1950-02-07-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Vii 2 Tiifitaina, helmik. 7 p. -— Tuesday, Febniary 7 I 0; ttsbnäited N07. etb 1917. AaouatBoa Ofilee Oepaxtzäeot, Ottatra. FDl>- Qaibaa tfaHee tneeklT: Tiies4a7s; raUtabing Ooaapany Ud, at. U&^lffl Ttanfllatloii ftto of tfuBga. 'IVliAXFaHIliRAT; -3 vijf 3J0O YbOsemBcäes^: 1 nc 7J0O e kk. S£0 eaomeas: 1 TK. 7X9 O tJc 4^ 5 . iKuten lehtemme uutisosastolla on kerrottu, yhdysyaltain l presidentti Trumah, jonka lyhytnäköinen ja tuVmioUineh ul- |K^p(riUtiikki^^ ^Öiij^^iitöäräyks^^ ^ s^s;^ ^; vetypommia, jonka tuhoaja h p;:lil:::/'y^a^'on sata tai tuhatkertaa suurempi kuin Hiroshimassa kyinmemä tuhansia ihmisiä tappaneen'Vanhanaikai^^^ L ' "iomaoroinin voima. - mitä päivälehdet hyväilevät sanovat "helvetin poriimik-mukaän sellainen murha-ase, että tulevaisuudessa "paistaa suuria kaupunkeja muutiamas- Ja Yhdysvaltain johtava atomitiedemies tri Harold Urejr, joka s^^^ J | | ! | a l a | l ^ ^ ^^ nyt maailxnalle, että tämän vetypommin avulla; ^Yhdysvallat saa yliotteen Neuvostoliitosta, olla se "mallidemökratia", maiden kansat päkoitettava •iio^äättMnäan.iiiiri tässä yhteydessä havaitaan kuitenkin, että l i i i i aiieÖffitti 1 ''0y^^-:. ';j;;t;5t93ri:Ukaasin^' että arviolta neljä miljardia dollaria maksava I >; ?ve^pomnii — joka saattaa viedä koko ihmiskunnan helvet- I V |tiih *'^'"y* kiireen kaupalla räkenniettava. Yhdysvaltain sf i l i l l ? ö s a i l a ' e r ollut tilaisuutta lausua minkäänlaista mielipidettä ' lasUista. Eipä edes^kongressille annettu mahdollisuutta äänes- "tää>iltä, tehdäänkö tällainen superpommi tai ei. Presidentti ^Tnrtian ön sekä laki että evankieliumija näyttää siltä, että fhän"yoisi kuningas Ludvigin tavoin sanoa: "Minä olen valtio''! Huomaamatta ei liioin jäänyt se, että vaikka määräys ve-l'i ttypommin valmistamiseksi veriiottiih joiliaicin fraaseilla ^raujian Wasta, hiiri presidentti Truman ei kuitenkaan katso-i ; ^nut sopivaksi ensin neuvotella atomipommien laittomaksi ju- ! ^Jisiiunisesta Neuvostoliiton ja muiden maiden edustajien I / ,toSsa. Näyttää siis siltä, että Yhdysvaltain sotainen impe- Sälismi viittaa kintaalla niin muidenkin maiden kansoihin ;g..4 , . ^ n ömaiikin kansansa säädylliseen mielipiteeseen, j *i Vetypommi valmistetaan luonnollisesti Yhdysvaltain im^ 3 v ^ r i ä l i s m i n hyökkäävän sotapolitiikan tueksi. Näin on asia MffBM0i0^^ raaailraassai;ja* kaikkien yhteiskunta- "tiipilil^i-^l»^!^^ Kun presidentti Truman antoi määräyk- %Ä • ] sensä vety-sxiperpoimminsa rakentamiseksi, niin se aiheutti.f- \ \ lidtik^htaisen' keskustelun siitä, että tämä utiäi hävitysase } 1 A«.*«^W4«w:i^^ko ihmiskurinah. ^ B yhdi*«- Mita minit sanovat YKSlhlSAÄ Kiina. Ja Neuvostoliitto ovat tunnustaneet Ho Chl Minhin johtaman demokraattisen tasavallan. Hon johtamat anneijat ajoivat Japanilaiset mielipuolen raivoon Ja nyt m ovzi puhdistaneet 90 prosenttia Viet Namin alueesta Ranskan siirtomaa-armeijasta. Nämä vapautta rakastavat vietnamilaiset ovat- saaneet, hyviä.liittolaisia Ranskan työläisistä. Jotka kieltäytyvät lastaamasta, aseita Indo- Kiinaan meneviin laivoihin. Ja Jotka taistelevat Ranskan Ja Amerilsan pankkiirien aiheuttaman verenvuodatuksen lopettamiseksi... — The Worker, N. Y . Kuinka Tim Buckista tuli puolueen johtaja Un m IIS-sanot-ktörmaseistumlseri m^m'i¥^^-§mp^^^^ sopimuicsen tavoittelua. \, Lontoon libq- l l v*il-""i^f ; räaliti^n News Chronicle vaatii vetypommin johdosta uusia ^ee kaiken menetystä." Toronton torylehti Glöbe and Mäil ifomistajaf vöi sekuntin miirto-osassa tapj^a iaiuxpaljon ihni^ mitä^konaisqt armeijat t^ppowat^^e^ : ^ 2«— - • '• vuosien aikana . . . Ninj pimeitä kuin , venäläiset ovat kykeneviä käyttämään " ^jeki^llisiä keksintöjä. He osoittautuvat varmasti kykeneviksi : sui^iftiittelemaan ja valmistamaan H-ppmmih . . , Kummal|e- Iiinp^uolelle) tulee ase mikä voi yhdellä 'iskulla pyyhkäistä kaupungin ja tuhota muutamassa tunnissa' koko Tämän-perusteella, ja muistaen Amerikan militaristien !l$erskumisen, että he voivat kädenkäänteessä tappaa 75,000,- 1' -vilV i i i i l i i i i i i st;: siitä, että sodanlietsojat tehostavat toimintaansa kolmannen maäiliiiansödan provosoimista varten. Siksi on Euroopan maiden työväenjärjestöt yksimielisesti vaatineet, että tämä ] r^elettömyys pitäisi lopiettaa, ja että sen asemesta pitäisi ryh-tjjrä päättäviin toimenpiteisiin atomiaseiden pannaan julista- 1 ^ » Canadalaisilla on tähän erikoissyy, sillä jos Yhdysvaltain i\ sbtahullut lähettävät atomi- ja vety-superpommejaan Cana- % . dan maan kamaralta, niin silloin on varmaa, että Canada myöa saa maistaa samanlaisten tuhoaseiden hävityksestä. Canadan sjfiomaläiset tietävät, että oman turvattomuusasemansa lisäksi uUsi atomisota tarkoittaisi sitä, että Yhdysvaltain ja sen liittolaisten pommittajat kärventäisivät joukkomitassa Suomenkin kansan miehiä, naisia ja lapsia näillä hirvittävillä atomiaseilla -4- sillä jos sota tulee, niin Suomi liittoutuu todennäköisesti Neuvostoliiton karissa, jos ei muuten, niin välttääkseen joutumasta taas häviön puolelle. * Kaikki tämä voidaan muuttaa. Atomiaseet — kaikissa n^aissa — voidaan kansainvälisten sopimusten perusteella hävittää -ja atomivoima voidaan valjastaa ihmiskunnan edistyksen ja hyvinvoinnin palvelukseen. Vaatikaamme siis atomipommin pannaan julistamista ja toimikaamme sen hyväksi, tämä oh ainoa pelastuksen tie. " • .