1949-05-26-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, toukokuun 26 p., — Thurs., May 26 mmi • l i - l i i i i m 'il' il (UBEBTT) — Independent X^bor Olgaa of Finnish Canadlsns. E»- UMiffhM NoT. eth 1917. Authorlzed as second dass mail by tht Post Otflce Department, Ottam. Pub^ licbed tbrice weekly: Tuesdays, IJsvusdays and Saturdays bf Vapaus Ftmlishing Ccmpanf licL, at 100-102 ^bh St. W., Sodbury. Ont.^ Canada. T^hanes: Btatnem OCflee *-mL Edltorlal OCfiee 4-4386. Mkm^ address Baz 89, eodbozy, Ontulo. Advertlslng rates npon appUcation. TranBlatlon ftee of dbae^. THIAUSQZNNAT: Canadassa: 1 vk. 6.00 « kk. 3 ^ S.kk. 2^ Yhdysvalloissa: 1 vk. TiM 6 kk. 320 Siuanessa: 1 vk. 7.50 6 kk. 4^ Tuhat työtöntä Sudburyyn! . 'Samalla kuin vanhojen puolueiden vaaliehdokkaat maalailevat ruusuisia tulevaisuudenkuvia kylmä todellisuus työh-iyy esiin uhkaavan työttömyyden muodossa. Sudburyn nikkeliteollisuudessa — missä työnantajain toimesta on erinäisten verukkeiden perusteilla viivytetty työehtosopimusneuvottelujen alkamista — pannaan kesäkuun 1 päi-väiiä joka kahdestoista mies pois työstä. Tämä suunnitelma edellyttää, että tuotantoa vähennetään 20 prosentilla ja tuhat miestä heitetään työttömien armeijaan. Näin työttömyys-probleemi vetää mukaansa Sudburynkin missä sodanaikainen "hyvä aika" on jatkunut näihin päiviin asti. Ja työvoiman vähentämisen syyksi ilmoitetaan tuotteiden kysynnän vähene-niinen kuten muillakin teollisuusaloilla. . Näin Sudburyssa toistuu se mikä on ollut Canadan muiden, teollisuuskeskuksien vitsauksena koko talven. Suuressa ja'rikkaassa Canadassa arvioidaan nyt olevan yli 300,000 työtöntä puutavaratyöläistä, kaivosmiestä, rakennustyöläistä jne. Satoja työttömiä viettää yönsä Pohjois-Ontarion kaupunkien vaflikiloissa. Torontossa arvioidaan olevan 14,000 työtöntä ja paivälehdet julkaisevat kuvia leipälinjoilta. ' Samalla kuin työttömien määrä lisääntyy ja leipälinjat pimenevät tulee jatkuvasti uutisia ulkomaakaupan supistumisesta ja tavaravarastojen täyttymisestä. Toronton Trinity-vaalipiirissä ehdokkaana oleva LPP:n kansallinen johtaja Tim Buck on ylläolevan perusteella erikoisesti varoittanut, että työttömyystilanne pahenee paljon ensi syksynä. «lYksi huolestuttavin seikka tässä tilanteessa on se, että työttömyysvakuutusmaksut ovat aivan riittämättömän pienet. Ontarion metsämiehet, jotka ensimmäiseksi joutuivat idässä työttömyyden uhreiksi, eivät saa lainkaan työttömyysvakuutusta. Tässä on huutavan suuri epäkohta mihin pitäisi saada parannus viivyttelemättä. Lisäksi työttömyysvakuutusmaksut ovat aivan riittämättömät ja niiden antama "yli-mfeiiokausi" on liian lyhyti Työttömyysvakuutusmaksuja olisi nykyisten hintojen vallite.ssa korotettava ainakin 50 prosentilla ja määräviikkojen asemesta työttömyysvakuutusta olisi maksettava niin kauan kuin henkilö joutuu vastoin omaa tah-tc^ an olemaan työttömänä. ; Tosiasia luonnolli-sesti on, että parhainkin työttömyysva-ki^ utus voi täyttää vain hätätilanteen vaatimukset. Työväki eij halua työttömyysavustusta, vaan luovaa työtä. Siksi työväenliike vaatii, että tykkiohjelman asemesta pitäisi ryhtyä rakentamaan asuntoja. Sen sijaan, että nyt käytetään Canadassa lähes $2 rtiilj. joka arkipäivä tuottamattomaan sotava-r4steluun, tällä rahalla pitäisi rakentaa asuntotaloja mikä antaisi luovaa työtä tuhansille miehille ja naisille. *! Mutta vanhojen puolufeiden ehdokkaat ja hallitukset eivät tiaista parannusta totputa. Siksi on välttämätöntä tulevissa lijttovaaleissa valita voimakas ryhmä rauhan asiaa edistäviä tjjöväenmiehiä, jotka puolustavat työtätekevien taloudellisia e^ja. I Paras vastaus siihen kun Inco panee tuhat miestä työttömäksi kesäkuun ensimmäisenä päivänä on se, että valitaan RJH. Carlin suurella äänten enemmistöllä parlamenttiin kesä-. k(iun 27 päivänä. Se on kieltä, mitä porvarit ymmärtävät ja samalla käytännöllinen osoitus siitä mitä kansanjoukot ajattelevat sotaohjelmasta, mikä tuottaa työttömyyttä ja loppumatonta epävarmuutta huomisen suhteen. Sinnikästä ^Väärin muistamista'' ! Canadan Uutiset pitää ilmeisesti lukijakuntansa intellektuaalista tasoa niin alhaisena, että sille voi kaikista