Vapaus, March 22, 1949

              SUOMALAINEN RUOKALA
Myös huoneita saataTUia
Omisi* E. Kokkinen
HEAHST, ONTABIO.
(22-29-5)
»rtta Kuusinen: USI PUOLA
msanedustaja Hertta Kuusinen
jngistä vieraili äskettäin Puolassa,
lessaan osaa Varsovassa pidettyyn
lian työväenpuolueiden yhtyn^s-rressiin.
Hän ön krjolttanut mat-jolidosta
seuraavan selostuk-
[ Uudesta Puolasta,
uolalla ja Suomella on historias-monta
ylitymäkohtaa. Onpa
an "kuningaskunnalla" Ja Suo-
•suuriruhtinaskunnalla" ollut sa-vuoden
ajan yhteiset rajansakin
krin-Venäjän alaisuudessa,
lummassakin tsarismi lisäsi sitä
jota kotoinen yläluokka har-b
kansan suurta enemmistöä koh-fummassakin
esiintyi Venäjän val-tumousliikkeen
vaikutuksesta eri-
^esti vuosina 1905 ja 1917—18 tais-
, lakkoja — aina suxirlakkoon
fcka. ja vallankumousyrityksiä,
j on kuitenkin ollut siinä, e t t ä Puo-työläis-
ja talonpoikaisväki ja sen
Etykselliset, vallankimioukselliset
ekset joutuivat paljoa ankaramman
rorin alaifiksi tsarismin taholta
tuli Suomen kansan osaksi,
laikka kummassakin tsaarinvallasta
Jautumisen jälkeen oman maan
• f • :
porvaristo harjoitti häikäilemätöntä
luokkavaltaa j a valkoista terroria jse-kä
asettui sotilaalliseksi "etuvartioksi"
Neuvostoliittoa vastaan, n i i n Ic^putu-los
oli kummankin tnaan kohdalla Jos­sain
määrin erilainen.
Hitlerin Saksa ei katsonut voivansa
"kypsyttää" Puolaa liittolaisekseen
Neuvostoliittoa vastaan suunnittele­massaan
sodassa, vaan-yksinkertaises­t
i valloitti Puolan v. 1939 ottaen huo­mioon
sen maantieteellisen aseman ja
peläten Puolan kansan, entisten
"alustalaistensa" vastarintaa sekä pys
tytti maahan suoranaisen natsikomen-non.
Suomi sensijaan joutui sotapoli-ttikkojensa
ajamana sotaan Saksan
puolella.
Lopputuloksena j a osoituksena Neu­vostoliiton
ja Saksan erilaisesta sor
dankäyntitavasta voidaan sanoa, e t tä
Jos Suomi menettikin sodassa n.50,000
miestä, niin puolalaisia tuhoutiii yli 6
miljoonaa. Lähes 1/3 Puolan asuk­kaista
tuhoutui, kiika taistelussa, ku­ka
hävitettyjen kaupunkien raimioi-hin,
kuka kaameiden keskitysleirien
kaasukammioihin, kidutuksiin, teloi­tuksiin:
Meilläkin on ollut esimerk­kejä
yhtä suvesta raakuudesta, mut­ta
paljon pienemmässä mittakaavassa
— ja "omien" suomalaisten^ fasistien
suorittamana. .
Kieltämättä Puolassakin ..oli niitä,
jotka vehkeilivät saksalaisten kanssa,
ilmiantoivat maanmiehiään natseille,
osallistuivat sotaan heidän puolellaan.
Mutta neuvostoarmeija ja Puolan
oman kansanarmeijan vapauttaessa
maan natsivallasta, nämä kotoiset fa­s
i s t i ^ suurelta osaltaan seurasivat
isäntiään. Saman tien menivät suu­ret
kapitalistit Ja inonet kartanonisän­n
ä t , jotka olivat tukeneet natsival­taa.
Vapaustaistelu alkoi paljon eimen
neuvostoarmeijan tuloa. Puolan Työ­väenpuolue,
joka oli perustettu pää­asiassa
entisen Kommunistisen Puo-
VAPAUDEN
iLaivalipputoimsto
E D W I N S U K S I
rrans-Atlantic Passenger Confe-rencen
valtuuttama asiamies
i Edustamme melkein Jfaikkla joh-jvimpia
valtamerilinjoja. Suun-tttellessanne
matkaa Suomeen tai
huihin Euroopan maihin, voitte
Bottarauksella kääntyä puoleem-be
lippu- yjn. matkaa koskevissa
Bioissa.
VAPAUS STEAMSHIP
TICXET AGENCY
EDIVIN SUKSI
Valtuutettu asiamies
O. Box 69 Sadbory, Önt,
lueen jäsenistä, ryhtyi jo vuonna 1942
muodostamaan Kansan Kaartia, joka
V. 1944 muutti nimensä Puolan K a n ­san
Anneijaksi. Samoin Puolan Työ­väenpuolueen
aloitteesta perustettiin
joulukuussa 1943 maanalainen valtio­elin,
kansanneuvosto, Kraiova Rada
Narodova, johon kuului sekä Puolan
Työväenpuolue että Puolan sosialisti-puolueen
j a talonpolk^s- eli kaupan-puolueen
johtohenkilöitä, ammatilli­sen
liikkeen sekä sotilaallisten järjes
töjen edustajia.
Ensimmäisten puolalaisten alueiden
vapauduttua natsivallasta tämä kan­san
neuvosto. Joka vastasi lähinnä
eduskuntaa, valitsi keskuudestaan toi­meenpanoelimen
— Puolan Kansal­lisen
Vapautuksen Komitean, joka
taas puolestaan joulukuussa 1944 muu­tettiin
väUaikaiseksi hallitukseksi. En­simmäiset
vaalit olivat vasta tammi­kuussa
1947, sillä vaikka Puolan täy­dellinen
vapautimiinen tapahtui jo ke­väällä
1945, jolloin muodostettUn K a n ­sallisen
Yhtenäisyyden Hallitus, jat­kuivat
sissltaistelut vielä pitkät ajat.
