1949-07-28-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm. . ii 1 »* m i i i 1 i i i « i i i MM «iii' ^f^Ä^ » » l i Länsi-Saksa on saanut siirfomaasorron rauhansopimuksen sijaan Searaava artfkJceli on ilnKstyort YbdysTaMaio . antifasMiseii sak- «ataism järjestön lehdfti 'The German American". Sen UrjoitU Gerhart Eisler ennen lilitöUn Amerikasta. Sodan päättymisecUi on kulunut neljä vuolta. Muita rauhansopimusta ei cl« viejäkään tehty Sak£an kans-ta. Safea ».-i ok' vapautunut vieraasta . michityJcÄCstä, eivätkä saksalaiset ole * saaneet ka.skyvaltaa omassa maassaan. -~- - Länsivalloilla ej ole vähintäkään ai- ^ l^muAta jiolmia rauhamoptmtista eikä poistaa Joukkojaan Saksasta lähimmässä tulfvaisuudewa. Päinvastoin ne y h ä avoJmtmmtn paljastavat suunnitelmansa pitää joukkonsa määräämättömän ajan Lansl-Sskxassa, vieläpä lähettää tiniie ]l>iää joukkoja Ja väärinkäyttää maata joukkojen harjoitusalueena seuraavan sodan valmislclemi.sc-k5i .sekä estää kaikki, mikä edesauttaisi Saksan yhtenäisyyden palauttamilta. Tämä .•;aksalaisten kohteleminen siirtomaakansana on jyrkästi vastakkainen kalkille kansainvälisille päätöksille S;ik.?an-poUtlika«ta, saksalaisten eduille Ja myös Neuvostoliiton politiikalle. Neuvostoliiton ja kansan- < demokratiain mielestä on rauhansopimus Saksan kans.sa tehtävä mitä pikimmin ja noin vuosi sopimuksen " Jälkccti kaikki miehitysjoukot Saksasta Ikuistettava. Neuvostoliiton poll- • tiikka perustuu Jaltan Ja Potsdamin «opimukstln, läasivaltain Saksan-politiikka taas näiden £oplmusten kyy-nililsccn rikkomLst-cn. Voi.si u.skoa. e t t ä Neuvostoliiton ehdotukset Saksan kysymyksen rauhalliseksi, dcmokraattheksi ratkaisemiseksi muodostaLsivat sopivan perustan ' " ' s ä u r v a l t o j e n yhteLsymmärryksen luomiseksi, varsinkin Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä. Kalkki ihmiset mnailmas.sa, Ja varsinkin saksalaiset, voisivat hengähtää helpotuksesta. Mutta jäa^ivaltain imperialistit eivät halua yhteisymmärrystä. He eivät "halua luopua ajatuksesta muuttaa ' "Xänsi-Saksa sotanäyttämöksi. . Jossakin määrin vcrhotakscen Länsi- Saksaa koskevat todelliset päämääränsä ja antaakseen niille demokraattisen silauksen Yhdysvallat. Englanti Ja Ranska ovat julkaisseet n.s. miehi-tyssäännöii. Näennölsesti tämä sääntö suo länsLsaksalaislllc oikeuden itsc- - hallintoon — multa sellaisin rajoituksin. Jotka tekevät siltä surullisen i l veilyn. Miehity.sjoukot pysyvät maassa ja niiden äärettömät kustannukset on länslsaksalalstcn cdclleetj maksettava. ' , XJlkomaankaupan Ja rnhakannan valvonta juä Uinsivallaln käsiin, siis kilr pailtjain käsiin, Jotka käyttävät tätä valvontaa Sak-san ulkomaankaupan estämisek.sl. Länsivallat myös toistaiseksi cdu.stavat Län.si-Saksaa ulospäin. LäiLsivallat johtavat Ruhrin •-»••eollisuutta Ja ne myös valvovat kalk- XI;]^a tieteellistä tutkimusta. Länsisak-salalsten säätämät lait saavuttavat pätevyyden vasta michltysvaltain hy- • väksymiscn Jälkeen. lÄnsisalcsaialsil-la on "oikeu.s" tehdä pakosta kaikki, mitä länsivallat käskevät, mutte he eivät saa liikuttaa sormeakaan. Jos se ei ole näille mieleen. Se on siirto-maakaosan päällikköjen itsehallintoa slirtomaakomissaarien ruoskan alla. Jopa "New York Timesin-, Joka oli innoissaan Pohjois-Atlantin sopimuksesta ja uudesta miehityssäännöstä oli johtavassa artikkelissaan myönnet^- vä, että miehitysfiäännön määräykset tekevät SaksasU länsivaltain siirtomaan rajoitetuin itsehallintaolkeuk-sin, parhaassa tapauksessa suojelualueen. Mlehityssääntöä ei voi hyväksyä kukaan saksalainen. Joka ei omaksi hyödykseen tahdo myydä maataan länsivaltain imperialisteilla. Saksan kansan suuret Joukot tulevat nousemaan Saksan siirtomaistamista vastaan ja taistelemaan demokraattinen Saksan yhtenäisyydestä. Saksalaisten valtaosa ei tahdo uutta sotaa eikä aio luovuttaa tykinruokaa Harry Truma-n i n barhaarlsten atomipommlsuunnl-telmien edistämiseksi. Vain kaksi Suomen lähetysiöiyöntekijää jää Kiinaan HebinU. >- (8-S) — Sotaisan K i i nan levottomat olot ovat pakottaneet suomalaisten lähetysasemien henkilö-kunnan palaamaan kotiin. Heinäkuun puolivälissä saapui Helsinkiin en-slnrunäinen 11 lähetystyöntekijää, Jois ts 5 on parhaillaan Kantonissa Ja Hongkongissa seurailmassa tilanteen kehitystä mutta kaksi oh edelleen i ä - hetysasemlllaan Ja aikoo jäädäkin niille, niistä pastori Kantele Johtaa Suomen laestadlolaisen lähetysyhdis-tyjcsen Yungshuessa olevaa lähetysasemaa. Joka sijaitsee Hunanin maakunnan syrjäisessä kolkassa. Pastori Päivö Parviainen taas Jää Tayingin asemalle. Jonka rosvot jo ovat kerran ryöstäneet Mainittakoon, että kaikkiaan noin 2,300 kristittyä kuuluu K i i nassa Suomen lähetystyön vaikutuspiiriin. TAYLOR'S MEN'S WEAR 40 S. CUMBERLAND ST. KOLME SUOMALAISTA MYYJÄÄ UIKKEESSAMME PORT ARTHURIN JA PIIRIN ISOIN MIESTEN VAATETUSLIIKE PORT