1950-12-12-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Siva 2 Tiistaiim^ 12 p. — Tuesday, Dee. 12 * Ottavaa. - Office E, BoksL Edttor W ' fSdmul. aAäxesa Box 63, SudlmiT/ triaaUtmi Uee of charge. T I L A U Q B U ^ A T : Canadaxs^: 1 Vk. 64)0 6 kk. 3 ^ Sucxocssa: 1 vk. 7Ä» 1 vg- 7^0 SYNTYMÄPÄIVIÄ S( Smd» puheita pm!^^^^ Huolimatta siitä mitä maailmalle sanotaan tai sanomatta jätetään, to^asia^on, tämä: Milloinkaan'ennen e i ole n i in suuresta i ^ u ^ ^ ^ t u n l ^ ik;<)!Vm v ä h ^ villoja, mitä tuli TrunaanrAttlesn koiiferenssista,. mikä jäiti edelleenkin maailmansodan riippuvaksi siitä, niitä yhdysvaltain sotalii^i^t ^ t t ä v ä t — jos ei raulmrakastavan ihmisk mietipiteetiBaio^stus saa tätä onnettdm^^^ l ^ f e s i i ^ t t i T r u m a n i l l a ja pääministCTi A i t l e e l l a oli WashJn^ -kuusi kon/erenssia, joiden jälkeen annettiin 2,0Q0 sanaa käsittävä lau- 5imtio.mi|stä ihnenee^ että Attleen ''raubaJ!! m a t k a " e i suur^tikaafl v a i - kiiftai^atHlidysvaltain sotaobjelmaan, mutta Attleen täytyi antaa p C ' riiui kaikkein tärkeimmissä kysymyksissä. Seuraavassa on joitakin m ^ U e p a n t a v i a seikkoja: l^ämJqisteri Attlee tuli Wasbingtoniin neuvottelemaan ennenkaikkea^ Koxeajn ja Kaukoidän kysymyksistä. Xeuvottielujen jälkeen a?!-' netttssa lausunnossa on Korean ja Kaukoidän asiain suhteen epämää-räiäta "jossittelua" j a avointa erimielisyyttä, mutta sen sijaan korostetaan it£ieita kertoja sitä "yksimielisyyttä" mikä .valh'tsi Euroopan aseistukseni suhteen. Toisinsanoen, Kaukoidän asioiden suhteen ollut j a jäänyt erimielisyys kiedotaan Euroopan asiain "yksimielisyytlen" vaippaan. Mutta tä|keintä on tämä: Pääministeri Attleen matkan perussyynä > o l i huolestuflicisuus siitä/että Yhdysvaltain sotahuljut käyttävät ato-nAfUjf^^ maailmansodan siten, että ' i i i t t o l a i s c t ' - joqtu-vaf- tahtomattaan tapahtuneen tosiasian eteen. ;-.\tomipommin käytöstä on täydellisesti neuvoteltava liittolaisten kesken etujcäteen", kp,: rost) n»r. Attlee ja hänen hallituksensa Lontoossa, Mutta miten kävi? Asiallisesti puhuen mr. .Attleelle sanottiin, että "suutari pysyköön lestissään'^ sillä presidentti Trumanilla (eikä .^ttleella) on atomipommin k^ntr^illi ja hän päättää siitä käytetää;ikö ^itä j a milloin käytetään. Suuressa jalomielisyydessään presidentti Truman lupasi tosin sen, että Itä» "ilraoittaa'VBritannia ja minkä yuaksi sitä käytetään! lähtiessään pääministeri Attleeta "evästettiin;' julkisesti, että K i i n an Kansantasavallan tunnustaminen j a sen kutsuminen Y I ^ :n jäsilnyyteea olisi sellainen rakentava teko, jonka avulla voitaisiin K o taan ja itaukoidän muut probleemit ratkaista. Mutta miten kävi? Netivöttelu jälkeen «myönnettiin, että K i i n a n tunnustamisen suhteen OQ^ edelleenkin vastakkainen kanta Yhdysvaltain j a Britannian hallitusten välillä jäsen lisäksi ilmoitettiin härrtmästy?ieelJe maailmaUe, että l^äministert A*ttlee oli taipunut Yhdysvaltain linjalle Formosan kysymyksessä. Tähän asti Britannian labörhallitus on seisonut pyhästi aAtäimiensa lupausten takana, että Förmosa kuuluu Kiinalle, mutta nyt pääministeri Attleen sanotaan hyväksyneen sen kun kenraali Mac- Arthurin laivasto kaappasi Formosan saaren ja esittää tekopyhästi, €ttä Y K : n (tarkoittaa Yhdysvaltain) ratkaistavaksi tulee kenelle tänö Kiinan saari tnuka loimujen JppuH^^^ r*^ jM-} ' Tämä atomipbmfmin ja Formosan saaren s u h t s e n o m a k ^ t t u kanta osoittaakin sen, että ne ihmiset erehtyvät, jotka luottavat siihen, että ' Trliman-Attleen konferenssi päättyi rauhanomaiseen ohjelmaan. P a r - ^ga^a^tapauksessa tämä konferenssi joutui ottamaan bupmipon rau: ''hanpuolustajien kasvavan voiman ja luovimaan sen Johdosta. Mutta presidentti Trumanin sotainen ääni kuului siinä konferenssissa isännän äänenäs Totta, että Washingtonin neuvotteluissa ilmeni yleispn-mia-lipitee^ i painostuksesta horjuntaa avoimen sötaphjelmah puhteen — ' mutta yhtä totta on sekin, että ''isäin henH» elää" odottaen aikoja pa- ^.jretppta, milloin MacArthur voisi vakiinnuttaa rintamansa j a puhua taas c k^^kisti niin kiinalaisille kuin korealaisille j a muillekin raiihanpuo-lustajille. " S e l v ä ä siis on, että rauhanpuolustajat civ^at voi panna toivoansa Tl^man-.^ttleen konferpnssin ohjelmaan, vaan <)maan työhönsä ja taisteluunsa rauhan säilyttämisen puolesta. t ^ t ^ faigjppnng. Jo^ti^imti 13 päi-takaisin Jugoslaviaan . <AnpeUani JEfäs^jn^bernics sa-nqi ppi^äntelna, että "^flnsan. 50 mai-iu »'|fijngnaaUsta etpläln. on vielä V i - jp^yisejti ä^lsj^ JUjcals^jnmis-ca autistiedo^^^ et^ Yii-dysväJtäin pifnl g?^r»is90n} pyakuoi saUi^n., ' ^ y U p ^ t ^ . että Etel^rf^prean '?n§riijej3 ja YKrn xmUt^ sqtajquj^fjiia on vielä siellä ... -11 4 ^ : n yt;ti$tfetQ Tijklpsta iouluk. 