1950-05-11-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
on Ml W 4 4 f li;--':'-. Sivu 2 Torstainartoukokuiin 11 p . - - T h u r s . May 11 aiBERTY) Independent Xabor Cttgan of Finnish Canadlans. .sE»- biblished Ko7.6tb. 1917. Aotfaorized •«K c^k^vtriff ^ f d c ^ mAll 4)V the Pdst Teleplumes: BudJAesis Ofllee; 4 ^ 4 ^ Editorjai j M i i c e ^ H i m BIsuiaffer e . « u k 5 L ^ t o r W. E k l u i d . ZfiUlins addms JBox 69, Sudbttry, Ontario. Advertialns ratear upon applicatiozt. Tkanslauon free o f chafge- Olfice DeparUncnt. Ottava/ Pub- Ushed thrlce tpeekJy; T u e s d a y », Tbtuvdays and Saturdays by Vapatu Publishing Company at 100-102 l?nm St, W , Sudbuiy, Ont., Canada, TILAUSHINNAT: Canadasea: 1 vk. 6JOO 6 kk. 3 ^ 3 kk. 2X)0 yhdysvalloissa; 1 vk. 6 kk. 3,80 Suomeftsa: 1 vk. 7i)0 6 kk. 4 ^ Il "f im/».-^"5 V > / f f H '•-^^^ s JS ; Rauhanpuolustajain tuJköm ' Torontossa pidetty Canadan rauhanpuolusUjain tbhieii vuosikokous tt)i«tä lebtetmne on'alustavasti uutisosastollaan kertonat, antoi k a i - Uillc hyvänsuopaisillc canadalaisille sekä taisteluhaasteen että uutta föivda siitä; jotta koko ihmiskuntaa uhkaava Ä / v « d a a n sittenkin i-älttää, joa me kaikin teemme osamme taistelussa rauhan puolesta. - Rauhanpuolustajain kokous oli avomtaistieluhaaste sikäli^ cttä^^ uudelleen, alleviivasi, eiiä rauhan toivominen ei yksinään riitä, sillä sodanvaara on suuri ja väliUin. Jos rauha mielitään säilyttää ja va-fiiinnultäa, kuten miljoonat ihmiset kaikissa maissa haluavat, silloin Kaikkien byvänsudpäisten ihmisten täytyy yhdistää rivinsä ja ryhtyä ^ ^ jaattavaan toimintaan elämän puolesta soflanlietsojia vastaan. f'>ti?^/ ; ] ' ; Rauhanpuolustajain kokous ahtoi uutta toivoa rauhan ja koko i h - ij 4 J * miskunnan säilymisen »uhleen siksi kun se osoitti, että -vaikka sodan- ^'^"^ ^ vaara onkin suuri ja vaikkei sitä sovikaan aliarvioida, niin rauhan ojähdollisuudet ovat vieläkin suuremmat, kunhan ei vain olla avutto-inia Sivustakatsojia^ vaari toimitaan päättävästi rauhan hyväksi, t Torontossa juuri pidetty rauhanpuolustajain ko&ous teki s^^ tsSnmaallisen palveluksen tälle maalle rjsoittaessaan, että kysymys lauhasta ja .sodasta ei ole aatteellinen eikä pöhittinen kysyim^^^ Sillä kaikki hyvänSuopaiset canadalaia-t, heidän poiiittiäiin ja uskon-fiöllisiin mielipiteisiinsä sekä sosiaaliseen asemaansa^ kat|^matta haluavat elää jä niinmuodoin vastustavat sotaa, joka uhkaa hävittää tantan maan ja ehkä koko ihmiskunnan. Canadan rauhahpuolustajain kokous oli elävä todistus siiUi, etlä kysymys rauhan Säilyttämisestä |ä sodan ehkäi.seml.'?e.stä yhdistää kaikki oikeamieliset canadalaiset l-altävan suureen ristiretkeen elämän puolesta .sotaa vastaan. Rauhanpuolustajain kokouk.scssa oli työläisiä ja farmareita, liikemiehiä ja in-fcllektuaalcja, englantilaista, ran.skalaista, skaridinavialaista, aasiä-iäista. afrikalalsta ja muuta alkuperää olevia edustajia. Se oU tämän «naanyk.si suurin edustajakokou.s. mihin osallistui 1708 asianmukäi-k s t i rekisteröityä ja rekisterimaksun suorittanutta edustajaa ja yksilöä. Siellä käytiin avoin, demokraattinen ja rehti beskustelu mikä ^ i kovettuneimiiiatkin tunteet heltymään. Rauhan ja sodan kysymyksiä käsiteltiin monelta filo.sofiselta näkokätihaltä, mutta kaiken ^yläpuolella näkyi johtavana lankana horjumaton yhtenäisyys ja yh- «teisymmärrys siltä, että uhkaava atomisota on estettävä. Tämä luja yhtenäisyys elämän puolesta sotaa vastaan, mihin tais- Huomenna. tk. 12 prnä täyttää m n . Mandi M i k i Niplgonista qp vuotta. Onnittelumme päivän sankarille! Hflita muut sanovat i ti 'ilo > s M .4 •f SH K u {K- '1 l i i i .1 71 1 * ti ' ' .Vk-f r , > dii i " « » / 4 ^ < i.tiA iteluun osallistuvat niin uskovaiset kuin uskomattomatkin, farmarit kuiiv^ työläiset ja keskiluokkalaisetkin, kiteytyi yhden ainoan perus-tunnuksen taakse — maailman rauhanpuolustajain vakinaisen komitean Tukholman kokouksen vetoomuksen tueksi, että atomiaseet on julistettava pannaan ja sotasyylliseksi se maa. mikä ensimmäiseksi käyttää atomiasetta mita tahansa maata vastaan, Canadan rauhanpuolustajain kokous hyväk.syi yksimielisesii ja suuren innostuksen •valiossa tämän tärkeän julistuksen ja päjitti, että lokakuun toiseen päivään — Kansainväliseen rauhanpäiväänmennessä kerätään tämän Tukholman julistuksen tueksi vähintäin 300,000 allekirjoitusta Canadasta, Huolimatta lainkaan tunnustavatko vallanpitäjät ja heidän propagandistinsa sitä tai eivätkö tunnusta, Canadan rauhanliikkeeseen ei * kuulu vain kommunisteja ja heidän sympatiseeraajiaan, vaan hyvän- •suopalsia ihmisiä Canadan kaikilta elämänaloilta; Sotavastainen kan- • san yhtenäisyysliike on Cariadassakin ^tapahtunut tosiasia" ja se sel- Maiscnäan on historiallinen merkkitapaus. Vaikka rauhanpuolustajain ./Voimia ja mahdollisuuksia yritetään vississä mielessä pienennellä j£ vaikka