tosiasioista välittämättä "muistaa" aivan läheisiäkin asioita väärin. Canadan Uutisten kaikki totuutta rakastavat lukijat tunsivat varmaan vastenmielistä kuvotusta sydänalassaan kun he viime viikolla lukivat lehtensä toimituspalstalta erään brittiläisen sanomalehtimiehen Parisin rauhankongressissa esittämän lausunnon: "Minä kysyn vain tämän kokouksen jäseniltä, haluatteko Kiinan kysymyksen ratkaistavaksi ilman enempää sotimista" ja sen jälkeen Canadan Uutisten oman huomau-tafisen: «A- "Kokouksen jäsenet tähän esitykseen huusivat valtavia 'eJJ^iuutoja, joka siis osoitti ,että he halusivat sotaa silloin kuin r^E^a olisi ollut saatavissa. Tässä oli tilaisuus kommunisti-j(^ ajilla ottaa käytäntöön rauhallinen asiain ratkaisu, vaan-heH'alitsivat sodan . . ." On todella kummallista, että mikään lOTrti voi suhtautua lukijakuntaansa niin halpamielisesti, että li|£nainsa paremmista tiedoista välittämättä yrittää selittää y ^ päiväksi t.s. rauhaa kannattavia kiinalaisia sodan lietso-jijtsi. Canadan Uutisten lukijat muistavat kenenkään muis-ti| ttamatta, että juuri Chiang Kai-shekin miehet hylkäsivät taas viimeisimmät rauhanehdot ja valitsivat uudelleen sodan tien, sisällissodan lopettamisen asemesta.;. Canadan Uutisteit lukijat tietävät, että mikään brittiläinen sanomalehtimies ei voi puhei.ssaan määrätä Kiinan historian kulkua ja kuten sanottu Kuomintangin taantumuskopla valitsi jälleen rauhan a$,iemesta sodan tien kun se hylkäsi Mao Tse-tungin rauhantar-jOjuksen. ^Meillä on niyö.s sellainen käsitys että Canadan Uutisten lukijakunta tietää huomattavan paljon enemmän lähivuosien historiasta mitä heidän lehtensä otaksuu tai ehkä haluaisi sen tietävän. Missään tapauksessa seuraavat hyvin tunnetut ja k(lmoamattomat tosiasiat eivät voi olla kokonaan tuntemat-tohiia Port Arthurissa: ' .11 Kommunistit, Demokraattinen liitto, unionistinen liike ja Sanalla sanoen Kiinan kansanjoukot eivät halunneet sisällissotaa. Ne tekivät kaiken voitavansa sisällissodan välttämiseksi. Vaikka Chiang Kai-shekin taantumuksellinen dikta-tv'jjrihallitus sorti, solvasi ja terrorisoi kansan järjestöjä, niin viimeksimainitut pyrkivät kuitenkin rauhallista tietä ratkaisemaan maansa suuret pulmakysymykset. Kiinan kommunistit suostuivat (kesäkuussa 1946) esim kokoomushallituksen muodostamiseen sillä ehdolla, että CHiang Kai-shek jää presidentiksi ja kommunistit jäävät vähemmistöryhmäksi hallituksessa . :^iinan kommunistit suostuivat silloin siihen, että maan kaksi ai-meijaa liitetään sillä perusteella, että siihen tulee 90 Kuomintangin divisionaa ja vain 18 kommunistien divisionaa -akussakin divisionassa 14.000 miestä. Yksityiskohdat näistä sotilaallisista sopimuksista julkaistiin Yhdj'svaltain tiedon- PAIVIA I.. 1. ataUi S»lQ Chicago Minella Ont. taytii viime lauantaina 70 vuotta. Salo, jok# on Vapauden tilaaja Ja lukija sen perustamiselta saakka, on saanut mainitulla perukalla yli 24 vuotta. Onnittelemme! Eilt-n täytti Naughtonissa mrs. Elina Sundboim, lehtiemxne ykal tannok-kaimmista asiamtehistä, 50 -vuotta. Mon^t ovat ne askeleet, jotka Elina on jättänyt lebtia^ioissa pitkin famMseu-tua taivaltaessaan. Yhdymme onnitteluihin! Atos Wirtanen: amaan •o vastaoksia Kysymys: Voiko naimisissa oleva nainen päästä Canadan kansalaiseksi vaikkei mies ole kansalainen? — Tietoa haluava. Vastaas: Kyllä. Mitä muut sanovat J A INCO PANEE TUHAT M I E S T Ä T Y Ö T T Ö M Ä K S I; Toronto. — International Nickel yhtiön viimeinen neljännesvuosiraportti voitoista tukee United Mlne. Mill and Smelter Workersin vaatimusta palkkojen korottamiseksi 30 prosentilla ja 40 t. työviikon puolesta. Yhtiön raportti osoittaa yhtiön saaneen en-nätysmääräiset voitot ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Yhtiön t ulot olivat yli $2 milj. suuremmat kuin samana aikana edellisenä vuonna ja kaksi kertaa niin suuret kuin vastaavana aikana v. 1946. — Labor News Service, toukok. 