9 « e e IIIENO.V ROUVAN "bU^nOEELLiaCUTTA* Rädiokoraentaattorl Arthur God-frey kertoi tässä hiljattain miten hienotunteinen on senaattorinainen mrs. Ma^^aret Chase Smith, republikaani Mainen valtiosta. 'AITÖ. ai^thiUe kuu-iänma, t«ii,^^eleet sibnilii Tam jfan iba- »iia eläimiä", hienon naisen sanojen mtikaan, kuljetettavan autojen fen-deriim.,;. "I^jllä- sanm tienotonte nainen pitlj puhpen Tucsoni^; Ari2¥>ha§3ä. pj&än aikana. Puheessaan hän pauhasi kovasti, että oitis on rj-hdyttävä pudottamaan atomipcBxmieja venäläisten ja kiinalaisten nislcaan. Hän r^likääs on vuodattanut kalkki, kyynelensä peuraraukkojeh puolesta. Porvarilliset tunteensa ovat kui-yuneet kylmiin. Sääliä el enää Qle ihmisiä kohtaan. — Työnues-Bteen-päln. . ' ' ' ' . *, «i.. » II^IXITUSKYSYnfTS JA Suomen äiaMtt^^ aiheuttaa Bll^älsessä IrfidlstÖssä jatkuvaa k i r joittelua ja kannunvalantaa puoleen ja toiseen. SKDL:h pää-äänenkan-nattaja Vapaa Sana esitti jouluk. 2 piiä Suomen työväen selvän kannan haUitaskysymykseen seiuaavasti: "SKDL ei suinkaan vastiKta, vaan vaatii maan talouseläsnän tervehdyttämistä, mutta se ci- katso kapitalistien ' vaatinutaten edustavan tuota tervehdyttämisCä, vään jofbtavan entistä suur^iApaan sekasortoon ja kan- S8ojwik'4oisn, ;,;; näikjiijninyttämisee];?, Suomen työkansa tietää, ifehen se vQi luottaa, kun on kysymys sen ptUJen Rijolustaaal^esta n % JiaUilU^.essa |£Uin eduskunnassa ja a^smaf.illl§es§a lii^eess^in. 0?PiWl . P^kka^an ballitos, Sen;oy,at Mpiitgt-nei^ t eduskunnassa k|^'?dyt ki^kui^ ja;, kgmppaiiufc. Seri pn enngiö^DEk^a tOfl^nnutr Isikkph^^^ mokraatit' py?yiyät Ip^puUn saakka t^iäisten yaatimxisten t a l^n^-" Viinas mgiraskuuji alkupäivinä julkaistiin Bulgariassa "Pysyväi- . sen rauhan ja tiemokratian puples- - ta'Mehdessä Bulgarain kommunistisen puolueen kesku^ccniiean Jäsenen Raiko Damjanovin sebfötus Jugoslavian työväenluokan nykyisestä tilasta. Alla julkaistussa ar- . tikkelissa ; olevat tiedot; pohjaulaj-; vat täMn artikkeliin, , . • Titoii hallitus Jugoslaviassa on kapitalismin palauttamisen tisllä. Avat-. tuaan kaikki ovet ulkomaalaiselle pääomalle, l e i ^ ' Jugoslavian kansan hartioilla ei yaln titolaisten kapitalis-' tien. mutta myöskin ulkamaaiaisen pääoman riiston paino. Tämän seurauksena Jugoslavian talous o.n jpur tunut vararikon partaalle ja pelastu-akseen siitä ovat titolaiset turvautuneet orjuuttaviin amerikkalaisiin lainoihin: Jugoslavian talouden alistuijunen ulkpmaisells pääpmalle johtaa kapitalismin täydelliseen palauttamiseen. TIt<ni ryhriiädemagögisilla nimityksillä ja toimenpiteillä, joista mainittakoon yrityksien "iuovuttaminen" n.s, "työkollektiiveille", jotka pn muodt«- tettu Hitlerin ja Miissolinin reseptien mukaan.' VEBOT* JA TE|QBP9| ' Jugoslavian ^Käisten asemaa vaikeuttaa vielä suuresti ennenkuuhi-mattoman suuret verot. Joilla pidetään yhtä armeijaa,: poliisilaitosta jä ^rannimaista ' hallitoskpneistöa: Vuonna'1S49'käytettiin valtiokoneis- ^ n ylläpiiämiseen 54 mitjardia dina-z| a, noin 33 pros. koko hudjetista. ta esim. 11.3 .'if^niia oli kä3?tt5kelvo-tontaja 3;2a^ <^^2^482 vii^eelllstä. . T^rölälsteri; ; iaCTava^ vastarinnan vuoiksi oh ollut pakko s i joittaa anäniäfc^^ ai^.- mattitaidoit(m|a>,'^ on seurauksena tuotteyalsEdiden l a i ^ ja suunnitelmien jäljessä laalyiisjt^Trilnen Lulniisissa iai^tlksissa ov^t suunni-iälkeen" on vero^uörmaa li^ttgr 20 telmat tulleet täytetyiksi mJ.äräalkoi-miljardilla ja terveyden fauoltomenoja vätieimel^ 3 miljardilla dinarilla. A^aikeah taloudellisen aseman l i säksi paima ' tT-öläisiä oikeudettomuus titolainen terrori. ^KaiJdlla työmailla vilisee hallituksen ^llisilai-toksen agentteja. joi%. 6n rajoftta-matpn valta. Joillakin työmailla näitä akentteja on yksi jokaista kolmea työläistä kohtL Satojatuhansia :tyÖläi-siä ja talonpoikia on määrätty pakkotöihin, esim. kaivoksiin. Pakko^ö-määrä^ sten toteuttamista valvoo faäl-iitiiksen agentit Ja titölainen ammattiyhdistysliike. TThtenä määräysten r&kpmlsesta käytett^mä rangaistuksena 011 elintarvi^^uirttien pois pttar mlhen työläiisiltä. Toisena niuotpna on paJJötojen pidättäminen jopa siiifä määrin, eitä ^0 prosenttiakiti ansiosta pietetään. Kymmenetti^^ työläiset kaivoksissa ym. • ovat jputu- HINNAT BfpU^^YAT nept näiden rangaistuksien alaisifcsi. j TYÖLÄISTEN VASTABINTA ISf»aWP 9» Jftt^^lVasti kiihtynyt.! Jugoslavian työKiset ovat viime ai-iitos, lahjoittajat! Sydämellinen kiitos kaikille niille, jotka niin anteliaasti lahjoittivat Juinri päättyneessä haastekampanjassa Vapauden hyväksi. Monet k i i - t o l ^ t niille Vapauden ystäville, jotka Vaivojaan säästämättä työsken-^ telivät tämän haastekampanjan hyväksi. Kun muistetaan, että tavoitteena oli ^5,000 hankkiminen Vapauden taistelurahastoon, ja se. että tulokseksi saatiin noin S7.60O, n i in tällöin nähdään se kuinka loistava tämä tulo» on. .