rauhanpuolustajia panetellaan Ja mustamaalataan niiden toimesta, joiden kontrollissa on nykyajan valtava propagandakoneisto miltei kokonaan, niin tosiasia on, että Canadankin hallituksen, kuten kaikkien kehittyneimpien maiden hallitusten, täytyy jo kuunnella mitä rauhanpuolustajilla on sanottavaa. Rauhanpuolustajain liikkeestä voi kehittyi» lyhyessä ajassa, jos kaikki hyvänsuopaiset ihmiset suorittavat velvollisuuten.sa itseään, jHrrhettään ja omaa maataan kohtaan, sellainen valtava voima, mika voi pakottaa sodanlietsojatkin rauhan tielle - - saattamalla sodanlietsojat häviölle yleisen <nlelipi-teen puntarissa. rOsallistukaamnK' vaatunaltomalla tavallamme, multa päättävästi ja voimiamme .saa.stamaltä tähän rauhantyöhön. • Muistakaamme, että kysymys rauhasta ci ole vain juidenkin politiikkojen yksityisomaisuutta. Kysymys rauhasta ja sodasta on ennenkaikkea kansanjoukkojen asia. silla mc tavalliset ihmi.sel joudumme sodat sotimaan, sodista kärsimään, sodissa kuolemaan ja .^otamaksut «maksamaan veroistamme. Tavallisten kansalai>'len velvollisuus on «inoa toimintansa avulla, että ei enää sotaa, sillä me haluamme elää: ei enää .sotaa, sillä me emme halua etta tata maata j a sen kansiia kärvennetään atomipommeilla; ei ehaa sotaa, silla me emme halua, että amerikkalaiset lentokoneet pu-tJottavatatomipommejaan Suomeen ja Euroopan muihin maihin. Tulvan uhreja pitäisiauttaa Kuten lehtemme uuti.so.sastolla on kerrottu,* tulvatilanne on edelleen pahentunut \Vinmi)egi.ssa ja kaikkialla Red Rivcrin alueella. Kymmenen kauppalaa on jo eristettynä tulvan takia ja 15,000 henkeä on joutunut jättämään kotinsa. Kuinka suuria omaisuus- ja muita vahinkoja tuma tulva on. jo aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen kaupunkien ja kauppalain asukkaille, sekä tulva-alueen farmareilje, siitä e» ole viela hamaraakaan aavistusta. " Multa sclvaa on. elta tulva-alueen ihmisiä on kohdannut suuri on- -nettomuus miss;i eival pelkät myötätunnon esitykset riitä. Tulvan ftlireiksi Joutuneita työläisiä, farmareita ja pikkuliikemiehiäon käy-itannolliscsti auletlava. ei vain joidenkin hyväntekeväisyysyhdistysten aotmcsta (mika sellaiscna«tn on tärkeätä) vaan myös. ja ennenkaikkea valtion toimesta. On muistettava, elta tämä tulva el tullut aivan odottamatta, kuten i!eras winni|)egilainen muutama pärvä sitten selitti lehtemme iedusta- 'jallc, 'lallaisen tulvan vaara on tiedetty ole\'an ja \'iranomaisilta on J^yaadittu toimenpiteita tulran vaaran torjumiseksi, mutta turhaan,' ^^itäpaitsi tiedetaan, etta tieteen ja tekniikan nykyiseen korkeaan ta-i^ soon kehittyminen on tehnyt mahdolliseksi, että ihminen voi kontrol-i^ loida luontoa, Lnncn voitiin tulvien ja kuivuus\-uosicn yhteydessä i^puhua Jumalan rangaistuksesta jne., mutta tieteen ja tekniikan kehi- !tys on saavuttanut jo sen korkean tason, että tulvat ja Aicläpä kui-jVuustuhot voidaan estaa. Mitä tarvitaan on se. että niitä satoja miljoonia dollareita, jotkanyt ^aa.s1vataan sotavalmisteluihin ja vanhojen sotayelkojen korkojen mak- ISinilseen. sijoitettaisiin sellaisiin rakennustöihin, jotka tekisivät tulvat mahdottomiksi. Auttakaamme kukin kohdaltamme tulvan uhreiksi ; joutuneita ja vaatikaamme samalla, että tulvat on kontrolloitava! m rorrVV» LASTEN JA. IBIEVXfSTBN SUUSTA Saksalaisia aselstefaJMn taa«: - ''Huolimatta valticdepatrtmentln oppositiosta, yhteisellä yleisesikunnalla on .salainen suunnitelma Saksan «rselstami-seksi Ja espanjan tukia-semain käyttämiseksi jos sola tulee Mröntaä syylllstymben: " U S A : n vi-j ranomaisla ei saada koskaan mydntä-mään sitä, mutta kcrkealentoinen tiedustelu on vakituinen psa. nykyisestä kylmästä sodasta . . . Sivtmiennen sanoen,'^ huhut kertovat, ettei se Priva-teer ollut ensimmäinen alas ammuttu lentokone. Kerrotaan, että toinen U - S A : n lentokone saatiin kiinni Siperian yllä; mutta..ktm Neuvostoliitto.ei puhunut mitään, Washingtonista ei liioin puhuttu asiasta.!' Deaioknliaan vilUtaan Untaalto: Tässä on tulos yleisen mielipiteen tutkimuksesta, jonka «altlodepartmentti on suorittanut: Kyss^ttäessä "oletko tyytyväinen ulkopolitiikkamme suhteen", 65 pro.;, niistä joille tämä kysy. mys csitettUn vastasi ei . , — Ylläolevat on lainattu Newsweek-Julkaisun toukokuun 1 p :n numerosta. , • ..