Vapaus, April 19, 1949

              Sivu 2 Tiistaina, huhtik. 19 p., — Tuesday, April 19
VAJPlAXEm UBEBTT) - tDdfpfogmi
"trgan at Azmub CamidlaiM
(äbusbed NoT. etb m x Antbailzed
•s. Bccond c b M maO tbe Post
Office OQiartmeDt, Ottsvs. Pub-
Usbed tfatice weekly: T u e s d a y a ,
Tbursdays aad Satordayi by Ya^am
Publlshiiag Ocanpany lJUL, at 100-102
:Elm St W, Sudbnxy. OOL. Canada.
Telepbooea
Editorfal QfSee
E. suksi. Sdit<S' W
addreac Boat
TtanalattoDfcee.oltibigeL
~ nLATOBDarAT:
Gteiadaaaa: ltk.tM€Vul»
/ S kk. 240
TbdysvaOoiMa: l vk. TJOQ e kk. 3JO
1 f k . T J O O k k .
; Todellisuus on tanm km
Kuten lehtemme uutisosastolla on kerrottu, Neuvostoliiton xäko-ministeri
Andrei A. GromyKö tuomitsi vasta allekirjoitetan Atlantin
rpaktin sutmnitelmaksi, jonka tarkoituksena on eristää Neuvostoliitto
ja valmjstella hyökkäyssotaa sitä vastaan. "Pohjois-Atlantln paktin
allekirjoittajat ryhtyvät laajapdittaisiin sotilaallisiin tohnenpitebiin,
joita ei voida oikei^ttaa näiden maiden puolustuksen etujen nimessä",
sanoi mr. Gromyko ja jatkoi: "Tämä on erikoisesti totta sellaisten
tnaiden kuin Yhdysvaltain, Britannian ja Ran^skan st&teen, mis^ on
ryhdytty kiihkeään aseistuskilpailuun ja missä laaditaan sotilaallisia
suunnitelmia Neuvostoliittoa vastaan . . ."
Neuvostoliitto ei luonnollisestikaan tarvitse eikä kaipaa parem*
min Vapauden tapaisten pikkulehtien kuin suurempienkaan ulkopuolis­ten
voimien apua ja tukea. Historia on osoittanut, että se voi vai-keimmis^
in tilanteissa puolustaa itse itseään. Meidän mielessämme
ei siis dte,'eikä voikaan olla Neuvostoliiton "puolustaminen"/mutta
sitäkin enemmän meitä kiinnostaa oman maamme etujen ja tulevai­suuden
kannalta se; että mikä tässä asiassa totuus, sUIS historia ei
käsittele hellävaroen eikä myötätunnolla uuden sodan valmistajia.
Kuten tiedetään, Canadan edustaja, kenraali A. G. L . McNaugh-ton
kielsi Y K : n istunnossa mr. Gromykon syytöksen, että PcA^öis-
Atlantin pakti kohdistuu Neuvostoliittoa vastaan ja kenraali Mc-
Naughtott korosti erikoisesti, että tämän paktin yksinomaisena tar-
.Itoituksena on rauhan puolustaminen.
Mutta jos asia on näin, niin millä sitten selitetään se ehdoton
tosiasia, että Neuvostoliitto on ainoa suurvalta jota ei edes kutsuttu
• osapuoleksi tähän Pohjois-.^tlantin paktiin? Jos on tarkoitus edistää
rauhan asiaa, eikä mikään muu, niin silloin olisi tietenjiin sen parempi,
että Atlantin paktiin osallistuu mahdollisimman monta maata ja ennen
"muuta kaöcki suurvallat. Ja jos Atlantin pakti ei kohdistu Neuvosto­liittoa
jä känsandemokratikn maita vastaan, silloin ei ole mitään
syytä sivuuttaa niitä siitä.
On siis ilmeistä, että käytäntö osoittaa vallan toista mitä kenraali
McNaughton puhuu. Sitäpaitsi Canadan kaikki julkiset puhemiehet
eivät ole läheskään niin rauhanoroaisia kuin on kenraali McNaughton.
Ottakaamme esimerkiksi vaikka torontplaisen Globe and Mail-lehdeo
toimituskirjoitus huhtikuun 15 päivältä. Siinä sanotaan:
"Mr. Gromyko sanoo, että se (Atlantin pakti) kohdistuu
Neuvostoliittoa vastaan, ja hän on luonnollisesti täydellisesti
• oikeassa.. Ainoa kysymys on siitä, että missä tilanteessa
Atlantin liittolaiset tuntua itsensä velvoitetuksi taistelemaan
» kollektiivisesti Venäjää vastaan. Mr. Gromyko sanoo, että
• V ne, (paktimaat) suunnittelevat atomisotaa hänen maataan
vastaan. Tämä ori varmasti'mahdollista — mutta ei silloin
jos Venäjä toimii järkevästi ja realisesti . . . Jos ne (venä­läiset)
pitävät kiinni neljä vuotta seuraamaastaan ohjelmasta
EHKÄISYSOT\ tulee tarpeelliseksi . .
Tämän julkeammin ja häpleämättömämmin Atlantin paktin so­taista
olemusta ei enää voida talkita! Merkillepantavaa: myös on,
että samassa toimituskirjoituksessaan Globe and Mail heittää roska­koriin
kaikki verukkeet siitäkin, että Atlantin pakti on muka tehty
'.15^ peruskirjan puitteissa. " . . .Se tarkoittaa yksinkertaisesti,, että
,^,XK ei voi toimia ja tosiasiassa ei ole koskaan toiminut. *^n kyvyt-
'tömyys on länsivalloissa pidetty jokin aika tosiasiana. Tilssä on syy
miksi -Atlantin pakti oli tarpeellinen. Länstvallat eivät enää luota
YK:n rauhan säilyttäjänä . . .'• sanoo Globe and Mail.
