Vapaus, September 7, 1950

              p r f;
f
^ 'iiii'
f
* 1
s I
UM*'^J'^ I
f
1 -'55'^
II
^ ^ ^ f i ^ •
i
'If
1
f
.i
te -j /
1 * i j j.
•f t
AB
äivu 2 Torstaina/ syysk. 7 pnä ~ Thursday, Sept. 7
(UBEBTV) — Independent ZiCibor
Olgan of Finnish Canadlans. Es-tabllshed
Nov. 6tlL 1917. Attthozized
as second class oiaU bjr tlje. Post
Office Department. Ottawa. Pub-
Usbed thrioe weekly: Tuesdaya.
Tbundaya and Saturdays by Vapaus
Publishing G<mpany Ua^ at 100-102
Ebn St. W., Sudbiny, Ont., Canada.
Telepboma: Busliiess Office: 4 - 4 ^
Editotlai Office 4-42&. mmser
E. SuksL Editer W. Sidtmd. H j d U^
addrass Bo» 69. Sndboiy, Ontario.
Advertlaing rates upon anOicatloo,
Translatfbn fteeotdiaise;
TBjajsmmAT: -
Canadassa: 1'vk. OJM 6 kk. 325
3 kk.3j00
Yhdysvalloissa: l vk. 9il0 6 Idc. 8.60
suomessa: f vk. 7iW d kk: 425
f
'F
li
i i
Se lakitekele pitäisi laim
Kun vissit piirit, joiden pitäisi tietää paremmin, yrittävät täkäläisiä
maamniehiämme huiputtaa sillä väitöksellä, etta hallitus menetteli
. . muka oikem j a ' demokraattisen katsantokannan mukaisella taialla,
. k u n se laati parlamentin hj/yäksymän lain, minkä mukaan raula-tletyöläjset
määrättiiii yhtiöiden ehdoilla takaisin työhön ja yoidaani
vielä taivuttaa hyväksymään pakollisen sovittelunkin, niin lienee pai­kallaan
syventyä vieläkin tähän kysymykseen, /
Yleisesti tiedetään, että tämän -maan uftionistinenKike vastustaa
yksimielisesti työmaariitojen pakollista sovittelua; Unionistisen liik­keen
edustajat Percy R. Bengough (TLC), Pat Conrpy (CCL),
Gerard Pucard (katolisista syndikaateista) ja A. J . Kelly (rauta­teiden
liikennejaoston unioisto) antoivat rautatietyöläistehl^
kana yhteisen lausunnon, missä yli miljoonan järjestyneen työläisen
niinissä lausuttiin päättävä kanta sellaista lainlaadintaavas^ mi­hin
sisältyy työmaariitojen pakollinen sovittelu, koska siihen sisältyy
fasistinen "poliisivaltion sikiö".
Kun täkäläisille mäanmiehillen^me yritetään kaupustella "välttä­mättömänä
pahana"-tätä "poliisivaltion sikiötä''^
siis muistaa, että tämän maan koko unionistinen Hike vastustaa
periaatteellisista syistä tällaista sortolakia.
Toiseksi ^inisibnäiset hurskastelijat selittävät, ktiten on St. Lauren-tin
hallituskin on sanonut, että nyt laadittu työväen^ ei
tule yleisesti voimäah, sillä kysymys on muka vaiii rautatietyöläisten
oikeuksien riistämisestä^
Tässä yhteydessä on kuitenkin muistettava, että jos; tämä k
jää Canadan lakikirjoihin, «liin aivan yhtä vamasti kuin yö seuraa
päivää sita käytetään kaikista Jupruksista välittämättä tulevaisuu­dessa
muidenkin alojen lakkolaisia vastaan. Sitäpaitsi on nmistettava,
«ttärautatietyoläisilje kuuluu samat o i ^ ^ kuin muillekin työ­läisille.
Jos rautatietyöläisten oikeuksia rajoitetaan, hiin siten ra­joitetaan
ja vaarannetaan kaikkien työläisten oikeuksia.
Täkäläisille maariiniehillemrae selitetään matelevaisesti, että h a l l i -'
tuksella ei muka ollut mitään muuta keinoa kuin laatia kansan­kunnan
etujen mukaisesti tällainen sortblaki. Kuinka hatara tämä
vaitos on, se nakyjr jp siitä, että hallitus olisi voinut yhtä hyvin
laatia lain, joka tnäärää yhtiöt suostumaan rautatietyöläisten vaati­muksiin.
. Mutta 1 hallituksen hyväksymä laki ei-pi^iimillään tavalla
edes puolueettomuuteen, josta ön joskus äikaisenimin tavattu pitää
suurta nielua. Sensijaan 1hallitiiksenla4t^^
symä laki kohdistuut kaik elia yoiii^alläar». rajytatietyölaKi vastaan ]^
pakoitti heidät työhön yhtiöiden ehdoilia. ' Lisäksi on muistettava,
että hallitus olisi ilman imitään poikkeuslakia voinut lopettaa räuta"-
ticityöläisten lakon. Hallitus kontrolloi kansallistetun C N R i n . Sp
olisi milloin tahansa voiiiiut sanoa Donald •(k)rdonilk, että häneii
tulee allekirjoittaa union v^fimustehumukainen työ^^
olisi lopettanut lakon, täi tykkänään estänyt sen. Ja siltä varalta;
jos meille sanotaan, ettei hailitus haluhri ottaa vastimlleen näin
suuren kysymyksen järjestelyä ilman parlanientin päätöstä, meidän
tulee muistaa, että liittohallitus on tehnyt paljon suurenipiakin sito^
mtrksia ilman parlamentin lupaa. ; Se osallistui esimerkiksi Pohjois-
Atlantin sotapaktin laatimiseen — imikä saatta^, hirviökin määrätä
tämän maan sodan ja rauhan kysymykset ja vasita sitten myö­hemmin
hankittiin hallituksen toimenpiteille parlamentin siunaus.