-Xlkuperäinen tavoite täy-tettim y l i 150-prosenttisestil Voidakseen ilmestyä esteettömästi, Vapaus tarvitsi välttämättä tämän rahan. Kuteri muistetaan, Vapauden tilitappio oli viimeksikulu-neen vuoden aikana vähän yH $4,000. Nyt on tämä Icvl täytetty ja lisäksi jai lehtemme taistelurahastoon vielä jonkin verran huomispäivänkin varalle. Tämä tarkoittaa sitä, että lehtemme talousasema on toistaiseksi turvattu ja tosiasia on, että työväenlehtien taloudellisia kysymyksiä ei voida erottaa niiden poliittisista j^robleemeista. Vaikka tlisi sisallöltääri kuinka hyvä lehti tahansa, ellei .sen talouselämä ole pestävällä pohjalla, niin se ajautuu ennemmin tai myöhemmin ulos-päi& einättumään umpikujaan. Toisinsanoen Vapauden talouskysymys 4 liittyy erottamattomasti lehtenime ohjelmaan ja päivastoin; Kun asetettu päämäärä y l i t e t t i in nain reilusti nykyisissä olosuhteiss a fllissä sod[anlJetsojat yrittävät peloitclla rauhanpuolustajat ja kaikki sodista kärsimään joutuvat "pikkuihmiset" toimettomiksi, niin. nyt saavutettu tulos on sitäkin arvokkaampi ja merkityksellisempi. Se osoittaa kumoamattomalla tavalla sen, että Vapauden lukijat ja kannattajat tietävät mitä tahtovat j a kieltäytyvät aMstumasta toim2tto-oniksi silloin kuin meidän ja kaikkien tavallisten ihmisten onni, tule-vaisutfs ja itse elämä r i i p p uu tietoisesta toiminnasta ja taistelusta. T a voitteemme y l i 150-prosenttinen täyttyminen on siis elävä kunniamerkki täkäläisille maanmiehillemme. beidän yhteiskunnallisen tietoi- Suustasonsa ja siitä johtuvan toiminnalljsuudsn suhteen. Tässä yhteydesä lienee paikallaan mennä muutama kuukausi ajas-. sa taaVffpäin- Vapauden hjTäksi on ennenkin järjestetty rahoittamis-kantpanjoita — ja joudutaan vastaisuudessakin niin menettelemään. •Mtitta viime vuosina on tavoitteina ollut yleensä sellaiset tehtjivät, * jotkJ» «vät joko A-älittömästi huojentaneet lehtemme velkaku:)rmaa tai I* antaneet uusia ja parempia koneita. Toisinsanoen, on p y r i t t y ja a i - * van iMkein pyritty siihen, että näiirä rahoittamiskampanjoilla olisi py- < syväistä laatua oleva vaikutus lehtemme talouselämään. .Asia on näin \ yininäitetty ja se on ollut omiaan Ibäämään innostusta laajojen jouk- [ L>j6n kieskuudessa. Yleisesti myös tiedetään, että tämänsuuntaisten * karäpanjain a w U a on saatu lehtiliikkeemme laitokset asiallisesti p u - 'iiuett velattoiniksi- Joukkotoiminnan avulla on pysyväisesti paran- ' n e t tu Vaiiauden talcrusasemaa. On maksettu rasittavat velat pois.ja liamklttu nykyaikaisia koneita, mitä jatkuvasti kiihtj-vä k i l p a i lu kustannusliikkeiltä vaatii. Kun nyt jouduttiin nmiutama kuukausi sitten LOOO Amerikan naista imialS Lake Success. — Yli 1,000 busseilla saa.r>inutta naista HJäytti viime viikolla YK:n'Rä,änaajjiri'parvpi^^^ ja satoja oli uikopuoiella. Kymmenet lapset kaiitpivait käytä-vUJä värillisiä Ilmapalloja, joihin oli maalattu kirjoitus "rauha". Esiinty^Isei^ pll jär-jestänji; Amerikan naisten raiihanjär-jestö. • \ .; ' ' Myöhemmin sajpana päivänä.200 Brobxijnin korkeakoulun oppUa^ta kävi YK:n pääinajä^a' -iiijtiaisem^ssa atomipommin käytön vastaisen kantansa. Nuoret myöskin vaativat sodan lopettamista Koreassa jä' viiden suuren kutsumista neuvottelemaan rauhan palauttamisesta. Lähetystöä johti Paul Robeson nuorempi. ^ Naisten iähetj-stön johtaja tr. Cle-mentina, Paolone jätti Yhdysvaltain edustajalle Warren Austhiille seuraa-vansLcältöisen kirjelapun: "Me iulem-me taistelemaan rauhan puolesta kaikista vaikeuksista huolimatta. Meidän lapsiemme n i m e ^ me; ol.emme sitou-jtuneet siihen." Ty9yä?nli|Q^n kannpttavaksi asetetuki toriätipn seuralaisena elintarvike keiden ja muiden ktdutustarvikket den hinnat ovat vuodesta 19-15 l^h)!.ien nousseet 75p pros. Ytsinpä Itävallaji oikeistososialistien äänenkannattaja Arbeitej: ?5eit.upg totp^a Jugps^ayiah työläisten elintason laskeneen puo-r leen siitä mitä se oli vuorma 19451 ' Tavaroiden kallistamisen kanssa rinnan pv^t palkat suurpsti laskeneet. Viime toukokuussa esim. alerir nettiin keskimääräisiä kuulcausipalk-koja 3.20!a dinarista 2,4(¥> ^ijnariln. Ammattitaitoisten typläisten kuukausipalkka on 3,O30-r-3,5P0 dinaria. Keskinkertaisen työläisperheen lasketaan, tarylt^van ylöspitoonsa. 18,|W»P—20.9t« dinaria, ^ussa. . , ' ^, Titolaisten laskelmien miikaan viz täisi korttiannoksien tyydyttää noin 35 p:rps. tyjJläisten tarpeista, mutta todellisuudessa. ne tyydyttävät vain noin iä, pros., ifav- P e r a ld Tribunen Belgradin kirjeenvaihtaja klrjpili^ syyskuin 18 pnä, että ostajan oi^. par}-, taya 2Cl prosenttia kmikausipal^.