, Jos kaikki tämä on totta, mitä Globe and Mail lehti kirjoittaa,
hiin silloin on tunnustettava, että todellisuus on sittenkin tarua
kummempi. Mutta jos tarkoituksena on hävittää maailman kanso-
. jen ainoa rauhan tofvo, Yhtyneet Kansat, ja mobilisoida sotavoimia
' E H K Ä I S Y S O T A A varten Neuvostoliittoa vastaan, niin kuka haluaa
' vastata tällaisesta itsemurhapolitiikasta historian edessä? Nyhrenber-
,gin oikeuskuulustelut, jotka lievistä tuomioistaan huolimatta julistivat
kuitenkin hyökkäyssodan valmistelun rikokseksi ihmiskuntaa vastaan,
on tästä varoittavana esimerkkinä. Yksikään demokraattisesti ajat­televa
ihminen ja yksikään patrioottinen canadalainen ei halua nähdä
sitä, "että. tämä maa ja kansa viedään sotatielle, mikä päättyy Nyhren-bergin
mallisiin sotärikossyytöksiin. Siksi on sotapakteja ja kaikkia
"EHkÄISYSOD.AN"Jietsojia vastustettava.
Kolnfannen tien ''sosialismia^'
. . Ranskan pitäisi antaman meille käytännöllistä csimerkkfä siitä
,;:1«iten oikeistososdemieh johto vie meidät kivuttomasti mutta varmasti
Stosialismiin siten etteivät porvarit sitä htiomaakaan. Näin ovat se-
•jittäneef Suomen oikeistolaiset sosdemit. Näin on vakuutettu täällä.
Kaikkialla länsimaissa on tuomittu kansandemokratian maiden tie
ylistetty Ranskan blumilaisten ^'kolmatta tietä".
Nyt, tarkemmin sanoen viime sunnuntaina, saatiin havainto-lopetusta
siitä suunnasta, mihin "kolmannen tien" politiikka vie.
Tässä on lyhennettjmä kaksi uutistietoa:
;" .APrn Pärisisin uutisessa (huhtik. 17 p.) kerrottiin Ranskan,
hallituksen päättäneen antaa — sosialistien ja kommunistien vastarin­nasta
välittämättä— osan kansallistetuista lenokonetehtaista takaisin
yksityisille kapitalisteille.
! Samana päivänä saapui ^'arsovasta Reutersin uutistieto missä
:kerrottiin, että Puolan hallitus on päättänyt laajantaa $760 miljoonan
^dollarin arvosta valtion omistamia teollisuuslaitoksia ja että raskaan
teollisuuden kaikille osille on annettu entistä suuremmat tuotanto-
•tavoitteet.
* Tässä sitä sitten ollaan. '"Kolmarmen tien" kulkurit näyttävät
johtavan Ranskaa, ei sosialismiin vaan yksityiskapitali|Smiin. Merkil­lepantavaa
myös on, että sosialistien ja kommunistien protesteista
«huolimatta Ranskan sosdemien oikeistojohto on edelleenkin Osallisena
.siinä hallituksessa mikä antaa jo kansallistettuja teollisuuksia takaisin
^yksityiskapitalisteille. ^Täten Ranskan sosialidemokraattinen puolue
fantaa siunauksensa talle petokselle.
Huomaamalta ei voi liioin olla sitä, että. Puolan tuotantolaitosten
kansallistaminen on edistynyt harppa-askelin. Vuonna 1946 kansal- '
jKstettiin Puolassa kaikki teollisuuslaitokset missä oli y l i 50 työläistä.
*Sen jälkeen Puolan kansandemokraattinen hallittis on ottanut muita
spitkiä askeleita sosialismin tiellä ja tälliä kertaa arvioidaan, että
;T*öolan kansa kontrolloi jo 70 prosenttia maan kaikista liiketoimista.
* Vlläesitetfyjen maiden kehityssuunta tuvaa kahta erilMsta maali­smaa.
Kansandemokratian tie vie sosialismia kohti, mutta sosdemien
^oikeistojohtajien "kolmannen tien" vteivdlli on tosiasiassa kaiisahjouk-
«kojen sosialististen pyrkimysten pettämistä. SKDL:n äänenkannat-atajä
Vapaa Sana osui mielestämme naulan kantaan kun se Er^lan-fiiiii
kunnallisvaalien tuloksista puhuen määritteli näiden "kolmannen
*4jen" tiilkurien roolin ja merkityksen seuraavasti:
"Englannin LalMJur-hallituksen historia on uusi osoitus siitä,.
Mitä muut sanovat
mOionxE siEvxsn
VANHAIXE V I N O I U I A I XE
. . . L d k k e t e e n lähetiäjä k y s y y . e i kö
XiUa o l e k a a n soomalatnen, v a i k k a ba>
nen nlmemä o n huomattavasti s u o -
ma1at«(«npt k o i n h e r r a Fagerholmin.
J o s taas<»i vSia, että Xikiä o n Suomen
kansalainen, eikö edelläolevasta l a i ­nauksesta
näytä eiltä, ettei meidän
paimintBterinune ole mikään r u o t s a ­l
a i n e n , eipä edes s k a n d i n a a v i n e n e i ­kä
länsimainnt herrasmies, vaan s u -
irfsiMBnalainen V i h t o r i Kosola, k a n ­sanjohtaja
Jumalan annosta, kuten
häntä lapualaishuUnoiden a i k a n a n i ­mitettiin?
. . . M n t f a )cyllä pääministe­r
i F a g e r h o l m i n ja V i h t o r i K o s o l a n v ä ­lillä
d t t e n U n o n ero. Nimittäin se
« r o , että V i h t o r i Kosoii T E K I sen,
mitä pftämJnlsteri F a g e r h o lm T E K I S I .
E o s i n m a i n i t t u esimerkilEsi M I 7 I L U T -
T I . m u t t a v l i m e k s t o t a i n i t t u v a i n M U I -
t l T T T A I S L — r Utdcas L u i k k u . Työ­k
a n s a n Sanomista.
'«SmJRIN VAÄBA"
A m e r i k a n edessä oleva s u u r i n t a l o u -
delUnen vaara o n äkkikäännös rauhaa
k o h t L Tämä antaisi kansalliselle e k o -
nomiaUemme tyrmäyksen mikä a i ­h
e u t t a i s i s a n o i n kuvaamattomia k ä r -
simjlcsiä (pääomien) s i j o i t t a j i l l e . — U .