Miksi ei rautatielakkoa, mikä on septään pikkuseikka sodan ja
rauhan kysymyksiin verraten, olisi voitu samalla tavalla sovitella?
Valitettava tosiasia onkin, että liittohallituksen "takaisin työhön"
laki on tyovaenvasfainen kahlelaki minkä perusteella hallitus ja parla­mentti
asettuivat täydellisesti upporikkaiden yhtiöiden puolelle ja
työläisiä vastaan.
Asiaa pahentaa vielä se seikka, että rautatietyöläisten vaatimukset
olivat todella hyvin vaatimattomia. Aikana jolloin ensimmäistä
kertaa kaivokseen menevä työläinen saa noin $1,25 tunnilta, rauta­tietyöläisten
joukossa oh sellaisia miehiä, jotka ansaitsevat vajaan 70
senttiä tunnilta. Kun otetaan huomioon nykyinen hintataso, niin •
olisi luullut, etta hallitus olisi katsonut velvollisuudekseen ryhtyä
puolustamaan rautatietyöläisten oikeutettuja vaatimuksia. Mutta
nain ei käynyt. Sen sijaan turvauduttiin työväenvastaiseen lain- '
laadintaan, mikä tihkaa nyt kaikkia työläisiä. Olkoon kysymys teräs-tyolaisista.
kaivostyöläisistä^ rakennustyöläisistä, valtion toimenhalti-oista,
opettajista tai mistä tahansa työläisistä, tätä. " l a i l l K t a " lakon-rikkurilakia
voidaan käyttää "kansallisen hätätilaverukkeen" varjolla
heitä vastaan silloin, jos he vaativat palkonkorotusta tai muita pa­rannuksia
työolosuhteisiinsa.
Nämä ovat niitä tosiasioita tämän paheellisen lain suhteen, minkä
vuoksi on odotettavissa, että tämän maan järjestynyt työväestö —
vasemmalta äärimmäiseen oikeistoon asti yhdistää rivinsä voima­peräiseen
taisteluun "takaisin työhön" lain kumpamiseksi. Vastoin
maassa matelevia entisiä työväenmiehiä, elävä ja vastuuntuntoinen
työväenliike käsittää^ että tämän kahlelaki on suurbisneksen tahdosta
j a sen hyväksi laadittu laki. Se on kansakunnan pienen vähemmistön
eduksi laadittu laki. Siksi tällaisen lain "pyhyydestä" puhjiminen on
silkkaa potya. Työväenliikkeellä on, ei vaii> oikeus, vaan myös
velvollisuus ilmaista vastustavan kantansa tätä lakitekelettä vastaan
ja mobilisoida niin voimakkaan yleisen mielipiteen painostuksen puo­lelleen,
etta se pyyhkäisee tämän kahlelain pois Canadan lakikirjoista.
Vastuunalaisina kansalaisina, ennenkaikkea työläisinä j a muina pik-kuihmisina,
<meidän velvollisuutemme on antaa oman vaatimattoman
tukemme työväenliikkeen kampanjalle tätä paheellista lakitekelettä
vastaan. Kysymys on — ei sosialismista eikä kpmmunismista —
taman maan porvarillisdemokraattisen järjestelmän säilyttämisestä.
Ja jos me. taman maan työtätekevänä väestönä hyväksymme nyt
"poliisivaltion sikiön", niin huomenna siitä kasvaa täysi fasistivaltio.
Tasta, etkä mistään sen vähemmästä, on nyt kysymys.
Miten taman maan työväenliike tähän kysymykseen todellisuudes­sa
suhtautuu, se ilmeni sähkötyöläisten union lausunnosta, joka an­nettiin
ennen k.o. lain h>Täksymistä, ja missä sanotaan mm. seuraavaa:
"Jos hallitus pitää kiinni ajatuksestaan ja vaatii sellaista lainlaa-dintaa
alentaen parlamentin pelkäksi työnantajain avustuslaitokseksi,
työväenliike on täysin oikeutettu käyttämään kaikki keinona kollek­tiivisten
tyoehtosopimusoikeuksien puolustamiseksi. Lakkoutumis-oikeutta
ei ole annettu työväelle. T^^öväki on tämän oikeuden voitta­nut
monen katkeran taistelun perusteella Jtyönpantajia ^vastaan . . >
Eofemla fiolvjsto .MattawaJBta täyt­t
i syyskuun 6 pitivänä 73 vuotta.
' A b d Waiihbonen Wanupi5ta täytti
samana päivänä 70 vuotta.
Toivotamme onnea päivän sanka­reille.
MAHDOTONTAKAN SE ON
Vanha ukrainalainen sananlasku
sanoo, että "jos syljette narttua s i l ­mille.
- hän sanoo satavan'^ Meille
muistui' täniä vanha juttu inieleen l u ­kiessamme
"loukkaantiineessa viatto­muudessa"
esitettyjä sanomalehtien
protesteja sUtä, ettei voida "kuvitel­lakaan",
että Yhdysvallat voisi syyl­listyä
hyökkäykseen tai väkivaUantöi-hin.
Niinpä, niinkin . . . Truman ei ole
koskaan antanut määräystä pudottaa
atomipommia Nagasakiin j a Hiroshi-inaan,
missä murhattiin 150,000 mies­tä,
naista ja laista (sittemmin on haa-vojensä
vudcsi kuollut vielä 50,000}
... . Jänkkisotilaat eivät ole koskaan
li^ökähneet toisiin maihin, kuten esi­merkiksi
Canadaan (v. 1812). Meksi­koon.
Nicaraguaan, Cubaan; Kiinana,
FtlippUneille, Puerto Ricoon, Ha;wai-
Jiln jne., puhumattägaah nyt Koreas­ta
. . . Korean kaupunkeja tuhoavat
lentokoneet ja korealaisia kyliä polt­tavat
sotilaat, ovat varmaan tulleet
Jdstakln muusta maasta . . .^
Selvästikin se on kaikki propagan­daa!