23 p. • • • "MEIDÄN E L I N T A P A M M E " Brantford. — 43-vuotias Thomas Jones. Londonista, Ont., joka sanoi oikeudessa, että hän on pennitön, sai tänään luvan olla vankilassa kunnes seuraava eläkemaksunsa saapuu... Jones, entinen rautatletyöläinen. Jolla on keinotekoinen jalka, pyysi päästä vankilaan 30 päiväksi eli siihen asti kunnes hänen seuraava pieni eläkemaksunsa saapuu. Polllsituomari määräsi hänen piidettäväksi vankilassa kesäkuun kahdeksanteen päivään eli kaksi päivää kauemmin. Jolloin hänen maksunsa pitäisi saapua. — CP;n uu-tistieto, toukok. 23 pnä. • • • YHTIÖT KAHMIVAT SUURIA VOITTOJA Toronto.'— Canadan yhdeksän Johtavan teollisuuden voitot verojen maksamisen jälkeen v. 1948 olivat kaksi kertaa suuremmat kuin v. 1946 samalla kuin työläisten palkat kohosivat sinä aikana vain yhdellä kolmanneksella ja elinkustannukset nousivat miltei samassa määrässä. Tämän näyttävät hallituksen tilastot. Keskinkertaiset viikkopalkat kohosivat $30.02 — $41.02. Yhtiöiden voitot — veronmaksujen jälkeen »- olivat $739 miljoonaa 1946, $1.017 miljoonaa 1947 Ja $1,430 miljoonaa 1948. Elinkustannukset kohosivat sinä aikana 33.1 prosentilla. Haluatteko mennä ajassa takaisin kymmenen vuotta? Vuonna 1938 yhtiöiden voitot veronmaksun jälkeen olivat $468 miljoonaa, verrattuna Jl,430 miljoonan voittoihin v. 1948. Noiden vuosien tilastotiedot osoittavat, että hinnat kohosivat 57.9- prosenttisesti palkat kohosivat 96-pro-senttlsesti ja yhtiöiden voitot 200-pro-senttlsesti. — United Automobile Wor-kersin Canadan numero, toukokuussa 1949. • • • rORVARILElITIEN "HYVÄ TYÖVÄENJOHTAJA" Autotyöläistcn unlon (UAW) Jäsenet, jotka ovat välittömästi lakossa, ovat osoittaneet taipumatonta yhtenäisyyttä ja lujuutta, Ja huomioitsi-jaln mielestä tämä on tilanteen yksi paradoksi... T>*öläiset eivät ole suostuneet perääntymään vaatimuksissaan, vaikka on ollut ilmeistä, että jotkut kansainväliset johtajat, Walter Rcuther heidän joukossaan, ovat ha. lunneet sopia lakon nopeassa järjestyksessä jonkin kaunistelim (face- 6avlng> avulla. Mutta nämä Johtajat eivät uskalla stinoa siten riskeeraamatta sitä että jäsenet syyttävät heitä "myynnistä". — New York Times, toukok. 15 p. 1949. Julkaisemme seuraavassa ptiheen,' Jonka kansanedustaja Atos WJrtanen piti kansalaiskokoukse-sa Helsingin Rautaticntoirillaiuihtik. 3 p:nä. Taisteln rauhan pnolesta on nnio-dostnmassa yhä fceskeisenunäksi kansainvälissä poiitiikasuu jEn-neoknln nioho~edes knonoUa versoo viimeisen sodan handoUla, ennenkuin rauniot on kunnq^teftn, pohtimattakaan siltä, että tohotat kodit Ja tehtaat olisivat Jälleen-rakennetat, ennenknin sodan lyömät haavat ovat parantnneet, noa-sevat aasien katastroofien nkkos-pilyet taivaanrannaUe. Uosi kllpa-v^ mistelnn kaasi on jo tosiasiallisesti alkanat Kansainvälinen il-tnapilrl on yhä synkistynyt. Pelko, epälnaloisoos Ja viha myrkyttävät yleisen mielipiteen aseissa maissa. Kateja Idedotaan sotablokkeihln. Joita nimitetään puoIastasUitoikd, siltä haolimatta. että niiden Johtajat kieltäytyvät Jopa keskastelnlsta varnstelajen sapistamisesta. Yhtyneitten Kansakuntien nnlversaali-set periaatteet syrjäytetään yhä sdvemmin. Meidänkin maamme raj<^1e saakka ulottuvat Jo nämä ristiriitaiset voimat. ATI^NTIN SOPIMUS Viimeisinä kuukausina Ja viikkoina on lumsainvälisen julkisen keskustelun Johtavana teemana ollut ns. Atlantin-sopimus. Ei ole kulunut pitkää aikaa tämän sopimuksen sananmuodon julkaisemisesta, Ja muutamien päivien kuluttua sopimus allekirjoitetaan Wa8hingtonissa. Kuten tiedämme, on rajanaaptvlmme Norja päättänyt ah-tyä tähän sopimukseen ja pidetään todennäköisenä, että toinenkin pohjoismainen valtio, Tanska, tulee menettelemään samoin. Ruotsin virallinen politiikka on täliän saakka torjunut tämän sopimuksen siltäkin huolimatta, että maassa harjoitetaan voimakasta propagandaa sen puolesta. Kestääkö ja kuinka kauan Ruotsin YK:n puitteissa noudattama puolueettomuuslinja, se jää nähtäväksi. Joka tapauksessa o n ^ selvää, että Jo Norjankin liittyminen At-lantin- sopimnkseen on omiansa valkattamaan meidänkin maamme asejnaan. Tämä on aivan ilmeistä varsinkin sen jälkeen kun Neuvostoliitto on virallisesti luonnehtinat Atlantin-soplmoksen agressitvisek-si, YK:n sääntöjä loukkaavaksi, Nenvostoliiton kanssa tehtyjä sopimuksia rildcovaksL Maamme asema, joka on määritelty ranban-sekä ystävyys- ja avanantosopl-moksessa, on sellainen, että