S. K e w s a n d W o r l d Report toimitus-a
r t i k k e l i s t a . '
"JALOanEUSTTTTX"
A m e r i k k a l a i n e n elostelija Toinmy
ManviUe. j o k a o n s a a n u t pahamaineis­t
a k u u l u i s u u t t a s u i n t e n r a h a r a t k a i s u -
j e n t a k i a e n t i s t e n vaimojensa Jä r a -
k a s t a j a t t a r l e n s a kanssa, ei o l e v a l l an
näin axAeUas s i l l o i n k u n t u l e e kysy­mykseen
palkanxdaksu hänen i ^ l k k a -
o r j i l l e e n Jotka r a a t a v a t hänen k a i v o k.
sissaan Ja tehtaissaan.
Quebecin asbestityÖIäisei havaitse­vat
tämän. H e o v a t täySe t u l l e e t n ä ­kemään,
ettS o n Hittäväii p a l j o n k a n a ­d
a l a i s i a p o l i i s e j a suojellakseen sitä, e t ­tä
mr. M a n v i l l e n h a r j o i t t a m a tämän
maan luonnonrikkauksien j a työvoi-maik
r i i ^ tulee suojatuksi, j a että h ä ­nen
tulonsa, mitkä käytetään s u u r e l ta
o s a l t a a n hänen mielettömien h i m o j e n ­sa
tyydyttämiseksi, tärvätään työläisiä
vastaan Jotka ovat n i i n m a t e r i a l i s t i s i a ,
että uskovat heillä olevan oikeuden
säädylliseen elämään. — Steelworker
& M l n e , Sydney, N . S ,
T U L O S S A TAt M E N O S SA
He ( I W A : n johtajat) palauttavat
mieleeni p i k k u p o j a n Joka kysyi äi­diltään:
" O n k o meidät tehty tomusta?"
"Kyllä" vastasi äiti, " n i i n sanoo hyvä
k i r j a . "
"Jä k u n m e Ituokmme, tulemmeko
n i e taas t o m u k s i ? " kysyi p i k k u p o i k a.
"Kyllä" vastasi äiti, " n i i n o n m e i l le
s a n o t t u ."
"Siinä tapauksessa o n p a r a s t a että
katsot sähkjmi a l l e " sanoi poika, " s i l ­iä'siellä
o h j o k u ttt/ossa t a i nMnossa."
— Green-Chälh Pete, U n i o n Worke-r
i s s a , Vancouver. B . C .
" U S K O A " P I T A A M O L E M P IA
Eräs e n g l a n t l l a i h e h p i i s p a erotetaan
s i k s i k u n väitetään, ettei hän usko
raamatulliseen k e r t o m u k s e n i^ata-m
i s t a . Nykypäivinä piispojen pitää,
Jos mielivät säilyttää toimensa, uskoa
n i i n A a t a m i i n k u i n atomiinkin. —
U k r a l n i a n C a n a d i a n.
Sointulassa välmls-tiifaaii
viettämään
vaSDuiuhlaa
Toronton naiskerhon
illanvietto vaali-rahaston
hyväksi
Toronto. — Toronton suomalaisten
n a i s t e n kerho järjeistää ra;ilakkaat
karkelot työväen väalirahaston k a r t u t ­tamiseksi
p e r j a n t a i n a t J c 22 pnä, a l ­k
a e n k l o 8 i l l a l l a Dön-haalin r a v i n ­tolahuoneessa.
Siellä o n Jcuulemma
k a i k e n l a a t u i s t a hauskaa, seurapelejä
y.m. K a i k e n lisäksi o n t i l a i s u u s p a n ­n
a j a l a l l a koreasti hyvän soiton t a h ­dissa.
Emäntäväki on järjestänyt
tähän t i l a i s u u t e e n erikoisen t a r j o i l u n.
Pitäkääpä torontolaiset tämä t i l a i ­suus
mielessänne j a saapukaa o i k e in
Joukolla viettämään oikein rattoisa
p e r j a n t a i - i l t a .
Eräs kerhomme a k t i i v i s i m m i s t a Jä­senistä,
nimittäin E l i n Salminen, on
miehensä K u s t i n k e r a lähtenyt Jo k e -
säasimnoUeen. viettääkseen siellä k o ko
kesän a j a n . Toivomme heHIe hauiskaa
kesälomaa j a a u r i n k o i s i a päiviä. —
la. J .
Sirfafttla, B.C. — S o i n t u l a n C o - o p e -
r a t i v e S t o r e n r a p o r t i s s a o l i tuUtif v i r ­he.
Siinä missä p u h u t t i i n jäälaitok-sen
r a k e n t a m i s e l t a m a i n i t t i i n K a l a s -
t a j a i n Co-op. kaupasta,^ minkä olisi
pitänyt o l l a kannnttlmo.
Suomalaisen Järjestön tpiälälsen
osaston kokouksessa kesktisteltiin
osaston jäsenryntäyksestä jä irfltä,
m i k s i kylämme ihmisillä o n J o n k i n l a i ­s
i a ennakkoluuloja järjestön to&nln-t
a a kohtaan, j a k u i t e n k i n järjestön
osasto o n ainoa, j o k a , pitää yllä iedes
J o t a i n kulttuiuritoimtntaa.
E n n e n elokuvakoneen ostoa meillä
a v u s t e t t i i n suuresti k a i k k i a - työväen
pyrkimyksiä m u t t a n y t e i mitään. P a i ­n
o s t e t t i i n sitä, että Suomalainen Jär­jestö
o n v a i n kulttuxuriJärjestö, että
s i i h e n sopii kyllä yhtyä m u t t a m i n un
ymmärtääkseni se o n työväen k u l t ­tuurijärjestö,
joten Jos s e n varoissa
o n t i l a i s u u s n i i n sen o n myös avustet­t
a v a työväen P3a-kimyksiä tässä maas­sa.
Pllätettlin p a n n a Joka kuukausi
t i l i r a p o r t t i yleisön nähtäväksi, että J o ­k
a i n e n näkee m i h i n varat menevät.
