Vapaus, June 20, 1950

              nm
Huom! Hmm!
CLINTON-HAALILLA
2505 E. Pender St. . Vancouver. B. C.
lauantaina heinäk. 1 p:nä alkaen klo 8.30 ip.
Sisäänpääsy ainoastaan SO^ • •
Toimeenpanee:
C S J : n Vancouverin osasto ja W.1.U.C.
aarassa i \ uz
B. C. - uusi vaara u h -
lonadan järjestynyttä työväkeä,
sessä on British Columbian
^^^ieuden päätös, joka. ellei
i ^ t a kyseenalaiseksi, pakottaa
pätämään jäsenyydessään r i k k u .
i^kaiienkarvaisia työnantajien
jgamia kätyreitä ja union muys-iia.
Mainitun päätöksen tarkoi-
^ on, että unioista ei saisi erot-iietään
muusta syystä kuin jäsen-laiminlyönnin
takia.
I^äjläinen Marine Wbrkers and
__jers Industrial Union presi-
IVT L. White kehoittaa kaikkia
_ ja niiden jäseniä kannatta,
1 niitä toimenpiteitä, jotka täh-piit
siihen, että tästä päätöksestä
Lontoon salaneuvostoon
ftÄtemme edustajalle suomassaan
iltelussa sanoi mr. Whit?, että
i hetkellä -'ei unioillä ole oikeut-
Jcottaa ketään rikkuria tai hajoit-i
jäsenyydestään sääntöjen edel-tJimällä
normaalisella tavalla.
pCa vetcomusoikeuden päätöksen
voi heidän erottamisestaan
l ainoastaan oikeusistuin. K u -
ptyBnantajan kätyri tahansa voisi
Doutoän liittyä unioort mutta unio
fljicenisr erottamaan häntä. ' : . ,
|ur. White sanoi kaikkien B . C :n
. ryhtyvän yhteiseen taiste-iatiiä
vetoomusoikeuden päätöstä
MÖ>f K Y S Y M Y S ? >
pysymyksessä on Myron Kuzychin
edellämainittua unioa vaataan.
Ivaiten tarvitaan noin $20,000 j u -
vetoamiseksi salaineuvostpcn
Unio on tähän mennessä
nyt varojaan tästä jutusta at-siin
kuluihin noin $10,000 ja
\ riippuvat noin $9,000 kulut oikeu-
; päätöksestä.
Imilä kerrotaan, että tämän, jutun
ovat täkäläisen kauppakama-
[tt TOiinat ja että Kuzych on ainoas-
I naamio hyökkäyksessä tmipta
|¥jnin Kuzych ei ole ollut
iten Jälkeen kun hän aloitti toi-
I ollttudenkäynnin unioa vastaan
mMmAnA
HALUTAAN
J laonnon ihanan Musselmans L a -
|™™"ialle, ainoastaan 30 mailia
" o t o s t a . Siistejä huoneita jä
i|a«StJ*T Sk?™ä*y.'^'t^e'°t^'t"^ä^ vä''vn^uä".o* k^ra tjtaa vvaennae.e tH y lye i--
^atyisä paikka kesälomaUiJoille
"öTukonlopun viettäjille.
i t o i ^ J?^'^'*'^ järven pobjois-laoialla
connor Drive. .
lÄbenmin:
l ' ^ 3 a VÄINÖ SALO
Musselmans Lake. P. O,
Ontario
(20-24)
1945, Jolloin hänet eroiiettiin uniosta.
llän sanoo, että hän ei voi työskexT-nellä
Järjestymättömässä työpailtassa
koska se vahingoittaisi hänen mai­nettaan*
unlon miehenä ja että hänen
pitää siitä syystä saada työtä sellal-sessa
työpaikassa, jossa työskentele­vät
sen linion jäsenet, jota vastaan
hän hyökkäsf ensinamäisessä oikeusju­tussaan.
Häh o l i yji vuoden ajan laa-
Jaltanut radiossa joka viikko. Näissä
laajalluksissaan on hän hyökännyt
unlolta vastaan yleensä mutta erikoi-sestikin
sitä unica vastaan johon hän
on kuulimut. Nämä laajallukset ovat
maksaneet $30 viikossa. Hänellä; on
ollut erikoinen toimisto, hän on men­nyt
avipUittoon, rakentanut Itselleen
$10,000 kodin — ja kaiken tämän hän
.sanoo tehneensä "ystäviltään laina-tullla
rahoilla". *
"Oh Ilmeistä", sanoo nu-. White,
"että Jos kauppakamari cn hänen t a ­kanaan,
pitää kauppakamarilla olla
jokin tarkoitus. Tämä tarkoitus on
minim käsitjicseni mukaan se, että
työnantajien pitäisi saada kätyreitääh
unioihin, jotka imlot olisivat pakoite-ti^
t eroittamaäh Jäsenyydestään, jon­ka
jälkeen nämä kätyrit ryhtyisivät
oikeudenkäyntiin imloita vastaan,
yrittäen siten «saada' niiden rahastot
kuiviksi oikeudenkäyntikulujen kaut­to."-,
•• ^
K i u i : _ oikeus myönsi Kuzychllle
$5,000 korvauksen vahingoistaan Ja
kuluistaan' jutussaan omaa imiöansa
vastaan, tepahtui se nun. seuraavilla
perusteluilla:
OIKEUDEN PEEUSTELUT
.miehellä on oikeus työslten-nellä
ammatissaan. JOsimion jäse­nyys
on ehtona työskentelyyn hänen
ammatissaan, on hänellä epuuttama-ton
oikeus kuulua siihen imloon.
". . . eikä union tutkimuskomitea
saato päättää hänen kansalaisvapauk­sistaan
sillä se oikeus kuuluu maan
laillisille oikeusistuimille. Minun käsi­tykseni
mukaan el millään uniolla ole
valtaa päättää siitä asiasta Jota var­ten
union tutkimuskomitea muodos­tettiin."-
..
Toisin sanoen ei uniolla olisi valtaa
päättää siitä kuka saa olla^sen Jäse­nenä,
ei edes siinäkään tapaiiksessa,
että kysymyksessä olisi sellaisen jä­sen.
