oikeuden osallistua Ruotsin kuninkaan vaaliin. 1438 puhkesi Ylä-Satatoinnassa t a lonpoikaiskapina, 'f ' 1444 teki Kaarle Knuutlnpoika V i i purin Ijnnasta hävitysnetk^n Venäjän rajalle.- fj'^:"^'-':' 1457 kutsuttiin Suomen säädyt koolle vahvistamaan kuninkaan vaalin. 1495 kaksivuotinen sota venäläisten kanssa. 1550 Helsinki perustettiin. 1563—1570 "Seitsenvuotinen sota" 1570—1595 Sota Venäjäa^astaan 1596—1597 Nuijasota. ' ' 1605 Oulu perustettiin. , 1606 Vaasa perustettllnr 1609—1617 Sota Venäjääv vastaan, 1640 Turun Yliopisto ^entistettiin. 1642 Koko Raamattu ilmestyi S|uomen kielellä. 1695—4697 Suuret nälkävuodet Suomessa. 17ÖC—1721 Suuri Pohjan sota. 1700 Narvan taistelu. 1710 VUpuri venäläisten haltuun. Isoviha alkoi. 1741—17^ Pikku viha. Turun rauha. 1779 Tampere perustettiin, 1782 Kuopio perustettiin. 1738—'1790 Sota Venäjää vastaan. 1£08—1809 Suomen sota. Haminan ratiha. j 1809 Suomi sai autonomian. 1811 Viipurin lääni yhdistettiin Suomeen. • 1867—18Ö3 Katovuodet. 1888 Ammattikuntalaitos lalckautet' tUn. 1879 Teknillinen korkeakoulu perustettiin. 1886 Metrijärjestelmä otettiin käytäntöön. 1893 Bobrikov Suomen kenraalikuvernööriksi. 18^ Helmik. Manifesti ja suuri lähetystö. 1901 Osuustoimlntalakl vahvistettiin. ,1906 Suurlakko ja marraskuim o i a n l - festL 1906 Annettiin uusi valtiojälvärjärjes-tys. 1907 Suomen Ammattijärjestö perustettiin. 1903 Uusi sortokausi allcot Toimikaa rauhan puolesta liyt! Toronto. — "Presidentti Trumanla iune torstaina esittämä bäikäilemä- ;dn ja kylmäverinen uhkaus atomi» ommin käyttämise.stä' Korean ja l i i n a n kansoja vastaan aiheutti va> 'avan krUsin". sanotaan LPPzn k a n " sallisen johtajan T im Buckln viikon opulla täällä antamassa lausunnossa. •TOn kärjisti tata k r l i s i i edelleen .perjantaina kohgr^Ule eslttämäs-aän kithoittavassa lausunnossa. Nä- ,:ä kaasi presidentti Trumanbi uhi-aava la.usuntoa. kenraali MaoArt-itirin alituinen vaatimus saada oikeu: l i i n a n kaupunkien pommittamiseen ia ne Yhdysvaltain senaattorien lausunnot, j o i s ^ kehoitetaan atomipom- ^nin käyttämiseen, paljastavat iraitett ^ähää vailla Wasmngtonin mieilpuo-et ovat hukuttaakseen maailman Ih-nlsktuuian atomisotaan", sanoi mr. audk edelleen. Hän sanoi lausunnos- Aan edelleen mm: Tämä kauhun Ja kuoleman uhka vaatU. että vastuuntuntoiset mleihet Ja naiset omaksuvat kaikkialla selvän asenteen. Demokraattisten kansanjoukkojen ^anvastainen Ja erlkolsestlkln ato- Jiippmmln käytön vastainen painostus pakotti' Britannian hallituksen julHisesti vastustamaan . Trumanln lausunnoissa vihjattua ohjelmaa. I l meisestikin on Ranskan hallitus s a manlaisen painostukseji kohteena. Canadan deniokraattineh yleinen mielipide edellyttää, että St. Laurentin hallitus omaksuu selvän Ja J u l k i seni asenteen näitä mielipuolia vastaan. Jotka yrittävät Washingtonin vallasta humaltuneen klikin avulla saada liittolaisensa j a laiceljaasa raatelevaan bnperialistiseen sotaan. Britannian hallituksen asenteen I l moitetaan olevan, että "sota Kiinan