Vapaus, April 19, 1949

              Pohjoismaiden suurimman kertojan
MARTIN ANDERSEN NEXÖN
OMA-ELÄMÄKERTAROMAANI
"MUISTOT"
ALENNUSHINTA $1.20
Sidottu 335 sivua
•Joka si\'ulla tuntee lukija suuren taiteen läsnäolon.
Tilatkaa heti, vain joitakin jälellä.
VAPÄilS PUBllSHiNG CO. LTD.
BOX 697^^ SUDBURY. ONT.
I 40% alennuksella
m i u i i
pans innrsstxp.iifi
poBittiBte tSaiiB4»ls fceriuLBi
190S cdndmunma MiuRcttit T%-
jazdäynU tyiYieidGBdteM js eri-fceisesti
ptntstti0Släai pfbrraris-ton
xSmSL. *^'iäiirtUi^ sum-la&
on p ä l T i^n^jUiai^ t a p ^
öTojen «mifatois(äri > yieiduits»nk-stksi
U JobU riiäbiiseva^sä " r i n U -
mafinjofen^ ^m^ttm.
Nunkuin tiedetkjän/. yksikamarlsen
eduskunnan eit^äoiaäiset vaalit toi-mitsttun
t a l v e l l ^ ^ l ^ . siUoiseh sos-dem.
puolueeni laisessa väUtidcsi 80
edustajaa. KnslmDiSisen istuntokait-tensa
v. 1907 ediÄkjjnta sai toimia va­paasti.
Matta fjtf':;*oönen.- v : n 1908
istuntokarusi ka&esi'Icteken keisarin
hajoittaessa eduskunnan ja määrä-
' t « s ä imdet vatlit: toimitettavaksi.
Eduskunnan hajoitufcsen yhteydessä
Kirj. AILI TERÄVÄINEN
'Tämä kertomus on valoisilta, onnellisilta koulu- ja
nuoruusvuosilta, maailmasta, joiika kerran tunsin. Saa­dakseni
sen maailman ja ajan jälleen timtumaan todelli­selta
olen kuvaillut paikat niinkuin ne omilta lapsuus­vuosiltani
muistan, ja tapahtumat niinkuin ne olisivat
voineet tapahtua." "
Näin sanoo tekijä k i r j a n s a alussa. Tämä teos on todella mielen­kiintoinen
tuttavuns k a l k i l l e k a u n o k i r j a l l i s t a lukemista harrasta-
1 ville.
235 SIVUA — ALENNUSMYYNTIHINTA 9 0 ^ |
Tilatkaa joko suoraan kirjakaupastamme tai ostakaa se 1
asiamichiltämme. E
Vapaus Publishing Company Limited f
I Box 69 Sudbury, Ontario I
liiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiuiiiiifliiniiiiiiiN
Suomen ja Neuvostolii­ton
rajojen ratifioimis­kirjat
vaihdettu
Hclsinlii. — (S-S) — Suomen vt.
ulkoasiainministerinä toimiva kaup­pa-
ja teollisuusministeri •Uuno T a k ­ki
ja Neuvcstoliiton Suomessa oleva
täysivaltainen erikoislähattiläs G . M .
Savonenicov vaihtoivat huhtik. 8 pnä
Helsingissä Suomen ja Neuvostolii­ton
välisellä r a j a l l a noudatettavasta
järjestyksestä Moskovassa joulukuuja
9. päivänä 1948 Suomen tasavallan
hailifjksen ja Sosialististen Neuvos-totasavaltain
L i i t o n h a l l i t u k s e n kes­ken
allekirjoitetun seka Suomen tasa­vallan
presidentin tammikuun 27. päi­vänä
1949 j a Neuvostoliiton korkeim­man
neuvoston puhemiehistön h e l m i -
kutin 14. päivänä 1949 r a t i f i o i m an
sopimuksen ratifiomisasiakirjat- •'
Ratifioimiskirjojen vaihtotilaisuu-dessa
olivat Suomen puolelta läsnä
sopimuksen suomalaiset a l l e k i r j o i t t a ­jat
professori I. Bonsdorff j a eversti
K . Somerto sekä u l k o a s i a i n m i n i s t e r i ­östä
p o l i i t t i s en osaston päällikkö, m i ­n
i s t e r i T. O. V a h e r v u o r i , jaostopääl­likkö,
lähetystöneuvos R. Solanko,
jaostösihteeri J . V a n a m o sekä ulko­m
i n i s t e r i n sihteeri avustaja L. T a u -
ren. Neuvostoliiton puolelta olivat
läsnä lähetystöneuvos I. G . Sysöjev,
sotilasasiamies kenraalimajuri S. F.
Tokarev, ensimmäinen lähetystösih-teeri
N . F . Poseljanov, toinen lähetjs-tösihteeri
I. P . P a k k a n e n j a lähetj-stö-avustaja
I. M . Jezhov.
— Gyrokompassi e i t o i m i magneetin
voimalla, vaan se on l i i k k u v a a n akse­l
i i n k i i n n i t e t t y raskas lieriö, j o k a p a n ­n
a a n pyörimään Iniimaa vauhtia ja
pyöriessään se a i n a suuntautuu n l a an
a k s e l i n kanssa yhdenmukaiseen suun­taan.