Joka on ryhtynyt avoimeen tais­teluun
unionsa hajoittamiseksl.
Oikeuden päätöksen eräässä %o\ses-s?
kohdassa säädetään, että yhden
union Jäsenen erottaminen oli .
lallllsto puhe. Ja toimintavapautta
käsittävän klrjoittomattoman lain
loukkatia häneen nähden." Tolsin sa­noen
se merkitsee sitä, että. sanoipa
toi tekipä tmion hajolttoja mitä to-hansa
omaa Järjestöään iyastaan.. se
sisältyy hänen "lailliseen pithe- ja
toimtntovapauteensa" huolimatta s i l ­tä
union valasto. Jonka hän on tehnyt
— ellei oilceus päätä, että hänen te­konsa
toi puheensa ovat olleet " l a i t ­tomia."
Jos unio haluaa erottaa Jonkun Jä­senensä
pitäisi tämän mukaan saada
aslasto ensin oikeuden päätös ennen-
Sydämelliset onnittelumme
ONNI
^ e n 45-vuotissyhtymäpäivänsä johdosta sekä
öauskaa Suomimatkaa toivottavat seuraavat
sukulaiset ja toverit:
J ^ i a Norma Seilried
Jöa Ja Jahnar Hormisto
?J^et ja RusseU Berry , ..
«*m^Helen ja Carl Hutko
feoHutko
» a M a t t i A s i k a i n ^^
^g^ l e t j a Aarto Latvala
Ja Vilho Heikkilä
L^UTi ja Leo WillbexB
^ j a W e m e r Jokela
Carl Rytkönen
Vieno. Irene, EUls Ja Baymond
Kannakko
GaU. Sylvi Ja Robert Luoto
Hilma. Nancy j a Matti Rasmus
Nancy, Helmi Ja Anton Tervola
Esther Ja Eric Catton
K a t r i Ja Pekka Mertanen
Rauha Ja George Lemberg
Daniel Rytkönen
Helen, Hemy, L i l y Ja Eino
Tarvainen
Mary-Anne. Lydia j a Lauri
Mäkelä '
K I I T O S
^ f c H i 5 ! ° ^'tos tovereille, kun isaa-iTiitte tervehtimään minua
\ « C 4 T O T ^ ? ^ ™ ^ P ^ ^ ^ Johdosto kesäkuun 11 p:nä Ja samalla
l l E t t « ^ minulle hauskaa Suomimatkaa.
* tÖaTSux naista arvokkaista' lahjoista. Jotka sain vastaan-lejlu
toverit j a sukulaiset.
'OaONTO ONNI HORMISTO
Imin £6 voisi toimia paus^antSjenä
mukaisesti jäsenen erottamiseen
JUTUN HISTORIA
Kuzgnchin - Juttu aUcoI mamäcnossa'
1942. jolloin hän aUcöi union vastaisen
toimintansa. £äinen Bollermakers
and Iron ShlpbuHders-uniocn liitty­mistään
oli M n e t erotettu A F L : n r a -
kennustyöuniosta. Syksyllä 1843 oU
hän erään tyoä^tojan todistajana
omaa unioansa vastoan s o v i ^ l u l a u t a.
kutman istunnossa. £ 0 9 oU todistaja­na
kahden pälvänv;^an puhuen kai­ken
aikaa uiuoito vas|taacu.^n ker­toi
vala^toisesti, että hänen oma
unloinsa ön laiton Ja väSfä lihib Ja et­tä
hän o l i yastenhakcineb jäsen. Hän
sanoi, että hän ei haluii olla union
jäsen hetkeäkään sen' kauemmlti kuin
on tarpeemsto j a kaikki • unlot
samaan kategoriaan. Kuzych sanoi
sovittelulautakmMialle, että on väärin
myöntää minkäänlaisto unioturvaa
hänen uniolleen Ja seitsemälle muulie
uniolle, joiden asia oU lautokuiman
harkittavana.
Boilermakers-unlp asetti K : n syjrt-teeseen
näiden latisuntpjen johdosto
j a hänet erotettiin sen Johdosto unlQs-to.
Hän vei asian oikeuteen. Sen tek-nllllEen
sjelkan perusteella, että hän
oli saanut kutsun ^apua tutkltto-vaksi
kuusi päivää ennen tutkintoa
vailÄa union säännöt edeUyttävät
kutsun annettovak^ vähintään seit-
Gemää päivää ennen, tuoniitsl oikeus
hänelle maksettovaksi tuhannen dol-.
larin korvauksen ynnä $600 kuston-nukset
sekä palautti bänet union jä­senyyteen.
Hänelle lähetetty kirJaUu
kirje oU pantu postiin 10 päivää en­nen
tutkintoa, eikä se saapunut ajois-ea
perille koska K . oli muuttanut
asuntoaan, eikä ollut ilmoittonut siitä
uniolle. .
Union säännöt edeUyttävät. että Jos
Jäsen ei ole tyytyväipen tutkintokomi-tean
päätökseen, j o i ^ osaston Jäse­nistö
on hyväksynyt, on hänellä o i -
keus vedota union korkeimpiin e l i -
mUn. Mutta k . e i käyttänyt hyväk­seen
tätä mahdolUsuutto ja oikeus et-tl
sen kaiman, että hänen velvollisuu­tensa
ei ollut noudattaa sääntöjä
koska ne loukkasivat hänen oikeuk­siaan,
Joita hänellä on kirjoittamatto­man
lain mukaan.
K u n hän oli oikeuden päätöksellä
voittanut t i l a i s i n ^Jäsenoikeutehsa
ryhtyi hän heti radiossa hyökkää­mään
kaikkia uniolta vastoan. Hän
järjesti yleisiä kokouksia, joissa hän
puhui unionsa sisäisistä asioista. S a ­maan
aikaan hän asettui ehdokkaaksi
unlo-osastonsa presidentin virkaan
mutto ei saanut 10,000 Jäseneltä muu­ta
kuin 14 ääntä.