agres-silviiiaas, joka kohdistua NeaVosto- Ulttoon, kohdistuu välillisesti mei-hlnkln ja voi kohdistua meihin vä-llttömästikln. - Sopimukset sinänsä eivät muuta realiteetteja. Ne voidaan tulkita monella tavalla, ne voivat muodostua tehokkaiksi, tai tehottomiksi. Historia vilisee sopimuksia, joiden arvo on jäänyt vain jätepaperin arvon veroisiksi. Tässäkin tilanteessa näemme, mitenkä Neuvostoliitto katsoo, että Atlantin- sopimus loukkaa, vahingoittaa, heikentää tai tekee tyhjäksi entisiä sopimustekstejä. Paperi ja painomuste ovat tärkeitä politiikan ja vallan väUneitä mutta yhtä tärkeitä ovat sellaiset aineet kuin kulta, teräs, öljy tai radioaktiiviset perusaineet. Jos nyt väitetään, että paperi ja paln(»nasie Atlantin-sopimuksessa ovat rauhan paolella, niin koyla kokeneilla, haolestuneilla kansoilla on oikeus kysyä, millä paolella, rauhan vaiko sodan puolella, ovat esim. kulta, teräs tai oraanL Historiasta tiedämme, että kulta kautta aikojen on ollut sotien kohteena Ja edellytyksenä, syynä, keinona ja päämääränä. Nykyaikaisista sodista tiedämme, että niitä voidaan käydä tehokkaasti vain valtavan teolll-' suuden avulla. Nähdäkseni tärkein realiteetti sanojen takana on se tosiasia, että ki^italistiset valtiot viUne vuoden alkitaa oapammin koin kerran ovat liyjyäaneet kaikki Nenvostoliiton ja sosialististen maitten taholta esitetyt ehdotakset aseistariisnmi-^ sl. varnstelajen supistamiseksi ja hyokkäysaseiden kleltämfeekst sekä niiden valmistuksen valvomiseksi. Mitä tämä merkitsee? Se merkitsee sitä, ettäjoämä valtiot ova't ottaneet vastauUeen uuden kilpava-ivstelnn. Se merkitsee, että nämä valtiot täten tahallisesti lisäävät maailman po;- liittista Jännitystä. Se merkitsee, että yhä kasvava osa kansojen hyvinvoinnin mahdollisuuksista uhrataan sodanvaJmistelujen alttaHlle. E i ole kulunut kuin Jokunen vuosi Göringin hirttämisestä, ja Jo näemme kansojen johtajain imdelleen julistavan hänen kuuluisaa onkiaan, että Qrkit ovat voi-. ta tärkeämmät, toisto sanoen, että voista tehdään tyklnrasvaa. MYÖS imnNEN REAUTEErn Mutta on olemassa muitakin realiteetteja kuin kiiltäviä alkuaineita tai tehokkaita'JcemlalUsia yhdistyksiä. Ihminen, aivan tavallinen ihminen, on myöaldn otettava hooml-öon. Eikä ainoastaan strateeglse-na raaka-ainceua. Ajatteleva Ihminen, vakaanrakse^nen ihminen on omallatannolla varost^to ihminen ei sittenkään loppojen lopoksi 1^ aivan harvinainen. Ja kansat naaodoetnvat aivan tav:rill-sista ihmisistä. Työläiset ja talonpojat mnodo«tavat pääosan Euroopan ja maailman kansoista. Vähtotään 80 prosenttia ihmiskunnasta työskentelee maataloudessa tai teollisuudessa Ja hankkU elatuksensa siltä. Kukaan ei halunne väittää, että kansojen syvät rivit ovat sodanhaluisia taikka että niillä olisi minkäänlaista etua sodasta. Sitä niillä ei ole. Nehän Joutuvat kantamaan sotien Ja sotien seurausten raskaimman taakan. Senpä vuoksi onkin kansoja kaikkina aikoina lietsottu sotaan valheella Ja pakotettu sotaan väkivallalla. Valhe ja väkivalta olivat Hitlerin sodan tunnusmerkkejä. Valhe Ja väkivalta olivat meidänkto sodanaikaisten halli-tuksiemme keinoina sodassa hänen rinnallaan. Jotkut näistä valehtelijoista ja väkivallantekijöistä kulkevat nytkin ehdonalaisessa vapaudessa. Yhä selvemmäksi on käynyt, että maailma on kulkeutunut hyvää vauh-tia sodanlletsontakauteen, JoUoto valhe ja vääristely ovat Julkisen sanan pääkeinoina ihmisten harhauttamisessa. Tämän kehityksen jatkuessa ei voi kestää kauan ennenkuto astumme avoimen väkivallan kauteen. Sillä sodanlietsojat ovat valmiit käyttämään väkivaltaa kansojen taltuttamiseksi siellä, missä he eivät voi niitä vaiheella hallita. Ja me tiedämme, että kansojen syvät rivit Ja nimenomaan työväenluokka useissa maissa ovat nousseet tai ovat nousemassa mieletöntä varustuskilpaUua Ja vihanlietsontaa vastaan. Kim lietsontakausi on vaih-timut tai vaihtumassa avoimeen väkivaltaan, silloin on otettava lukuun sodanvaara reaalisena mahdollisuutena. Silloin varmasti kansatkin laajemmalti kuin nykyisin tajuavat mistä on kysymys. Mutta herääminen voi silloin olla myöhäinen. RAUHANRINTAMAA Mutta kansat ovat Jo nyt heräämässä. Lukuisat mielenosoitukset