1949-01-13-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ja sen l u a t olivat avuttomass:» t i l a s s a kunnes p a l o k u n t i a saapui u l k o p a i k k a k u n n i l t a . Veden puute h a i t t a s i sammutustyötä. letsämiehet saivaf rhteistoiminnallaan littamiehen pois Auden. Onf Tervehdin Vapauden u k i j o i t a täältä A b i t i b i n valtakunnasta \udenista. Paperipuiden katkaisu ;äällä on loppunut, ainoastaan k a h - lella kämpällä vielä katkaistaan. Tällä kämpällä No. 28 on katkaisu .ielä täydessä käynnissä j a t a i t a a kesää koko talven. Metsä on n i i n h u o - ida, ettei pärhainkaan mies tuskin litä päiväpalkkaa. Nyt ollaan siinä työnantajien "normaalia j a s s a " , jota he ovat järjestelleet viime vuosina, tuottaessaan työ-loimaa u l k o m a i l t a muka sillä perusteella, että Canadassa on työvoiman luute. Siinä he o v a t k i n onnistuneet niin, että ovat saaneet työttömien net-sätyöläistenkin luvun nousemaan uhansiin. Tälläkin kämpällä on s u u - in osa metsämiehistä O n t a r i o n oilko-luolelta, Eurcopasta tuotettuja ja annen farmareita j a varsinaisia O n - arion metsämiehiä, jotka ovat tais-ellcet paremman elintason puolesta •ntarion metsäkämpillä. on nyt työt-öfhinä. Sitä mukaa k u i n työttömien uku kasvaa, lisääntyy työnantajien i i s t o u h a lu j a he koettavat kaikella a v a l l a kiristää otettaan työläisiini ^äin o l l en meidän tulisi k a i k e l l a m u o toa rakentaa j a tiivistää järjestömme oimintaa, että saataisiin kaikilla- ;ämpillä työskentelevät miehet ja iäiset järjestöömme turvaamaan y h - eisiä etujamme, sillä olemmehan mo-lasti nähneet, että k u n olemme y k s i öinä vaatineet jossain asiassa p a r a n - lusta, on yksinkertainen vastaus: E l l e t tykkää 'tyylistä', n i i n lähde kä-clemäl^ än." ' Tällä kämpällä yhtiö järjesti meille aululahjan uuden mittami«hen muo-ossa. Hän a l k o i k i n j a k a a lahjojaan Dka miehelle, " k o l i m a l l a " 10 prosenti s t a ylöspäin k a i k i s t a pinoista yhtiön lyödyksi, finsin kuului vain pientä tsilöllistä m u r i n a a , mutta sitä m u - l a k u i n miehet saivat mittalappuja, koi murina muodostua j o u k k o m u r i - i k s i , jonka seurauksena mittamie- ;lle t u l i lähtö j a k a i k k i hänen m i t - amansa puut m i t a t t i i n vaatimukses-mme uudelleen. Tässäkin o n yksi imerkki järjestömme tärkeydestä, lä ellemme olisi olleet yhtenäisiä, i n olisimme saaneet tyytyä siihen itä mittamies olisi antanut. Ruoka täällä on myösTcin yhtiön i j en m u k a i n e n j a vaadimme sitäkin rannettavaksl meidän etujemme kaisesti. N i i n t u o t i i n utisi kefttäjärt työskentelevät liittyisivät järjestööm-utta k u n yhtiöllä o n i so kykenemät-mien keittäjien reservi, n i i n ei asia 10,000 atomipommiakaan ei riittäisi Neuvostoliiton voittamiseen sodassa Nobel-palkinnon saanut tiedemies jäähdyttää Wall Streetin sotakiihkoilijain kuumenneita päitä "Kylmä soU" Neuvostoliittoa vastaan alkoi jo elok, 6 pnä 1945, j o l l o i n ensimmäinen atomipommi p u d o t e t t i in Hiroshimassa. S u r u l l i sen kuuluisa B a n i c h i n suunnitelma, W a l l Streetin ehdotus atomienergian käytön valvonnas/ta, oli W a l l Streetin sotaa lietsovan ulkop o l i t i i k a n edeltäjä. Vaikkapa Y h - d y s v a l t a i n atomipommivarastot o t e t t a i s i i n k in käytän'töön salama-sodassa Neuvostoliittoa vasta<;n, e i vät ne voisi r a t k a i s t a sodan lopputulosta. Kolmannen maailmansodan näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ei tule vaara Neuvostoliitosta vaan sotahysterian kotlma^is-ta„ Y h d y s v a l l o i s i a. , • • • • * • • • . • Alkulauseessa on lyhyt yhteenveto niistä johtopäätöksistä, j o i h i n viime vuoden fysiikan Nobel-palkinnon saanut professori P. M . 5. B l a c k e t t tulee äskettäin ilmestyneessä teoksessaan ' ^ I ^ l i t a r y and P o l i t i c a l Consequences of Atomic Energy" (Atomienergian sotilaalliset j a poliittiset seuraukset), j o k a on kieltämättä merkillisimpiä v i i me vuonna Englannissa ilmestyneistä k i r j o i s t a. Teoksensa johdannossa professori Blackett osoittaa, että atomipommi on hyökkäysase ". . . hyökkäysten, y l lätysten j a terrorisoinnin ase". Käyttäen perusteluinaan v i r a l l i s i a , mutta niukasti tunnettuja selostuksia lento-operatloista toisessa maailmansodassa, j o l l o in anglosaksiset vallat pudottivat 3 miljoonaa tonnia pommeja, analysoi hän näiden valtaisten j a vaat i v i en pommitusten sotilaallista vaikutusta j a todistaa, että ae eivät voittaneet v i h o l l i s t a j a että lentopommitusten kokonaisvaikutus o l i m i n i m a a l i n en sodan ratkaisevana tekijänä. A i noastaan k a i k k i e n aselajien yhteinen toiminta, jossa maasotajoukot antoivat pääasiallisen panoksen, kykeni johtamaan lopulliseen voittoon. siitä paljon kummene, ennenkuin t a a^ a l k a a kuulua joukkomuririaa ajon a i - ' kaessa, k u n vatsa alkaa hankaamaan selkärankaa. Se panee jo tyytyväi-simmäkin murisemaan. Toivotan kaikille Vapauden lukij o i l l e ja metsämiehille hyvää alkanutta vuotta j a kehoitan k a i k k i a t o i mimaan h i i n , että kaikki metsissä me. Ilman jäseniä ei ole järjestöä; — Asa. 1,000 A T O M I P O M M I A OLISI T A R V I T T U 2. M A A I L M A N S O D A S SA K o s k a uusimmalla atomipommilla on amerikkalaisten tiedonantojen m u k a a n sama teho k u i n 3000 t o n n i l l a t a v a l l i s i a pommeja, olisi länsivaltojen pitänyt pudottaa noin 1,000 atomipommia voidaks^ei^ saavuttaa yhtä suuren hävittävän tuloksen k u i n t a v a l l i s i l l a pommeilla. Erikoisen j a k a l l i i n tuotantomenetelmän johdosta t u hat atomipommia edustaa kauhean suurta määrää. Aiiieuttaakseen yhtä suuret vahingot Neuvostoliitossa kuin S a k s a n joukot tekivät toisessa m a a i l mansodassa, t a r v i t t a i s i i n epälukuinen paljous atomipommeja, erittäinkin o t t a m a l l a huomioon, että atomipommi voi saavuttaa korkeimman tehpiisä ainoastaan suuri.$sa kaupungeissa, j o i l t a saalia p u u t t u u tehokasta i l m a puolustusta. EI E D E S . 10,000 A T O M I P O M M IA R A T K A I S I SOTAA 10,000 atomipommilla — j a ,el l i k i m a i n k a a n n l ; n puljoa Ole vielä . niitä valmlstetitu — voitaisiin a i h e u t t a a suurta tuhoa, mutr..a ei s u i n k a a n voittaa n i i n laajaa valt a k u n t a a k u i n Neuvostoliittoa, y h tä vähän k u i n länsivaltojen lento-ponunftukset Saksassa j a s-.:ksa-l a i s t en hävitystyöt Neuvostoliitoss a kykenivät ratkaisemaan sodan lopputulosta. A m e r i k a n imperialistit, jotka ovat tyyten oman atomiptHnmipro-pagandansa rajoissa, ovat y l i a r v i oineet atomipommin merkityksen Unkarin musfafaisef näytollään uudei^ leen Don-haalilla Toronto. — U n k a r i n mustalaiset näytellään toisen kerran- D o n - h a a l in näyttämöllä s u n n u n t a i n a t k . ' 2 3 p:nä. Tämä kaunis näytelmä lauluineen U n k a r i r i kansan elämästä on n i i n lähellä todellista elämän kuvausta.