Vapaus, October 17, 1950

              Sivu 2 lokak, 17 pnä — Tuesday, Oct. 17
( U B E B t T > Ikutepeiulentr^^l^
d K a n of Finnish Canadians. Es-tebUsbed
Nov. 6th. 1917. Authorlzed
as second class maU by the ?osi
0£ace JDepartment. Ottawa. Pubr
Ifshed thrice «eekly: T u e s d a y s,
Thursdays and Saturdays by Vai»uft
Publishing Company Ltd;^ at 100-102
^ I m St. W., Sudbunr. Ont., Canada.
T^hoxtes: Boästm OtOeo ^^kxA,
Edltorial mUeii 4-42ISS. .mx^äeer
B; SuksL Editrä' V7, peijlnii. fä^mg
address Box G^. Sudbttry, Öatärto.
Advertising ra^es upon applicatlon.
Translation Itee of charge.
Canadaasa: i vk. e j » q KIE. 349
. S M t a f lo
Yhdysvalloissa: 1 vk. 7.00 6 kk. iJBO
Suomessa: i vk. 7Ä) 6 kk. 4.25
Kolumbuskin dtä käuldstuisi
; Viime viikdUa verfettfin Yhdysvaltain rajojen ympärille kanahäk-kjäkin
tiiviimpi rautaeslrippa kun Washingtonista ilmoitettin, että
kakille ulkomaalaisille annetut matkustusluvat (viisumit) peruute­taan
kunnes saadaan vastahyväksytyn McCarran lain perusteella
selväk«?i se, mitä kukin Yhdysvaltoihin pyrkivä henkilö ajattelee,
^'Täten Yhdysvalloista tuli virallisestikin ihmLstCTJ ajatuksia tutkiva
sähtarjtii, mikä "taannehtivien rikosteiT" perusteella «määrää, kulca
on kelvollinen näkemään Yhdysvaltain itkevä:n Vapaudenpatsaan ja
fcuka ei! Kysymys ei nimittäin ole mistään yleisesti hyväksytystä
menetelmästä, että ovatko k.o. ulkomaalaiset rikkoneet joitakin Vh-aysvalloksa
voimassa olleita säädöksiä — vaan siifä, etta Yhdysval­loissa
on leimattu"syyllisiksi" ihmisiä, jotka ovat joskus ajatelleet
ja toimineet tavalla, joka vasta nyt, herran vuonna I95Ö, on Yhdysval­loissa
julistettu vääräoppiseksi kerettiläisyydeksi! Kun tällaista
"demokratiaa" tyrkytetään aseiden voimalla Aasian kansoille ja
Euroopassa vasta fasismin kirouksesta vapautuneille maille, niin ei
öle ihm» vaikka Yhdysvalloista onkin kehittymässä maailmärt vihatuin
-aa.-:.
Vielä kummallisempaa ön tämä McGarran lain "demokratia" jos
ryhdytään yksityiskohtaisemmin tutkimaan sen sisulisiä. UPrnuutir-föfihistö
tiedöitti lokakuun 13 pnä VVashirtgtoriistaj että kaikilta ulko-tnaalakiltä
on peruutettu Yhdysvaltain viisumit, kunnes saadaan
selville, etteivät he ole "totalitäärisiä" mielipiteiltään, mutta heti
tämän jälkeen samassa uutistiedossa sanotaan: "Espanjan falangistit
pääsevät "Yhdysvaltoihin! Euroopassa ei ole enää toista niin totali­tääristä
järjestöä, kuin on Espanjan fasistinen falangistijärjestö, mutta
sen jäsenet eivät tule McCarran "kommunisti- ja fasistivastaisen"
lain ahisiksi?
Edelleen yllämainitussa uutistiedossa selitettiin tilannetta seuraa­vasti:
"Kaikille ulkomaalaisille, paitsi siirtolaisille ja DP: Ile annetut
viisumit on uusittava ennenkuin ulkomaalaiset.voivat tulla Yhdys-valhoih'n.
-Henkilöt, joilla on ollut yhteyksiä kortimunistien, natsien
tai fasistien järjestöjen kanssa, eivät saa viisumiaan uusituiksi."
Ylläolevasta näkyy, ettU .McCarranin ajatuskontrollilaki panee
^'kommunistit ja fasistit" saVnaan kadotuksen — mutta fasistien koh-_
dalta tehdään heti sellainen varaus, että verikenraali Francon falan­gistit
o\j|t tervetulleita Yhdysvaltoihin, kuten ovat DP:tkin, jotka
ovat suurimmalta osalta Euroopan eri maiden fasistista kuona-ainesta,
mitkä Hitlerin voittoa toivoen ja siihen luottaen pettivät oman maan­sa
ja kansansa ja liittyivät natsien asevoimien palvelukseen juuri
päättyneessä maailmansodassa. DP:t ovat suurimmalta osalta täl­laista
yhfeiskumiällista kuona-ainesta eikä asia muutu siitä miksikään
vaikka onkin myönnettävä, että heidänkin joukossaan on osa kunnial­lisia
ihmisiä, jotka ovat/joutuneet vasten tahtoaan fasistien 'käytettä­väksi
ja myös sellaisia, jotka vanhemmiksi tultuaan käsittävät vir-
'heittensä vakavuuden ja pyrkivät korjaamaan ne sekä elämään kun­niallisten
ihmisten tavalla. Mutta kuten ylläolevasta näky^,- Mc-
GarJ-an ajatusten kontrollilaki ei tee mitään eroa kunniallisten ja
kunniattomien DP-henkilöiden kanssa. He ovat yleensä tervetulleita
Yhdysvalhöihin, edellyttäen kaiketi, että he ovat taatusti natsien
paatuneita myrskyjoukkolai-sia, joiden aivoihin on syöpynyt natsi-laiset
käsitteet yhtä lähtemättömästi, kuin on heidän käsivarsiinsa
taturuotn^alla syövytetty natsien hakaristikin. Muut DP:t ovat tä­män
lakitekeleen perusteella kyseenalaista laatua olevia kommunistien
"•kanssamatkustajia".
