Vapaus, June 16, 1949

              Ävu 2 Itoi^^ kesäk-16 p., — Thunday, June 16
M t a H e d NofT. 6tb 2917. AiitticrtMd
^ neand ctaM B M Q tof tte « M»
fOCOee 2>epwäwnt^ Otteva. mb^
ttiied tIntM «eddlr: T v e s d a y *»
'Itandaars aad Sirturdiarsliy ViVMtia
YHbUiUiK Oompuv XAd, at 100-108
.JEka 91. W ; 0Qdbiii7. Oirts Ouada.
TVattnmrnmnm Ottoa
A i l m t U i v xai^lS^nMiaB.
ikaiMlatfoD fraa flC c t e M .
oaaadaam: 1 vk. C M « tt. t JS
t k k . 2A>
ndnvaOolMa: 1 vk. 7 M « kk. tJO
SMOMia: 1 «k. UMf 6 kk. 4 «
tarvitsee Qikeiikii
: ya^idtdist||an alkami;ja yiss^eir te|>ahtuinien, jphdosta oli-
^|j[^t ilj^jkx)is;^}^^l^iinn
,^i9Staif>ll niont^vuotjt9.;keskiist^ ...
• i^ii'- Kuten muifitetaaniMV. 1847 ja 1946 toimi"alahuoneen' ja
senaatlh yhteinen IhmfsoikeHksieh ja Perusoikeuksien komi­tea,
jonka luultiin ja toivottiin laativan dikettksien lain Itiön-noksen,
ihutta''^ltä=e/tuilu^>nitään.' • '
Sen jälkeen ön' tai>ahtunut paljon sellaista mikä edelleen
korostaa oikeuksien lain tarpeellisuutta. Työväenliikkeen
,£dustajilta on kielletty pääsyoikeus Canadaan ja Canadasta
Yhdysvaltoihin. Poliittinen suvaitsemattomuus ja vaino, lak-
^colaisten joukkomittainen kapuloiminen ja vangitseminen jne
-ovat tulleet miltei jokapäiväisiksi ilmiöiksi. Ja rinnan yllä-l^
ainitun kanssa ön ilmennyt entista! iise^mmin paheellista
diskriminointia rodun ja ihonvärin takia. ;
, ^ Juuri viime viikolla ilmoitettiin, että vetoomusoikeus on
Torontossa vahvistanut aikaisemmin annetun oikeuspäätöksen
«rikä kielsi mrs. Annie Maude Noblen myymästä B^ach O'
•Pinessa' sijaitsevan huvilansa Bernard Wolfille — londonilaiT
selle liikemiehelle — sen syyn vuoksi kun ostaja on ilmeisesti
juutalaista sukuperää ja Beach O' Pinesin huvila-alueella ei
a^aa myydä, ei vuokrata eikä ottaa vieraaksikaan ketään juuta-
-iflista, neekeriä tai muuta värillistä rotua olevaa ihmistä.
• Jos vetoomusoikeus voi vahvistaa tällaisen hitlerimäisen
rotudiskriminoinnih, niin se voi johtaa siihen, että vähän ajan
;,kuluttua ilmaantuu alueita, ehkä kaupunkeja ja maakimtia-
;;kin, joista karkoitetaan kaikki ei-arjalaiset — juutalaiset, kii-
;|nalaiset, slaavilaiset, suomalaiset jne. Juuri tällaisen diskri-
-minoinnin välttämiseksi, kansanjoukkojen demokraattisten
oikeuksien takaamiseksi heidän poliittisiin tai uskonnollisiin
'i mielipiteisiinsä, rotuunsa tai ihonväriinsä katsomatta, Cana-dassa
tarvitaan välttämättä oikeuksien laki.
Mikään oikeuksien laki — eikä mikään laki sellaisenaan
voi taata kenenkään oikeuksia, mutta se antaisi lakivoimai-
! sen takeen näiden oikeuksien loukkaamattomuudesta ja dis-
;kriminoinnin uhriksi joutuville henkilöille, ryhiiiille ja jär­jestöille
tilaisuuden taistella näiden oikeuksien puolesta.
' : ^ Ja vastauksena vallanpitäjien verukkeisiin, ett^ Canadan
erustuslaki (BNA) eistääkansallisen oikeuksien lain laatimi-n
ja hyväksymisen, Toronton Siviilivapauksien unio esitti
\o vuosi sitten seuraavan pätevän* vastaväitteen: "Me vastus-amme
sitä ehdotusta Ittt仫liu'k4iewvlain perustuslaillisuus-
Icysymys alistetaan Canadan ylioikeuden iratkaistavaksi. Kunj •
' tansapj>yya)f^ltay^i., l^pyraxf,eiofe^iI% s^^^^
ien laki BfjAffi ^puitteisiin^ yam siitä»! iw:jtfitse<^ '^a «^^tyaako
i^anadan kansa sitä. Seuraava itbimenpidci.onihMboleh^^
sttä pe^SiUfite^iiA<iirehdäsin'tarpeeUise$ muut6kset;f^.