• • • • / J A 8E ON HÄPEÄKSI CANADAI.LE Vapaus on pelkkä sana Quet>eciKsa, sanotaan lausunnossa — Olobe ai\d Mail lehden otjstkko uutisessa jossa kerrotaan senaatin komitealle esitetyistä protesteista Quebecin paheellista munalukkolakia va.staan. TAAS VALHEESTA KAPALALAUTAAN Ei ole vielä kulunut montaakaan viikkoa siitä. Jolloin terästyöläisten union pomon, mr, Millardin miehet julkaisivat täkäläises.sä päivälehdessä kalliin llmoituk.sen f minkä teräs-työläiset Joutuvat maksamaani mahti-pontisesti Julistaen, että Trail ( BO kaivostyöläiset ovat jättäneet "kommunistisen Minc-Mill union" Ja tällä perusteella yllytettiin Sudburyn kaivosmiehiä luoptunaan , siitä uniosta. mikä on tuonut demokratian Sudbu* ryyn Ja suuria parannuksia nikkelin^ kaiva jäin elämään. Viikon alussa tiedoitettiin kuitenkin TraUista, BO. että sikäläiset kaivosmiehet ovatkääntäneei-selicänsä' mr. Millardin hajoittajnjoukolle, ja että näinollen sikäläiset kaivosmiehet jäävät edelleen Mine-Mill tmlon jäsenyyteen. • ^ umpi 011 parempi: Tshekkoslovakian tasavalta IUIKU- j paikoissa eivät nyi enää makksl pit^.veii&iisto tukeö vanhempien työtä ja tui tosin jo viJmc maailmanscdan a i - ; kästyncet vetelehtijät. vaan niissä kana maailman ensimmäisten tcoHi- '• oleskelevat njrt työläiset perheineen, suusvaltojen joukkoon, mutta sen tvö- i joUIa ei ensimmäisen tasavallan a i - läisten elintaso oH Euroopan v a l t i c i - ' '"^"^ ollut mffloinkaan tilaisuutta <Ien luettelossa vasta seitasmännellä-1 -^o^^an. Oleskelu tälläl-toista sijalla. Noin 70 prcsenttla työ- Iäisiä el ansainnut enempää kuiri 600 kruunua kuukaudessa,-joka ssmälla oli toimeentulcminimin. raja. Erikoisen vaikea oli tilanne pulavuosina. Vuonna 1932 oli viidentoista nUIJocnan vä-sessa virkistyspaikassa maksaa noin 600 krutmua vilkossay mutta useissa tapauksissa se on maksuton. T A K K E I N — K A N S A L L L I S - VAKUUTUS l ^ r k e i n on kuitenkin laki kansal-i estosta lähes miljoona työttömänä, jisvakuutuksesta. Joka asettaa työläi- Stniri osa niistä. Joilla o l i onni saada tehdä edes Jotain työtä, työskenteli t-aln kolme tai neljä päivää tUkossa. Kymmeniä tuhansia työläisperiicitä asuin slummikortteleissa Ja hätäasun-i% t maalla Ja kaupungeissa ta^^verol'^: venailemaan, l^mä laki t a t ^ kai^ kiUe palkannauttijoille Ja beidätt per-iieenjäsenilleen maksuttoman hoidon sairaustapauksissa.. Ennen sotaa saat-noissa, vaikka esim. Prahassa oli t u - vain virkamies .saada riittävän YLEISÖN T ! M £ oMiIutia JulUiXUB jMtia kirjeltl i« B « •Ka t d a t u r t t kiri«IlU)«Ia n i r l l p i t e l l l , KIrjert pilälti M J o i U M . i a t mabilollialt, 309 ustia. Tibia p u t t o o o tähetetlyji k i i j e i l S c l ptlialeli, R I L L I T K A X KIELENNE J A H A R K I T K A A PUHEENNE V&ncouver, B.C. — K u n katselen 25- vuotista elämän taivalta taaksepäin niin täytyy sen johdosta todeta se tinkimätön tosiasia mikä ilmenee vielä tänäkin päivänä järjestyneenkin työväestön keskuudessa hyvin räikeällä tavalla — nimittäin toisen Ihmisen parjaaminen. Meidän suomalaistenkin järjestöissä on vielä yksilöltä, jotka harjoittavat sortopoIitUkkaa .la-man järjestön jäseniä kohtaan Ja tekevät siten hajoitustyötä järjestötoiminnassamme. Mistä yleensä johtuu, että suomalaiset ovat niin kovin itsekkäitä Ja k a teellisia toisiaan kohtaan? Epäsopu ja listiriltaisuus \'aUitsce tämän pienen heimon keskuudessa ka Ikkialia. Menneinä viiosina on usein tapahtunut erimielisyyksiä poliittisissa asioissa ja niissä on yritetty päästä "yk-simielLsyj'teen" tai voitolle käyttämällä mahdollisimman karskia kieltä vastaväittelijää kohtaan k}'lmässä sanasodassa: ^; Alkeellisemmalla kehitysasteella o l leet henkilöt ovat usein joutuneet herjaavien syytteiden kohteeksi ja kärsineet siltä suunnattomastlj pysytellen sen takia si\-ussa joukkotoimlnnasta ja koko työväenliikkeestä. Meniä pitäisi olla .selvänä se, että kaikista ihmisistä Cl tule yhtä hyviä toimintaherikllöltä sillä monet ovat heikkoja jä kankeita. Vain harvat ovat hyviä politiikkoja ja he ovat yleen.sä huonoja havaitsemaan omat heikkoutensa N'aikka huomaavat toisten kaikki heikkoudet. Eikö järjestyneen työläisen velvollisuus olisi oppia käsittelemään kaikkia henkilöitä ihmisinä, pyrkien-käsittämään heidän ajatuksensa ja mielipiteensa oikealla tavalla. Emmehän me kukaan ole ylioppineita mestareita vaari raskaan työn uuvuttamia työläisiä. Ihminen on hyvin erehtyväinen, varsinkin poliittisissa kysymyksissä on meillä taipumus lyödä ja herjata aivan syyttäkin. Se synnyttää epäsopua Ja katkeruutta. Eikö meidän tulisi oppia hallitsemaan kieltämme Ja harkitsemaan mitä Ja missä puhumme? Henkilöt, jotka ovat valmiit lyömään lokaa toisen ihmisen kasvoille, eivät ole poliittisesti kehittyneitä vaikka he itse riiln luulevat. Poliittisissa asioissa tehdään äärettömän p a l jon virheitä k im jäsenet moittivat Ja arvostelevat toisiaan likm ankarasti. hansia uudenaikaisia- asuntoja vuokraamatta sen vuoksi, ettei ihmlsiUä o l lut varaa mak.saa n i i n korkeita vuokria. Kaikkialla kaduilla oli kerjäläisiä, joita vaelsi myös maaseudulla kylästä kylään saadakseen leipää. Mutta maataloustyölaisten asema ei ollut p a l joakaan parempi. He tekivät työtä 8 -^12 kruunusta päivännoususta iltamyöhään Ja naisten työvoimaa riistettiin vieläkin pahemmin. B E A L f P A L K K A K O B K E A M P I : K U I N V. 1939 Tämä tilanne on kuitenkin viime vuosien aikana täysin muuttunut.