ja kokoukset Euroopan eri maissa ovat tästä todistuksena. Kansat alkavat tajuta, etteivät ne itse. vaan niiden Johtavat, omistavat luokkansa ovat rauhan vihollisia. Voiko kukaan väittää .että Euroopan tyiHäiset Ja talonpojat ja- , noavat verta, toivovat kilpavams-telujen jatfcnmlsta, uhraavat elintasonsa saadakseen lisää aseistusta? Voiko kukaan tässä kokouksessa läsnäoleva välttää, että Euroopan sodasta kärsineet kansat, idässä tai lännnessä, talonpojat tai työläiset, haluavat kylpeä hiessä, jotta ne .vastedes voisivat kylpeä veressä ja kyynieleissä? En usko, että kukaan voisi olla niin tyhmä tai väärämleltoen, että tekisi sellaisen väitteen. Eikö asla ole sillä tavalla, että kansojen sjnrlä riviä johdetaan harhaan silloin kun niiden johtajat jatkavat kilpavarusteluja huolimatta siitä, että sosialistiset valtiot ehdottavat, jopa -vaativat kilpavarustelujen Ja sodanhetsonnan lopetta. mistä. - Kyllä asia on sillä tavalla. Eikä mikään demagogia vol^ sitä toiseksi mtuittaa. ' Tätä taustaa vastaan meidän on arvosteltava niitä lausuntoja. Joita eräät työväenliikkeen johtajat äskettäin ovat antaneet. Kun Ranskan kommunistisen puolueen Johtaja Maurice Thorez äsken julisti työväenluokan olevan valmiin astumaan avoimeen taisteluun sodanlietsojia ja sotapolitiikkaa vastaan, niin hän ei tehnyt mitään muuta kuin mitä teki Ranskan suinl sosialidemokraattinen johtaja Jean Jaures ensimmäisen maail-manscdan aattovuosina. Italiassa ovat sekä sosialistiset että kommunistiset työläiset yhtjrneet samaan taisteluun sotapolitiikkaa vastaan. Varmasti näihin sosialistisen työväestön kannanilmaisuihin yhty\'ät kaikki todella rauhaarakastavat kansalaiset. Jotka käsittävät, etteivät kilpavarustelu ja vihanlletsonta ole oikea tie pysyvään rauhaan. Matta on tehtävä vielä enemmän. On luotava kaikkien rauhan voimien yhteisrintama. Kun on kysymys sodasta tai rauhasta, miljoonien elämästä tai kuolemasta, s i l loin on maiden erimielisyyksien ja etavastakohtien väistyttävä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Työväenluokan luonnollisena tehtävänä on korkeiden perinteittensä mukaisesti esiintyä keskeisenä tekijänä kansojen rauhamintamassa. Työtätekevä kansa kaikkialla maalimassa. Kiinan ja Intian talonpojat, Neuvostoliiton sosialististen tuotantolaitosten työväestö tai maatälouskollek-tiivien talonpojat, Euroopan raunio-kaupunkien ahertavat jälleenrakentajat, valtamerentakaisten maitten farmarit ja tehdastyöläiset voivat muodostaa rauhan kestävän pohjan hiin pian kuih ovat tietoisia vaistomaisesti tajuamastaan yhteisestä ja keinoista sen saavuttamiseksi. Kaikkien sosialistien, kaikkien demokraattien, kalkkien edistyksellisten kansa.'aisten velvollisuus on levittää ja syventää tätä tietoisuutta. Tässä suhteessa voi todelliset sosialidemokraatit, sosialistit ja kommunistit yhtyä. Ja tähän rintamaan voi myöskin yhtyä jokainen todella edistysmielinen, porvarillisesti ajatteleva vapaamielinen kansalainen. Vuotiskauden suotuisa kehitys oh suurin piirtein tyydyttävä. Olemme astuneet vaiheeseen. Salaisimme itsel-tämm? tosiasiat, ellemme myöntäisi, että kehitys on menemässä \'ikaan. Eri kwsalalspiirien ja puolueitten kesken on paljon kiistelty syistä tähän huoleetuttayaan kehityssuuntaan. En tässä yhteydessä. halua ptmttua tuohon keskusteluun. Totean vain, että kansaknnnan johtavat «limet ovat - vastuussa tästä kehityksestä itan-sansa edessä. He ovat myöskin vastuussa niistä sopimoksista. Joita kansamme nimissä on solmittu, sekä siitä, että maamme nauttO luottamusta sopimuskamppanina. Tässä luottamuksessa me näemme nykyisen itsenäisen asemamme varmimman tulöpylvänä. Tiedämme myös hyvin, että käymlemme sotien tuottamat onnettomuudet johtuivat luottamuksen puutteesta. Mutta rauhansopimuksessa kuin myös ystävyys- ja avunantosopimuksessa me näemme todisteita siitä, että maallemme Ja katxsallemme on haluttu suoda vapaa kehitysmahdollisuus itsenäisten kansakuntien perheessä. Arvoisat kansalaiset! Tehkäämme luja päätös viedä voittoon ne ylevät rauhan Ja demokratian periaatteet, jotka ovat kiteytyneet siihen sopimukseen. Jota me tänään olemme kokoontuneet juhlimaan. Lähettäkäämme