Näirf ^'i^äMm^ud^sa;^^^^ pfe*rAistiidJiit ibVät'ihmis­en
tekemiä ihaapisiäövartan jaikia.Ähipisy^^ ja vel­vollisuus
muuttaa ne tilanteiden vaatimusten mukaisesti. Kai-
Kilta ehdokkailta !dlfel>K<aadHtaY^lujaavw*;^tt^ sotavehkeilyjen
a taaijJiUmtlVspn rynnistyksen asemesta,i^e ov^t ;vaUtuiksi tul-uaan
Valmiit kannattamaan oikeuksien lakia. '
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ
Vume tUstaioa täytti mrs. Id» Tjrn-
JU» Bointulassa B. C. 80 vuotta, lei­vän
sankari on siirtynyt So^ntulaan
Kalevan Kansan aikana ja on kuu­lunut
saarella vaikuttaneisiin iyöväen-järjestöihin.
Hän on vielä, erittäin
pirteä Ja lehtiemme kautta aikaansa
seuraava vanhus. Onnittelemme! -
:n
Sudl«ttr:na* Jnuri pidatypn CSJm 17. rittfatatiVnlrniitiaMi
laluSft pXtökae^l |« attimiaielniat kMnnomtmt JärjaatoaMna
ItalUda Jiaeniä^ Vapaiiden i«irf i» ^.»a^a^f^f j^in,^
Mitä muut sanovat
Uusia näköaloja ja muotoja
; Viikon vaihteessa täällä pidetty CSJ:n 17, edustajakokous
^oli uusia näköaloja ja -mahdollisuuksia avaava, sekä kaikin
* puolin rakentava ja innostava kokous, jonka tuloksena voi-
• daan odottaa Järjestömme voimakasta kasvua maanmiestem-
: me kulttuuriharrastusten yhteiseksi hyväksi.
; Tärkeimpinä seikkoina kokouksen työn tuloksista näkyy
^^kansallisuus- ja nuorisokysymyksen, jos ei vallan uusi, niin
: kuitenkin entistä selveipp| määrittely ja, eräiden pintapuolis-
-ten käsitteiden hylkääminen Järjestömme^ olemuksen ja tar-
»koituksen suhteen, sekä Järjestömme horjumaton kanta de-mokratian,
rauhan ja edistyksen puolesta,
t Kansallisuus- jänuorisokysyinysten ratkaisu; mitkä kul-
; kevät käsikädessä, on käytännöllisesti katsoen tämä: Järjes­tömme
omaksuu "helppojen patenttilääkkeiden asemesta"
^ tehtäväkseen vaikean työn aseistaa nuoren polven siten, että
V se voi arvokkaita kulttuuriperinteitään vaalien ja Canadan
'todellisina patriootteina antaa, oman panoksensa nousevan
' j a kehittyvän Canadan kansallisen kulttuurin hyväksi ja siten
kohdata muut canadalaiset tasa-arvoisuuden pohjalla. Edus-
' t^jakokous hylkäsi ajatuksen sellaisten ''itsenäisten" nuoriso-
; järjestöjen perustamisajatuksen, jotka muodostuisivat kilpai-
: leviksi järjestöiksi urheiluliitollemme ja auttaisivat samalla
: omankin Järjestömme heikkenemistä (kun nouseva sukupolvi
• pidettäisiin siitä ulkona). Tällaisten "helppojen ratkaisujen"
•; asemesta edustajakokous totesi aivan oikein, että entistä lä-
. heisempi yhtenäisyys ja yhteistoiminta eri järjestöjemme vä-
' Iillä on edistymisen perusehto niille kaikille, sillä ne ovat kan-
' natuksen puolesta jne. riippuvaisia samoista lähteistä. Siksi
; edustajakokous viitoitti päättävästi yhtenäisyyden tien ja teki
^kauaskantoisia-päätöksiä jotka vähitellen mutta varmasti
f muuttavat koko Järjestömme olemuksen siten, että se voi
) vetää puoleensa kaikki n.s: ei-urheilevat nuoret miehet ja
naiset,"jotka'ö^at en^m^än kiintyneet näyttämötyöhön, musi-i
kaaliseen ,iif^rrastuk^e^ri ja.,kulttuuripoliittiseen toimintaan
] yleensä. Tämä edustajakokoijis avasi kaikki ayet tälle (luorelle
T polvelle — viittoitti tien Järjestömme nuorentaraiseksi -r- ja
; se vaikuttaa varmasti myönteisellä tavalla maanmiestemme
I elämääh yleeiifea. '
V Toinen tärkeä saavutus oli se, että edustajakokous vii-
^ toitti yleisen linjan minkä perusteella Järjestöstämme tulee
; yhteisen joukkotahdon tulkki kaikille oikeamielisille maan-
: miehillemme jotka puolustavat demokraattista- elämäntapaa
l ja kallista rauhan asiaa, sekä paheellisten ryhmäriitojen ase-
•• mesta edistyksellistä yhtenäisyyttä.