- - Ukrainlah Canadian.
L A K I J A OIKEUS
Katsotaanpa joitakin valimoja ja
tehtaita missä on työläisiä työssä.
Meillä on lakeja, jotka kieltävät pomot
pitämästä hevosia, kissoja j a koiria
sellaisissa olosuhteissa; muttei mikään
l a k i estä itunisolentoja käyttämästä
"vapaata, kiistämätöntä oikeutta"
luoda voittoja pomolle, työskentele­mällä
niissä laitoksissa.
Sitten on lakeja, mitkä antavat r i k -
kureiUe ihmisoikeuden j a polilslsuo-jelun
kun he kimurtelevat lakkovah-tillnjojen
läpi. Tätä, huumorisesti k y l ­lä,
sanotaan "oikeudeksi työn tekoon'-'.
Useäinmat lait perustuvat kuitenkin
Iptimlaiseen mottoon: "Vae victus";
mikä kirjaimellisesti kuvaten < tarkoit­taa:
"pomot kirjoittvagt lain. - kenen
hitossa te luulette tekevän työtä". K u ­ten
suuri ranskalainen kirjailija Anar
tPle Rrahce n i in maihipsti;sanoi: ^'La­k
i ' .kaikessa majesteetillisuudessaah
kieltää sekä rikkaat että köyhät nuk­kumasta
sillan alla." — Bob Ward,
U E : n News.
MENNEISYYDEN MUISTUTUS .
Vieraillessani Goncordissa* Mass.,
«nlssä Amerikan vapaussota alkoi, näin
seuraavan muistokirjoituksen hauta­patsaasta:
Brittiläisen sotilaan hauta
He tulivat kolmetuhatta: mailia ja
kuolivat pit ääkseen menneisyyden val­taistuimella;
Kuulemattomina, valtameren toi­sella
puolen heidän englantilaiset äi­tinsä
valittivat.
Amerikkalaisten äitien, joiden poi­kia
lähetetään nyt toisen valtameren
yli kuolemaan, tulisi muistuttaa, että
nyt pn V. "1776" Koreassa. Kirje
The VTorker-lehdessä, N Y .
Päiväpalkat korotettim 50 sentillä ja uraM<^apalkat
25 sentillä koortia kohden, jonka lisäksi voitet­tiin
kävelyraha ja 55 sentin palkkio
Kari
sairastunut
Lehtemme elofc. 31 p. iitwiero:sa
kerroUUn virallisten lähteiden
mokaan, et(|i ,^'Ont^tjoii metsär
miehet voittivat yleisen 50 sentin'
palkanborotnksoii päivässä' 'Ja sa­manlaisen
korotuksen n^hi^täis-.
sä.** Jatkat ovat-ttdUnniertit^^
män tiedon siteii,>ttä:nn^:b^
köja olisi InrpteUu -myösldn £0
sentillä koortla }MbApa..T^uten
seuraavasta havaitaan, on, fimä
käsitys vlrheelliniMi.^^^^:: >
Liimber and SawmlllWorkere Uni­on
Sudbmyn seudun osastpxf: presi­dentti
Chäs. McClure cn ilmoittanut
lehdellemme, että Torontossa ? elok.
30 pnä allekirjoitettuun uuteen p a r
peripuideh tskoa koskevaan työehto-
.sopimukseen tehtiin lukuisia" paran­nuksia
entiseen veixatturia .
Kaikkien päiväpalfe&alaisteQ pal­ikat
korotettiin 50 ssntiliä päivää koh­den
j a urakkatyöläisten sxäiteän mää­riteltiin
koordiii koko samanlaiseksi
kaikkiin yhtiöihin nähden jakqordin
katicaisuhinta korotettiin 25 sentillä.
Jenka lisäksi ihakse.taan 55. sentin
lisäpalkkio jos työläinen tekee sa­malla
Ssämpällä vähintään 75 koortla
kuorimattomia paperipuita tai 75
senttiä jos hän on tehnyt samalla
kämpällä vähintään 37 -koortiat kuo­rittuja
puita. Tämän palkkion l i ­säksi
maksetaan urakkamiehille kä-velyrahaa
viisi senttiä koortla koh­den
jokaiselta 500 jalan matkalta m i ­kä
bn y l i 1% mailin. Jos kämpältä on;
palstatien alkuun kolme mailia cn
ikävelyraha 70 senttiä koortla kohden,
jne. • ' •
Sopimuksen viidenteen kohtaan
tehtiin sellainen korjaus, «ttä jos
työläinen siirretään toiselle yhtiön
kämpälle, ei siinä tapauksessa ole
tarpeellista kirjoittaa uutta valtuu­tusta
jäsenmaksujen palkoista^ peri­mistä
varten: '•• : ;' ' ^" ;
• Kini^ehteen' tolitaah tVhtiin rseiia>i-nen
parannus, että 15 vuotta palvel­leet
miehet saavat kolm:n -viikcn p a l ­kallisen
loman.- j • > .
- 'SeitsJsmänteen' kohtaan tehtiin sel-laineii
muUtös.. että kämpän työnjoh-tajaji
vxn allekirjoitettava union ste-vvardintkappate
yhtiölle esitetysti va-litukEesta.
:/;y:.>:\-:-;:\,
' inidek&lnnessä kohdassa määlfitel-lään,
että ruokamaksu korotetaan
kymmeneUä sentillä päivää kohden,
ollen siis nyt $1.75 päivältä.
" ; 7 P Ä I V Ä N V I I K KO
Sopimuksah 11, kohdassa määritel­lään
seitsemän päivää viikossa työs-kenteieville
fajkeille viikon palkalli­nen
loma jckaisen kolmen kuukauden
työskentelyn jälkeen. Tämä merkit­see
vuodessa neljän viikon lisälomaa,
tavallisen palkallisen loman lisäiksi.