-En-nen kaikkea ei kukaan enää voi sanoa T8hekkoslovakia.ssa olevan työttömiä, eikä niitä tule koskaan enää olemaankaan. Kenenkään ei tarvitse elää siinä pelossa, että menettäisi, ansiomahdollisuutensa. Päinvastoin työvoiman kysyntä kasvaa yhä, Ja op satojatuhansia perheitä, Joissa ;6ekä mies että vaimo ja vanhimmat lapset ovat työssä; Sodancdelllseen aijcaan verrattuna ovat palkat nousseet poln kolmikertaisesti ja reaalipalkka on korkeampi kuin ennen sotaa, |I^än seikkaan vaikuttavat seuraavat; tekijät: Ensiksikin, ettei vuokria ole korotettu vuoden 1938 jälkeen, eivätkä ne siten vie enempää kuin kahdeksan prosenttia vuosituloista. Ennen Sotaa oli tilanne sellainen, että työläinen Joutui keskimäärin maksamaan 35 prosenttia, virkamies 28 prosenttia tuloistaan vuokraa. Alhaiset vuokrat, ovat Johtaneet siihen, -että työläiset nyt yleensä tahtovat päSstä pois .vanhoista Ja epäter^veellisistä asunnoistaan j a muuttaa -uudenaikaisiin huoneistoihin. Tuhansia uusia asuntoja on Jo valmistunut-kylpyhuoneineei); ja työläiset: ;ova$muutttmeetn^ avxistuksen sairausajalta, mutta nyt ovat työläiset saaneet samat edut. Nekin, Jotka tähän mennessä eivät ole maksaneet penniäkään eläkekassaan, saavat 700 kruunun suuruisen kuukausieläkkeen. Kaikki lapsiperheet saavat lisäksi erikoista valtion lisää. Joka cnsimmäiseltd lapselta on 150 kruunua Ja nousee sitten progressiivisesti Jokaisen seuraavan lapsen kohdalta. Vastanaineet saavat • 36,000 kruunun kodinpenistamislainan. Josta ensimmäisen lapsen syntyessä kuoletetaan 600 kruunua. Näinollen on l a i na kuudennen lapsen syntyessä kokonaan "makssttu". yyöläislapsille ovat kaikki koulut avoinna ja i-allnta t a pahtuu lahjakkuuden Ja ahkeruuden pohjalla. Lastenseimien Ja -tarhojen antaa äkJeills-* mahdollisuuden käydä työäsä Ja lisätä perheen tuloja. Jokainen Joka nykyään saapuu ullcomail-taTsbekkosIovakiaan. voi todistaa, että ' työläisnaiset - ovat ostajien enemmistönä msyyaälöissä. joten heillä nyt on suuriik ostovcHma. siis päinvastoin koin ^ enneK MiMar työläiset eivät muodosta vain kttlutustavaraln ostajien Joukossa eztemmistöä. On laskettu, että nom 80 prosenttia moottoripyöristä, radioista. Jääkaapeista Jne. mjrydään tjTÖIäisille. . K E B J A L A I S T E N AIKAKAUSI ON OHITSE Muutama päivä sitten kehoitti Prahan maistraatti kintclstöomistajia poistamaan kilvet "kerjääminen ja kaupustelu, kielletty". Tämän kilven mukana katosi kappale vanhaa kapitalistista menneisyyttä. Ne ajat ovat kertakaikkiaan ohi. jolloin köyhien Ihmisten oli nälkäisinä ja palellen k u l jettava ovelta ovelle ja kiellettävä oma ihmlsarvo^isa saadakseen kappaleen leipää. ..Myöskin se aika on ohi. Jolloin ovikello soi lukemattomat kerrat : päivässä j a . Joku köyhä raukka tarjosi Jotain tavaraa cstetta-vaksi välttyäkseen suoranaiselta kerjäämiseltä. Maassa, > missä työtätekevällä kansalla on-valta, on Jokaisella ei vain laillinen oikeus työhön, mutta myös varma tieto siitä, että työ jota hän suorittaa.tulee hänen itsensä Ja perheensä hyväksi. maan. Menneiden sotavuosien; vahinkoja; ei ole helppo nopeasti korjatai Ykslii Prahassa: tuhoutui sodan -vuoksi kymmeniä tuhansia asuntoja. Aivan «arvaamattoman eduii muodostavat ^ ö - palkkaruokalat, joissa saa hyvän ate.- rian kuudella tai seitsemällä kruunulla. Työpaikkaruokaloissa ateriani» nauttivien työläisten lukumäärä nousee jatkuvasti (vuoden 1949 lopulla se oli n. 800,000). Viisivuotissuunnitelmassa on edellytetty tämän luvun voimakasta nousua, eikä .se aika ole kaukana, jolloin palkannauttijoiden enemmistö aterioi työpaikkaruokaloissa. Sairaille, joiden on noudatettava määrättyä ruoka järjestystä, on erikoisia diettiniokaloita, joilla on mitä parhain maine. "Työiäis-ten lomanviettoon on myöskin kiinnitetty huomiota. Vlrkistj-s- ja kylpy- OS. tk. 21 päivänä Spi^eedale. — Täkäläinen osasto heräsi taas talViiincstaan Ja p^dcttiiii tämän toimintakauden alkava kokous tk. 7 p:nä osaston haalilla. PäätetUin pitää; yllmääräincii kokous tk. 21 p:nä.* missä tilälsuuiiessa tarkastetaan tilit ja valitaan osaston virkailijat tälle toimintakaudelle. T u l kaa jäsenet kaikin tähän kokoukseen. Ensimmäiset tanssit tänä keväänä pidetään tk. i3 p:nä ja sen jälkeen joka lauantai-ilta koko kesän c l i n i in kaukan kun toisin ilmoitetaan.. Meidän lainakirjastossamme on nyt paljon uusia kirjoja, että n\t on luke- .mlsta. Saimme niitä suuren lähetyksen Montrealin osastolta lahjaksi L a i - nrklrjaston hoitaja on kirjastossa a i na kuukausikokouksen aikana. I Lahjoitettiin $5 .osaston varoista Port Arthurin laulujuhlille. — B a - portteri. ; »Usein mennään kohtuuttomuuksiin- ^henkilökohtaisissa asioissa. ^ On .suuri rikos sanoa saman järjestön Jäsentä Jo'(Csikin sellaiseksi-mitä ei pysty todistamaan. CSJ:n tulisi viipymättä ottaa tällaiset henkilöt t i lille puheistaan sUlä muuten se h a joittaa järjestötoimintaa ja yhteistyötä t>-öväen Joukkoliikkeessä. Yhteisymmärryksen