Edustajat voivat olla vakuuttuneita siitä, että heidän työn-
• sä tulokset avaavat uusia näköaloja ja uusia mahdollisuuksia
) työväen kulttuuritoiminnan hyväksi. Mutta parhaatkin pää-
: tökset ja suunnitelmat tulevat eläviksi ja vaikuttaviksi vasta
sitten kun niitä ryhdytään soveltamaan käytäntöön. Siksi
: olisi huolella tutkittava edustajakokouksen päätöksiä ja suun-nitelknia
siten, että Voidaan omaksua niiden syvällisin sisältö
• yleiseksi toiminnan ohjeeksi ja täten varustuncina ryhtyä
toteuttamaan niitä.
Suoxnen hallituksen vaihdosta puhur
essaan kplcomusta Aamuiel^ti kaavai­le
J{» Euurpääozpaii "kokonaisratkai­sua"
Jonka-hyväksi,Fagerholmin kol­mannen
tien kulkiurit ovat toimineet.
Mutta kokoomusta peloittaa sen oma
varjo ja niinpä Aamulehti kirjoittaa:
"Mutta Jos hallitus kaatuu. <ai tilaUe
tietenkin saatava uusi. Lähinnä aja­teltava
olisi porvarillinen Jcokoomus-hallitus,
joka ryhtyisi kokonaisrat-kaisuaslassa
sanoista tekoihin Ja to­teuttaisi
talouspiirejä edustavan oppo­sition
monen vuoden aikana esittämät
toivomukset. Epäilemättä porvarilli­sissa
puolueissa olisi tähän tehtävään
pystyviä voimia. • Sitä vastoin «n suu­resti
epäiltävää, kuinka menestyksel­lisesti
tällainen hallitus pystyisi hoi­tamaan
työmarkkinapolitiikkaa, Jonka
alalla _ sosialidemokraatit Ja kommu­nistit
yhdessä olisivat vastassa. Sen
pieninkin erehdys selitettäisiin "kau­heaksi
kapitalistiseksi -salajuoneksi'
työväen elinehtoja vastaan Ja samana
suuntaista agitaatiota harjoitettaisiin
tietysti poliittisissakin kysymyksissä.
Lisäksi on epäiltävää, missä määrin
sosiialidemokraatit pystyisivät suojaa
maan vasemman sivustansa kommu­nistien
solutukselta. Porvarillinen ko­koomushallitus,
niin suotava kuin se
monissa suhteissa olisikin, Jyrkentäisi
Ja syventäisi ristiriitoja ainakin tätä
nykyä. Tämä on pessimistinen näke­mys,
mutta se vastannee todellisuut­ta."
MAURI ON TYONSA TEHNYT.
MAURI SAA NYT MENN X
Helsingistä tiedoltet^ti,'että Sito-m£
h ^itilli^'t(eii sosiälidemökraiittien
hallitus. :l 6n' saaftii- vikäari^ä ki-lii
s i n . . . Tähän saakka mll£el kaikki
nelj
luet
ta nyt niiden puhen^ehet tselittäyä
xujjun saaKKa mutei Kaimu
nyt niiden puhen^e
"HEDELMfsMN P U U " * - ' —
' • bäriaaän '"'^6m^Mk-' J f i H Ä
eämh -rf^ä ¥dliitfiiaicok«us' (in 'M
ohi Jä iäUdaah rnvm MixltlititfAii ^etl
; JÄikä/sö'iAi. i ^ V ä sfe^^
jmaah asiain järi^^t^iiry^ ja toMin-'
ii&^n:,': '• fiiköhän' rivt - vteiäiclh 'säädä
Kohokkaan tfirttfelmHiiile-p^
lemme sellaista Innostusti/Mikä niil­le
antaa kasvavan väuhdltt. Meistä
tuntuu, että nyt siinä tienhaarassa ol­laan
— Juuri kerrotun hyvän kokouk­sen
ansiosta . . . — Liekki.
Juhannusjuhla
Tarmolassa
Toronto. — CSJ:n Toronton osas­ton
kesänviettopaikalla, Tarmolassa,
vietetääh LPP:n suomalaisen klubin
Järjestämänä juhannusjuhlaa tk. 25—
26 päivinä. Juhlatoimikunta on noin
kahden kuukauden ajan tehnyt jär­jestelyjä
saadakseen tuon synnyin­maamme
kansallisen juhlan muodos­tumaan
suurjuhlaksi suomalaisten
keskuudessa täälläkin; Tarmola on­kin
luonnon puolesta paljon Suomen
kaltaista. On kyllä totta että emme
voi juhannusjuhlaamme viettää täällä
valoisan yön ihanuudessa, kuten syn­nyinmaassamme.
Korvaukseksi on
juhlatoimikunta järjestänyt lauantai-illan
tanssien ajaksi kirkkaat väriva­lot
tanssilavalle, ilotulituksen kentälle
ja kaiken kukkuraksi juhannuskokon,
jonka loimu loistaa illan hämäryy­dessä
miltei vielä ihanammin kuin
päivänvalossa. Näitten järjestelyjen
avulla toivomme tilaisuuden muodos­tuvan
sellaiseksi, että siellä viihtyy
vanhempikin väki tanssivan nuorison
lisäksi. Juhlatatissit tietenkin alka­vat
vasta illalla, mutta Tarmolan
isäntä- ja emäntäväkl toivovat jo i l ­lallista
tarjoillessaan näkevänsä sata­lukuisen
juhannusjuhlavieraiden jou­kon
olevan Tarmolan vieraana.