Apulalskokeill.e keittiöapulaisiHe,
kämppien huoltajille (Chcre Boys),
yövartijoille, tallirniehille ym. seitse­män
päivää viikossa- työssä öleviUe
anhetaah kölmsn päivän palkallinen
löma jokaisen kolmen kuukauden jäl­keen,
merkiten tavallisen palkallisen
lornan llaöfcsi kahden viikon lisälo-maa
vuodessa.
' TJräklka-vettjpalkat Ipprotettiin kah­deksalla
prosentilla, lähimpään vii­teen
senttiin pyöristettyinä. Neijän-nesmailih
ajopaikka korotetuin dol­lariin,
merkiten siten n : i n 11 proren.
tin korotusta.
ELOK. TEHDYT PUUT
Mr. McClure sanoi mainitun 55
sentin lisäpalkkion koskevan kaikkia
niitä paperipuita, jotka on tehty
syysk. 1 päivän jäEceen. Jos mies
on tehnyt 50 koortia elokuussa ja te­kee
samalla-k-ämpällä 25 koortia syys­kuussa,
saa hän lisäpalkkion ainoas­taan
"25 koortista ja kaikesta siitä
mitä hän tekee sen jälkeen 25 kcor-tin
lisäksi. Ermen syysk. 1 päivää
tehdyt •puut lasketa^TJ siten miehen
;k<^Öiaiää!i;än j h y \ ^ ;. mutta • 'llsä-pu'sta,
jotka on tehty syysk. 1 päivän
Jälkeen. Kävelyrshan maksaminen
ei kcs^e millään tavalla^ edzllämiinit-tuun
lisäpalkkioon.
Mikäli cn seitsemän päivää viikos­sa
työrkaritelevien Usälpma kysymyk­sessä,
ei sitä makseta siinä tapauk­sessa,
että mies eroaa työstä Ccplme
kuukautta kestäneen palveluksen jäl­keen,
sillä t>:imä lisälcmapalkka mak-,
Setaan vasta sen jälkeen kimnaies
palaa lomaltaan takaisin työhön.
Yleisen tj^öehtosoplmuksen lisäksi
neuvoteltiin Tqrcntcssa myöskin eri­koisista
lisäsopimuksista kahta eri
yhtiötä varten.']' (Ne koskevat Abitibi-yhtiön
-kolinea alajaostoa ja Spruce
Falls-yhtiön työmaita. Nii tä koske- •
vat tiedot julkaistaan myöhemmin
erikseen. Samoin julkaistaan myö­hemmin
myöskin eri' työalojen päivä-palkkataksat.
UBAKKATYÖPALKAT
50' Rough Spruce & Balsam ..$5.23
50"-PeeIed.Spinice «& Bälsam ;. 7,70
50' Rough Jackpine ...... 4 60
50'^ -Rpiigh Poplar . . . . . . . . . . . . 3,75
50" Peeled Poplar 5.50
100" Rough Spruce & Balsam .. 4.60
100" Peeled Spruce & Bals:.m .. 6 95
100• Rough Jackpine . . i 4.65
100" Rough Rcplar . . . . . . . . . . . . 3.45
100" Peeled Poplar . . . . . . . . . . . . 4.65
Polttopuiden teosta maksetaan feu-raavat
määrät halaistuista puista
koordilta: .
4-lt. Poplar ..... ,.'.. ... .$3.75
Naisten tanssit
M ArttiinrM
Pcql Arthnr. — Kohta.onicesä men­nyt
ja ei sitä ole paljoa tänä - kehinä
cHutkaan, mutta on: mennyt indtenkin
4-ft. Jackpine . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 30
4-f t. Birch & Tamarac .4.85
22-30" Poplar 3.00
22-30" Birch .... . 3 5 0
Kahdessa viimsksimainitussa tapa­uksessa
on hinta pinakoordilta.
Edellämainittajen urakkahintain
lisä&si maksetaan palstateistä yksi
sentti jalaltai seitsemän jalan levyi­sestä
tiestä ja puolitoista senttiä kym­menen
jalanMevyisestä tiestä. Pals-palkkip;
f maksetaan; ainoastaan niistä tari' leveys • el saa - ylittää 66" jalkaa.
Sanoo Suomen Rauhanliiton puheenjöhtaja^'^^^^^
F!diX: Iversen a ^ ^
nelsiidu'. ;— ; Taantumuslehdistp
väittää jatkuvasti kaUikialla maail­massa,
että nimien kerääminen ato­miaseen
vastaiseen adressiin on kom­munistien
puiihää Ja että allekirjoitta­jina,
ovat yksinomaan kommunistit
tai heidän hämäämänsä henkilöt. Täl­laista
yksipuolista väitettä vastaan
ovat jo useat ei-kommunistitkin ko­hottaneet
äänensä, mm. abotti Bou-lier,
jonka puhe on julkaistu demo­kraattisissa
lehdissä. Viimeksi kirjoit­taa
asiasta Suomen RaiihanliitQn pu­heenjohtaja
Felix Iversen liiton jul­kaisemassa
lehdessä "Rauhaa kohti".
Kirjoituksessa huomautetaan asiasta
mm. seuraavaa:
. r i : .
Port Arthur. Kesän ilot ovat o l ­leet
j a menneet. Kesän juhlat on
juhlittu. Talvi ankarana on taasen
edessä ja pakkaset varttomassa.
Kuinka moni täälläkään saa talvensa
menemään kunnialla lävitse on tie­tämätöntä.
Monen vanhemman I h ­misen
se ainakin saa huolehtimaan
edessä olevia vastuksia, olletikin kun
tulee sairautta j a muita huolia lop­pumattomiin.
Täällä cn sairasteltu ja kuoltu.