^^•;:\ •. - . • ; oOo , . . : Oikeistolaisten sosdem-johtajien vanha petoksen tie on tunnettu ja kieltämätön tosiasia. Ja merkillepantavaa on — fc^A; c i ejtä sathälla kun kaikkien maiden oikeistolaiset sosdem-johta-jät veljeilevät porvarien kanssa, osallistuvat ministereinä por- ' värien hallituksiin ja tekevät sotaliittojä sosialistisia maita an, he puhuvat kauniita sanoja "veljeydestä" sekä ennen- IMPEBIAUSaUN UUSI OlUELMA AASIASSA Heidän kantansa on-nyt, että imperialismin etuja voidaan Aasiassa puolustaa lahjotusmenetelmällä pa- Kmmin kuin pakkotoimenpiteillä kansallista vapausliikettä vastaan Ja sodalla uhkailemisella. He (imperia-llsUen polltiikot) leikkivät ajatuksella, että lupaamalla rajattomasti amerikkalaisia dollareita, voidaan ehicä kehittää . Aasian "Tito" . . . — Tim fiuck, Canadian Tribune.: I/AKON MURTAMINEN NÄKÖPIIRISSÄ . . . Voidaan edeltäpäin olla jotenkin varmoja siitä,- että jos hiilenkai-vajat myöntyisivät Trumanin esitykseen, niin tutkijakomitea esittelisi h i i - lenkaivajille Jotenkin samaa kuin te-rästyölälslUe — luopumista palkanko-^ rötuksesta täi parhaassa tapauksessa Jonkinlaista ''kbinpromlssla" . , . Jor ten ensimmäinen näytös hlilenlcaiva- Jia vastaan on lavastettu. Ja samalla väläytetään "suumuijaa" — Taft- Hartley-lakia. Jo etukäteen annetaan tietää, että elleivät 'hiilenkaivajat suostu presidentin esitykseen, niin presidentin on iskettävä 80 päivän lakkovastaisella cstetuomiolla — Työmies. MARSHALLIN "APU" ILMAN VERflOJA Euroopan elvytysohjelman (Marshallin avup) lähtökohtana oli se, että Britannia ja, muut iätä. apua; saavat niiaat, tulisivat, n i i n ; i p i a n k i ^ : mahdollista dollaxiavust» riippumatto-miiisl. Kykaaamuu ei:tässä'«uhtee&sa; .ollut. «en. itijukeotpi kuin .Yhdysvaltain hallitus Ja kongre^i. Mutta siitä:huolimatta, miltei -kaikista- tämänsuuntaisista l^ritatpian suuremmista edes-fi\ tafc4sls^ qn tullet {piiot6stefa| JVA- 5 j ) i n g t ^ p i ^ t f t / : i i J >. i. \ < Uuden huipun tämä hölynpöly sai Britannian .yrttyksest^r Jirjest^^^^ lingIn|lEil|e^ öljy filt6i?<^että se^voi&i säästää Yhdysyaltain dollareita . . . Senaattori Tom Connally — Texasin öljyvaltiosta — sanoo tätä Britannian ohjelmaa 'vihämiellsefesl tpimenpi-. teekil meidän ekonomiaamme, kolv taan" ja, viaatli (sen.johdosta) "asian vaatimia toimenijiteitä". Hälyynnyt-tävä seikka näiden lausuntojen suhteen on se kun senaattori Connally on vastuussa, että kongressi hyväksj'y kolmannen erän Marshallin avusta, missä Britannia on ollut suiu-in saaja . . . — Globe and Mali. Kirj. Leslie Morris "Me Amerikassa olemme nyky-äaii lähempänä kein koskaan ennen minkään maan bktcf.ysisa. köyhyyden voittamisena... Köyhäintalot bävfärät keskitai^esflam-me.. Me emme ole vielä Exarat-taneet tavoitettamme, mutti. jos meille annetaan tilai<nir« mennä eteenpäin samaa.: pdliitfjgta suan- . taa kuta viimdset^ vaotta, itne talemme pian, jumalan avnlla, saamaan sen päivän näkyviin, >>lliiiin liöybyyg on liä-hävinnyt tämän Icansan beskan-desta.. E i ole olemassa parempaa ,t3kanta köyhyyttä vastaan koin työtä jokaiseUe Ihmiselle . . ." 1 9 3 0 - 1 9 50 Näin puhui Herbert Hocver, Yhdysvaltain . ) pr^identtifhdokas, syys- Iniossa 1928: ''Äöto Jokaiseen aato- .vsjään ^ .kana /folcai^eeD, pataan!" «^Nefjä Todtt» vfeli byvbnrointfa!" Nkln kuuluivat vaalijulisteet. USA istui /maailman harjalla.. "Henry Ford oli .keksinyt kriisin välttämisen salaisuuden, l^ydväen johtajat saamasi - vat lyhteistöfmintaa terrojen kanssa. Canädasea, viiden vuoden suhteelll • sen ''hyvinvoinnin Jälkeen, kapitalisti - nen propaganda oli vaikuttanut sy- • Siihen aikaap kun Herbert Hoover alkoi -väätikaibpanjansa, -kcmmu-nistisentntemätionalen kuudes kongressi varoitti.öcttä"subteUihcp kapitalistinen tasapaino". tulee päättymään. Se vetosi maailman työläisiin ja kehoitti olemaan uskomatta kapitalistisen hyvinvoinnin myyttiin sekä kiehoitti taistelemaan työn, leivän ja rauhan puolesta. Canadassa, Kommunistipuolueei i sisällä, käytiin taistelua ohjelmasta. Kapitalistisen hyvinvoinnin myytti oli saanut Jalansijan Jack MacDonaldin silloisen pääsihteeri, johdon keskuudessa. MacDonaldin ryhmän keskuudessa oli kehittynyt "teoria", että PohJois-^Amerikan kapitalismi on poikkeusasemassa", että suuret tnis-tlt ovat kehittäneet "super-kapita-lismin", joka kykenee väittämää kriisit ja-että tie sosialismiin Amerikassa ei peuraa sitä latua minkä mar-xilais- leniniläisyys on -viitoittanut, vaan;jö^kin^';^riicolsta?' tietä, jonka tietää vain. .tämän fantasian luojat. Tämä/ei -ollut fniltään.'muuta kuin majxilalsuuden:. revisiointia, el/muuta koin oikeistosiiven \ opporttmismia, jonka Juiiret olivat kapitalismin hy-vi^ ksymisessä, mptta peitetty rjca-uniil-la iraaseil^ai so^kl^iat^: T ä ^ n il me:^mlnehl »cänadlsMis • olli« s'amaa myrkkyä, joka murskasi .työväenlilk- Siizanne Morrow voitti uudelleen naisten kaunoluistelukruunun . St. Catharines, Ont. — 19-vuotias torontolainen Suzanne Morrow voitti uudelleen Canadaii naisten kaunoluis-telumestaruuden täällä viime viikolla pidetyissä kilpailuissa ja 22-vuotias vancouverilainen Roger Wick£on voltti myöskin uudelleen niiesten vastaavan mestaruuden. Naisten nuorten sarjan mestaruuden voitti Barbara Gratton Tprontosta Ja Joyce Salo Sudburysta sijoittui kuumeesta huolimatta kuudenneksi. Miesten nuorten sarjan mestaruuden voltti Peter Pirsbrook Toro*»tosta. Miss Salolla oli 101 asteen kuume ja hän luisteli vastoin lääkärin ja ifan-hempicnsa tahtoa. Vuosi taScaperln pidetyissä mestaruuskilpailuissa saavutti miss Gratton toisen tilan ja miss Salo oli kolmantena. lie^Öden miiidossal Vuonna 1929 Canadan kommunistien johdon keskuudessa vähemmistö taisteli tätä "teoriaa" vastaan. Tim Öiick öU täihäh mancilais-leniniläisen ryhmän johtaja. . Marxilais-leninUäi-sen tebfioläeh päättävässä tutlsimises-sa j a yhä uudelleen tutkimisessa, jota terästi luja työväenluokan henki ja Ja talstelukyky, Tim Buck ja hänen toverinsa kirjoittivat ja puhuivat, että Pohjols-Amerikan kapitalismi ei olut poikkeuksellinen; että se tulee klertämättömästi johtamaan taloudelliseen kriisiin; että on olemassa selviä merkkejä siitä, että Canadan kapitalismi on liikalaajentunut, ja että ennenpitkää hyvinvoinnin harhakuvat murskautuvat taloudellisen realismin Iskuistai V. 1928—29 aikana nämä kaksi vas-takkaita mielipidesuuntaa kävivät taistelua. Heinäkuussa 1929, Canadan Kommunistipuolueen kuudennessa konventiohissa asia tuli esiin ja koventio Jakaantui ohjelman peruskysymyksen Johdosta — Opportunistisen oikeistosiiven tien ja marxllais-lenlnlläisen tien kysymyksessä. • Tuloksena konventlonissa oli se, että: Jack MacDonald, joka oli littoutiinut Maurice Spectorin Johtamin trotsilai-slin, sai enemmistön ieskuskomite-äan. Mutta, se ei kestänyt kauan. Vuonna 1929 lokäkuiui 24 päivänä New Yorkin osakepörssi ilmoitti suuresta osakcromähduksesta ja ilmoitti kaikkein suurimmasta taloudellisesta Tim Boekin äskeisin valokuva. Jonka on ottanut tunnettu torontolainen valokuvaaja Sylvia .Schwart8 Tim Buck syntymäpäiväjuhla, joka oli järjestetty viime lauantaiksi LPP:n toimesta hänen kunniakseen, oltuaan 20 vtiötta Canadan kommunistien johtajana, muodostui Toronton Mass'Sy'Jtäalilla valtavaksi ja mukaansa tempaavaksi hyvän tahdon ja rakkauden juhlaksi. Massey haalin avara juhlasali oli miltei viimeistä sijaa myöten täynnä. Siellä oH ehkä, noin kolme tuhatta ihmistä,. Näyttämöllä oli Tim Buckinjä hänen vaimonsa Alicen sekä heidän lastensa lisäksi Labor Progressive piolueen maakuntajohtajat, koko puoluetoimikunta ja kansallis nen keskuskoviiiea sekä muUO; juhlavieraita ja ohjelman e^^ tämön takaseinällä oli taidpkkaa^i pUrretty,v^^^ suuri jotikkokUva cahaddaisista kansanjoukosta ja sm edustatta suuri rintdkum Tim BUc-kista^ Lisäksi nähtiin ajankohtaisia ja sydämellisiä tunniislausetia seinillä. Valtavan suuret suosionosoitukset tervehtivät Sritänman, Yhdys-puhdia ja tervehdyHsiä, ja päiyän^^s^ omaa puhetta. Tämän juK-lah sisältöä kuvaa ehkä parhaiten Bekie Btihayh sydämen syvyyde lähtenyt lausttntd"Tim Buckoli oikeassa v. 1929 ja hän oh oikeassa nyt" sekä Tom McEivenin toistamat Tim%^^ Kingstonin vahkilatapahtumista} "Minua a pii'päivän sankarin puhe ja hänen yetöomuksetisa LPP:n rakentamiseksi. Julkaisemme oheellisena Leslie Morrisinkirjoituksen tiämän juMah todel. Usen taustan selostamiseksi: - . kriisistä mitä kapitalismi tuntee. M i i - ihaävasti. Suuret kansanjoukot oli Joonat piensäästäjät pyyhkäistiin pois heitetty puutteeseen, samalla kuin tuhottiin yhtä monta harhakuvaa. Kuuluisa Big Bull Market, joka oli pakoittanut osakkeet pyörryttävään korkeuteen, luhistui ja säikäytti pörssikeinottelijat. US. Steel alkoi tämän päivän 2 0 5 j a lopetti 193Vi; General Electricityn osakkeita myytiin 400 ja ne painuivat niin alas kuin 283; radio putosi.68korkeudesta 44Vi. Kaikki tämä tapahtui 2 tunnin ajalla lokakun 24 päivän aamulla. , Paniikin ja itsemurhien sekavuudessa J. P. Morgan pani rahaa liikkeelle. Saman päivän iltapäivällä Thos. W. Lamont ja joukko pankkiireja ostivat osakkeita ennätykselUsen alhaisilla hinnoila. Big Bull mairk-kinat olivat ohi. Miljoonat saatettiin vararikkoon. Työttömyys ikasvoi hiU-Canadassa oli samanlainen kuva havaittavissa. Suuri talouskriisi oli tullut. ' Pohjois-Amerikan myytti "paremmasta sj-steemistä", oli räjäytetty i l maan. Oikeistouniojohtajien suunnittelemat loistavasta työläisten pankeista ja osuusliikkeistä menivät tuhkaan. Samalla metiivät myöskin Mac- Donaldin johdon "teoriat". Kellittyyän talouslcriisin painostuksesta MacDonald pakeni — jätti puolueen. Tim Buckista tuli Kommunistipuolueen pääsihteeri. Oiksistosiipi oli voitettu. Tim Efuckin kommunistinen johto siirtyi vuosien työhön ja kasvuun, jonka koholjohtana tänään juhlitaan . hänen 20-vuotista olemassaoloaan puolueen johdossa. •M | S l f | | vfit 1^^ tavalla väkivaltaa "omia" työtätekevien \ j<Jukkoja vastiaan. «; Saksan noskelainen eli sosialidemokraattinen puoluejohto t^l^nsimmäisen m jälkeen surullisen kuului-s^ pks^^kivaitatöistään työväkeä vastaan. Kuten muistetaan, sdsi|5|ti|Mokraattisen oikeisto^ johdolla lyö- ,;r työväki ja siitä teos-saamme kii\^tää sitä, että Saksaan tuli sosialismin asemesta l^i^ "^tiefin^^;^^!