-että se kiinnittää katsomon Useensä. Näytelmästä «i puutu d r a m a a t t i s i a k o h t a u k s i a , jotka Jännittävät katsomoa, seuraten toinen toisensa Jälkeen. Useat haluavat nähdä näytelmän u u destaan Ja erikoiset sana n i i l l e . J o t ka eivät olleet katsomassa ensi k e r r a l l a, että saapuvat toislntaan j o k a on v i i meinen kerta. Roolit ovat nuorten esittäjäin käsissä, j o t k a katsomo p a l - k i l s i ensimmäisellä k e r r a l l a voimakk a i l l a suosionosoituksilla. . Nämä keskuudessamme kasvaneet nuoret.näytt e l i jät, j o t k a n i i n o n n i s t u n e e l l a a n t a u muksella esittivät k o h t a u k s e n toisensa jälkeen, s i t t e n Joukkokohtaukset v i i meistä näyttelijää myöten, v a l l o i t t i v at täydellisesti katsomon. Näytelmän ensi esityksestä cl k u - (K. M . . Palkkalyöliinni, Helsinki) K u l t a oU ensimmäinen m e t a l l i . Jota i h m i n e n oppi käyttämään. K r e i k k a laisen taruston mukaan lähti Jascm Kaukaastaan noutamaan k u l t a i s e n o l - naantaljan. m y y t t i , joka lienee saanut alkunsa kaukaaslalaisten kansojen t a vasta asettaa vuohentaljoja Jokeen karvat vasUvirtaan. sltrn kcräte^ hienoja kultahlutalelta. Muinaisajan kansat Junsivat siis k u l l a n Ja käyttivät sitä arvonmlttana. Roomalaisten tärkein kullanlähde oli lUyrlassa. Myöhemmin he l o u h i vat kullanpltoista kvartsia k c s k l - E u - roopan vuoristoista. Keskiaika oli kullasta köyhää. Joskun h i l u saada tuota jaloa metallia oli yhä kasvamassa. Tämä o l i k i n melkoisessa määr i n syynä, suurten löytöretkien järjestämiseen. K u n K o l u m b u s palasi u u desta m a a i l m a s U . jota^ hän l u u l i I n tiaksi, j a sai osakseen loistellaan vastaanotot, n i i n Johtui tämä ennenkaikkea siltä, että hän toi m u k a n a a n Jolt a k in Iniltanäytteitä. Vasta Meksikon valloituksen Jälkeen s y n t y i todellinen k u l U v i r t a , j o ka täysin m u l l i s t i Euroopan taloudellisen elämän perusteet. Lopulla 1500-lukua t e h t i in myös B r a s i l i a s i r i k k a i t a k u l talöytöjä. Mutta vasta 1800-luvun keskivaiheilla koki maailma suuren sensaation. K A L I F O R N I A N K U L T A K U U ME Tasan 100 vuotta sitten löydettiin V. 1848, s a t t u m a l t a k u l t a a eräästä S a c - ramento-Joen sivujoesta K a l i f o r n i a s s a. Huhu löydöstä k i i r i nopeasti y l i koko maailman, Ja p i a n virtasi Joukottaln ihmisiä K a l i f o r n i a a n , Jonka Yhdysvallat äskettäin oli v a l l a n n u t M e k s i kolta. Ihmisiä t u l i k a l k i l t a s u u n n i l t a , y l i preerloltten j a K a l l i o v u o r t e n solien, meritse, n i i n . Jopa kaukaisesta K i i n a s t a saakka. L o u l i l m i o e n toimitetaan suurenmoisen Ja m o n i m u t k a i s e n Iranelston a v u l l a . V . 1896 U o t i i n Klondykessä, A l a s k a n Ja K a n a d a n rajoilla, seusatio-m a l s l a kultalöytöjä. Jotka p i a n houk u t t e l i v a t suuria pimisjoukkoja tuoh o n autioon Ja k a r u u n maahan. V. 1900 löydettiin Joenmudasta kultoa notQ m i l j a r d i n n y k y m a r k a n arvosta, m u t t a vähitellen kuUanhuohdonta l a k k a s i . Ja s u u u r l n osa valkoisista asukkaista lähU m u i l l e maille. Myöhempinä alkona on k u l t a a löydetty mm. Ontariossa. Kanadassa. K U L T A J A S E N O M I N A I S U U D ET K u l t a kuuluu ns. j a l o i h i n mctallel'» h i n . Jolla t a r k o i t e t a a n sellaisia m e t a l l e j a . Jolta saattaa luonnossa esiintyä puhtaassa olotilassa. Joskaan tämän el tarvitse o l l a sääntönä. T l s t& huomaamme helposti, m i t e n t u r h i a o l i v at vanhojen alkemistien yritykset tehdä k u l t a a . M u t t a alkemistit omaksuivat A r i s t o t e l e en käsityksen, että m a a i l ma o l i r a k e n n e t t u neljästä alkuaineest a : %'edestä, Ilmasta, tulesta Ja maast a . Edelleen Aristoteles oletti, että oU olemassa; viideskin elementti, " q u l n - tessanssl". Jota myöhemmin s a n o t t i in " v i i s a s t en kiveksi". K e n täniän v i i - dennen alkuaineen löysi, saattoi t e h dä mitä h a l u s i , k u l t a a k i n . K u l t a a esiintyy luonnossa kahtena päämuotona: vuori- Ja huuhdonta-k u l t a n a . E n s i n m a l n l t t u on alkuperäisin. Varsinaisesti k a l k k i kulta on v u o r i k u l t a a , so. k i v e en Juuttuneena j o k a möhkäleinä tai pieninä rakcina. Jotka s i t t en vuorten rapautuessa ovat Joutuneet Jokiin. Viime vuosisadan k e s k i v a i h e i l l a oli 90 pros. maailmani kullantuotannosta huuhdontakultaa, m u t t a Jo v. 1912 o l i prosenttimäärä a l l e 10. Lienee m i e l e n k i i n t o i s t a tietää, että merivedessäkin on kultaa. Tonnissa Torslaina, fammlly. 13 p. ~ Tliuriäag^ Vuodon TaihloosM sMpui Vopaiadoa haiotoraliutoon oniMti; Umoitottuioa UOkal Tioli kutul lobioihiata Ja aiidon kaiioolia^^... $16.00 kiloisti rahaa. KaikkUan tilian haaatoraiuMtobn 2 ^ lahloiiusta ia yhlolaaummakd «aatUn $il>m71 - ^ ^isM (Vuodon 1941 vaonlaskun mukaan Canadaasa on 41.683 «uo- ^' malaissyntristä asukasta Ja koisti yli 25-Tuotialta 28.000.) Enommistö yllämainUulsta lahMiulaasia odustaa porhM^ Taikka huomattava määri onldn yksUrisiä miohii ia nafa!*; Tol^ •olla puolon lahjoituston Joukossa on kuitonUn JärJostÖoaasioJiii osuuslilkkilitä ia multa yhdUtyksiä Ja näin muodoin voidaan koa^^j^^ servatilvisostikin laakion sanoa, ottä kaikki lahjoltuksot odust*- vat ainakin kahta aikuista kansalaUtammo. Näinmuodoia vbl»' daan todota so ilahduttava toifiasla. ottä viidososa kaikista aikak sista canadansuomalaisista. siis yksi vUdootä pitää Vapautta nito tärkoänä. oitä ho ovat varsinaiston tilausmaksuJon Usäksi valmtll tokomään violä huomattavia lahioituksia son hyväksil Kaikaa^ lisälcsi nämä lahjoituksot olivat alin avokätisiä, ottä aUdoa koski- ^ ii arvo lahioUusta kohti oli $4.68. Suurklitoo violäkla. sillä täaii ^ oa kialtä. Jota paatuaoimmatkin työväoaliikkooa vastustajat ymmärtävät. . Lahioituksia saapui tähäa katsauksoon souraavasilt INTO AHOLA Sointulasta vastaa $5 Lempi Viitalan haasteet seen. E. OLKINUORA Geraldtonista vastaa $2 Allin haasteeni YRJÖ SALO Kormakista vastaa $2 Elovaaran haaätefe^- seen. -ii EMIL JOKINEN Vancouverista vastaa $3 Maija Luoman haasteeseen. ; r HJALMAR SUOMELA Torontosta vastaa $2 saamaansa^ haasteeseen. , seenA. UNE KYLMÄLÄ Torontosta vastaa $2 saamaansa haasteer i Tässä katsauksessa $ 16,00 Ennen julkaistuja 11,949,75 Ihmiset kuvittelivat, että k u l t a a o l i vettä on keskimäärin 0.05 grammaa k a a n k i r j o i t t a n u t Vapauteen, Joka el merkitse sitä etteikö näytelmä eslttä"- j l n e c n piisi Icatsöjaln muistissa. Ja' oikeastaan yleisön keskuudessa tulleesta vaatimuksesta Näytelmäseura on päättänyt esittää toisen kerran U n k a r i n mustalaiset. Pitäkää muistissa tk. 23 p. Esitys a l k a a t a v a i li seeh a i k a a n . Teitä odottaa virkistävä k a n s a n t a j u i n e n t i l a i s u u s n u o r t e n voim a i n h y v i n esittämänä. — X . ^Suomalaisia nyrkkeilijöitä on kutsuttu Neuvostoliittoon KIITOS Sydämelliset kiitokset tovereille, v.