Tällaiset keskustelut ovat kyllä hyviä,
niistä selvenee jäsenistön tietoisuus
y j n .
l ^ n ä ä h on p u o l i vuotta siitä k u n
menetin elämäntoverini. imällä S o i n ­tulassa
o n t a p a h t u n u t äkkinäisiä k u o ­lemantapauksia
tuhkatiheään. Tk. 10
p:nä k u o l i Alertbasm sairaalassa per­heen
äiti M a r t h a Kiiskilä, m n o l i k y l ­lä
pitemmän a i k a a heikko m u t t a ei
missään tapauksessa o l i s i l u u l l u t kuo­leman
o l e v a n n i i n lähellä. M a r t h a o l i
hyvä i h m i n e n J a perheen äiti, islihen
lausiihtoon y h t y y varmasti koko kylä.
Häneltä Jäi miehensä, tytär j a 3 p o i ­kaa
j a J u u r i Suomesta saapunut v e l ­jensä.
O i v a Halmesmäki.
O t a n sydämestäni osaa hänen mie­hensä
Ja lastensa suruun. Tiedän
omasta kokemuksestani miltä tuntuu
menettää hyvä elämäntoveri. K a i ­paan
suiu-esti hyvää n a a p u r i a . M a r t ha
o l i Juuri viettänyt 46. syntymäpäivän­sä.
K o v a l l a työllä j a uutisasukkaan
v a i k e u k s i l l a kasvattanut perheensä j a
nyt lasten tullessa suuremmaksi kun-elämä
olisi helpottunut täytyy pois­tua.
Pyysinisesti pienikokoisena, h e l k -
kovolmaisena sydän väsähti kc&^eh.
I n g r i l i e sanon, että olit hyvä tytär.
Autoit kaikessa äitiä, siinä o n s i n u l le
lohdutus. •
T k . 12 p n ä k a a t u i A l f r e d Mäki kau­p
a s t a tullessaan h a a l i n mäelle j a k un
menimme katsomaan häntä n i i n 'dlS-mä
o l i Jo paennut. Hän o l i v a n h o ja
äsukkaltav yksinäinen inies, hUjalMfiä
Ja h y v i n Itseensä sulkeutunut. Hänä-lä
o n k u u l e m a veli Astortassa,.Öreg<m.
O v a t h a n n e v a p p u h o m m a t k i n alulla.
K a i k k i täällä t o i m i v a t järjestöjen y h ­teisellä
v o i m a l l a . Kokouksessa o l i t o i ­vomus,
ettei t i l a t a elokuvaa vaan y r i ­tetään
saada hyvää, arvokasta ohjel­maa
sitä t i l a i s u u t t a varten.
Meillä o l i a k k a - J a p o i k a j u h l a t , O h r
j e f a i a a e n nähnyt piletininysmtikopls-t
a m u t t a hirmuisesta naurusta päättä­e
n hauskaa o l i . M r s . E l l i T o i v l o n ja
K a r v o s e n M a t i n p a i n i o l i o l l u t par­h
a i n nähtävyys. E l l i m m e o l i heittänyt
M a t t i p a r k a a k u i n vanhaa rukkasta.
P a i t t i o l i järjestetty k a l k k i e n sääntö­j
e n mukaan. Levätessä h o i d e t t i i n j a
löyhyttiin p a i n i j o i t a , sen näin minä­k
i n m u t t a eihän se M a t t i E l l i l l e m i ­tään
voinut. E l l i j u l i s t e t t i i n v o i t t a ­j
a k s i . O n se terveellistä joskus sydä­mestään
nauraa^ Jälh "kyllä osatto-.
maksi siitä lääkkeestä. — Isoäiti.
Otto Halme lähetti
Suom. Arksfolle
n
EHen saapui CaotuSsa Saataeääblteä
A r k i s t o l l e O t t o H a l m e e l t a N l j ^ d n ä fa
pieni kirjakäärö, jossa oli n m u t a m i a
vanhoja k i r j o j a j a n i i d e n Joukoesa
myöskin Moses H a h U n t d r j o i t t a m a p o ­l
i i t t i n e n Väittelyklrjaheh "AscelHnim
vallankumous", j o k a o n p a i n e t t u T y ^
kansan K u s t a h n u s y f i t f i t e k f i j a i i a i h o s -
sa Fcat A r t h u r i s s a 1909. Se l i e n e e e n ­simmäinen
suomenkielinen m a i n i t m sa
kirjapainossa itainettti k i r j a , d&ä sitä
o l l u t entuudestaan arkistossamme. Jos­t
a syystä" se o l i v a r s i n t e r v e t u l l u t lisä
arkistoomme. M r . H a h n e ansaitsee
sen johdosta erikoisen k i i t o k s e n.
Jos j o l l a k i n benkiUSia sattlttel ole­maan
tämä k i r j a pyjrtälsimme häntä
lältettämään s e n a r k i s t o l l e m m e koska
tarvitsemme myöskin t o l ^ n kappaleen
— monesta ert ssrj^tä.
Arkistomme h a l u a i s i s a a d a myöskin
k a k s i k i r j a a Pälviö-kokoeimaansa, n i ­mittäin
A n a n i a s - n i m l s e n romaanin,
j o k a p a i n e t t i i n Y h d y s v a l t a i n puolella
Työkansa-lehden v a r a r i k o n jälkeen Ja
M u r r o s a j a n l a u l u j a - n i m i s e n runoko­koelman,
jossa o n etupäässä Päiviön
runoja. K i m arkistomme saa nämä
k a k s i teosta o n s en Päiviö-kolcöelma
todennäköisesti täydellinen, mlkäU
k i r j a p a i n o s t a julkaissut teokset ovat
kysymyksessä.
Väkäleuan kalenterissa 1913 o n i l ­moitus,
että l ^ d e h tarkoitus o n j u l ­k
a i s t a "Väkäftuan V i r s k i r j a " - n l m l n e n
l a u l u k i r j a . Meillä ei o l e Icuitenkaan
tiedossamme onko s e n nimistä ktrjäa
ilmestynyt. Jos j o k u v o i a h t a a tähän
s e i k k a a n n ä h dm mitään varmaa t i e^
toa, pyydetään ilmoittandaan siitä ar-r
kistollemme. Vielä parempi asian
r a t k a i s u o l i s i se, että saisimäie kai:Q)a-l
e e n tätä latilukirjaa^ jos s e o n |>ai-nettu.