Sunnuntaina on monipuolinen oh­jelma,
jossa on sekä henkisen että
fyyskulttuurin esityksiä. Ohjelmaan
osallistuvat Yrityksen parhaat valio­joukot,
niin miehet kuin naisetkin,
osaston kuoro, soitt^unta. On myös­kin,
yksinlaulua, duettoja Jne.
Monipuolisen ohjelpan yksityiskoh­dat
näette ilmoituksesta.
Viettäkäämme kansallista suvijuh­laamme
joukkojuhlana Tarmolassa.
Tervetuloa läheltä Ja kaukaa.—J. L
edufiajakokouloen kaikki iärkeinunät pääJtöloieL
Kamppailu iauhw p
Kysymys rauhasta.tai sodasta on tämän hetken tärkein ky­symys.
Valtaluokka, jonkaTkäyt€!ftavänä ovattkäikki julkisuus-^
välineet; kuten radiOj sanomalehd^tio, jne. käy voimakaista agi-tatsionia
uskottaakseen; kSah^alle, • että sota äskeistä liittolais­tamme
NeuvostoUittoäj^ Ön kier­tämätön,
ja että meidän .on sen varialta varustauduttuva mitä
kiireellisimmin.: Samanaikaisesti iätä varustatitumista toteu­tetaan
käytännöllisesti halUtuksen toimea käyttämällä rauhan
aikana ennenktiiilumattönian suuria summia' akelstuK^ri ja
muihin varusteluihin varoja, jotka kiskotaan kansalta veroina.
Mutta varsinainen kansa, joka joutuu tappelemaan kaikki
sodat, kokemaan niiden kauhut ja maksamaan niiden aiheutta-mattamat
suunnattomat aineelliset kustannukset, muistaa vielä
äskeisen sodan kauhut eikä ole niinkään helposti voitettavissa
sodan kannattajaksi kaikesta sodanlietsojien propagandasta huo­limatta.
Ja edistysmielisemmäfe kansanainekset ja varsinkin
valveutunut työväestö vaatii rauhaa'ja kerää voimiaan taiste­luun
sen puolesta. .
Meidän järjestömme on aina tuominnut imperialistiset
ryöstösodat.' Me käsitänlnie, että sota nykyisessä vaiheessa ei
ole kiertämätön, että maailman, käiisat voivat järjestää keskinäi­set
suhteensa rauhallista tietä ja elää soVussä toistensa kanssa.
Uskollisena tä|le periaatteelleen on Järjestömme osallistunut
taisteluun, nykyistäkin sodan vaaraa Vastaan. Mutta'käsittäen
tilanteen tässä suhteessa kärjistyvän jatkuvasti ja sodanvaaran
käyvän yhä läheisemmäksi, kutsuu tämä eduistajakokous koko
Järjestöä, sen osastoja, jäsenistöä ja kannattajapiiriä entistä voi­makkaampaan
taisteluun rauhan puolesta, osana Canadan :r9U-haarakastavan
kansan yhteisestä taistelusta rauhan puolesta.
Taistelu rauhan puolesta on kaikkieA edistyksen voimien tärkein
tehtävä tällä hetkellä, siksi kaikki meidänkin Järjestömme eri­laiset
toimintamuodot tulee järjestää edistämään tätä yhteistä
kamppailua rauhan puolesta.
Tämä karnppailu tarjoaa meille myöskin mahdollisuuden
yhteistoiminnan kehittämiseen "toisinajattelevien" canadansuo-malaisten
kanssa. Heidän keskuudessaan on epäilemättä monia
rehellisiä rauhan ystäviä, jotka seuraavat sodanlietsojia vain
siksi, että heidät on saatu uskomaan aseistautumisen välttämät­tömyyteen
rauhan ehtona. Tällaisille- harhaanjohdetuille ihmi­sille
on näitä asioita »selop>ettava' jatkuvasti ja kärsivällisesti,
osoitettava: heille;' että aseistautumiheil',' kaikdnteiset sotäliitot
jd mtiut vhftisteltif-Väili' jouduttavat «uiidöilja*^htlstä ^irvittä-yäi|
oiÄäÄ;;iteri pyrittävä Jvöittämaan^heiäfit rau*
fii|>,rjn!l^a;a^^^
kädessä iideo.logi^ila, rii^tam^Uä^ ise i^-^^j^iu£^'kaik)d4i ihmisten
Uti . harhaaatjohtajiai• vastaan^ilerist^äfeöftimelHeidät --Joukoista'^ja;
lu^-tl voittäftköötohie joukot'rauhan''rirttäiriaajftf.J ^
ty»a,.Kmitä; inäyttgUjIi,^^^ ,l^iilaJÄimihfe, *itttfäjÖÄie^jrfiimuiit
kulttuurityöft tekijämme ovat^k^l^Öfe^-tÖfälimäl^^^
poliittista ^ ^ t o ä varsinaisep IciättUuripomttis^i^^^
ptu>]elta. Mutta varsinaisen loilttauritoinunten^^^^^^t^^ yoi-daan
osallistua taisteluun t^nt^^t^^lj^^vari^^^ t|jh%y^^
mokraatfistesi oikeuksien puolesta, sotavd^lf^iyä' v a ^^
mutta tämä ei suinkaan tee kulttuurijärjestöä noiksakään apu­järjestöksi
sen paremmin kuin teollisuusunio tulee poliittisekä
puolueeksi jos se tukee vaalitaistelussa jotakin työväen ^do-kasta.
