Vapaus, January 4, 1949

              ^ Sivu 2 Tiistama, tammikuun 4 p. — Tuesday, Jan. 4
mmm r;
Telcplunet: PnrtnrM O M «-«M.'
EäittirUd otaot*-4aa, mmm
addriess BoK flV. '6iuIbiii3r/'4]iBnm.
tsblf Khed Nov. 6tb 1917. Aotbbzlzed
rMMoand dass xnall by the Post
^Qce^, ISiqpartxueDt, Ottaint. Pub-liafciM
j U im Tuesday8,
rrb#iSB^ 'läid Satordays by V i^us
PuvNäiiv öoxopfloy i<td, at ipo*ifle
SbD St. W., Sudbury, Canada.
Translatlon ftee pf chaxge.
TXLAUeBlNMAT:
Canadassa: 1 vk. 9M9kk.3SS
' 3 kSi. 2 i»
Ybdysvallolaa: 1 vk. T4Q 0 IdL 3^
Suomessa: 1 vk. 7Ä) 6 kk.
Mitä muut iuuiovat
Kim.
yuodai tpiv<)mii«
UuddJe vuodelle lähdettäessä lehtemme Vapaus liittyy kaikkiin
niihin tavailtiin ihmisiin, jotka -toivovat uudelta vuodelta parempaa
ja onnellisempaa elämää. -
Mutta parhaatkin toivomukset ovat ainoastaan toivomukaa,
joille tulee, merkitystä vain sikäli kuin niiden toteuttamisen hyväksi
toimitaan ja taistellaan. Tässä mielessä meidän toivomusterame
jiuettelon ensimmäisellä ja tärkeimmällä paikalla oti halu edelleen
parantaa ja elävöittää Vapauden sisältöä. Kuluneen vuoden aikana
Vapaus sai paljon enemmän kiitosta ja tunnustusta kuin moitteita
ja arvostelua. Sitä on pidettävä hyvänä ja rohkaisevana merkkinä.
•Mutta pJeni mehestys ei saa juovuttaa Vapauden väkeä. On omak­suttava
tinkimättä se kanta, että parantamisen varaa on paljon jä ar-
^ motta paljastettava heikkoudet ja virheet, sillä vaikeammatkin esteet
on raivattava pois edistyksen tieltä. Myönnettäköön vielä sekin, että
varattomana pikkulehtena tapaus kut/en muutkin työväenlehdet
— kohtaa voittamattomia teknillisiä esteitä ja vaikeuksia suurlehtiin
verraten. (Ei voida hankkia ja ylläpitää ajanmukaista kuv^alve-lua,
eikä lähettää omia kirjeenvaihtajia tärkeitä tapahtumia seuraa­maan
paikan päältä, jne.) Mutta jos lehden toimitu.s ja johtokunta,
sekä kirjeenvaihtajat, asiaipiehet ja koko lukijakuntalpuhaTtäv^t yh­teen
hiileen, jos ei luoteta laiskuuteen ja lyöväenliifckeel|e v^ralfeeen
omavaraisuuteen, eikä "levätä laakereilla", vaan toimitaan päättävästi
ja johdonmukaisesti, niin me voimme huomattavasti parantaa leh­teämme,
pitäkäämme siis Vapauden sisällön parantamista nyt alka-
. ....jlieen vuoden kaikkein tärkeimpänä tehtävänä!
r Vapaus ei suinkaan ole, eikä saa olla tarkoitus itsessään- ^IHä
^- hyötyä olisi siitä, vaikka meillä olisi ••teknillisesti" vaikka kuinka "Jhy-p
vä" lehti, jos se olisi huonolla asialla tai jos sen "hyv^s" ei palvelisi
lukijakuntaansa ja edesauttaisi maanmiestemme yhteisiä ja myös
r yksityisiä pyrkimyksiä yhteiseksi hyväksi?
Vapaus on luonnollisesti tiedonvälittäjä eli peili, mistä lukija-
; kunta näkee avaran maailman ja sen tapahtumat. Samall;^ Vapaus
• on yhdysside Canadan suomalaisten työläisten, farmarien ja liike-
': miesten välillä. Tämän lisäksi Vapaus on ja täytyy olla gse eli
^ välikappale, jonka avulla ja kautta edistysmieliset maamniel|en»ine
- korotSavat kollektiivisen äänen rauhan, yhteiskunnallisen edistyksen
ja paremman rtulevaisuuden puolesta. Vapauden juuret ylettyvät
syyälle kjEnsan keskuuteen. Xoin tuhannen kansänlUrjeen ja Siatojen
yfcsllyiisluohtoisten kirjeiden kautta Vapaus imee vuosittain elin-
; voimansa kansanjoukkojen syvistä riveistä, suoran "ruohon juures-ta"
kuten sanotaan, tekee niiden avulla yhteenvedot hse elämästä
r; saatujen Kokemusten perusteella ja siten tulkitsee polttavisÄ^ päivän
f: kys3Tnyksissä lukijakuntansa tahtoa ja pyrkimystä. Tässä mielessä
r voidaan oikeutetusti sanoa, että V.apaus on yhteisesti huollettu ja
l: toimitettu kollektiivinen johtaja ja tien näyttäjä. Tässä mielessä on
helppo ymmärtää, miksi Vapaus tuomitsee lahkolaisen ryhmäkiihkoi-
; iun ja eripuraisuuden maanmiestemme keskuudessa ja pyrkii kehittä- •
l mään yhteisymmärrystä ja yhtenäisyyttä edistyksen hyv&^sl. Jtturi
• tällaisen yhteisymmärryLsen saavuttamisen >yvaksi Vapaus supsitte-
- lee maanmiehillemme jäseniksi liittymistä sellaisiin järjestöihin kuin .
ovat CSJ, SCAUL, CSJ:n naisten kerhot, edistysmieliset-osuusliik-
; keet, marxilainen työväenpuolue ja ennenkaikkea kunkin lukijan
I oman alansa unio. /
Canadan suomalai.set tarvitsevat Vapaus-lehteä kaikissa yhteis-pyrifinöissä
yhteiseksi hyväksi. Mutta voidakseen parhaalla mah-maanmiehiämme
yleensä,
tukea kannattaja-ÄMEKIKdtKkl
Tiedätteko, kuminan kinkun'valit­sette
jotdukJtnlcuks^ olette herkku­suu?