VaaUen jälkeen muodostettiin uusi
hallitus, Joka nojasi kansan valtavan
enemmistön kannatukseen ja presi­dentiksi
vaUttiin Bodeslav Bierut, jo­ka
on sillä paikalla edelleenkin. Hal­lituksen
ulkopuolelle j ä i anglo-amerik-kalaisten
imperialistien tukema Miko-lajcyk,
joka sen jälkeen pakeni maas-ta.-
'"i'n!iii!!!iiiiiiiiiiii{iiiiinini!iiinuifliiuiniiiiM
40% älennukseUa
IT^UOPUKSEN
JPS^ENGISSÄ
Ktrj. AILI TERÄVÄINEN
"Tämä kertomus on valoisilta, oimeUisilta koulu- ja
nuoruusvuosilta, maailmasta, jonka kerran tiuisin. Saa­dakseni
sen maailman ja ajan jälleen timtum^ todelli­selta
olen kuvaillut paikat niinkuin ne omilta lapsuus­vuosiltani
muistan, ja tapahtiunat niinkuin ne olisivat
voineet tapahtua.^'
Käin sanoo tekijä kirjansa alussa. I ^ m ä teos on todella mielen­kiintoinen
tuttavuus kaikille »kaunokirjallista lukemista harrasta-
Näiden aututamJea .^histctiaHisten
tieto j m ^n^<»mpylf{yf^t^^^^^^|ln^n<»|^ O^V*
auttaa meitä pareflunin yxomärtä-
Sän nykyisten otojexnm? erUaisuotta
sekä myöskin nykyheUcoa PtKdan eri­koispiirteitä.
•
Neuvostoarmeijan ja Puolan kan­san
yhteinen taistelu, neuvostoarmei­j
a n voitto natsi-Saksasta. s u u A a i ä t a -
hstien ja tilanherrojen mahdin ro­mahtaminen
merkitsi^t. e t t ä Puo­l
a astui nopeasti todellisen kansande­mokratian
tielle.
Bötä sitten merkitsee sana "kansan­demokratia"?
Se merkitsee t y ö t ä t Ä e -
vän kansan valtaa. Jossa Johto on työ­väenluokan
käsissä. Se merkitsee kau­pungin
ja maaseudun työtätekevien
lujaa taisteluliittoa. Se merkitsee k i i n ­t
e ä ä ystävyyttä ja yhteistyötä Neu­vostoliiton
kanssa, joka on auttanut
Puolaa niinkuin muitakin kansande­mokratioita
taloudellisesti jaloilleen.
Se merkitsee kieltämättä, n i i n kauhe­alta
kuin tämä sana porvariston kor­vissa
kuulostaakin, proletariaatin dik­tatuurin
tehtävien toteuttamista, s.o.
kapitalististen ainesten kurissapitä­mistä
ja taloudellista voittamista, so­sialistisen
talouden järjestämistä, siir­tymisvaihetta
kapitalismista sosialis­miin.
Puolan kansan valtava enemmistö
hyväksyy tällaisen järjestelmän Ja
kannattaa sitä. Se op nähnjrt etteivät
kapitalistit ja heidän kätyrinsä hyväl­lä
luovu asemistaan. Puolian työtäte­kevä
kansa on ollut k y l l i n luja ja yh­tenäinen
toteuttaakseen tällaisen j ä r ­jestelmän.
Se on kokenut porvarillista terroria
kaikissa sen muodoissa, n i i n avoimen
fasismin kuin parlamentaarisenkin
"demokratian" verholla varustettuna.
Se on kaikissa näissä vaiheissa saanut
kärsiä nälkää ja kurjuutta. Se on
saanut vuodattaa ylenmäärin parhai­den
polkainsa ja tytärtensä verta. Se
on kokenut j a ymmärtänyt Pilsudskln
ja Hitlerin kanssa veljeillelden olkels-tososialidemckraattien
j ä mikolajcyki-en
petoksen.
Sen vuoksi se ei haluia palata enti­syyteen.
Se ei enää halua ottaa har­tioilleen
"etuvartioasemaa" Neuvosto­liitto^
vastaan. Se ei halua astua uu­delleen
suurpääoman ikeeseen eikä t i ­lanherrojen
mielivaltaan.
Sen vuoksi se on päättänyt lujasti
p i t ä ä kiinni uusista ohjaksista. Vielä
nytkin saattaa sala^ämpujan kivääri
paukahtaa pimeällä tiellä. Vielä nyt­k
i n jokin valkoinen rosvokopla saat­taa
hyökätä työväen osuusliikkeeseen.
Olisiko työtätekevien annettava t ä l l ^ -
sille voimille valtaa ja "vapautta"?
Se ei kaimistele sanoessaan, e t t ä s e l -
laisia vastaan on käytettävä pakkokei­noja.
.
Se haluaa estää kapitalistisen sorron
takaisinpaluun ja on senvuoksi otta­nut
itse haltuunsa suuret tuotantolai­tokset
ja Jakanut suurten tilanherro­jen
maat talonpojille ja maattomille
maatyöläisille. Se dri'saattanut voi­maan
demokratian l»uolari kansalle,
sen syville riveille niin kaupimgelssa
kuin maaseudullakin, niille, joilla ei
koskaan aikaisemmin ole ollut oikeut­ta
m ä ä r ä t ä omasta j a maansa kohta­losta.
.
M i l l a i s e l t ä t ä m ä demokratia ja sen
tulokset näyttävät käytännössä?