•
Nykytilanteessa oa kaikkien kulttuurityön tekijäin käy^vä
aatteellistal taistelua, sillä me emme elä ^hjiössä ja "p^J^sta
maailmasta"'eristettyiiaä, vaan osana siitäl
taistelu kulttuuririhtamaila ori sitäkin tärkeämpää j^uri nyt jol­loin
taiteeh ja tieteen kaikki välineet on mobilisoitu taisteluun
työväenliikettä, rauhan'asiaa ja yleensä yhtebkunnällista edis­tystä
vastaian. Jos avaamme milloin hyvänsä esim. radloHine;
niin tavdlKseri "saippuaohjelman" yhteydessä tulee jatkuvasti
mieltä masentaVia lausimtoja Yhdysvaltain dollarikulttuurin,
Marshallin avun ja Atlantin paktin puolesta, sekä sosialismia,
kommunismia ja yleensä kaikenlaista edistystä vastaan. Kult­tuuririntamalla
on siis käynnissä kiihkeä taistelu aatteiden vä­lillä,
edistyksen ja taantumuksen, sodan ja rauhan aatteiden
välillä.
Tämä on se varsinainen taistelutanner mihin mei<dä.n Järjes­tömme
kalkeissa vaatljnattomuudessaan voi osallistua ja mihin
sen tuleekin osallistua. ÄStt^ellinen taistelu kulttuuririntamalla
ei liioin ole mitään sanasaivartelua, sillä sen tehtävänä on vastus­taa,
hävittää ja kitkeä pois väkivaltainen kängsteri-ihannoiÄti,
kaiken maailman "rautaesirippuelokuvien" ja muiden saman­laisten
lokäviemäriaatteiden pohjalle perustuvien "kulttuuri­tuotteiden"
vaikutus ja kannatus, millä nyt tuetaan lahoavaa
kapitalismia.
Tämän aatteellisen, kaikkisisältävän kulttuuritaistelun yh­teydessä
Järjestömme edessä oh kaksipuolinen ongelma: Me itse
olemme jatkuvasti porvariston ideologisen hyökkäyksen koh­teena.
Siksi on jatkuvasti taisteltava porvarillisen kulttuuri-hapatuksen
vaikutusta vastaan omassa itsessämme, että voimme
yksilöinä ja järjestönä menestyksellisesti taistella porvarillista,
rappeutuvaa, mutta rahan voimalla vielä voimakkaasti vaikut­tavaa
kulttuurisumutusta vastaan.
Jatkuvassa kulttuuritoiminnassa olisi myös pyrittävä pois
sattumanvaraisuudesta ja parempaan suunnitelmallisuuteen.
Heti toimintakauden alussa olisi kiinnitettävä paikallisesti ja
kansallisesti huomiota tuleviin tilaisuuksien kansallisten kiilt-tuuriperinteidemme
— Suomen itsenäisyyspäivän, Kalevala-päir
vän jne. sekä canadalaisten ja työväen kansainvälisten merkki­päivien
huomioimiseen jne. Kaikista vastuksista huolimatta on
pyrittävä saamaan suomenkielisiä kaitafilmejä ja uutta kirjalli­suutta
osastojemme kirjastoihin.
i-SITÄ
NeiU:-"Voitteko anu.,
neen ja kylvyn?"
•nskimles: "Minä voin
Imoneen. n°iti, mutta aöä
kyhettää teitä."
* • • .
LASKENTOA
. Myymämies: "Jos ostatte,
lan. niin minä takaan; «ttj -
nuolet lämmitvG
Asiakas: "Sepä nral
Jtaksi hellaa, £ääst4äkseai ^
mityskus^annukseL."
^ NOUSEE JA LASStt
r I ?^ttt:vjoHifco pannut se" -
nainen aina alentaa ääntään
pyytää Jotain?- . . _
Kassu: "Joo ja koiottaa'»,
jos el saa pyytämäänsä."
• • .
KYSYMYS PAIKAlUtt
Näin vaaliaikana kerrotjUB
jakin. Yksi sellainen on
Johtajastamme":
Eversti Drew vaalipuheissa
neliä: "Eräänä aamuna minä
sin ylöjnoustessani olevan
mies."
. Ääni yleisön joukosta:
asia ole siten, herra Drew,eMä'
sitte olevanne kuuluisa jäätte
sitte?"