pitäisi olla etualalla Järjestöissämme sillä se yhdistää ja kerää joukot toimintaan. Meidän pitää olla Järjestöasioissa kaukonäköisiä siUä CSJrlla on vielä laaja työmaa edessään. Järjestömme ulkopuolella on vielä valtavat määrät suomalaisia. Jotka ^pitäisi saadnrfun-kaap C S J : n riveihin ,Ja toUnlntaan. oUvätpa he znieiipiteiltään mlt& h y vänsä — kaikki me olemme saman arvoisia. — R . T . L . Täylevaalit Broad-viewn Torontossa ' Maanantaina toukokuun 15 päivänä Toronto. — T ^ L , Churchin kuoleman Johdosta pidetään täkäläisessä Broadviewn yalitsijapiirissä iiittpval-tlon alahuoneeri täji«vaalit maanantaina t.k. 16 pnä. Niälssä vaaleissa on ehdokkaana mm. suomalaisillekin h y vin tunnettu Charles Welr; Joka''sänoo hänen vaaliohjelmansa perustuvan päivän tärkeimpään kysymykseen: "On tehtävä kaikki mikä on nätahdpl-lista sodan ehkäisemiseksi Ja mäatn-me tuleviin sotiin sitovsmiraiithkän muuttathiseksi iäinyaist^lädcs^ mn Weir täällä SanömailehilistÖn edus-tajille.'-' 'h. "Canadan pitää olla muista niaistä riippumaton, eikä sen aiwUiä saa o l la ulkolaisten sotilaiden ja tij^secrlen tukikohtia", sanoi tämil 39-Vuötia^ ehdokas. Mr. Welr on syntynyt B,C:ssa ja käynyt koulunsa'Torontossa. Hän on työskennellyt noin 7 vuotta Niagaran . niemimaalla, jossa häh oli mm. imlönsa sihteeri. Sodan aikana hän työskenteli Port Williämih lentdkpne-tehtaalla. valittiin unionsä johtokuntaan Ja sen edustajaksi paikalliseen tmioiden keskusneuvostoori. Siellä o l lessaan oli hän myöskin L P P : n ehdokkaana maakuntavaaleissa 1945. '/ Mr. Weir sanoi kannattavansa .vaatimusta 40 tunnin työviikon puolesta ja että työttömyysvakuutusrahöjä oliV si korotettava 50 prosentilla. Hän s a noin 40 tunnin työviikon käytäntöön-ottamisen lieventävän työttömj^rttä koska siten ävaantuisi lisää työmahdollisuuksia työttömille. Hänen mielestään pitäisi Broadvlewn valitsija-piirissä ryhtyä hallituksen tukemana suurisuuntaiseen halpavuokraisten a-silntojen rakennuttamiseen. Ainoastaan siten voidaan lieventää kärjistynyttä asuntopulaa j a - kurjuutta. — Man saari Irlannin meressä on 221 neliömailia pinta-alaltaan ja asukasluku 51,000. > Yrityksen kokous on maanantaina tk. ISpäivänä Korman P^nner tulee puhumaan kok<)Ukseen Toronto, Kevät — kiesä — T a r - mola ~ liittöjiihlä. Nälbto neljään saiiaan. kesiattyy seiiramme (Yrityksen) toiminta läheisinär aikoina. K e väällä pitää saada paikat kuntoon k e / 6än; harjoituksia varten, kyetäksemme valmistumaan liittojuhlaa varten. Vaikka- kevät ^on Jo ehtinyt melko pitkälle, emme öle vielä kyenneet alkamaan Järjestelytöitä va:nhassa hyvässä "rarmölassa.. Vaikka olemme kyenneet kerääinäänr' hyvän vdimistelu- Jotikon, joka- ön~nutterastl harjoitellut talven ktUuessaj n i i n ibimeenpane-vat voimat riä:^£ävät' olevan'heikot. EStemme Ifiidej aikanaan ryhnistä-imääh niin saattaa :k^ siten, että )ii'tto|tihlan tullen) olemme vasta puo-. livälissä Ja -vireessä. Samoin on asia liittojuhiäkyydin rahoittamiseen nähden.-'. •'• ': A ^ .^säieiri äskettäin sattumalta W. Bohmiltai onko b:yytiii:ahaa kertynj-t. Sain siihen, yastaukseksi jöo-o, onhan heiliä nyt Jo sata-pari kerättsmä. M u t ta se oh vasta noiii puolet siitä mitä on edellisten.vuosien vastaa-vana a i kana saatu kokoon. Finanssit ovat o l leet^ meille vaikea probleema viime vuosien aikana; E n sano tätä siksi^ että olisimme j o "poikki" — mutta jos tilikertomus osoittaa Joka vuosi tap-plota niitit.pian'päästään siihenkin, seuramme aseman parantamiseksi olisi saatava Jokainen Jäsen mukaan y h teiseen rynnistykseen tilanteen korjaamiseksi. - . Näistä asioista puhutaan ensi maa-näntai- iltana. t.k. 13 pnä pidettävässä Yrityksen kokouksessa. K i m edelliseen kokoukseen saimme enemmän jäseniä sen - Johdosta, että sinne oli hankittu puhuja,- mrs. Edna Ryerson, hiin olemme hankkineet puhujan seuraavaan icokoukseenkin. Puhujaksi ttilee tällä kertaa Latior Youth-järjes. tön Johtomies Norman Pehner. Hän f - ISOBEL A K G T R O S raaban Ja työväenolkeafcsien peloton puolasta ja kuoli äkkiä Torontossa too-koknim 2 päivänä 35-vaotiaana. Hän oli tonnefan työväen veteraanin Tom McEwcnin nuorin tytär. Vancoumissa on liarvinainen konsertti tk. 17 pnä Vancouver.