Parannettu gyrokompassi ön ns.
sprerrikompassi, jossa 50 p a u n a n p a i ­noinen
i l m a t t o m a s s a putkessa toimiva
lieriö pyörii 8,500 k e r t a a minuutissa.
— Morse valmisti sähkölennättimen
vuonna 1832v
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET
C.SJ:n Wanupin osaston k u u k a u -
.sikokoukset pidetään jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun­taina
klo 1 i p . osaston h a a l i l l a.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
Wanup, Ont.
C S J : n H e a r s l i n osaston k u u k a u s i ­kokoukset
pidetään j o k a i s e n k u u ­kauden
toisena sunnuntaina k l o
2 ip.
CSJ.n Sprucedalen osaston No. 30.
kuukausikokoukset pidetään j o ­kaisen
kuukauden ensimmäisenä
•sunnuntaina kello 2 i p . J o h t o ­kunta
kokoontuu t u n t i a a i k a i ­semmin.
' '
C.SJ:n Port Arthurin osaston k u u -
.'.ausikokoukset pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä k e s k i ­viikkona
klo 7 i l l a l l a , 316 B a y S t .
•Johtokunnan kokoukset pidetään,
jokaisen kuukauden Viimeisenä
keskiviikkona k l o 7 i l l a l l a samas­sa
paikassa. K i r j e e n v a i h t o osoi-i'--.
A. K a r i , 71 N. K e n o g a m l Ave.,
P-':t Arthtur, O n t .
t . S J . n Toronton osaston v a r s i n a i ­nen
kuukausikokous pidetään j o -
'inKcn kuukauden ensimn^lsenä
maanantaina k e l l o 8 l l l a l l a " l)säs-ton
huoneistolla D o n - h a a l i l l a.
CSJ:n Sudbaryn osaston kokoukset
pidetään jokaisen kuukauden en­simmäisenä
sunnuntaina. Pu­heenjohtaja
Oscar Männistö, s i h -
»teeri Hilma Mäki, osoite Box 354,
Sndbiffy. Ontario.
CSJ:n Timminsin osaston Iniukau-sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sun-nuntaina
kello 7 illalla.
CSJ:n VanconVerin-osaston N<r. 55
kuukausikokoukset pidetään
Clinton-haaUUa jokaisen kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
2 i.p. Johtokunta kokoontuu
puolitoista tuntia aikaisemmin.
CSJ:n Kapnsicasiafin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään jokai­sen
kuukauden toisena sunnun­taina'klo
2 I.p.
• ii' .
CSJ:n Sanlt Ste. Marien osasto
No. 5 tyiMcokoukset pidetään j<*3
tonilcauden ensthimainen Ja kol­mas
simnuntal osaston omalla
talolla, 321 JoJm St., alkaen klo
8 illalla.
CSJ:n Vai d'Orin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sun­nuntaina
klo 2 i.p. Sihteerin
"öBoite: Olga Koskela, Box 196,
Vai d'Or, Que.
TORONt&LAISET
TANSSIT
DON HAALILLA
Joka lauantai-iltana
Orioesterln soitolla nykyajan i a vanhanmaan tapaan
957 Broadview Ave. Toronto, OnL
myöskin k a a t u i s i l l o i n e n h a l l i t u s , L e o
M e c h s l i n i n johtlma, ns. p e r u s t u s l a i l ­l
i n e n senaatti, joka b l l päässyt v a l ­taan
s u u r l a k o n muodostamassa t i l a n ­teessa.
Mutta putka syyt j a minkä­laiset
olosuhteet johtivat eduskunnan
; hajoituRseen? Vastaus tähän kysy­mykseen
muodostaa kappaleen poliit­tisen
työväenlilkkeemme historiaa ja
samalla valaisee sen suhtautumista
Venäjän vallankumousliikkeeseen.
VOITTOISA TAAimJMUS
K u n eduskunta: " i s t u i " vuoden 1908
ensimmäisiä valtiopäiviä kevättalvella,
n f l n sameina aikohia vastavallanku­mous
Venäjällä marssi eteenpäin r o h ­k
e i n askelin. Vuoden 1905 marras­kuun
päivät kuuluivat poliittisessa
katsannossa kaiiliäiseen menneisyy­teen!
TSarismi k u v i t t e l i jo täydelli­sesti
toipuvansa "pienen vallanku­mouksen"
aiheuttamista väuhloista ja
järkytyksistä. Se inuödosfeli mielei­sekseen
"pienen i^allankumoukseh" t u ­loksena
syntynyttä'Venäjän eduskun­taa,
valtakunhandiiumaa. Ensim­mäisen
j a toisen._^uuman, joissa •op­p
o s i t i o m i e l i a l a esiintyi voimallisena,
se o l i h a j o i t t a n u t j a molemmissa val­heissa
muuttanut v a a l i l a k i a taantu­mukselliseen
suuntaan. Vallankaap-paukselllsen
v a a l i l a k j n s a t u r v i n se s a i
v a a l i en tuloksena kolmannen duuman,
j o k a o l i sen kuulfairien käskylähien.