Monta tunnettua'ja tuntematonta on
joutunut sairaaksi, toiset pitemmäksi,
toiset lyhemmäksi aikaa. Niin myös­k
i n on Joutxmut vuoteen omaksi tove­rimme
A. K a r i (Losojätiä). Hän on
ollut vuoteen omana jo kolme viikkoa
Ja on edeUeeii. Heti Luttojuhlista
palattuaan hän joutui vuoteeseen Ja
on ollut siinä jaUcuvasti, Joten aina­k
i n Antin kohdalta ei elämä kirkT
kaasti 'hymyile. Kuitehlkin on toivei­ta
hänen parantumisesta, mutta se
ottaa aikaa, lääkärin lausuimon mu­kaan
ainakin parisen kuukautta, en­nenkuin
voi ulos lähteä Ja sittenkin
•vielä on oltava varovainen, että liik­kuu
Ja tekee hyvin vähän mitään
semmoista Joka rasittaa. Muuten
olisi Antilläiin. hauskaa, jos toverit
kävisivät häntä katsomassa j a koska
ei ole aivan välttämätöntä hänen o l ­l
a sairaalassa sillä häntä voidaan hoi­taa
kotonakin, voi toverit käydä sai-rastajaa:
katsomassa kotonakin eikä
ainoastaan sairaalassa sillä onhn se
kaunis tapa ja yleisesti käytetty.
Muuten puolestani toivon Antin t u ­levan
terveeksi taasen Ja jatkavan
kfarjoituksiansa Vapauteen kuten en­nenkin,
sillä hänen kirjoituksensa
ovat aina olleet asiallista Ja tervetul­lutta
luettavaa.
Lcpuksi toivotan kaikille työmuu­rahaisille
kulttuuririntamalla menes­tyksellistä
tahitoimlntaa, niin näyt­tämöllä
kxdn myöskin lauluseuroissa.
"On turhaa puhetta — ehkäpä tie­toista
tai epätietoista valhetta sodan
Ja sen kätjrrien palveluksessa! — että
nuo valtavat allekirjoittaja joukot oM-sivat
kommunisteja. Vai tahtooko ku­kaan
väittää, että esim. pääministe-rimme
Urho Kekkonen ja 12 hänen
hallituksensa Jäsentä olisivat kommu­nisteja,
että Suomen maaherrojen pii­rissä
olisi huomattava Joukko kom­munisteja
taikka akatemiassa ja t a i ­teen
ja tieteen edustajien piirissä, E i -
vätköhän sellaiset nimet kuin maa­herrat
H. Koroleff. Alpo Lumme ja K .
Määttä, akateemikot Wäinö Aaltonen
Ja Yrjö Kilpinen, professorit Eino K a ­lima,
Martti Levon, Osk. Reinikainen,
V. Tarkiainen, N. J . Toivonen j a E .
Vegelius ja monet muut. eittämättö-mästi
kumoa tuota valheellista väitet­tä
Ja allekirjoittajien luetteloa voitai­siin
Jatkaa loppumattomiin mainitse­malla
maailmankuuluja, kansainväli­siä
kulttuuripersoonallisuuksia. Jotka
seisovat kaikkien blokki- ja puolue-ryhmäkuntien
yläpuolella, hengen ja
korkeimman inhimiillsen sivistyksen
vapaassa maaUmassa ja jotka oyat
tahtoneet antaa nimensä rauhan' ja
elämän, ihnaisy;sfden ja sivistyksen
puolustamiseksi. Mutta riittäköön nä­mä
muutamat nimet: Frederic Jpiiot-
Curie, Jaques Haöamafd, Jules Blpch,
Thomas Mann, Charlie Chaplin. Phi-r
lip Morrison, Albert Einstein Ja M a ­rian
Anderson. Ei liene kukaan kuul­lut
puhuttavan — muuta kuin haväis-tystarkoituksessa
— että vanha terä­vä
matemaatikko Hadamark, koko
maailmankuvan mullistaneet fyysikot
Einstein ja Morrison, syvällhien, i n h i ­millinen
kirjailija Mann tai viehättä­vä
hyväsydäminen laulajatar fifarian
Andersson olisivat kommunisteja. Pois
siis tuo perätön syytös adressin alle­kirjoittajia
vastaan!
Osoittakoot he, jotka väittävät oler
vansa rauhan kannattajia tai atomi­aseen
vastustajia, mutta kieltäytyvät
yhteistyöstä rauhäii .puolesta' k.p. .ad­ressin
-mupdossa, ösoittkkp he rau­hantahtonsa
vilpittömyyden omalla,
uudella;-suurella j ^ ^ ^ r- tai
viakkäpä' vielä pareininalia — kan­sainvälisellä
aloitteella. Ja he tulevat
näkemään, että; samat kulttiiuriper-spohallisuudet
Ja ihmisyyden lipun­kantajat
Ja myös kommunistiset m i l -
Joonajoukot tulevat -riemulla kannat-tamaansitä.
Rauha on kuitenkin yksi ja Jakama­ton,
se on meidän kaikkien pelastuk­semme
sodan ollessa yhteinen häviöm-nie.
Ryhtykäämme siis yhteisvoimin
puolusatmaan rauhaa. Tehkäämme
voitavamme atomiasetta vastaan
suunnatun kansainvälisen adressin
hyväksi!"
'"5^ity^sen;^';i^^ ..'v;.J
Tarmoiaiöiia 9:.plnä
Kesän viimeiset tanssit Tärmolaan
järjestää VöimistJeluseura ifritys laii-ahtairia,'
sis/*5«kutin 9 päiväin:'
kaapas silloin saapua suurella joukol­l
a täyttämään . Tarmolan tanssilava
ääriään 'myötteri i-Jä 'Saanalla .haufti-maänTarmolafl,
saunasta ja ravinto-
. l a s t a . - : ^ . , ^ , . , ^ ^ ; . , , ; . ^ . : : . , ;^
Sunnuntaina 16 päivänä alkaa ur-ehilukiipailut
kello 12. Tämä isitten
onkin Tärthplan lopettajaistilaisuus;
Kaalitoiiplnta' alkaa syyskuun 24 päi­vänä.