viesti jokaiseen suomalaiseen kotiin tästä taistelusta. Siten me parhaiten turvaamme maamme itsenäisyyden ja vapauden, kotiemme hyvinvoinnin ja rauhan. r-SITÄ MEIDÄNKIN jMLAALLAMME on tärkeä osuutensa tässä taistelussa. Me olemme jälleen siirtymässä kansainvälisen politiikan valokeilaan. Mitä me teemme tai tekemättä jätämme, se ei ole suuresta merkityksestä vain itsellemme, vaan sillä on määrätty kantavuus myöskin ulospäin. Perustehtävänune on sellaisten luottamuksellisten suhteitten rakentaminen, jotka vastaavat ystävyys- ja avaunantosopimuksen kirjainta j a henkeä. Jokainen kansalainen tässä maassa asettaa itselleen varmasti kysymyksen, onko kaikki nykyisin niinkuin olla pitäisi? Onko kaikld tehty, mitä on ollut tehtävissä, vai onko laiminlyöntejä tapahtunut? En usko lilolttelevanl yhtään, jos väitän, ettei nykyinen tilanne ole paras mahdollinen eikä edes tyydyttävä. Se avoin propagandatais-tela Neavostoliiton ja Suomen julkisen sanan välillii, jonka viime kuukausien aikana olemme todenneet yhä kiihtyvän, ei osoita tyydyttävää kehityssuuntaa. Päinvastoin tämä kehityssuunta on huolestuttava. Sodanjälkeisen nell- Sudburylaiset esittävät Bajadeerin ensi sunnuntaina Torontossa Toronto. — Tämä on viimeinen huomaotns Toronton suomalaisille siitä, että .CSJ:n Sudburyn osaston näytelmäseura saapuu tänne vierailulle ensi sunnuntaiksi, tk. 29 päiväksi j a esittää kuuluisan loisto-operetin, Bajadeerin täkäläisellä Dpn-haaU31a, alkaen klo 4 ip. Tämä operetti on saanut erikoisen laajan huomion Sudburyn seudulla sillä kahdessa ensinaumäisessä SYYSEKDf Eräs ylhäinen nainen oli a* oikeudessa. Kun tuoman k j i j i^ hän haluaa avioeron, vastasi n» "Minä olen väsynjt olemaan ton yhdelle ja samalle mlefatflt» * * * KAVERUSTEN KESKEy A: "Kuinka ison osan palkasias J nä viet kotiisi vaimoUesi?" f B: "En nUn ainoatakaan sej»«. A: "Et vie häneUe senttiäkSfaJ^ B: "En. se on tosi. Hänöileetenl aina tilipäivänä vastaan tebtaanSI tille ja vie itse tUini kotiin.- * * • VARSIA PAIKKA Kabarettitanssijatar: -Rcaaash,! minut sellaiseen niumiiiiosaarj*| ei näy yleisölle." Lääkäri: "Hj-i-ä on. lykätkääkitfa.| ne ulos." • * • * LASTEN SUUSTA Pikku Marjorie oli käj-nyt v^t^\ la juuri naapuriksi muuttaneen pe.| heen luona. Palatessaan kotiin bbl kertoi äidilleen: I "Kyllä se naapurin misis on sittel ystävällinen. Hän halusi Uetää,hii3,| ka paljon sinun uusi leninkisi öiiA kuinka paljon Isä saa palkkaa ja aaj sä hän oli, kun hän tuli kotiin vastl tänä aamuna." * * • LOOGILLINEN VASTAUS Asiakas osti eräästä vanhan mieiial kaupasta tusinan Sikaareja ja td)tj.| ään ostoksensa, alkoi sytyttää sikaani palamaan. Kaupanpltäjä osoitti i i | nällä olevaa taulua, jossa luki s^tiiA t l : "Tupakoiminen tässä kajipu] kielletty." "Mitä!" huudahti asiakas. -^I myytte Sikaareja, mutta ettei tasl niitä poltettavan!" "Minä myyn myöskin pyyheliincij mutta en salli niiden ostajien ]tyljs| kaupassani", vastasi kauppiat. * • • RUTALIN TOINEN PUOU Vanha leskimies Jones tapasi lie-l rallia harva se ilta vanhan lesöntral Brownin luona — ilman, että vmh^l ten välillä olisi ollut mitään sen ba-l mempaa, olivat vain hyviä tvAixfyl Naapurit pudistelivat merkitsertjnl päitään ja eräs sanoikin mr. Jo&eil-I le. että hänen olisi paras menniul-l mislin mrs. Brownin kanssa. näytännössä se esitettiin yhteensä "Mutta missä minä sitten JcäTiäl lähes m ^engelle'ja esitetään vie- j " lä kolmannen kerran ensi keski- i viikkona, sen jälkeien kuin se on esitetty meille toroniolaisille. Hankkikaa liput ajoissa sillä muuten voitte jäädä ilman. Muistakaa myöskin, että esitys alkaa täsmälleen klo 4 ip. ja kestää l ä hes neljä tuntia. — J . Viliin lännen mailiin Helsinki. — Villin lännen elokuvien I maihin mekastettiin äskettäin Hauhon •Mustialan kylässä. Pääosan esittäjänä el kuitenkaan olut Cary Cooper enempää kuin Victor Maturekaan, yaan yksinkertaisesti August Laaksonen. Elokuvan ensimmäisessä näytöksessä Laaksonen, joka sattumoisin oli aikamoisessa hiprakassa, uhkasi rullarevolverillaan ampua täräyttää kuoliaaksi erään Anna Pesosen koiran. Pesoska tuli kuitenkin väliin, mutta kun Laaksonen uhkasi saattaa sekä koiran että Pescskan