EROTETTIIN UUDELLEEN
.T^män jälkeen hänet pantiin syyt­teeseen
uudelleen imion sääntöjen
mukaisessa . Järjestytcses^ Ja iinloii
jäsenistö erotti hänet toisen kerranl
Tällä kertaa hän vei .asiansa maa­kunnan
korkeimpaan oikeuteen ja
hävisi. Hän ei vedonnut asiasto heti
mutto hankki useita estetuomiolta
unloa vastaan, joiden avulla hän sitoi
union oikeuslaitokseen, Vetoomusoi­keudessa
hän muutti aikaisemmin
esittämäänsä todistusto ja voltti
$5,000 korvauksen sekä $4,000 kuluina
asian alkuvaiheista lähtien.
Bollermakers-osasto oli tähän men­nessä
liittynyt yhteen kahden muun
unio-ösaston kanssa. Hän oli toises­sa
oikeudenkäynnissä voittanut uu­delleen
Jäsenyyden entisessä unio-osastossa.
Mutta ktm uuden tmio-osasten
jäsenistö kieltäytyi ottamasto
Kuzychia jäseneksi, tuomituttl K .
uuden unlo-osaston presidentti Bill
Whiten ja sihteeri B i l l Stewartln Oa-kallan
vankilaan oikeuden päätöksen
halvckslmiseste. Saadakseen virkaili­jansa
pois vankilasta oli Marine
VVörkers Union pakoltettu maksa­maan
edellämainitut $5,000 Ja $4,000
oikeuden päätöksen mukaisesti..-
Maakunnan vetoomusoikeus antoi
asiasta päätöksensä viime helmikuus­sa
ja määräsi kolmella äänellä kahta
vastaan (oikeus käsitti viisi tucmaria)
K . n o t e t t o v a k s i uudelleen jäseneksi
Ja että hänelle on maksettova edellä­mainitut
$5.000 Ja $4,000.
•Tänään päätöksen johdosto lähden
itä-Canadaan kerääinään varoja
asian vetoomlsta varten brittiläiseen
salaneuvostcon". sanoi mr. Vtrhlte.
"Me olemme saaneet lakimlebiltämme
lausimnon, että juttu voidaan voittoa
jos siitä vedptoan edelleen. Olenune
myöskin saaneet tietää, että vetoo-miskustonnukset
kohoavat noin 20,000
doUariin."
Mr. Whlte sanoi olevansa kalkkien
uniolden käytettävissä tämän Jutun
yksityiskohtien ja yleisen luonteen
selostemista varten. Ellei tästä pää­töksestä
toistella viimeiseen mahdol­lisuuteen
saakka; muodostuu siitä u h ­kaava
vaara kalkille unlpnie,
"Ellei tätä viimeisintä oikeuden
päätöstä aseteta 'kyseenalaiseksi ja
saada kumotuksi merkitsee se sitä,
että kaikilla työnantojilla on tilai­suus
lähettää liajoittojiaan imioihln.
pitää ne alituisessa riidassa Ja Imeä
kuiviin niiden rahastot sekä suUrinato
niiden tarmon muualle kuin tjrönan-tajia
vastaan. Sitä ei pidä sania". s a ­noi
mr. White. "Tässä jutussa on
vaarassa kaikkien unioihin ktmluvl«i
työläisten oikeudet, eikä ainoastaan
B. C : h uniolden Jäsenet Ja heidän o i ­keutensa.
Kaikkien unionistien oai s i l ­tä
syystä liitettävä mukaan tähän y b -
teiseen taisleluim."
— Mitä tapahtuu Euroopajssa^
Ast^flsaa, Australiassa ja länti­sellä
pallonpuoliskolla? LukcK
maila VAPAfTTTA pääsee siltä
selville.
Ranskassa oleskelee p{u-haillaan j a ­panilainen
rouva Tosiko Yuassa. joka
oU japanissa vuonna 1945. :joUoin ato­mipommi
pudotettiin Bkoshimaan ja
lähes iOÖ.000 Hiroshiman asukasto
surmatuin. Rouva Yuissa oh R a i s ­kassa
anekirjoittanut atbniiponunin
kieltämistä koskevan TUkbolmah^r^^^
hanvetböihttksen j a li^iaoyt allekir-
Jjpitu&sensa Jälkeen setiraavan henki­lökohtaisen
reunamerkirinän: ^Toivoin
koko sydämestäni, ettei atomiponuni
enää putoa inlhinkään xnaailnian
kolkkkaan." Koska rouva Yuassa 'on
eräs harvoja henkUölto.Jcdto omakoh­taisesti
oh kokeniit Hiroshiman "ato-misolnnin."
lainaamme hänen antaV
mansa haastottelun.. Jossa hän kertoo,
mitä hän on nähnyt Ja kuullut H i r o ­shiman
tapaukslsto. .
Mies muottol varjfAsl
Rouva TVisiko Yuassa aloitti haas-tottelunsa
kertomalla eräästä hyviti
eriskummallisesta tapahtttmasto. Sir
nä hetkenä. Jolloin atoihipommi pudo­tettiin
Hircshimaan. muuan J a p w i l a i -
nen mlehenkilö Istui erään paiAin
edustolla olevilla marmoriportoilla.
Pommin räjähtäessä mies khrJälmeUi-sesti
tiaihtui Ilmaan. RäjähdykEen
jälkeen marmorlportolssa havaittiin
selvä Jälki miehestä; tumma läikkä,
onnettoman uhrhi varjo. Jos n i in voi­daan
sanoa, ainoa, mikä hänestä oU
jäänyt Jälkeen.
Pommiräjähdyksen alheuttoma i l ­manpaine
aiheutti kauhistuttovia t u ­hoja.
Lukuisissa topauksissa uhrien
fillmät oUvat irronneet silmäkuopis-toan.
Räjähdyksen jälkeen löydeUihi
ruumiito, joiden silmät riippuivat s i l -
mähermojen Ja silmälihaksien päissä.
Ihmiset kärsivät hhvlttävistä palo-haavolsto.