kansaa vastaan on vältettävä hinnalla miUä tahansa". Jos se on pääministeri Attleen se asenne. Jonka puolesta hän taistelee Wa£hlngtonlssa, niin I P P kannattaa häntä. M e keholtamme kalkkia, rauhaa rakastavia c a - nadalaisia painostamaan, että 8t. Laiu^ntln hallituksen on kannatettava ohjelmaa: E i sotaa K i i n a n kansaa vastaan! Rauha voidaah pelastaa. Taistelut Koreassa voidaan lopettaa. Pohjols-Amerlkan demttoaattlsten voimien el pidä sallia, että sitä käy-tettäisUn tekosyynä Soimannen maa-ibnansodan aloittamiseen. !LPP korostaa kuitenkin, että maailman rauha on Jatkuvasti vaarannettuna n i i n kauan kimnes Washingto-nln maailman iherruutta tavoittelevat li^UltsiJat pakoitetaan neuvottelemaan Kiinan kansanhallituksen ja kalkkien maaliman sosialistisen osan maldten kanssa sellaisin ehdoin, Jotica edellyttävät sosialististen Ja icapita' llstisten yhteiskuntien rauhallista Jo rinnakkaista olemassaoloa. Ackelee na sitä kohden olisi kaikkien rauhat mkiuitavien canadaLxistsn palnostet tava S t Laurentin hallitusta omaksu l i a o n Julkisen asenteen, kannattaer ehdotusta viiden suurvallan <Y2idys- 7ailat. Britannia. Ranska. Neuvosto liitto ja ^kansan-Kiina) kokouksen p i - tämistä* normaalisten .suhteiden Jr ythteistoiminnan uudelleen aikaansaamiseksi YK:npenL<iklrJan pohjalla.- : . L P P kehoittaa k a i ^ a rauhaa ra< .kastavia Ihmisiä nykyisessä kireässä tilanteessa toimimaan nyt caoliaii pnolesta. Sodanlietsojia ei voida kiistä ellei iieldän suunnitelmieiisa vastustamista tehdä tunnetuksi hyvin erehtymättömällä* tavalla. «Maailman rauhan liU±een yhä kasvava painostus yhdessä Britannian lialUtuksen MacArthiu-ln seUckailupolltilkan pelon kanssa ovat saattaneet Ttumanin a l keet kyseenalaisiksi. Enemmän voi-dsaxi Ja tulee tehdä Canadassa rauhan hyväksL Asettukaa heti alueenne parlamenttiedustajan kanssa yhteyteen. Joko puhellmeUa. sähkeellä, lähetystöllä tai henkUökohtalsella vieraUulIa j a painostakaa häntä esittämään julkisen pyynnön pääministeri St. Laurentille, että Canada kannattaa heti seuraavaa toimintaa: - Taistelujen lopettaminen Korean raiUuillisia .•neuvotteluja varten. Joissa kaikilla asiallisilla on täydellinen edustus.: ' K i i n a l l e on myönnettävä palkka turvalllsuusneuvosto.ssa. Viiden suurvallan kokous Ja rauhansopimus. Atomipommin pannaan Julistaminen ja sotarticoUiseiksi se hallitus, joka käyttää sitä ensiksi mitä kansaa vastaan t^u^nsa. (Pääministeri S t . Laurentin on mentävä Washingtonlin Attleen siellä ollessa j a toimittava edellämalnittujeh v$atbnusten puolesta. ipaihostakaa parlamentin, maakuntien iainlaätijakuntien Ja kunnanvaltuustojen Jäseniä sekä unlolta vaatimaan Ottavaa rytitymään pikaiseen toimintaan. Taistelut on lopetettava Koreassa! . Tuomitkaa iVumanln atomisota-, sminnltehnal Tohnikaa rauhan puolesta nyti PUHUU TORONTOSSA Canadan Jähelyston kotiinpaluun ehdosta niaa^lihan toisesta raaban-toncressisfa Järjestetään To onton "aulianneuvoflton toimesta suuri vas-aänottojnhla Massejr-haalissa san nontalna tk. n pnä.