- ja u.-seura Yri- ..tykselle ja CSJ:n Toronton osaston sairaskomitealle rahalahjasta, jolla yllätitte minua Jouluna tänne sairaalaan. Toveruudella Teitä muistaen, » ' • . _ EINO WILLIAM^ALO , Toronlo Hospital ' Weston. Ont. K I I T O S Kiitämime m o i i i a sukulaisiamme Ja ystä^^mme h e l d ^ o s c i ^ mastaan ystävyydestään j a myötätuntoisuudestaaa melte »^ötaaji äskeisen i^SKm^Johdosta. K i i t o s k u ^ ^ t ^ / , ! ^ ' ^ ^ ! ; E r i k o i s e t k l i t o k - ^ t tohtori WebsteriUe. A i n e ^ R i t a n n e ^ t o n Pikkusaarene. k a n t a j i l l e , Jackson & B a m a r d m hautaantolmistoJle j a k a i k i l l e , j o t k a t a v a l l a t a i t o i s e l la auttoivat meita. siinä määrin, ettei se. ole iäcJelU-sessä suhteessa todellisnuteen. Samanaikaisesti k u n h e muodostavat Neuvostoliiton ympärille t u k i k o h - taverkostoa joista käsin he väittävät voivansa " a t o m l p o m m i t t a a mitä palkkaa hyvänsä Neuvostoliitossa", levittävät he kauhupropagandaa uhkaavasta venäläisestä atomipommihyök-käyksestä A m e r i k k a a vastaan. HYÖKKÄYKSEN A I H E I T A EI O L E V o i d a a n kysyä, k i r j o i t t a a professori B l a c k e t t . mistä syystä Neuvostoliitto tekisi hyökkäyksen Amerikkaan, Ja hän vastaa, että sellaista syytä ei ole. Neuvostoliiton s o t i l a a l l i n e n johto ei ole m i l l o i n k a a n ei teoriassa eikä käytännössä, hyväksynyt siviiliväestön joukkotuhoamista sodankäyntikeino-na. He eivät myöskään usko salama-sotamenetelmään, j o k a j o h t i H i t l e r i n 1 Pakettitulva SuORieen tuhoon. Heidän käsityksensä mukaan * sodan voittamiseksi on käytettävä aselajien yhteistoimintaa. Ja koska. Venäjän hyökkäys A m e r i k k a a n on sot i l a a l l i s e s t i mahdoton, n i i n atomipom-mihyökkäys on mitä suurimmassa määrin epätodennäköinen. H e f s i n k l . — (8-8) — Suomen Sosial i d e m o k r a a t i n saaman tiedon mukaan on suomalaisia nyrkkeilijöitä kutsuttu k l l p a i l u m a t k a p e N e u v o s t olilttoon. M a t k a l l e lähtee 16 miestä Ja Johtajat e l i k a k s i kahdeksikkoa. Joukkueen ensimmäinen k l l p a i l u t l - lalsuus o n Jo tämän k u u n 16 päivänä Moskovassa. L u u l t a v a a on, 6ttä muutama päivä myöhemmin Järjestetään toiset k i l p a i l u t , m u t t a palleasta e i vielä ole t i e toa. • Kysymykseen tulevat etupäässä Työväen UrheilulUtön nyrkkeilijä' mutt a T U L ottaa yhteyden myös buomen N y r k k e i l y k o m i t e a a n , Joten o n m a h d o l l i s t a , että myös S N L : n miehiä lähtee mukaan. ka MR. ja MRS. NORMAN KORPINEN MRS. J. RITARI S n ^ u r y Ontario mium B L A C K E T T V A R O I T T A A M..H. S K A N D I N A V I A A ' E r i k o i s e n kiinnostava on tässä y h teydessä professori B l a c k e t t i n varoitus E n g l a n n i l l e . R a n s k a l l e , B e n e l u x - m a l l - le j a S k a n d i n a v i a l l e . Pitämällä Itiin-ni puoluettomuudestaan Ja pysymällä blokkimuodostelmien ulkopuolella ne voivat hänen käsityksensä mukaan varmuudella välttyä joutumasta vedet y i k s i mukaan A m e r i k a n J a Neuvostol i i t on t'ällseen v o i m a i n mittelyyn. Sitävastoin Uittymfaien amerik-laiseen sotilaalliseen Uiftooo. minkä johdosta ne : automaattisesti maodostoisivst Amerikan toklkoh-d'ksi, ainoastaan veisi ne mokaan sotaan ja alttiiksi hävftykselle — aftomisodankäynnin lii^ritykaelle. Professori B. lausun, myöskin, ettei J a p a n i n sqtahullujen voittamiseksi olisi tarvittu atomihyökkäystä ja s i l - bec littyviä joukkonnvrtllA' Jotka nrno-pienentynyt HelsfnkJ. — (8-S) — P o s t i - Ja l e n - nätinhallituksen laatimat tilastot osoittavat, että Amerikan-pakettien t u l v a pieneni viime vuonna lähes 200,000:11a v : n 19VI v e r r a t t u n a . Viime vuonna t u l i A t l a n t i n t a k a a Suomeen k a i k k i a a n 359,654 p a k e t t n . j o i s t a Y h d y s v a l l o i s t a 317,277 j a Canadasta 42.- 377. V. 1947 lähetettiin Suomeen Y h d y s v a l l o i s t a 492,261 Ja C a n a d a s t a 50,- 360 pakettia. PakettJvaricauksia Ja i n u l t a häviämisiä e l enää ole entisessä määrässä tapahtunut, m i h i n o n osalt a a n v a i k u t t a n u t myös enentynyt p a k e t t i en v a k a u t t a m i n e n. doetavat toisen maailmansodan häpeällisen kohtauksen. Prbfessori Biadceli hnomsultaa rkOä, taäfatlK eUm reiumtten s n - tceksijuifamsttoniii »ytta Asneti-kan fmpcsfafistien silmissä on se. «ttdvit he d e aitmipmOaU tian knofettavaa ksHliistaiMiU k ä in amerikkalaitet lUe. Todettakoon b ^ i i k s i . ettei tämä k u u l u i s a t^fimaes ole mielipiteiltään kommunisti eiicäsoKiaUstiksan, K a l i f o r n i a s s a k a i k k i a l l a , n i i n ettei tarvinnut m u u t a k u i n k u m a r t u a o t t a maan sitä maasta. N i i n c i a s i a n l a i ta tietenkään ollut, mutta s i l t i K a u k a i sessa Lännes.<'ä oli ' r i k k a u k s i a riittämiin. Yksistään v. 1853 löydettiin K a l i f o r n i a s t a kultaa 200 m i l j . d o l l a r in arvosta. Luonnollisesti muodostui k u l l a n k a l v a j a l n j a s c l k k a l l l j a i n elämä a n karaksi n o i l l a k a r u i l l a s e u d u i l l a , r e v o l veri o l i höllästl vyössä Ja lynkkaukset kuuluivat päiväjärjestykseen. Kerromme erään kuvaavan tapahtuman K a l i f o r n i a n kultakuumeen päiviltä. Eräs I b a r e z - n i m i n e n espanjal a i n en oh tovereineen löytänyt k u l t a a Devlls Crcekistä. He t o i m l t u t t l - vat laissa säädetyn rekisteröinnin Ja selvityksen, että he olivat ottaneet valtauksen haUuunsa. Joukko i r l a n t i l a i s i a oli k u i t e n k i n saanut vihiä a s i asta, j a he päättivät v a l l a t a espanjal a i s t en valtauksen. I r l a n t i l a i s e t arvelivat, että suoran t o i m i n n a n tie o l i paras, joten espanjalaiset oli tapettava viimeiseen mieheen, samoin myös se v i r k a i l i j a . Joka selvityksen oli l a a t i n u t . N i i n tapaht u i k i n . Virkamies poltettiin talonsa mukana k a i k k i n e asiakirjoineen Ja e s panjalaiset tapettiin ilman muuta. V a i n Ibarezin onnistui paeta. Hän keräsi joukon maanmiehlään. Joiden kera M p hyökkäsi I r l a n t i l a i s t en iclmp-puun. Nämä taas salvat apua o m i l ta maanmiehiltään, Joten syttyi olkea sota, Joka päättyi vasta, k u n Y h d y s v a l t a i n m i l i i s i o l i lähetetty pallealle. Useimmat katiakolntUn osallistuneet olivat jo saaneet surmansa j a a i v an uudet henkilöt s a i v a t valtauksen h a l tuunsa. Osoittautui, että sen o m i s t a minen kyllä k a n n a t t i , sillä siltä löyd e t t i in mm. 60 k i l o n painoinen k u l t a kimpale. Yksi ainoa lapion vääntö tuotti Ilmoille 100,000 d o l l a r i n a r v o i sen omaisuuden. — MYÖHEMPIÄ K U L T A K U U M E I TA