- tq^ii >vqitlalKjee^-:pst^^ voita. Samalla kertaa hän. malnitgge, että keväästä lä,hUeo pyat elintaryi^-r kPiden hinnat ,kphpm?ept en^i^i^yä kuin pupi«{lla, Syyskqussa maksoi sokeri 5C0 dinaria kilo, rasva. 550 d i n j - ria. sianliha iQö dinaria. Leipäannpsta vähennettiin lokakuussa 10 prosentilla kireäivleipätilanteen takja.' • \ TAVATTOMAN PITKÄ TYÖPÄ!VA • > Vaikka Titon hallitus ei ple tehnyt mitään ilmoitusta työpäivän pituudesta, niin on tuimettua. kuinka Jugoslaviassa on työläisten tehtävä 9—10 tuntia tj'ötä, Brezan kaivoksissa 12 tuntia ja Tonavan satamien lastaus-tölsw aina 15 tuntjakin päiyässä. Useissa tapaiiksissa iJakpiletaan työläiset tekemMnyl^^^^^ 20 tuntia viikossa. . ' Kaikkein rasittavin työläisille kuitenkin pn "vapaaehtoinen" sunnuntaityö. Tätä väften on Titon .haliitus keksinyt hienostuneen systeemin, joka perustuu siihen, että joka ei tee ilmaista sunnuntaityötä el saa pahkaa seuraavan päivän työstä. Dlkt§- tUiurikpmsnnon alaisuudessa .elävät työläiset eivät kykene vastustamaan tällaistakaan julkeata rj-östöä. Pitkät, työpäivät, työnkilhd>-tys ja työläisten turvallisuudesta huolehtimisen Jaiminlyöhtl aiheuttavat sen, että' tapaturmat ovat muodostuneet joUkkoilmlölksi. Esim. Sambcln-Sara-jevon ^rautatien rakennustyömaalla menetti puolen vuoden kuluessa 420 työläistä henkensä. Satoja kaivostyöläisiä on kuoliut räjähdyksissä ym. tapatimnissa ja tuberkulposi ym. sairaudet raivoavat tj-öläisien keskuudessa. koina yM, laajemmassa mitassa ja päättävälsenpaln nousseet joukkomittaiseen taisteluun Titon sortoa vastaan. -Teiitaissa, kaivoksissa, rautateillä ja metsätyömailla turvaudutaan hyvin järjestettyyn sabpteashilii.. Valmistetaan Impjipjaatuist^ tavaraa, a|enne^an t}'pn tup^t^vai^uutta Ja suoritetaan joukkokarkaamisia työ-paikpilta. Rade Koncarin tehtaissa valmistetusta 14,5 ^uparilanlatoiu]^ hin nxennessä vain 50—55 prosentti-sestL . ' Hautatieläisten vastarinta on erit.^ tain vaikuttavaa. Lukuisia tavarajunia on esim. lähetetty vääriin pai)?:- koihln. Riiecassa satamatyöläiset heittivät 1,700. kuutiometriä Enjlan-tiin lähetettävää puutavaraa mereen. Joissakin tapauksissa on menty niin pitkälle, että ammusjunia on räjäy-tetlo^ ja rautateitä rikottu. Sabotaashien' ja lakkojen aiheutta-jnat työtuntien menetykset ovat olleet valtavia. ^ Kroatian kaivoksissa menetettiin lakkojen takia viime vuorma 164,915 työpäivääl Slovenian metsätyöläisten lakot aiheuttivat 102,003 työpäivän menetykset. Tito itse sanoi Splitissä pitämässään puheessa, että V. 1949 oli noin 400,000 työläistä päivittäin pois työpalkpis-taan. KANSA ON TITpA VASTAAN KJokö JUgpslayian t5 öväenluokka Casdan ranskalaiset 'fr-STTA' ovat ehdattmnasti miu vastaan Timmins, Ont. — Lumber and Savr-mill Workers Union Timminsin alueen osaston presidentti Pete Monieon lähetti viikon lopulla pääministereille Attlee ja St. Lamrent säihkeen Ottajaan, jo5sa hän pyytää heitä "tekemään kaikkensa oikaistakseen 3col-mannen maalhnanspdan syttymisen 5prsan kriisin 'kärjistämisen johdosta.^ Rihijessaao osastonsa jäsenistön puolesta, toteaa mr. Mongeon o-sastcn jäsenistöstä noin SQ—SO prosenttia olevan Canadan ranskalaisia ja sanoo .että tämän niaan noin .4.5 mlijdpnaineh ranskalainen väestö on ehdottomasti heidän sellaiseen sotaan pakoittamistaan vastaan, mikä ei heitä kiinnosta ja mikä aiheuttaa ainoastaan kurjutta ja tuhpa koko maailmalle. • • tekee yhä kasvavaa vastarintaa Titon fasistiselle hallinnolle. Yhä laajemmat kansankerrokset yhtsrvät taisteluun Titoa vastaan, sillä ne eivät haliia yhä lisääntyviä kiu-juuden, rappion ja nälkäkuoleman uhreja, anie-rikkalals- englantilaisen pääoman ikeessä, jc^on Titon hallitus oii-heidät tuominnut. Tässä taistelussa Jugoslavian kansaa auttaa koko edistyksellinen kansainvälmen työväenluokka. ,\- Yhdysvaltalainen lehti vaatii Iop@ttamaan sodan New~rork. — Liberaalinen New York'Compass-lehti esitti viime viikolla vaatunuksen, että ampuminen tulee lopettaa Koreassa. Etusiv^ulla julkaistussa toimitusar-tlkkelissä sanottiin, että hetikchtai-nen aselepo ja sotatoimien pysäyttä-iminen pn ainoa keino sodan lopettamiseksi. Lehti sanoo, että tämä on asia mistä Trumanin ja Attleen tulisi keskustella ja "tämä on se askel jolla voidaan estää sota ermenkuin se on ehtinyt levitä liian laajalle . . . " Detroitinsa suoritetussa mielipiteitten tiedu^teliissa on 9 jokaisesta kj-m-menpstä ilmoittanut vagtustavaiisa atomipcmmin käj'ttöä. Monet ovat l i säksi Ilmaisseet mielipiteenään, että amerikkalaisten joukkojen tulisi- poistua Koreasta. =TÄTÄ. EHKX EREHTYI Sotasairaalana \ ^ y t e^ luuranko oli siirretty romuhuo Savon ukko poikkesi sairaalaan < lalspoikaa katsomaan, erehtyi 07 ja joutui silmätyksin In kanssa- L i e ^ ollut ukko U ^ ^ f nen, tai muuten vain leikkiisä, i sanoi: — Voe, voe jopa haonoks! pn mäimä HL^aiMA OLI OIKEASSA l^i^fl.t^miut Vanna mamma antoi ontuvalle ker jäläisuikolle 5 senttiä, päivitelieamie ^ hen kurjuutta: msii^^ "Kym on surkeaa olla noin hutf ^'J^-^ nossa kiinnossa, mutta vielä " («Maosas . olisi jos olisitte sokea." «tiiji «J^af;Äsa» .