- Tämän kbkouk' itn johtavina ^puiuijlna ovat Canadan'Banhankonjpriessln pulieenjohtaja tri f G. Eindicotl Ja sihteeri Alaiiy Jenniison sithä 'Jean-JuI Ittcliard. < Jatkoa edelliseltä sivulta) Englannin sinä päivänä Jolloin sota syttyy. ^ , Täten mhiä tiUen uudeUeen B r i tannian armeijaan Jonka (hyväksi h a l litus on tänä vuonna myöntänyt suhteettoman paljon varoja huoml-conottaen maamme resurssit. On totta, ettei meitä pyydetä tuottamaan aseita, taL mikäU tuotetaan niitä, se on st&ieelllsen vähäistä, sillä aseet tulevat A n ^ k a s t a . Mutta tämämateriaalien Ja asevoimien potentiaalin lisääminen, sensijaan että vapautuisimme enemmän Amerikasta, antaa meidät käsistä Ja Jaloista sidottuina AmerikaUe. Mhiä selitän miksi: Sen tosiasian lisäksi, että t&mä at-meija on muodostumassa amerikkalaisten teknikkojen Ja neuvonantajaln kautta kylmän sodan, tai lämpimän ja muutaman icuukauden kuluttua kuuman sodan välikappaleeOEsl Ja samalla kertaa Amerikka lujittaa otettaan meidän maassamme, eväten meiltä henkilökahtaisen itseaiottei-sauden ja halllntayallan omissa asioissamme. Esimeikiksl me emme voi enää vapaasti päättää jonkun armel-jayksilön lähettämisestä siilien palkkaan. Jonka itse katsomme uhatuksi, ellemme saa ensiksi Amerikan t a k t i l lista hyväksymistä slUe! Milloinkaan ennen Britannian l i i s - toria^sa armeija ei ole määrlteUb^t u l - ktyolitllkkaamme — se on ollut vain ulkopolitiikan toteuttamisen välikappale. Nyt se päinvastoin painaa Ity' vin raskaana ulkopolltilkassanmie. Johtaen Ja muuttaen sitä. En tiedä olenko voinut esittää ajatukseni selvästi. Haluan korostaa, että mtoä en ole "antl-militartsti". M i nä eh ole sotUasmikua kantava pasifisti. Ainoa mitä minä toivon on se, että armeijamme ottaisi entisen asemansa maamme elämässä, osan mikä mielisyykslensä ratkaisemiseksi. A r meijan pitäisi palvella valtiota eikä ulkomaan suunnitelmia. ' vielä tulee mieleeni toinenkin seikka tämän mahdollisen sodan suhteen, mitä valmistellaan sellaisella innostuksella visseissä piireissä Ja Josta minun maallani, Jolla e i ole mitään alusvaltauksien . mahdollisuuksia, el ole mitään voitettavaa, mytta kalkikl menetettävää. Ajatus meidän sota- Joukkojemme lähettämisestä Eurot^- paan on vallan naurettava. Jos tulisi Venäjän cyntäys — mitä minä pidäiT ihyvln paljon mahdottomana — silloin ei olisi mitään mahdollisuutta sen pysäyttämiseen. Ounkirk oli ihmeta-paus ^— Ja historiassa tapahtuu vain vähän Ihmeitä. Se oli sivumennen sanoen ihme Joka maksoi Ranskalle miljocnan vankia. Ne iiyvät saksalaiset divislonat, jotka me aiomme muodostaa, eivät ole suureksikaan a - vuksL Saksalaiset eivät taistele sen paremmin !Euroopan k u i n Amerikankaan puolesta. He taistelevat . . . Saksan puolesta. Tämän lisäksi heidän edessään on omat veljensä Itä-J3a^- Varsova. — Maailman Rauhankoh-gressin valitsema 200-henkinen rau-hanneuvasto (neuvostoon kuuluu kaksi canadalaista.' tr. Endlcott Ja Arthur Wray), valitsi täällä pitämässään ko-kotiksessa Johtokunnan joka muodostuu seuraavista: . ' • Presidentti Pederic-Curle. Ran.