Vähitellen k u l k i kehitys K a l i f o r n i a s s a - t a v a l l i s t a tietään. K u l l a n k a i v a j a t hävisivät. Ja U l a l l e t u l i pääoma-r i k k a i t a yhtiöltä. Yksityisillä k a i v a j i l l a e i enää ollut minkäänlaisia m a h dollisuuksia. Vielä n y t k i n tuottavat K a l i f o r n i a n kultakaivokset noin, 25 m l l j , d o l l a r i n vuosivoiton. Eräänä päivänä 1860-IuvuUa Istui muuan a u s t r a a l l a l a i n e n . f a r m a r i t a lonsa k u i s t i l l a , k u n hänen alkttasukas-palvelijansa juoksi hengästyneenä hänen luokseen Ja h o k i "Minä nähdä valkoista, minä nähdä keltaista, minä nähdä suuri k e l t a i n e n p a l a vuoressiat" F a r m a r i l u u l i ensin, että p a l v e l i j a oli menettänyt Järkensä, m u t t a hän s a tuloi k u i t e n k i n hevosensa j a seurasi neekeriä paikalle. Jossa tuo m e r k i l l i nen tapaus o l i s a t t u n u t . Hän huomasi suuren, k a l l i o s t a irtautuneen jän-käleen, j a siinä l o i s t i v a l t a v a k u l t a - möhkäle. S u u r i n p o n n i s t u k s i n s a a t i in k u l t a p a l a i r r o i t e t u k s l kivestä Ja t u o t i i n k o t i i n r a t t a i l l a . Kultakappaic painoi 58 k i l o a . Joten sen a r v o s i i s o l i suunnaton. K u n h u h u tästä löydöstä saapui E u rooppaan, alkoi ihmistä t u h a n s i t t a in v i r r a t a A u s t r a l i a a n . Vuosien kuluessa t e h t i i n k a i k k i a l l a maassa lukemattomia m u i t a k i n löytöjä, j a A u s t r a a l i a s - sa k e h i t t y i huomattava kultakaivos-t o i m i n t a . Mutta siellä kävi kuten m u u a l l a k i h . Useimmat kullanetsijät pettyivät, joskin y k s i j a toinen heistä r i k a s t u i , j a vähiteUen suuret yhtiöt o t tivat koko kultatuotannoD h a l t u u n s a. A f r l k a s K i , Natolissa j a Transva»- llsea — eritoten Johannesburgin t i e n o i l l a ~ on löydetty R i k k a i t a kultakenttiä. Etelä-Afrikka o n k i n n y k y i s i n m a a i l m a n s u u r i n kuUantuottaja. k u l t a a . On esitetty sellainen hämmästyttävä väite, että m a a i l m a n v a i - tamerlssä o n IVj m i l j a r d i a t o n n i a k u l taa, "eikä tämä suinkaan t u n n u l i i o i t e l l u l t a " , sanoo e n g l a n t i l a i n e n tiedemies E. Thompson eräässä k i r j o i tuksessaan. K u l l a n arvp perustuu sen loistavaan väriin, sen harvinaisuuteen Ja sen kestävyyteen. Se o n h y v i n raskasta, 10 k e r t a a raskaanipaa k u i n sama t i l a - vuuusmäärä vettä, j o t e n s e n ominaispaino o n 10. K u l t a e l liukene muuhun k u i n ns. kuningasvetecn. Joka x>n suol a h a p o n Ja salpletarlhapon sekoitus. H y v i n Joustavaa o n k u l t a niinikään. T a v a l l i n e n k u l t a r a h a voidaan valssat a n i i n suureksi levyksi, että sillä v o i t a i s i i n peittää ratsastaja hevosineen, Ja n u p p i n e u l a n pään kokoinen k u l l a n muru voidaan vetää 200 m : n p l l u l s e k - si langaksi. K u l t a a käytetään korujen Ja sormusten valmistamiseen ynnä l u k c m a t - Yhteensä $11,965.75 t o m l i n m u i h i n tarkoituksiin. Puh dasta k u l t a a ei näihin käytetä, vaan lejeerlnklnä k u p a r i n t a i hopean kanss a . Ennen I l m o i t e t t i in Icjcertngln k u l - lanpltolsuus karaateissa. Puhdas k u l t a o l i 24 k a r a a t t i a , k u n taas 18 k a r a a t t i a Ilmoitti, että lejccringlssä o l i 18 osaa k u l t a a j a 6 osaa Jotakin muuta m e t a l l i a . N y k y i s i n käytetään m e r k i n - tää promille (~ tuhannesosaa). Ja esim. l u k u 800 j o s s a k i n korussa i l m a i see, eitä sen k u l l a n p l t o l s u u s o n 800/ 1000. Edelleen käytetään k u l t a a k u l t a u k - s l l n lasinmaalauksissa, keramiikassa Ja tekohamniMteknilkussa. Ennätyssatoja pohjoisella alueella Neuvostoliitossa Moskova. — K a u k a n a pohjoisessa-, k l n sato viime vuonna oU o l l u t enntt-tysmäinen. Niinpä A r h a n g e l s k l n p i i rissä talonpojat ovat viime vuonna luovuttaneet •195,000 puutaa leipäv i l j a a enemmän k u l h v. 1940. V i i me vuoden voin tuotantoa käskevän s u u n n i t e l m a n ovat A r h a n g e l s k l n alueen k o l l e k t i l v l t i l a t täyttäneet. Huumorintajuisia teenalaa m 'M Oulussa Ilmestyvässä Kansan <nlb« dossa Julkafstiiii. äskettäin teuraat il| huvittava tapaus: Teeret pitivät vastikään lyst^AI^b 'f} vuudella maanviljelijä Erkki lEulKafti»'''^' mäen suopeaUa kustannukaeUa; Kul^ ^ vasmäkl. Joka on innokas mct8S8|]iJ|j|r^ on rakentanut talonsa ItthettyviuS'^ pienen olklteltan, josta on maJU^X seurailla teerien puuhia ja ammtivk - \ keila niitä päivälllspaistelksi. BräAol päivänä hän oli jälleen mennyt.j^KÄl ^atu(a pitämään vahtia. Ennen i^^j kää metsästä oli < pyrähtänyt ntt9- i sällc kokonainen parvi teeriä, jptk* lensivät suoraan Kuivasmften teltan. katolle, vieläpä muutamat asetttiivol^ metsästäjän pyssynpllpuUe leväHt*i> mää», KuivasmäkI el voinut «tnpui? eikä hän voinut vangitot teeriä mtitdyp:^ lakaan tavoin ja aikansa leHateHjiiUbd linnut lentelivät takaisin metsOäa. Huumorintajuisia teeriä, mutta kuin» kahan mahtoi herra Kulvasmäen huu» > morlntajun laita molMn tai^ufcHial!^ jälkeen/ Taisipa häntä UeviUtl saiug^ harmittaa. LAULU-JA SOiTTOKAPPALEITA Tilatkaa heti, sillä varasto ei kestä kauan. 751 Myrakyluodon orlnsessa, valssi Kukkal8-«wingra. Foxtrot 747 Ilta silloin kerran, valssi K i y kansMln, Foxtrot 223 Mitä niistä planUti, Jenkka Purjehdusmatka, valssi 893 Satamasta satamaan» valssi RaitilU kulkija. Jenkka 4017 Laulu on iloni Ja työni, kansanlaulu Se ei käy, huumoria 4021 Kaipailen lemmittyni luo. Foxtrot * Puhelinlangat laulaa. Foxtrot 724 Tamara, Foxtrot Surullisen illan muisto. Jenkka 721 Terveiset ulapalta, valssi Laulaen eteenpäin. Foxtrot 740 Vain Jinulle, sinulle. Tango Vain hetkeä mä sinulta pyydän Foxtrot 4005 Minne käyn kuvas nähdä saan, valssi Himmenevä yÖ; Foxtrot 908 Eila, valssi Kuu Ja tähdet. Jenkka 907 Rakas ^immL Polkka Kuopiosta Barseloonaan, valssi 4001 Armain. Tango Orjanruusu, valssi 4003 Armain, sana pieni suo. Tango LauantaUiypyt laiturilla, valssi 4013 Markkinapolkka Pirttisaaren valssi 4016 Tytöt Ja pojat samasta kyläsiä. Kansanlaulu Yhteinen Susannamme, Kansanlaulu 4008 Romanssi, valssi Luonain aln. Foxtrot HINTA $1.25 Lähetetään kaikkialle Canadassa. Tilatkaa osoitteella: VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. BOX 89 SUDBURY, ONTARIO Näitä levyjä on saatavana myös sivulUkkeestämme VAPAUS BRANCH OFFICE 316 Bay St. m Pori AxAvx, Ont.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 13, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-01-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490113 |
Description
Title | 1949-01-13-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
ja sen
l u a t olivat avuttomass:» t i l a s s a kunnes p a l o k u n t i a saapui u l k o p a i k k a k u n n
i l t a . Veden puute h a i t t a s i sammutustyötä.