Sattuneesta syystä haluannne i l ­moittaa,
että julkaisemme k a i k k i en
l a h j o i t t a j i e n nimet, e l l e i lähettajS i l ­m
o i t a toisin. N i n i i e h j a l a h j o i t u s t en
Julkaiseminen o n t a r p e e l l i s t a monesta
eri syystä, etukädessä kuitehkhii j u l k i ­suuden
antamiseksi h i s t o t l a - a i n e h i s -
t o n keräämisen edistämistä varten.
C a n a d a n Suonialaisten Arklsto,^
H . sillä, a r k i s t o n h o i t a j a .
P a r i s i s s a P e n m a n n i h tehtäviä loppui l a k k o tk. 9 pnä. F i k e t t l k a p t e e n i n toiminut B i ll
L a r i n ^ v e l y i l ä vaimonsa j a poikansa kanssa l a k o n päätjrttyä.
Canadan M ^ i m i e s t i n i i o , J o n k a j ä s e ­net
Olivat a l t t i i n a H i t l e r i n pommeille,
ti^TieedOille j ä k u u l i l l e viime sodan
a i k a n a , käy t a i s t e l u a u h l o h i s m i n puo­l
e s t a Canadassa.' Nyt näitä m e r i m i e ­hiä,
j o t k a Ovat n i i n urheasti p u o l u s t a ­neet
demokratiaa sodan a i k a n a j a t ä ­män'
m a a h u n l o n l s m i a r a u h a n a i k a n a ,
a n ^ u v a t setl i a i n a n h a l l i t u k s e n vär-
Cometsin vierailu
jätetty toistaiseksi
TJmmlns. — V . - j a u . - s e u r a Comet-s
i h jäsenillä o l i aikomus tehdä v i e r a i -
l i u n a t k a K i r k l a n d L a k e l l e t k . 24 p:nä,
m u t t a pohjoisen tiet ovat sellaiset, e t ­t
e i n i i h i n Voi a i n a luottaa. P a i k a l l i ­n
e n bossiliike ei luvannut vuokrata
b u s s l a j ä k u n a u t o j a ei o l l u t saata­vana,
n i i n p i t i jättää koko miatka a i ­n
a k i n tblstaisel^I.
Cometsbi toiminta, o n o l l u t tnelko
h i l j a i s t a . Vöim^teluharjoitukset on
kyllä pidetty säännöllisesti. Seura
e s i i n t y i edtukseen V ^ l r k e r s - o s u u s l i i k -
keen ohjelmailtamassa kuukausi s i t ­ten.
— S a p o r t t e r i .
— Y h d y s v a l t a i n U t a h i n v a l t i o t a n i ­m
i t e t t i i n ennen usealla t a v a l l a kuten
Y u t a , Yöula, E u t a # ia lÄ«w.
Kiinalaiset kaivostyö­läiset
voittaneet
turvaliisuussäädöksen
T l e n t s i n . — (ALN) — K i i n a l a i s et
kaivostyöläiset brittiläisten omista­massa
k a l l a n kaivoksessa, joka on
maan s u u r i n Ja n y k y a i k a i s i n kaivos,
p a k o i t t i v a t yhtiön hyväksjmiääh s e l ­l
a i s en turvaliisuussäädöksen. Jota ei
a i k a i s e m m i n ole ollut yhdessäkään
kaivoksessa K i i n a s s a.
K a i l a n kaivos sijaitsee alueella, j o n ­k
a kommunistien johtama K i i n an
k a n s a n vapausarmeija otti käsiinsä
äskettäin. Työläiset pitivät useita k o ­k
o u k s i a , j o i s s a v a a d i t t i i n turvallisuus.;
säädöksiä j a Joita vaatimuksia uusi
k a n s a n h a l l i t u s t u k i.
Uuden sopimuksen m u k a a n työläis­t
e n tmvallisuuskomitea tarkastaa
k a i k k i kysjonyksessä olevan kaivosyh­tiön
työpaikat j a esittää yhtiölle m i ­tä
parannuksia se h a l u a a saada a i ­kaan.
"Se päivä Jojloln k a p i t a l i s t it
saivat leikkiä K i i n a n työläisten elä­mällä
o n n y t o h i " . J u l i s t i kaivostyöläis­t
e n u n i o lentolehtisessä mikä j u l k a i s ­t
i i n sen jälkeen l o m u u s i sopimus
a l l e k i r j o i t e t t i i n .
Suomen edusttts
ulkomailla
H e l d n k L — (S-S) — H u h t i k u u n &
pnä valtioneuvostossa tai»htuneessa
esittelyssä t a s a v a l l a n p r e s l d e n t t r n l r
m i t t l P r a h a s s a o l e v a n lähettUään. m i ­n
i s t e r i i^Edouard l ^ a h n a r P a l i n i n « t t -
kolslähettilääksi j a tfiyslValtaisekat
m i n i s t e r i k s i 1 5 . 1949 l u k i e n n«rös I t ä ­v
a l t a a n .
Samassa esittelyssä presidentti rii­m
i t t i ulkoaslainmihlsterlöh jaosto­päällikön,
pääkonsuli Paavo Hmärl
Simeliuksen asiiahh<ritajaki(l Canbeir-r
a a n 1. 7. 1949 l u k i e n.
Sianlihaa Suomesta
Puolaan
H e l s i n k i . — (S-S) — gaamamme
d p n mukaan o n Suomen j a P i i b l an
va,listen neuvottelujen tuloksiena s o ­v
i t t u 300 t o n n i n siänlihakiintlön v i e n ­nistä
P u o l a a n . N o r j a a n o n J o a i k a i ­semmin
viety SOO t n s i a n l i h a a j a ä t ä .
p a i t s i ovat eräät _ s i a n i i h a a koskevat
neuvottelut vielä kesken. Neuvosto­l
i i t t o o n o n t a r k o i t u k s e n a o U u i k o i n -
pensaätlökauppana t o i m i t t a a 500 tn
j a R u o t s i i n 500 t n s i a n l i h a a k a u p p a ­sopimuksen
pulbt^issa. Netivpttelu(]a
käydään my^is K r e i k a n Icanssa.