«ka. Varapresidentit: >l>letro Nenni, Italia; Eugenio Cotton, Ilanska: Joseph Fletcher, Ylidysvallat; A. Fadajev; Neuvostoliitto: K u o M o - j o . Kiina; professori J . D . Bernal, Britannia; entinen Meksikon presidentti kenraali Cardenas; Arthur Lindqulst^ Ruotsi; professori ' Infeld, Puola ja G. D'Ari)OUssier, Ran$](an Afrikka. Muiksi Johtokunnan jäseniksi: Y . Farge, Ranska; Mrs. S u n Yat-sen, K i i n a ; Blanca Fllalio. Brasilia; Helene Gleditsch. Norja; Jessie Street, Austraalia; Louis Sailland, Ranska; Ilja' £3irenburg. NeuvpstoltittO!; prof. Jan Mukarovski, Tshekkoslovakia; J o se Öiral, Espanja Ja pröf. kdsambi. Intia.' • Yleissihteeriksi valittiin ranskalainen Jean Lafltte Ja muiksi sihteeristön Jäseniksi: Fenoalten. Italia; G. Chambrun. Ranska; pastori Daar. Yhdysvallat; Guljaev, Neuvostoliitto: Borsari. ^ Brazilia jel Ivor Mdntagu; Britannia.. , TiislEaina, |ou1ukuun S — Tuesctay, giec: ^TT Tämän tilaisuuden tarjoamme ainoastaan ' suomalaisille asiakkaillemme > Yhden viikon aikana PÄÄLLYSTAKKI ILMAISEKSI 'mm Jokaisen tiiauspuvunmukom; .Myöskin väliittäismaksulla,'Jos n i i n cM haluatte. E i mitään narripelläi-PäaUystaMusarttef^^V^ sesta varastostaimne. l>^Uoj3, solmiolta^^s^^ ostoksenne • meilta.;'-,r;v j^"?-;^ ZADUK A N D WILUAMS|; MIESTEN. VAATTURIT $\ 441 PAHLIAMEMT ST„ TORONTO PUH. RA. 0797 #; Avoinna Icello 9 l i a l l a Joulnon astL ''^K.- K AURÖ WUOH£LAi (omistaja) p I l a A f lÄufänuI najaieiicpiiiyiijig^ .„. , . , .. . WWWW:§iW9: Viisitoista lakanaa ja ikk|inaverhot ^'unohtuiieet" ^ { erään lahjoituksia vastaanottaneen asuntoon ,*^-;< Hiljattain vihittiin Alahärniässä tervey.stalo, joka on rakennettu ruotsinmaalaisten lahjoitusten turvin. Ruots.ilaiset ovat tahjoittianeet taloon myö^ muuta tavaraa, kuten lakanoita, j a Uckunaverhoja." Vihkiäistilaisuuteen saapunut ruotsinmaalainen lahjoittaja el kuitenkaan nähnyt näytteillä lahjolttamlaan ikkunayerhoja eikä lakanoita, vaikka muuta tavaraa oli asetettu Juhlayleisön ihailtavaksi^ Tästä nousi skandaali. Joka on aiheuttanut paikkakunnalla kiusallista huomiota. Tapausten kulku on seuraavanlainen "Kansan äänen" mukaan: Mainittu ruotsinmaalainen lahjoittaja on eräs rouva. Joko el olo vain itse lahjoittanut, vaan kerännyt l a h joituksia Alahärmän terveystalon hy-r vaksi. J a kun hän sitten saapui kunniavieraaksi vihkliilslln, havaitsi hän ihmeekseen, ettf hänen henkilökohtaisia lahjojaan; 16 j a l u n o a Ja i k l ^ naverhoja ei ollutkaan näyttelllepan-tujen- lahjatavarbltten Joukossa. iHäh alkoi kysellä niitä, jolloin syntyi t i lanne. Joka oslahomälslile tolmihfin-kiloille ci oUu^ kodehdlttava^i lop^ ^ kiiitenkiti erää iiiies^ J o ^ maintti|p*;p= kirkon isännSltsiJäksl. lähti e t s i m ä . • kadohheita tavaroita j a löysikii»ii|||||% erään yksityisen henkilön kotoia. temmin on selitetty, että tavarat q l i ?, vat "unohtuneet" sinne. ' J' Kuten sanottu, on tapaxis- hCTä^ö^ v nyt kiusallista huomiota; paikkal^it-^^ nolla Jo sitä