letsämiehet saivaf
rhteistoiminnallaan
littamiehen pois
Auden. Onf Tervehdin Vapauden
u k i j o i t a täältä A b i t i b i n valtakunnasta
\udenista. Paperipuiden katkaisu
;äällä on loppunut, ainoastaan k a h -
lella kämpällä vielä katkaistaan.
Tällä kämpällä No. 28 on katkaisu
.ielä täydessä käynnissä j a t a i t a a kesää
koko talven. Metsä on n i i n h u o -
ida, ettei pärhainkaan mies tuskin
litä päiväpalkkaa.
Nyt ollaan siinä työnantajien "normaalia
j a s s a " , jota he ovat järjestelleet
viime vuosina, tuottaessaan työ-loimaa
u l k o m a i l t a muka sillä perusteella,
että Canadassa on työvoiman
luute. Siinä he o v a t k i n onnistuneet
niin, että ovat saaneet työttömien
net-sätyöläistenkin luvun nousemaan
uhansiin. Tälläkin kämpällä on s u u -
in osa metsämiehistä O n t a r i o n oilko-luolelta,
Eurcopasta tuotettuja ja
annen farmareita j a varsinaisia O n -
arion metsämiehiä, jotka ovat tais-ellcet
paremman elintason puolesta
•ntarion metsäkämpillä. on nyt työt-öfhinä.
Sitä mukaa k u i n työttömien
uku kasvaa, lisääntyy työnantajien
i i s t o u h a lu j a he koettavat kaikella
a v a l l a kiristää otettaan työläisiini
^äin o l l en meidän tulisi k a i k e l l a m u o toa
rakentaa j a tiivistää järjestömme
oimintaa, että saataisiin kaikilla-
;ämpillä työskentelevät miehet ja
iäiset järjestöömme turvaamaan y h -
eisiä etujamme, sillä olemmehan mo-lasti
nähneet, että k u n olemme y k s i öinä
vaatineet jossain asiassa p a r a n -
lusta, on yksinkertainen vastaus:
E l l e t tykkää 'tyylistä', n i i n lähde kä-clemäl^
än." '
Tällä kämpällä yhtiö järjesti meille
aululahjan uuden mittami«hen muo-ossa.
Hän a l k o i k i n j a k a a lahjojaan
Dka miehelle, " k o l i m a l l a " 10 prosenti
s t a ylöspäin k a i k i s t a pinoista yhtiön
lyödyksi, finsin kuului vain pientä
tsilöllistä m u r i n a a , mutta sitä m u -
l a k u i n miehet saivat mittalappuja,
koi murina muodostua j o u k k o m u r i -
i k s i , jonka seurauksena mittamie-
;lle t u l i lähtö j a k a i k k i hänen m i t -
amansa puut m i t a t t i i n vaatimukses-mme
uudelleen. Tässäkin o n yksi
imerkki järjestömme tärkeydestä,
lä ellemme olisi olleet yhtenäisiä,
i n olisimme saaneet tyytyä siihen
itä mittamies olisi antanut.
Ruoka täällä on myösTcin yhtiön
i j en m u k a i n e n j a vaadimme sitäkin
rannettavaksl meidän etujemme
kaisesti. N i i n t u o t i i n utisi kefttäjärt työskentelevät liittyisivät järjestööm-utta
k u n yhtiöllä o n i so kykenemät-mien
keittäjien reservi, n i i n ei asia
10,000 atomipommiakaan ei riittäisi
Neuvostoliiton voittamiseen sodassa
Nobel-palkinnon saanut tiedemies jäähdyttää Wall
Streetin sotakiihkoilijain kuumenneita päitä
"Kylmä soU" Neuvostoliittoa
vastaan alkoi jo elok, 6 pnä 1945,
j o l l o i n ensimmäinen atomipommi
p u d o t e t t i in Hiroshimassa. S u r u l l i sen
kuuluisa B a n i c h i n suunnitelma,
W a l l Streetin ehdotus atomienergian
käytön valvonnas/ta, oli
W a l l Streetin sotaa lietsovan ulkop
o l i t i i k a n edeltäjä. Vaikkapa Y h -
d y s v a l t a i n atomipommivarastot
o t e t t a i s i i n k in käytän'töön salama-sodassa
Neuvostoliittoa vasta<;n, e i vät
ne voisi r a t k a i s t a sodan lopputulosta.
Kolmannen maailmansodan
näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa
ei tule vaara Neuvostoliitosta
vaan sotahysterian kotlma^is-ta„
Y h d y s v a l l o i s i a.
, • • • • * • • • . •
Alkulauseessa on lyhyt yhteenveto
niistä johtopäätöksistä, j o i h i n viime
vuoden fysiikan Nobel-palkinnon saanut
professori P. M . 5. B l a c k e t t tulee
äskettäin ilmestyneessä teoksessaan
' ^ I ^ l i t a r y and P o l i t i c a l Consequences
of Atomic Energy" (Atomienergian
sotilaalliset j a poliittiset seuraukset),
j o k a on kieltämättä merkillisimpiä v i i me
vuonna Englannissa ilmestyneistä
k i r j o i s t a.
Teoksensa johdannossa professori
Blackett osoittaa, että atomipommi on
hyökkäysase ". . . hyökkäysten, y l lätysten
j a terrorisoinnin ase". Käyttäen
perusteluinaan v i r a l l i s i a , mutta
niukasti tunnettuja selostuksia lento-operatloista
toisessa maailmansodassa,
j o l l o in anglosaksiset vallat pudottivat
3 miljoonaa tonnia pommeja,
analysoi hän näiden valtaisten j a vaat
i v i en pommitusten sotilaallista vaikutusta
j a todistaa, että ae eivät voittaneet
v i h o l l i s t a j a että lentopommitusten
kokonaisvaikutus o l i m i n i m a a l
i n en sodan ratkaisevana tekijänä. A i noastaan
k a i k k i e n aselajien yhteinen
toiminta, jossa maasotajoukot antoivat
pääasiallisen panoksen, kykeni
johtamaan lopulliseen voittoon.
siitä paljon kummene, ennenkuin t a a^
a l k a a kuulua joukkomuririaa ajon a i - '
kaessa, k u n vatsa alkaa hankaamaan
selkärankaa. Se panee jo tyytyväi-simmäkin
murisemaan.
Toivotan kaikille Vapauden lukij
o i l l e ja metsämiehille hyvää alkanutta
vuotta j a kehoitan k a i k k i a t o i mimaan
h i i n , että kaikki metsissä
me. Ilman jäseniä ei ole järjestöä; —
Asa.
1,000 A T O M I P O M M I A OLISI T A R V
I T T U 2. M A A I L M A N S O D A S SA
K o s k a uusimmalla atomipommilla
on amerikkalaisten tiedonantojen m u k
a a n sama teho k u i n 3000 t o n n i l l a t a v
a l l i s i a pommeja, olisi länsivaltojen
pitänyt pudottaa noin 1,000 atomipommia
voidaks^ei^ saavuttaa yhtä
suuren hävittävän tuloksen k u i n t a v
a l l i s i l l a pommeilla. Erikoisen j a k a l l
i i n tuotantomenetelmän johdosta t u hat
atomipommia edustaa kauhean
suurta määrää. Aiiieuttaakseen yhtä
suuret vahingot Neuvostoliitossa kuin
S a k s a n joukot tekivät toisessa m a a i l mansodassa,
t a r v i t t a i s i i n epälukuinen
paljous atomipommeja, erittäinkin
o t t a m a l l a huomioon, että atomipommi
voi saavuttaa korkeimman tehpiisä
ainoastaan suuri.$sa kaupungeissa,
j o i l t a saalia p u u t t u u tehokasta i l m a puolustusta.