.Näytt^ötyö on pllift ja,on edelleenkin Järjestömme kultr
tuuj:ito^^inn«ui. runkona ja sil^^ on tätä tärkeätä toimintahaaraa
jiuo^ella, , ynip(iä?;ryk^ellä vaalittava, j. l^ä^yttämöjen ohjelrrjisto
tm ijf^atav£^.sis,ältönsä puolesta mosnipuölisiemiTi^ksJi s^^^
^\U,ee, af^ypkkaaksi ja opettayiäksi samalla kuin,se on.ilahduttajä
j^,,jyii;^jjiJ5täj^kjn,Järjps^töri Jlfe^Ukseh • sietää myös kokeilla
T<)routon osaston ehdotusta näytelmien' vaUhhan h^lpottämi-
Jär jestöpnir^^ J^set^ pVät äViftäneÖt- ömfäii'{)äiiötöfelisa
v^taipekiiyyän-Caqa^^^
sä on Järjestömme kulttuuritoirtiiiinäri^ syvälliäirt 'fherkitys' - ja
suurinansio. ' • . ; oi :s
Samalla tämä edustajakokous kiinnittää huomiota siihen,
että Järjestömme tarkoitus ei suinkaan ole ryhtyä laakereilleen
lepäämään, vaan työskennellä entistä päättävämmin täkäläisten
maanmiestemme kulttuurlvaatimusten tyydyttämiseksi ja kult­tuurityömme
laadun parantamiseksi.
KULTlrUURITYÖN TÄRKEYS
Edustajakokouksen valmistavan keskusteluh yhteydessä
esiintulleiden seikkojen vuoksi tämä 17. edustajakokous kiinnit­tää
huomiota myös siihen, että Järjestömme ei voi olla, eikä se
saa tulla miksikään "apujärjestöksi", vaan se on itsenäinen työ­väen
Valistus- ja kulttuurijärjestö. , Puheet ja vihjauksetkin
Järjestömme-itsenäisen roolin alistamisesta jonkin "taistelujär-jestön
apujärjestön" aseinaan on väärää radikaalisuutta, mikä ei
voi muuta kuin luuduttaa ja näivetyttää Järjestömme pelkäksi
rahankeräyslaitokseksr. Siksi tämä "apujärjestö"-ajatus on hyl­jättävä.
Meidän Järjestömme on itse ja sen täytyy olla kulttuu­ripoliittinen
taistelujärjestö, sillä jos luokkataistelun "sisältöä"
on etsittävät järjestöllemme kulttuuritoiminnan ulkopuolelta,
niin silloin meidän täytyy myöntää, että taide ja kulttuuri on
sittenkin "puolueetonta". Kun näin ei kuitenkaan ole, silloin on
myös selvää, että työväen kulttuurijärjestön ei tarvitse hakea
HARRASTI PUHTADIH
Äiti: "Sinä olet erittäin .
ta harrastava poika. Jim, kuBp
tänyt appelsiinin Icuoria bus^
tialle. Mihin sinä ne panlijfi
Jim: "Sujautin ne edessäni'"
•miehen taskuun." •
• * • •
STRATEGUA
"Millä ihmeellä sinä sait -
estämään kanansa tulemaa»
tarhaasi? Nehän olivat slsia
"Yksinkertaisella tempulla,
sinan munia ja piilotin ne]
nl. Sitten pidin varani, että
näki ja hain munat pois."
• • • • ' • '
LOOGU.LISiA
Opettaja yritti kerran anta
kalle Pähkinän purtavaksi Hia
seuraavan kysymyksen:
rajoittaa idässä Atlanti, iänn&si
ni meri, pohjoisessa-^ada^ji
Iässä Meksiko.' Kulnlca'vaiilii
olen?" 1 r. j
Koko iubkka oli liljaa, ti'
eräs pieni poika noifceeylöJji
"Te ölettei,^ yjuo4eii,vai}l^"
"Aivan ;, Rikein!', , sft^j.
"^Mutta miten sin«:atvaat'Ha?'
"Se oli Kelljpo arvata,
jfeli. joka on puoHpöhlö ja
MUSIKAAIilltEk TOIMJNTA
jicx! oNyt kun pitkän ja Ifeajankeslmstelunperusteella tUli lopuili-
^eksi^äätökseksi se; että soitto- ja[ laulujuhlat pidetään v^m jbka;
' tVöiirni eä nn:: (vnumocsii ,'' rovnn 'mm^yrnöos 4t'i{'u,>tkmac^s4t'<i, lwy>ä4ra>d^{iit4t'ra.<y>an , oett^ -t^äi .n..ätiii.^d..e.—n a-'r..yiio^J|ui.lhJ-''
hiemme taiteellinen >ja aattieellinen taso saadaan^ entistes^an
nousemaan;' Nyt on enemmän aikaa sopivanVohjelmi^on; väitl^r;
somista ja haifoittelemista varten. Onnistumisen ehtona on se,
että nostamnle tähtäimemme niahdollisimman ylös ja toimimme
päättävästi itse omaksumiemme tavoitteiden hyväksi. Tässä
voimia kysyvässä työssä kuorojen ja muiden musikaalisten or­gaanien
kannattaa osallistua paikallisiin musiikkikilpailuihin ja
samalla myös muiden canadalaisten toimesta järjestettäviin työ­väen,
kulttuurijuhliin. Mikäli laulu- ja soittojuhlia järjestävät
komiteat ja osastot näkevät mahdolliseksi Järjestömme laulu- ja
soittojuhlia on myös pyrittävä edelleen kehittämään siten, että
ne voivat ye^tää toimintapiiriinsä entistä suiirenunat joukot, ja
että ne innostaisivat musikaalisten orgaaniemme lisäksi yksityi­siä
kulttuuri-ihmisiä entistä suurenipiih ponnisteluihin. Erikoi­nen
huomio on annettava sille, että ensi vuonna pidettävä laulu­ja
soittojuhla onnistuu hyvin.