Lainsäädäntäoikeus on Puolan par­lamentilla,
johon kuuluti 444 yleisen,
yhtäläisen ja salaisen äänestyksen pe­rusteella
valittua edustajaa. Toimeen­paneva
valta on tasavallan presiden­tillä,
valtioneuvostona Ja hallituksel­la.
Oikeuslaitos on näistä elimistä
riippumaton. Meidän läänejämme
vastaavissa 14 piirissä eli vojevodissä
ovat meidän maaherrojemme vastaa­vat
vojevodat. mutta heidän lisäkseen
kansan valitsemat l^nsanneuvostot,
kunnissa, kaupungeissa ja kylissä sa­moin
vastaavat "vanhimpansa" ja
Kansanneuvostonsa.
Puola on rikas maa. Sen luonnon­rikkauksiin
kuuluu kinihiili, rautamal­mi,
sinkki, viiorlsuola,' metsät Ja pal­jon
muuta. Se on suurelta osaltaan
hedelmällistä tasankoa. Jossa voi suo­rittaa
menestyksellä sekä maan­viljelystä
e t t ä karjanhoitoa.
Siitä huolimatta Puolan kansa kär­si
aikaisemmin äärimmäistä kurjuut­ta.
Sitä pidettiin puolittaisessa maa­orjuudessa,
l ^ ^ i a l k a t olivat erittäin
huonot, työläisten asimiukset epäinhi­millisen
kehnot.
Mainitsin eräässä haastattelussani
mm., ettei Puolan tekstiilikeskuksessa
Lodzlssa oUut työläisillä edes vesijoh­toa,
mikä h e r ä t t i meillä kapitalistUeh-dissä
suurta hilpeyttä. Mutta niin
oli todella asianlaita silloin, kun
paktin teksti
Otuv». -> PobJfds-AUantin pttktin
tdcsu:
ESIPUHE
Tähän soplmuIcBfeo osalllstgjat t/ais-tavat
uskonsa Yhtyneiden Kansojen
peruskirjan taritoltuksiin Ja peria«t-vastaan
Euroopassa tai Pohjois-Amc-xikassa
katsotaan hyökkäykseksi niitä
kaikkia vastaan: Ja sen vuoksi ne sopi-vat
että. JOB tällainen aseellinen hyök­käys
upahtuu. Jokainen niistä, käyt-tftea
yksUÖUistä tai kollektiivista itse-teisiln
Ja halunsa elää rauhassa kaik» | puolustusoikeutta, minkä Yhtyneiden
kien kansojen Ja kaikkien hallttHBt^n
kan.^.
Ne ovat päättäneet turvata ka|>soU
leen demokratian perusteilla letriUjtvfit
vapaudet, yhteiset perinteet Ja sivis­tyksen,
yksilövapauden Ja hallinnan
lain mukaan.
Ne pyrkivät kehittämään vakiintu-nelsuutto
ja hyvinvointia PohJölS;At­lantin
alueella.
Ne ovat p ä ä t t ä n e e t yhdistää ponnis­telunsa
kollektiivisen puolustuksen,
rauhan säilyttämisen Ja tiurallisuu-den
puolesta.
T t m ä n vuoksi ne hy>'äk5yvät tämän
Pohjois-Atlantin Sopimuksen:
A R T I K L A I
Sopimuspuolet sitoutuvat, kuten.
Yhtyneiden Kansojen peruskirjassa
määritellään, ratkaisemaan kaikki
kansainväliset erimielisyydet, mihin
ne voivat mahdollisesti osallistua, rau­hallisin
keinoin sillä tavalla, e t t ä kan­sainvälinen
rauha Ja turvallisuus Ja
oikeus eivät Joudu vaaraan. Ja pidät-^
tyvät kansainvälisissä suhteissaan uh­kaamasta
tai käyttämästä voimakel-
Kansojen peruskirjan artikla 51 tun­nustaa,
auttaa hetlkohtaisesti tällai­sen
hyökkäyksen kohteeksi Joutunut­ta
tai Joutuvia osapuolia yksityisesti
Ja yhteistoiminnassa toisten osapuol­ten
kanssa seUaislUa tolmenpiteUlä
miUEä katsotaan tarpeellisiksi, lukeu­tuen
t ä h ä n asevaimien käyttö, palaut­taakseen
Ja yUl^tääkseen Pohjois-
Atlantin alueen turvallisuuden.
Kaikki tällaiset aseeUiset hyökkäyk­set
ja kaikki niiden Johdosta suoritetut
«desottaooiset raporteerataan viivytte­lemättä
Turvallisuusneuvostolle. Sel­laiset
edesottamiaet päättyvät kun
Turvallisuusneuvosto on ryhtynyt tar­peellisiin
toimenpiteisiin kansainväli­sen
rauhan ja turvallisuuden palaut­tamiseksi
Ja ylläpitämiseksi.
A R T I K L A VI
Viidennen artiklan mukaiseen aseel­liseen
hyökkäykseen yhtä tai useam­paa
osapuolta vastaan katsotaan sisäl­tyvän
aseellinep hyökkäys Euroopassa
Ja Pohjois-Amerikassa olevien osa­puolten
kaikkia alueita vastaan Rans­kan
Algerian departmenttla, kalkkien
noja millään tavoin joka on risti­osapuolien
miehitysjoukkoja vastaan
riidassa Yhtyneiden Kansojen pää- , Euroopassa, ^ i n k ä hyvänsä osapuo-sdlalsla
alajärjestöjä mitkä katsotaan
Urpeellislksi: erikoisesti se perustaa
vih-yttelemäUä p u o 1 u stuskomltean.
joka tekee ehdotuksia artiklaln 3 ja 5
toteuttamisen suhteen.