EI E D E S . 10,000 A T O M I P O M M IA
R A T K A I S I SOTAA
10,000 atomipommilla — j a ,el
l i k i m a i n k a a n n l ; n puljoa Ole vielä
. niitä valmlstetitu — voitaisiin
a i h e u t t a a suurta tuhoa, mutr..a ei
s u i n k a a n voittaa n i i n laajaa valt
a k u n t a a k u i n Neuvostoliittoa, y h tä
vähän k u i n länsivaltojen lento-ponunftukset
Saksassa j a s-.:ksa-l
a i s t en hävitystyöt Neuvostoliitoss
a kykenivät ratkaisemaan sodan
lopputulosta.
A m e r i k a n imperialistit, jotka
ovat tyyten oman atomiptHnmipro-pagandansa
rajoissa, ovat y l i a r v i oineet
atomipommin merkityksen
Unkarin musfafaisef
näytollään uudei^
leen Don-haalilla
Toronto. — U n k a r i n mustalaiset
näytellään toisen kerran- D o n - h a a l in
näyttämöllä s u n n u n t a i n a t k . ' 2 3 p:nä.
Tämä kaunis näytelmä lauluineen
U n k a r i r i kansan elämästä on n i i n lähellä
todellista elämän kuvausta.-että
se kiinnittää katsomon Useensä. Näytelmästä
«i puutu d r a m a a t t i s i a k o h t
a u k s i a , jotka Jännittävät katsomoa,
seuraten toinen toisensa Jälkeen.
Useat haluavat nähdä näytelmän u u destaan
Ja erikoiset sana n i i l l e . J o t ka
eivät olleet katsomassa ensi k e r r a l l a,
että saapuvat toislntaan j o k a on v i i meinen
kerta. Roolit ovat nuorten
esittäjäin käsissä, j o t k a katsomo p a l -
k i l s i ensimmäisellä k e r r a l l a voimakk
a i l l a suosionosoituksilla. . Nämä keskuudessamme
kasvaneet nuoret.näytt
e l i jät, j o t k a n i i n o n n i s t u n e e l l a a n t a u muksella
esittivät k o h t a u k s e n toisensa
jälkeen, s i t t e n Joukkokohtaukset v i i meistä
näyttelijää myöten, v a l l o i t t i v at
täydellisesti katsomon.
Näytelmän ensi esityksestä cl k u -
(K. M . . Palkkalyöliinni, Helsinki)
K u l t a oU ensimmäinen m e t a l l i . Jota
i h m i n e n oppi käyttämään. K r e i k k a laisen
taruston mukaan lähti Jascm
Kaukaastaan noutamaan k u l t a i s e n o l -
naantaljan. m y y t t i , joka lienee saanut
alkunsa kaukaaslalaisten kansojen t a vasta
asettaa vuohentaljoja Jokeen
karvat vasUvirtaan. sltrn kcräte^
hienoja kultahlutalelta. Muinaisajan
kansat Junsivat siis k u l l a n Ja käyttivät
sitä arvonmlttana.
Roomalaisten tärkein kullanlähde
oli lUyrlassa. Myöhemmin he l o u h i vat
kullanpltoista kvartsia k c s k l - E u -
roopan vuoristoista. Keskiaika oli
kullasta köyhää. Joskun h i l u saada
tuota jaloa metallia oli yhä kasvamassa.
Tämä o l i k i n melkoisessa määr
i n syynä, suurten löytöretkien järjestämiseen.
K u n K o l u m b u s palasi u u desta
m a a i l m a s U . jota^ hän l u u l i I n tiaksi,
j a sai osakseen loistellaan vastaanotot,
n i i n Johtui tämä ennenkaikkea
siltä, että hän toi m u k a n a a n Jolt
a k in Iniltanäytteitä.
Vasta Meksikon valloituksen Jälkeen
s y n t y i todellinen k u l U v i r t a , j o ka
täysin m u l l i s t i Euroopan taloudellisen
elämän perusteet. Lopulla 1500-lukua
t e h t i in myös B r a s i l i a s i r i k k a i t a k u l talöytöjä.
Mutta vasta 1800-luvun
keskivaiheilla koki maailma suuren
sensaation.
K A L I F O R N I A N K U L T A K U U ME
Tasan 100 vuotta sitten löydettiin
V. 1848, s a t t u m a l t a k u l t a a eräästä S a c -
ramento-Joen sivujoesta K a l i f o r n i a s s a.
Huhu löydöstä k i i r i nopeasti y l i koko
maailman, Ja p i a n virtasi Joukottaln
ihmisiä K a l i f o r n i a a n , Jonka Yhdysvallat
äskettäin oli v a l l a n n u t M e k s i kolta.
Ihmisiä t u l i k a l k i l t a s u u n n i l t a ,
y l i preerloltten j a K a l l i o v u o r t e n solien,
meritse, n i i n . Jopa kaukaisesta
K i i n a s t a saakka.
L o u l i l m i o e n toimitetaan suurenmoisen
Ja m o n i m u t k a i s e n Iranelston a v u l l
a .
V . 1896 U o t i i n Klondykessä, A l a s k
a n Ja K a n a d a n rajoilla, seusatio-m
a l s l a kultalöytöjä. Jotka p i a n houk
u t t e l i v a t suuria pimisjoukkoja tuoh
o n autioon Ja k a r u u n maahan. V.
1900 löydettiin Joenmudasta kultoa
notQ m i l j a r d i n n y k y m a r k a n arvosta,
m u t t a vähitellen kuUanhuohdonta
l a k k a s i . Ja s u u u r l n osa valkoisista
asukkaista lähU m u i l l e maille. Myöhempinä
alkona on k u l t a a löydetty
mm. Ontariossa. Kanadassa.
K U L T A J A S E N O M I N A I S U U D ET
K u l t a kuuluu ns. j a l o i h i n mctallel'»
h i n . Jolla t a r k o i t e t a a n sellaisia m e t a l l
e j a . Jolta saattaa luonnossa esiintyä
puhtaassa olotilassa. Joskaan tämän
el tarvitse o l l a sääntönä. T l s t& huomaamme
helposti, m i t e n t u r h i a o l i v at
vanhojen alkemistien yritykset tehdä
k u l t a a . M u t t a alkemistit omaksuivat
A r i s t o t e l e en käsityksen, että m a a i l ma
o l i r a k e n n e t t u neljästä alkuaineest
a : %'edestä, Ilmasta, tulesta Ja maast
a . Edelleen Aristoteles oletti, että oU
olemassa; viideskin elementti, " q u l n -
tessanssl". Jota myöhemmin s a n o t t i in
" v i i s a s t en kiveksi". K e n täniän v i i -
dennen alkuaineen löysi, saattoi t e h dä
mitä h a l u s i , k u l t a a k i n .
K u l t a a esiintyy luonnossa kahtena
päämuotona: vuori- Ja huuhdonta-k
u l t a n a . E n s i n m a l n l t t u on alkuperäisin.
Varsinaisesti k a l k k i kulta on
v u o r i k u l t a a , so. k i v e en Juuttuneena j o k
a möhkäleinä tai pieninä rakcina.
Jotka s i t t en vuorten rapautuessa ovat
Joutuneet Jokiin. Viime vuosisadan
k e s k i v a i h e i l l a oli 90 pros. maailmani
kullantuotannosta huuhdontakultaa,
m u t t a Jo v. 1912 o l i prosenttimäärä
a l l e 10.
Lienee m i e l e n k i i n t o i s t a tietää, että
merivedessäkin on kultaa. Tonnissa
Torslaina, fammlly. 13 p. ~ Tliuriäag^
Vuodon TaihloosM sMpui Vopaiadoa haiotoraliutoon oniMti;
Umoitottuioa UOkal Tioli kutul lobioihiata Ja aiidon kaiioolia^^...
$16.00 kiloisti rahaa. KaikkUan tilian haaatoraiuMtobn
2 ^ lahloiiusta ia yhlolaaummakd «aatUn $il>m71 - ^ ^isM
(Vuodon 1941 vaonlaskun mukaan Canadaasa on 41.683 «uo- ^'
malaissyntristä asukasta Ja koisti yli 25-Tuotialta 28.000.)