Jotka vähitellen laajenivat,
mustuivat jä kovettuivat kunnes ne
muuttuivat suuriksi rakkuloiksi. Jä­senet,
jalat Ja kädet alkoivat muistut-toa
kravun saksia.
UHRIT TULIVAT TÄYSIN
NAHATTOMIKSI
Mlenet j a naiset menettivät hiuk­sensa.
Vieläpä siinäkin topaulcsessa,
etto he Jäivät eloon, eivät heidän hiuk­sensa
alkaneet enää kasvaa. Tähän
voidaan lisätä eräs vieläkin kauhistut­tavampi
yksityiskohto; iho irtosi ruu­miista
köhdittoin Ja usein kokonaan-kln.
Mon'ssa taiMiuksissa uhrit tulivat
toysin nahattomlksl vääntelehtien hir­vittävissä
tuskissa ennen kuin he kuo-
'Uvat.-,
Pommiräjähdyksen jälkeen oli t-e-tenkln
mahdotonta hoitoa kaikkia u h ­reja.
Saiiraanhoidollise^tl uhrit Jaet­tiin
kahteen luokkaan: tolsaalto sellai­siin,
joiden pelastaminen oli vielä aja­teltavissa
ja Joihin kaikki sairaianhoi-totoimenpiteet
keslcltettiln. ja toisaal­ta
sellaisiin, joiden pelastamlsto ei
pidetty mahdollisena. Viimeksimaini­tut
koottiin läjiin kadukulmiin. Joissa
heidän annettiin hitaasti kuolla haa­voihinsa.
Kolmen kilometrin säteellä suurin
osa uhreista, jotka eivät heti saaneet
surmaansa, kärsivät verenvuodosta;
veri virtasi kaikkialta — nenästä, kor­vista
silm!stä, hikhauhasista. Syömit-nen
ja nieleminen tuli melkeih mah-.
dottomaksi. Sairaan suuhun voitiin
kaataa tilkkanen vettä, mutta hän
katseli teitä tylsäsällä ilmeellä, ja ^e-ren
sekoittama-vesi virtasi hänen suu­pielistään
alas. .
Tutkiessaan Hiroshiman uhreja
lääkärit ovat todenneet, että vieläpä
niidenkin uhrien, Jolto atomlräjähdys
koski vähemmän suoranaisesti, val­koisten
verisolujen lukumäärä vähe­n
i . Ruumis alkoi mädätä ja hajota
sisäisesti ja juiu^ tästä syystä Hiro­shiman
uhreja alkoi Jo heidän eläes-
.sään ympäröidä rutunilnhaju.
BIUSTA SADE PEITTI
HIBOSHIMAN
Räjähdyksen uhrelliin on lisättävä
tulen uhrit. Atomipommin :aiheutta-ma
9.000 asteen kmimutis sytytti H i ­roshimassa
Jättiläismäisen tulipalon,
l o k a vain lisäsi yleistä paniikkia ja
sekasortoa. Alkoi sataa Ja tämä sade
oli n i in mustaa kuin muste, mutto s a -
teesto huolimatta valtavat tulipalot
levisivät edelleen räjähdyksestä pelas­tuneiden
yrittäessä paeta paljain J a ­loin
katujen palavalla asfaltilla.
01ei| tovannutllunisiä, kertoi rouva
Yuasa! Jotka pommin putoamisen het­kellä
olivat kohnen kilometrin päässä
räjähtämispisteestä. He oUvat Joutu­neet
säikähdyksen valtaan, mutta nä­ennäisesti
he olivat pelastuneet: ei
palo' eikä muitakaan haavoja, mutto
slUoIn tolloin he olivat tunteneet va­haista
huimausta, jonka he lukivat
pelästyksen tilille. Mutto kuukauden
toi kahden kuluttua nämä ihmiset o l i ­vat
kuolleet. Isommin radioaktiiviset
ominaisuudet olivat vaikuttaneet h i ­taasti
mutto varmasti. Ei voida näet
koskaan sanoa, onko uhri selviytynyt
vammoitta atomipcmunituksesto, el
edes silloin, kun uhri näetmäisesti ei
ole lainkaan kärsinyt jxmmiituksesta.
KOSKETUS M Y B K Y T T XX
Saman perheen kaikkien Jäsenten
el välttämättä tarvitse kokea samaa
kohtaloa. Tuimen Hhrosbiman por­mestarin
tapauksen. Bän o l i kaupun­gissa
vaimoineen Ja kolmbie lapsineen
atomipoäimitt^I^vänä. Hän it«e Ja
hänen kaksi lastaan saivat surmansa
heti. I£inen vaimcmxa Ja potkama
saivat vain palohaavoja ja uskoivat
pelastuaeeasi. KeJjäe lapsi ~ - nuori
tyttö — ei ollut Hiroshhnassa pomml-titksen
tapahtuessa. Pommittiksen Jäl­keen
hän saapui'kaupunkiin hoitoak-ska
äiUään ja Vidjeään. Kaksi kuu-kautto
myöhemmin eloonjääneet äiti
j a poika menehtyivät haavoihinsa. J a
nuori tyttö, jokö «1 ollut kaupungissa
pommituksen tapahtuessa, kuoli jon-iain
ajan kuluttua vuorostaan. Hänen
tniolemansa syynä oli tartunta, jonka
i i Sn oli saanut koskettaessa radloak
tiivlsteh aineiden surmaamia uhreja.
Seikkailuromaaneissa piihutoan usein
häkymättömistä säteistä, kuoleman
i^teistä. Atomipommi muistuttaa
jossakin määrUinälUi säteitä. E i yk-isinomaan
pommin läjähdya aiheuta
hirvittävää tuhoa, vaan vielä vUkko^a
putoamisen Jälkeen se vaikuttaa sala
peräisesti radioaktiivisuudellaan vaa
tien yhä uusia Jo uusia uhreja.
K Vielä nytkin Hiroshiman läheisyy­dessä
asuvat talonpojat kertovat, että
maitaan"kyntäessään he kokevat h u i -
nutuksen Ja uneliaisuuden tunnetta.