Vastavallankumouksen vahvistuessa
Venäjällä tsariSmi k i r i s t i Suomen-politiikkaan.
sä säma.5sa tahdissa.
"^Mustan sotnian'' miehet työntyivät
jälleen etualalle tälläkin l o h k o l l a . Suo­men
hällituli^selle'esitettiin yhä uusia
ja uusia vaatimuksia, j o i h i n M e c h e l i -
nin senaatti useissa tapauksissa t a i ­pui.
Kolmas duuma valmistautui to­teuttamaan
/ "perustuslaillisessa jär­jestyksessä"
s e n vallankaappausohjel-man,
j o k a sisältyi pelkkänä byrkokra-t
l a n tuotteena annettuun " h e l m i k u un
m a n i f e s t i i n . " Vastavallankumouksen
otteen lujittuminen merkitsi lyhyesti
sanoen uuden sortokauden alkamista
Suomessa.
SOSIALISTISEN AIKAKAUSLEH­DEN
TILANNEARVIOINTI
S i l l o i n e n työväenpuolueemme oli
tässä tilanteessa, n i i n k u i n aina e n ­n
e n k i n , t s a r i s m i n hyökkäyspolltiikkaa
vastaan. Mutta, s a m a l l a se totesi
välttämättömäksi syyttää taantiunuk-sellisuudesta
myös kotimaista h a l l i ­tusta.
Jo ennen eduskunnassa t a ­p
a h t u n u t t a v a l t i o l l i s t a "psfyfclnpesua",
S i r o l a n , Kuusisen, S u l o Wuolljoen ja
E. G y l l i n g i n t o i m i t t a m a Sosialistinen
A i k a k a u s l e h t i teki r a j u n hyökkäyksen
f j e r u s t u s l a i l l i s ia vastaan syyttäen näl­ät
alkuperäisen ohjelmansa pettämi­sestä,
suometarlaismallisesta nöyrä-selkälsyydestä
tsarismin edessä, p e -
nisteellisesta p o l i i t t i s e s t a vararikosta.
"Aatteet on i n n i a paperikoriin,
nyt aje!taan reaalipolitilkkaia. Ja
laillismtttakin Josfcns, kon se on
(omien) etojen mnkaista. Näin
tuli pemstn^HIisista poristoslall-
Ilsla. — SaBoaa osoittaa historia
manaltakin, viimeksi Venäjältä,
Jossa porvarUIinto ylälaokkaniyös-kin
petti vailaidnnnoaksen Ja liit­tyi
yksinraltian^Jots vastaan se
oU taisteflnt, niin pian koin työ-
Täki alkoi esitti^ omfa vaatimuk­sia.
Vielä vuosisata sttten. Jolloin
työväki ei olldt itsetletirista, sno-rUti
porvaristo todella vallanka-mooksiakin.
Nyt fcim työväid on
herännyt, on'porvaristo ritit pelä­ten
hakaasi s a o j ^ entisten vam-tostajainsa
loona. Kaildssa nyky­ajan
TaQankamonkässa on porva­risto
oliot taantomuIudUnen Ja
sitä pakosta. .Tylhräia r<A siis tatti'
fas vafn iiaeemai.' .Motia tällä poh.
Jana se onklti. voiitamafon."
S i i h e n suuntaan k i r j o i t u Sos. A i ­kakauslehti.
. . .
Vastavallankumouksen hyökkäysjx)-
l l t l i k a n a i h e u t t a j i a tilanne päätet­t
i i n e r i r y h m i e n t a h o l t a ottaa ^ u s -
kunnassa käsiteltäväksi välikysyn^-
teitse.
VXLIK¥SY5IYS — KOLME
K A N T A A '
AQKen vätOsy^rmyeien tekemiseen
antot.SuomehasQia koskevat väliky­symykset
Venäjän duumassa j a muut
samaan ailcaan s a m a l t a t a h o l t a hyök-
Icäykset Suomen oikeudellista asemaa
vastaan. Ktm väill^rf^niykset tulivat
perustOfilakiTähdfcimnessa Ja edusktm-nassa
käsiteltäviksi, i l m e n i siellä n i i ­den
nähden kolme eri kantaa. Soo-xnetarlaiset.
Jotka oUvat pttidn mat­kaa
ylläpitäneet lähdsiä suhtdta tsa-risöea
lomsBa, pitivät rprt, toten jo
ennen vuotta 1905, myöntsrväisyytiä
nnan 99
i ja kninkalidsissä olostihteissa
keisari hajöitfi Suomen eduskuiinaii?
ainoana keinona. Jonka kautta voitai-! tä avustamisesta, niin ennen pitkää
slini suojella maatamme ylivoimaiselta • heidän rintansa "vakautui" yhteiseen
Jtiyökkäykselfä'. Perustuslailliset (hai- j suurhyökkäykseen sosialisteja vastaan.