ARTHUR, ONTARIO Halla vIeraiUut eri puolilla Suomea HelalnU. — (S-S) — Heinäkuun 15 —19 pnä on halla vieraillut useilla patkkakimniUa eri puolilla suomea. Tällä kertaa on hallan Ilmaantuminen ollut hyvin "lälsklttälstä". sillä samassa maakunnassa on ollut pitäjiä. Joissa hallaa et ole ollut, kun sen s i jaan se toisissa kunnissa on tehnyt melkoisiakin vahinkoja varsinkin pe-nmanviljelyksllle. Useimmissa tapauksissa halla el ole ollut niin ankara, e t t ä se olisi kasvun kokonaan lopettanut, kerrottiin asiantuntevalta taholta. Hallan tuottamat vahingot selviävät todeniläköisesti Jo parin viikon sisällä hallapalkoilla suoritettavien arviointien Jälkeen. Vältetään nyt Jo kuitenkin, että syksyllä ci enää puhuta perunan lllkarunsaudcsta, sll^ lä perunan kohdalla näkyvät vauriot Jcf vähäisestäkin pakkasesta. Onneksi vilja Jo t ä h ä n aikaan on niin pitkälle ehtinyt, e t t ä se kestää pientä pakkastakin. Kenwickissa, Ont. tapahtui äskettäin ikävä onnettomuus kun 4-vuo!';,i:is Gordon Stevens, joka oli kävelyllä isoisänsä William Sitevensin kanssa. Juoksi tielle j a joutui auton alle. Vasemmalla isoisä seuraa kun lääkäri yrittää pelastaa loukkaantuneen pojan, joka kuitenkin pian kuoli. Merimieslakkolaisten vieraana — Noin 2,700 ihmistä kuolee joka päivä Yhdysvalloissa auto-onnetto-muUkslen seurauksena. » « . 'a m PARHAIN ONNITTELUMME 65-VUOTIAALLE JACK S. MÄELLE Siinä on työstäsi palkka, kun kotiliesi on rattoisa ja lämmin closi-Utana. Sitä toivottavat allamainitut sukulaiset ja ystävät • • • Vaimeasi Emma Sylvia ja Arne Mäki Ja Richard L i l i ja Jack Mr. ja mrs. Nestor Johnson Hilma ja Julius Seppälä S^ene ja Väinö Kinnunen ja perhe Fanny ja Urho Juhola B-rtha ja Olavi Laine Hilma ja Frank Ojala Sohvi ja Vie. Salo Elsie ja George Nancy ja Chas. Jacobson Edla Kinnunen Hilda ja Elmer Pulkkinen Mr. ja mrs. Jacobson George G. Johnson Harry Pransst Lydia ja Kalle Syvänen Olga ja Vilho Mäki Aino ja Kauno Rentola Helmi, Maiju ja Jack Wam Tyyne ja Heruy Kangas Farmi ja George Kyllönen Unnea Ja Yrjö Rautio Toini ja John Kangas Anna Ja Venni V i iU Ida Ja Alex Salo Vieno ja Leo Viita Sofia ja Otto Salo Senja Annie Ja Toivo Penttilä Kesäkärapällä Long Lakella heinäkuun 23 p.nä 1949 Canadan lakossa olevien merimiesten taistelu on h e r ä t t ä n y t kansainvälistä huomiota. El vain Canadan valtiokoneisto, mutta myöskin Britannian, Austraallan, Yhdysvaltain ym. maiden valtiokoneistot ovat tehneet osansa Canadan merimiesten taistelun tukahduttamiseksi. Taistelu kui tenkin edelleen Jatkuu lujana. Monet ihmiset varmaankin ajattelevat, että kuinka merimiesten taistelu on ollut mahdollista kun valtiokoneisto, rikkuriunio, vanhoillisten uni-oldcn johtajat, suurlehdistö. radio y. m. ovat merimiehiä vastassa. Tällaiset mietteet olivat tämänkin kirjoittajan mielessä kun saavuin Montrealiin viime toukokuussa. Siitä syystä päätin käydä katselemassa taistelevia merimiehiä. Kun lähestyin satamaa, n i i n Jo ensimmäisellä portilla näki, e t t ä taistelu oli käynnissä. Portilla käveli edestakaisin kaksi poliisia heilutellen pitkiä kapuloitaan. Vastakkaisella puolella käveli viisi lakkovahtla kantaen tunnuslaiuseita. Canadan järjestysvalta oli järjestänyt asiat niin, että lakkovahtcja ci saanut olla portilla estämässä rikkurcidcn laivaaii pääsyä. Y r i t i n haastatella lakkovartioKa. Lakkovartiat kieltäytyivät ensin vastaamasta tekemiini kysymyksiini. Hetken kuluttua saapui lakkovartioiden luokse nuori mies ja keskusteltuaan lakkovahtien kanssa hän tuli puheil- Jcni ja kysyi mit-i haluan. Esitin i t seni ja puhe alkoi luistaa. Kysymyk-ses. sä oleva nuorukainen oli pikettl-kaptccni. Lakkovahdeille kelpasi savukkeeni, joita he eivät huolineet aikaisemmin. Lähdin pikettikapteenin ja erään lakkovartijan kanssa lakkolaisten pääinajaan. Pikettlkapteeni selosti, että jumi samalla rantakadul- '^i ateriaa päivässä, la vähän aikaisemmin canadalaiset poliisit koputtelivat englantilaisia mcrimlohiä päihin kun uskalsivat j ä r jestää mielenosoituksen canadalais,- ten merimiesten puolesta. Merimiesten päämaja sijaitsee 427 St. Frances Xavier kadulla, likaisessa satamakaupunginosassa. Nousimme toiseen kerrokseen. Ovella minut pysäytettiin kunnes pikettlkapteeni sanoi, e t t ä tämä mies on "OK". Tapasin yhden lakkolaisten johtajan, Danny Danielsin. Hän kertoi merimiesten valkeasta taistelusta. Merimiehiä vastaan ovat Canadan liittohallitus ja eri maakuntahallitukset, laivakapitalistit. porvarillinen lehdistö ja radio, rikkurnmio ja vanhoilliset imiojohtajat. , K im ihmettelin kuinka merimiehet i ovat voineet näin vaikeissa olosuh- I teissä taistella, niin hän sanoi sen ole- ! \-an mahdollisen vain siksi, e t t ä me- { rtmiehet ovat yksimielisiä. Työläisten kansainvälinen solidarisuus on näytellyt suurta osaa ja Canadan työläisten yleinen myötätunto on merimiesten puolella. Vapaus