'Haastattelunsa Jälkeen rouva Yuasa
näytti kiveä. Jonka, hän oli tuonut
mukanaan Hhvshlmasta. Viiden vuo­den
jälkeenkin kivi on edelleen radio­aktiivinen.
Kivi asetettiin Geiger-mittartln,
se yhdistettiin "asteikkoon,"
jcksi ydinkemian tutkijat kojetta n i -
mittovät. Kun koje pantiin käyntiin,
syttyivät kojeen lamput nopeasti toi­sensa
jälkeen. Tällä tavalla koje
osoitti, että kivi oU edelleenkin radio-aktiivinen.
Näin kertoi hastattelijälleen rouva
Yua.sa, joka omin silmin on nähnyt
Hiroshiman katastrooffin eloonjäänei­tä.
On helppo ymmärtää, miksi hän
el epäröinyt hetkeäkään allekirjoitta­essaan
Tukholman atomipommin kiel­tämistä
käskevän rauhanvetoomuksen.
The Salvatlon Army, 538 Jarvls St.,
Toronto 5, Ont. tiedustelee sieuraavlen
henkilöiden olinpaikkaa Canadassa.
Mainitkaa vastauksissanne, Jcutiktnr ht-mep
perässä oleva numero.,: ^ ' -
Järvinen. Vihtori. S. 1896 KörpUah-della.
Epäillään työskenteleyärii r a u -
toäellä Ontariossa eli Mat^tol)a8.^a.
VeU Jaakko tiedustelee. — 8473.
Makl (Paolamäkl); WilUani is. 1892
Kauiiajoella. Oli Sudbiiryssai - iSisko
Aurora tiedustelee. 8690.
^«dijosvirto. nits. Kalle (Anna Mie­lonen).
8.1885 Palpijärvellä. Mies on
muurari. Sisko Hilja tiedusteJefe,—
8696.
Sunantö. Vihtori Fredrik. S, 1897
Honkllahdella. Vaimon nimi oh M a ­ria
Johanna. Oli Torontossa. Suku­lainen
tiedustelee, — 8644.
Suomen Yleisradion
lyhytaaito-olijelma
Suomen Yleisradion lyhytaalto-c^-
Jelmaa lähetetään sunnuntaina t X 18
pnä alkavan vUkcn aikana entiseen
tapaan ja entisinä aikoUta. K a i k k i at-kamäärDkykset
ovat Eastern Standard
Time. Tulevan viikon ohjelmassa ha­vaitaan
mm. seuraavat erikoisuudet:
Sonnantaina Itesäk. 18 pnä klo 5.05
lp. esitellään viikon kirja, Joka oh
Tauno Järveläisen kirjoittoma " M e l -
säncmistojan tistoklrja", klo 10 lp.
«»ItetäähHe^hkiamelsia kuulokuvia
Ja klo IpJSS on {*olyteknl<tkojen K u o -
.jDon-laulua. ...'.i.'. ;„^v,^
Maanantaina kio 12 päivällä esite­tään
Paul •Nqrrtodkii]^ jtfinurii^^
klo 12.20 lp. esitelmöi maisteri Armoa
Nieminen aiheesta "miksi avioerot
ovot tulleet yleisiksi, klo lö.lb esite­tään
Gustaf o i Geljerstoriiln huviniiy.
telmä "Junuki j a Tanuia" Ja klo 11.40
ip. esitelmöi fti.tri Johanh<!s Kaikko
kasäkuun kukista.
Tiistaina klo 12.30 lp. pakinoi prot
Ktxstoa Vilkuna Suomen hevosen hls-toriasto.
äilo 5 ip. esitelmöi kauppat.
kand. Jorma Jalava KK:lhii5cnosuus-toimlntoliikkeeri
valheista Ja klo 10.10
ip, kertoo kelloseppä Aarne Koponen
kellon kehitysväihelsto.,:
Keskiviikkona klo 10.10 ip. laulaa
Bertta Sipilä kansanlauluja, klo 10.30
lp. (keskustelevat ministeri von
Pieandt, metollilllton puheenjohtaja
Wald. Liljeström, f i l . tri C - E . Olin,
vuorineuvos Juuso Walden ja eversti
Gunnar von Wright, yli-lns. Ilmari
Harkinin toimiessa puheehjohtajana,
Suomen teollisuuden asemasta sota-korvaua.
su6ritusten päätyttyä ja klo
11.05 pakinoi Kyösti Ölander aiheesta
"KehiUyjkö maalalsasunto oikeaan
suuntaan?" .
Torstaina klo 4:20 ip. esitetään A n .
dersenin sadun mukaan laadittu V i l ­lit
Joutsenetrhimlnen satunäytelmä
ja klo 10 10 lp. ollaan kansanpeliman­ni
Eero Somerkasken pakeilla.
Perjantaina klo 1225 ip. pakinoi
Helvi Laine työläisnaisten siyistys-rlehnoLsta.
klo 1240 ip. esiintyy Suo­misen
perhe ja klo 10.10 ip. Jälkeen
esitetään juhannusaaton ohjelmaa.
Lauantaina kip 5 ip. pakinoi k l r j a i.
Ilja P. E . Sillanpää, klp 10 ip. luodaah
katsaus tulevan viikon ohjelmaan, klo
10.25 lp. esitetään Rafu Ranutedtin
icupletteja Ja klo 11 ip. on kuvaus
kcskehlaskusto Kuusamossa.
Kuuntelijoita kehoitetaan tledoltta-maan
kuuluvaisuudesta ja toivomuk­sistaan
osoitteella: Suomen Yielsrii-dio,
Helsinki.
— Norjalaiset pyysivät valaskaloja
jo 9. vuosisadalla, '
UUSI SARAH BERNHARDT?
Pariisissa odotetaan nyt uutta Sa
rah Bemhardtla inäyttämöh kuninga-tflrta,
II-vuotiaasta plkkutytftstä. Jo­ka
tällä hetkellä 6n Seinen Itdupun-gln
suuri sensatia Hän on esiintynyt
useita kertoja iSansk^n radion tent-teriesityksissä
Jä kuuntelijat ovat h&m
mästynect hänen tottoaan elävöittää
erilaista osia. Hän esiintyy myös Ros-tandln
tunnetun näytelmän "Kotkan"
pojan" suuressa tehtoyässä Sallc Pley-elissä.