on yleisesti rinnastettu ^ törkeLsiin väaÄnkäytöksUii^^^ paon (Huollon toiminnossa ilmeni •sö-, - tien aikana Ja niiden Jälkeen puolilla maortomhie. AsIan:^yMey(^^ ml. Jonka kerrotaan ' t d l ^ mainitaan paikkakunnan rbvastin^iiSln , ~ elimessä, joko on vastaanottanut i;. ja ' säilyttänyt riiöt " - - - - ' -"^ -- ta. i t s a l ^ i a V i t t i H J o ^^ U^eat palkkakuntaialsi^t öyiit^ neet lehdellenune tiedusteluja ^ suhteen Ja vaativat, että kyssröysluH ko laojuudessaon on tutkittavd/^ä ' / tutkimuksen tuldksista annettava., paikkakunnan asukkaille mukioiimi ielostus. »löKsJsta ^vonnewöW..;p^^ sukkoiUe totuUd^? iset ovat on laillinen j a tarpeellinen niin kauan kun ei ole mitto menettelymuotoa e r i - ldl7 Tsaarihallltus kukisteUiin maa-lisicuussa. \ 1917 Suomi itsenäiseksV-täjsavallaksi 6. 12.: • • • - , . ' 1910 Kansalaissota aOrol tammik. 28 I^äivänä.' 1918 L a k i vuokra-alueiden lunastamisesta, 1919 Vahvistettiin uusi kunnallislaki 1930 A l k o i lapuanliike. 1939 Aikoi tahrlsota 20. 11. 1941 Suomi liittyi Hitlerin sotaan 22, 6- 1944 Aselepo all^Joitettiln 4. 9. 1944 Välirauha allekirjoitettiin 19. 9. 1947 Parilsm rauha allekirJoltcttJio 10- 2. sasta J a minusta tuntuu, että itäiset divislonat saavat käännetyksi läntiset meitä vastaan. Mikäli on puhe a m ^ rikkalalslsta, (he ovat todennäköisesti tyytyväisiä maan "pehmittämlseen", tjB, he hävittävät järjestelmällisesti kaikki elämän r^ipeet 'Ja lähettävät sitten muqtamla divisioneja "vapauttamaan" sen palkan. Minä en ole profeetta, Minä en tiedä kuka voittaisi lopuksi — Amerikkako läntisine satelUteetteineen vaiko Venäjä satelUteetteineen. Mutta Joka tapauksessa — Ja tämä on minun vakaumukseni — tulkoon sitten Amerikan tai Venäjän voitto, se olisi Suurtiritannlan loppu. Rheen nyk3^en pääministeri on vieras Koreassa Nev Vorib — Syngman Rheen nukkehallituksen uusi t^äminieteri t r i. John M . Chang on hyvin vieras nykypäivien Koreallle, Hän on Yhdysvalloissa iunilutuksen saanut Ja ollut täyllä Bheen halUtuksen lähettiläänä, viettäen korkeintaan pari vuotta K o reassa viime maaliman sodan Jälkeen. Chang o l i Rheen ludmantena pää-ministesrfehdokkaana. Ja sai tehtävän kun tynkäpariamenttl hylkäsi kaksi esinmmäistä. Moskova. — Korean kansanarmeijan perääntyminen oli vain väliaikainen toimenpide. Tilanne rlntainalla on nyt nopeasti - parantumassa, lausui Korean Kansantasavallan Johtaja K i m Ir Sen puhuessaan Yhdistyneen Demokraattisen Isänmaan Rintaman keskuskomitean kokouksessa. Hän sanoi, että yhdessä kiinalaisten vapaaehtoisten kanssa Korean ylijohdon alaisuudessa, on nyt jo saavutettu huomattavaa menestystä. K i m myöskin selosti, että voimakkaita sissijoukkoja on toiminnassa monilla puolilla Koreaa. Tämä K o rean johtaja, Joka sai^Utti mainetta japanilaisia vastaan käyden slssitals-telun ailtana. vakuutti kuulijoilleen, että "tässä suuressa taistelussa me emme ole yksin, me saamme apua ja sympatiaa osaksemme kaikkialta maailmasta". Hän selitti kuhika heti sen Jälkeen, kun kävi selväksi, että