•'Tehän sen sanoitte, madammi W^J^^silloin kun pyyteli sokeana, en saanuä muuta kuin kuparikolikojta." et Toronto. — Ehdotta^saah sotatoimien lopettamista; ihodus vlveridi (väliaikainen moleippi^ ^osanuoUen eläniäntayan' tiumustaminen) sopimusta Aasian maid^ii kan^a jä ,yas-t. iistae§saän T?S:n ujikaiistä^^^ akpUppmmia. jCanadan ijlkpmihisteri li B. Pearepn jpiUidciu^n 5 pälyän piäiipi^lijaan sai Caii^an Rauhan Kor' niiiteaii läiaipönaii käiina6i|ksen. P e ^ - sonlUe osoittane kirjetösä I^ui-häiikoi^ dt^^^^ _ "T^erVehdin^ lärr^jimästl s^^ mlota, m i i ^ te t i l 5 piiä pMmäsr sänne piiheessa annoitte nllile iRau-hankomitean esItj-k^Ule, jotka tehtiin julkiseksi • syy^iissa ta/palituneep |)arl8mentin jä^ heeit viefaiiän aikana Ja monissa Jeissaiimie'teiUe nykyls^^ kriisin a i kana:- »1 ''l;'-'v "Elrtkolsesti me haluamtme Ilmituoi da hyväJag^smsenraeseisraäv^ ehdp-tustenne joiidosta: . a) ebdotos lopettaa • sotatoimet ja ryhtyä neuvottelemaan ! Korean kysymyksen sopioiiseksL ; b) ajatnsta sovelluttaa modus vlventi-perlaateita Aasian kysymyksessä. c) ajatusta, että maailman kohtalo riippaa atomlpainmin käyttämistä koskevasta päätöksestä, joka, kn-ien (e huomantitte, käytettynä kylUn lujasti vpitqiiataHaSken epmän plsneetattaini^e, Ja että $en kattamisen inääfäänibiieo ei 1^ olla US:n I^UilYiksen yksltyisr qikfmtcna. ajp tarjpawme teyie rauhan ikanr nattajain laajaii kannat-uksen, vie-dälkseiine periUe. nämä .mielipiteet, hupiimatta 'kaikesta siitä vastustuk-steta" mitä maliitoiiisesti t ^ kohtaamaan toisten haiitusten taholta. Uskomme että nämä mielipiteet edustavat- Canadan asukkaiden todellisia •aluja; • • ;'l^;"' '~ '•. ' PRIIPELT^ ••• :•• - • Kuten tiedätte, me emme vpi katsoa sllmäst|. silm4än toisia pu-^ heessanne :eslihtniotuja näkokantpja, kuten aselstiikseri' lisäämistä sUlä perustepa, etta ^en aviUla voitaisiin selvittyä nj^dspt ristiriidat. Meidän käsit3ikseirime on, j a me uskomme että meidän kantanime loogllisuus auttaa teitä ymmärtämään sen, että jos kerran tämän hetken kriisi voidaan selvittää sppimustietä, niin on tie aukaistu jännityksen ja myös a-selstiiksen vähehtämlEellp. Samall^ m'yci,km Ippulliselle joukkotuiiqn aseitten laittomiksi julistamiselle ja. niiden ankäralia j a täyäelli£elle kansainväliselle kontrolliile. 'Lopuksi esitämme toivomuksen, et-tiä te toimisitte tarmokkaasti' Lake Successisia j a neuvott.eluissanne M r . Attleen kanssa, uhkaavan tuhoisan sodan välttämiseksi. / S?ll huonon- kohtelun Länsin-Saksassa :'il6&lrjoit jgattenholt iiOkuukar •$2C8;9« lyt tä ^^{»irenä jÄ^kumuu selo HYVÄÄ KASVUA Helsingin rouva on saapunut tamaan gavop kylään ja lonmpukunsa täydennykseksi _ nittää kpryiiiisa ^evät pienet päiyäa' kakkarat. Kylän' seppä tapaa rou t^^stelee siLuätetonnalla ^ I Ä ä nw — Onpas kerrannu höylee kasvjkesi &koiäts kun päevänkkkkarat kasvaa korrale arkki hissä. pl. nim KOHTALON IVAA- ,; ^ j a l ^ '•Oletako kuullut, että toimitusjo^ Lupi taja kävelee, imissaan.': ^Mes « "Hyvänen aika, kyllä se on todfilli S d joika kohtalon ivaa — mjes jolla on kolmi ^^ssa • ^ ™ o i i s i " p l t« vasj ^''iääkäri z '--keddvifl ko. SH pi^t^la ja' t5|j--2 kerta 1 i:t\ilee; kJ ^bia ym.. • Sttlffl sai ^ifJÄattlfi 'Calgary. — Noin 1,600 ikalvpstyö-läistä edu^neet 30 Albertan alueen totprnatfonai Union of Mine, Mill and Sroeiter Workers unioji edustajaa, päättivät yksimielisesti vaatia atomi-porhmin käyttämisen kieltämistä. Tätä koskeva päät&iauselina hyväksyttiin tä^iä pidetyssä uriipn vuosikokouksessa. Ui^on hyväksymässä rauhan ohjel-ma^ yaäiiittiin ^tondppmmin hävittämistä, ageistuiksen vähentämistä kalkissa mä^ff, 'kaikkien erimieli-' syykslen sopimista Y K : n peruskirjan inäärlttelemäUä tava ja kaiken so-taprppagan^ an ikipltämistä ijaiklrsa, maissa.' '• ^'•:•<•• \- Kokouksen osanpttajam yksimleli-nep mielipide oli, että työväestö voi ja työväestön täytyy ehkäistä uuden sodan syttyminen. Vupsikpkous hj7äksyi yksimielisesti vaatimuksen, että Canadan hallituksen tiilee seurata itsenäistä chjelmaa ulkopolitjikaEsa, alistumatta Yhdysvaltain määräysvallan alaiseksi. Vuosikokous lalisui että Canadan hallituksen tulpe toimia kansainvälisen hy-väii tahdon sj-0'k3l. Pclkkapbjelma ICokpukspn hyväksymässä palkka-phjelmassa vaaditaan tcdelllaten palkkojen kprpttamista ja St. Laurentin «iUäestäk fäil^-iaiii ;iR^eita i ^Plehötc •^öi^.niyy Praha. — (.ALN) — Professori Fre derick Joliot-Curie, Ranskan kuulpl atoaiitieteilijä, jokg tpirni Varj vassa pidetyn Rauhan Kongre; puheEnjohtajan^ kertoi täällä Lapsi- Saksan polilsich pidättäneen häjii laittomasti • hänen kulkiessa maan lä-| pi.": • Vaikka hänellä oli lailinen. pgssi j sH maanläpi kuikuluipa Länsi-Saksa» .toun nuehitysviranpnialsllta, poliisit rajf " " ^ veivät hiäneltä passin. Hänen, läpi-kulkuljpa peruutettiin ja maan jä-pikulkeminen kiellettiin. Hänelrä tiedusteltiin mitä hän. aikoi tehdä Varsovg,ssa.