käsi kädessä autuaammille maisemille, katsoi Pesoska turvallisemmaksi pyörtyä. Elo. kuvan toisessa näytöksessä paikkakunnan poliisi löysi sankari Laaksosen väsyneessä tilassa eräästä lähitalosta. Ja rullarevolverl oli sujautettu housunpunttiin saappaanvarren alle. Kolmannessa näytöksessä Laaksonen istui ptitkassa. j a peljäs näytös esite, tään aikanaan käräjillä.. vottomana. • • • VAKUUTTAVAA Pikku poika tuli sisään eräänä i!ti'| na ja näytti kaunista kynäveistäiii-j leen. Poika kertoi löytäneensä TBJ-I sen kadulta. "Oletko varma, että joku on ea| pudottanut?" kysyi isä. "Aivan varma", vastasi poika, 'l&l nä näin erään miehen etsivän siti" • • • VAIN PIENI VARASTO Pikku tyttö ön ollut ilkeä ja iii pani hänet vaatekomeroon kärsimäiaj rangaistusta. Vähän ajan perästä iä| kurkisti komeroon ja kysyi: "Mitä sinä teet siellä?" "Minä olen sylkenyt. sinun uut«J hattuusi, uuteen leninkiisi ja turidö-j sl ja nyt odottelen uutta sylkeä s » ! huni", kuului vastaus. • • * TODELLA IKÄVÄÄ Milwaukeelais€n mrs. Jean Catfjsl piti eräänä päivänä mennä viei&J käynnille, mutta samassa hän : että vakuutusmaksujen kerääjäni samana päivänä poiketa talossa, kirjoitti oveen paperilapuUe: ei ole ketään kotona ennenkuin' kello 3 jälkeen." Tultuaan kotiin, huomasi hän, i varkaat olivat murtautuneet talooni^ kirjoittaneet edellisen paperilipunj reen toisen lipun, jossa luki: "Ola me pahoillanne, että olitte ulkona." PÄIVÄN PAKINA Jäflkkien kiinnostus Suonte#kolitaan antolaitoksen toimesta ja siinä tiedonannossa oli neuvottelui-: hin osallistuneen k.o. kahden armeijan edustajien nimet, jne. Lisää yksityiskohtaisia seikkoja Kiinan kansan rauhantahdosta ja Chiang Kai-shekin koplan rikollisesta sotavehkei-lystä voitaisiin julkaista. Mutta yleisesti tiedetään ja epäilemättä myös Canadan Uutisten lukijainkin keskuudessa, että juuri Chiang Kai-shek aloitti Kiinan sisällissodan ja hänen miehensä vasta muutama viikko sitten päättivät uudelleen sisällissodan jatkamisesta. Chiang Kai-shek ja hänen taantumuksellinen koplakuntansa on "kylvänyt tuulta ja niittää nyt myrskyä" eikä mikään "väärin muistaminen" muuta tätä tosiasiaa toiseksi. Kuten muistetaan, Chiang Kai-shek julisti äskettäin, Kuomintangin tappion jo näkyessä, että rauha saadaan vain sitten kun kommunistit tuhotaan taistelukentillä viimeiseen mieheen asti. Äskeisiä Suomen lehtiä silmäilles-sämme osui silmiimme uutinen, KUinka eräät suomalaiset miehet olivat ihan ilman karttoja, lentokonelr ta ja ulkomaisia sotaherroja väloku-yaajineen onnistuneet ampumaan lu- J^Qisia karhuja, jotka ovat elämöineet Ja herkutelleet köyhien pohjc^suo-malaisten karjojen parissa. Tätä lukiessamme muistui mieleen äskeinen Pohjois-Suomessa Järjestetty susijahti. Johon otti osaa isoja suomalaisia, norjalaisia, amerikkalaisia Ja brittiläisiä sotaherroja. Susia "ammuttiin" oikein valokuvaajien avul. la, mutta tulos oli hyvin laiha — kokonaista neljä sutta saatiin usean maan sotastrategistien yhteisen ponnistelun tuloksena. Tämä susijahti oli oikeastaan niinkuin verkonpaikkaajan hommaa hakee, hakee, eikä soisi löytävänsä. Niin kävi snsijahdissakin. Sasia muka oltiin jahtaavinaan. mutta todeUi-suudessa niitä ei toivotta löydettävän, koska nntut asiat oUvat kysymyksessä. neljä — ne]^l^:Tpnkinlalsla huima-päitä susien'^ptiktesa, jotka uskalsivat pistää päänsä'e&ihi piilosta ja uh. mata kuolemaa; g Jahdin jälkeön^^udet saivat arvattavasti tiedon, raiiha; on ptdän-nut Lapin raukoille rajoille, J a l ^ ^ - jat lähteneet k^iittäniiään -valokuyä.- fUmeJään neljäätä anunutusta sud^a^- ta Ja tekeniään^-niiäa suumiitelniiä^ Juuri ä£kettäin;-fcG»rtovat siiömenleh. det, kuinka in^usäi 2i-pätnen susilauma oli hyäkäni)yi;;^tsJoeIIa jeräui po-rolappalaisen porjx^kan kimppuun ja nitistänyt 40 p9JrQä^ Sonnustautuvat-kohan JahtaaJ^\^delleen matkaan? * V-*. • Mutta Pohjoia-Äomen sudet eivät ole ainoat, m i t l ^ ; Suomessa kiinnostavat amerikkalaiäa. Nyt he ovat löytäneet uuden^^alan, nimittäin karjalaisen siirtoväen ^tutkimiseiL Amerikkalainen pääoniapliri ön yhtäkkiä toimikunta, joka on kehoittanut siirtolaisia antamaan "kalkki ne tiedot, joita pyydetään" tämän tutkimuksen yhteydessä ja muutenkin "kaikin tavoin edistämään tätä yritystä, jolla luodaan pohjaa heimomme vastaiselle kehitykselle". Kun siis Pohjois-Suomen sudet olivat hyvin kov^äisiä. ettei niiden kanssa päästy sen pitemmälle — vain neljä niistä saatiin nitistetyksi, niin nyt yritetään selvittää, miten Suomen siirtoväki sopeutuu siirtolaisuuteen. Kovia kokeneen siirtoväen aseman tutjdmlnen ja parantaminen on luonnollisesti hyvä, mutta kun sen takana ovat jänkit, niin se antaa aiheen epäillä tämän hankkeen vilpittömyyttä.