Talviolympialaida
pyydetään Montrealiin
M o n t r e a L — M o n t r e a l i n kaupungin
h a l l i n n o n jäsen J . O . A s s e l i n j a C a -
niadan oiympialaisyhdlstyksen puheen­j
o h t a j a A . S i d n e y Dawes lähtevät e n ­s
i keskiviikkona m a t k a l l e Roomaan,
esittääkseen siellä pyynnön v u o d^
1956 . t a l v i o l j n n p i a l a i s k i s o j en p 1 d o t i
myöntämlseistä M o n t r e a l i n k a u p i m g i l -
le. Kansainvälinen olympialaiskoml-tea
kokoontuu t.k. 24 pnä Roomassa.
Murhayritys unioA
johtajaa vastaan
M a n i l l a , F O p p U n i t • - f A L N ) — P i l p -
p l i n l e n C I G u n j o h t a j a a ÖuUleTihb O a -
padociaa vastaan t e h t i i n äisfcettäln
m u r h a y r i t y s , k u n h ä n k e s t i t s i v i e r a i ­t
a a n kotonaan amimuttlln k a k s i l a u ­kausta
häntä vastaan, m u t t a luocöt .ei­vät
sattuneet häneen. Murhäylrityk-sen
tekijä pääsi k a r k u u n .
väämät hurtat, jonka puolesta n i in
monet merimiehet antoivat henkensä
sodan a i k a n a ; -
- K a i k k i tietävät, että l a i v o j e n omis­t
a j a t ovat syyiiäitä nykyiseen m e r i ­miesten
Ijflckoön. Sensijaan, että l a i ­v
o j e n onllstajät olisivat ryhtyneet
neuvottelemaan merimiesunion kans­s
a paJkankorotuksista, esittivät he
p a l k k o j e n aleiiYiusta j a tekivät erinäi­siä
m u i t a selliisrä esityksiä, j o t k a o l i s i ­v
a t eliminoineet uniön Jäsenet c a n a -
dajateista Jalvoista;-
L a i y o j e n ' o m i s t a j a t ovat s i i s j u l i s t a ­neet
sodan' merimiehiä vastaan. Tässä
heillä o v a t apuiÄtan S I U : n — r i k k u r i -
u n i o n Johbb, P i - a n k H a l l , A r c h i e J o h h -
stone j a kitmppanit, sekä myöskin
C a n a d a n h a l l l t i i s omistamansa C a n a ­d
i a n N a t i o n a l Steamships C o : n . k a u t ­t
a . . •
IJuolImattä sii:^ä tosiasiasta, että C a ­n
a d i a n Seamen's Unio. on a i n o a k a i k ­k
i e n canadalaisten merimiesten edus­t
a j a , ovat yllämainittu hallituksen
yhtiö sekä.muut syvänveden.laivojen
omistajat t^uieet sopimuksen S e a -
farers International Union kanssa
vielä siitäkin'huolimatta, ettei aino­a
t a k a a n täinäin_ yhtiön u n i e n jäsentä
ole ollut ainoassakaan canadalaisessa
valtamerilalyassa. ,
H a l i f a k i r i s a t a i h a s s a a m m u t t i i n l a u ­k
a u k s i a C S U : n jäseniä k o h t i h a l l i t u kr
sen omistamasta " L a d y R o d n e y " - l a i ­vasta.
Hallitukeen r a u t a t i e n C N R :n
p o l i i s i t kulfettlvät r a t s u p o l i i s i en avus-tanoina
rDÖtureita j a h u l i g a a n e j a . L e h ­dissä,
o l l e i d e n Tiutisten perusteella p i ­detään
puolustusviraston määräykses­tä
sötaväkÄ v a l m i i n a , " e l l e i p o l i i si
VOI käsitellä-tilannetta", e l i t o i s i n s a ­noen,
m i u t a m a a n ' merimiesten p i k e t t i -
I t a j a t l •
T%mä merkitsee sitä. että S t . L a u ­r
e n t i n h a l l i t u s - o n asettanut k a i k ki
käytettävissä olevat voimansa u n i o ta
v i h a a v i e n l a i v a n o m i s t a j i e n käytettä­väksi
merimiesten t m l o n miurskaamis-t
a . v a r t e n . - Y l f l S O C S U : n jäsentä o n
j o v a n g i t t u e r i p u o l i l l a m a a i l m a a . J os
merimiesten unio saadaan murskatuk­s
i , on se merkkinä k a i k i l l e toisille
työnantajille ryhtyä murskaamaan
u n i o t a omissa teollisuuksissaan j a s i l ­l
o i n ei, mikään unio Canadassa ole
t u r v a t t u .
Merimiesten u n i o n päämajan t a h o l ­t
a o n j u l k a i s t i i vetoomus lakossa ole­v
i e n merimiesten avustamiseksi. V e ­toomuksessa
sanotaan:
Me kehoitamme teitä laovutta-
. maan jokaisen liikenevän senttinhe
j a protestoimaan voimakkaasti
pääministeri S t Laurentille ja
t r a n s p o r t t i m i n i s t c r i C h e v r l e r i l lc
sen johdosta, k a n lakonrikkm-eita.
huligaaneja, pyssy h u r t t i a , ameri-kastk
t u o t e t t u j a iaikonrikkUreita se­kä
h a l l i t u k s e n ' p o l i i s e j a käytetään
l a i l l i s e n lakon nnirskäamisessa.
V a a t i k a a kaikkr«n amerikkalaisten
htkonrikfturien k a r k o i t t a m i s t a .
V a a t i k a a , että k a i k k i l i i t t o h a l U t i i s -
t e n p o l i i s i t o n pioistettava lakkopai^
k o i l t a . Vaatikaa, että h a l l i t u s p a ­k
o t t a a l a i v o j e n omistajat tunnus­tamaan
Cahudian S(;amen's U n i on
k a i k k i e n canadalaisten merimiesten
edustajana.