on tehnyt hyvää työtd koska suomalaiset työläiset ovat lähettäneet huomattavia lahjoituksia heille. Haalissa oli mitä Krjavin joukko j miehiä. Suurin osa oli nuoria ja vain Yhdessä pöydässä neekeri pelasi korttia valkoinen mies kaverinaan kahta valkoista miestä vastaan. Minkiiiin-iaista rotueroitusta ci näk^-nyt. Kasvoista päättäen edastcMuna oli muikein kaikki kansallisuudet mitä Cana-dassa on huomattavampi määrä. Vain muutamat olivat hyvin puettujia. Salissa oli jos minkälaista touhua. Yhdessä osassa salia joukko miehiä slirti merlmiespusseja yhdestä Hur-kastä erääseen huoneeseen. Keskellä salia olevilla pöydillä pelattiin tammea, .shakkia ja korttia. Mainostelta oli seinillä. Suurella ilmoitustaululla oli tärkeitä ticdoifcuk-sia. Siitä näkivfettä "Island Siele" oli liikkumattomana Saigonia satamassa, "Friberg" Brisbanessa Australiassa, "Seabord Pioneer", "Rock-side" Ja "Argofax" Japanissa, "Hali-gonian Duke" Sydney.ssa Au.stralias-sa. "Cambray" j ä "Cargill" Capctow-nlasa Etelä-Afrikas.sa jne. Noin 40 laivan miehistöt ovat kieUiiytyneet alistumasta laivakapitalistion hyökkäyksen edessä ja ovat torjuneet heidän elintasonsa huonontami-syritvkset. Kun saavuin Vancouveriin kesäkuun alkupäivinä niin cn.simniäinen näky ennen CPR:n asemaa oli lakko-vartajat. Pari pälvä-i myöhemmin minulla oli tilaisuus vierailla lakkolaisten päämajassa. Se sijaitsee lähellä satamaa 53 Alexander kadulla. Näky oli samanlainen kuin Montiealissa. Tapasin merimiesten johtajat J. Thompsonin ja Sharpen. Minulle ja eräälle kalastajien unioon kuuluvalle toverilleni järjestettiin tilaisuus nähdä kaikki mitä halasimme. Keittiössä työskenteli useita miehiä ja Icaksi naista. Kokki valmisti päivällistä. Lakkolaisille varattiin kak- ^:an jäseniä ja toivotimme heille kes- »•ävyybta taistelussa. Samaan aikaan kun vierailin Vancouverissa merimiesten päämajassa oli maan suurlehdissä uittinen, että Lentäen satamatyöläiset palaavat t a kaisin töihin. Meille n ä y t e t t i in C S U tn presidentti Davisin lähettämä sähkösanoma, jossa sanottiin, e t t ä Lontoon Katamatyöläiset eivät kuitenkaan los- Gäa canadaiaisia lakonalaisia laivoja. Myöhemmät tapaukset todistivat kuinka todellakin Lontoon satamatyö-l- ai.~t?n myötätunto oli Canadan :tais-televien merimiesten puolella. Huomioni niin Montrealissa kuin myös Vancouverissa "taistelevien merimiesten päämajassa oli se, e t t ä merimiesten keskuudessa on erittäin lahjakkaita ja monipuolisia miehiä. Vancouverissa näin useita mimiogra-filla painettuja propagandalehtisiä,. joissa piirretyin kuvin esitettiin merimiesten taistelua. Kuvat olivat niin hämmästyttävän taitavasti tehtyjä, että luulin niitä ammattipiirtäj ä n piirtämiksi. Kuulin kuitenkin, e t t ä piirtäjä oii tavallinen merimies, joka ei koskaan ollut saanut koulutusta piirtäjän ammattiin. Jokatapauksessa ne osoittivat erinomaisia: taiteellisia lahjoja ja aiheet poliittista ymmärtämistä. Monet muut piirustukset olivat myös hyvin tehtyjä. Näin myöskin nuoria poikia kirjoittelemassa kirjoituskoneilla ja niiden kömpelö käyttäminen osoitti niiden käyttäjäin kokemattomuutta. Meri-miesunicn johtajat sanoivat, e t t ä merimiesten taistelu on suurin koulu me-rimiehille kuin mitä heillä koskaan on ollut ja monta huomattavan lahjakasta ja kyvykästä merimiestä on •vohonnut vastuunalaiseen asemaan. Nyt kun jälkesnpäin muistelen n ä kemiäni merimiehiä, niin ei voi olla Meidät vietiin lakkokcmr-an koko-j kysymättä itseltään, että nämäkö vaafimattcman näköiset merimiehet todellakin ovat järkyttäneet koko maailmaa. Näiden ahavoittuneitten Kiinan tiedemiesten konferenssi Pdping, Kiina — (ALN) — Ensimmäinen yleiskiinalainen tiedemiesten konferenssi pidettiin täällä ä s kettäin. Tieteellisen työn tekijöitä kehoitettiin yhtenäisyyteen ja järjestymään selkä työskehtelemään kovasti yhteisen päämäärän, uuden kansantasavallan aikaan saamisen hyviiksi. Tiedemiehille sanottiin, että tärkein hetlkohtainen työ on nyt taloudellinen Jälleenrakentaminen. Japanin sotarikollisia tuomittu vankilaan. Tokio. — Kenraali Douglas Mac A r t hurin lainopillinen Jaosto ilmoitti tiistaina lopullisista tuomioista Japanin 56. sotarikolliselle, joiden joukossa on 5 entistä amiraalia ja yksi kenraaliluutnantti. Syytökset vaihtelivat liit-tolaissotavankien yksityiskohtaisesta pahoinpitelystä alkaen aina siihen asti e t t ä he olivat komentaneet joukkoja, jotka suorittivat näitä vankien väärin-kohteluja. Kahdeksan syytettyä 'niin elinkautiseen vankeuteen, 21 s>j>,etyn rangaistukset vaihtelivat 10—40 vuoden välillä ja jälellejääneiden tuomiot puolesta vuodesta kymmeneen vuoteen. ukseen. Komitean jäsenet olivat pääasiassa nuoria miehiä. Huone oli tupakansavua täynr.