Aro^kkatoinrn nudcaäcspertti
oo: siitä antanut neayon'ja t y h ^ t ä -
vän' selityksen: Valitkaa vasen, se on
paljon mureampi kuin cikea. T^imä
parempi ase
rauhan asian, yhtenäisyyden ja yhteiskunnallisen edistyksen hyväksi!
Kumoamaton tpsiaffia
Yksi tosiasia, minkä historia o» monta kertaa vahvistanut, tulee
esiin mr. Church'illm kirjasta "'nie Gathering Storm" ja se on tämä:^
Sodat eivät ala tyhjästä — ne ovat sotaan osallistuvien maiden johta­jien
hengen ja käyttäytyinisen tuloksia . . . Voimapolitiikka joh^a
maailman räjähdykseen, eikä parempaan maailmaan r l , . ,
Ylläoleva TorontO' Daily Starin liberaalisen avustajan Charles
Herbert Huestisin vuodtn lopulla julkaisema lausunto on nyt hyvin
ajankohtainen. Socl^t.,övät ihmisten, nimenomaan soiia siitiäyän ja
synnyttävän kapitalistisen järjestelmän johtavien ihni^sten su|y|linitte-lemia,
valmistamia ja aiheuttamia kansainvälisiä. onnettomuuk3Ja.
Toinen tärkeä seikka muistettavaksi on se, että -sod^ietsojat
aseistuvat ja muokkaavat j^leistä mielipidettä sotaa varten poikkeuk­setta
kansallisen puulustusvalmcuden kohottamisen nimis$ä. Niinpä
esimerkiksi AP:n uutistoimisto tiedoitti joulukuun 29 pnä '^'ashing-tonista,
että Yhdysvallat voi antaa Lansi-Euroopan komniLunismivas-taisille
iiittolaisille $2—3,000,000,000 arvosta sota-aseita ensi'^(1949)
vuonna. Tämä koramunismivastaisten liittolaisten aseistaminen teh­dään
luonnollisesti maan "puolustuksen'nimissä.
Canadan puolustusministeri Brooke Claxton tiedoitti joulun ja
uudenvuoden pyhien välillä, että Canadassa ryhdytään yahnista-
'OTaan viimeistä mallia olevia yhdysvaltalatsia jet-taistelukonerta ja
että pian ryhdytään rakentamaan anti-submarine-saattplaivoja; Cana­dan
laivatelakoilla. Torontolainen plobe and Mail lehti, mikä tun­netaan
sotaisena torylehtenä, tervehti tätä tiedoitusta suurella innos­tuksella,
koska se osoittaa, että tämä maa aloittaa "teollisen valniiu-
^,^en ohjelman' sotaa varten.
Mutta sotavalmistelut—huolimatta siitä missä .nimissä ne. tehc^än
• — eivät johda rauhaan, vaan sotaan, kuten on niin n>onta kertaa
ihmiskunnan historiassa todettu.
Muistaa vain sopii, että tuleva "vihollisemme" Neuvostoliitto on.
,>'K:n istunnossa ehdottanut aseistuksen kolmanneks^lU, vähentämistä
'•^ja kaikkien atomiaseiden laittomaksi julistamista ja bavittämistS.
'•Yhdysvaltain ja Canadan edustajat äänestivät YK:n yleiskoköi^sessa
tätä aseistuksen vähentämisehdotusta vastaan ja sellaisenaan näiden
maiden valtiomiesten puheet ••puolustuksesta'' joutuvat hyvin q>äilyt-tävään
valopn.
kun muistetaan, että sodat eivät tule tyhjästä, vaan johtavien
* Ihmisten toimenpiteistä, niin se avaa toisenkin näköalan. Jos kou­rallinen
sodista hyötyviä ihmisiä on voinut valmistaa ja^lottaa, ihmis­kuntaa
raatelevia sotia, niin silloin on mahdollista sekin, että rauhaa­rakastavat
kansanjoukot yhdistävät rivinsä ja ehkäisevät sodanlietso­jien
suunnitelmat. Uusi sota ei ole eittämätön, sillä sätamiljoonaiset
rauhaarakastavat kansanjoukot voivat estää sotasuunmtelnifit!
Mitä tarvitaan on se, että me kaikin, jotka emme hyödy sodasta
Ijijitään,,multa menetämme siinä kaikkemiÄe SiK^tamiB|'3fkjsitJ^^
"^ä yhteisesti oman vaatimattoman osamme rauhan 6yväks1 ti^ävijssa
jobtuti siltft. että sikfi krapzuttaä it­sehän'sä^
inÖliisesU oikealla iakasor-kalläaii,
ia sitä tefadestöän lepSä va­semman
kin^lfyn»» päällä, ja tästä
syystiTon väseti'kinkku aina mtream-pl
kuin oikea. — Magdalena, Työk&u-san
SaiUHnat.'
PUOILESTA VAIKÖ
VASTAAN?
International News Servicen vahvis­tamattomassa
uutistiedossa sanotaan,
että Britannia, Ranska Ja lännen
muut siirtomaavallat yrittävät ehkäis­tä
YK: n tuomitsemasta BoUatmin In­donesian
välirauhan rikkomisesta. Eu­rooppa
ja Amerikka ovat nyt kpetinki-veliä
satojen miljoonien aasialaisten
filmissä. Jos maailman valkoihoiset
ihmiset hyväksyvät Hollannin hyök­käyksen
Kauko-idässä, silloin kom­munistinen
propaganda edistyy nope-anunin
Intiassa, Burmassa, Malayas-sa.