A R T I K L A X
Osapuolet voivat, yksimielisen pää­töksen
perusteella, kutsua minkä hy­vänsä
muun Euroopan maan edistä­mään
t ä n ^ sopimuksen periaatteita
Ja avustamaan t ä h ä n sopimukseen s i ­sältyvää
Pohjols-Atlantin alueen tur­vallisuutta.
Mikä hj-vänsä t ä t e n kut­suttu
valta voi tulla tämän sopimuk­sen
osapuoleksi antamalla liittymis­asiakirjansa
Yhdysvaltain hallituksel­le.
Yhdysvaltain hallitus ilmoittaa
kullekin osapuolelle tällaisen liitiymls-asialjlrjan
vastaanotosta.
A R T I K L A XI
Tämä sopimus raUfioldaan Ja sen
säädökset täytetään osapuolten toi­mesta
niiden perustuslaillisten me­netelmien
mukaisesti. Ratifioimis­asiakirjat
talletetaan mahdcllisimman
määrien kanssa.
A R T I K L A II
Osapuolet avustavat edelleen kehit­tymään
rauhallisia ja ystävällisiä kan­sainvälisiä
suhteita voimistuttamalla
niiden vapaita instituutteja, tehden
paremmin tunnetuksi niitä periaattei­ta
joiden pohjalla nämä vapaat ins­tituutit
lepäävät ja edistämällä vakau­tumisen
ja hyvinvoinnin olosuhteita.
Ne pyrkivät poistamaan yhteentör­mäykset
kansainvälisistä talousohjel­mistaan
ja rohkaisevat taloudellista
yhteistoimintaa minkä hyvänsä tai
kaikkien niiden kesken.
A R T I K L A m
Voidakseen tehokkaammin saavut­taa
tämän sopimuksen tavoitteet, osa­puolet,
yksityisesti Ja yhteisesti. Jat­kuvan
ja tehokkaan itse-avim Ja kes­keisen
avun kautta ylläpitävät Ja ke­h
i t t ä v ä t niiden yksilöllistä Ja koUek-tiivistä
kykyä vastustaa aseellista
hyökkäystä.
' A R T I K L A IV
Osapuolet neuvottelevat keskenään,
milloin h y ^ n s ä yhden niiden mieles­tä,
yhden osapuolen alueellinen kos­kemattomuus,,
poliittinen itsenäisyys
tai turva tulee i;hatuksl. ^
A R t K L A V
Osapuolet sopivat, e t t ä aseellihen
Ien valvonnan alaisena olevia saaria
vastaan Pohjois-Atlantln alueella
pohjoisen kääntöpiirin pohjoispuolella
tai minkä hyvänsä osapuolen laivoja
Ja lentokoneita vastaan tällä alueel­la.
A R T I K L A VII
Tämä sopimus el vaikuta eikä voida
tulkita sen vaikuttavan, millään taval­l
a Yhtyneiden Kansojen jäsenenä ole­vien
osapuolten oikeuksiin ja velvoi­tuksiin,
tai Turvallisuusneuvoston pe-rusedesvastuuseen
kansainvälisen rau­han
ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.
A R T I K L A VIII
Jokainen osapuoli jidlstaa, että nyt
voimassa oleva mikään kansainväli­nen
sitoiunus sen Ja toisten osapuol­ten
tai minkään kolmansien valtojen
kesken, eivät ole ristiriidassa tämän
sopimuksen määritelmien kanssa, ja
sitoutuu olemaan lllttyijiättä mihin­kään
kansainväliseen sopimukseen,
mikä on ristiriidassa täqjän soplmuk-sen
kanssa.
A R T I K L A IX
Osapuolet muodostavat täten neu­voston,
missä ne kalkki ovat edustet­tuina,
harkitsemaan tämän soplmuk-"
sen täytäntöönpanon asioita. Tämä
neuvosto Järjestetään siten, että se
v ^ kokoontua viivyttelemättä mll-hyökkäys
nUtä yhtä tai useampia loin hyvänsä. Neuvosto muodostaa
pian Yhdysvaltain hallitukselle, mi­kä
Umolttaa jokaiselle osapuolelle
kalkista tällaisista talletuksista. So­pimus
astuu voimaan valtojen välil­lä,
mitkä ovat sen ratifioineet, niin
pian kuin enemmistö allekirjoittajista,
lukeutuen tähän .Belgia, Canada,
Ranska, Luxemburg. Hollanti. Yhdis­tynyt
Kuningaskunta ja Yhdysvallat,
ovat sen ratifioineet ja tallettaneet Ja
tulee käytäntöön toisten valtojen suh­teen
sinä päivänä Jolloin ne tallet­tavat
ratifioimiskirjansa.
A R T I K L A XII
Kun sopimus on ollut voimassa 10
vuotta, tai milloin hyvänsä sen jäl­keen,
osapuolet voivat, jos nxlkä hy­vänsä
niistä sitä anoo. neuvotella yh­teisesti
sopimuksen uusimisesta, huo-mloonottaeif
silloin vaikuttavat sei­kat
rauhan jt turvallisuuden suhteen
Pohjols-Atlantin alueella, lukeutuen
t ä h ä n yleismaailmallisen ja alueellis­ten
sopimusten kehitys Yhdistyneiden
Kansojen peruskirjan puitteissa kan­sainvälisen
rauhan Ja turvallisuuden
hyväksi.
A R T I K L A XIII
Kun sopimus on ollut voimassa 20
vuotta, mikä hyvänsä osapuoli voi la-k
»ta olemasta sen jäsen vuoden ku­luttua
siltä kun tieto tästä on annet­tu
Yhdysvaltain hallitukselle, mikä
Ilmoittaa toisten osapuolien hallituk­sille
jokaisesta eroamisilmoituksesta.