Enommistö yllämainUulsta lahMiulaasia odustaa porhM^
Taikka huomattava määri onldn yksUrisiä miohii ia nafa!*; Tol^
•olla puolon lahjoituston Joukossa on kuitonUn JärJostÖoaasioJiii
osuuslilkkilitä ia multa yhdUtyksiä Ja näin muodoin voidaan koa^^j^^
servatilvisostikin laakion sanoa, ottä kaikki lahjoltuksot odust*-
vat ainakin kahta aikuista kansalaUtammo. Näinmuodoia vbl»'
daan todota so ilahduttava toifiasla. ottä viidososa kaikista aikak
sista canadansuomalaisista. siis yksi vUdootä pitää Vapautta nito
tärkoänä. oitä ho ovat varsinaiston tilausmaksuJon Usäksi valmtll
tokomään violä huomattavia lahioituksia son hyväksil Kaikaa^
lisälcsi nämä lahjoituksot olivat alin avokätisiä, ottä aUdoa koski- ^ ii
arvo lahioUusta kohti oli $4.68. Suurklitoo violäkla. sillä täaii ^
oa kialtä. Jota paatuaoimmatkin työväoaliikkooa vastustajat ymmärtävät.
.
Lahioituksia saapui tähäa katsauksoon souraavasilt
INTO AHOLA Sointulasta vastaa $5 Lempi Viitalan haasteet
seen.
E. OLKINUORA Geraldtonista vastaa $2 Allin haasteeni
YRJÖ SALO Kormakista vastaa $2 Elovaaran haaätefe^-
seen.
-ii
EMIL JOKINEN Vancouverista vastaa $3 Maija Luoman
haasteeseen. ; r
HJALMAR SUOMELA Torontosta vastaa $2 saamaansa^
haasteeseen. ,
seenA. UNE KYLMÄLÄ Torontosta vastaa $2 saamaansa haasteer i
Tässä katsauksessa $ 16,00
Ennen julkaistuja 11,949,75
Ihmiset kuvittelivat, että k u l t a a o l i vettä on keskimäärin 0.05 grammaa
k a a n k i r j o i t t a n u t Vapauteen, Joka el
merkitse sitä etteikö näytelmä eslttä"-
j l n e c n piisi Icatsöjaln muistissa. Ja'
oikeastaan yleisön keskuudessa tulleesta
vaatimuksesta Näytelmäseura
on päättänyt esittää toisen kerran
U n k a r i n mustalaiset. Pitäkää muistissa
tk. 23 p. Esitys a l k a a t a v a i li
seeh a i k a a n . Teitä odottaa virkistävä
k a n s a n t a j u i n e n t i l a i s u u s n u o r t e n voim
a i n h y v i n esittämänä. — X .
^Suomalaisia nyrkkeilijöitä
on kutsuttu
Neuvostoliittoon
KIITOS
Sydämelliset kiitokset tovereille, v.- ja u.-seura Yri-
..tykselle ja CSJ:n Toronton osaston sairaskomitealle rahalahjasta,
jolla yllätitte minua Jouluna tänne sairaalaan.
Toveruudella Teitä muistaen,
» ' • .
_ EINO WILLIAM^ALO ,
Toronlo Hospital ' Weston. Ont.
K I I T O S
Kiitämime m o i i i a sukulaisiamme Ja ystä^^mme h e l d ^ o s c i ^
mastaan ystävyydestään j a myötätuntoisuudestaaa melte »^ötaaji
äskeisen i^SKm^Johdosta. K i i t o s k u ^ ^ t ^ / , ! ^ ' ^ ^ ! ;
E r i k o i s e t k l i t o k - ^ t tohtori WebsteriUe. A i n e ^ R i t a n n e ^ t o n
Pikkusaarene. k a n t a j i l l e , Jackson & B a m a r d m hautaantolmistoJle
j a k a i k i l l e , j o t k a t a v a l l a t a i t o i s e l la auttoivat meita.
siinä määrin, ettei se. ole iäcJelU-sessä
suhteessa todellisnuteen.
Samanaikaisesti k u n h e muodostavat
Neuvostoliiton ympärille t u k i k o h -
taverkostoa joista käsin he väittävät
voivansa " a t o m l p o m m i t t a a mitä palkkaa
hyvänsä Neuvostoliitossa", levittävät
he kauhupropagandaa uhkaavasta
venäläisestä atomipommihyök-käyksestä
A m e r i k k a a vastaan.
HYÖKKÄYKSEN A I H E I T A EI O L E
V o i d a a n kysyä, k i r j o i t t a a professori
B l a c k e t t . mistä syystä Neuvostoliitto
tekisi hyökkäyksen Amerikkaan, Ja
hän vastaa, että sellaista syytä ei ole.
Neuvostoliiton s o t i l a a l l i n e n johto ei
ole m i l l o i n k a a n ei teoriassa eikä käytännössä,
hyväksynyt siviiliväestön
joukkotuhoamista sodankäyntikeino-na.
He eivät myöskään usko salama-sotamenetelmään,
j o k a j o h t i H i t l e r i n 1 Pakettitulva SuORieen
tuhoon. Heidän käsityksensä mukaan *
sodan voittamiseksi on käytettävä
aselajien yhteistoimintaa. Ja koska.
Venäjän hyökkäys A m e r i k k a a n on sot
i l a a l l i s e s t i mahdoton, n i i n atomipom-mihyökkäys
on mitä suurimmassa
määrin epätodennäköinen.
H e f s i n k l . — (8-8) — Suomen Sosial
i d e m o k r a a t i n saaman tiedon mukaan
on suomalaisia nyrkkeilijöitä kutsuttu
k l l p a i l u m a t k a p e N e u v o s t olilttoon.
M a t k a l l e lähtee 16 miestä Ja Johtajat
e l i k a k s i kahdeksikkoa.
Joukkueen ensimmäinen k l l p a i l u t l -
lalsuus o n Jo tämän k u u n 16 päivänä
Moskovassa.
L u u l t a v a a on, 6ttä muutama päivä
myöhemmin Järjestetään toiset k i l p
a i l u t , m u t t a palleasta e i vielä ole t i e toa.
•
Kysymykseen tulevat etupäässä Työväen
UrheilulUtön nyrkkeilijä' mutt
a T U L ottaa yhteyden myös buomen
N y r k k e i l y k o m i t e a a n , Joten o n m a h d o l l
i s t a , että myös S N L : n miehiä lähtee
mukaan.
ka
MR. ja MRS. NORMAN KORPINEN
MRS. J. RITARI
S n ^ u r y Ontario
mium
B L A C K E T T V A R O I T T A A M..H.
S K A N D I N A V I A A '
E r i k o i s e n kiinnostava on tässä y h teydessä
professori B l a c k e t t i n varoitus
E n g l a n n i l l e . R a n s k a l l e , B e n e l u x - m a l l -
le j a S k a n d i n a v i a l l e . Pitämällä Itiin-ni
puoluettomuudestaan Ja pysymällä
blokkimuodostelmien ulkopuolella ne
voivat hänen käsityksensä mukaan
varmuudella välttyä joutumasta vedet
y i k s i mukaan A m e r i k a n J a Neuvostol
i i t on t'ällseen v o i m a i n mittelyyn.
Sitävastoin Uittymfaien amerik-laiseen
sotilaalliseen Uiftooo. minkä
johdosta ne : automaattisesti
maodostoisivst Amerikan toklkoh-d'ksi,
ainoastaan veisi ne mokaan
sotaan ja alttiiksi hävftykselle —
aftomisodankäynnin lii^ritykaelle.
Professori B. lausun, myöskin, ettei
J a p a n i n sqtahullujen voittamiseksi
olisi tarvittu atomihyökkäystä ja s i l -
bec littyviä joukkonnvrtllA' Jotka nrno-pienentynyt
HelsfnkJ. — (8-S) — P o s t i - Ja l e n -
nätinhallituksen laatimat tilastot
osoittavat, että Amerikan-pakettien
t u l v a pieneni viime vuonna lähes
200,000:11a v : n 19VI v e r r a t t u n a . Viime
vuonna t u l i A t l a n t i n t a k a a Suomeen
k a i k k i a a n 359,654 p a k e t t n . j o i s t a Y h
d y s v a l l o i s t a 317,277 j a Canadasta 42.-
377. V. 1947 lähetettiin Suomeen Y h d
y s v a l l o i s t a 492,261 Ja C a n a d a s t a 50,-
360 pakettia. PakettJvaricauksia Ja
i n u l t a häviämisiä e l enää ole entisessä
määrässä tapahtunut, m i h i n o n osalt
a a n v a i k u t t a n u t myös enentynyt p a k
e t t i en v a k a u t t a m i n e n.
doetavat toisen maailmansodan häpeällisen
kohtauksen.
Prbfessori Biadceli hnomsultaa
rkOä, taäfatlK eUm reiumtten s n -
tceksijuifamsttoniii »ytta Asneti-kan
fmpcsfafistien silmissä on se.
«ttdvit he d e aitmipmOaU tian
knofettavaa ksHliistaiMiU k ä in
amerikkalaitet lUe.