^^ mikä aloitti toisen mJaailmansodan. '^Syps Vapj>iiaia-^S*29 Berlinin sosiaM I ji(5^til^ sen jälkeen, aia^V^**^®^"^^"^®'^ ^^^^^^^^^""^ Saksan sosialidemokraattinen oikeistojohto tuki porvaristonsa väkivaltaisia toimenpiteitä työtätekeviä vastaan. Samanlaisia esimerkkejä saatiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen Englannista ,missä MacDonaldin "työväenhallitus" turvautui väkivaltaisiin toimenpiteisiin lakkolaisia vastaan. Kaikki lehtemme lukijat muistavat Väinö Tannerin häpeälliset, teot luokkataistelun aikana ja sen jälkeen, sekä Lapuan liikkeen ja sitä johdonmukaisesti seuranneen hitleri-läisen äseveljeyden päiviltä. Kaikki lehtemme lukijat tietävät sen miten Fagerholmin "työväenhallitus" amtmutti äskettäin Kemin rauhallisia ja pahaa-aavistamattomia lakkolaisia. Nyt taas N6w York Timesin kirjeenvaihtaja Drew Middleton kertoo, Bonnista, Saksasta helmikuun 5 pnä lähettämässään lehtikirjoituksessa, että Saksan Sosialidemokraattisen puolueen oikeistojohtaja Kurt Schumacher on pyj'tänyt läntisiltä liittolaisiltaan (tarkoittaa pääasiassa Yhdysvaltain imperialismia) tankkeja ja sotajoukkoja Saksan kommunistien painostuksen torjumista varten! Ja James Carey, joka CIO:n oikeistojohdon määräysten mukaisesti yrittää epätoivon vimmalla hajoittaa sähkötyöläis-ten mainion union rivejä (onneksi hy\in huonoilla tuloksilla) sanoi lehtitietojen mukaan avoimesti työväen vastaisen American Legionan kokouksessa mm. seuraavaa: "Viime sodaissa me liittouduinune kommunistien kanssa laisielussa fasisteia vastaan ja seuiaay^sa sodiassa me liiltpudunune lasisilien kanssa saatlaaksemnie kommunislit tappioon ...." Mitä tähän lisätään se on pahasta, sillä Careyn lausunto tavallaan kruunaa sosdem-^oikeistojohtajien petoksen tien. Tim Back ituva» miksi «nkeistojch-to kärsi puolueessa tappion: •«Kaikisa Däiää 1afstaidBss_ inei-dän psoloeemme oli kykenevä-o-soittamaan, e t t ä se cK aina» ^pso- Ine, joka, omissa riveissään (Eevasta oppositiosta Talittämätfä. fcyenf ennustamaan tulevan krifsin. aika* kanden, joka iski maatamme &yk-l sylla 1929 . . . Meidän pnoloeem-me oli kykenevä~Tclttamaaa Ja saattamaan tappiolle bajoittajat, jotka olisivat vi«ieetvpttoloeen tuhoon, mntta me onnistuimme s:l- Dä vain taistelnlla matxllaislenini-läisen maailmankatsomoksen feo-riän päolesta.. Pcoloeena me voitimme tämän tafstelon koska nämä: Canadan taistehit olivai oäaa siitä taistelnista mitä käytiin kautta, koko ntaailman. Ja me kykenfan-me ottamaan oppia taistelnista ja. oikeasta marxilaisesta: .;ohddsta . toisista maista . . . Meidän tulee käsittää, eta mancilaismis ei ole Jotain Jonka te hyväksyitte niin - banan koin kaikki hyväksyy sen? Se ei ole seUaista; Jota. vielä kokeillaan, sillä marxilalsnns on Ip-dlstetto • käyntännössä, niin Canadassa fcninmyös NenvostoUitcKsä j a kaikissa maailman maissa." Marxllais-leniniläiseltä perusteelta utkittaessa : on mahdollisuus; nähdä ^eenpäin tapahtumien mahdollinen iiilku. Tim Backin kykenemällä jbh lOlla voitiin 20-lävmi löppuopuolel a nähdä tuleva talouskriisi; etukä ':een annettu - varoitus merkitsee etu :äteen varustamista. Siitä johtuen^ coska Tim Buckin politiikka voitti ^ilacDohaldin olkelstöjohton, el Ca-ladan työläisten'täytynyt aaiennä 30- iuvun - nälicäkauteen Johdotta. Kiin sosialidemokraatit Ja' uniojen dikeis-tobyrokraatit unohtivat työläiset — kuten he -aina tekevät — Canadaii työläisjoukot kääntyivät Kommunistipuolueen puoleen saadakseen johtoa ja ohjeita. Siihen aikaan : fefonnisti johtajat sanoivat; et-tä 'työttömyyden aikana ei voida järjestää unloja Ja yolttaa palkankorotuksia. TVörkcrs Unitjf liCague osoitti että voidaan. Opixirturilstlt ja epäilijät sanoivat, ettei ole maiiddilista Jäljestää työttömiä -ja voittaa avustusta, 30-lu-«m työttömleri stitiri talätelu^hulplstul v, 1935 '^irfeeri midxsslin" ja tiirmuslau-' s^-''T^öta taikliä iei^^ katitta Aäah, joka osoitti heidän olleen' väärässä. ÖijiJdrtUnistIt' p^^^ kun v^tiöväita hyökkäsi työl&lÄlä vastaan. Mutta Kommunistipuolue Tim'Buck- \x^Jmg^ ^taahtu^ niuiKetflsik ja fasisteja: vastaan, van-' kiiain 6l^liä^'ja iiiliäen-iiiki^^ oikeuslaitoksissa ja" tuhansissa "^mielenosoituksissa ja voitti-puhe- "ja kp- Icoontumiövapäuden. Tfie \ Cänääiaöi Läbor I^ffirife Leagiue — n y ö y ä e^ keen kilpi" — oli taisteleva siviili-vapauksien liike 30-luvulla.' Tim Buckin puolueelle antama johto taistelussa; kriisiä -vastaan, sekä leivän, työmahdollisuuksieri,^-<rustiikseh