— sama osa muuten missä S a ­r
a h Bernhardt esiintyi vielä vanhoilla
päivillään.
Tiistaina, kesälsuun 20 p. — Tuesday, Jtme 20 Sivu 3'
säil on
IlelslnkL — Toukokuun 23 päivän
Työkansan Sanomissa Julkaistiin
täällä lau'}unto työväen urheiluliik­keen
• tehtävistä. Joka määritteli n e
«euraavasti. Se tj'öläi£urhelluliik-keen
kaksivuotiskausi, mikä PekZca-lan
hallituksen jälkeistä aikaa on
seurannut, osoittanee Jokaiselle epäi­lijällekin,
miten erottomattomasti
työläisurheiluliike liittyy maamme
yleiseen työväenliikkeeseen, ja miten
oleellisesti yleirien politiikka sanelee
myös urheiluliikkeen eteenp>äln menon
Ui taantumisen.
Ktm Pekkalan hallitus vuonna 1948
jätti "^paikkansa, voitiin hänen halli­tuskautensa
äikaatisaannoksista mer­kitä
mm. maamme talouden nopea
elpyminen sotavuosien s':iuraamuk-sista,
palkkatuloillaan elävien elinta-e(
m kohoaminen, ystävällisten suhtei­den
eolmiaminen Neuvostoliittoon ja
demokraattisten o i k e i t t e n palautta­minen
niaamme työväenjärjestöille.
Ei voida kieltää, etteikö Pekkalan
hallituksen ; noudattama politiikka
olLsi määräävältä osaltaan pyritlnyt
ajamaan Jutul työtätekevien etuja.
Seurauksena oli enneruiäkemätto-män
voimakas kasvu poliittisissa Ja
ammatillisissa Järjestöissä mutta
myös työtäisurhelluliikkeessä. Varsin
vaatlmattomasto tekijästä TUL ke­hittyi
tcdelllaeksi urheilun valtajär-jestöksi
joka porvarillisellakin urhei-lutatioiia
o l i otettava vakavasti huo-micon,
Tässä valheessa astui valtaan por­variston
tukema Pagerholmin halli­tus.
Alkoivat hintojen korotukset,
ty&läisten elintoso l a ^ i , suhteet Neu­vostoliittoon
huononivat, avattiin tiet
länsimaiselle sotapropagandalle, ryh-dyttiin
munskaamaan työläisten tais-teluvounaa
poliislpatukan ja -pistoo­lin
avull asekä sisäisellä hajoitustoi-roinnalla
jne. Edellisen kehltyikau-den
aikana «aavutetot tulckfet pyrit­tiin
tuhoamaan mahdollisimman tark­kaan.
E i voi olla epäilystäkään siitä,
etteikö jrleisen politiikan stiunta olisi
ollut työtätekevien edun vastainen.
ForvariUInen ,urJwiIuJohtokin tunxi
voimansa Scasvaneen Ja kateoi hetken
koittaneen taySU^äykeen alolttamlsek.
8i työväen urheiluliikettä vastaan, V -
ritettlin lyödä T U L polvilleen sano­malla
irti yhteistoimintasopimus Ja
propagoimaJIa saroanalkalsetti valta-kunnanliittoa.
Pyrittiin saamaan
T U L : n jäsehjoukot porvariston hol-höuiuien
alaL<)lkxi ja siten eliminoi­maan
se vaara/jenka porvarillinen u r .
heilujohto näki Ja näkee työlälsurhei-lussa.
Tässä yritykiiexsä el tosin on­nistuttu
työlälEurheiUjain valtakun-nanllittoon
n-ihden ottamaan yksimie
Ilsen kielteisen asenteen vuotol, mutta
sensijaan porvaristo £al painp,^tettua
lävitse TUL:lie. entistä hupmattavaRti
epäedulllsemmfln yhteLstoimintaAo-plmukJMrn.
Mutta myöskin oikeisto •:o,<tialide.
mokraatit ottivat' tilanteesta vaarin.
Saatuaan • ensin 8AK:i6«a hajoitus-työnsä
käyntiin ryhtyivät he «amaah
puuhaan TUL:«.'(ä,
Ensin alettiin jarruttaa liiton kas­vua
estätnlUä.muiden kuin taatusti
otkeistolaiäten uusien seurojen päätsy
liiton jäsenyyteen. J a kun tänilin'(Ciiän
el vielä katsottu riittävän, lähdettiin
avoimen hajoltuksen tielle, josta Kuo­pion
piirin tapauk«st ovat selvimpit-nä
eslmenkkinä.
E i voida kieltää, etteivätkö olkehto-eoslalldemoIcraaUt
on.<si tullä toimin­nallaan
tehneet erittain tuntuvia p a l ­veluksia
pcrvarlstolle. Mutta työ-läisurheiiuliikkeelie
ne merkitsivät
vastaavasti tuntuvaa heikentymistä,
Tllannel asettaa työlätsurhellijollle
tämän hetken tärkeJmrnjkisl tthtävik-
.»>i seuraavat:
• . I
1; T U L ; n nllr^uln koko työväen­liikkeenkin
yhtenäisyyttä on puolav
tettava aina ja kaikkialla.
2» TyöläisurheiiiJain on aktilviiesti
osallistottava kamppailuun «odanllet,
eojla vastaan, eiilä rauhan säilymlnt-n
on perm^to toimintamme eteenpäin
menolle.
3> Työnantajakapitalistien riisto
kos&ee palkkatuloillaan eläviä urhei­lijoita
y h t i hyvin kuin ketä hyvämä
työläistä, Slk«i työläisurheilljain on
kaikin tavoin osallistuttava palkka-taisteluihin.
Joissa puolustetaan t^ö-läiiten
elinehtoja.