Kui.ika pitkälle tämä ajatusten kontrolli ulottuu se näkyy siitä,
etta kirjaimellisesti McGatranin lain säädöksiä noudattaen Canadan
edesmemvt pääministeri Mackenzie King menettäisi nyt Yhdysvaltain
viisuminsa -—sillä vaarallisiksi "komnlunisteiksi";luokitellaan jokai­nen;
joka on joskus antanut moraalisen tai rahallisen tuen esimerkiksi
sellaiselle järjestölle kuin Canadan Neuvostdliitonystävyysyhdistys
— Joriko kunniapuheenjohtajana entinen pääministerimme mr. King
sodan aikana oli! Tämä sellaisenaan osoittaa sen kuinka hullun­kuriseen
tilanteeseen demokraattisen maailman silmissä Yhdysvaliat
jouttiii McCarran lak|nsä perusteella.
, Ei ole ihme — varsinkin kun nämät viisumit peruutettiin juiiri
aikana jolloin Yhdysvalloissa vietettiin traditionaalista Kolumbuksen
päivää — vaikka koiranleuat sanovatkin, että Kolumbuskaan ei saisi
enää Yhdysvaltain Viisumia, sillä eihän hän Ole köskäah tehfiyt
mitään palveluksia sen paremmin fäsistikeiiräali Francolle, kuiri Hit­lerin
Aatullekaan. Kyseenalaista olisi kai sekin, tulisiko Kolumbus.
ollenkä.ari Yhdysvaltoja etsimään, vain kääntäisikö hän mokoman
rumiluksen nähtyään laivansa muita mantereita jä" maita kohti.
^ • : . oOo • ' . / . ;. . 'V :
Tbdel^^ patriötisnuä
Esittäen ainoan demokraattisen jä ainoan kunhiallisen, sekä todella
patrioottisen suunnan nykyisessä tilanteessa niissä yhdysvaltalaisia
yritetään pcioitella tahdottomaksi tykin ruoaksi, veljesfehtemme TyÖ-mies-
Eteenpäin kirjoitti lokakuun 11 pn johtavassa' toimituskirjoituk-sessäaii
mm. seuraavaa:
Kirjelmässään järjestönsä jäsenille, jossa selostetaan suhtautumista
•McCarranin poliisivaltiolakiin. International Workers Orderin kan­sallinen
johtokunta selittää mm.:
. Valheellisia huhuja on levitetty, että tämä laki asettaisi vissejä
velvolHriUuksia meidän järjestöllemme ja sen jäsenilleT Älkää antako
naiden huhujen ja parjausten johtaa teitä harhaan siinä suhteessa,
että tSman lain voimaanastuminen tekisi jäsenyytenne järjestösSämnie
laittomaksi.
"Mikään ei voi olla kaueampana totuudesta . . . Olkaamme täysin
selvillä siitä, mitä tämä laki vaatii. Se vaatii järjestöjä, jotka pitävät
itseään subversiivisina, rekisteerautumaan vapaaehtoisesti 30 päivän
sisällä. Meidän Orderimme ei ole subversiivirien järjestö . . .Näin­ollen,
meidän ei tarvitse ja emmekä me tule rekisteerautumaan.
"Me vakuutamme teille, että Orderimme tulee käyttämään kaikkia
laillisia keinoja todistaakseen sen, että järjestömme ei ole tämän lain
alainen . . ."
Tämä on miehekästä puhetta, jonka takana on vakaumuksellinen
käsitys, että ei vain k.o. järjestön, vaan koko maan ja kansan edut
vaativat tinkimättä puolustamaan kovien taistelujen avulla saavu­tettuja
kansalaisvapauksia ja niaan demokraattista perustuslakiakin,
mitä kyseinen ajatusten — kontrollilaki julkeasti loukkaa ja rikkoo.
Yhdysvaltalaiset toveririime antavat oivan esitnefkiri sHtä todellisesta
patriootti.^udesta ja demokraattisuudesta, riiitä työväenliike edustaa,
ei vain juhlapäivinä ja myötätuulessa, vaan silloinkin kuin fasistinen
myrsky uhkaa hävittää vuosisatojen taistelujen ja ponnistelujen
i t i ;"
Mitä muut aaneyal
AUTUÄÄi PAKANOITA
Nagasakisi pötami lopetti sodan
mikä oli jo voitettu. Lopettaakseen
hieriölla , tavalla tfiaanmah historian
^jäkahtöisimmän teurasto^seä oli
t a i ^ l i i s t a uhtata viek sdtsemah-ir^
hMediä)^^ - . -
SeltsemSnkyinmentäkmisi tuhatta
kuollulta . . . jä me rohkeneimne sa­noa
sitä pyhäksi sodaksi, ristlfetkeksi.