Amerikan i m perialismi tahtoo käyttää Koreaa hyökkäystxiklkohtana K i i n a a vastaan, kiinalaiset vapaaehtoiset joukot y h tyivät taisteluun Koreassa, Korean ylijohdon alaisuudessa, hyökkääjiä vastaan. Hän kertoi satojatuhansia korealaisia, miehiä, naisia, työläisiä, talonpoikia, opiskelijoita Ja pikkuUike-mlehlä on partisaanilkkeen mukana eri puolilla Koreaa. Lopuksi hän kc-holttl Korean kansaa pysymään yksimielisenä j a lujana, kunnes voitto on saavutettu. 9a«st tuliannei kftyttavttt vaoafttalD . .C • •-bletteko:;«euraavienitai^^ ruoansulatiMhälriölttleniiiiJakBa^^ tunhettelui i\irvf>tu8tÄ attoten Jälkeeii, palnostev^^^^^ tänne a l l a / k i p u a kylkilulttehne alldi^ «l&fisäniie» v o t a » ^ kealla tai vasemmallo puoleUai epätavalllst» hami^m*m9x jsanne. tunnetteko kipua muiiuatelasanhe tel virtro eristävätkö sappenne tai ylrtaatlehyeeimö vie»itasiilnrfaW^ tunnetteko katkeroa j a hipanta ipakua «lussaön^ tai huimausta, ruokabatin puutetta; kOnittekö per^ epänomiaälln viatsanne tdmlnnofi takia, t a i t u n m ^ ^ ^ ^ ^ , ^ moatiteta pakotusta? Älkätt odottako touMutoeenij-^vli^^ on vakavaa — vaan kokeilkaa paikalla BOSCnVVKEAYME^ STOBIAOBBEMEDir-iaAlUittti Jaottakaa a l t f t t e e l i t ^^ enneii Jokolsta aterlaantie ^ a taeniiesBänne^ ' * seniie enempää Vakovaia sairautta. Joa v l l w^ lääkkeen käyttö mahdoUltw«ti l i i a n m y ö l^ STOMACtt B E M E D Y polstea epänormaaUn kaaitun J a idmaf^^ easta, mpesto, munuaisista, virt6arakmta Ja virtsattebyeista^joDlu^^ olette menossa kohti parempaa terveyttä. : J o enslmmttlnfflpu] ^ . antaa tuloksia. Hinta $6.09 pullollinen postimaksulneen. j : Salva, Joai^ 1 ^ Imatera» . MIZAHH-SALVAA , j Vaivaavatko tdttt»iiiiu«ttl^^ pakotukset tai kivut, Mlkttklpu. kivut dllnpftUäll^: lapaluissa, Jäykktt/iilska, kipeät kfiaivarret,' ~ pMt, ranteet, kipu tai Icylmyys rinai" lanhesärky, kipu polvissa; idlkols^ta^^^ nlssä, Jalkojen kylinyyfl tai tunne; että set kävellBlvät ihon Ja nahani yflllasa?=; mzABH-SALVAA, ainoastaan aikuisille. H on vastaäi^ö^tävä salva; mikä vetää märlcää vlä näppylöitä ihonplnnalle Ja «Us heti ensin käytön Jälkeen lievittää reumaattisia paliuttikida^ kipuja. Mitään tämänkaltaista aolvaa ei olelmarlE] noilla. Tölkki salvaa kestää teille pitkät ajit^ Kfiyttäkfiäeits vain k ä x ^ seitsemässä päivättä. Hinta on nyt $5.00 tölkillinen postlmaksuineeiL Valmistamme Ja joyymme yllämainittuja lääkkeitä. Emme lätietä Jälki-: vaatimuksella (COD). . ^ Huoml E m i M lähetä mitään lääkkeitft ulkopuoleUe Canadaa. S99 BATBVBST STBBET TOBONTO 4, ONT. CANADA M mm 18 :mB<- m CSJ:N OSASTOJEK! — Vuonna 1770 amerikdcalaisten byÖUcäys Canadaan kärsi tappion Ja heidät ajettiin pois. Binderillä suuret mahdollbuudet tulla valituksi Montreal. — Harry Blnderin vaalikampanjan Johtaja John Svitzman sanoi äsken; . " K a l k k i merkit viittaavat siihen, että Harry Binder tulee valituksi joulfikuun 11 päivänä pidettävissä kunnallisvaaleissa, että häntä kannattavat työläisvalitsijat tuleva' saamaan murskaavan voiton," Hän