— Tk. 17 pnä alkaen klo 8 ip. esiinty» Clinton haalilla suomalainen Euroopan mestari trumpetin soittaja Lauri Ojala. Hän on antanut konserttia ympäri Amerikan kaikunsa suuremmissa paikoissa kuten New Yorkin television asemalla ja kalkilla haaleilla. Tätä kirjoittaes.sa hän on Amerikan länsirannikolla antaep konserttia. Hän haluaisi antaa konserttia ympäri Canadan vaan hänellä ei ole aikaa kun hänen pitaa olla 12 pnä kesäkuuta Suomessa Helsingin kaupimgin 400. vuosijuhlassa. Samas.sa tilaisuudessa näytetään kuvia joka puolelta Suomea, jotka ovat hyvm mielenkiintoisia. Näette^ ksskiyön auringon, jota ei monikaan ole nähnyt. Tuikaä katsomaan, ei tiedä vaikka näkisitte kuvia omalta .sj'ntymäpaikalta. Tulkaa kuulemaan tätä narvinaista spittotaiteilijaa. Tämän kirjoittajalle sanoi henkilö, joka oli kuullut Suomessa hänen soitta van, että sitä kuuntelee vaikka koko päivän yhteen jaksoon. Tämä oh koko illan kestävä konsertti, klo 8—12 ip. Joten saattie nauttia varmasti rahanne edestä. Tämä e l ole ainoastaan suomalaisille, tätä voi tulla kuuntelemaan minkä k i e - imen"ihminen tahansa, sillä musiikki cn kahsainvällstä kieltä. SHs Järjestäkää asianne niin .että voitte tulla katsomaan tätä harvinaista tilaisnut ta Clinton haaliile. — E. K . — Ruotsin kuningattarena nalla oli tajiana sahoa: — Pidän miehistä, en sen että he ovat miehiä, vaan fiirf*' he-eivät ole naisia. ' HÄN s E L r rn Muuan saksalainen phjBji ... unessa kolme rottaa, joista jbT lihava, toinen laiha ja kolmas a mn lähetU'seuraavana päiv&ä Jutanttlnsa hakemaan luokseen talalsakan, joka oli taitava unisn uttäjä, y^. — l i h a v a rotta tarkoittaa nisteriänne, selitti akka. — laaj kansaanne ja sokea rotta teitä ne..' • . . » . . . . , .• KYLL2i Muuan nuori sieva nainen tuli siikkikauppaan. — Saanko Sibeliula>en "Er sen suudelman". Myyjä. Joka el myöskään olliil lumman näköinen kysyi: — Pitaakö sen välttämättä olla bcliukselta? ALVA OIKEASSA? Johtaja: — Mmä kuulin, että mtelltte asiakkaan kanssa, ii^ kaa, että minun liikkeessäni on kas aina oikeassa. Apulainen: — Vai niiii. TBO nen väitti, etta tämä on oikea jausliike. « • • » * PERUSTELUT PAINAJIA Nuorena Shaw kerran puhui kat^ yleisölle Lontoossa 'isolla iyrsist,. 1 seisten. Äkkiä tynnj-nn pohja pe l Ja hän putosi tynnjTin sisään Vi ^ .söä huvitti tapaus suuresti ja luulo F puliujalta menneen "konseptit s jj kaisin". Mutta paastyaan ylös aa huudahti: — Voidaan kai nyt luoti aa R. että perusteluni ovat olleen kyllin navia<Viemään minut lävitse! SYI igtetasnuit jerjesteilyyn Kaiokst E/ikoi Umpi ttä tyoi 433 Sydämel jollaiset jirjestiti kodissan Kiitos Samoin Parha Kiitos Vielä yllätys Toukok MAKS AJAES South Porcupinen osaston kokous ensi sunnuntaina So. Porcupine. — Viime suniian-taina kaikkien kiireiden tähden -ei voitukaan pitää C S J : n paikallisen osaston kokousta, siis Johtokuntamme päätti antaa asiasta toisen kut- . san. • Ensi snnnantai-iltana, tie. 14 pnä alkaen klo 7 pidetään osaston kokous, johon kutsumme myöskin kaikki V . - ja n.r seura Viestin Jäsenet j a kannattajat osallistumaan, sillä kaikkien yhteisten, asioiden yhteydessä otetaan keskusteltavaksi tulevan liittojuhlan kysymyksiä. Saapukaa niin nuoret koin vanhatkin! — H . koskettelee puheessaan päivän tär., keimpiä kysymyksiä erikoisesti juuri nuoren väen kannalta katsoen, josta syystä toivomme kokoukseen osallistumisen muodostuvan entistä runsaammaksi. Siis kaikki Yrityksen jäsenet kokoukseen ensi maanantaina. Olkoon tunnuksemme; KorkeaJle Yrityksen kimto! — Valistttsfebmiteft. Mattawassa harjoi' teilaan näytelmää AIattawa. — Kylmää kevättä on, maa on aamuisin kuurassa,] vähän luntakin ja kylmät tuukt.. oli hyvin kiUva. että piti jo ailcus miltä aikaa loppua heinät kun: älkää syöttämään syksyllä, muokkauksesta ei tahdo tulla i kUn maa on vielä jäässä toisin' koin; Synkältä näyttää tällä" farmarien elämä.. ElintarjJelikn! nat alkavat jo olla niin korkealla e saa sitä katsoa millä päivästä seen mennään. - Meidän nuoriso harjoittelee ( ninkielistä näytelmää "A Pcor Mam Man" siinä toivossa, että saisivat i esityskuntoon toukokuun lopussa. Ti kaabari sitten haaliile antaakseen bj natuksehne nuorten ponnistuksSltl Vanhempikin väki koettaa sa^daj hannUkscksi näytelmän. Saa nyts ten nähdä tuleeko se valmiiksi? vain näin etukäteen huomautua esi touhussa täällä ollaan. — Mumim [ Sitdshi Tiik MTTTÄB B.F. VAHI1 S U U Sääi Nauttikaa tumllisuud vaisuudesta nalla . . sanse. IMAlgoi YAPPU l kaksi maailmanennätjrst Neuvostoliittoon Lontoo.— Täällä hiljattain pidsj sä Kansainvälisen amatöön-url liiton johdon kokouksessa hyvät, mm. kaksi neuvostoliittolaisten viittamaa" maailmanennätystä. VE marras. 1 pnä saavutti F. K. T, uuden ennätyksen 30,000 metnn a. sussa, 1.39.14.6. Entinen ennjtjs Mlkko Hietasella, 1.40.46.4. Toinen uusi venäläisten maaii ennätys saavutettiin myös iokak. 