Edes hyyäi&ääri asian vuok^, kenel­läkään
el ole öilceutta olla rikollinen.
SEITSEMÄNKYMMENTÄKUUSI
TÖÖA-ITÄ KTO yhdeliä
ainoalia pommiila! Ja Nagasakini pa­kanat,
jotka antavat anteeksi hiille,
jotka ovat tappaneet seltseinähki^m-mehtäkuusl
tiihätta karissaihmlstäah.
ovat nilriun mielestäni kriistityimplä
kuin heidän voittajansa. .— Jaqiias
Heberfc, Le Devoir-lehdessa, Montreal.
VAARASSA SAMMUA
Amerikan kansalla on syytä vaka­vasi
» pelätä oikeuksiensa ja vapauk­siensa
menettämistä niin kauan kuin
McCarran-Iaki tai jokin sen paikkail­tu
ja korjattu muunnos jää voimaan.
Vaalltkauteen siirtyessämme vaati­kaamme
MicCarran-Iain hetikohtaista
ehdotonta kumoamista ja sen pols-pyyhkL-
nistä liettävänä häpeätahrana
maamme lakikirjoista. — Työmies-
Eteenpäin.
sf Iit $ptui mmo imjmbm2i
0m
mnmm toucmi
mt> BRicK mu
lom OUT
'M
mmm. shi mm l i
Huvi^ ja seurustelu-titäisuitksiä
tulossa
South Porcupinessa
South Forcupine. — Mitään eri­koista
täältä el ole kerrottavana, .ele­tään
vain hiljalleen Ja Ihmiset val­mistautuvat
vastaanottamaan sitä
ankaraa pohjoisen talvea. Kolia ja
puita varastoidaan runsaasti Ja muu­tenkin
katsellaan riäldeh mökkien
ktiritoistiutta, kohferinfeliaäri yhtä jä
toista paikkaa. Mieväkl kulkee ahke­rasti
"hurittäamässä" ja u-selnkin lai­hoin
tuloksin.
- Ööhän-^sttä aina väilliä haallilakin
oltii Jonkinlaisissa kekkereissä, riiutta
rhltSän sUiifeimpaa rytiiiää ei ole tä-pahttihtit.
Erisi surihuritalna oh taas
sellainen peli- ja paarti^llta, pelataan
vaikka jokii kolrajoukön bihgbkin, seu­rustellaan
jä juoda rymistetääii kah-viaicin
oikein kotitekoisten leivosten
kera. Si!s sunnuhtalrla t.k, 22 pmiä klo
7 illalla toivon näkeväni nmsaästi
kansaa Järjestömme kemtdssa.
VJferffilijä saapuii ja oikfein pelin
kanssa, seuraavana lauantai-lltaha
pidetään reimakkaat tanssit, joissa
tiilee soittamaan Sudburyn perukalla
asuva soittomies Taito Ristimäki.
Taito on joskus ennenkin soitellut-näillä
main ja kansa oh siitä kovasti
pitänyt. N^t hän saapuu tänne tutta­viensa
luokse vierailemaan ja samal­la
reissulla on aikomus soittaa tanssit.
Ne vieraskäyntitanssit pidetään osas­ton
haalilla lauantaina, tk. 28 päivän
iltana.
Tässä tatjoittuu tilaisuus kokp pe-rtikäh
ihmisille saaptiä pyörähtele-mään
hyvän hanurinsoiton tahdissa.
Samalla siellä tapaa tuttavia joita ei
ole nähnyt pitkään aikaan, e t t ä i l o i -
rten tapahtuma täriiä tulee kaikesta
paättäeh olemäaij. Tervetuloa nuor­tumaan.
Vanhuus näitä ikämiehiä al­kaa
vaivatäkin. — H. •
röidHiöh Vkraitiiäfi täVör iiemptt — liäböala Utirkkatiksesta misää kiitospäivän iltana pommiräjähdys tapahtui.
siviili-
Montrealissa
Käiiiftittgin jdhtavat vifkaililat arvostelevat
pdliiäieh iiiielivältaisia toimetilliteitä
i isien
elok. $5.34 päivässä
Öiiäxta. — Canadan tilastollisen
töiiliiäton tietojen mukaan oli itarmi-työläisten
keskimääräinen päiväpalk­ka
viimö elok. puolivälin tienoissa
$5.43 eli 14 senttiä enemmän kuin
edenissn vuoden vastaavana aikana.
Talon ruoassa työskehnelleideh keski­määräinen
päiväpalkka kohosi vuoden
kuluessa kahdeksalla äentillä, ollen
$4.43. Talon ruoassa olleiden kuu-kaiisipalkkälaisten
k es k i määräinen
tialkka kohosi $3.37 Ja omassa ruoas­saan
työskennelleiden kuukauäpalk-ka
kohosi $4.77 vuoden kuluessa, ollen
elok. puoliväim tienoissa $88.29 Ja
$119.73.
Alhaista oli farmityölälsten keski-mä&
räirifeh palkka Prinofe Edward Is-landln
maakunnassa, $4.10 päiväissä,
ja korkein, $6.66, Saskatchewanissa.
Talon ruoassa olleiden vastaavat lu­vut
olivat $3.09 jä $5.47 samoissa maa­kunnissa.