OPISKELXJTYÖ
Järjestömme lujuus — ja sen kulttuuritoiminnankin menes­tys
riippuu suuressa määrässä järjestetyn opiskelutyön ja yksilö-jäsenten
itseopiskelun määrästä ja laadusta. Siksi tämä edus­tajakokous
kehoittaa koko Järjestö^ ponnistelemaan opiskelu-työn
ja kerhotoiminnan hyväksi ja suosittelee tpk:lle tämän
toiminnan edistämiseksi n.s. lentävien kurssien järjestämistä si­ten,
että lähetetään kurssien ohjaaja muutantaksi päiväksi "vii-
" (Jatkuu 3. sivuUa)
», .> «1» .........
HYVIN HUONOSTI
"Lääkäri: "No, miten voitt«
aamuna?'*- ]
l ^ ^ i l a s : v l n huonosti, iiyvia;
«c^J^hipfi. En ole edes
s;födä mitään niistä ruoista,
'kielsitte Sninun' syönastä^ i
. * . • • .*.
LUONNON LÄÄKE
Farmari-Antti halusi
farmtrakennuksensa ja meni aä
ten kaupungissa olevaan
mistoon.
"Minkälaiset palosuojelulaittat
dän kylässänne ovat?" kysyi
tusmies.
"Siellä sataa hyvin usein",
farmari.
Pettynyt 101. synty­mäpäivänään
Portland, Ore. — William L l
oli 101 syntymäpä! vänänä byra
tynyt. "Minä toivoin, että j *
keaa talossa viskypullon kansa,
ta ketään ei tullut", valitti bfc
"Minulla ei tahdo olla enii
kevereita", jatkoi w;ii va»
"Kun minä joskus, juttelen
mille, kuinka asiat olivat miiffl
Tuudessani, nauravat he ja
että mhiun päässäni on jotain
Leijonat farmarien
kiusana
Salisbnry, Etelä-RbodesU. — Leijo­nat
ovat useita kertoja tehneet reit-tauksen
tämän ympäristön farmeille.
Leijonia on nähty seitsemän mailin
päässä tästä j kaupungistakin. Met­sästäjiä
on lähetetty etsimään leijo­nia.
Sodboryasa Tiikon vaifafteessa pide­tyn
• CSJ:n 17. ednstajakokoaksen
o^nottajisfa oU ainoastaan yksi, fofca
oli mukana v. 1911 Port Arthurissa
pidetyssä Järjestön perustavassa ko-kouksessa
Ja sen jälkeen samassa k M -
poncissa 1914 pidetyssä ensimmäises­sä
edostajakokooksessa. Hän on a>-
tinen hiilenkaivaja Emil WUen. jok»
on aina oUn|t aktiivisesti mokana €78-
J:n toiminnassa, ollen ?««ijtana nuds-sakiB
edastajakokonksisisa. Wilen-iai-mi
1932 myösldn lehtonine talo«8eii-hoitajana
Ja on. Tiime aikoina " ^ i ^ -
kenndlyt B. C. poataTSuataotaiuMsn.
PÄIVÄN PAKINA
Kiinan taantumulaen koelaboratorio
^ kiinan taantiimukselUset ovat ryh­tyneet
uuteen puuhaan — mallidemO^
Kraiian perustaSttlsfekst - Formosaan.
Säätilaan hätlran sxiurenmoasta osasta
Kiinan- maata, aikovat /nämäc taan-ti}
muks«Q edustajat asettua xisrt Pörr
mosan saaren asukkaiden niskoille Ja
t>erustaa ''demokratian^, mikä sane­l
i Formösan köyhille asUkkBille, et­t
ä "teidän on nyt ryhdyttävä elät-tlmään
meitä ja am perustamme It­sellemme
demokratian".
Ponnosa on saari, jonka. Kiina me­netti
Japanille V. 1895. Kairon julis­tuksella
V. 1943 Kiina sai sen takai­sin
ja kahta vuotta myöhemmin Chi-ang
Kai-shekin joukot miehittivät
sen. Saarella, jonka pääelinkeinona
on riisin, teen Ja kamfertln tuotanto,
vaikka tuotanto on hyvin pieni, on
asukkaita 7,250.900.