Tervetiiloa.—H.
>udet j a sa«jiaa?i jäädä odotte,*
lemaan jos yhdeksän kuukauden pe­rästä
saataisiin taas nähdä kesäisiä
päiMä.,
Vaan minun piti kirjoittaa-että'ker>
hon naiset päättivät taas aloittaa
syystoimintansa entistä suuremmalla
mnolla j a niinpä onkin nyt Jo jäijes^
telyn alla meillä oikein repäisevät ja
hauskat tanssit J o i s t a vantt- ttillaan
käyttämään monhn, hyviin tarkoituk-s
im j a etenkin rauhantyön tukemisek­si,
sillä se työ olkoon,meidän jokaisen
naisen, äidin Ja puolison tärkein teh­tävä
juuri aikana Jolloin mustat .so­dan
pilvet taas leijailevat päälläm­me.
Tanssit ovat syyskuun 20 päivänä.
Sinne myyvät naiset lippuja jo ettika-teen
Joten jokainen vannaan haluaa
omistaa sisaanpaasylipim. Ja vielä n a i ­set
ovat valmistaneet arvokkaita käsi­töitä
ja. ntita annetaan kjrmmenen
ihanaa kappaletta lahjana.
Sitten Jokaisen naistenkerhon jäse­nen
tulee ottaa huomioon, että kerhon
kokous pidetään perjantaina, syys­kuun
8 päivänä kello 2 päivällä Ja jo­kaisen
Jäsenen toivotaan tuleVan k o ­koukseen
Ja henkilöt Jotka eivät vielä
ole. perineet kerhon naisten yhteistä
valokuvaa, voivat sen tehdä silloin
kokpuksessa. siis ottakaa se. huo­mioon.
— Tiryne. '
Sudburylainen viety
Toronton sairaalaan
Mrs. Laina Milden vietiin pari viik­koa
sitten Toronto General Hospita-li>
n pitkäaikaisen sairauden Johdosta.
Hän on sairaalassa Priväte Patients
Pavilionissa, huoneessa numero 406.
Torontolaisia ystäviä kehoitetaan käy­mään
tervehtimässä Lainaa.
Canadalaisien sijoi­tukset
ulkomailla
Ottawa. — Viime vuoden lopulla
olivat canadalalsten ulkomaiset sijoi­tukset
määrältään 893 miljoonaa dol^
laria, ilmoittaa tilastoUinen toimisto
täällä. Kymmenen vuotta aikaisem­min
oli canadalaisten ulkomaisten s i ­joitusten
määrä 671 miljoonaa ja
vuonna 1945 noin 720 miljoonaa dol­laria.
Viime vuoden lopulla oU valta­osa
canadalaisten ulkomaisista sijoi­tuksista
Yhdysvalloissa, kaikkiaan 690
miljoonaa dollaria, pääasiassa teolli­suuslaitoksissa
Ja rautateissä.
Näiden suoranaisten sijoitusten l i ­säksi
. omistivat . canadalaiset viime
vuoden lopulla ulkomaalaisia arvopa­pereita
kaikkiaan 638 miljoonan dol­larin
arvosta eli 81 miljoonaa dollaria
vähemmän kuin kymmenen vuotta
aikaisemmin.
Port Ärthor. — C S J i n : Pprt Arthu­r
in osaston syyskesän Juhlissa saatihi
seuraavat saavutukset urheilulajeissa.
Yleisen sarjan miesten 5-ptteluun
osallistui äiinoastaän 2 urheilijaa,! K a l ^
le Kaarela ishSistä sijoittui ensimmäi­seksi
pistemäärällä 308.24 j a Alfred
VVidegxieh: Elosta toisek^ 'IpisteinPr.
rällä 270.51. Alle 21 V. 5-otteiuun
osallistui yksi; Iskun Reino-Lempiälä:
Ja sai pistemäärän 260.02. Alle 18 v.
poikain 3TOttelus9a o l i sijoitukset; seu­raavat:.:
Ahti • West'erbacka jRkustia,
pistemäärä 192.18 ja Kalevi Juvonen
Iskusta pistemäärä .170.18.;
800 metrin Juoksuun-osallistui, ai-^
noast.aan yksi Pauli Lehikoinen säa-^
den ajan 2 min. 23 sek. . • ]
i ' InCeimational; Osuusliikkeen lahjoit-taniästa:
pokaalista' viestinjuoksuuni
:800x400x200xl00 m. o l i kUpaUemJässä
vain yksi Joukkue, Iskun Jäsfehistä too-koonpantoi
puolustamassa ; osuusliik­keen
päämyymälää. 800 m . Juoksi P^
Lehikoirien; 400 m. A : Westert)ackä,
200 m. K . Juvonen Ja l^OO m. P. Lem-piälä
saavuttaen ajan 4.23.6. Yllä­mainittu
kilpaUu olisi edellyttänyt,
että pokaalista:olisi kilpaillut.osuus­liikkeen
pää- sekä 8ivumy3miälät kes­kenään,..
", ^
Kilpailuiden paras Ja-Samalla veto-,
numero oli 200 metrin estejuoksu
kymmenen erilaisen, esteen kanssa.
Jupksuun osallistui 5 henkilöä, j a kol­men
parhaan sijoitus pii seuraava: P.
Lehikoinen 45 sek., A . Westerbacka
48.5 sek.. Ja A. Widegren 49.8 sek.
Koko Juhlapäivän ajan oli Ilma m i ­tä
parhain, mutta yleisöä ei ollut saa­punut
oikein paljon. Yhtenä syynä
tietenkin oli, että bussi, syyn tai toi­sen
vuoksi ei saapunut liikettä välit­tämään.