ä ja ilma tunk-kaantunut. Tervehdimme va-.n komi- 11 muutama ^lanhcmpi mies oli joukossa. EDWARD TAMMISEN MUISTOLLE Kuoli faeinäktiun fi9 p:nä 1948. On meille muistosi haihtu-maton, se on aare kallis mi kätköhön jää. kun vucdct unhoon vicrähfää- Saimi Tamminen j a Lapset. Heinäkuitn 2D p. 1949. Kirkland Lake. Ont. merenkyntäjäin horjumaton yksimielisyys, taistelutarmo j a työväen luokan kansainvälinen solidarisuus osoittavat osaltaan minkä valtavan voiman työväenluokka omaa, jos olisi enemmän yksimielisyyttä. — U . M . Osuustoimintaliike kasvaa Israelissa Tel Aviv, Israel. — (ALN) — Noin 70 miestä ja haista, jotka tulivat tänne englanninkielisistä maista avustamaan Israelin vapaustaistelua, on perustanut oman rakennus- ja maata-lousosuuskuntansa. Tähän joukkoon kuuluu useita yhdysvaltalaisia, mm. insinöörejä, sähköteknikkoja ja tehdastyöläisiä. He p ä ä t t i v ä t jäädä Israeliin vakituisesti sotilaallisen palveluksen päätyttyä. Tämä on yksi niistä monista osuuskunnista, jolta perustetaan nyt kaikkialla maassa kansan siirtyessä sodasta rauhaan. Kulimeen kuuden kuulcatiden aikana on perustettu 70 sellaista osuuskuntaa. Paljon turisteja Suohiessa tänä kesänä Helsinki. — fS-S) — Tämä kesä on maassamme ensimmäinen oikea matkailukesä moneen vuoteen. Ermätys-määrä suomalaisia ön matkustanut ja edelleen matustaa ulkomaille ja ulkomaalaisia saapuu edelleen Suomeen varmasti kaksi kertaa enemmän kuin vielä vuosi sitten. Kotimainen matkailu on myös suuresti vilkastimut. Varsinkin rengasmatkoja, joita on nyt valittavissa 42, harrastetaan ahkerasti. Eräät Suomen Matkailijayhdistyksen matkailuhotelleista on varattu jo kauaksi eteenpäin. Kuluva kesä on Suomessa myös o i kea kongressikesä, jollaista ei ole a i kaisemmin koettu. Tuhansia ulkomaalaisia on tänne sa.ipimut niitä erilaisimpiin kongresseihin maall- 103*vuotias vanhus kuollut Edmontonissa Edmonton. .— Tämän kaupungin vanhin asukas. 103-vuotias Alexander J . Rea, kuoli kotonaan viime maanantaina. Mr. Rea saapui Edmontoniin v. 1891 Ontariosta, Hän t ä y t t i 103 vuotta viime helmikuussa. Mr. Rea on syn-tj'nyt Almontessa, Ont. Hän on ollut farmarina myöskin Yhdysvaltain puolella Pohjois-Dakotassa. man kaikilta kulmilta. Mutta turistit ovat sittenkin enemmistönä ja heistä skandinaavit. Tähän on syynä osaltaan Suomen markan halpa matka-markka Ruotsissa. Amerikan suomalaisia on ^saapunut tänä vuonna läiies 1,500. • Ulkomaalaisten mielipide on ollut yleensä se, e t t ä Suomi on todella kaunis maa. Mutta on heillä valittamistakin: ruoka, on kuulemma Suomessa kallista Ja osittain matkustaminen ja hotellimaksutkin. Taitaa olla puheissa perää. - — Canadan maatalouskemistit sanovat, että rutot tuhoavat $35.000,000 edestä farmituotteita jcka vuosi, eli 17 prosenttia (kansallisesta farmltu-loista. »lATTl K I U R U — W M . SUVANNE 318 Bay SL, Port Artfanr, OnUrio EVINRUDE ULKOLAITA MOOTTORIA Meillä on kaikenkokoisia varastossa Ja myös välitämme osia Evin-rude ja Johnson moottoreihin sekä kunnostamme ulkolaita moottoreita Superior Motors 127 S. Algoma St. Port Arthur, Ont. Saatavana lähetystä • Interior Trinj • Insul-Bric Sldiag • Plywood • Maronile • Asphalt Shlngl« • F5bre Glass MILTON LUMBERTÖ Puhelin Dial S- 99 S. Cunaberlaad Port Arthur HUDOLIN & GAMBLE ic SOUTH END S PUHELIN 5-8742 MEILLÄ PUHUTAAN SUOMEA. Hitsauspaja ja autokorjaamo. Gasoliinia, öljyä ja autoien H korjausta Ensiluokan mekanikot. Hitsauspalvclus kuonm" ajurei Ie ja metsätöiden teettäjille. Työ tehdään p a j a s s a» kaan luona. Kaikentyyppisiä terästuotteita, palorappuja ja ' 381 Oliver Road, High St. lähellä, Port Arthnr Lakehead Monument Compaoj W. Kellaway, omistaja Kaikenlaisia hauta- j a muistopatsaita. TYÖ TAATAAN. 258 S. Algoma St. Puhelin 5-7713 , Port ArihB, 61 Cumberland St. South, Port Arthur. Ontario W.H.KEEN edustaa GILSON MANUFACTUHDR Co. Ltdria Guelph, Ontario Länmiitysuuneja — PesukoneSi — Sähkökaappeja — Air Conditioning-välineltä Dial 5-6121 LANGILA JA WAUGil HARDWARE COMPANY Rautatavaraa - Maaleja - Sähkövälineitä Täydellinen valikoima tarvikkeita metsämiehillt Ulkotilaukset toimitetaan nopeasti. Dial 5-5912 10 N. Cumberland St. Port Arthur, Prince Arthur Hotellia vastapäätä Rakennustarpeita . . . BC Kattopäreitä No. 3-5X—kimppu BC Flr-vaneria ja "Masonite"-levYJä VALMIITA AKKUNAN JA OVEN KEHYKSÖ ' Jouduttaa työssä ja maksussa. Kysykää näitä AVANSON LUMBER COMPi Puhelimet N. 431 — N. 731 Port Arthur H U O M IO f Jos tarvitsette kotitalous sähkövälineitä niio kääntykää imeidän puoleemme. Meillä on välitysoikeus kaikenlaisille kotitaloude^ tarvittaville välineille. Kuten pesukoneille, radioille, jäähdyttäjille, leivänpaahtajiHe. silitysraudoille ja monille muille aikaa ja vaivoja säästäville laitteille. Kysykää hintojamme, käyttäkää palvelustamme. INTERNATIONAL CO-OP STORES LIMITED 176-180 s. Algoma SL Pori Arih"'-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 28, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-07-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490728 |