Kuukausipalkat olivat myöskin al­haisimmat
Prince Edward Jslahdissa
t$85.67) ja korkeimmat B. C:ssa
$(140.29). Talon ruoassa olleiden pal­kat
olivat samoissa maakunnissa
$60.'72 ja $98.00.
Myivät huonoja
faedelmiä jä
saität siltä sako^
st. C^tharines. — Tämän alueen
kolme hedelmienvälittäjää tuomittiin
viime viikolla poliisioikeudessa $99
sakkoon siitä, että he olivat tarjen­neet
myytäväksi huonolaatuisia he­delmiä.
Ja että he toimivat ilman
lupakirjaa. Yksi perunain välittäjä
sai $26.50 sakon siitä, että hän har­joitti
tätä liiketoimtataa ilman lupa­kirjaa.
Toinen syytetyistä saj $36.50
sakon matoisten hedelmien kaupuste­lusta.
Kolma^ mies tuomittita $36
sakkoon sittä että hän oU "kaunistel­lut
perslkfcaJn kaarvoja" ts. oli pannut
rlensa päälle
Montreal. — Kaupungin hallinnon
johtaja Pierre DesMarais on julista­nut
vastustavansa palusien sekaantu­mista
ralihahjulistukseh alleklrjoitiis-ten
kerääjäin toimintaari: Vastaiikses-
.saan Montrealin rauhankomitean
presidehtin Jean Pareh kirjeeseen^
jossa esitettiin vastalause nimien ke­rääjäin
vängltseiriisteii johdosta, Mr.
DesMarais kirjoittaa: "Minä vaadin,
että kaikki selläiheri toiminta kuin
teiöän, jöTiori siviilioikeuksien laki an­taa
oikeuden, tulee olla vapaata ja et­tä
poliisin tehtävänä on ainoastaan
katsoa että lakia noudatetaan eikä
häiritä järjestön laillisesti tapahtuvaa
toimintaa."
Mr. DeöMaraisiri lausunto on otettu
tyydytyksellä vastaan Montrealin
rauhankomiteassa.. Sitä ^ pidetään
mailipylväänä taistelussa saada kau­pungin
hallintovirkäiiijat pysähdyttä­mään
rauhanvetopmuksen allekirjoir
tusten kerääjäin •vainoaminen ja tun­nustamaan
demokraattinen oikeus
nimien keräykseen Montrealissa.
Rauhankomitea osoittaa kuitenkiii,
että joukkokämppailu oli se joka toi
tuloksia. Vierailut hallinnon jäsenten
luona, lähetystöjen käynti kaupungin
pormestäTi Houdeh ja toimeenpane­van
komitean puheenjohtajan Asse-lin
luona, sekä huomattujen kaupun­kilaisten
'klrjeelliSet ja puhelimella te­kemät
protestit auttoivat murtamaan
demokratiavastaisen rintaman täällä.
Civil Liberties Union kävi (ieduste-lemasäa
jokaisen hällihtörieuvoston
jäsenen mielipiaettä ntoiiferikeräysva-pauden
suhteen. Tyypillisin monien
puhuteltujen vastauksista oli hallin­non
jäsen Herve Brien vastaus, jossa
hän sanoi ci voivansa^ nälidä mitään
laillisuutta poliisien tqimenpiteissäja
olevansa iloinen mahdollisuudesta
keskustella vastaisuudessakin asiasta
siviliivapauksieh Uriiori keskuskomi­tean
kanssa. Hallintoon kuuluvien
Lavehdureh. Rätelin ja Siiriärdin lau-siihriot
olivat sämäh suuntaisia, pn
selvää, että väin hyvin harvat halUn-hoh
jäsenistä ovat valmistautuneet
puolustamaan ppliisfen toimenpiteitä.
Viithe' viikolla Canadan Rauhan-korigressiri
kansallinen komitea lähet­ti
Montrealin pormestari Houdelle
prOtestisähköiahoman kansainvälisen
rauhanpäivän juhlan estämisen joh­dosta.
. •
POLIISIKETJUA KÄYTETTIIN
Rauhanjuhla pU suunmteltu pitää
Salle E l Mirassa, 4504 St. Catlierine E.
Puhujiksi oli kutsuttu Montrealin
rauiiankömiteah puheenjohtaja Jean
Pare ja tr. Daniel Longpre, varapu­heenjohtaja;
molemmat canadanrahs-kalalsten
edustajiksi maaliman rau­hanliikkeen
Toiseen Kon^essiin n i ­mitettyjä.
Tilaisuus peruutettiin, kun poliisi
ilmoitti haalin omistajalle, että kysy­myksessä
oleva haali jä toiset häzien
omistamansa haalit tullaan "muna-liikköamaari",
Jfcs kokouksen pito sal­litaan.
Sen jälkeen poliisit vetivät
ketjun haalin yrnpärille ja estivät
yleisöh pääsyn sinne.
Sanomalehtitiedonanriossaan Jean
Pare nimittää poliisien toimenpidettä-yhdeksl
inholttavaksi teoksi Montrea­lin
poliisien hyökyyksessä rauhafi
puolustajia vastaan. Hän mainitsee,
että poliisit ovat toimittaneet useita
Tukholman vetoomukssn allekirjoi­tusten
kerääjien pidätyksiä ja terrori­soineet
äänestäjäin yhdistyksen ja
unioiden jäseniä.