A R T I K L A VX
Tämä sopimus, missä englannin- ja
ranskankieli ovat t a s a p u o l i s c H t i laki-voimaLsla,
talletaan Yhdysvaltain hal­lituksen
arkistoon. Tämän jälkeen
mainittu hallitus välittää asianmukai­sesti
vahvistetut kopiot siltä tolsUlo ul-leklrjolttajamatdcn
hallituksille.
ten niin suoranaisessa ihmisjahdissa
kuin talojen alle ruhjoutuneina, näl­kään
kuolleina tai muuten surmansa
saaneina. Samoin tehtiin Lodzin ja
muidenkin paikkakuntien juutalalsvä-estöUe
j a heidän asumilleen rakennuk*
sille. Puolan koko entinen 3 miljoo­nainen
juutalaisväki on tuhottii.
Tästä tilanteesta Puolan tytöteke-vien
oli lähdettävä. Ja mitä hb ovat
saaneet aikaan?
viUe.
235 SIVUA — ALENNUSMYYNTIHINTA 90^
Tilatkaa joko suoraan kir}akaupastamme tai ostakaa *e
astamiehiltämme.
Vapaus Publishing Company Limited
Box 69 Sudbyry, Ont»lo
^ I —
maamme kapitalistilehdlstö kunnioitti
Puolaa sivistysvaltion nimellä Ja suh­tautui
siihen sutn«lla ystävyydellä Ja
ymmärtämyksellä, painaen meidän­k
i n maamme työväestön Ja t^onpol-kalston
yhtä kurjaan asemaan siellä,
missä se vain kävi päinsä..
-Sodan ja saksalaisten hävityksen
ansiosta Puola menetti . kolmannen
csan kansantaloudellisista varastois­taan,
tehtaistaan, • kaivoksistaan ja
voimalähteistään, lähes kolmanneksen
asuin- y.m. rakermuksistaan, 60 pros.
kouluistaan- Varsova tuhoutui 85 pro­senttiin
saakka.
Sodan loppuvaiheessa saksalaiset
räjäytUvät sen talo talolta j ä t t ä en
pakokiireissään vain ne talot h ä v i t t ä ­mättä,
joihin he itse olivat majoittu­neet.
Muistomerkkejäkään ei sääs­tetty.
Niiden sirpaleita on löydetty
kaupimgin lähistöltä metalliromnksi
kerättynä. Taideaarteet, Juutalaisten
j a monien puolalaisten irtain omaisuus
Joutui ryöstön alaiseksL
Juutalaisten kaapttfigtnqua on hajoi-tettu
maan tasalle kalkkien 350,000
Juutalaisen tuhootueasa vtimeistft
miestä, naista, lasta ja vanhusta oiyö-
Täysin autioitunut Varsova on jäl­leen
kasvamassa miljoonakaupungiksi.
Siinä on nyt y l i 700,000 asukasta. Pa­lanneet
asukkaat ryhtyivät ensin rai­vaamaan,
sitten rakentamaan uudel­leen
rakasta pääkaupunkiaan. Toistai­seksi
kaupunki on Järkyttävä tuhan­sine
raunioineen, ghetto-erämaineen
Ja ykslkerrokslne taloineen. Jotka on
saatettu asuttavaan kuntoon siten, et­t
ä parhaiten säilynyt alakerta on kor­jattu
Ja yläpuolella oleva raunio rai­vattu.
Nyt siellä on jo hohtavia uutis-rakennuksla.
entiselleen raketmettuja
Ja uusia muistomerkkejä, sadioin enti­selleen
rakennettuja t a l o r i ^ t ö j ä . Jo­pa
katujakin.
Varsova on ollut joskus eräs Etu-oo-pan
kauneimmista kaupungeista Ja s i l ­t
ä tulee nyt vielärkatmiimpi.
Puola tuottaa tätä nykyä kivihiiltä
enemmän kuin 160,000 tonnia kuu­kaudessa,
mikä on 24 pros. enemmän
kuin ennen sotaa. VäkUaxmoitteiden
tuotanto on noin 30 pros. suturempi
kuin ennen sotaa. Sekä puuvilla- että
villakankaan tuotanto on noin 50 i>ros.
suurempi kuin enn^n sotaa. Sokeria
tuotetaan noin 21 kiloa henkeä kohti,
40 pros. enemniän kuin vuosina 1937—
38. UBeimmilla muillakin teolUsuus-ttiotannon
aloilla on Joko ylitetty tai
saavutettu sotaa edeltäneen ajan
määrät. Maataloustuotanto oo myös
ylittänyt v. 1948 sotaa e d e l t ä n e^
tuotannon Ja voi tyydytiää maan
oman tarpeen.
Mitalin kaksi puolta . . .
(Jatkoa toiselta sivulta)
hänen liplhoojlaankaan ei kiinnosta
opintojen nopea päättäminen, sl]lä
diploomln saantiin liittyy urheilijan
lähtö yliopistolla ja siis myös y l i ­opiston
urheiluklubista. ,
Mutta paha perii sellaisen "ylioppi­laan".
Jonka urheilumalne;,alkaa las-
Työttömyyttä Puolassa ^ ole, vaan
työläisten lukumäärä on kasvanut 2,7
miljoonasta vuonna 1938 (Jolloin muu­ten
Puolassa oU 350,000 työtöntä) 3.5
miljoonaan vuonna 1948. Samalla vä­liajalla
puolalaisen työläisen reall-palkka
on kohonnut 20 pros.
Sosiaalisen vakuutuksen maksaa ko­konaisuudessaan
työxiantaja. Puolan
työläisillä on Jo Igjokqteja, Joissa v i i ­me
vuonna vietti lomaansa 350,000
henkeä.