Siamissa ja Kiinassa... JQ,? Bri­tannian
hallitus menettelee tyhi^sti
Tunwise) ja tukee Ilollantia kun In­donesian
kysymy« tulee YK::n turval­lisuusneuvoston
/käsiteltäväksi, niin
Canadan ja Au$traalian pitäisi liit­tyä
Yhdysvaltoihin vaikka tämä toi­menpide
vetäisi ne Neuvostoliiton yh-t^
teen... Canada ei vienyt johtavaa
o ^ Hollannin vapauttfunLsesEa vain
'siksi, .että Hollannin kansa voisi or­juuttaa
4Q miljoonaa, ij^onesialai^ta
maailman toisella puolen... — To­ronto
Daily Star.
o « tj.
AfU|ST.UTU$ HOfLANMN
SOTA8AN9L^E| i | iE
"Töjjo ja 6 niMut^ hirtetty foklQ^sa"
— iNS:n' uutistieto Japanin sota­syyllisten
telotuksesta Jouiufc. 23 pnä.
Howard Fast:
Puhuessamme nykyhetken Ameri­kassa
vailltsevasta terrorina taantu­mukselliset
yliolkaisesti hymähtäen
lausuvat, ettei Yhdysvalloissa vainota
SODANUETBOJIEN
PAINAJAISCTNTA
VjPahaenteistä- hiljaisuutta <. rinta­malla;
— voi anoa rau^a KlinöUe" —
Olobe and Mail-lehden yiisivun otsik­ko
elusivuila, joulukuun 23 pnä 1948.
» o «
TULEVA "O-nTTOLAISEMME" •
AN NTT KARKEISTYOSSÄ
Wa5hingtonista-tledoitettiin Jouluk.
22 pnä, että Yhdysvaltain hallitus i l.
inaisi' terävästi vastalauseen Hollan­nin
sotatoimia kohtaan Indonesiassa
ja lopetti MarshalUn-avi^^
indonesiassa oiville hcUantllaf--
sjile.".: MtlttA ^sen kääi ei tiedä mitä'
olkea tekee ja siksi toisessa /VVashing-tonin
uutis>essa kerrottiin seuraavaa:
"Canadan, Britannian, Ranskan,
Belig[ian, Hollannin Ja Liucembut^tn
lähettiläät aloittivat' uudelleen salaiset
neuvottelut CAtiantin sötasoplmuk-sesta)
Yhdysvaltalh v.t. valtiosihteeri
Robert Lovettin kanssa." — (AP:n
uutinen Jouluk. 22 pnä)
KTSYKXAPX ASIAA ^
OAIAiSlLTANNE 81JOMESTA
"Hyvä uutinen Suomesta. Suomen
Ammattiliitto <sos.dämien kontrolloi­ma
— Vapaus) on ilmoittanut peruut-tavansa
sen yleiseif. i>alkankorotus-vaatimuksen
minkä se esitti muutama
kuukausi sitten. Näjtden vaatimusten
sanotaan saattaneen Fagerholmin
hallituksen hyvin traikeäan ase­maan..,^"
— Toronton Vapaa Sana,
•• ' ' • - •
"PAIffiMMINKIN VOISI OlijLA"!
Puhuen pääkirjoituksessaan Fag^-
.holmin hallituksen kkhdesta tappios­ta,
nimittäin veroalennuksen myön­tämisestä
ja lääniojakoasiassa, toteaa
pieni .suomalaincsn Suupohjan Sano-raat-
lehtl seinraavaa:^
HaUitus suhtautuu kärsimlhi^^ vas-toinkäymisiih
rauhailisesti ja hanit-see
edelleen. Eduskiuman porvarilli­nen
enemmistö katsoo hallituksen toi-iiehpiteitä
"pahemminldn-voisi-olla"-
kannalta ja tyytyy antamaan hallituk-selle
silloin täjlöih muistutuksen "kuo­levaisuudesta"
. . .
VAROITTAA TSHEKKOSLOVA-KIAN
KIRKKOTAANTUMUSTA
iPraha. — . . . Kitjoltuksessaan Ne-jedly
(Tshekkodovakian ko^uminis-terl
Zdenek Nejedly) valitti, etk
"kaikki vaitioyajtalset tiet johtavat
luostariin, kirkkoon^tii pappiin . . .
Luettelo papeista. Jotka ovat tehneet
vakavia rll^bksia ll^ddcoäoväklaa
vastaan^ täyttäisi monta pitkää, ark­kia.
Yhdessäkään tapauksessa arkiu-piispa
(Most Rev:'Joseph Beran, Pra­han
arkkipiispaa ei ole. korottanut
•äähtääi»mlitä vastaan. Jotka kätkevät
salamurhaajan veitsen papinkäapun-sa
taakse ... . — AP:n tfUtlstietb,
Jouluk. 29 pnä.
K Y I x k KAI SEKIN. MVIJTETAAN
Oa^miellyttävää tletää.se, että vaik­ka
luemmekin kuinka, Rtmska on alis­tettu
Slarshallin sutumitelman alai­seksi,
eivät raxukalaiset ole muutta­neet
kansallislauluaah "Marseljeesia*'
fMarshalliseesiksi". ^-».tr. E. News.
o» * • •
<MIAISC1}S ON PYHXX
'Tientsinhi garnisoonin (Kuomin-tangln)
komentaja kenraali Chen
Ghang-Chlh Julii^, että kaupungin
ympärille on sijoitettu 40,000 miinaa.
Hän myös lupieisi Amerikan, Britan-ziian
ja Kiinan teoUlsuusmlehille, että
hänien jöukkcma. "eivät n^ssään ta-pauksesj^
a" toteuta kprvennuspqUtiik-kaa'.
. . — Nankingin uutistieto Jou-lufc:
28 piÄ. '
ketään pditsi ehlcä muutamia kommu­nisteja,
joita multa kohdellaan heidän
ansaitsemallaan tavalla.