Komitea on tehny julkisen syytök­sen,
että elok. 26 pnä 1950 Police Be-langsrin
apulaisdirectori antoi; cöi-koismääryksen
pidättää kaikki rau-hanvetocmuksen
nimien kerääjät,
rauhanliikettä kannattavien lentoleh­tisten
Ja Julisteiden jakajat, tai aset­taa
heidät persoonallisen kuulustelun
alaisiksi.
B
Kaikesta huolimatta rauhan puo­lustajat
moittivat toisen erän taiste­lussaan
oikeuksiensa puolesta Mont­realin
oikeusistuimbssa viime viikol­la,
kun edellämataitun määräyksen
petusteella syytteeseen asetetut hen­kilöt
vapautettiin. Elokuussa ratihan-järjeistön
nUoret järjestivät yleisen
protestikokouksen canadalaisten
joukkojen Koreaan lähettämistä vas­taan.
Viisi nuorta, jotka jakoivat tä­män
kokouksen ilmpituslehtislä vani
gittiin ja asetettiin syytteeseen luvat­tomasta
lehtolehtiSh jaosta. Vliiiie
torstataä, kun neljän syytetyn juttu
oli esillä, kumosi tuomari Lachapelle
syytökset.
. On itsästään selvää; että syytteideri
kumoamiseen vaikutti paljph se prö-testitulva,
jonka-raiiSäntyöri^^'
den vangitsemiset ja raUhahl^bkouk-sen
pidon estäminen nosti.
Osoituksena siltä, että poliisi on
ttillut varovaisemmaksi yleisen mleii-piteen
suhteen. On se kun viime vlikol^
la kaksi nimien kerääjää pidätettlm,
vis.tiin poliisiasemalle ja päästettiin
tuhmn killuttua vapaaksi mitään syy­tettä
asettamatta. Kaikkiaan viisi
henkUöä on kahden vuTcon -aikana
joutunut samanlaissn kohtelun alai­seksi.
; :
Toronton ukrainalaisten
i^atlhäii tiäytäntöilta
lokakuun 21 päivänä
Toronto. — Pommihyökkäykssn
kohteeksi joutuneella Toronton uk­rainalaisten
haaUlla jatketaan tolmlh-tiäa
edeil^en ja parhaillaan dii Hairjöi-ttikseh
alaiseha näytehhä.''Rälhma-kers",
joka esitetään lokakuun 21 pnä,
kuten aikaissmmin cli suimhiteltu.
!on Carten puhuu
Niagara Kalisilla
ensi lauäntäittä
Weliand, Ont. — Ensi lauantaina
t.k. 21 pnä, alkaen klo 7 ilalla pidetään
unkarilaisten haalilla, 2196 Stanley,
Niagara Fallsilla, vuotuinen banketti,
jonka yhteydessä on lattianäytöksiä
ja muuta huvia; SaapiAaa nautti-imtaab.
kanapslvällisestä ja kuulemaan
hiljattain NeuvostoUItosta palanneen
EJyson Carterin puhetta.
Ärvofias ohjelma
Toronton n a t a
spjuhlassi
9mAlo. — ViHESk saiiäten nB^l
naisten Järjestämistä syysjuhlista. Jot-
&a pidetään Toronton &on-haalllla
ensi smimmtaina alkaen loälo 4 fp..
Kuten toisessa paikassa t ä t ä lehteä o-levasta
Ilmoituksesta käy selville, cn
ohjelma koetettu saada kalkin puolin
arvokkaaiJisl Ja on siinä onnistutti&in.
Musikaalisen ohjehnan lisäksi oteiääte
onnlstvjieet eaamaan juhlapuhujaksi
Mrs. 'Rae Luckocikln. Hän on yksi
aktiivisimpia najstentyöntekijöltä rau­hanliikkeessä
Ja hän ttilee menemään
yhdelksi Canadan edustajaksi rauhan-
Ulkkeen Toiseen Maailmankongres­siin,
Joka pidetään lähltulevalsuudes-sa.
Myöskin mrs. Edna Ryerson tulee
esiintymään tässä tilaisuudessa.
Menikäämme siis oikein joukclla
kuulemaan mitä heillä on sancmlsta.
Lopuksi tulemme siellä vielä näke­mään
1-rväytöksisen iiäyteUnän '"Rl^
kollinen", mikä on hyvä x»äytelmä,
saanut tunnustusta muillakin paik­kakunnilla.
M^i^Tohmo on ottanut
oikein sydämenasiakseen saada se hy­vään
esityskuntoon, j a uskomme hä­nen
siinä onnlstuheetÄln.
Siis haalilla tavataan. — 1. j .
l i i tr.
Torontossa keski­määräinen
tuntipalkka
on noin $1.08
Ottawa. — Tilastollisen, toimiston
tietojen mukaan Oli Toronton raken­nus-
ja;, tehdastyöläisten fceskiraääräl-nen
tuntipalkka viime elok. 1 pnä
$1.08 ja koko maakunhah/i^taava
palkka $1.10. Toronfolaisteh keski­määräinen
tuntipalkka on laskettu
114,065 työläistä koskevien, työnahta-
Jlen lähettämien tietojen perusteella.
Korkeimmat keskimääräiset tuntipal­kat
maksettiin Torontossa rakennus­töissä
jä kirjapainoissa. Alhaisimmat
palkat olivat yleisön palvelusäloilla.