- Tiedustelijn aikaria hän sanoi paikalla olleen ainer rilcsalaiseia *jokä iriyös-teki .kyselyjä. Hänen ei sallittu ostaa ruokaa eng- i^.seuraa' lantilaisilla puimilla ja häneltä klBl-lettiin vesilasi sillä perusteella, ettei hän kyeimj^ siitä maksamaan. Hän tarjosi englantilaista rahaa maksuksi, mutta se el kelvaimut. ^^se-; pt*a g^tUln"..pl i<än^i$kaup 1 ^ 2 0 li y^jmyynti iäsa^käupt YLIOPISTON TYÖLÄISTEN LAKKO ON PÄÄTTYNYT Ifeidän ib ^a§ii^;ka] • Ithaca, N.Y. —• Comel yliopiston ffi;;(8eön vii-.vailljain antamien tietojen aju-iaan on 11 päivää kestänyt yliopiston ylläpltotyöläisten lakko päättynyt. %i;illtä-l Lakon sanotaan päättyneen kompro- jeiteiyÄt. missiin. «^.[metife kJB^ettäi sotäohjelman kustannusten asettamista korporationleri kannettavaksi koska koi-poratsionit ovat niitä jotka sotaohjelmä-sta hyötyvät. » Muista yksimielisesti hyväksytyistä päätöslauselmista mainittakoon päätöslauselma, jossa vastustettiin hallituksen ohjelmaa, jonka naukaan fasis-timielisiä DP-mlehIä päästetään Ca-dadaan ja päätöslauselma, jossa vaaditaan Toronton ukrainalaisten hsa-hlla "raakamaisen pommiattentaatin" toimeenpanijoiden rangaistukseen saattamista.. / tekemään päätös, että on järjestettävä haastekampanja varsinaisten käyttövarojen hankkimista varten, niip joissakin piireissä ilmerii epäilystä siitä, saako tärnänlupntoinen kampanja tarpeeksi hyvää kannär tusta. N'yt on tähänkin kysymykseen saatu vastaus — myönteinen vastaus —'että Vapauden lukij'atovat poliittisesti aikuisten l a i l l a ajattelevaa väkfäl Tavoitteen täyttyminen ISO-prosenttisesti puhuu tästä hvTin kaunista j a eittämätöntä kieltä. Samalla se antaa vastauksen niiile ilkeämielisille nakertajille, jqtka vieläkin joskus kysyvät "mistä tulevat ty.öväenlehtiep Varat"? Kiittäessämme kaikkia lahjoittajia tästä tpainiosta saavu{aiks.estaj meidän mielessämme on se tosiasia, että haasteryntäyksemm2 suurenmoinen tulos velvoittaa lehteä|iime ponnistelemaan entistä päättäväm-niin raijhan j a demokraattisten oikeuksien säilyttämisen sekä edistyksellisen jditenäisyyden ja mäanmicsteninie kulttuunpyrkimysten hy-räksi. Tätä odottavat ja ovat oikeutettuja Qdqttamaan k a i k k i ne, jotka pienistä varoistaan niin avokätisesti lahjoittivat V apau(|en taistelu-rahastoon. Ja me puo|estamme lupaamme, että näissä toh^omuksissa ei tule pettymistä, mikäli Iehlemn]e henkilökunnan j a avustajain voimat niiden toteuttamiseen riittävät! Käyttäkäämme siis nyt saavutettua taloudellisen aseman lujittumista astinlautana sjihen, että voidaan entistä selvätajuisemmin j a entistä laajemmille Canadan suomalaisten joukoille kertoa totuus nykj-ajan kotoisista j a ulkomaisista asioista. Levittäkäähime Vapautta ja kä>1täkäämme sitä kollektiivisesti* ei vain tiedonvälittäjänä j a yhdyssiteenä) vaan myös jiiteisenä työaseena ^a välikappaleena - -toimiessamme rauhan puolesta itsemine, täniän maan ja koko ihmiskunnan sekä nousevan sukupolven yhteiseksi hyväksi! - Vaikka onkin hyvin paljon mahdollista, että arvoisat hjkijät tulevat o- •^solttamaan, että allddrjoittanut on tässä jutussaan lähtenyt "tuntahat-tomille laitumille" — niinkuinse vähän onkin.— niin rohkaisemme käii-tenkiii itsemme }a.lähdemn» i>euka-loimaan talteen alaan kuuluvia asioita:. .. / Jos sitten ^ Idin, että allekirjott-taneenV ospife^iM|i puhuneen "läjilä Rääh^j$ä";. niin. ei; se ;aiinkaan itse asiaa .pah^nxia. Jos, s e n : ] ^ ^ ^ ^ ^ lee osoite^Uk^ ntikä taas Vä^i4n, iniiij^ me sissä esiiyksissaixime tidisi p i ^ ^ .mitä v ä l t t ä ä . . . : . \v;:'>,'.^^ KiEten . vanhat nraistav^ä, kuUtui vanhanaikaiseen näyttämötaiteeseen ankara- paafostanunen.- exin^sten kohtien ytenmääxäiqen korostami&en Ja -yieeiKä mahdoJHlsImman suuri luoimollisuudesta poikkeaminen. Viimei vnc^^gifUQ^ep . a l ^ ^ kuitenkin ryhdytty käyifi^^ tfti^te^ lua taiteen tuomiseksi lähenunäs kansaa, spn np£ttuttainiseksi lupnnpUisc&si, ihmisteö. |aya|Us^ elämää kityääVaksL Samalla myös sel-iaisel[ si. että tavalliset firavlset.ypisi-yat jfg^^ftä^ ja finiiiynkBikkea Qpipia Ja l^uttla siitä, > !Neuvo^liitäs5a vierailleiden sr^tyls-ten ihmisten Ja tyhmien-selostuksiin vpi luotaa ;— se ilmenee myöskin N^uvostpliltpssa yalaoisteto elpku-yi$ 5a - - kulkee Neuypstömtto tässä su^rteftssa etair^ Taide, vaikkapa se pn kiJ^i^^^^yi^ cn siellä pmfctet^^ Sp Ijierustuu kanV san eläiiia^ija^i^^n sen tarkoiteksena kansan ha^i«nC-:laspn kehittäminen ja .iietpisifudira^-'%ä^i^ ; Seii siis fiifääi;plla lupnnollista, elä-imää. Sep, i^^^ kaikille ymmär-rettävää.;- v.