Mtuspupluelaiset) taas esittivät aivan j Senaatti tosin ci oUut eduskunnalle
heidän suuntaukseensa soveltuvan e h . \ parlamentaarisesti v a s tuunalainen,
dott;&sen. että eduskunnan olisi tar- \ mutta sen Itsestään selvä velvollisuus
kalleen laösuttava, että se onkimatta kuitenkin oli toimittaa keisarille se.
pitää kiinni maan perustuslakien lontefco eduskunnaissa tapahtuneesta
loukkaamattomuudesta Ja niistä oi- j äänestyksestä ja siinä hyväksytyiksi
keuksista, jotka maalla niideh toukaan j tulleesta päätöslauselmasta. Mechc-
" Iin toin||tti heti tuollaisen selonteon,
samalla ehdöittaen, että senaatti jät­tää
palkkansa "hänen majesteettinsa"
käytettäväksi. Mechelin el suinkaan
odottanut eduskuntum vähemmistön
oli. Sudmetarjalsteh ehdotus merklU
si epäluottamuslausetta senaatille
syystä, ettei se heidän mielestään oi.
lut osannut myöntyvälsyydellä vält­tää
Venäjän taantumuksellisten hyök­käyksiä,
perustuslaillisteh ehdotus
taas luottamuslausetta halUtukselle
huolimatta siitä, että tämä el ollut
tinkimättä seisonut puolustamassa
maan perustuslakien loukaämatto-muutta.
vaan päinvastoin arvelutta-vastl
hiistä poikennut hyökkääviä tsa-risteja
tyydyttääkseen, SöslaUdemo-kraatlt
puolestaan, pitäen vSlttämät-tömänS,
että oli seisottava lujasti
taantumusta vastaan, ehdottivat hy­väksyttäväksi
päätöslauselman. Joka
kokonaisuudessaan kuului hälh:
«SEN JOHDOSTA,
että keisarikunnassa on esiintuo­tu
Suomen suhdetta kelsarUcun-
'taan koskevia vaatimako, jotka
ainakin ojaksi Johtuvat maamme
oikeudellisten Ja valtiollisten olo­jen
puutteellisesta tuntemisesta:
sekä
LÄHTIEN snrx.
että Suomi, Joka nauttien autono­miaa
valtiona on. erottamattomasti
yhdistettynä keisarikunnan kanssa
Ja on osa Venäjän valtakuntaa,
tunnustaa iästä sen asemasta Joh­tuvat
velvollisuudet, mutt^ pitää
samalla kiinni m'Mlle pcrotfltaniat-tonfäfsti
vakunietosta, sen kaikkiin
osiin ja koko Suomen kansaan
nähden voimassa olevasta valtio­säännöstä,
jonka nojalta SnomeBa
on oikeus omaan lainsäädäntödn,
lainkäyttöön Ja hallintoon sekä
myös omaan suomalaisen ndehen
kautta tapahtuvaan maan asiain
välit<tömään esittelyyn haUftsiJalle,
ja johon valtiosääntöön voidaan
muutoksia tehdä ainoastaan siinä
itsessään säädetyssä järjestyksessä,
ynnä
KATSOOEN TÄRKEÄKSI,
että Suomi, joka elää siinä va­kaumuksessa,
ettei sen oikeus ole
soveltumaton Venäjän kansan
(etuihin satsi häiritsemättä antaiir'
taa välttämättömään sisälsech uu-distustoimintaan,
PÄÄTTÄÄ EDUSKUNTA
siirtyessään p ä i v ä järjei'tyk.seen
lausua,
että nykyinen hallitus, jolla ei a l ­kuunkaan
ollut kansan laa jäin
kerro^en luottamusta,
antaman moitelauseen johta^van se­n
a a t i n eroon, vaan päinvastoin hän
k u v l t t s l l senaatin aseman h o v i p i l r c i s.
5ä vahvistuvan siliä, että sitä oU edus­kunnassa
- h a u k u t t u " Venäjän v a l l a n ­kumouksellisten
vainoamisesta ja
muusta tsarismin avustamisesta. S o.
n a a t t i kuitenkin s a i eron. Vaikkapa
se o l i k i n tehnyt palveluksia taantu­muksella,
nUn h o v i p l i r l t tietenkin t o i ­voivat
j a uskoivat, ^että "Jonossa"
odottavat suomettarelalset tulevat te­kemään
heille verrattomasti suurem­pia
palveluksia. Näille siis o l i v a l ­mistettava
tilaisuus päästä h a l l i t u k -
seen. Perustuslaillisten valtakausi oli
päättynyt
K A L L E HÄMXLXUNEN.
Tiistaina, huhtik. 19 p., — Tuesday, April 19
—• Vinttikolraldlpaau-^on
I.Ö(k) vuotta v i a n h » ) ^ .
p a i lu j a se sai aikansa i S R ^
VOLTAIRE - RUNOILIJA
JA DRAMAATIKKO
Upton Sinclairin kirjasta "Taide Ja Mammona"
Elämänsä loppuvuosina "suuri yk­s
i n v a l t i a s " joutui pappien vaikutuk­sen
alaisen naisen lumoihin, teki hä­nestä
kuningattarensa ja saattoi h o ­vinsa
jesulittain juonittelupesäksi.
Protestanttien suojelulaki kumottiin.