Suomalaisilla ovilla
hyvä menekki USA:ssa
Helsinki (Suomirgeura). — Suo­messa
on parhalllaah vierailemassa
Seai tiessä sijaitsevan J. Ö. Kennedy
titunber Co:n toimitusjohtaja" J . G.
Kennedy ja on hän käjTiyt neuvotte­luja
väneeriovia valmistavien tehtait­ten
kanssa. "
Mainittu liike ostaa Suomesta kaik­ki
Yhdysvaltolhlii vietävät faneeriovet
joita . tähän mennsssä on lähetetty
iOMd. Kennedy on kuitenkin nyt sa­nonut
pystyvänsä väUttämään Suo­mesta
5Ö,00Ö ovea kuukatisittaln, ' Jos
Suoirien tehtaat pystjrvät sen määrän
valmistamaan.
Kennedyn mukaan ovat suomalaiset
ovet' nykyisin jo halutiuja, vaikka en-nemmlii
halutt&h ostaa vain täysin
oksattomasta faneereista valmistettu­j
a ovia, jollaista Suomen kolvuvaneeri
ei ole. • ?
— viime, kesänä nostettiin Suomes­sa
yankityövoimalla 5,125 tonnia polt­toturvetta.
— ist. Cifemehtslh välit-sijaijllrissä
tJr. 24 pnS iridettävlä lahi-läatljäkiimiah
täytfevaaieja vattten on
nimitetty LPP: n ehdokkaaksi Andrev?
BUeski "V^lhnlpeglstä. Umolttl iiiiölu-een
maakuntajohtaja W. C. Ross Ss-kettäin.
Mr. äiieskln vaaliohjelmassa vas­tustetaan
nuorison miiltärlsolntlä ja
pakollista asevelvoliisuutta. "iäe ha­luamme
enemmän Ja jparempla iopLs-kelumahdollisuuksla
Ja parempia; ta-loudelitsiä
ädeiiytyksiä lästemäiä on­nellista
eräinäa sfeii sijaä^^ iettä
heidät tuomittalsUn kuolemaan ulko­maisilla
taistelukehtlilä amerikkalai­sen
ja canadalaisen suurpääoman si­joituksia
suojellessaan", sanoo nir.
Bileski.
Hänen vaaliohjelmaansa sisältyy
myöskta vaatimus^ että ivehnästä
maksettaisiin f ärhuUrellle alktuhaksu-na
20 senttiä enemmäio, et^ vehnän
luokittöiusyBteeini pehistuisl vehnän
todelllsUn jauhattiis- jä leivontaomi­naisuuksiin,
että viiden viiocien veh-häkaupari
loljplimiäksun pitäisi oBä
vähitttään 25 senttiä ja että maakun­nallisia
gasOliiiii-, huvi Ja ajorieuvo-
Ja olisi hUöjeimettava.
;iaMipkas väätfljeddleeh, et^^^^^
laallisteri riienojjB%äseinesta paran-hettalslin
lerVeydehhuölipä. korotet­taisiin.
ppötusmäärärahoja j ^
huudeneläkkeitä,, että rautateiden
rahtimaksujeii - kOTöttairtoeii peruu­tettaisiin
Ja e t t ä CaiMdan^^
tyä raUhamseen kaupahkäyriti^ kaik­kien
maiden kanssa^ että canadalais­ten
tuotteet saataisiin kaupaksi. '•Mei­dän
pitäisi lähettää Euroopan puut­teessa
oleville kahsoliie' rup^ää tyk­kien
asemesta'^ sraöl nir, B i l e ^^
kehoitan kalkkia suoinalaisia pul­listumaan
jvaalelhhi jä antamiaan ää­nensä
tämän rauhan lehdokkaan hy­väksi.
Kuten jo mainitsin pidetään
vaaUt tk. Z4 pnä; — ft.S. /
HXNfeN ^tuätDVksENSÄ
— Kuka tuo katJseati suupaltti nai­nen
on?
Minun vaimoni.
-7- Anteeksi ,että eröhdyin!
— Ette te, mutta minä erehtynyt
ölen.
.....« ... ..
PARANI NOPEASTI
Lääkäri tuli ivarovaisesti -huoneeseen
Ja k y ^ i sairaanhoitajalta:
" K u i n k a staun hoidettavasi jak-saa?'
"Hän edistyy suurenmoäsestlr-huo­menna
menemme naimislfii", tiili vas-taus.
• . A •
TABKAMPUJA
"Minkä tähden ikätesl on siteessä."
kysyi nftetsästysrelsulta palatmeelta
yjBdysvaltäläiselta hänen naafciirlnsa.
"Katsos, jSud^utii C£^^ ihet-sästysrieisi^
vältlelii^h tsrkkUUsam-mUhnasta.
Eräsmlesvvältti osaa-väiisa
200 Jaardini päästä keskelle heotta-ässää.
Jos joku 'valn ottaa iJitääkseen
sitä kädessään, pibin; haasteen vas.
taan Ja näin se kävi."
."Mutta ihyvin h ä n kuitenkin ampui,
siUä onhan kuula iasunut melketo kes­kelle
kämmentä."
"Niin, mutta se herttaässä oH (va­semmassa
kädessäni jä kuula sattui
oikeaan käteeii." V
VALTTI TAPPELIJA
; Sisko:"Mitä staä juokset?"