ja palkankorotusten puolesta ynnä järjestymättömien j ä r jestäioaiseksl. veti koko valtiovalan puolueen kimppuun. Vuoden 1919 Winnipegin suurlakon aikana 40 minuutissa laadittu rikoslain 98 pykälää käytettiin "kuoliniskun" antamiseksi puolueelle. Tim Buck ja häheri toverinsa menivät vankilaan v. 1932 ja samana -vuonna yritettiin Kingstonin pakkotyölaitoksen vankikopissa miu-hata Tim. Mutta vastarintapHjiBlma, minkä a\-ulla järjestettiin valtava liike kahdeksan vängin -vapauttamiseksi ja 98 lakipykälän kumcaniiseksii vapautti Timin ja antoi puolueelle takaisin vapauden — Ja yhdessä vuoiden 1935 nälkämarssin kanssa tämä ennen kokematon jou^pliike saattoi Bennettin hamtbksen häViöön V. 1935. Tlmän-per&teella Tim Buckin johdon avuUa todcttUn, että oikean Jirti-don avulla Cahäidan työväenluokka CJatKoa seuraavalla sivulla} r-SITÄ =TÄTÄ INTIAANIN vnsÄBYijJ Intlaarä: -KyDä se on ett»J asia. etteivät laika xnldiet^ masta naisesta." Valkoinen mies: "Kuinka ngsJ InUaani: ^'SUoin kalHd jniy minun miiijäni perässä." ; jfljcsa. on jitomiToiB l^tsanlali rttkiiseoiJ kaiscsuse Bjksesti, junefikiala li^ttt}] VIIMEISET SAKAT? Pikku Jchn«y käveU k a ia päivää Isänsä kdoleman jäifeQ hyväntahtoinen naapuri pJHLgjtettiln hänen eteensä Ja kysyi: - J a ^ t n Uralin flmoitetti ^ täinän £a1 Arara tutkimui lojaa^tlLirh jjsten vaiito kojei* totea tiottu, eikä iholta kumoi 'Hiin suurta joaail painuni äiöen viinit uösteniiniM niin N ,ist{ japystj jolla valfc n ivuHa Neuvo! ratäcaiser Busmaantiete uonetaan A I een kultivoi! unisen, nim äittävät, etti mikääni .usteknilli iedenjakajam I olspuolella.ji sn tarkoituki iperian jokie ilen.-- Sanalla atoi to. Jos < olivat. isäraukkasi viimeiset i a» "Hän ei sanonat mitälff--^ Johnny, "iäti oli hänen loppuun saakka." • LASTEN SUUSTA Eräs kreikkalainen lUkanie^ on myöskin kreikltalainen hulvat aina kreikan kieltä Uaaile tyttölapselleen, isä liikeasioissa puhui Irlannin kieltä, jota lapsi märtänyt, niin pikku tyttö ihmetellen. Kun Isä oli päättä^ faeiunsii, nin tyttö kysy^ isältääu^ " M i k ä tuota puhdinta vaiva el se,puhu kreikkaa" kesäi Sointnla, -B.- 'C. — Meillä on sellainiBn talvi, että moista t ollut täällä Söihtnlan historian na>_ Ennien Jouhia alkoi lurita ja sitä; bn tullut sen täÄaäri tästä — kuin myöskin ta. Kylmyys bn aiheuttanut 1 laista vahiiifcoa. Venheistä oni [euvostoUitos isspianongel alllsin' tekni; H Iisi kai länsii nyt-koneita, vesiputket ovat leet, pöriohat paleltuneet ja.koa nejta ei ole tehty pakkasilmoja ten, oir'puita saanut polttaa Ön önril, että puita saa kurihah. Vaari elitli sahaamaan. Submiintiistbt ovat tähän neArlen rivi tietee välkkyneet niiells^ä ihanina. K . | itä on tullut nyt kiiri tänne on saatu Suomo] J mc ja sen kaset;pn.nipnille .tullut selväisi % Hkoshiman kyllä tämä .Malkosaaren ilmaa) täMn saak|4 oihit sentään' " Martti a^^ti-vairiaja saiwi vähän ^hheh kuolemaansa, etti! mi länipehee siinä määrin, eta Iän-hedelmätJl^yps^ sjelUjj; tStme ' tiilee -Itoyat/ Pakkaset. \ -"SSät^i^tihaita^^ kaiqipamme uuden kauppabi rak^nlamistäkto, joka on säiden takia hitaasti. Kesällä 'jöuda''ku;^ari'rä^.entaniaan lunnan, kannalta ktiksi sen rh takana ta sieltä i Parikymmentä -vuotta sitten eräs partaniekka; raivohullu Salcsan maalla alkoi järjestämään aseellisia joukkoja ja lupasi hävittää kommunismin ja tappaa Juutalaiset. Hän sai koko vallassaolevan luokan rahallisen ja poliittisen kannatuksen sillä olihan Saksa sUIoin vallankumouksen partaalla. Hän pääsi valtaian ja teki parhaansa lupauksensa' täyttämiseksi. Sitten hän Itjpasi tiihota Neuvostoliiton- Länsivaltain imiperialistit katsoivat häneen pelastajanaan. Rahaa ja materiaaleja virta:si Saksan maalle ja armeija vahvistui ja koko maan talous järjestettiin sotakaimalle. Partaniekka karjui kerskuen armeijansa voittamattoaiuutta. Kävi kuitenkin vähän toisin kuin oli suiumi-teltu toisen riiäailmansodan allcami-nen, mutta jättäkäämme se asia syrjään. ; Vuonna 1941 kesällä hän karkasi "voittamattoman" arineijansa kanssa Neuvostoliiton kimppuun karjuen, että kestää vain kuusi viikkoa, ja Punaista armeijaa, ei ole olemassa.. Länsivaltain sotilaspäälliköt pitivät %'arriia-na Neuvostoliiton häviötä. Asiat kuitenkin päättyivät niin, kuten kaikki tiedetään, että Saksan hlt-leriläistä armeijaa enempää kuin raivohullua partaniekkaakaan ei ole enää olemassa. Vaikka Hitler onkin kuoUut, niin Hitlerin aatteet eivät ole kuolleet. Amerikkalaiset sodanlietsojat oVat Hitlerin aatteelllMa jällcelälsiä. Hitlerin karjumista kuuluu USA:sta. Tätä karjumista toistetaan kaikuna myöskin täällä Canadassa. Presidentti Rooseveltin kuoleman jälkeen aloitettiin kylmä sota Neuvostoliittoa ja kansandemokraattisia mialta vastaan. Wall Streetllle uskolliset poUtiikot Ja kenraalit puistelivat nyrkkejään NeuvostoUittoa kohti atomiporiuni kainalossa. Väitettiin ettei Neuvostoliitossa voida tehdä atomipommia . Tietämättömät ihmiset uskoivat tähän ja niin kyettiin lietso-naaän sotahysteriaa. •USA:sta kuxilui Hitlerin