Valtion tehtaiden yhteyteen on Jo
miltei kaikkialla perustettu lastensei-miä
Ja,-tarhoja. Joihin äidit yhä
enemmän tuovat lapsiaan senJäUceen,
kun ovat huomanneet miten Juuri
hyöty n i i s t ä on sekä työssäkäyville ä i ­deille
että monme suuilperfaelsllle.
Valtto maksaa l^aUdUe pexlieemsllle
perheenJjaeneJlf. siis tayHt perbeen-äidiltemiapjdavustuksen
saaitä UsSfin-tyy
aina sitä mukaan, kuinka monta
lasta perheellä on.
Puolan talonpojilla on nyt maata
keskimäärin 50 prosenttia enemmän
kuin ennen sotaa. Leivän, sokerin,
kankaiden j a muiden tuotteiden käyt­tö
on -henkeä kohti lisääntynyt useal­la
prosentilla.
Valtion budjetti el ole vain tasapai­nossa,
vaan antaa ylijäämääkin, jota
käytetään investointiin (pääomaksi
uusiin yr'tykslin).
Erikoisen voimnkkaa';ti rn kehitty­nyt
Puolan uikcmaakaupDa, cl vain
määräänsä vaan myös laajuuteensa
nähden. Puola käy kauppaa 40 maan
kanssa, mutta suurin kauppavaihto
sillä on Neuvostoliiton kanssa. Alussa
sen olikin turvauduttava pääaslas-sa
vain Neuvostoliittoon, mutta nytkin
27,4 pros. «en ulkomaankaupasta suim-tautuu
slmfe Ja tekee noin 250 miljoo­naa
dollaria vuodessa. Sitäpaitsi Puo­la
on saanut 450 miljoonan dollarin
lainan Neuvostoliitosta teolllsuusko-neistonsa
rakentamista varten ilman
minkäänlaisia alentavia ehtoja.
Puolan talouselämää Johdetaan yh­tenäisen
valtiollisen suunnitelman
puitteissa. Ensimmäinen 3-vuotis-suunnltelma
alkoi v. 1947 ja päättyy
t ä n ä vuonna, Senjälkeen alkaa tnisl
6-vuotis8Utuinitelma. Jonka kuluessa
Puolan teollisuustuotanto tulee kor
bpamaan kaksinkertaiseksi vuoden
1949 tasosta.
Se merkitsee Puolan talouselämän
täydcilistä muutosta pääa&iaUlsesta
maatakmsvoittoisuudesta t e o l U s u u s -
voittoiseksi. Puolan muuttumista te­ollisuus
Ja maatalousmaaksi.
Se ei suinkaan merkitse maatalou­den
laiminlydntiä. vaan sitä, ctlä
myös maataloiis konellistuu ja tulee
entistä tuottavammaksi.
Puola ei pelkää ylituotantoa sen pa­remmin
teollisuudessa kuin maatalou­dessakaan,
vaan rakentaa rohkeasti
satoja uusia tehtaita, tuhansia trakto­reita
Ja muita maatalouskoneita lisä­täkseen
kansan hyvinvointia. Presi­dentti
Bierut onkin sanonut;
"Kuusivuotissutmnitelma a s e t t aa
meiUe tehtävän lopettaa täydellisesti
puute Ja vuosiiatäinen takapajuisuus
Puolesta. TäUalsta valtavaa historial-liete
tehtävää ei asettanut eikä voi­nut
asettaa itselleen ainoakaan aikai-Japeiavustusta.
joka kuuluu oikeas­sampi
sukupolvt Voimmeko me ottaa
taan JcrfcalseUe ^rteiikäymättÖinäUe isen tehtäväksemme? Voimme Ja me
täytämme sen vannaati."
(Jatkuu)
kea. Hänen tilalleen etsitään heti
toinen, kyvykkäämpl.
Totta kyllä, kyvykäs urheilija voi­daan
i>oikkeustapauksls.sa " j ä t t ä ä ylj-oplston
yhteyteen'' yalmentajaksl.
Mutta «illoin hän ei voi enää oKiir«-
tua amatöorikllpailuihiJi.
Amerikkalaiset yllopLstol eivät met.
fiä.stä itselleen vajn kyvykkäitä uihci^
Ujolta, vaan yrittävät saadan Itsel­leen
kuuluL->an "coachln" f siten sano­taan
henkilöä, joka ohjaa urheilua
yliopistossa. "Coach" on tavallisesti
oppilaitoksen v a 1 k u tusvaltalslmpla
henkilöltä. Opettajansuvoston koko­uksessa
h ä n istuu kunniapaikalla reh­torin
oikealla puolella.
Ainoakaan professori, olivatpa hä­nen
tieteelliset ansionsa miten suu­ret
tahansa, ei omaa sellaista aä:maa.
kuin urhelIu-"coach",
Tämä koskee poikkeuksetta kalkkia
yliopistoja. Niillä on eroa vain sikä­l
i , että kukin yllopist<) viljelee omaa,
jotain määrättyä urKellulajla "coach­ln'
'ala.sta riippuen. Niinpä Ohion
valtion yliopisto valmentaa vain ui­mareita.
Ja kaikki kolme Californlan
yliopistoa kilpailevat keskenään ylsLs-urheilu-"
tähtien" vai mennuk»es>a
Columbian yliopisto New Yorkissa ke­rää
itselleen yleisurheilijoita ja jal­kapalloilijoita
Ja Sprlngfieldln yli­opisto
— koripalloilijoita.
NEEKERIYLIOPPILAS EI VOI
TOIMIA VAL3IENTAJA.NA
Yliopistojen urheilijoiden kCKkuu-dessa
el tapaa kuitenkaan neekerel-tä.
•
Olipa neekerinuorukainen mjten
lahjakas tahaasa, voi h ä n päästä y l i ­opistoon
vain siinä tapauksessa, että
siellä el ole rotuennakkoluuloja, ja
sellaisia oppilaitoksia on Yhdysval­loissa
hyvin vähän.