VeU: "Yritän estää k ^ t a miestä
tappelemasta.^'
.Sislb): "Jumalan nimessä', ketä kah«
•t??" :' .
Veli: "Mattia Jä nilnua."
nm . ^
ENGLANTI VOITTI ItANSKAN
SyyskUitssa i»af i i ä ^ pldetyii^ Eng:-
lannln Ja Ranskan. ylekurheUumaa-ottelut
r - miesten, Ja riaisten — voltti
Englanti plsteltivuiri lÖS—ÖÖ ja 58—45.
New. Orleans; - Erltjrliien .3-heiiki-iten
oikeus öh Ottanut iiarkittaväk-seen'
Roy S. WLlsonm; neekerlsotave-tei-
aahlh, vaätlhluksen >Väii^Miseista
estetiiomiosta LöiiiEiahan; valtion yli­opistoa
vastaan, joka; on kieit^yt hä­neltä
pääsyn opiston laklkbuluun.
Pubiuslaen yliopiston jim-crow-m
«ietelmää läklihles ;lAm;exite W.
Brooks vakuutti, että valtion tukema
Jim-crow laklkoulu Southern Univer­sityssä
on muka kalkin puolin yhtä
hyvä kuin Louisianan yliopistossa. Ja
sOmankäähtötemippuha hän käytti
vältiet^ä. että neekerien hyträk^rihlnen
Ik)ulsiahan ylibpIäiöiE>h «dlisl epäedul­lista
neekerlyäestaile sen vuoksi, että
se vakavasti vaarantaisi nykyistä
suunnitelmaa, joka edellyttää "South­ern
Universityn rakentamista suurek­si
laitokseksi neekerlrcäulle."
iskiessään lakimies^ Bröoksin väit­teet
murskaksi Thtirgood MärsMall,
eäistysmleUsten neekeiieii kiaiisalllsen
yhdistyksen edustaja, mtilstutti, että
jtm-crowlsmln puolustajat, eivät ole
milloinkaan alkalsemiriin tehneet
väitteitä; että nämä kakiäl laklkoulua
olisivat tasaverdisiä. Hän mälttltsi,
että kirjasto, opetusvälineet, Opetta­jisto
ja rakennukset ovat paljon pa-remmat
Louisianan yliopistossa.
124,000,000 nimeä
kerätty Kiinassa
rauhanvetoomukseen
Prtting.—: Noin. 124^00.000 ihmistä
on Kiinassa alieklrjoittanut Tukhcl'
inanrauhanvetoomuksen. Päämääräk­si
on Kiinassa asetettu 140 miij. ni­men
kerääminen. Tämä fiääthäärä
uskotaan saavutettavan ennen rau­hanliikkeen
Tiolsen Maallmankotigres-slh
alkamista. '
Kiinalaisessa sananlaskussa^ sano­taan:
"Kun yksi puhaltaa nän siinä
pn vähän tuitlta, mutta kun'400 milj.
puhaltaaniin on se niyrsky."
Jokainen järk^ästl ajatteleva ih­minen
käsittää, että tuohon 'sanan­laskuun
sisältyy suuri viisaus. Ol­koonpa
kysymyksessä mikä hyvänsä
vähänkin suurempi kysymys niin; yk-sOötoä
olemme avuttomia ja kykene­mättömiä
mltääin tekemään, nhitta
kun käjrmnie kyllin suurella joukolla
samaan tehtävään käsiksi nhh heti
saatamme havaita saavamme Jotafan
aikaan.
Katsotaampa nyt ensiksi vaikka
työ- Ja palkkauskysymystä.
Jos UKlllä el olisi minkäänlaisia
uniolta Joiden kautta yhtenäisinä
voimme puolustaa vaatlmiikslamme,
el meille työläisillä olisi palkka-asioi­hin
enempää kuin työtunteihlnkaah
nähden mitään sanottavaa. Olisim­me
yksinkertaisesti riippuvaisia ko­konaan
herrojen "hyväntahtoisuudes­ta",
joka sisältyy sanoihin "mahdolli­simman
paljon työtä nälkäpalkalla".
Että näin on. siltä el tarvitse kau­aksi
lähteä esimerkkejä hakemaan.
Katsotaampahan vaikka kaivosmie­hiä
Ontariossa. Sudburyn ympäris­tössä,
missä kaivosmiehlUäoif yhte­näinen
unlo. on kaivosmiesten palkat
huomattavasti korkeammat:
estai. •rahminJsIn Ja ktikland Laken
smpäristöllä,^ missä häjoltfajat ovat
onnistuneet rikkomaan työläisten r i ­vit
punäfcauifutflietsonöalTaäri.
Samanlaisia esimerkkejä ott n ä h t ä ­vissä
metsätyöalalla. Missä metsä­miehet
ovat olleet kyliin viisaita llit-tyikseeh
imloou ja tohhlakseeh siinä
yhtenäfs/eria Joukkoha, siellä myösön
vallitsee söplmufeen nräkalset s'edeit-tävät.
kämt^olot Ja palkat Ovat huo­mattavasti
karkeammat, kuin alueilla
missä työläiset eivät öfe yhfehäissTr-den
merkitystä: käsittäneet:
Asia on niin, että "sääsken ääni el
kutilu taivaasieeh", kutexi vahlia vii­sas
suomalainen ^nählasku asian
asettaa. Yksilö saa esUntyä vaikka
kuinka ponnekkaasti niin äxt& el ole
mitään apua. jos hän esiintyy vain
yksilönä, mutta Jos hän liittyy yhteen
ttäiansien ja taas tidiansieh saman
asian puolesta ponnistavien karissa
muodostuu siltä valtavan suuri voima.