karjuntaa, mutta Neuvostoliitossa ei puhuttu mitään. Olihan heillä kokemusta. Suurissa aikakauslehdissä julkaistiin karttoja, joissa joku eläkkeelle päässyt kenraali selosti tarkoin. miten atomi-poriunihyökkäys suoritetaan Neuvosto • liiton väestökeskuksia vastaan. Kävi kuitenkin niin, että Neuvcsto-llitossa oli suoritettu atomiräjähd.v.k-siä, ei atomipoiririiirajähdyksiä. jä kokonaisia vuoria raivattiin tieltä sen avulla Ja näin saatiin jokien suuntia muutttnnaan Ja täten hedelmättömiä erämaita muutetaan hedehnällisiksi viljelysalueiksi. Vaikka Molotov v. 1947 sanoi heillä olevan atomlräjäh-dyksen salaisuuden, niin siihen uskottiin Vasta pari vuotta myöhennnln. Nyt kim presidentti "niunan ilmoitti, että Yhdysvalloissa ryhdytään valmistamaan vieläkin yoimäkkaariipaa asetta, nimittäin vetypommeja, niin tämä päästi sodan yahnisteli jabi karjunnan JäUeen kiivluvariimä^ Nyt huudetaan vctypbnrinista, jota: el vielä ole ja eikä edes tiedetä milloih isellal-rien voidaan -vailmistäa, tai valmistetaanko sitä ensinkään. Hulpptxnsatäöiä karjunta sai kun USA:npuolustusSihteeriJöhnson Virginian yiiöplstossa Julisti, että: Ame^ rikka kykenet lyömään Neuvostoliiton ei kuudessa viikossa, vaan-^ytyniyk-seen tulee väin tuririit Siis hän l i a - lusl iiskottiaa, että^ Neuvostoliiton kukistaminen rin -väin pieni sotHasope-ratloni ja kaffiki ori ohi. El mitään kärsimyksiä Amorlkan kansalle sillä asia on niin yksinkertaisesti järjes-tetty.-, Mutta Amerikan ibniaslhteeri' Sy-mington ori toista mieltä. Hän puhui vähän ennen "Ba^lorrylioplstbssa ja sanoi, että "kommtmistidiktäattoreil-la ori maailmaii stinirimriut asevoimat ja he voivat tehdä yllätyshyökkäyksen Yhdysvaltain mihin osaan tahansa, eikä Yhdysvailloilla ble m l t ä ^ var-iriaa puolustusta sdlai vastaan^. Hän e^eileeri sari<ri iiiillä blevsin suunriimat'riiäa-än!adjai'kuln Amerikalla Ja sen liittolaisilla," sua-lASPIAN iU ipeinkiri k ittirja tieti iman Järve] että tämä ja .300- llf ja inyöski] t.. Etelä Persian l idänp Turkn ämaa- ja a; rat Volgan s ueet, jbtika lä i vuoristoon asuG pesi, paikotej ^ lisiksi 'aroseu ...» luliipojankin • ntamaUa on V % suuria öljy S i lisäksi sie tkeitä mineri a kemlallisellt ita raaka-air •-^1 Järvet yleens 1 mereen, mut i ! laäkua, kosi J metriä alen [||äilahden. Mu ^i^tettavasti J v.g »ta on sään »^I^Mlesta 1932 t 3 l'sm., Se on S ' saattanut ss • : suurta-haitt %, tajille. Korc ' | J n meri on > rimmät. ilniavoimat maailmassa kf^^ toten pohjois sen takia. Täte lehtias^naiseri tyotäön fc, haittaavat kun vuosien taikpl j)r ei päääe; paijöri liikkumaan, aa|^ tääripää pääse tänne aublla db kasinkaan. Eikä ihnat näytä edes muuttiii kaan. Viime viikolla ei saatu takaan Vapauden numeroa tänoiL • -laJ? TyÖmaaterroria natsien hyväksi länsi-Saksassa "Siyrichen. — Useimmat niisti 1 kiloista, jotka ovet osallistuneet distustoimintaan natseja vastaat 'jerissa, jää-vät työttömiksi toimenpiteiden päätyttyä sassa. "ramä näyttää johtuvan sestä vihariilellsyydesta p Mritaa kohtaan. Virallisten miikaan on 1,833 pi^idis ten -palveluksessa olleesta väin '623 saanut uuden vaikka heille taattiin työtä e säädätmön-avulla. Varsinkin raiitatievirariomBftet ovat olleet hakoisia yastaarioltämaan toimintaan-iöeallistuneita hei Kasvavat suhteellisesti suUrta^N* jokainen kuukausi, seka nai-j h suurin sukellusvenelaivasto, Mikä ristiriita puolustussihteeC Ilmasiht^erin puheilla. MoleS^ puheilla oh vlssf tarkoituksensa-^ ij lustusmlnlsteri antoi aseita • sodan" kävijöille Ja ilmasihteaöl'jf^^ he tähtää puolusUismenojen s5i'.| täniisecn. J \ Neuvostoliitto, joka ei ole M'V muotoa uhannut' ketään sodatoj»^! päinVästoh» taistellut rauhan j nuttamiseksi, el säikähtänyt ^ ' hysterian Uetsomisesta eikä se dä vähääkään vetypommia, van radion kommentaattori etta Johnsonin puhe-oU satua> yritetään vain sunuittaa talsia amerikkalaisia. Mutta ei atomipommilla, ciö kaali rtemattomalla vetyponiBii&! voitu -ratkaista Kiinan amerikkalaisten tahtomaan Ei sillä voida myöhään Viet ] mdöriesian eikä edes hallussa blevan HUppiinien: tä ratkaista. Ei sillä -voida nayö^kään Yridysvaltäiri työläisten kasvava» j tyioQättönOTttä eikä kapitalisti^J jestelmän s l ^ kehittyvää tilaa.! TSmä ei suinkaan merkitse ^1 teikö sota tule' ellei sitä kylt* tJral, Emba t tuovat siks HENKILÖT Antti Jussil Pirkko I.Katri r^a fovariLeen . . . . . . ^mo PeräU Pekka . . . .. Lisäksi näy Kmtu Vaai ia Bertha C Yleisoh Sä< Tul makkaastt vastusteta. Siitä lee jokaisen tehdä jatkuvM J»,, mokasta työtä rauhan" pub!B|»^j m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 7, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-02-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500207 |
Description
Title | 1950-02-07-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Vii
2 Tiifitaina, helmik. 7 p. -— Tuesday, Febniary 7
I 0;
ttsbnäited N07. etb 1917. AaouatBoa
Ofilee Oepaxtzäeot, Ottatra. FDl>-
Qaibaa tfaHee tneeklT: Tiies4a7s;
raUtabing Ooaapany Ud, at. U&^lffl
Ttanfllatloii ftto of tfuBga.