Olisi myös suotavaa että
kilimitettäisiln enemmän huomiota
urheilmm, katsokaas 1952 tänne tulee
järjestettäväksi F C A S F : n liittojuhlat
ja tämä edellyttää sltÄ^ että Jos me
emme ajoissa ala kunnostautua, n i in
kaikki kilpailuista: tehdjrt mitaht me­hevät
pois Thunder Bayn piirlstÄ.
Sivumennen mainitsen ett^ paikalli­sen
Suomalaisen^ Järjestön osastosta
Ja Iskusta VaUttiin komitea, jonka
ABTTOI TAVÄUÄ4JJ
SahaaxAoItaJatar: TW, Z
miksi atoa, kysytte mitä pota,.!
«ydnyt aamfalsekU, siiiä eu^'
auta holtatapaa määriteltätei"
lääkäri: Eipä niinkään, BI'
antaa vihjeen rahakukkarosta.'
• • , • ,
HEIKKOUDEN
KAKENNUKSESSi
_Eräs' miekkonen teetti'
sutorakennuksen. Tutkitt^"^
valmistusmisvaiheessa hän feimi
arkkitehdilleen, ettei rakemj
kyUin lujat^oiselta.
•Niin, tuota', huomautti
"Ottakaa huomioon, ettei h i i3
vielä paperoitu," r-.r':^^^
• • * .
TYTÖILLÄ ON
OMAT KEINONSA
Yhdeksänvuotis tyttö tuli
syntymäpäiväjuhlilta: ja sanoi
leen,-etta pojat olivat kalkki jh
Jättäen tytöt kokonaan
»matta. "Mutta", hän
kasti, "minä sain kuitenkla
kimnittäipään huomloU
"Miten niin?" kysyi äiti utt
'?Minä löin hänet maahan" i
tyttö.
MUISTOKSI
Armeijan palveluksessa ollut
Jonka, nimi oli Maggie, haudati
seuraava muistokirjcltus pantiin t
takiyeen:
. "Maggien muistoksi, joka
sä aikana potkaisi yhden
neljä everstiä, kaksi majuria, 1
nen; kap^teenia,
luutnanttia, neljäkymmsntäkalcsl j
santtiä, 545 sotamiestä ja yhden i
min.;*
ENTÄS SYNTYS1ÄT0D18TCS
' -Eräs' liienotuhtoinen
pienessä ruokalassa oli erittäin
ka antaessaan tarjoilijattarelle
.taan. -
"Kaksi munaa, please," hin S2
"Älkää paistako niitä sekunttial
sen jälkeen kun valkuainen on
£i saa kääntää niitä, el paljon nt
V a i n hiukan suolaa ciK (Hi
K A A N pippuria."
Tarjoilijatar - seisoi epä'
"No mitä te odotatte?" kysyi
äkäisesti. i . .
''Kanan nimi on Betty", vastasi
tö. "Onko herralla mitään ätl
taan?"
' - • ; • •
TILANNE PAHENI
Milloin hyvänsä veräjä naiid
muita ääniä kuului yäSa' iI
Biandinvaimo sanoi mlehelken:
"Oh, John, ulkona kuuluu ol<
.tbsyoja. Mitä meidän pitää teti
...Bland luuli keksineensä a]i
'jotca rauhoittaisi vaimoaan. Hän
noi:; \.
"Kuulehan kultani, nuo äänet
ole rosvojen synnyttämiä kosiM
toimivat aina niin ettei mitään I
kuulu." .
Nyt' kun yöllä on hiljaista.
Blandin vaimo herättää miehen
sanoo peloissaan:
"Rosvoja on varmaankin WM
koska kalkki on niin hUjaista."
lYlö;
alle
Suol
— Haluatteko te lapsen?
että ostatte koiran, sillä Metropol
Life Insurance Co. laske, että j
maksamaan $6.50 lapsen synty
saakka kunnes hän täyttää 181
huoleksi Jäi alkaa urheilukentän 1
toon laittaminen niin, että 1953
heilu- Ja voimistelujuhlissa se
tarkoituksensa. Metsämiehet onl
painuneet antamaan myöskin
kaan tukensa tälle asiaUe Ja me
tamme siihen sekä lausunnne"
seiiune kalkille jotka omaavat
kulttuurityön avustamisen yh*'
heiseksl asiaksi pyrkimykslssi"
— George
aloilla taisteluvankaksi rauhan ja i h ­misoikeuksien
puolesta. Lyökäämme
alas sota ja kansojen sorto Ja tais­telkaamme
oikeuksien puolesta. Jotka
kuuluvat kaikille rotuun, väriin Ja yus-
Me olemme olleet, kuten niin usein
ennenkin, täydellisesti väärässä siitä,
miten parlamenttaarin^n demokratia
toimU käytännöissä.
Jostakin paheen lähteistä meille on
tiilldt sellainen hirveä harhakuva, että
Jos suuren rahan.tahtlpbikon mukaan
tanssivat pölitiikot laativat lain mikä
uhkaa kansan valtaosan tai koko
maan e t u j a , n i i n kansanjoukoilla on
sekä* oikeus että velvollisuus nousta
vihaiseen sanasotaan sellaista teke­lettä'vastaan,
kunnes se tulee kumo­tuksi:'
• '•;> •
Tätä harhakuvaa täydensi vielä
oman sukupolvemme kokemukset Näl-
•kä-Bennettin ajoilta, jolloin protestoi­t
i in Ja järjestettiin mielenosoitiiksla
sekä kulkueita Rautakorko-Bennettin
käyttämää rikoslain 98 :tta lakipykä­lää
vastaan — kunnes yleisen mieli­piteen
painostus tuli n i in suureksi, et­tä
edesmenneen ICingin johtama l i ­beraalipuolue
ratsasti sen avulla hal­litukseen
Ja pyyhki pois lakikurjolsta
tämän kansan vihaaman lakipykälän.