Lähettäkää k a i k k i avustuksenne ja
kopiot protesteistanne osoitteella: T.
G. McManus, Secretary-Treasurer,
N a t i o n a l Office, Canadian Seamen's
U n i o n , 438 St. Frärtcois X a v i e r St.
Montreal, Que.
Kevätmessut jpäättyi-vät
yleisöennätykseen
H e l s i n k i . — ( S - S ) — H u h t i k u u n 10
pnä päättyneet Itevätm^sut olivat s i ­sällöltään
j a t u l o k s i l t a a n täysipitoiset.
Näytteillepanijat olivat lausuneet tyy­tyväisyytensä
messuilla saavuttamas­t
a a n menestyksestä'. Kauppoja o n k in
päätetty y l i odotusten. Moriet t u o t t a ­j
a t eivät ole voineet ottaa vastaan t i ­l
a u k s i a n i i n p a l j o n k u i n t a v a r a n k y ­syntää
o n o l l u t . Yleisömäärässä saa-"
v u t e t t i i n kevätmessujen ennätys. V i i ­meisenä
aukiolopäivänä oli monin
a j o i n kovaa timgosta j a p a i k k a paikoin-jonotusta.
Yleisöä kaikkiaan kävi
messuilla 136,200 henkeä (viime vuon­na
122,200.
läbefetfiin
25 näyfelmää
H e l s i n k i . — Kulttuurityö-y"
sen j u l i s t a m a a n yksinäytöksisten,'
men työveänliikkeen historiaa
televien aatteellisten näytelmien"
j o i t u s k i l p a i l u u n lähetettiin
25 käsikirjoitusta. Palkinti
t a a n kuuluivat k i r j a i l i j a t Elvi'
j a Olavi Paavolainen, maisteri'
K y l l i k k i K i l p i j a teatterinjohtaja"
ge R a n i n.
K i l p a i l u u n lähetettyjen näy!
l a a t u oli h y v i n epätasainen,
coLsaalta ' j o u k c s t a erottui
täysin tasaväkisiä palkintoehd
l a . Tästä syystä muodostui ]
;;iutakunna n työ vaikeaksi. Pa'
lautakunta päättikin yk.simieliseä
kaa palkintosumman, 60,000 i
tasan kolmen parhaimman
j o t en siis varsinaisia I , II, ja HI
Kintoa ei j a e t t u . Palkituiksi
teeuraavat näytelmät, joiden
£a..avat k u k i i i 20,000 markkaa:
' E i s a t a a n vuoteen, nimim.
P i s m i —rouva A i l i Lehtinen, Bt
•f a l v en selkään, nimim. Risti'
J-iu — Reino Sandell, Friherrs.
Vastahsnkea, nimim. Ruosh
K a a r l o W a l l i n h a r j u , Korso.
Näiden lisäksi palkintolaut'
ehdottaa lunastettaviksi
näytelmät:
Aatteen vuoksi, nimim. Julia
Paavo^Salo, H k i .
K u s t a a vetää viivan, nimim."
p e r t t i — I l m a r i Riihimäki, Lavii;
M u s t a l l a lis^balla, nimim. TietH
Kaapo Murros, Tampere.
Eräs taistelun vaihe, nimim.'
K a l j a n i c m i — V i l h o Kaisla,
K u n n i a m a i n i n t a päätettiin
näytelmälle Velisurmaaja, jonka
j ä oli n i m i m e r k k i 1918 — Toivi.
mela. Näytelmä on rakent:
kiinteä j a dramaattinen, mutta
kaksiosainen eikä täyttänyt
lussa asetettuja aatteellisia vaa"
sia.. Palkitsematta jääneet
mät palautetaan ensi tilassa.
— Käärmeet käyttävät myrkkyään
tavallisesti v a i n puolustusvälineenä. I
— Höyrykonetta ei keksinyt)
t i l a i n e n James Watt, kuten J "
l u u l l a a n , sillä höyryä käytettiin"
pujen käyttämiseen jo 17. vuo
j a v. 1705 Newcomen rakensi
konesn, jossa oli mäntä.
Länslvyöhykkeellä olevien saksa­l
a i s t e n tapanana o n sanoa, että t u l -
lalcseen h y v i n ' menestymään täytyy
o l l a n a t s i . Saksasta t u l l e i d e n tietojen
mikä on oikeist(föosialidemokratian rooli nykyisessä maailmantilan^^
teessä: kerätä kriitillisellä hetkellä ympärilleen tyytymättömyys, näi­vettää
se näennäisuudistuksien vaivalloisuudella, johtaa se taantumuk­sen
uomiin ja — hävitä, laillisesti ja parlamentaarisesti tietysti. Be-'"
vin on tehnyt teht5yän.sä.^ChurchiIl hoitaa loput."
m u k a a n Y l i h e r k i k s i S h l e s w i g - H t d s t e i -
n i n alueella, j o k a k u u l u u brittiläisten
miehitysalueelle, 92 p r o s e n t t i a ( l e u ­d
o n tuomareista, syyttäjistä J a n i u l s ta
v i r k a i l i j o i s t a o n entisiä natsipuolueen
jäseniä. K u n oikeuslaitos o n n ä i n l i i -
j a s t i n a t s i e n m i e h i t t ä m i ä , n i i n e i ole
epäHystäkälln siitä m i t e n oikeuslaitok­sessa
" o i k e u t i a " jaetaan.