'IVliAXFaHIliRAT;
-3 vijf 3J0O
YbOsemBcäes^: 1 nc 7J0O e kk. S£0
eaomeas: 1 TK. 7X9 O tJc 4^
5 . iKuten lehtemme uutisosastolla on kerrottu, yhdysyaltain
l presidentti Trumah, jonka lyhytnäköinen ja tuVmioUineh ul-
|K^p(riUtiikki^^
^Öiij^^iitöäräyks^^
^ s^s;^ ^; vetypommia, jonka tuhoaja h
p;:lil:::/'y^a^'on sata tai tuhatkertaa suurempi kuin Hiroshimassa
kyinmemä tuhansia ihmisiä tappaneen'Vanhanaikai^^^
L ' "iomaoroinin voima.
- mitä päivälehdet hyväilevät
sanovat "helvetin poriimik-mukaän
sellainen murha-ase, että
tulevaisuudessa "paistaa suuria kaupunkeja muutiamas-
Ja Yhdysvaltain johtava atomitiedemies tri
Harold Urejr, joka s^^^
J | | ! | a l a | l ^ ^ ^^ nyt maailxnalle, että tämän vetypommin avulla;
^Yhdysvallat saa yliotteen Neuvostoliitosta,
olla se "mallidemökratia",
maiden kansat päkoitettava
•iio^äättMnäan.iiiiri tässä yhteydessä havaitaan kuitenkin, että l i i i i aiieÖffitti
1 ''0y^^-:. ';j;;t;5t93ri:Ukaasin^' että arviolta neljä miljardia dollaria maksava
I >; ?ve^pomnii — joka saattaa viedä koko ihmiskunnan helvet-
I V |tiih *'^'"y* kiireen kaupalla räkenniettava. Yhdysvaltain sf i l i l l ? ö s a i l a ' e r ollut tilaisuutta lausua minkäänlaista mielipidettä
' lasUista. Eipä edes^kongressille annettu mahdollisuutta äänes-
"tää>iltä, tehdäänkö tällainen superpommi tai ei. Presidentti
^Tnrtian ön sekä laki että evankieliumija näyttää siltä, että
fhän"yoisi kuningas Ludvigin tavoin sanoa: "Minä olen valtio''!
Huomaamatta ei liioin jäänyt se, että vaikka määräys ve-l'i
ttypommin valmistamiseksi veriiottiih joiliaicin fraaseilla
^raujian Wasta, hiiri presidentti Truman ei kuitenkaan katso-i
; ^nut sopivaksi ensin neuvotella atomipommien laittomaksi ju-
! ^Jisiiunisesta Neuvostoliiton ja muiden maiden edustajien
I / ,toSsa. Näyttää siis siltä, että Yhdysvaltain sotainen impe-
Sälismi viittaa kintaalla niin muidenkin maiden kansoihin
;g..4 , . ^ n ömaiikin kansansa säädylliseen mielipiteeseen,
j *i Vetypommi valmistetaan luonnollisesti Yhdysvaltain im^
3 v ^ r i ä l i s m i n hyökkäävän sotapolitiikan tueksi. Näin on asia
MffBM0i0^^ raaailraassai;ja* kaikkien yhteiskunta-
"tiipilil^i-^l»^!^^ Kun presidentti Truman antoi määräyk-
%Ä • ] sensä vety-sxiperpoimminsa rakentamiseksi, niin se aiheutti.f-
\ \ lidtik^htaisen' keskustelun siitä, että tämä utiäi hävitysase
} 1 A«.*«^W4«w:i^^ko ihmiskurinah. ^ B yhdi*«-
Mita minit sanovat
YKSlhlSAÄ
Kiina. Ja Neuvostoliitto ovat tunnustaneet
Ho Chl Minhin johtaman
demokraattisen tasavallan. Hon johtamat
anneijat ajoivat Japanilaiset
mielipuolen raivoon Ja nyt m ovzi
puhdistaneet 90 prosenttia Viet Namin
alueesta Ranskan siirtomaa-armeijasta.
Nämä vapautta rakastavat vietnamilaiset
ovat- saaneet, hyviä.liittolaisia
Ranskan työläisistä. Jotka kieltäytyvät
lastaamasta, aseita Indo-
Kiinaan meneviin laivoihin. Ja Jotka
taistelevat Ranskan Ja Amerilsan
pankkiirien aiheuttaman verenvuodatuksen
lopettamiseksi... — The
Worker, N. Y .