Neekerien lynkkaaminen'"Eteläval­tioissa
j a heidän vainoami^enea. poh­joisvaltioissa
ovat taantumuksellisten
vakuuttelujfen mukaan ainoastaan
sangen vanhanaikainen, vaiklcakin.
tyypillisesti amerikkalainen "lieik-kous",
joka tulee alkaa myöten häviä­mään,
Icuniian siihen vain ei kiinnite­t
ä ' liiltaa huomiota; mitä taas tulee
lakkolaisten pahoinpitelemiseen Ja
murhaamisaen niin ne ovat samaisten
taantumuicsellistcn sanojen mulcaan
jolco seurauksia "kommunistisesta k i i -
hpltulcsesta" tai nykyaikaisen teolli­suuden
kehityksen välttämätön siyuil-mlö.
'
Terroria harjoitetaan kuitenkin pal­jon
laajemmissa mittasuiiteissa kuin
sen yllämainittujen pahaenteisten i l ­menemismuotojen
perusteella vöital-.
s l ln päätellä. Totuus on, e t t ä kylmä
terrori ja mitä säälimättömlmmät
pakkotolmenpiteot. riehuvat Icaiilta
kolco njaan.'
Tämä el ole mikään edesvastuutto-mastl
lausuttu korkealentoinen fraa­si.
Tieteen, taiteldeii 'ja vapaiden
ammattien harjoittajien kansallisheu-vos'.
o on ryhtynyt tutkimaan eräällä
amerikkalaisen elämän alalla, nimit­t
ä i n korkeakoululaitoksessa, esiintyviä
terroritapauksia. Nii.;tä ei ole olemas­sa
minkäänlaista tilastoa. Sancma-
Ishdistö el kiinnitä niihin juuri mi­t
ä ä n huomiota. Suunnattcmia vai­keuksia
vastaan tais.ellen, huolellises­t
i tarkistaen kaikki tällaisia tapauk-
Suurta huomiota on herättänyt kai^^la kun Yhdys­valloissa,
Mississippin valtiossa tuomil^tfi sotaveteraani
I*avis.Knight viideksi vuodeksi vankifaafi siksi kun häh
oli mennsrt naimfeiiri v?dkoisen naisen kääSsa. Mutta Anaf-^
rikassa ei vainota vain neekereiitä, vaant^H^a Y^P^^^I^
lisiä ihmisiä. Jnlkaisejxune tunnefuB''ä??aikkal£us^ kir­jailijan
H6ward.Fastin kirjoituksen jo^ä^I^:osoittaa,kviih-ka
ennen viimpisiä Yhdysvaltain presidentin vaaleja vainot­tiin
yäiDäämielisiä inti^Iektuaaleja; r . ' . ;
saattantet todeta seuraavat tpsita-1 j a teologian pj^^tta jana Indianan val-pauk:
et. Ja meillä on täysi syy olettaa,
e t t ä ne muodostavat ainoastaan osan
kokonaiskuvasta.
Tri Clarence Athern, Pennsylvanian
valtiossa sijaitsevan Leacomingin kol-leegion
filosofian Ja sosiaalietiikan
profcHsori menetti virkansa koska oli
liittynyt edistyspuolueeseen.
Georgian valtion yliopiston profes­sori
James Barfcot erotettiin viras­taan,
koska h ä n oli hyväksynyt edis­tyspuolueen
tarjoulcsen h ä n e n asetta­misestaan
ehdokkaaksi mainitun val­tion
kuvernöörin virkaan.
Tri Leonard Cohen Junior, Floridan
valtiossa sijaitsevan Miamin yliopis­ton
professori, menetti virkansa, koska
h ä n aktiivisesti Jtannatti Wallacea.
Professori Daniel D. Ashkenaz erotet­tiin
Miamin yliopiston palveluksesta
samasta syytä. »
Professori Don We3t menetti oppl-tuoliiisä
Georgian valtiossa sijaitse­van
Oglethorpen yliopistossa, koska
h ä n oli aktiivisesti osalllstimut edis­tyspuolueen
toimintaan.
Professori Clyde Miller erotettiin
Columbia-yliopiston opetl ajakclleegi-osta
h ä n e n liityttyään Waliacen pre­sidentiksi
valitsemisen hyväksi toimi­sia
koskevat huliutiedot ja kerätcta tie- mivaan kansalliskomiteaan.
toja suoraan yliopistoista olemme T r i George Parker toimi filosofian
tiossa sljai^sevli» Evansvillen m&.ödis-tisessa
yksitViskolleegiosra.
Kaksi päivää sen jälkeen kim hän
oli toiminut puheenjohtajana edis­tyspuolueen,
paikallisjärjestön vaaliko-koulcsessa
koileegion johtokunta vaati
h ä n t ä eroamaan virastaan. Tämän
vaatimuksen perusteluna oli Parkerin
"poliittinen-icpminta".
ProfeHsori'5i^Knah R. ]^radley, New
Yorkin yliopiston muinaisgermaanls-ten
kielten toppatuolin entinen haltija,
erotettiin virastaan siitä syystä, että
h ä n oli työskennellyt an.ifasististen
emigranttien avustamiseksi.
Nämä ovat kuten jo mainitsin aino­astaan
kaikessa kiireessä kerättyjä ot­teita
lyhytaikaisen tutkimustyön tu­loksista,
jotka, sisältävät ainoa-staan
viime aikoina- sattuneita tapauksia.
Samanlaisia, tositapauksia koskevaa
aineistoa saapuu Jatkuvasti, mutta on
selvää" että monissa tapauksissa ih­miset
jouduttuaan painostuksen koh­teiksi
menettävät rohkeutensa; tällai­set
tapaukset jäävät kokonaan rekis­teröimättä.
Niinpä esim. 25 North-
Western yliopisjton professoria pakoi-tettiLn
lopsttamaan aktiivinen toimin­tansa
edistyspuolueessa, j a Washing-tonin
valtion yliopiston eräitä profes­soreja
peloiteltiin uhkaamalla saat­taa
h e i d ä t edesya-stuui^n gpäamerik-
Xaialsta toimintaa tutkivan komission
edessä.
Voidaan Icuitenkin e s i t t ä ä esimerk­kejä
siitä, kuinka korkeakoulujen joh­tajat
ovat kieltäytyneet hyväksymäs­t
ä tällaista törkeää menettelyä.