Ranskan parhaimmat kculut s u l j e t t i in
ja puoli miljoonaa älykkäintä kansa­laista
ajettiin maasta pois. Samaan
aikaan r y h d y t t i i n valtaussoiilh j a kär­s
i t t i in joukko tappioita. A u r i n k o - k u ­ninkaan
hallitus päättyi synkästi ja
epätoivoon, j a P a r i i s i n rahvas teki
pilkkaa hänen prameista hautajaisis­taan.
Mutta kansan viha sai kyteä
vielä seitsemänkymmentä vuotta, e n ­nenkuin
se k u k i s t i tämän "entisajan
h a l l i n n o n " tyrannian.
K a k s i vuotta "suuren y k s i n v a l t i a a n"
kuoltua s i j a i s h a l l i t s i j a lähetti B a s t i l j ln
vankilaan erään nuoren ranskalaisen
r u n o i l i j an j a seurapiirlmiehen, varak­kaan
pariisilaisen lakimiehen pojan.
Nuorukaista, j o n k a tunnemme V o l t a l -
rena, syytettiin yksinvaltiuden aatetta
pilkkaavan lentolehtisen julkaiseml-sesia;
syyte sattui olemaan aiheeton,
mutta on tarpeetonta sanoa, että vuo­den
oleskelu vankilassa ilman m i n ­käänlaista
hyvitystä ei ollut omiaan
lisäämään nuoren miehen rakkautta
yksinvaltiuteen. Hän o l i nerokkaim­pia
kuolevaisia, mitä milloinkaan on
maan päällä syntynyt, ja hänellä o li
luonrionlahjana tai -kirouksena .sam­mumaton
tolminlahalu. Hänen van­ginvartijansa
olivat verraten .sivisty­neitä
— tarkoitan verrattuina Ameri­kan
yksinvaltaisen pääoman vanglh-
T a r t i j o l h i n —; he sallivat nuoren mie­h
e n k i r j o i t t a a runoja j a draamoja, ja
kun hän pääsi vapauteen, hän jatkoi
aikakauden k i r j a l l i s en k e i k a r i n iloista
ja kevytmielistä elämää. Hän oli
suurten .salonkeihin tervetullut J a
hänen pitkiä eepillisiä runoelmiaan ja
loppu.sointuisla tragedioitaan esitet­t
i i n suvu-ella menestyksellä.
laimhilyömäilä tärkeän aloltcvefrf ^ u t t a klrjalllsesU sivistyneen mle-vollisuutensa
tuiki tanieelUsissa
uudistuksissa, vieläpä niitä Jarrut­tamallakin,
sekä noudattamalla
hallitusioiminnassaan m a a m me
köyhälistölnokkaa vastaan täh­dättyä
sortomenettelyä, on estänyt
kansan enemmistön sisäistä val­mistumista
uusien ulkonaisten ko*
efteleinusten varalle, sekä,
sanimfälla vangita» karkoittaa Ja
hallinnollisten rangaistusoikeuk-sfen
Kaltimn luovnfiaa, ei yksin
niitä venäläisiä. Jotka virkavaltai­sen
terrorin vaikutöksesia bval
joutuneet valtit^isiin rikoksiin,
vaan myös muita vastustuspuolc-eisUh
icuulovia Venäjän kansalai­sia,
on loukannut kansamme oi-keulcsia
tukevaa osaa Venäjän kan­sasia.
Ja vielä
taipumalla, arveIiu£Uivaa myö­tämielisyyttä
osoittaen. Venäjän
taahinmussunnmän vaatinniksiin
Icansanune i t s e määräysolkeuden
rajoittandseksi on iätä taantumus,
suuntaa lähestyen Jättänyt täyttä­mättä
täriteän velvoIUsuuten:^
kansamme taistelussa oikeuksieni»
puoleitta,
eikä näin ole osoittanut olevan-sa
kykenevä osaltaan torjumaan ve­näläisen
taantumuksen nyt uudel­leen
majunme sisäisen itsenäisyy­den
ja kansamme vapauden tuhoa,
mistarkoituksessa suunnifltelemia
hyökkäyksiä."
SOSIALISTIEN PONSI
Eduskunnan täysistimnossa tapah­tuneessa
äänestyltseEsä asetettiin en­sin
vastakkain suothettarelaisten ja
sosialistien päätlislauselniat, jolloin
sosialistit saivat enemmistön siten, et­tä
perustuslailliset äänestivät sosia­listien
mulcana, .toivoen lopullisessa
äänestyksessä saavansa suomettare­lalset
avukseen sosialistien "yltiöpäi­sen"
ponnen hyllcäämiseiESi j a oman
kansama voitolle iiääsemiseksi. Mut­ta
suomettarelalset tekivät yllätyksen:
jäätyään kerrotuin tavoin vähemmis­töön,
eivät seuraaviin äänestyksiin
osallistuneet, ollenkaan, joten sosia­listit.
Joilla oli käytettävissään 80
ääntä pmistuslaillisten S9:ää ääntä
vastaan, salvat päätctelauselmansa
eduslnmnan {otokseksi — ehsi k e r -
tan tällaisessa kardlnaalikysymykses-
«ä.