Todettakoon b ^ i i k s i . ettei tämä
k u u l u i s a t^fimaes ole mielipiteiltään
kommunisti eiicäsoKiaUstiksan,
K a l i f o r n i a s s a k a i k k i a l l a , n i i n ettei
tarvinnut m u u t a k u i n k u m a r t u a o t t a maan
sitä maasta. N i i n c i a s i a n l a i ta
tietenkään ollut, mutta s i l t i K a u k a i sessa
Lännes.<'ä oli ' r i k k a u k s i a riittämiin.
Yksistään v. 1853 löydettiin K a l
i f o r n i a s t a kultaa 200 m i l j . d o l l a r in
arvosta. Luonnollisesti muodostui k u l
l a n k a l v a j a l n j a s c l k k a l l l j a i n elämä a n karaksi
n o i l l a k a r u i l l a s e u d u i l l a , r e v o l veri
o l i höllästl vyössä Ja lynkkaukset
kuuluivat päiväjärjestykseen.
Kerromme erään kuvaavan tapahtuman
K a l i f o r n i a n kultakuumeen päiviltä.
Eräs I b a r e z - n i m i n e n espanjal
a i n en oh tovereineen löytänyt k u l t
a a Devlls Crcekistä. He t o i m l t u t t l -
vat laissa säädetyn rekisteröinnin Ja
selvityksen, että he olivat ottaneet
valtauksen haUuunsa. Joukko i r l a n t
i l a i s i a oli k u i t e n k i n saanut vihiä a s i asta,
j a he päättivät v a l l a t a espanjal
a i s t en valtauksen.
I r l a n t i l a i s e t arvelivat, että suoran
t o i m i n n a n tie o l i paras, joten espanjalaiset
oli tapettava viimeiseen mieheen,
samoin myös se v i r k a i l i j a . Joka
selvityksen oli l a a t i n u t . N i i n tapaht
u i k i n . Virkamies poltettiin talonsa
mukana k a i k k i n e asiakirjoineen Ja e s panjalaiset
tapettiin ilman muuta.
V a i n Ibarezin onnistui paeta. Hän
keräsi joukon maanmiehlään. Joiden
kera M p hyökkäsi I r l a n t i l a i s t en iclmp-puun.
Nämä taas salvat apua o m i l ta
maanmiehiltään, Joten syttyi olkea
sota, Joka päättyi vasta, k u n Y h d y s v
a l t a i n m i l i i s i o l i lähetetty pallealle.
Useimmat katiakolntUn osallistuneet
olivat jo saaneet surmansa j a a i v an
uudet henkilöt s a i v a t valtauksen h a l tuunsa.
Osoittautui, että sen o m i s t a minen
kyllä k a n n a t t i , sillä siltä löyd
e t t i in mm. 60 k i l o n painoinen k u l t a kimpale.
Yksi ainoa lapion vääntö
tuotti Ilmoille 100,000 d o l l a r i n a r v o i sen
omaisuuden. —
MYÖHEMPIÄ K U L T A K U U M E I TA
Vähitellen k u l k i kehitys K a l i f o r n i a
s s a - t a v a l l i s t a tietään. K u l l a n k a i v a j
a t hävisivät. Ja U l a l l e t u l i pääoma-r
i k k a i t a yhtiöltä. Yksityisillä k a i v a j
i l l a e i enää ollut minkäänlaisia m a h dollisuuksia.
Vielä n y t k i n tuottavat
K a l i f o r n i a n kultakaivokset noin, 25
m l l j , d o l l a r i n vuosivoiton.
Eräänä päivänä 1860-IuvuUa Istui
muuan a u s t r a a l l a l a i n e n . f a r m a r i t a lonsa
k u i s t i l l a , k u n hänen alkttasukas-palvelijansa
juoksi hengästyneenä hänen
luokseen Ja h o k i "Minä nähdä
valkoista, minä nähdä keltaista, minä
nähdä suuri k e l t a i n e n p a l a vuoressiat"
F a r m a r i l u u l i ensin, että p a l v e l i j a oli
menettänyt Järkensä, m u t t a hän s a tuloi
k u i t e n k i n hevosensa j a seurasi
neekeriä paikalle. Jossa tuo m e r k i l l i nen
tapaus o l i s a t t u n u t . Hän huomasi
suuren, k a l l i o s t a irtautuneen jän-käleen,
j a siinä l o i s t i v a l t a v a k u l t a -
möhkäle. S u u r i n p o n n i s t u k s i n s a a t i in
k u l t a p a l a i r r o i t e t u k s l kivestä Ja t u o t
i i n k o t i i n r a t t a i l l a . Kultakappaic
painoi 58 k i l o a . Joten sen a r v o s i i s o l i
suunnaton.
K u n h u h u tästä löydöstä saapui E u rooppaan,
alkoi ihmistä t u h a n s i t t a in
v i r r a t a A u s t r a l i a a n . Vuosien kuluessa
t e h t i i n k a i k k i a l l a maassa lukemattomia
m u i t a k i n löytöjä, j a A u s t r a a l i a s -
sa k e h i t t y i huomattava kultakaivos-t
o i m i n t a . Mutta siellä kävi kuten
m u u a l l a k i h . Useimmat kullanetsijät
pettyivät, joskin y k s i j a toinen heistä
r i k a s t u i , j a vähiteUen suuret yhtiöt o t tivat
koko kultatuotannoD h a l t u u n s a.
A f r l k a s K i , Natolissa j a Transva»-
llsea — eritoten Johannesburgin t i e n
o i l l a ~ on löydetty R i k k a i t a kultakenttiä.
Etelä-Afrikka o n k i n n y k y i s
i n m a a i l m a n s u u r i n kuUantuottaja.
k u l t a a . On esitetty sellainen hämmästyttävä
väite, että m a a i l m a n v a i -
tamerlssä o n IVj m i l j a r d i a t o n n i a k u l taa,
"eikä tämä suinkaan t u n n u l i i o
i t e l l u l t a " , sanoo e n g l a n t i l a i n e n tiedemies
E. Thompson eräässä k i r j o i tuksessaan.
K u l l a n arvp perustuu sen loistavaan
väriin, sen harvinaisuuteen Ja sen
kestävyyteen. Se o n h y v i n raskasta,
10 k e r t a a raskaanipaa k u i n sama t i l a -
vuuusmäärä vettä, j o t e n s e n ominaispaino
o n 10. K u l t a e l liukene muuhun
k u i n ns. kuningasvetecn. Joka x>n suol
a h a p o n Ja salpletarlhapon sekoitus.
H y v i n Joustavaa o n k u l t a niinikään.
T a v a l l i n e n k u l t a r a h a voidaan valssat
a n i i n suureksi levyksi, että sillä v o i t
a i s i i n peittää ratsastaja hevosineen,
Ja n u p p i n e u l a n pään kokoinen k u l l a n muru
voidaan vetää 200 m : n p l l u l s e k -
si langaksi.
K u l t a a käytetään korujen Ja sormusten
valmistamiseen ynnä l u k c m a t -
Yhteensä $11,965.75
t o m l i n m u i h i n tarkoituksiin. Puh
dasta k u l t a a ei näihin käytetä, vaan
lejeerlnklnä k u p a r i n t a i hopean kanss
a . Ennen I l m o i t e t t i in Icjcertngln k u l -
lanpltolsuus karaateissa. Puhdas k u l t
a o l i 24 k a r a a t t i a , k u n taas 18 k a r a a t t
i a Ilmoitti, että lejccringlssä o l i 18
osaa k u l t a a j a 6 osaa Jotakin muuta
m e t a l l i a . N y k y i s i n käytetään m e r k i n -
tää promille (~ tuhannesosaa). Ja
esim. l u k u 800 j o s s a k i n korussa i l m a i see,
eitä sen k u l l a n p l t o l s u u s o n 800/
1000.
Edelleen käytetään k u l t a a k u l t a u k -
s l l n lasinmaalauksissa, keramiikassa
Ja tekohamniMteknilkussa.
Ennätyssatoja pohjoisella
alueella
Neuvostoliitossa
Moskova. — K a u k a n a pohjoisessa-,
k l n sato viime vuonna oU o l l u t enntt-tysmäinen.
Niinpä A r h a n g e l s k l n p i i rissä
talonpojat ovat viime vuonna
luovuttaneet •195,000 puutaa leipäv
i l j a a enemmän k u l h v. 1940. V i i me
vuoden voin tuotantoa käskevän s u u n n
i t e l m a n ovat A r h a n g e l s k l n alueen
k o l l e k t i l v l t i l a t täyttäneet.
Huumorintajuisia
teenalaa
m
'M
Oulussa Ilmestyvässä Kansan |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-01-13-03