Erikoista huomiota' ansaitsee W i l -
liamsin koUeegion edistykselliseh pro­fessorin
Frederick L. Schumanin ta­paus.
Erääif taantum.uksellisen abi-t
u r i e n t t i r y h m ä n vas^dlltua Schuma-nia
eroamaan kolleegion johtaja Bax­ter
teki selvin sanoin tiettäväksi, että
vaikka korkeakoululta uhattiin ran­gaistukseksi
l i s t ä ä 25 miljonan dolla­rin
apuraha n i i n h ä n tulisi puolusta­maan
professori Schumania j a iämän
sananvapautta.
Tällaiset tapaukset, joissa korkea­koulujen"
johtajat ovat osoittaneet
rohkeutta ja itsenäisyyttä, ovat kui­tenkin
melko harvinaisia.
Millaisia ivaa onlcaan puhua vaalir
vapaudesta tällaisten olojen vallites­sa!
Vai olemmeko jo siinä määrin
tottuneet vainotoimenpiteisiin, että
tuollaiset ilmiöt jäävät meiltä huo­maamat;
Kaikenlaisen roskan j u l -
Kysymys: »öten enUnen A
lainen nainen, joka on insnnvt'"'"^
s ö n ulkomaisen miehen kans-^*
takaisin Canadan kansalaisuu^;
Vastaus: Canadassa sj-ntyncea ^ .
sen, joka pn tullm jonkin loiseni' '
kansalaiseksi mentyään naiini.C''
komaisen miehen kaiKsa enn^K ^
Canadan kansalaisuu-laki fuji"""'
maan '.ammikuun l p:nä 1947
haluaa iaada takaisin Caiia<4ai^!:
salaisuuden, tul.e hakea kansalat
keuksia oikeuslaitcksen kautta J!2
la tavaUa kuin kuka hyvänsäT^
maalainen. Hän ei ole yhtään CM
oikeutetummassa ascma^^atäc^ä 1
teess^ huolimatta silta, vaikka
on ollutkin ennen Canadan kansail
nen. — CCB( DSS.
TImminsin naiset
kokoontuvat ensi
leriafifai-ilfana
Timmins. - Tännekin on vihdo
tullut talvi vaikka näytli kauan aik;
sUa kuin- talvi ei_tulisikaan täni
kaiiemiseen käytetään palstamäärin pohjoiseen. Joulukin on jo JUTJJ
tilaa sanomalehdissä, mutta samalla tsttu, jonka johdosta paikallineniiai
oh se pohja, jolle perinteemme raken- ten kerho aloittaa jälleen toimintanj
tuvat, liukumassa " pois jalkojemme Ensimmäinen kerhon kokous pidetä'
alta. , I perjantaina t.k. 7 p. iltana samaan ii
Muistammehan sen .saksalaisen por- \ ^ » a n kuin ennenkin. Ottakaa iiu
mestarin, joka teki itsemurhan sen- ""oon ja saapukaa silloin «-.uureiia jo-jälkeen
kun amerikkalaiset sotllaihen-kllöt
olivat näyttäneet hänelle, miltä
hltleriläinen keskitysleu-i näytti si­sältäpäin.
Pormestarilla el ollut min­käänlaista
käsitystä'siitä, mitä keski­tysleirissä
oli tapahtunut,^ vaikka se
sijaitsi hänen kaupunkinsa välittö­mässä
lähelsj^dessa.
Olisiko meidän kuljettava samaa
t i e t ä?
uineji
syytettynä ll$A:ssd namja
Alinneapolis. — Minnesotan suoma­laiset
ovat perustaneet Arvo Hallbsr-gin
puolustuskomitean, joka on ryhty­nyt
keräämään rahallista avustusta
tämiän supmalaispei^uisen mlehen'piib-lustpst^
telua varten. Ml". Halll^^e^g
CGust Hall), pn yksi niistä 12 Yli<^s-;
yaltain konmiun'stlpUoiueeri \puofiie-;
komitean jäsenistä, joita ei syytetä
"mistään rikolcEesta, v a a n - s i l t ä bttä
kommunistipuolue opettaa marxilal-
'suutta", icuten komitean julkaisemas­sa
vetoomuksessa sanotaan.
'Tuhannet suomalaiset, niJh nuoret
kuin vanhatlcin MinnösotasJb, ^ i s -
conslnlssa ja Michiganissa tmitevöt
h ä n e t . ' H ä n on synty Ayt Cheri^sfeh
(Iron), Minnesotassa. ' Hän on kasva^
nut työväenluokan riveissä rautarensr
sillä. Hän on toiminut C l O i n orgä-niseeraäjana
Ja työskennellyt kaivcs-
Ja teiästyöläisten järjestämLshommls-sa.
ATvb pn ollut' luja taistelija ja
Johtaja työläisten j a farmarien etujen
puolesta'', sanotaan komitean lausun­nossa.
"Yhdysvaltain perustuslaki ei lUel-lä
niinkään aatteen opettamista ja
syytetyt eivät ole syyllisiä kahteen
mukaisesti. Mutta heidät aijotäan
teljetä vankiloihin puna vastaisen mie­lialan
vallitessa, etteivät voisi olla
Järjestämässä taistelua työväen ja
farmarien etujen puolesta. Pyydäm­me
t e i t ä l ä h e t t ä m ä ä n n i i n suuren lah­joituksen
kuin suinkin mahdollista
(jsoitt^elia Irene Pauli, Secretary, C i v il
Rlghts Gommittee, 3815 Thomas Ave­nue,
North Minneapolis, Minn."
tors­taina
Toronto. — Kuuluisa yhdysvaltalai­nen
radikaalinen kirjailija HoiVard
Fast on Johtavana puhujana siinä
rauhanjuhlassa. Joka pidetään Mas-sey-
haalissa torstaina, tammlk. 6 pnä.
alleen klo 8.15 lp.
Mr. Fastin esittelee ja lausuu ter­vetulleeksi
Canadaan kansainvälisen
kutdulsuuden saavuttanut canadalai-hen
radioklrjalllja Lister Sinclair.