Neekeriylloppilas el ole sielläkään
tasa-arvoinen. Hän ci voi loimia val­mentajana,
sillä kalkkein vapaamle-lisimmätkään
amerikkalaiset korkea­koulujen
johujat eivät voi kuvitella­kaan,
e t t ä neekeri valmentaisj valko­ihoisia.
Se sattalsi horjuttaa collegen
arvovaltaa Ja kukaties joutuu vielä
tekemisiin surullisen kuuluisan epä­amerikkalaista
toimintaa tutkivan ko­mitean
kanssa.
"ENEMMISTÖ OLI IILVTELÄX"
"Me Pidämme Itseämme terveenä,
voimakkaana kansakuntana, joka on
ruumiillisten voimien kukoistuksessa"
— näin kirjoitti kirjassaan "Sotaval-mennus"
muuan Crempton esittäen
U 8 A : n kutsuntapalvelun lääkintä-osaston
päällikön eversti Ttauntrin
sanoja. — Mutta mitä tosiseikat
Qsojttavat? — Jatkaa hän edelleen.
— Ensimmäisestä kahdesta miljoonas­ta
kutsuntalaisesta hylättiin miljoo­na.
Setuaava miljoona kutsunUlai-sia
ei ollut sen parmepi. Totta kyllä,
nuorisolla oli havaittavissa vähens­i
n sotapalveluun astumista estäviä
Tiistaina, maalisk. 22 p., — Tues., March ^
MontreaUlaiset huom!
CSJ:a Montrealin osasto järioBlii
HAUSKAT TANSSIT '
Lauantaina maaliskuun 26 pmii
klo 9 illalla
926 ATVVATER AVE. *
KaikiVc on varattu hduskaa, niin viinhoiUc kuin nuorUkbim
TERVETULOAI
CNR:n toiminnasta
$33,53U41 tappio
vuoden 1948 aikana
Ottawa. — Canadan hallituksen
omistama Canadian Natiunnl-ruutn-tlejärjestelmä
aiheutti" viime vuoden
aikana $33,523,741 tappion lodetuaii
rautatien viime vuoden lllikcrlomuk-
Eessa mikä esitettiin alahuonepllc tls-kettäln.
Rautatien tulot ollviu S491,-
269.050 eli enemmän kuin kuskuun en­nen.
Kun tästä sumtrusta vähenne­t
ä ä n 1464,739,970 kulungit, jiiii stn
Jälkeen $28,529,980. Verojen, korko­jen,
vuokrien y.m. maksamisen jälkeen
jäi pääomakorkojen maksnmhtn var­ten
$11,297.109. jotka eivät rljttiujoet
yloLsön hallussa olevien bondlcn $23.-
202,817 suuruisten korkojen maksiiml-seen.
eikä myöskään hallituksen sijoit­tamien
varojen $21,627,033 suuruLstcn
korkojen suorittamiseen.
Vuoden kuluessa oli CNR:n palvc-luksesso
keskimäärin 111.072 tjföluistii,
joille maksettiin palkkoina yhteensä
$305,397.747. Vuoden kuluessa koro­tettiin
työläisten palkkoja 17 sentillä
tuntia kohden, maalisk. i piilviLstä
lähtien, aiheuttaen kaikkiaan noin 33
miljoonan dollarin llsumcn()t. Eläke-kustannukset
koho.slvat vuotien aikana
10,386,893 dollariin. Vuoden kuluessa
myönnetyt palkankorotukset ja työs­kentelysuhteiden
parannukM't aiheut­tivat
C N B : n johdon vilittnldcn mu­kaan
kaikkiaan 47.257,000 dollurln l i ­sämenot
Canaditfi-sa j(i yiulysvallolSM»,
Vuoden kulue-ssa liankitllln uutta
liikkuvaa kaJu.stort Kcurmivti.-itl: 20
Dieselveturin, 3.499 tava.-avaunua. 25
matkustajavaunua, 20 njskuuvauiiu:»,
50 pakoaslvanuH Ja 50 Jäähdytyjivau-nun
sekä lukuisia vaunuja korjadlin
ilUtcfn ja nykyoikal/ifcn ii suun.
Rautatien omistamin malta myytiin
vuoden kulursEa yli mlljoonui dnlliuin
arvosta, käsittäen min. 20/100 eekke­riä
navlkkomalta.
Italian Yleinen Työ-väenliitto
vastustan
Atlantin sopimustii
Kooma. — < ALN) — Italian TneUitxL
Työviionliltto on julkaissut manifestUi,
Ju.s.sa tuomitaan Atlantin 8opimu^''ja
kcUoltctaan lullan hallitusta esiMt^
miiän kalkille kansoille etti QC^ antU*
sivut vakuutuksen rauhan t«h<fc>l1>i'
Suunnltolnm yleislakon kutnitolMi(i'
sllnil tapauksessa Jos haUitu* allckir-'
joittatt Atlantin sopimuksen on tob-'
inlseksi hyljätty. : *'
Parhaat tulokset
400 m. aitajuoksussa
New Vork, — Amateur Allilct<.'-l(;li-den
mukaan olivat maailman parhaat
tulokset 400 m. aitajuoksu-.«a viime
vuonna seuraavat:
51.1—Cochran. USA.
51.8— Arlfon, Ranska. '
51.7—Ault, USA.
.51.8—VVhlte, Ceylon.
51.9— Lars.Kjn, Ruot.si.
51.9—Klrk, USA.
51.9—Walkcl. USA.
52.4—Hofacre, U.SA.
52.4—Morrow. USA.