Sadat ttdumnet kftytavät Tuoslttaln
RUSCt TREATMENT STOMACH R l Y.|8ä!eoli&
Oletteko tseuraavien tautien j a kipujen u h r i ; u m p t t ^ ^
Tuoansulntushäiriöitten. maksavlan. sappi- täi Itel^tcnufini
tunnpiteko lurvotusto aterian Jälkeen, painostavaa kaftSuairtn?*:
tänne aUa. kipua kylkilulttenne alla, selässänne, vatsanna
kealla tai vasemmalla puolella. epätavaUisto happoa-vai .
satme, tunnetteko kipua munuaisissanne tai virtsarakossanne,
eristävätkö sappenne toi virtsatiehyeenne vleraita%[äin«kB|PM
tunnetteko katkeraa Ja hapanta makua suussanne^ {^äktptm^
tai huimausta, ruokahaun pmitetta; kärslttekö peräpukaQiiii^
epänormaalht vatsanne totailnnan takia, toi tunnettel^j inssfi
maatiUta pakotusto? Älkää odottako huomiseen ~^v«vytteljr
on vakavaa — vaan kokeilkaa paikalla RUSCnr TBEATMENT,
8TOMACI1 REMEDY-iaaketta Ja ottokofi Sitä teeluaikonmeS^
ennen Jokaista aterloonne Ja menncssännelevoUe^välttOäk-senhe
enempää vakavaa sairautta. Jos vitvyttelette. on porhatmmanMn.
lääkkeen käyttö mahdolltscsti liian myöhälätä^BVSCITBEATME^
8TOMACII REMEDY poistaa epänormaalin kaasun j a vieraat aineet iratr
sastat sapesto, munuaisista, virtsarakosta Ja vlrtsatlehyeistä, jonka jälkeeis
olette menossa kohti parempaa terveyttä. Jo ensimmäinen puUolllnett
antaa tuloksio.^ Hinta $6.00 pullollinen postlmaksulneen.
Salva. Jonkii miljoonai tuntevat
MIZARH-SALVAA
Vaivaavatko teitä reumaattiset-, nivel- sekä 111^09-
Kikoiuksct tai kivut, selkäkipu, kivut olkapäissä tai
paluissa; jäykkä niska, kipeät käsivarret, kyynär»
päät, ranteet, kipu toi kylmyys rinnassa, luuvalo,
lanncsärky, kipu polvissa, nilkoissa tai muissa jas&
nissä. Jalkojen kylmyys toi tunne, että muunihiil-set
kävelisivät ihon Ja nahan välissä? KfiyttäkSä
MIZARH-SALVAA, ainoastaan aikuisille^ BnZABB
on vostaärsyttävä soiva, mikä vetää märkää slsältä*-
viU näppylöitä ihon pinnalle jd siis heti ensimmäisen
käytön Jälkeen lievittää reumaattisia pakotuksia jo
kipuja. Mitään tämänkaltaista salvaa c i ole markki^
noilla. Tölkki salvaa kestää teille pitkät a j a^ Käyttäkää sitä voin kerran
seitsemässä päivässä. Hinta on nyt $5.00 tölkillinen postimaksuincenJ^'
Myydään teidän paikallisessa rohdoskaupassanne kautto Canadan.'-JAs
heillä ci ole varastossa, niin kirjoittakaa suoraan meille. Emme lähetä
jälki vaatimuksella (COD).
Huom! Emme lähetä mitään lääkkeitä ulkopuolelle Canadoa.
LUSCOE PRODUCTS UMiTED
650 BATIIURST STREET TORONTO 4, ONT. CANADA
:D suht
M A L : n pääsilitccri Louis Salllant ja
sShte?ri L. Solovjev, jotka viipyivät
Suomessa noin viikon päivät, matkus­tivat
Hchingistä t.k. 9 pnä. Lähtöhet­kellä.
S K D L : ti äänenkannattaja V a ­paa
Sanan edustajalla oli tilaisuus
esittää pääsihteeri Si^liuutille pari ky­symystä,
joihin hän yatävUmBestul
vastaamaan.
En.simmäinen kysymys kuului:
Mitä ajattelette MALin j a S A K :n
välisistä neuvotteluista?
Viime yönä klo 2 päättyivät neuvot­telumme
8 A K : n työvaliokunnat kann-su,
pääsihteeri Saillaht kertoi. Virai-llnen
tiedonanto tulee «elostamnan
nllöcn neuvottelujen tuloksia, joita
S A K : n työvraliokunnnn ja M A L : n val­tuutettujen
välillä on kUyty, Tiedon­anto
tulee olemaan virallinen Ja siis
minun lausuntoni Ichdellenno un vain
hcnkilökohtoincn mielipiteeni.
Käsitykseni on, että neuvottelut SA-*
K : h kan.ssa olivat eräässä'olecliluessa
kohdassa luonteeltaan positiivisia
Meidän on mäiirä tavata toisemme
uudelleen kolmen kuukauden kulut­tua.
Niin merkilliiteltä kuin se ehkä
näyttääkin, on tämä emi kerta, jolloin
M A L : n ja S A K ; n välillä on ollut näin
läheiset .suhteet J a koxketus toinen toi-
Kcensa. v
Näin on Bil» syntynyt tilanne, jat"
koi pääsihteeri Saillant, Joka on »uu-tuisa
ammatilllBeh, llkkecn yhtenäi*
byydcn Käilyttämistä koskevien kysy­mysten
tutklmiaelle. Suomen työläi-
»et, olivatpa he »itten .sosialidemo­kraatteja,
kommunisteja tai puolu­eettomia,
varmastikin iloitsevat tästä
uudesta tilantceftta. Olemme »aaneat
paljon tietoja SAK :n«i.säi8lstä vai-keuki<
lHta. MAL kunnioittaa jokai-
.scn kamsallisen keskasjärjest^n kan-r.
ailita riippumattomuutta. Tämä riip-pumathomuus,
Joka merkitsee autono­mian
kunnioittamista, on MAL:n
sääntöjen edcllyttäfnä, j a «ilnä mlc-lesisä
M A L voi auttaa myöskin S A K : ,
ta «en kysymyksissä.