Kuinka Tim Buckista tuli puolueen johtaja
Un
m
IIS-sanot-ktörmaseistumlseri
m^m'i¥^^-§mp^^^^ sopimuicsen tavoittelua. \, Lontoon libq- l l v*il-""i^f ; räaliti^n News Chronicle vaatii vetypommin johdosta uusia
^ee kaiken menetystä." Toronton torylehti Glöbe and Mäil
ifomistajaf vöi sekuntin miirto-osassa tapj^a
iaiuxpaljon ihni^ mitä^konaisqt armeijat t^ppowat^^e^ :
^ 2«— - • '• vuosien aikana . . . Ninj pimeitä kuin ,
venäläiset ovat kykeneviä käyttämään "
^jeki^llisiä keksintöjä. He osoittautuvat varmasti kykeneviksi :
sui^iftiittelemaan ja valmistamaan H-ppmmih . . , Kummal|e-
Iiinp^uolelle) tulee ase mikä voi yhdellä 'iskulla pyyhkäistä
kaupungin ja tuhota muutamassa tunnissa' koko
Tämän-perusteella, ja muistaen Amerikan militaristien
!l$erskumisen, että he voivat kädenkäänteessä tappaa 75,000,-
1' -vilV
i i i i l i i
i i i i
st;:
siitä, että sodanlietsojat tehostavat toimintaansa kolmannen
maäiliiiansödan provosoimista varten. Siksi on Euroopan
maiden työväenjärjestöt yksimielisesti vaatineet, että tämä
] r^elettömyys pitäisi lopiettaa, ja että sen asemesta pitäisi ryh-tjjrä
päättäviin toimenpiteisiin atomiaseiden pannaan julista-
1 ^ » Canadalaisilla on tähän erikoissyy, sillä jos Yhdysvaltain
i\ sbtahullut lähettävät atomi- ja vety-superpommejaan Cana-
% . dan maan kamaralta, niin silloin on varmaa, että Canada myöa
saa maistaa samanlaisten tuhoaseiden hävityksestä. Canadan
sjfiomaläiset tietävät, että oman turvattomuusasemansa lisäksi
uUsi atomisota tarkoittaisi sitä, että Yhdysvaltain ja sen liittolaisten
pommittajat kärventäisivät joukkomitassa Suomenkin
kansan miehiä, naisia ja lapsia näillä hirvittävillä atomiaseilla
-4- sillä jos sota tulee, niin Suomi liittoutuu todennäköisesti
Neuvostoliiton karissa, jos ei muuten, niin välttääkseen joutumasta
taas häviön puolelle.
* Kaikki tämä voidaan muuttaa. Atomiaseet — kaikissa
n^aissa — voidaan kansainvälisten sopimusten perusteella hävittää
-ja atomivoima voidaan valjastaa ihmiskunnan edistyksen
ja hyvinvoinnin palvelukseen. Vaatikaamme siis atomipommin
pannaan julistamista ja toimikaamme sen hyväksi,
tämä oh ainoa pelastuksen tie. " •
.^^•;:\ •. - . • ; oOo , . . :
Oikeistolaisten sosdem-johtajien vanha petoksen tie on
tunnettu ja kieltämätön tosiasia. Ja merkillepantavaa on —
fc^A; c i ejtä sathälla kun kaikkien maiden oikeistolaiset sosdem-johta-jät
veljeilevät porvarien kanssa, osallistuvat ministereinä por-
' värien hallituksiin ja tekevät sotaliittojä sosialistisia maita
an, he puhuvat kauniita sanoja "veljeydestä" sekä ennen-
IMPEBIAUSaUN UUSI
OlUELMA AASIASSA
Heidän kantansa on-nyt, että imperialismin
etuja voidaan Aasiassa
puolustaa lahjotusmenetelmällä pa-
Kmmin kuin pakkotoimenpiteillä
kansallista vapausliikettä vastaan Ja
sodalla uhkailemisella. He (imperia-llsUen
polltiikot) leikkivät ajatuksella,
että lupaamalla rajattomasti amerikkalaisia
dollareita, voidaan ehicä kehittää
. Aasian "Tito" . . . — Tim
fiuck, Canadian Tribune.:
I/AKON MURTAMINEN
NÄKÖPIIRISSÄ
. . . Voidaan edeltäpäin olla jotenkin
varmoja siitä,- että jos hiilenkai-vajat
myöntyisivät Trumanin esitykseen,
niin tutkijakomitea esittelisi h i i -
lenkaivajille Jotenkin samaa kuin te-rästyölälslUe
— luopumista palkanko-^
rötuksesta täi parhaassa tapauksessa
Jonkinlaista ''kbinpromlssla" . , . Jor
ten ensimmäinen näytös hlilenlcaiva-
Jia vastaan on lavastettu. Ja samalla
väläytetään "suumuijaa" — Taft-
Hartley-lakia. Jo etukäteen annetaan
tietää, että elleivät 'hiilenkaivajat
suostu presidentin esitykseen, niin
presidentin on iskettävä 80 päivän
lakkovastaisella cstetuomiolla
— Työmies.
MARSHALLIN "APU"
ILMAN VERflOJA
Euroopan elvytysohjelman (Marshallin
avup) lähtökohtana oli se, että
Britannia ja, muut iätä. apua; saavat
niiaat, tulisivat, n i i n ; i p i a n k i ^ : mahdollista
dollaxiavust» riippumatto-miiisl.
Kykaaamuu ei:tässä'«uhtee&sa;
.ollut. «en. itijukeotpi kuin .Yhdysvaltain
hallitus Ja kongre^i. Mutta siitä:huolimatta,
miltei -kaikista- tämänsuuntaisista
l^ritatpian suuremmista edes-fi\
tafc4sls^ qn tullet {piiot6stefa| JVA-
5 j ) i n g t ^ p i ^ t f t / : i i J >. i. \ <
Uuden huipun tämä hölynpöly sai
Britannian .yrttyksest^r Jirjest^^^^
lingIn|lEil|e^ öljy filt6i?<^että se^voi&i
säästää Yhdysyaltain dollareita . . .
Senaattori Tom Connally — Texasin
öljyvaltiosta — sanoo tätä Britannian
ohjelmaa 'vihämiellsefesl tpimenpi-.
teekil meidän ekonomiaamme, kolv
taan" ja, viaatli (sen.johdosta) "asian
vaatimia toimenijiteitä". Hälyynnyt-tävä
seikka näiden lausuntojen suhteen
on se kun senaattori Connally
on vastuussa, että kongressi hyväksj'y
kolmannen erän Marshallin avusta,
missä Britannia on ollut suiu-in saaja
. . . — Globe and Mali.
Kirj. Leslie Morris
"Me Amerikassa olemme nyky-äaii
lähempänä kein koskaan ennen
minkään maan bktcf.ysisa.
köyhyyden voittamisena... Köyhäintalot
bävfärät keskitai^esflam-me..
Me emme ole vielä Exarat-taneet
tavoitettamme, mutti. jos
meille annetaan tilai |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-02-07-02