Ä4fK.c^- •Mutta ei;;';;yftin' ngin'ostomaassa, axm&rciXi^^^ taide, näyt-' tämptaide Icuti|ix;i^^ lähemmäksi IuonnollI^J|ittki HoUyvipoqdJ^^fil^ l u ^ l i m ^ ^ s^sältöltäön l U J a - ^ c ^ i ^ ' s a a t t a v a t k i n pUa r-r i i ^ ^ n " : paljpu hyvää ja lup;Q];i9lUsi;i^0f^^^j^ pleyaa i^ytte-lyä.' yarsii:^Bi,:n^^ ptäie on ky^F-miylfSiesS^, ^pj;^^^^^^^ ilman nilit^^^nla|^."j^ aivan kuin ^ v ä 5 ^ i^^^Äsg^: Mutta s4£a samaa ei ainakaan alle-kiT^ jolttanut yol sanoa srupmalaisista ek^yista —- ei ainakaan mpnista töM •m^tereella^.esitetTbtä. 'l^iissä, fcu^^ kyllä, paatos- Ja vpp3$<faiä|tt sanojen loppuja aiyan kuten s i i l i k i n aikaan "kun isä laznpun psti". Miksikä näin? Asiasta ei tieten-voida ^Tyttää näyttelijöitä. Suo^ messa on monta hyvää näyttelijää, me näkee j a kuulee luonnotonta paa-niin ifilniinäyttelijöitä korten m."ita-kln, mutta he tietenkin näyttelevät niin kuin heidät pannaan näyttelemään. ' , Ainakin täällä Amerikoissa elää-neesepn ihmiseen, jo.ka jpkapäiväises-sä elämässääiikin pn tuttunut siihen, että kaikkialla, pankissa niinkuin apteekissakin '— joissa Suomessa ainakin ennen piti ottaa hattu pois päästä — esiinnytään vapaasti ja luon-riplllsestl, tuntuu tuollaineri paatos-tairt| ne^ ja ."yllnäytteleminen" tyrn- P,^?,y^itä ja monasti hyvänkin juonen ja kpkconpanpix pilaavalta! , Mistä tämä johtuu, se on ainakin alleJ^TJoittaneell^ arvoitus, sillä mik'ä-il taidearvostelut ov^t kysj-myksessä, niin myöskin Suomessa on annettu tunnustus pyrkimykselle lucnnolh-sautta kohti. .-Ainakin allekirjoittaneen toivomus olisi, että Suotuessakin jätettäisiin pois liiallinen paatostaminen ja venyttely f ihninäyttely&sä. Luonnollinen puhe ja luomiolliiien liikehtiminen tekisi filmit paljon miel-yttä-vimmlksl ja todella taideeUisiksi kiivauksiksi xillstä tapahtumista ja siitä juonesta nutä kuvaamaan ne oh tarkoitettu. Emme Usko," että fllmausvälineiden puutteelllsuiis^aan tekee tarpeelliseksi lupnnpllisu-iesta poiieamlsen. Ehkäpä se otikin vain sitä "hämäläistä hitau('tta" omaksua uusi si:unta. joka kaikkialla on saanut varsinaisen kansan taholta lämpimän vastaanoton. .Mutta el täällä Canadan lomalaistenkaan keskuudessa aivan "synnittömiä" ona: Monta kertaa täälläkin. melt£än vaatimattomilla puhenäyttämöilläm-tostamlsta ja yllnäyttelyä. Useinkin saattaa havaita — jotkut ohjaajat pitävät sitä välttämättömäs-ti aaiaan kuiKluvana —• että näj-ttell-jät jotain tärkeää sanoessaan astelevat näyitäiteDn laidalle ja sanovsJ; sanottavansa yleisölle, katgahtamatta-kaan siihen joukkoon näyttämöllä, jolle puCie näytelmän juonen mukaan pitäisi olla tarkoitettu. - Joillakin on aivan juurtunut usko. etlä näyttelijän saa näjttää sellä-puoltansa, yleisölle. J[a kuitenkin iT.onnoliisessa elämässä, jpta näytö-mät poikkeuksetta kuvaavat, ollen aina selkä siime päin mihin se lujulim- Eiköhäii sittenkin eaitj-ksemme tekisi parempaa vaiicutusta. antaisi par rempaa ituvaa siitä mitä kulloinKn on tarkoitus kuvata, kun välittämättä ollenkaan yleisöstä — näkeekö se määrätyillä hetkillä naamataulun tai takamukset — pyrittäisiin vain luonnollisesti eläytymään -näytelmän sisältöön. Mielestämme vain niin tehden voidaan päästä lähelle luopnolUsuuttÄ. johon nykyaikaisen talteen sanotaan pyrkivän ja johon sen alleklrjoitta-nsen maallikon mielestäkin pitäisi pyxkiä. . - asycnnämme. että edellämainittu piirrä ei enää ole vallitseva näytu-möliläTjne ja se on sanottava tan-uustukseksi näyttelijöidensä» p y * ' myksElle tarjota mahdollisimman hyvää ja opettavaa taidetta yleisölle. Ja sitten myöskin vielä tulee sanoa se, ettei allekhrjoittanut ole suinkaan mikään auktoriteetti tällä alalla-Onpahan vain kuin harrastelija. Josen "hjekkee" Ja arvostelkaa Ja sanokaa missä olemme ampuneet "förpU". — KuDcurL l^jestöissi etoi^.osu ..Sjossa j ä^lpven ifc^fd-ennej ^<*hetc öniieet, et ,^;eipiey *^;,me oi saiilksiirt iati^onuui,: libläin 231 ie>^^hnöi jok «nen itiini |eltä'kiiei tpeen^^' (ö^^tikuim liallakin E puoi .^.osu\isl öoita. o öäcsamme tiktt. yunie vu caksamaai ^ läftj •iaatausma tekoriuu mui ^fle Ristii ÖajobtoÄj feinluu job uud Loru «Odn. kia Olalla o taondstoo «Ö^ bitsul ^aaan ja "«».Hei «oJla. o Anders bönpiä
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 12, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-12-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus501212 |
Description
Title | 1950-12-12-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Siva 2 Tiistaiim^ 12 p. — Tuesday, Dee. 12
* Ottavaa. -
Office
E, BoksL Edttor W ' fSdmul.
aAäxesa Box 63, SudlmiT/
triaaUtmi Uee of charge.