30 pnä. K. A. Tocbeniv» \Titli siellä uuden naisten kuulan töennätyksen, 14 36 m. Entänen oi 59 m: ja oli sen saavuttanut T. S.» rukoVa 1948. — Brasilia tuottaa v-u<jsiltaiD $50,000,060 puuvillaa! CSJ WEBSTEI Canadan Rauhankongressin yhteydessä Torontossa vihne sunnuntaiaamuna pidetty lyhjrt Jumalanpalveius jätti vannaan hyvin mieiljrttävän Ja pitkän aikaa muistissa säiljrvän vaikutuksen kaikkiin mukanaolleisiin. ] Se oli sanan varsinaisessa merkityksessä jumalanpalvelus rauhan hyväksi, nimenomaan nyt täällä sotien ja m u i den paheiden maailmassa elevien i h misten nautittavaksi. Lyhyesti s a noen se oli tilaisuus mihin kannattaa kaikkien maanmiestemme tutustua huolimatta siitä ovatko he ttskovaisia tai uskomattomia. Valtavan sutiri enemmistö rauhanpuolustajain vuosikokoutcseen osallistuneista 1708 edustajasta osallistui tähän jumalanpalvelukseen. Siellä oli pappeja Ja syvällisesti uskovatsia miehiä Ja naisia, sekä sellaisia jotka luokitellaan uskomattomiksi. Siellä oU marxilaisista vakaumuksista sotaa vastustavia henkilöitä; pasifisteja Ja sellaisia. Jotka vastustavat sotaa siltä yksinkertaisesta syystä, että he haluaa vat elää, eivätkä kuolla atomipommien kärventäminä. Mainitkaamme Joitakin tunnettuja nimiä: Canterburyn dekaantts Bevriett Johnson, t r i Bxäiirott, miss Biary Jen-' niibu. Leslie M<^-fis. G . Sundqvist jne, Mtitta eiipen piteminaile menoa l i e - pee paikallaan ^astata, kysymykseen että mitä edellytyksiä on syntisellä a l lekirjoittaneella puhua yleensä minkään Jumalanpalveluksen vaikutuksesta Ja merkityksestä. Tähän on to-tuudennudcaisestl vastattava, että maallikkona Ja pääasiassa maalisiin asioihin kiintyneenä allekirjoittanut ei pyri eikä voikaan olla mikään "aslan^ ttmtija* Jumalanpalvelusten arvostelussa. ; Mutta p n sitä pitkän elämän varrella tullut yhtä j a toista henkilökohtaista vaikutetta tältäkin alalta. Olen o l lut oinenkih; ei vain tevallisisa k i r - koraneiK^ssav vaan myös sellaisissakin tilaisuuksissa natkä ovat erikoisuutensa vuoksi painuneet mieleen, Esi-merkldnä mainittakoon, että muistan kuin eilisen leivän Suomen armeija.s-sa kuumasi8sf,i kesähelteessä kuullun pitkän Ja sen Vuoksi väsyttävän saarnan missä meilloisyntisllle ja synnittömille paatostettlbi ikuisU Itkua ja hammasten kiristystä — saamaa, jonka jobdosta oskonnollismiellsctkin pojat Urosivat kuin mustalaiset. Olen ollut tässä maassa tilaisuudessa kuulemaan joitakin erittäin miellyttäviä Ja opettavaisia pappien pu-hieltä selliiiseStakin aiheesta kuin esim. kehitysopista jne. Mutta viime sunnuntainen jumalanpalvelus ob kokonaan uusi elämys monessa suhteessa. On en-sinnäkin muistettava, että rauhanpuolustajain liike ei' perustu millekään erikoisaatteelle. Siihen kuuluu ja osallistuu kaikenlaisia i h misiä, uskovaisia kuten uskomattomiakin, poliittisesti aktbvisla kuten politiikasta piittaamattomiakin Jne. U s - konnollismielisten ihmisten toivomuksesta rauhankongressin yhteyteen' oli järjestetty Jumalanpalvelus rauhan hyväksi ja siinä juhlassa oli mukana sellaisia suuria syntisiä kuin allekirjoittanut jne. ; Jumalanpalvelus pidettin Juutalaisen työväentalon suiiressa juhlasalissa. Siellä oli tavanmukaiset saaman tekstin luku. virret, rukoukset Ja saamat. Saaman piti Victoria Collegen nuori teologian oppilas, pian papiksi valmistuva Omar Walnfeley. Joka sivumennen sanoen t u l i Valituksi Rauhankongressin kaiisalliseen johtokuntaan. Tämän nuoren teologiaa tutkivan oppilaan vakaumuksellinen, varma ja miellyttävä saama rauhan asian käy-: tännöllistä edistämistä varten oU t o della merkityksellinen. "Rauha on kuin rumpu. -Joka kutsuu teitä ja minua" sanoi hän saamansa alussa j a jatkoi seuraavaan tapaan: Me, tähän bonsressiin osallistavat tolmimime ranhan hyräis' .si, että ihmiset eläisivät ria tulee kauan mnktaBiaan I ranhan puolesta järjestetyn uksen, sillä kukaan ei vd sesti sanoa olevansa kristitty hän puhu ja toimi kausali uksien, sosiaalisen edistyksen j>« nenkaikkea rauhan puolesi» iWe einme voi palvella kaM»_i raa — me emme voi oUa puolesta siUoin jos oleniBie - töibänä atomi- ja «tyi»' suhteen. TosikristiH.vJi <^J jotka aktiivisesti Uistelevat 1 sä^ilyttämisen hyväksi hähpuolustajat kannaniine j mitä ei voida, eikä saa " minnekään, sillä me kilkerasU sitä, jos effline tp.^ mi n u h a n säUyttämisen J» nnlUmisen hyväksi .. J « * onniiionune laistelnssMnB» ban säHyttämlseisl sfflola ^ onnistonune krisUUis» 51*' H kaikissa sabtei»2- Kake kansanliikettä ranhan b J » ^ Ylläoleva, vaikkei se eba ^ kirjabnellisen tarkka tenkin lyhennetyssä »'i^, mamion saaman koko ssaOoS»-^ kä Omar Wahnsley pitJ lanpalveluksessa rauhan P=^J jonka Johdosta niin monet näkyivät häntä o n n i t t e f e «^ Tämän k i r j o i t t a j a s t a k o^ monet Canadan s u o m a l a ^, vat kuulla tämän ^'''jlf^^tsc»! tnkekaanune aa c et'
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 11, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-05-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500511 |
Description
Title | 1950-05-11-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
on
Ml W 4
4
f li;--':'-.
Sivu 2 Torstainartoukokuiin 11 p . - - T h u r s . May 11
aiBERTY) Independent Xabor
Cttgan of Finnish Canadlans. .sE»-
biblished Ko7.6tb. 1917. Aotfaorized
•«K c^k^vtriff ^ f d c ^ mAll 4)V the Pdst
Teleplumes: BudJAesis Ofllee; 4 ^ 4 ^
Editorjai j M i i c e ^ H i m BIsuiaffer
e . « u k 5 L ^ t o r W. E k l u i d . ZfiUlins
addms JBox 69, Sudbttry, Ontario.
Advertialns ratear upon applicatiozt.