Saari oli puoli vuosisataa japanilais­ten
ikeen alla Ja nyt se joutuu taas
Kiinan-taantumuksellisten "demokra­tian"
kokeilukentäksL Jokainen voi
arvata, minkftlaisfeksi kansan olot siel­lä
muodostuvat.
Mutta vielä on olemassa sellainen
seikka, että Jai»nih rauhansopimus­ta
liittolaisten kanssa ei ole vielä alle­kirjoitettu
Ja' kaikesta päättäen KU-nan
taantumushallitus ei ole allekir­joittamassa
tätä rauhansopimusta.
Sen allekirjoittaa Kiinan Kansanhal­litus
ja silloin Förmosa myöskin kuu­luu
bsatia vapaaseen Kiinaan.
OUsi ikävä* Jiittu.. jos taantumus-aindcest
saisivat juuri perustetukä
"tnanidemokTatiansa" ja ICiinan kan­sanhallitus
ali^irjoittaisi rauhansopi­muksen
Japanin kanssa, niin mihin
sitten ^irrettäiäin tämä taantumuk­sellisten
"demokratian laboratorio"
Formosasta? Mistä sitten löytyisi t i ­laa
"Kiinan mallidemokratialle"?
No. eihän sitä tarvitse suotta h ä ­täillä,
kyllä kai setä Sämi pitää huo­len
Ja sitä "manidemolcratian" turva­paikkaa
kai madame Chiang Kai-shdc
on Jo valmisteinassa Amerikassa, Jon­ne
J<ddn' pfttvfr «itten saapui myöskin
"muutaman kuukauden" vierailtdte
yksi Klinatt iaiintaronitogfi tukipylväs,
Chlangr Kai-shdkin lanko Soong. K u ­ka
tietää, kuinka (nonta muuta kiina­laista
ponssaria on Jo setä Samin —
tai paremminkin Trumänin turvissa.
Kiinan taantumukselliset sanovat,
että "Formosa on meidän, meidän la-boratoriqmine.
missä me kokeilemme
demoimtialla". Saamme kuitenkin
olla vannat siitä, että näiden herrojen
l^okeilukenua muodostuu taakaksi
Formosan kansalle, aivan samalla ta­valla
kuin Hitlerin/^ Mussolinin ko-keUema
"demokratia"^ joutui Saksan
Ja Italian kansoille. Sensijaan, että
mainituista'maista'olisi muodostunut
todella niiden kanst^e cmnellisla mai­ta,
niistä muodostui keskitysleirien,
ihmisten vainoamisten majta.lniikä
^n aina ominaista taantuifia^:5elle.
Formosaan paomeet kiinalaiset
ponssarit uskovat, että tämä saari on
turvalSnen laboratorio". He usko­vat,
että konununistit eivät saa vaiku­tusvaltaa
siellä. Mutta eräs asian­tuntija
on eri mieltä tässä asiassa.
Kiinasta palasi. äsk«ttäin kotimaa­hansa
yhdysvaltalainen lähetyssaar­naaja
miss Maud Rustell. joka on toi­minut
25 vuotta Nuorten Naisten Kris­tillisen
Yhdis^icsen työntekijänä KU-nan
sisäoässa. Bin mihui vaikutä-mistaan
Kiinaasa Ja sanoi, että For-nusa
ei ole niinkään "turralltnen la­boratorio"
koin mitä kUnalaiset ra-liamlctoet
uskovat Hän «anoi Fbr-mosan
oleviut "tulvillaan punaisia ^e-sejä".
Sehraa idls on. etUI Jos Kiifian
Kansanarmeija vapauttaa
minkä se varmasti telcee — nlä
luonnollisesti jätä Formosaa
lotehtailijain kokeUukentäka.
senkin köyhät asukkaat pää3«*'
lisiksi siitä vapaudesta, miii
koko Kiinan kansalle.
-Miss Russell sanoi lisäksi.^
na nousee nopeammin toJin
muut sisällissoidan runteleni«
siksi, koska kiinalaiset ovat
tä j a thrtteria ilimisiä. jotka c »
rinpohjin kyllästyneet Ctm
shekin sortohallitukseen. Haa
lulEUistesa tapauksissa NKKTa
kallisosastojen tervehtinoo
Kan)^9*^eijan joukkoja. j<w»
' i » u t«^paikkakuntia taant
Uimori alaisuudesta. Nämä
^ v ä t heti yhteistoimintaan
nistien Icanssa.
Kiinan kansa ja monet:
johtajat ovat lialukkaita n-^
vanhan hallituksen uuteen, s»»
Russell. siUä uusi hallinto _
nykyaikaiste edistystä mätää
Dsmia vastaan. Poikkeuk«w
noi olevan Kiinan ro
I^i^ian Ja eräiden mui«l«n
kojen edustajat _
Bainan kansa on matkani»
määrää koho, jota niui*»^
kannt kulkevat, vaikkakin»^
ka 4m Kt*n^'°^ nopeamp» •
alla. Jto«t?. samaan
kuUetaan kalkkifllla. -