Tätä kansanihmisten yhtenäisyyden
valtavaa yoimata |>elkäävätkln ne. joit-ka
tänäkin iKUvänä valmistelevat
maailman syöksemistä ennen näke­mättömän
kauheaan hävitykseen Ja
tuhoon — kolmanteen matdlmanso-taan
— kerätäkseen itselleen uusia
kaiihua" ennen näkeinättömällä Vim­malla
karfsah r!V%h . hajcättatnlseksl.
Maailman raiihanlli^^eeh >vakinai-sen
kbmlteim. VMa-^^ Qab-liei
Arboussler. saxbo l^arU^sta lähet­tämässään
kutsussa, että '"Tukholmah
rauhahvetpomus on. ahtanut: sadoille
miljoonille ihmisille k a l k i t maissa
mahdölIisuMen asettaa ijaihoiis^
lustamäan' rauhaia sellaista
vastaan, Joika vastiistämiiMn
on näyttänyt yllvbimaiselia Ja mah­dottomalta'
Hän toyö^cln osoittaa.- että kun Jo
noin äOO milj. mäailnian ihmistä ch
antanut äänensä raobah .puoleista —
kirjoittamalla nlih(Eäa^.
vetoomukseen — niin-sodan Uetsojain
on oUut pakko se huomiolta. Ja
vaikka ä6t&ymmislteltti^^^^ teh-dMn
Ja sotaiQi^riää. 'iletsötasEn oi­kein
oläntakaa, n}ih.^esiia; kc^Cfassa ei
siUolnkaan kud asldt olivat' kifteim-mlUään,
arvattu turvaiitua atoznlpom-miin.
Jofdenkiä:riävokfcaimpl«ä sota-mUjoonla
kansan kärsimysten Ja tu­hon
kustannuks^. Siitä syystä
myöskin Uetsntaan' "kommuntsml-hUllUjeit
xhaathhi^EislstÄ^^^^h^
Jc^!sen ratdian säilyttämistä kanr
nattavan yksillä .tuUsl niin täällä
kuin muuallakin muistaa.,että vaikka
hänen äänezää yksilönä onkin mitä­tön,
niin yhdistettynä satcdenmJIjoo-nien
toisten rauhan kmihattajain ää­nien
kanssa se muodoBtaa niiii valta­van
i^nen. että se loiuhm kovakor-
.valsimplenkln sodahUetsdjain korvis-
Kieltäytymäil» -antainasto .ääntään
rauhanpuoIustaJIBe —rv altc^tiriJoitta-masta
vetoomusta — vaiäkaiia sOlä
syyllä ettei "yksi ääni" näUäh mer-
"kltse, annetaan äänet6s kannatus so-danvalmlstaJUIe.
-
Niin on'•• n^a 'kidkt-atat^inniimf^^iicfTi;
että "vaikka joukko syö niin kyllä se
saa aikaankm".
Nimpä nyt käyrmlssäolevassa leh­temme
Vapauden haasteryntäyksessä-kln,
missä tehtäväksi asetettim $5,000
hankkiminen lehtemme talousaseman
vahvistamiseksi. kUtettäväilä yhteis-toliitinnalia,
puhaitanialla samaan
hiileen, on tuo alkuperäinen jiäämää-r
ä saavutettu ja sivöutettu.
Se osoittaa, että canädansuomalais-ten
enemmistö käsittää mikä tnerlci-tys
on sellaisella lehdellä, JoKa rehel­lisesti
ja tinkimättä puoluätaa yleen­sä
kaikkia työtätekevän kansan pyr­kimyksiä,
kulttuurteä Js taloudellisia,
sekä Vilpittömästi puohistaa kaikille
kansanihmisille kalleinta —- rauhan
säHyttämlstä.
Mutta-vielä on paljon Matti myö­häisiä,
sellaisia Jotka varmasti ovat
rauhan asian puolella Ja yleensä I:an-a
a t t a v a t n i i t ä hyviä asioita Joita Va­paus
puolustaa.
: KemeUekään el ole rhahdotonta
muutaman dollarin ^ lahjoittaminen
hyvään asiaan, vaäkkapa^^ sitten pitäi­si
Jostakin muusta tinkiä. Parempi­han
ön tänään panha joku dollari
rauhan asian puoltKtamlseen --• johon
se menee Vapaudelle lahjoitettuna —
kuin huomenna Joutua atomisodan
kaiÄultiln.
Kun kalkki työkansaiJ yhtenäisyyt­t
ä Ja maailman rauhan säiisritäniistä
kannattavat c a n a d a n suomalaiset
osallistuvat Vapauden haastetyntäyk-seenfj
» liittyvät ^dtf
köflin. tulee alkuperäinen päämäärä
kaksinkertaistetuksi Ja Vapanden ta-knaasemat
turvatuksi ainakin JoKsl-kin
ajakGd eteenpäin.
KUrehtUcää kaikki mukaan.
. ^ ^ i —.Kutturt;
11, , ,J
%lilljliii.=iipi.|l
fflli:|p3''Äf''i