JFtihlapuhujan tilillä on lukuisia suu­ren
levikm ja laajan maineen saa­vuttaneita
teoksia, sellaisia kuin "Tom
Paine'', "The Unvanqulshed"'. "The
American", "Clarkton" ja "My Glo-rlous
Brothers".
Tässä arvokkaassa tilaisuudessa e-sllntyy
myöskin kuuluisa juutalaisten
kansankuoro Emil Gartnerln johdolla.
Varattujen lippujen hinnat ovat
75c, $1.00 ja $ l i O . Niitä myydään etu­käteen
Massey-haalin lippumyymä­lässä.
Melkein kaikkialla Itä-Aasiassa on
tulla hetkellä käynnissä kansalliseen
riippumattomuuteen tähtääviä kan-sahliikehtimisiä.
Ranskan Indo-Kli-na
el eroa tässä suht;eessa muista Ita-assialaisista
mafsta. Indo-Kilnan va-paasliikkeen
kehtona voidaan pitää
^.-^enäLstä Vletnamm tasavaltaa. Joka
^perustettiin heti Japanin antautumi­nen
Jälkeen j a ipnlfa; .silloisen päämi­nisterin,
tri Hotshimlnhin kanssa
Ranska solmi sopimuksen maaliskuun
6 pnä 1946. Tässä sopimuksessa Viet­nam
tunnustettiin Ranskan Impe^
riuntiin täysin autonomiseksi osaksi.
Indo-Kiinaii kommunistinen' ja
kaasaUliien-liike, joka nyttemmin on
saanut uutta eloa, e i . suinkaan ole
syntynyt sodasta. .ja ^ japanilaisesta
miehityksestä, vaan j o Ä vuotta sit­ten
maan kommunistit vaativat Indo-
Kiinalle itsenäisyyttä. Tämä vaati­mus
johti laajaan, kansannousuun, jo­ka
tukahdutettiin verisesti 1930. Huo­mattavaa
on, e t t ä Ranskan emämaan
kommunistit olivat silloin, kuten nyt­kin,
Indo-Kiinan itsenäisyystaisteli-joiden
puolella. Sivumennen mainit­takoon,
että tunnettu ranskalainen
kirjailija Andre Malraux, joka nyt­temmin
on siirtynyt de Gaullen lei­riin,
silloin osallistui toimeliaasti In­do-
Kiinan kommunistien taisteluim
Itsenäisyyden puolesta. Kun Ranska
ei pysynyt sopimuksissaan, puhkesi
Indo-Kllnassa uUsia levottomuuksia
vuonna 1946. Kansanliikkeen Johta­jana
oli tri Hotshiminh. El kulunut
kauankaan ennen kuin kansanarmeija
oli miehittänyt suurimman osan Viet­namia.
Tällöin Ranska tm-vautui koetel­tuun
keinoon ja antoi kullan virrata.
Vietnamin kaikkia puolueita edusta­vassa
kokoomushallituksessa syntyi
rakoilua. 20 pnä toukokuuta tänä
vuonna Ranskan bulvaani, Kotshin-
K i i n a n pääministeri, kenraali Xuan
perusti Väliaikaisen keskushallitulcsen
Saigoniirfja nimitytti itsensä valtion-pääksi.
'Ranska "tunnusti" hallituk­sen
toukokuu»' 23 pnä ja kesäkuun
5 pnä kenraali Xuan solmi Indp-
Klinassa- olevan Ranskan edustajan
B c l l ^ r t i n kanssa muodollisen liitto­sopimuksen;
"Ktfyaavaa on, e t t ä ' s o p i ­mus
solmittiin Haifongln lähellä ole­vaan
Alongiii lahteen ankkuroidun
ranskalaisen risteilijän "Duguy-Trou-n
i h " kannella' ranskalaisten tykkien
varjossa. Sopimuksen vahvisti Irido-
K l l n a n nukkekeisari Bao Dai, joka
vuoteen 1945 oli ollut Annamin kei­sari.
V Luonnollisestikin tn Hotshiminh
kieltäytyi hyväksymästä tätä petosso-plmusta,
jolla Vietnam myytiin Rans­kalle.
Siirtäen päämajansa jonnekin
kenraali Xqanin maankava^ajaksi,
joka aikanaan asetetaan sotaoikeu­teen,
ja kehoitti maanmiehiään voi­mistamaan
taistelua ranskalaisia vas­taan
kaikilla rintamilla. Taisteluti­lanne
tällä hetkenä on sellainen, että
valtaosa Vietnamia on kansanarmei­j
a n hallussa. Lisäksi Vietnamin M i n -
hin itsenäisyyspuolueella, joka on kan­sanliikkeen
poliittinen elin, joka on
voimakkaita suojelijoita Ranskan kan­salliskokouksessa.
Jossa eivät ainoas­taan
kommunistit, vaan ihmeelKstä
kylläkin, myöskin kannatuksensa.
Taistelut ovat vaatineet runsaasti
ranskalaista verta, j a kansaliskokouk-sen
järkevimmät jäsenet nähtävästi
ajattelevat, e t t ä iaika aselevon solmi­miseen
tri 'Hotshimlnhin kanssa on
kypsä. Kansanliike tuskin tulee suos­tumaan
mlhinkääh sopimukseen n i in
kauan kuin tanskalaiset pitävät k i i n ­ni
liittoa jatuksfjta.
Kansanliikkeen Johtaja, tri Hots-b
a Gestapon mieiiet
pantu "puiidista-maan"
Beriinissä
Berlin. — Länsi-Berlinin anglo­amerikkalainen
päämaja on muodos­tanut
hiljattain kolmimiehisen ko­mission,
jossa on kaksi entistä Gesta­pon
jäsentä. Komission tarkoituksena
on puhdistaa englantilaisten ja aipe-rikicäiaisteh'
valvonnassa öleVässä kau-puhgihos"
assa' toimiva rikosijoliisi käi-kis'.
a hiukankaan demokraattisista a i -
neicsista. Komission puheenjohtajana
tulee toimimaan poliisitarkastaja K a rl
Genzior, joka oli Gestapon palveluk­sessa
VV. 1933—42 ja joka sai erittäin
pahan maineen toimiesHaan.Oppelnin
sctavankilefrillä. Nykyään h ä n on so­sialidemokraattisen
puolueen toimi­henkilöitä.