Description
Title | 1949-07-28-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | mm. . ii 1 »* m i i i 1 i i i « i i i MM «iii' ^f^Ä^ » » l i Länsi-Saksa on saanut siirfomaasorron rauhansopimuksen sijaan Searaava artfkJceli on ilnKstyort YbdysTaMaio . antifasMiseii sak- «ataism järjestön lehdfti 'The German American". Sen UrjoitU Gerhart Eisler ennen lilitöUn Amerikasta. Sodan päättymisecUi on kulunut neljä vuolta. Muita rauhansopimusta ei cl« viejäkään tehty Sak£an kans-ta. Safea ».-i ok' vapautunut vieraasta . michityJcÄCstä, eivätkä saksalaiset ole * saaneet ka.skyvaltaa omassa maassaan. -~- - Länsivalloilla ej ole vähintäkään ai- ^ l^muAta jiolmia rauhamoptmtista eikä poistaa Joukkojaan Saksasta lähimmässä tulfvaisuudewa. Päinvastoin ne y h ä avoJmtmmtn paljastavat suunnitelmansa pitää joukkonsa määräämättömän ajan Lansl-Sskxassa, vieläpä lähettää tiniie ]l>iää joukkoja Ja väärinkäyttää maata joukkojen harjoitusalueena seuraavan sodan valmislclemi.sc-k5i .sekä estää kaikki, mikä edesauttaisi Saksan yhtenäisyyden palauttamilta. Tämä .•;aksalaisten kohteleminen siirtomaakansana on jyrkästi vastakkainen kalkille kansainvälisille päätöksille S;ik.?an-poUtlika«ta, saksalaisten eduille Ja myös Neuvostoliiton politiikalle. Neuvostoliiton ja kansan- < demokratiain mielestä on rauhansopimus Saksan kans.sa tehtävä mitä pikimmin ja noin vuosi sopimuksen " Jälkccti kaikki miehitysjoukot Saksasta Ikuistettava. Neuvostoliiton poll- • tiikka perustuu Jaltan Ja Potsdamin «opimukstln, läasivaltain Saksan-politiikka taas näiden £oplmusten kyy-nililsccn rikkomLst-cn. Voi.si u.skoa. e t t ä Neuvostoliiton ehdotukset Saksan kysymyksen rauhalliseksi, dcmokraattheksi ratkaisemiseksi muodostaLsivat sopivan perustan ' " ' s ä u r v a l t o j e n yhteLsymmärryksen luomiseksi, varsinkin Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä. Kalkki ihmiset mnailmas.sa, Ja varsinkin saksalaiset, voisivat hengähtää helpotuksesta. Mutta jäa^ivaltain imperialistit eivät halua yhteisymmärrystä. He eivät "halua luopua ajatuksesta muuttaa ' "Xänsi-Saksa sotanäyttämöksi. . Jossakin määrin vcrhotakscen Länsi- Saksaa koskevat todelliset päämääränsä ja antaakseen niille demokraattisen silauksen Yhdysvallat. Englanti Ja Ranska ovat julkaisseet n.s. miehi-tyssäännöii. Näennölsesti tämä sääntö suo länsLsaksalaislllc oikeuden itsc- - hallintoon — multa sellaisin rajoituksin. Jotka tekevät siltä surullisen i l veilyn. Miehity.sjoukot pysyvät maassa ja niiden äärettömät kustannukset on länslsaksalalstcn cdclleetj maksettava. ' , XJlkomaankaupan Ja rnhakannan valvonta juä Uinsivallaln käsiin, siis kilr pailtjain käsiin, Jotka käyttävät tätä valvontaa Sak-san ulkomaankaupan estämisek.sl. Länsivallat myös toistaiseksi cdu.stavat Län.si-Saksaa ulospäin. LäiLsivallat johtavat Ruhrin •-»••eollisuutta Ja ne myös valvovat kalk- XI;]^a tieteellistä tutkimusta. Länsisak-salalsten säätämät lait saavuttavat pätevyyden vasta michltysvaltain hy- • väksymiscn Jälkeen. lÄnsisalcsaialsil-la on "oikeu.s" tehdä pakosta kaikki, mitä länsivallat käskevät, mutte he eivät saa liikuttaa sormeakaan. Jos se ei ole näille mieleen. Se on siirto-maakaosan päällikköjen itsehallintoa slirtomaakomissaarien ruoskan alla. Jopa "New York Timesin-, Joka oli innoissaan Pohjois-Atlantin sopimuksesta ja uudesta miehityssäännöstä oli johtavassa artikkelissaan myönnet^- vä, että miehitysfiäännön määräykset tekevät SaksasU länsivaltain siirtomaan rajoitetuin itsehallintaolkeuk-sin, parhaassa tapauksessa suojelualueen. Mlehityssääntöä ei voi hyväksyä kukaan saksalainen. Joka ei omaksi hyödykseen tahdo myydä maataan länsivaltain imperialisteilla. Saksan kansan suuret Joukot tulevat nousemaan Saksan siirtomaistamista vastaan ja taistelemaan demokraattinen Saksan yhtenäisyydestä. Saksalaisten valtaosa ei tahdo uutta sotaa eikä aio luovuttaa tykinruokaa Harry Truma-n i n barhaarlsten atomipommlsuunnl-telmien edistämiseksi. Vain kaksi Suomen lähetysiöiyöntekijää jää Kiinaan HebinU. >- (8-S) — Sotaisan K i i nan levottomat olot ovat pakottaneet suomalaisten lähetysasemien henkilö-kunnan palaamaan kotiin. Heinäkuun puolivälissä saapui Helsinkiin en-slnrunäinen 11 lähetystyöntekijää, Jois ts 5 on parhaillaan Kantonissa Ja Hongkongissa seurailmassa tilanteen kehitystä mutta kaksi oh edelleen i ä - hetysasemlllaan Ja aikoo jäädäkin niille, niistä pastori Kantele Johtaa Suomen laestadlolaisen lähetysyhdis-tyjcsen Yungshuessa olevaa lähetysasemaa. Joka sijaitsee Hunanin maakunnan syrjäisessä kolkassa. Pastori Päivö Parviainen taas Jää Tayingin asemalle. Jonka rosvot jo ovat kerran ryöstäneet Mainittakoon, että kaikkiaan noin 2,300 kristittyä kuuluu K i i nassa Suomen lähetystyön vaikutuspiiriin. TAYLOR'S MEN'S WEAR 40 S. CUMBERLAND ST. KOLME SUOMALAISTA MYYJÄÄ UIKKEESSAMME PORT ARTHURIN JA PIIRIN ISOIN MIESTEN VAATETUSLIIKE PORT ARTHUR, ONTARIO Halla vIeraiUut eri puolilla Suomea HelalnU. — (S-S) — Heinäkuun 15 —19 pnä on halla vieraillut useilla patkkakimniUa eri puolilla suomea. Tällä kertaa on hallan Ilmaantuminen ollut hyvin "lälsklttälstä". sillä samassa maakunnassa on ollut pitäjiä. Joissa hallaa et ole ollut, kun sen s i jaan se toisissa kunnissa on tehnyt melkoisiakin vahinkoja varsinkin pe-nmanviljelyksllle. Useimmissa tapauksissa halla el ole ollut niin ankara, e t t ä se olisi kasvun kokonaan lopettanut, kerrottiin asiantuntevalta taholta. Hallan tuottamat vahingot selviävät todeniläköisesti Jo parin viikon sisällä hallapalkoilla suoritettavien arviointien Jälkeen. Vältetään nyt Jo kuitenkin, että syksyllä ci enää puhuta perunan lllkarunsaudcsta, sll^ lä perunan kohdalla näkyvät vauriot Jcf vähäisestäkin pakkasesta. Onneksi vilja Jo t ä h ä n aikaan on niin pitkälle ehtinyt, e t t ä se kestää pientä pakkastakin. Kenwickissa, Ont. tapahtui äskettäin ikävä onnettomuus kun 4-vuo!';,i:is Gordon Stevens, joka oli kävelyllä isoisänsä William Sitevensin kanssa. Juoksi tielle j a joutui auton alle. Vasemmalla isoisä seuraa kun lääkäri yrittää pelastaa loukkaantuneen pojan, joka kuitenkin pian kuoli. Merimieslakkolaisten vieraana — Noin 2,700 ihmistä kuolee joka päivä Yhdysvalloissa auto-onnetto-muUkslen seurauksena. » « . 'a m PARHAIN ONNITTELUMME 65-VUOTIAALLE JACK S. MÄELLE Siinä on työstäsi palkka, kun kotiliesi on rattoisa ja lämmin closi-Utana. Sitä toivottavat allamainitut sukulaiset ja ystävät • • • Vaimeasi Emma Sylvia ja Arne Mäki Ja Richard L i l i ja Jack Mr. ja mrs. Nestor Johnson Hilma ja Julius Seppälä S^ene ja Väinö Kinnunen ja perhe Fanny ja Urho Juhola B-rtha ja Olavi Laine Hilma ja Frank Ojala Sohvi ja Vie. Salo Elsie ja George Nancy ja Chas. Jacobson Edla Kinnunen Hilda ja Elmer Pulkkinen Mr. ja mrs. Jacobson George G. Johnson Harry Pransst Lydia ja Kalle Syvänen Olga ja Vilho Mäki Aino ja Kauno Rentola Helmi, Maiju ja Jack Wam Tyyne ja Heruy Kangas Farmi ja George Kyllönen Unnea Ja Yrjö Rautio Toini ja John Kangas Anna Ja Venni V i iU Ida Ja Alex Salo Vieno ja Leo Viita Sofia ja Otto Salo Senja Annie Ja Toivo Penttilä Kesäkärapällä Long Lakella heinäkuun 23 p.nä 1949 Canadan lakossa olevien merimiesten taistelu on h e r ä t t ä n y t kansainvälistä huomiota. El vain Canadan valtiokoneisto, mutta myöskin Britannian, Austraallan, Yhdysvaltain ym. maiden valtiokoneistot ovat tehneet osansa Canadan merimiesten taistelun tukahduttamiseksi. Taistelu kui tenkin edelleen Jatkuu lujana. Monet ihmiset varmaankin ajattelevat, että kuinka merimiesten taistelu on ollut mahdollista kun valtiokoneisto, rikkuriunio, vanhoillisten uni-oldcn johtajat, suurlehdistö. radio y. m. ovat merimiehiä vastassa. Tällaiset mietteet olivat tämänkin kirjoittajan mielessä kun saavuin Montrealiin viime toukokuussa. Siitä syystä päätin käydä katselemassa taistelevia merimiehiä. Kun lähestyin satamaa, n i i n Jo ensimmäisellä portilla näki, e t t ä taistelu oli käynnissä. Portilla käveli edestakaisin kaksi poliisia heilutellen pitkiä kapuloitaan. Vastakkaisella puolella käveli viisi lakkovahtla kantaen tunnuslaiuseita. Canadan järjestysvalta oli järjestänyt asiat niin, että lakkovahtcja ci saanut olla portilla estämässä rikkurcidcn laivaaii pääsyä. Y r i t i n haastatella lakkovartioKa. Lakkovartiat kieltäytyivät ensin vastaamasta tekemiini kysymyksiini. Hetken kuluttua saapui lakkovartioiden luokse nuori mies ja keskusteltuaan lakkovahtien kanssa hän tuli puheil- Jcni ja kysyi mit-i haluan. Esitin i t seni ja puhe alkoi luistaa. Kysymyk-ses. sä oleva nuorukainen oli pikettl-kaptccni. Lakkovahdeille kelpasi savukkeeni, joita he eivät huolineet aikaisemmin. Lähdin pikettikapteenin ja erään lakkovartijan kanssa lakkolaisten pääinajaan. Pikettlkapteeni selosti, että jumi samalla rantakadul- '^i ateriaa päivässä, la vähän aikaisemmin canadalaiset poliisit koputtelivat englantilaisia mcrimlohiä päihin kun uskalsivat j ä r jestää mielenosoituksen canadalais,- ten merimiesten puolesta. Merimiesten päämaja sijaitsee 427 St. Frances Xavier kadulla, likaisessa satamakaupunginosassa. Nousimme toiseen kerrokseen. Ovella minut pysäytettiin kunnes pikettlkapteeni sanoi, e t t ä tämä mies on "OK". Tapasin yhden lakkolaisten johtajan, Danny Danielsin. Hän kertoi merimiesten valkeasta taistelusta. Merimiehiä vastaan ovat Canadan liittohallitus ja eri maakuntahallitukset, laivakapitalistit. porvarillinen lehdistö ja radio, rikkurnmio ja vanhoilliset imiojohtajat. , K im ihmettelin kuinka merimiehet i ovat voineet näin vaikeissa olosuh- I teissä taistella, niin hän sanoi sen ole- ! \-an mahdollisen vain siksi, e t t ä me- { rtmiehet ovat yksimielisiä. Työläisten kansainvälinen solidarisuus on näytellyt suurta osaa