Tkanslauon free o f chafge-
Olfice DeparUncnt. Ottava/ Pub-
Ushed thrlce tpeekJy; T u e s d a y »,
Tbtuvdays and Saturdays by Vapatu
Publishing Company at 100-102
l?nm St, W , Sudbuiy, Ont., Canada,
TILAUSHINNAT:
Canadasea: 1 vk. 6JOO 6 kk. 3 ^
3 kk. 2X)0
yhdysvalloissa; 1 vk. 6 kk. 3,80
Suomeftsa: 1 vk. 7i)0 6 kk. 4 ^
Il "f im/».-^"5
V > / f f H '•-^^^
s
JS
; Rauhanpuolustajain tuJköm
' Torontossa pidetty Canadan rauhanpuolusUjain tbhieii vuosikokous
tt)i«tä lebtetmne on'alustavasti uutisosastollaan kertonat, antoi k a i -
Uillc hyvänsuopaisillc canadalaisille sekä taisteluhaasteen että uutta
föivda siitä; jotta koko ihmiskuntaa uhkaava Ä / v « d a a n sittenkin
i-älttää, joa me kaikin teemme osamme taistelussa rauhan puolesta.
- Rauhanpuolustajain kokous oli avomtaistieluhaaste sikäli^ cttä^^
uudelleen, alleviivasi, eiiä rauhan toivominen ei yksinään riitä, sillä
sodanvaara on suuri ja väliUin. Jos rauha mielitään säilyttää ja va-fiiinnultäa,
kuten miljoonat ihmiset kaikissa maissa haluavat, silloin
Kaikkien byvänsudpäisten ihmisten täytyy yhdistää rivinsä ja ryhtyä
^ ^ jaattavaan toimintaan elämän puolesta soflanlietsojia vastaan.
f'>ti?^/ ; ] ' ; Rauhanpuolustajain kokous ahtoi uutta toivoa rauhan ja koko i h -
ij 4 J * miskunnan säilymisen »uhleen siksi kun se osoitti, että -vaikka sodan-
^'^"^ ^ vaara onkin suuri ja vaikkei sitä sovikaan aliarvioida, niin rauhan
ojähdollisuudet ovat vieläkin suuremmat, kunhan ei vain olla avutto-inia
Sivustakatsojia^ vaari toimitaan päättävästi rauhan hyväksi,
t Torontossa juuri pidetty rauhanpuolustajain ko&ous teki s^^
tsSnmaallisen palveluksen tälle maalle rjsoittaessaan, että kysymys
lauhasta ja .sodasta ei ole aatteellinen eikä pöhittinen kysyim^^^
Sillä kaikki hyvänSuopaiset canadalaia-t, heidän poiiittiäiin ja uskon-fiöllisiin
mielipiteisiinsä sekä sosiaaliseen asemaansa^ kat|^matta haluavat
elää jä niinmuodoin vastustavat sotaa, joka uhkaa hävittää tantan
maan ja ehkä koko ihmiskunnan. Canadan rauhahpuolustajain
kokous oli elävä todistus siiUi, etlä kysymys rauhan Säilyttämisestä
|ä sodan ehkäi.seml.'?e.stä yhdistää kaikki oikeamieliset canadalaiset
l-altävan suureen ristiretkeen elämän puolesta .sotaa vastaan. Rauhanpuolustajain
kokouk.scssa oli työläisiä ja farmareita, liikemiehiä ja in-fcllektuaalcja,
englantilaista, ran.skalaista, skaridinavialaista, aasiä-iäista.
afrikalalsta ja muuta alkuperää olevia edustajia. Se oU tämän
«naanyk.si suurin edustajakokou.s. mihin osallistui 1708 asianmukäi-k
s t i rekisteröityä ja rekisterimaksun suorittanutta edustajaa ja yksilöä.
Siellä käytiin avoin, demokraattinen ja rehti beskustelu mikä
^ i kovettuneimiiiatkin tunteet heltymään. Rauhan ja sodan kysymyksiä
käsiteltiin monelta filo.sofiselta näkokätihaltä, mutta kaiken
^yläpuolella näkyi johtavana lankana horjumaton yhtenäisyys ja yh-
«teisymmärrys siltä, että uhkaava atomisota on estettävä.
Tämä luja yhtenäisyys elämän puolesta sotaa vastaan, mihin tais-
Huomenna. tk. 12 prnä täyttää m n .
Mandi M i k i Niplgonista qp vuotta.
Onnittelumme päivän sankarille!
Hflita muut sanovat
i
ti
'ilo >
s M
.4
•f SH
K u
{K-
'1
l i
i i
.1
71
1 *
ti ' '
.Vk-f
r ,
> dii
i " « » /
4 ^ <
i.tiA
iteluun osallistuvat niin uskovaiset kuin uskomattomatkin, farmarit
kuiiv^ työläiset ja keskiluokkalaisetkin, kiteytyi yhden ainoan perus-tunnuksen
taakse — maailman rauhanpuolustajain vakinaisen komitean
Tukholman kokouksen vetoomuksen tueksi, että atomiaseet on
julistettava pannaan ja sotasyylliseksi se maa. mikä ensimmäiseksi
käyttää atomiasetta mita tahansa maata vastaan, Canadan rauhanpuolustajain
kokous hyväk.syi yksimielisesii ja suuren innostuksen
•valiossa tämän tärkeän julistuksen ja päjitti, että lokakuun toiseen
päivään — Kansainväliseen rauhanpäiväänmennessä kerätään tämän
Tukholman julistuksen tueksi vähintäin 300,000 allekirjoitusta
Canadasta,
Huolimatta lainkaan tunnustavatko vallanpitäjät ja heidän propagandistinsa
sitä tai eivätkö tunnusta, Canadan rauhanliikkeeseen ei
* kuulu vain kommunisteja ja heidän sympatiseeraajiaan, vaan hyvän-
•suopalsia ihmisiä Canadan kaikilta elämänaloilta; Sotavastainen kan-
• san yhtenäisyysliike on Cariadassakin ^tapahtunut tosiasia" ja se sel-
Maiscnäan on historiallinen merkkitapaus. Vaikka rauhanpuolustajain
./Voimia ja mahdollisuuksia yritetään vississä mielessä pienennellä j£
vaikka rauhanpuolustajia panetellaan Ja mustamaalataan niiden toimesta,
joiden kontrollissa on nykyajan valtava propagandakoneisto
miltei kokonaan, niin tosiasia on, että Canadankin hallituksen, kuten
kaikkien kehittyneimpien maiden hallitusten, täytyy jo kuunnella
mitä rauhanpuolustajilla on sanottavaa. Rauhanpuolustajain liikkeestä
voi kehittyi» lyhyessä ajassa, jos kaikki hyvänsuopaiset ihmiset
suorittavat velvollisuuten.sa itseään, jHrrhettään ja omaa maataan kohtaan,
sellainen valtava voima, mika voi pakottaa sodanlietsojatkin
rauhan tielle - - saattamalla sodanlietsojat häviölle yleisen |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-05-11-02