Komission toisena jäse­nenä
on poliisitarkastaja Otto Lorenz,
joka myös palveli "Sisherheitsdienst"
issä ^Gestapo) ja v. 1944 järjesti eri­koisia
kursseja johtavien Gestapo-upseerien
kouluttamiseksi. Komission
kolmas j ä s e n on sosialidemokraattisen
puolueen virkailija Sukow, joka ny­kyään
toimii länsi-Berlinin rikos-poliisineuvostössa.
'
joi
kolia kerhoon.
Meidän edessämme m ainakin tää»
lä pohjoisessa nähtävänä entlset%ei
nettin ajan enteet. Täällä on suljet;
paljon metsäkämppiä, jotka ovat ra«
sikausla olleet käynnissä ympäri vu<
den.. Täällä on jo nähtävänä työtL
miä muistuttamassa siitä mitä ont
lossa. Siitä syystä on vslvoUisuute:
me lujittaa työväenluokan tai.stelujä,
jestöjä taistelua varten työväen elii
oikeuksien puolesta.
Meillä oli kerhon myyjäiset iouluf*
edellä ja ne onnistuivat oikein hyviiJfl
Kaikki valmistetut käsityöt nienivill
hyvin kaupaksi, joten kerhomme s j ys
sievoisen summan rahaa jäsentenSigj r
vaivojen palkaksi. . «
Kerhomme 011 loppuvuoden-aiksirM t
antanut C S J : n paikallisen» osastolJl v
yli $2000 rahaa syystoimintamme tTi(n k
loksena. Sen lisäksi olsmms valLni,;tr;o
neet uudet pöyläliinat. jotka mafcoi-vat
noin 25 dollaria. Kerhomme ty-'
ei ole mielestäni mennyt hukkaan, ei"
kä kenelläkään pitäisi olla syj'tä moit­timiseen
sen johdosta. ;
Onnellista uutta vuotta Vapaudc i-hehkilökuhnälle
ja kaikille lehtemn. !
lukijoille! — M; K. "i
k
r
e
v
tl
01
ts
ki
d
yi
k(
t€
et
te
tä
himinh itse on vakaumuksellinen
kommunisti. "Punainen tohtori", ku­ten
h ä n t ä nimitetään, on erinomaisen
suosittu kansan keskuudessa, paljon
suositumpi kuin kenraali Xiian tai
entinen keisari, jotka kansa on lei­mannut
Indo-Kiinan quislingeiksi.
Tällä hetkellä sotilaallinen ja poliitr
tinen tilanne on Hotshiminhille suo­tuisa,
mutta on luonnollista, että rjfiet-namin
kohtalo riippuu suuresti siitä,
minkä päätöksen Birman ja Mala­kan
valtioiden taistelut kansallisen
riippumattomuuden puolesta saavat.
Ihmeellinen metsästys*
tapaus Suomessa
Oulussa ilmestyvässä Kansan Tahi/
dossa julkaistiin äskettäin seuraa^ 'r
uutinen. ('
Odottamattomat seuraukset oli sil! :
laukauksella, jonka muuan metsämi- ',
äskettäin ampui kohti lintila, LD.
v ä ä r t i n Metsälässä. Laukaus ta,- ,
linnun ja lintu putosi erään atui ]
toman talon sähköjohtoihin, .]
koskettivat toisiaan. Seurauksena'; .;|r
lyhytsulku, joka sytytti ikkuimverhif-i;_jjj
j a seinäpaperit tuleen. Naapurit eh,, ^
tivät paikalle niin ajoissa, että talif, j^-^
saatUn pelast£tuksi palamiselta. Un--^^
tupaistista/*'olisikin muutoin tullut/-^^
kohtuuttoman kallis. '.. j^-^
^ Ki
täi
- Oulu. — Marrask. lopulla toimit^i^ ™«
tuissa Oulun osuuskaupan vaaleiss:^
annettiin S k D L : n ehdokkaille 23^1'J-^
ä ä n t ä , sosiahdemokraattien listan saifc
dessa 1.647 ääntä. Erovuoronsa ollei^ ™
den hallinnon jäsenten tilaUe valf^f Joi
t l in 13 SKDLrn edustajaa ja 7 sosj: ovi
dem ehdokasta, joten SKDL:n edustu] koi
lisääntyi yhdellä jäsenellä. EdeUisissf täi
vaaleissa sai^SKDLm lista 1,615 j - . rill
sosdem lista 1,081 ääntä. ..'j M l ' • ———i~ rlkl
Osuuskauppavaalit
PÄIVÄN PAKIHA
Tiede ja propaganda
Imperialistisen sodan valmistajat
hyökkäävät täydellä voimalla Neuvos­toliittoa
Ja kansandemokraattisia mai­ta
vastaan. Tämä hyökkäys on käyn­nissä
laajalla rintamalla ja -.kalkki
keinot - ovat Uivalllsia. Äskettäin he­r
ä t t i huomiota Neuvostoliiton tiede­akatemian
'Jäsenen prof. Trofim Ly-senkon
teoria sukutleteen alalla. Kos­ka
tieteelliset tutkimukset eivät ole
meidän kalkkein vahvimpia puolia,
emme voi käsitellä' t ä t ä asiaa tiukasti
Lääkärit eivät halua
toimia maalla
Helsinki — Suomessa on tällä het­kellä
1,757 lääkäriä, joista valtaosa,
eli 763 toimii Helsingissä, jossa jokais­ta
496 asukasta kohti on yksi lääkäri.
Oulun läänissä sitävastoin on 9,059
asukasta kohti lääkäri.
Lääkäreitä on valkea saada yleisen
terveydenhuoBon palvelukseen, kuten
läänm-, kunnan- ja kaupunginlääkä­r
i e n virkoihin.-
tieteelliseltä kannalta, mutta asiassa
on Ilmennyt sellaisia puolia, jotka ei­vät
ole puhtaasti tieteellisiä, ja joita
tavallinen kuolevainenkin käsittää.