ja Canadan työläisten yleinen myötätunto on merimiesten puolella. Vapaus on tehnyt hyvää työtd koska suomalaiset työläiset ovat lähettäneet huomattavia lahjoituksia heille. Haalissa oli mitä Krjavin joukko j miehiä. Suurin osa oli nuoria ja vain Yhdessä pöydässä neekeri pelasi korttia valkoinen mies kaverinaan kahta valkoista miestä vastaan. Minkiiiin-iaista rotueroitusta ci näk^-nyt. Kasvoista päättäen edastcMuna oli muikein kaikki kansallisuudet mitä Cana-dassa on huomattavampi määrä. Vain muutamat olivat hyvin puettujia. Salissa oli jos minkälaista touhua. Yhdessä osassa salia joukko miehiä slirti merlmiespusseja yhdestä Hur-kastä erääseen huoneeseen. Keskellä salia olevilla pöydillä pelattiin tammea, .shakkia ja korttia. Mainostelta oli seinillä. Suurella ilmoitustaululla oli tärkeitä ticdoifcuk-sia. Siitä näkivfettä "Island Siele" oli liikkumattomana Saigonia satamassa, "Friberg" Brisbanessa Australiassa, "Seabord Pioneer", "Rock-side" Ja "Argofax" Japanissa, "Hali-gonian Duke" Sydney.ssa Au.stralias-sa. "Cambray" j ä "Cargill" Capctow-nlasa Etelä-Afrikas.sa jne. Noin 40 laivan miehistöt ovat kieUiiytyneet alistumasta laivakapitalistion hyökkäyksen edessä ja ovat torjuneet heidän elintasonsa huonontami-syritvkset. Kun saavuin Vancouveriin kesäkuun alkupäivinä niin cn.simniäinen näky ennen CPR:n asemaa oli lakko-vartajat. Pari pälvä-i myöhemmin minulla oli tilaisuus vierailla lakkolaisten päämajassa. Se sijaitsee lähellä satamaa 53 Alexander kadulla. Näky oli samanlainen kuin Montiealissa. Tapasin merimiesten johtajat J. Thompsonin ja Sharpen. Minulle ja eräälle kalastajien unioon kuuluvalle toverilleni järjestettiin tilaisuus nähdä kaikki mitä halasimme. Keittiössä työskenteli useita miehiä ja Icaksi naista. Kokki valmisti päivällistä. Lakkolaisille varattiin kak- ^:an jäseniä ja toivotimme heille kes- »•ävyybta taistelussa. Samaan aikaan kun vierailin Vancouverissa merimiesten päämajassa oli maan suurlehdissä uittinen, että Lentäen satamatyöläiset palaavat t a kaisin töihin. Meille n ä y t e t t i in C S U tn presidentti Davisin lähettämä sähkösanoma, jossa sanottiin, e t t ä Lontoon Katamatyöläiset eivät kuitenkaan los- Gäa canadaiaisia lakonalaisia laivoja. Myöhemmät tapaukset todistivat kuinka todellakin Lontoon satamatyö-l- ai.~t?n myötätunto oli Canadan :tais-televien merimiesten puolella. Huomioni niin Montrealissa kuin myös Vancouverissa "taistelevien merimiesten päämajassa oli se, e t t ä merimiesten keskuudessa on erittäin lahjakkaita ja monipuolisia miehiä. Vancouverissa näin useita mimiogra-filla painettuja propagandalehtisiä,. joissa piirretyin kuvin esitettiin merimiesten taistelua. Kuvat olivat niin hämmästyttävän taitavasti tehtyjä, että luulin niitä ammattipiirtäj ä n piirtämiksi. Kuulin kuitenkin, e t t ä piirtäjä oii tavallinen merimies, joka ei koskaan ollut saanut koulutusta piirtäjän ammattiin. Jokatapauksessa ne osoittivat erinomaisia: taiteellisia lahjoja ja aiheet poliittista ymmärtämistä. Monet muut piirustukset olivat myös hyvin tehtyjä. Näin myöskin nuoria poikia kirjoittelemassa kirjoituskoneilla ja niiden kömpelö käyttäminen osoitti niiden käyttäjäin kokemattomuutta. Meri-miesunicn johtajat sanoivat, e t t ä merimiesten taistelu on suurin koulu me-rimiehille kuin mitä heillä koskaan on ollut ja monta huomattavan lahjakasta ja kyvykästä merimiestä on •vohonnut vastuunalaiseen asemaan. Nyt kun jälkesnpäin muistelen n ä kemiäni merimiehiä, niin ei voi olla Meidät vietiin lakkokcmr-an koko-j kysymättä itseltään, että nämäkö vaafimattcman näköiset merimiehet todellakin ovat järkyttäneet koko maailmaa. Näiden ahavoittuneitten Kiinan tiedemiesten konferenssi Pdping, Kiina — (ALN) — Ensimmäinen yleiskiinalainen tiedemiesten konferenssi pidettiin täällä ä s kettäin. Tieteellisen työn tekijöitä kehoitettiin yhtenäisyyteen ja järjestymään selkä työskehtelemään kovasti yhteisen päämäärän, uuden kansantasavallan aikaan saamisen hyviiksi. Tiedemiehille sanottiin, että tärkein hetlkohtainen työ on nyt taloudellinen Jälleenrakentaminen. Japanin sotarikollisia tuomittu vankilaan. Tokio. — Kenraali Douglas Mac A r t hurin lainopillinen Jaosto ilmoitti tiistaina lopullisista tuomioista Japanin 56. sotarikolliselle, joiden joukossa on 5 entistä amiraalia ja yksi kenraaliluutnantti. Syytökset vaihtelivat liit-tolaissotavankien yksityiskohtaisesta pahoinpitelystä alkaen aina siihen asti e t t ä he olivat komentaneet joukkoja, jotka suorittivat näitä vankien väärin-kohteluja. Kahdeksan syytettyä 'niin elinkautiseen vankeuteen, 21 s>j>,etyn rangaistukset vaihtelivat 10—40 vuoden välillä ja jälellejääneiden tuomiot puolesta vuodesta kymmeneen vuoteen. ukseen. Komitean jäsenet olivat pääasiassa nuoria miehiä. Huone oli tupakansavua täynr.