T o s h i Icansähiväiisessa Sotarikollis­t
e n oikeudessa :^ymberg;ls£& t t k n a l t -
f i i n osa päänatseista kuolemaan, m u t ­t
a senjänteen o v a t amerikkalaiset o i ­keuslaitokset
olleet byvin heSäkatlää
n a t s e j a k o h t a a n . E s i m e r k i k s i j u u r i ä s -
kettähi antoi a m e r i k k a l a i n e n oikeus
tunnetulle n a t d l l e . pärooni E r n s t v o n
'^WeizsaeckeriUe. seitsemän v u o t t a y a h -
K e a t t a . Ofteudessa hänet h a v a i t t Un
s y y l l i s e n i 6,000 R a n s k a n j u u t a l a i s en
k a r k o i t u k s e e n S a k äm k e ^ d ^ ^ ^
j o i s t a s u o r i n o s a m n r h a t ^ i . H S n ö&
a i k o t n i a n S a k s a n nTkWBsi«ih «ttästen
s i h t e e r i j a oU y k ä niistä natseista.
j o k a suunnitteli /Tshekkoslovakiaan
hyäckäysta. - K u n h ä n palvelee vielä
kolme vuotta hän v a p a a mies, s i l ­lä
oikeus otti,|niomioon hänen t u t -
kintovänkeutensa.
S S - j o u k k o j e n k e n r a a l i G o t t l o b B e r ­ger
t u o n i I t t i l n : 2 l vuodeksi vankeuteen.
H S n palveli a i k o i n a a n Puolassa j a h ä ­t
i e n määräyksestään ruiskutettiin
myrkkyä PuOlan n u o r t e n j u u t a l a i s t y t ­töjen
ve9?een- He kuolivat suuriin
t u s k i i n . S o d a n ' a i k a n a Berger k i r ­j
o i t t i päälliköUeen H e i n r i c h H i m m l e -
r i l l e mm. seuraavaa:
" R a a k a l a i s m a a t a ei voida hallita
n o r m a a l i s i n k e i n o i n . Sonderkomman-d
o n p o l i t i i k k a o n a m p u a kaksi p u o l a ­l
a i s t a e n p n i i " i t " k u i n yhden l i i a n v ä ­hän
. . . -
S a m a l l a myöskm oikeudessa todet­tiin,
että B e r g e r p a k o i t t i vängiksi j o u -
föneita liitt(äaisten s o t i l a i t a m a r s s i -
miMiLhiiyvIn huonosti pukeutuneena j a
fi^tS piitiftui r a v i n t o a j a läaketarpei-t
a . , ...
SUnassä oikeuskäsittelyssä vapau-t
e r a i n kolme tuhnetttia h ä t ^ . mt-l
e r i n h a l l i t u k s e n e n t i n e n U n k a r i n m i ­n
i s t e r i O t t o v o n Erdmannsdorf j a H i t ­l
e r i n k a n s l e r i a n päällikkö Otto M e i s s -
ner v a p a u t e t t i i n h e t i .
K a i k e n k a i k k i a a n t u o m i t t i i n l ö eri
p i t k i k s i ajoiksi Vankeuteen. Kaikki
syytetyt olivat olleet huomattavissa
asemissa H i t l e r i n Saksassa j a j o k a i n en
t o d e t t i in osallistuneen joko sodan
v a l m i s t e l mm t a i l * a vankien rääk­käyksiin.
Saksasta tulleessa Uedonanncssa s a ­notaan
mm. seuraavaa: ^
"Tilaimfe o n täällä k e h i t t y n y t s e l l a i ­seksi,
e t ^ entiset S S - m i e h e t julkises­t
i kerskuvat kxiinka he käsittelevät
kovakouraisesti demokraatteja. Soit­tokunnat
soittavat jälleen n a t s i e n mu-,
s i i k k i a . Oberstdorfissa j a m u i f i a p a i k -
k a k t m n i l l a o n tapahtunut natsien v a l ­lattomuuksia.
J a m i e h i t y s v i r a n o m a i ­set
sallivat tällaisten voimien järjes­tymistä
. . . "
Canadassa l i i k k u u h u h u j a , että t u n ­n
e t t u n a t s i k e n r a a l i Kvit Meyers m a h ­dollisesti
vapautetaan lähiaikoina. K u ­ten
muistetaan hän a m t a u t t i 18 v a n ­giksi
j o u t u n u t t a canadalaista sotUas-.
t a , j o i d en joukossa o l i myös s u o m a l a i ­n
e n W i l l i a m Poho. Tällaisesta r a a ­kuudesta
t a v a l l i s e s t i t u o m i t a a n k u o l e ­maan,
m u t t a c a n a d a l a i n e n oikeus tuo­m
i t s i hänet elinkautiseen vankeuteen,
j o t a hän nyhrään o n kärsimässä D a r -
h i o u t h l n ktiritushuojaeessa. N o v a S c o -
tiassa. Me erfiitifi^ bnkio näissä
huhuissa perää. M e olemme k u i t e n k in
usempaan kertaan lukeneet 1"
k u i n k a kenraali Meyers on es" ^
l i n e n vanki, joten näyttää silti,
maaperää valmistetaan hänen v
tamisekseen.
. A i k o i n a a n l i i t t o l a i s t en keskeii
t i i n , että k a i k k i sotarikoksiin 5J,
tyneet natsit "tuUaan saataämääD
k a r a a n rangaistukseen. I^ns
sassa o n huomatuiifi{nat nättien.
lisu.asmiehet vapautettu ja monei
kcisiin s o t a r i k o k s i i n syyllistyn"**
• saaneet lieviä tuomioita. Ku
o n Lsle K o c h i n tuomion liev
nen neljäksi vuodeksi vankeutta-mä
o l i s e l l a i n en raakalainen, ett»
etukäteen t a t u o i t t i vankiefl i
p a t t i f l i f e n vangit, nyle{>iW_;.,
v a n k i e n , n a h a n j a teetätti inistä
puri varjostimia. Tällainen eS»
misen hahmossa on jälleen
paaua. ,
Saksalaisten natsien vapautfc
j a l i e v i en tuomioiden antamineo
l u u länsivaltain suuimiteltuun
t i l k k a a n . K u k a o n varmempi'
t o v i h o i l i n e n k u i n natsi ja -
Qvat • nykyään tervetulleita
joiikkoon, j o t k a valmistavat
m a a i l m a n sotaa. Ne jotka
r a u h a n j a t k u v a n j a vakautuvaD
raavat s u u r e l l a h u o l e l l a sitä, etS
ret sotarikolliset saavat lieviä,-
e i t ä - ' j ä -osa JUeisiä sallitaan
n ^ ä n täriceille'jöifitäjaiÄikoilfer