edelleen sanoi, että tärkelnU on tällä kerralla katsoa ettei jää tekemättä mitään millä vahvistetaar voiton mahdollisuulcsia, "Älkää jättäkö tekemättä mitään mikä on mahdollista, jotta Harry B i n der vallttaislhi Montrealin t y ^ i s t en edustajaksi seuraavaksi kolmeksi vuodeksi kaupungin valtuustoon", varoittaa Svritzman. C8J:n Wanaplo osactott kuukausikokoukset pidetään Jokaisen kuukauden viimeisenä sunnuntaina klo 1 ip. osastoit haaUlla. Sihteerin oisolte: Voitto LehU, Wanup, Ont. CSl:n HearsUn osaston kuukausi-kp^ oitkset pidetään Jokaisen kuukauden toisena sunnuntaina klo 2 lp. CSl:n Sprocedalen «saaton No. 30. kuukausikokoukset pidetään Jokaisen kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina kello 2 lp. Johtokunta kokoontuu tuntia aikaisemmin. CSl:n Port Artborin osaston k u u kausikokoukset pidetään Jokaisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 7 illalla, 316 B a y 8t. Johtokunnan kokoukset pldetä&n Jokaisen kuukauden SrUnelsenä icesklvllkkona Ido 7 illalla samassa palkassa. Kirjeenvaihto osoite: Tyyne Siilman, 316 Bay 8t., Port Arthur, Ont. Cftl:o Toronton osaston varsliial-nen kuukausikokous pidetään Jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina Icello 8 lilalta CUBM-ton huoneistolla Don-taaatilla. C81:a Tlmminslii esastofl knukau-sikokoukset pldetAän 'jokaisen kuukauden ensimmäisenä cuh-nuntalna kello 7 illalla. . C S I : n Sndboiyn osastoB kokonkiftt pidetään Jokaisen kuukaudeii ett* simmälsenä sunnuntaina; ~ Ptt-beenjohtaja Oscar MäniolstO. slli^ teeri Hilma S O k l . osoite B o x 35|^ Sudlrury,Ontario.^^^^^^^^^^ ^^^^^^^i; C S J : n VaneottTerin: öKuimiiEat^ , kauslkokoukset pidetään ton haalissa. Joka kuukauden t i ' sena sunnuntaina, alkaen klo;2i i.p. Kirjeenvaihto sihteerlllcf Hilda Saari, ltd» B. Pender )^ Vancouver, B. C. C81:n KapnsBMmcm osasfisa ktiUK kauslkokoukset pidetään Jokaisen kuukauden toisena sumuni-talna klo 2 l.p. C81:n SanU Ste. Mariea No. 5 työkokoukset fädetfij ^ - k u u k a u d e n ehsimmaihen Jä kdi] mds sunnuntai osaston xttiiiäli talolla, 321 John St., alkEieo S i l l a l l a . ;;:.^-^V,v.j:v;t'-:;:';;-^ C 8 I : n : 1 ^ ' d'Oriii'^^'oicsu<i^ kausifcokoUkset pidetään ^ kuulcauden ensimmäiseiA ^ nuntaina ^0^2:f4t». E l h t ^ m^ a«olte: Lempi QJanäB,BdäC V a l d ' O r ; Q u e . . C81:ii'Beaver kausikokous pidetään Joka. ' kauden t o i s e na k l o 1 päivällä osaston: taaalintfJ KirJ^hvaihtaJän osoite: J H . nlkaihen. R. R. i , Wo > ; O n t i . ^ 'SK:'?- PM i-<?'\fv''.--- mm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 5, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-12-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus501205 |
Description
Title | 1950-12-05-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
JuaikKem ylinnä liaiuan rauhaa, raimaa, raubaa!'
lebec haluaa
»taja Rkhard
^$xsan. — isällä pidetyssä R a u -
ressissa sanoi Quebecista,
saapunut Tanskalainen e-ja
Jean-Pul Richard:
! |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-12-05-03