ä ja ilma tunk-kaantunut. Tervehdimme va-.n komi- 11 muutama ^lanhcmpi mies oli joukossa. EDWARD TAMMISEN MUISTOLLE Kuoli faeinäktiun fi9 p:nä 1948. On meille muistosi haihtu-maton, se on aare kallis mi kätköhön jää. kun vucdct unhoon vicrähfää- Saimi Tamminen j a Lapset. Heinäkuitn 2D p. 1949. Kirkland Lake. Ont. merenkyntäjäin horjumaton yksimielisyys, taistelutarmo j a työväen luokan kansainvälinen solidarisuus osoittavat osaltaan minkä valtavan voiman työväenluokka omaa, jos olisi enemmän yksimielisyyttä. — U . M . Osuustoimintaliike kasvaa Israelissa Tel Aviv, Israel. — (ALN) — Noin 70 miestä ja haista, jotka tulivat tänne englanninkielisistä maista avustamaan Israelin vapaustaistelua, on perustanut oman rakennus- ja maata-lousosuuskuntansa. Tähän joukkoon kuuluu useita yhdysvaltalaisia, mm. insinöörejä, sähköteknikkoja ja tehdastyöläisiä. He p ä ä t t i v ä t jäädä Israeliin vakituisesti sotilaallisen palveluksen päätyttyä. Tämä on yksi niistä monista osuuskunnista, jolta perustetaan nyt kaikkialla maassa kansan siirtyessä sodasta rauhaan. Kulimeen kuuden kuulcatiden aikana on perustettu 70 sellaista osuuskuntaa. Paljon turisteja Suohiessa tänä kesänä Helsinki. — fS-S) — Tämä kesä on maassamme ensimmäinen oikea matkailukesä moneen vuoteen. Ermätys-määrä suomalaisia ön matkustanut ja edelleen matustaa ulkomaille ja ulkomaalaisia saapuu edelleen Suomeen varmasti kaksi kertaa enemmän kuin vielä vuosi sitten. Kotimainen matkailu on myös suuresti vilkastimut. Varsinkin rengasmatkoja, joita on nyt valittavissa 42, harrastetaan ahkerasti. Eräät Suomen Matkailijayhdistyksen matkailuhotelleista on varattu jo kauaksi eteenpäin. Kuluva kesä on Suomessa myös o i kea kongressikesä, jollaista ei ole a i kaisemmin koettu. Tuhansia ulkomaalaisia on tänne sa.ipimut niitä erilaisimpiin kongresseihin maall- 103*vuotias vanhus kuollut Edmontonissa Edmonton. .— Tämän kaupungin vanhin asukas. 103-vuotias Alexander J . Rea, kuoli kotonaan viime maanantaina. Mr. Rea saapui Edmontoniin v. 1891 Ontariosta, Hän t ä y t t i 103 vuotta viime helmikuussa. Mr. Rea on syn-tj'nyt Almontessa, Ont. Hän on ollut farmarina myöskin Yhdysvaltain puolella Pohjois-Dakotassa. man kaikilta kulmilta. Mutta turistit ovat sittenkin enemmistönä ja heistä skandinaavit. Tähän on syynä osaltaan Suomen markan halpa matka-markka Ruotsissa. Amerikan suomalaisia on ^saapunut tänä vuonna läiies 1,500. • Ulkomaalaisten mielipide on ollut yleensä se, e t t ä Suomi on todella kaunis maa. Mutta on heillä valittamistakin: ruoka, on kuulemma Suomessa kallista Ja osittain matkustaminen ja hotellimaksutkin. Taitaa olla puheissa perää. - — Canadan maatalouskemistit sanovat, että rutot tuhoavat $35.000,000 edestä farmituotteita jcka vuosi, eli 17 prosenttia (kansallisesta farmltu-loista. »lATTl K I U R U — W M . SUVANNE 318 Bay SL, Port Artfanr, OnUrio EVINRUDE ULKOLAITA MOOTTORIA Meillä on kaikenkokoisia varastossa Ja myös välitämme osia Evin-rude ja Johnson moottoreihin sekä kunnostamme ulkolaita moottoreita Superior Motors 127 S. Algoma St. Port Arthur, Ont. Saatavana lähetystä • Interior Trinj • Insul-Bric Sldiag • Plywood • Maronile • Asphalt Shlngl« • F5bre Glass MILTON LUMBERTÖ Puhelin Dial S- 99 S. Cunaberlaad Port Arthur HUDOLIN & GAMBLE ic SOUTH END S PUHELIN 5-8742 MEILLÄ PUHUTAAN SUOMEA. Hitsauspaja ja autokorjaamo. Gasoliinia, öljyä ja autoien H korjausta Ensiluokan mekanikot. Hitsauspalvclus kuonm" ajurei Ie ja metsätöiden teettäjille. Työ tehdään p a j a s s a» kaan luona. Kaikentyyppisiä terästuotteita, palorappuja ja ' 381 Oliver Road, High St. lähellä, Port Arthnr Lakehead Monument Compaoj W. Kellaway, omistaja Kaikenlaisia hauta- j a muistopatsaita. TYÖ TAATAAN. 258 S. Algoma St. Puhelin 5-7713 , Port ArihB, 61 Cumberland St. South, Port Arthur. Ontario W.H.KEEN edustaa GILSON MANUFACTUHDR Co. Ltdria Guelph, Ontario Länmiitysuuneja — PesukoneSi — Sähkökaappeja — Air Conditioning-välineltä Dial 5-6121 LANGILA JA WAUGil HARDWARE COMPANY Rautatavaraa - Maaleja - Sähkövälineitä Täydellinen valikoima tarvikkeita metsämiehillt Ulkotilaukset toimitetaan nopeasti. Dial 5-5912 10 N. Cumberland St. Port Arthur, Prince Arthur Hotellia vastapäätä Rakennustarpeita . . . BC Kattopäreitä No. 3-5X—kimppu BC Flr-vaneria ja "Masonite"-levYJä VALMIITA AKKUNAN JA OVEN KEHYKSÖ ' Jouduttaa työssä ja maksussa. Kysykää näitä AVANSON LUMBER COMPi Puhelimet N. 431 — N. 731 Port Arthur H U O M IO f Jos tarvitsette kotitalous sähkövälineitä niio kääntykää imeidän puoleemme. Meillä on välitysoikeus kaikenlaisille kotitaloude^ tarvittaville välineille. Kuten pesukoneille, radioille, jäähdyttäjille, leivänpaahtajiHe. silitysraudoille ja monille muille aikaa ja vaivoja säästäville laitteille. Kysykää hintojamme, käyttäkää palvelustamme. INTERNATIONAL CO-OP STORES LIMITED 176-180 s. Algoma SL Pori Arih"'- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-07-28-04