En voi «en tarkemmin määritellä
kantaani täSRä suhteessa, Kiliä tamä on
juuri tärkein osa ntlslä neuvotteluista,
joita tulemme vielä Jatkamaan. To­veri
Solovjev ja minä aiomme eslttaä
raporttimme M A L ; n toimeenpanevan
komitean jäsenille jonkin ajan kulut­tua.
,
Vapaa Sanan edustajan toiscon'ify-
Nymykscen. josko 8a!lanttlla oU;t(r;jo­takin
sanottavaa erityisesti : Suomen
työläisille, tämä vastasi:
Lähetän MAL:n kaikkein vctjem-slmmät
ja lämpimimmät terveiset'kai*
klllc Suomen työläisille. He voivat Ol­ia
varmoja siilti. että oleskelleasoan,
Helsingissä MAL:n valtuuskuntuin
tarkoituksena on ollut puolustaa työ-
U^ekevien yhtenäisyyttä. Juuri, ^yö- '
Iäisten keskuudessa, työpalkoilla, on
suurin yhtenäisyyttä puoltava vOKma,
Uusi ylio*bi8toC|inätys ' '
yhden mailin juoksussa '
Minneapolis. — Canadalatnen J^hn
McEvven Ottavasta,.jolca cdrntV M i ­chiganin
yliopistoa täiilia ll^uantai-na
pidetyissä yliopistojen välisissä
kisoissa, rikkoi entisen ylioppilaiden
mallin Jtioksun ennätyksen eclvfy^dyt*
tyään matkasta neljätsä minutiUfisa;
Jc 1.0 sekunnissa. Hän rikkoi 'tlH^n
Greg Riccn 11 vuotto vanhan eftnö-tykscn;
joka oli 4.024. CanHdalainen
on kaikeata plättäcn uusi tähti mai­lerien
joukoisa kun pidetään mieles­sä;
että mailin matkon maallmanett>
nätys oli ainoastaan puoli sekuntia
parempi. Sen saavutti ruotsaloihen:
O. Hägg vuonna 1945. > •
McEwen oU maaliin saapuessaan
noin sata jaardia edellä eeuroäyasta
kilpailijasta.
CSJ :H OSASTOJEN KOKOUKSET
C S J : n Wanupln osaston kuukau­sikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun­taina
klo 1 lp. osajiton haalilla.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
Wanup,Ont.
C S l s n l l e a n t i n ofiaston kuukausi­kokoukset
pidetään jokaisen kuu­kauden
toisena sunnuntoina klo
2 lp.
C 8 i ; n Bprticedaien osacton No. 30.
kuukausikokoukset pidetään Jo­kaisen
kuukauden ensimmäisenä
sunnuntaina kello 2 lp. Johto-kujito
kokoontou tuntia aikai­semmin.
C S i : n Port ArtburiD oKuUm kuu­kausikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä keski­viikkona
klo 7 illalla, 316 Bay St.
Johtokunnan kokoukset pidetään
Jokaisen kuukauden vl.meisenä
keskiviikkona klo 7 illalta samas­sa
paikassa. Kirjeenvaihto osoi­te:
Tyyne SiJlman, 316 Bay St„
Port Arthur, Ont,
CBJ:n Toronton osacton varsinai­nen
kuukausikokous pidetään Jo­llaisen
kuukauden eruimmäisenä
maanantaina kello 8 illalla osas­ton
huoneistolla Don-haalllla,
C81:n Tlmmlnsin osaston kuukaU'
.siicokoukset pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sun­nuntaina
kello 7 illalla.
C S J : n Sttdbaryn otuuton kokoukset
pidetään Jokaisen kuukauden en-^
slmmäisenä sunnuntaina. PU> '
heenjohtaja Oscar Männistö, »ih-^i;
teeri Hilma Mäki, osoite Box 354,
Sudbury. Ontario.
C S J : n Vancouverin osaston kuu- •
kausikokoukset pidetään Clin'?.'.
ton haailBsa, joka kuulcauden toi- '
/icna torstaina, alkaen kello 7:30'^
illalla. Johtokunta kokoontuu
joka kuukauden ensimmälseriä
perjantaina kello 7.30 illalla. K i rr
jeenvalhto sihteerille; Hilda >
Saari. 1703 E. Pender St. V a n - '
couver, B. C. >L
C S J : n Kapiukasiorlo ocastoa kuu-:
kausikokoukset pidetään jokai-'
sen kuukauden toisena sunnun^ '
talna klo 2 i.p. ^ . /
CSJr:D Saalt Ste. Marien OMurto
No. 5 työkokoukset pidetään jokil?'
kuukauden ensimmäinen Ja kolr, ^ ;
mas sunnuntai osaston omalla >
talolla, 321 John St., alkaen klo^'
8 Illalla.
C B J : n Vai d'Orin osaston laijlr..:
kausikokotikset pidetään Jokaisen -
kuukauden ensimmäisenä stm-nuntaina
klo 2 l.p. Sihteerin
osoite: Lempi Ojanen. Box 8S0,
Vai d'Or, Que.
C S l : n Beaver Laken osaston kuu­kausikokous
pidetään Joka kuU'- -
kauden t o i s e n a sunnuntaina
klo 1 päivällä osAslUm haalilla.
Kirjeenvaihtajan csoite:. A . R e l - ^
nikainen, H . R . 1. Wcrthington.
Ont.
Vanhojenpilkojen päivii -
NorrUlown, Pa. — Tämän kaiipun-gin
asukkaat aloittivat hiljattato tm-den
Juhlapäivän, He kunnioittivat
vanhoja piikoja. Koko kaupunki h i l - :
jattain omaksui "Vanhojen piiicojen
päivän" jtt ostivat lahjoja j a mtiut^n
kunnioittivot naioia, jotka eivät öle
koskaan menneet avioliittoon.
Marion Richards. 5S-vuotias vanha­piika
joka pani tämän suunnitelman
alulle kolme vuotto sitten sanoi/toi­vovansa
että tämän Juhlapäivän viet­täminen
saavuttaisi nuuiilman lääJ^Ui-sen
populaarisuuden. > <
i i i