THmä odottamaton tapaus väiicutti
pommin tavoin silloisissa poliittisissa
oloissamme; Seurauksia el suin­kaan
tarvinnut kauan odottaa. Vaik­ka
porvarilliset olivat keskenäänkin
tukkanuottasilla ^^yttaeh tonäpainen-iUn
leiri toisiaan sosialistien väUliisc-.s.
hfin omanarvontunnossa V o l t a i re
unohti asemansa Ranskan ylhäisten
maailmassa. Hän pahastui erään y l ­häisen
herrasmiehen loukkauksesta,
j o l l o i n tämä herrasmies pani lakeijan­sa
liikkeelle kepeillä varustettuina, ja
r u n o i l i j a joutui p e r i n pohjin piestyksi
ylhäisen herrasmiehen istuessa kanto­tuolissaan
ivaten j a pieksämistä joh­taen.
Mutta R a n s k a n ylimystön häm­mästykseksi
pahoinpidelty ei suinkaan
halunnut kärsiä tällaista menettelyä
lucnnolliseen kurinpitoon kuuluvana
asiana, vaan ryhtyi — vaikka olikin
pelkkä lakim:ei>en poika — harjoitte­lemaan
kÄksintalitelua voidakseen
ot?!'.a ylitniUr-rn k a n . : a . Tämän j o h ­dosta
hän^in ylh^.I-Dt y.stäväniiä kään­sivät
liänelle selkänsä, hänet heitet­t
i i n uudelleen Bastiljiin, eikä hän
päässyt sieltä jxiis muuten k u i n lupaa­m
a l l a poistua Ranskasta.
Hän lähti E n g l a n t i i n , mls-sä hän
v i e t t i kolme vuotta. Se o l i uusi E n g ­l
a n t i , vallankumonksen E n g l a n t i , joka
oli karkottanut Stuartit maasta. Se
oli protestanttinen Englanti, menes­tyksellinen,
toimelias j a ranskalaisen
IMikolalsen kannalta katsottuna häm­mästyttävän
vapaa maa, missä paavi
saarnasi t a v a l l i s t a järkeä> Swift ruos­ki
tee.skentelyä j a Newton kck-si k a i k ­keuden
lait. K u n V o l t a i r e palasi t a ­k
a i s i n Ranskaan, hän c i saapunut y l ­häisön
salonkileijonana j a suosikkina,
v a a n älyn tienraivaajana, joka kalvoi
n i i d e n muurien penistuksia, jotka
R a n s k a n yksinvalta oli rakentanut
maan ympärille.
V o l t a i r e k i r j o i t t i teoksen. Jossa hän
käsitteli kaikkea sitä, mitä hän E n g -
laimi.ssa oli oppinut, ajatuksia uudes­ta
tieteestä, uudesta filosofiasta ja
uudesta suvaitsevaisuudesta. K u n hän
ei saanut lupaa k i r j a n painattamiseen
hän j u l k a i s i s e n salaa. minkä»jälkecn
viranomaiset Juhlallisesti j u l i s t i v a t sen
kielletyksi j a pyöveli poltti sitä kappa­leen.
Tämä oli k i r j a l l e onneksi, se s a i
l o i s t a v in r u n o i l i j a j a dramaatikko. O n
myös mielenkiintoista todeta, että n i in
vallankumouksellinen k u i n hän filoso­f
i an a l a l l a o l i k i n , hän o l i r u t l v a n h o i l -
l i n e n taiteen alalla. Hän seurasi C o r -
n e l l l en j a Racinen luomia esikuvia,
hän piti kunniassa pyhitettyjä " y h ­teyksiä",
niitä keinotekoisia lakeja,
j o t k a kahlehtivat Raniskan näyttämöä.
Hänen Englannissa tekemiinsä h a ­v
a i n t o i h i n kuului eräs Bhakespeare-nimlnen
näytelmäkirjailija, joka hä­nen
kuvauksensa mukaan o l i " r a a ka
juoppo, vaikka vähäisintäkään hyvää
makua Ja pienintäkään sääntöjen
tuntemusta". Voltaire oli suuresti
harmistunut, k u n hänen maininnas­t
a a n oli seurauksena, että monet
ranskalaiset aikoivat uteliaina kysel­lä
Shakespearesta. Alkaa myöten hän
huomasi olevan aihetta yhä ponte­vammin
syytellä tuota " r a a k a a Juop­p
o a " j a moittia niitä, jotka olivat
huomanneet ansiolta tämän» teoksissa.