Asialla on poliittmen puolensa.
Hyvin, kummallista on se, että B r i ­tanniassa
ja Yhdysvalloissa on Ly-senkon
kysymyksen yhteydessä väi­tetty,
e t t ä tunnettu venäläinen tiede­mies
ja NeuvostoUltpn Tiedeakatemian
presidentti Sergei VavUov on kadon­nut.
Ehkäpä monet. Jotka sattuivat
kuulemaan,itämän syytöksen, ilunet-"
televä^ kun prof. Vavilov joulukuun
30 p n ä oli puheessaan korostaniit, e t tä
Neuvostoliiton Tiedeakatemia iaäettaa
fyysikoille atomienergian tutkimisen
etualalle. -T^mS el ole ensimmäinen
kerta kun kapltalistilehdet ovat mon­ta
kertaa "kadottaneet" jonkim tun­netun.
Neuvpstgliiton henkilön j ä kui­tenkin
henkjlö pn edelleenkin ollut
julkisessa toimessa j ä hyvässä tervey­dessä.
Lysenkon asiassa on huomiota he­r
ä t t ä n y t Yhdysvalloissa ilmestyvässä
"Saturday Revisv of Literaturessa"
julkaistu prof. H . J . Mullerin kirjoitus
Lysenkon teqrlaa-vastaan, kirjoituk­sessa
sanotaan Lysenkon olevan "ta­lonpojasta
kehittyneen kasvien Kas­vattajan"
ja "p^ioskarin".
Sikäli kuin olemme lukeneet Lysen­kon
teoriasta, n i i n se on vain Darwl-n
i n ja Lamarckln teorian edelleen ke­h
i t t ä m i s t ä ia sen oike-iksl toteamista.
Mendelin-Mbrganln teoria väittää,
e t t ä perinnöllisyyttä ei voida muuttaa.
Sen mukaan "ihmisluonnetta ei voiHa
muuttaa''. Todistetaan, että köyhät
ovat olemassa "siltä syystä, e t t ä he ovat
henkisesti heikompia. Lysenko välttää,
e t t ä vaikka perinnöllisyydellä on tär­keä
osa, nim ympäristön vaikutuksel­la
on myös suuri vaikutus Ihmiseen ja
kaikkeen elolliseen elämään. Siis
köyhät eivät ole köyhiä siksi, e t t ä he
olisivat henkisesti alamittaisia.
K u n tietää prof. Mullerin mennei­syyden,
n i i n ei ihmettele vaikka hän
onkin tilattu kirjoittamaan Lysenkoa
vastaan. Tunnettu amerikkalainen
tiedemies j a kirjailija Peter Stone sa­noo
Mullerin a i k o i n a ^ opiskelleen
Leningradin yliopistossa. Niiliin ai­koihin
hän ilmaisi päinvastaisia aja­tuksia
kuin' nykyään. Stone lainaa
seuraavan kohdan Mullerin aikaisem­masta
kirjoituksesta: . '
Voidakseen oikeuttaa taloudelliset
j a sbsiiaaiiset epätasaisuudet luokkien,
rotujen ja yksilöiden kesken nykyises­sä
(kapitalistisessa) järjestelmässä, cn
sen puolustajien täytynyt esittää nalvl
oppi, että taloudellisesti hallitseva
luokka, rotu j a yksilö on sukutieteelli-sestl
ylempi . . ."
Nyt h ä n tyrkyttää sellaista ylem­män
rodun teoriaa, jota hän aikoi­naan.
vastusti. Prof. Muller on tun­nettu
trotsikilaisena j a ne ovat olleet
kalkkein kiivaimpia Neuvostoliiton
vastustajia. Eräissä tiedemiesplh-eissä
on selitetty, että Mendelin-Morganin
teoria on samaa kuin natsien rotuteo­ria.
.
Mielenkiintoista on se, e t t ä Lysenko
on käytännössä todistanut teoriansa
paikkansapitävyyden. Jo ennen h ä n tä
tunnettu .venälähien kasvitletelUjä
^ ^ S ^ u r l n . .saav^ttl , ristisiitoksillaan
hu6riia;«avla ttjioisla Lysenko on
Mitshurinin oppilas ja on edsHeen ^*
h i t t ä n y t uusien kasvilajien ieM
mistä ja saanut aikaan hämmästytty:; me
viä tuloksia. Mendelinin-Morga^^ shj
teorian mukaan tällainen on
tonta, mutta käytäntö on osoittag, ma
sen oikeaksi. Joku aika sitten Ne^^ tuK
vostolllton huomattava tiedemies wu
Yakolev risteytti liiumun j ^ Pöskft^: laia
j a tuloksena oli mainio uusi hedein^;;
laji.
Lysenkon teorian vastusti
on merkille pantava se, että ta
mus on ahia taistellut tieteen saa^
tuksla vastaan jos se vain on h^^M
nut nUden olevan sen luokkapjyte.
le epäedullista. . ..X
Alkoinaan vainottiin «htiti^^-ä
Kopernikusta m a a i 1 mankalla^
koskevista teorioistaan ja kun öa^_
Galilei väitti maapallon Pyö"'^^"^
h ä n sai vastata sutä ja muista ti^ejj
lisistä v ä t t ö b i s t ä ä n oikeuden ed^j
ja tuomittlm elinkautiseen vatf»^
teen. Kun vume vuosisadalla ^
englantilamen bioloogi Charles
wm esitti lajien syntyä koskevan|
rian.'niin musta taantumus nousi 1»
tustamaan hänen teorioitaan,
teellistä kehitystä on vcitu bit
taa. mutta loppujen lopuksi ei sii»
voitu estää.
Taantumus ei vain vastusta
kon teoriaa vain puhtaasti ^
slstä 'syistä, vaan siksi, etta
k ä y t e t ä ä n keppihevosena
neuvostovastaisen hysterian
misessa. — Uoti.
O
CH