Mutta kaikki tämä onkin kuulemma
kommunistista villitystä Ja harhaop­pia.
Toronton Vapaata Sanaa lukevat
rautatietyöläiset. jotka koko työväen­liikkeen
käsityskannan mukaan vaati-
v,-iatt oikeutetusti nhe ille ^kuuluvaa j ^ n l -
kankoirotusta j a lyheinpää työviikkoa,
saivat viikon jraihfeessa lukea lehten­sä
toimituskirjoitukslsta, että alistua
heidän täytyy. teuraaJisi vietävähi
lampaiden lailla suuren rahan mää­räyksiin.
Protestoiminen, j e vastalau­seiden
esittäminen on kaikki pahasta.
Se ei spvd "ylidemokraattisen" Vapaan
Sanan piirustuksiin. , ^
Itsestään on selvää, ettei LPP:n
kansallinen puhemies T im Buck olisi
saanut julkaista edustamaansa puo­lueen
kantaa rautatietyöläisten puo­lesta.
Mr. Buckin sanotaan tehneen
anteeksiantamattoman synnin demo­kraattisia
• menettelymuotoja vastaan
kutf- hän "yllyttää järjestynyttä työ­väkeä
vastustamaan parlamentin l a i l ­lisesti
hyväksymää lakia" (V. Sana
syysk. 2 pnä 1950).
Ja "ylidemokraattisena" äänitorve­na.
Jonka; hyveisiin kuuluu tuhkassa
Ja ravassa rypeminen suurbisneksen
edessä, Toronton Vapaa Sana antaa
Isällisen neuvon mr. Buckille sano­malla,
että; hallituksen esityksestä
laadittu työväen koirankahlelaki "on
vain erikolstohnenplde mahdottomaksi
kehittyneen tilanteen selvittämiseksi,
eikä hyökkäys työväen oikeuksia vas­t
a a n i ^
; Etteikö tämä Jo tuki mr. Buckin
suuta! Jokatapauksessa Vapaata Sa­naa
lukavain alipalkattujen rautatie-työläistan
pitäisi nyt käsittää, että sa­manlaista
satikutia tulee heillekin. Jos
eivät nurkumatta suostu siihen mitä
Isoiset heille antavat. \
Näyttää siis siltä, että T i m Buckilla
on ollut samanlaisia harhakuvia de­mokratiasta
kuin aUekirJoittaneeliar
k ln Ja työläisillä yleensä — että h a l ­lituksen
ja muiden iM^tilkkoJen t o l -
lahduksia saa j a täytyykin arvostella!
Mutta pahin puoli asiassa;pn se.-että
meitä vääräoppisia on paljon. Elo­kuun
31^ pnä Vapaa Sana Julkaisi h a i ­sevan
vastalauseensa koko .tämän
maan' unionistista liikettä vastaan.
Yllämainitussa kirjoituksessaan V a ­paa
Sana toteaa sen tosiseikan, että
koko ^ämän maan Järjestynsrt työväki
on etukäteen tuominnut työläisiä kah­lehtivan
pakollisen sorrittelulain. joka
työväenpiireissä leimattiin : aivan o i ­kein
"pollishraltion sikiöksi'
Nämä Canadan unionistit. CCL:n
TLC:n, katolisten syndlkaatteihin ja
lautatieläisten uniolhin kuuluvat mie­het
Ja naiset ovat kuitenkin yhtä pal­jon
väärissä kuin o n allekirjpittanut
Ja T im Buck, sekä Vapaata Sanaa tä­hän
asti lukeneet rautatietyöläisetkin.
Siksi yhdemokraatthten Toronton
Vapaa Sana laddstaa isällisessä suu­ruudessaan
toista miljoonaa Jä£enti>.
käsittävää unionistista liikettä Ja sa­noa
pöUäyttää oikein hölmälalsmäisen
"viisauden":
" l i l a n n e on kuitenkin sellainen, et­tä
parlamentilla ilmeisesti ei ole
muuta tietä kuin määrätä lakko lope­tettavaksi
Ja riitaisuudet sovitettavak­si
pakolliseUa väUtyksellä . . ; - l l n l ot
tckc\ut viisaasti kun alLstuvnt parla-mentin
päätöksiin vaikkapa w
niitä tyydyttäisikään . • •" .
Kuten huomataan, väärässä
äUeWrjoittane?n lisäksi Tim Baä
koko tämän maan unionistinen if
"Oikeata" ja "väärentäBäta
denuÄratiaa edustaa vain St-1*
thi.haUitus ja sen suoma
äänenkannattaja Torontossa.
Vapaata Sanaa lukeneet w
työläiset jä muut, joiden käsn;
nan mahiittu lehti nyt niin mahi
tisesti tuomitsee kerettil^
saavat siis lohdutusta siitä, ö »
ki työläiset ovat tässä asiasP
rässä Ja vain, työnantajat ja
halutuksensa sekä nlKlcn edes»
kuroiva ylidemokraattinen lenn
"oikeassa". u^.
Ja mihin tämä yUdemotoaa
Sitten penistuu?Silhen.^ett8^
riUlnen hallitus ja -1
muka työläisten ja
puolella oleva puolueeton
ka ei voi tehdä virheitä,
kln huolimatta vaikka
ji]Sial><l
pitäisi olla määraysvaltoJB^
tunGNR:n asioiden suhteen.»^
rusteella eräs o
likeistolalson*''
tSuanmniektttou on^ s°a^no°n'^u't^ '^^t'o'.im!^ax^^t iMiu^.!^^,
sanoi, ettei "hän tiedä « n ^
Gmrdon loppuu
alkaa
Me^kuitenkhi s a i m j ^ ^ * ^ Suorii
että St. ^ • ^ " ^ ^ ^ ^
S u t S ö v ä t o v a ^ ^ * ^^
laki päättyy Toronton vap»*^
" S l i h a n sekin, k u n , 5 ^ ^
Te