K a l k k i tämä antaa meille tärkeän
opetuk.scn, se k u n osoittaa, k u i n k a t i u ­kasti
kulttuurisovlnnaisuudet sitovat
opillisesti sivistynyttä henkilöä. I h m i ­sen
on m a h d o l l i s t a ajatella Itsenäises­ti,
kun kysymykse.s.sä on j u m a l a t ai
kuolemattomuus, keisarien ja k u n i n ­kaiden
" j u m a l a l l i n e n " oikeus tai vie­läpä
m i l l o i n ovat kysymyksessä öljy-magnaalit
ja kunsainväliset rahamic-het
mutta hänen o n äärimmäisen val­keata
ajatella vapaa.sil, k u n kysymys
on maasta tai siitä, onko soveliasta
n a u t t i a jo-takln uudesta ja oudosta
taldeteok.scsta. Olen kiinnostuneena
pannut merkille, kuinka omat nuoret
radikaalimme, jotka pitävät Itseään
kauttaaltaan kapinallisina j a kersku­vat
sillä, että hylkäävät olkeauskoisuu-den
uskonnollisissa; poliittisissa, t a ­loudellisissa
Ja moraalisissa kysymyk­sissä,
taipuvat tavalliBesti vanhoiUl-
.seen suuntaan kulttuuvikysymyksiisfiä;
heillä on Jäljellä aristokraattista tai­kauskoa,
että taide on v a in k u l t t u u r i ­piirejä
varten Ja että k a i k k i , mikä on
kansanomaista, on alempiarvoista.
Me amerikkalaiset emme pidä pal­j
o n hälinää r u n o i l i j o i t t a . Ja siksi mei­dän
o n vaikeata käsittää sitä vaiku­tusta,
mikä Voltaireila oli r a n s k a l a i ­sessa
yhteiskunna.ssa. Vaikka hän oU
k y y n i l l i n e n , rivo, turhamainen ' t a i
katkera, hän o l i s i l t i a i n a Jumalain-sn,
jolle arvosteluviranomaiset kumarsivat
samoinkuin y k s i n v a l t i a a t k i n kaikkine
maallislnc mahtelnccn. Hän j u l k a i si
parisenkymmentä draamaa, useimmat
niistä sankarltyyllsiä tragedioita, ja
muutamaa harvaa poikkeusta l u k u u n ­ottamatta
jokainen niistä sai osakÄcen
erikoisen myrskyli-et euosionosoltukset,
se oli kruunajalstapaus. V o l t a i r e n a i .
koina ei kenenkään mieleen juolahta­nut,
ettei tämä r u n o i l i j a olisi o l l u t R a ­cinen
veroinen dramaatikkona, ja hä­nen
eepilliset runoelmansa asetettiin
Homerok.sen j a Verglliuksen yläpuo­lelle.
Jos mc tätä nykyä avaamme jon­kin
M n e n näytelmistään aikoen va­kaasti
lukea sen loppuun a«ti, n i i n «il­ta
el tule mitään; toivoisimme Jonkun
Greenwich Villagen neropatin esittä­vän
sen parodioidulla eankarltyylUlä,
n i i n että slllc voisi nauraa sydämelli­sesti,
noille k o r s k c i l k ylhäLsille, jotka
raivoavat myrskyävät, haavoittavat ja
tappavat toisiaan. Me nauramme^tle-täessämme,
ettei r u n o i l i j a itse ole m i l ­l
o i n k a a n kokenut esittämlään tun­teita,
hän o n ainoastaan ajatellut, m i ­ten
suurenmoisilta ne kuulostavat.
M u t t a tähän aikaan Rangkan k u l t ­t
u u r i l l a oli valta-asema koko Euroo­passa,
j a k y y n i l l i n e n ja cpäu-skoincn
Voltaire oli samalla sekä hovien epä­jumala
että niiden kauhu. Hän o l i
hyvä liikemies, Joka s i j o i t t i edullisesti
näytelnilfitään saamaasa tulot, niin
että Ijän tuli suunnattoman r i k k a a k -
•si. Hän osti Sveitsistä, a i v a n Rans­kan
rajan takaa erään maatilan, jollä
oli ihailtava strateginen asema, taval­l
a a n raskaan t y k i n k i r j a l l i n e n vastine.
Hän saattoi painattaa lentolehtisensä
voitta­nut
Sfairfey Cupin
3 kertaa peräkkäin
Toronto. — Torcutolalnon Mupl:
Leats-joukkue voltti täällä viime lau­antaina
Stanley C u p i n kolmannen pe­räkkäisen
kerran, Joka o n uusi r . i n -
vutus jääklckkopelln ammattilaisten
historiassa. Ensimmäistä vucttu j o h ­tavassa
Joukkueessa pelannut toron-tolftinen
nuorukainen Ray Timgri-n
pani tässä pells«ä " k i r j a t sisään" slll-i
liän "pelasi kuin veteraani", sanoi
Joukkueen Johtaja Connie Smytl^e.
Tämä Toronton Itäpään p j l k a • t s k i"
yhden Joukkueensa kolmesta mualis-fa.
Ottelu päättyi tulokseen 3—1 vf:.s-taan.
Maple Leafs voitti Dctrcit R ed
Wlngs-Joukkueen seitsemän pelin
loppuottelussa neljä peräkkäistä ker­taa,
j o t en Stanley Cup j o u t u i toronto-lalscn
Joukkueen käsiin p e r i n varmalla
tavalla.
Stanley Cupin voittominen merkit­see
jädkiekkopGlIn ammuttllalskilpitt-luissa
nlaallmanmestaruuden voitta­mista.
Maple Leafs o n cnsimmäin(;n
joukkue, joka on voittanut cupin kol­mena
peräkkäisenä vuotena jn myö.s-kln
ensimmäinen. Joka on voittanut
sen k a i k k i a a n kuusi kertaa.