T I L A U Q B U ^ A T :
Canadaxs^: 1 Vk. 64)0 6 kk. 3 ^
Sucxocssa:
1 vk. 7Ä»
1 vg- 7^0
SYNTYMÄPÄIVIÄ
S(
Smd» puheita pm!^^^^
Huolimatta siitä mitä maailmalle sanotaan tai sanomatta jätetään,
to^asia^on, tämä: Milloinkaan'ennen e i ole n i in suuresta i ^ u ^ ^ ^ t u
n l ^ ik;<)!Vm v ä h ^ villoja, mitä tuli TrunaanrAttlesn koiiferenssista,. mikä
jäiti edelleenkin maailmansodan riippuvaksi siitä, niitä yhdysvaltain
sotalii^i^t ^ t t ä v ä t — jos ei raulmrakastavan ihmisk
mietipiteetiBaio^stus saa tätä onnettdm^^^
l ^ f e s i i ^ t t i T r u m a n i l l a ja pääministCTi A i t l e e l l a oli WashJn^
-kuusi kon/erenssia, joiden jälkeen annettiin 2,0Q0 sanaa käsittävä lau-
5imtio.mi|stä ihnenee^ että Attleen ''raubaJ!! m a t k a " e i suur^tikaafl v a i -
kiiftai^atHlidysvaltain sotaobjelmaan, mutta Attleen täytyi antaa p C '
riiui kaikkein tärkeimmissä kysymyksissä. Seuraavassa on joitakin
m ^ U e p a n t a v i a seikkoja:
l^ämJqisteri Attlee tuli Wasbingtoniin neuvottelemaan ennenkaikkea^
Koxeajn ja Kaukoidän kysymyksistä. Xeuvottielujen jälkeen a?!-'
netttssa lausunnossa on Korean ja Kaukoidän asiain suhteen epämää-räiäta
"jossittelua" j a avointa erimielisyyttä, mutta sen sijaan korostetaan
it£ieita kertoja sitä "yksimielisyyttä" mikä .valh'tsi Euroopan
aseistukseni suhteen. Toisinsanoen, Kaukoidän asioiden suhteen ollut
j a jäänyt erimielisyys kiedotaan Euroopan asiain "yksimielisyytlen"
vaippaan.
Mutta tä|keintä on tämä: Pääministeri Attleen matkan perussyynä
> o l i huolestuflicisuus siitä/että Yhdysvaltain sotahuljut käyttävät ato-nAfUjf^^
maailmansodan siten, että ' i i i t t o l a i s c t ' - joqtu-vaf-
tahtomattaan tapahtuneen tosiasian eteen. ;-.\tomipommin käytöstä
on täydellisesti neuvoteltava liittolaisten kesken etujcäteen", kp,:
rost) n»r. Attlee ja hänen hallituksensa Lontoossa, Mutta miten kävi?
Asiallisesti puhuen mr. .Attleelle sanottiin, että "suutari pysyköön lestissään'^
sillä presidentti Trumanilla (eikä .^ttleella) on atomipommin
k^ntr^illi ja hän päättää siitä käytetää;ikö ^itä j a milloin käytetään.
Suuressa jalomielisyydessään presidentti Truman lupasi tosin sen, että
Itä» "ilraoittaa'VBritannia ja minkä yuaksi sitä käytetään!
lähtiessään pääministeri Attleeta "evästettiin;' julkisesti,
että K i i n an Kansantasavallan tunnustaminen j a sen kutsuminen Y I ^ :n
jäsilnyyteea olisi sellainen rakentava teko, jonka avulla voitaisiin K o taan
ja itaukoidän muut probleemit ratkaista. Mutta miten kävi?
Netivöttelu jälkeen «myönnettiin, että K i i n a n tunnustamisen suhteen
OQ^ edelleenkin vastakkainen kanta Yhdysvaltain j a Britannian hallitusten
välillä jäsen lisäksi ilmoitettiin härrtmästy?ieelJe maailmaUe, että
l^äministert A*ttlee oli taipunut Yhdysvaltain linjalle Formosan kysymyksessä.
Tähän asti Britannian labörhallitus on seisonut pyhästi
aAtäimiensa lupausten takana, että Förmosa kuuluu Kiinalle, mutta
nyt pääministeri Attleen sanotaan hyväksyneen sen kun kenraali Mac-
Arthurin laivasto kaappasi Formosan saaren ja esittää tekopyhästi,
€ttä Y K : n (tarkoittaa Yhdysvaltain) ratkaistavaksi tulee kenelle
tänö Kiinan saari tnuka loimujen JppuH^^^ r*^ jM-}
' Tämä atomipbmfmin ja Formosan saaren s u h t s e n o m a k ^ t t u kanta
osoittaakin sen, että ne ihmiset erehtyvät, jotka luottavat siihen, että
' Trliman-Attleen konferenssi päättyi rauhanomaiseen ohjelmaan. P a r -
^ga^a^tapauksessa tämä konferenssi joutui ottamaan bupmipon rau:
''hanpuolustajien kasvavan voiman ja luovimaan sen Johdosta. Mutta
presidentti Trumanin sotainen ääni kuului siinä konferenssissa isännän
äänenäs Totta, että Washingtonin neuvotteluissa ilmeni yleispn-mia-lipitee^
i painostuksesta horjuntaa avoimen sötaphjelmah puhteen —
' mutta yhtä totta on sekin, että ''isäin henH» elää" odottaen aikoja pa-
^.jretppta, milloin MacArthur voisi vakiinnuttaa rintamansa j a puhua taas
c k^^kisti niin kiinalaisille kuin korealaisille j a muillekin raiihanpuo-lustajille.
" S e l v ä ä siis on, että rauhanpuolustajat civ^at voi panna toivoansa
Tl^man-.^ttleen konferpnssin ohjelmaan, vaan <)maan työhönsä ja
taisteluunsa rauhan säilyttämisen puolesta.
t ^ t ^ faigjppnng. Jo^ti^imti 13 päi-takaisin
Jugoslaviaan
. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-12-12-02