52.4—Gray, USA,
52.4—Doak, USA,
Jäänmurtaja pielasti V
aluksen jäistä
iiaiifax. — Jäänmurtaja Saurel^a^
paiis.syt jäiden puilstukseeQ jiM^U|]^':
hylkci.'npyyntllalvan Lady Cecllen l^o
Öt. Ljiv^rence-lahdella, ilmottttÄ
lliuk.scn transporttlvirasto. N.j,/
Lady Cccllen, Joka on 6p0 to|;V!)|||^
kantuinen, Ilmoitetaan oUeen JtUBiii^
Amhcrut iHltindln edustalla viime tori-tn<.'>
tu saakka. Aluksessa oh lO-Iteii*
klnni miehistö. >' ' .
Neuvostoliiton ylioppi-.
laita kutsuttu Suomeen
llcutnki. — (S-S) — Helslnsln YU->
o]>iJllaskunnan l ä h e t y s t ä . ' ' Vkii.,
Neuvostoliiton täkäläisessä Uhetg^
UhyX L'3ltUtmäs8ä YUoj^llasltuooffr.
hallituksen päätöksen kutsua k|d^
ncuvcsltjUlltolalsta yUoppilMU Joi^-.'
kauden ajaksi stipendiaatteina tutu|>
tumuun maamme ylioppilaseUoMUUi.'
Lähetystön otti vastaan UtiÄyBbBh
npiivo.? r. O. Sysojev, Joka suhiaat^l
kulsuun myönteisesti luvaten toitni^
taa hen edelleen' BSianomaisUle laeu-voMtolllltolalslllc
ylioppilaille. ^ ' v
Träppärit huomatkaa!
O.Stan kaikenlaisia mctsäelttin*
ten nahkoja päivän korkeloitrtla
hintoihin. Lähettäkää tai tUOlUA,
lähetyskulut maksan.
L. VIHONEN
Oba Oat.
— Canadassa on 800.000 nil«il"Uiras-ta
ja niiden hoitaminen mak/iaa SöOf;,-
000,000 vuo/iitlaln.
puutteita, mutta 18—19 vuoUaj.-ia hy­lättiin
sittenkin 45 pros. Sotapalve­luun
otettujen fyyHillincn kunto ci
owjlttautunut riittävän h y v ä k,'ii
Enemmistö oli hintelää väkeä ja kai­paisi
fyysilllstä valmennusta
Sjls, toisaalta on kouralljjrrn at]?;fjr-teja
— ammattilal-sia Ja puolittain
ammattilaisia, jotka cdu.',tavat yli­opistojen
urheiluklubien vän-jä, Ji
toisaalta nuorison perusjoukko, fyy-sUllBestl
kehittymätöntä, .siiraaiioi.ifa
Ja hjntelää, joka täydentää työttö­mien
armeijaa tai uurastaa näännyt-tävä.
Mä .työssä.
Nämä ovat mitalin kak.-.i puolta.
fU oir talli mitS inaiumtiitti»
fitltii', P. M»rr0uM Int. »oi
l„uikl,M l<-ilU haltiAl!^ hInnoUla.
K V r S l l K A A N X I T X AHVOIAJ J ,
^Al'I'Al.^.lMl<.^^o^<KKOJAl Ji »ip-
H tm--')*. Trri»krhr*. T»»tUJ»f»H
}!').;«(. n»( iVlM. Tll.moumeto 100.
VII i,L'JA, ,uur<:.tl «IrnRYItu! KunlabNI
l.lirkL !;M>I.I «ilnii.ipti*. 8i>*illr(riu«'auUlal«.
kiill.,)riiu, HIniMUctu iU.9iMi
jILS*!. TiInu^iiuniTO 101. "
•IIOIKTTI iA TIIUMPtTTEM: «Uudi»
*rik;pai.l:v,, Knirl» nukaiu. T»«. b&M:
fr//')',, „ft JW,.V). T.UutauiDo;^ 101. l(a»I/
t.i:<k><rd!lrr ft'>.'>5, lilauiniinfro J02.
KI JA - K,i«f</iu. LuiamtlU}». tri'
>ii'l<a >. i> taikv >-,|«ojal<l*<rn. AUoaeUu HiMt
«.1 ft/n, K"ftii fiJif».. Tit*u>a«Bicro 101.
n>i o.vsi 1,'t'siA VSTAVIX —
i:,M;M4fX.N ftAHAA — *»! «lU i r U I a!
Jot )>jiJJit'- fuu«)iki«U i« Irillii oo D U A t l i l o n i,
.iiir w,itMm««> iulu4iflU«aM iattni'
• »rt II pnp>:Mi ~ fcdpoiit, msluMlte
„ i l U , . ä l v i . . 5 . VOITTE SOfTTAA «IfVU*
SutVi-tm». fiUikut y»y*A lilri«a«a "llMi« Br
%UA'. MiiaiLkv l><l<uliek« tca inmf«i1\:
hi!i'it'<o. viulu*, ctptotolaitU ta) ka-k.'
l»r«» ftttn.
MAIL COUPON
TODAY
(•: >1AK«AZZA (.VC.
I)'(.t. II. ^ ••^"••^.a
>'<,•> "MLSU; BV M A l f M tka«»K''f
ti' iiKirumcot. t • tacVof»•-mMt''V ,
f-i f 1,1 t flr—ti »cad aie a/Jer"?
•\s\iy.
MH)Hi.STi ^
I C Iit l'jvn . : Jftvrtntr.^i,.,.^^
' Pohjoismaiden murimrmm kertojan
MARTIN ANDERSEN NEXÖN
OMA-ELAMÄKERTAROMAANI
" M U I S T O T "
ALENNUSHINTA $1.20
S i d o t t u - sivua
Joka sivulla tuntee lukija .suuren taiteen läsnäolon.
Tilatkaa heti, vain joitakin jäiellä. . ,
VAPAUS PUBLISHING CO. ITO.
BOX 69 SUDBTIBT>.
'•M i