Ottelua oli seuraamassa- kaikkiaan
14,544 sisäänpääsymaksun suorittanut­ta
pelin harrastajaa. KakMkymmcn-vuotlas
R a y T l m g r e n oli Ulan sankari
sillä hän pelasi k u i n monivuotinen vc-l|
terääni, eikä osoittanut mitään nah­kapojan
merkkejä maatlmanmesla-ruusjoukkueessa.
'
ClTYDRttGngfa
lliäiääkkfkceeiittää fcumeanfltel
Vapaa kotiinajo
20 £lm Si. E. Pah. 4-42»:
Puuttuuko
TeiltäPelipi? ,
jos, niin . . .
PANTAVENG
auttaa teitä «Mmaan
rilkkiMitenne. ErlkAlnil hfvft
i]>>ii vanhaille ntehlite.
I'<\N^TAVENE on valttAttfta
kauroista Ja sen TalftMIUft7f|«
allieuttaa ilpldo-protelB «lOK
Uusi^ hinta $2.00 PMOIM Ut
K A R I P H A R M A CY
PUHELIN «-«5W
187 Kathleen St. W.
Lunsdowne k a d im
—Sanomalehti on määräajoin il­mestyvä
painotuote, jonka tarkoi­tuksena
on uutisten julkaiseminen
a erinäisten tapahtumien arvoste­leva
käsitteleminen. Sen takia se
)w välttämätön kaikille ihmisille.
lotamme vastutilkiimiM^
antaa uutta eloa teidän
KUOLLEELLE
RADIOLLENNE
\ED'S RADIO SHO0
PUHELIN S-I88»
15 Larch St.
^ j^pf taan Ja Jjuodaan kOUtf,^
PARTA POIS
helposti varmasti
'Ruotsalaisella
Barbit-terällä
l^chty ruostumntt omasta ruot sa­laisesta
patcnttitcräksc.stä
Ei tarvitse ihuutakuin virut­taa
Ja laittaa hyllylle seu­raavaa
hyvää ajoa varten
NYT
5 kpl. paketti 25<
20 pakettia $4.50 pcstiku-luineen.
VAPAUDEN
LIIKKEESTÄ
Hyvä valikoima kalkmiltlslll
.Rautatärpeita
• • •
• * ,
Modern Har(lware
PUHELIN 8-81d0
70 »orgia Ht; Svdbor^
I?:
.Ltd.
20 LORNE ST. PUH. S-MIi
LYHYEN J A PITKÄN »lATKAK
KAHTIAJOA . . . TAfctfgSTAg^
1'EITA PAKATAAN — BIUOTB-IIETKTÄXN.
N Y K Y A I K A I N E N
V A R A S T O B i r O NE
Auttakaa köyhiä sukulaisianne
Suomessa kahvipaketilla.
Meillä on varastossa kahvia 530 pauna ja ylöspäin.
Parhaat vihreät kahvit 590.
Meillä on rusinoita, luumuja ynnä muita herkkuja.
Varatkaa yksi pauna pakkausta varten.
Paketin teosta ja kääre-kankaasta peritään $1.00 ja
ILsäksi postikulut.
Meidän ruokatavarakauppa:
398 Melvin Ave., Sudbury. Ontario
HANNA ja K. TULLA
suunnattoman l e v i k i n , j a koko R a n s - TT,II„„„I.., '
kan älymystö keskusteU sHtä. Täi- S a k ; . a s s a j a H o l l a n n t e i ^ j a kuljettaa
ne ealaa Ranskaan, j a R a n s k a n p o l i i ­si
oli voimaton liäntä vastaan. Sveit­sin
kalv^iiateet oUvat mielissään
R a n s k a n j a katolisuuden yksinvaltaa
vastaan teladyistä iiyökkäykstetä, Jä
(Jatkuu.)
laiseksi V o l t a i r e n elämä muodostui sen
Jälkeen noin neljänkymmenenviiden
vuoden ajaksi; hän laati kiellettyjä
k i r j o j a j a lentoleKtisiä lukemattomilla
salanimillä painatti niitä s a l ^ E ^ - m^mi^n o l l a r a u -
lännissä, Hollannissa tai Sveltstesä,, ,.T, f i r , . «v
minkä jälkeen niitä julkisesti poltet- \
t l l n , tämän srtkan kuitenkaan estä-j
mättä niitä joutumasta Julkisen kes- j
k u s t e l u n a l a i s i k s i . > '
V o l t a i r e n nimestä on siten muo- \
doettinut vapaan ajatuksen esitaisteli­ja
udconnollista taikauskoa vastaan,
m u t t a ei ole unohdettava, että V o l t a i ­r
e o l i koko elämänsä ajan Ranskan
A, NIEMI
VALOKUVAAMO
38 Elm St. E . Puh. S-8824 SndlmfT
Valokuvaus työtä kaikesta lajista
Hankkikaa
.cc. M.
POLKUPYÖRÄ
Suvikauclen ret­keilyjä
varten.
POLKUPYÖRIEN KORJAUS
ON ERIKOISALAMME
English Bros.
Alanerikoisliike ja korjaamo
I30ELGINS.
PUH. 8.8660