^ Ehkä tämän "tutkimustyön" tar. koituksena on ohjata siirtolaisväestön mielialoja johonkin määrättyyn suuntaan. MikäU taas sopeutumisesta 'on kjrsymys. niin selvästi Jokainen tietää, että liikelaitosten suurista tuloista nauttiva, loistoasunnossa asuva siirtolainen sopeutuu oloihinsa var- tä Suomen nykyisen hallituksen Lieneekö asia siten, että "sufljJ din" tuloksena saatiin Pohjois-i men maasto tarkoin iimavalokUTJt: si, tarkat kartat valmiiksi - «' missä sudet liikkuvat, vaan siitä, i ten esimerkiksi saataisiin kuljetetuksi "sudentappajia" Saa alueen halki aina Neuvostoliiton! joille. Nyt sitten ehkä yritetään» kla, olisivatko karjalaiset siirtola kuinka valmiit painumaan "ixbi^ haa itää", koska ja jos Unienee f EUUS. Lapin susijahdllla lienee kantavi ta myöskin erääseen toiseen Suomen lehtien kertoman muk8an?| detään armeijan syjstaistelu tukset elo. syyskuun vaihteessa i Järven maastossa Misin ja ran väUllä. Ennen vanhaan^ taisteluharjoituksia pidettiin_N«| toliiton rajan läheisyydessä " " sa. mutta liekö saatu susijabBJf määräys järjestää ne nyt niille < le, joilla sudet liikkuvat. Kalkki yUäoleva on hyvin Tai olisikohan käysyt niin. että joku kavaltaja olisi ilmoittanut susille ajoissa jahdista, koslat nämä pjnsytte- Uvät niin piilossa, että niitä ei lentokoneistakaan Jahdaten ammuttu kuin Lön muodostettu Suomessa erikoinen kiinnostunut s i i h e ^ miten karjalainen siirtoväki Suomessa suhtautuu nykyiseen elämäänsä |ä tätä tutkimusta varten <m Amerikasta annettu erikoinen määräraha' ^^Irtoväen mielialan tutkimisen jaijes^miseksL Amerikkalaisen "tutkimuslaitoksen" taholta masti toisella tavalla kuin työtön ja asunnoton slirtolzunen. Vähävaraisia siirtolaisia ei luonnollisestikaan kiinnosta tutkimus s i i tä, miten he "sopeutuvat" heitä uhkaaviin työttömyyteen, pakkohuutokauppoihin ja häätöihin^' vaan he ndottavat toimintaa^ heitä uhkaavan vaaran torjiuniseksl ja elämänsä turvaamiseksi. Selvää kuitenkhi on. että Amerikasta johdettu ^^tutkhnustyö" ei suinkaan eäistä näitä toivtmniksia. "Tutkhnustyonä" on 4uonnolli£esti aijan muu tarkoitus. ottamuksissa. SuursotarikflIIis«3*j tin äskeinen vapautuminen kin teko. Jonka FagerholminJ_ tinen hallitus voi laskea tHilS»»» Variston avustamispuolelle. Käsityksemme kuitenkin oc Suomen kansa haluaa enää asti»» kailupolitiikan tielle, vaan tekef naan lopun Fagerholmien j» vouhottelusta. Sitä vaatii kansan oma etu, jos se bato^ tyä turmioBa, mikä halu kin on suurimmalla o^aU»
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 26, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-05-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490526 |
Description
Title | 1949-05-26-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, toukokuun 26 p., — Thurs., May 26
mmi
• l i -
l i i i i
m
'il' il
(UBEBTT) — Independent X^bor
Olgaa of Finnish Canadlsns. E»-
UMiffhM NoT. eth 1917. Authorlzed
as second dass mail by tht Post
Otflce Department, Ottam. Pub^
licbed tbrice weekly: Tuesdays,
IJsvusdays and Saturdays bf Vapaus
Ftmlishing Ccmpanf licL, at 100-102
^bh St. W., Sodbury. Ont.^ Canada.
T^hanes: Btatnem OCflee *-mL Edltorlal OCfiee 4-4386. Mkm^
address Baz 89, eodbozy, Ontulo.
Advertlslng rates npon appUcation.
TranBlatlon ftee of dbae^.
THIAUSQZNNAT:
Canadassa: 1 vk. 6.00 « kk. 3 ^
S.kk. 2^
Yhdysvalloissa: 1 vk. TiM 6 kk. 320
Siuanessa: 1 vk. 7.50 6 kk. 4^
Tuhat työtöntä Sudburyyn!
. 'Samalla kuin vanhojen puolueiden vaaliehdokkaat maalailevat
ruusuisia tulevaisuudenkuvia kylmä todellisuus työh-iyy
esiin uhkaavan työttömyyden muodossa.
Sudburyn nikkeliteollisuudessa — missä työnantajain toimesta
on erinäisten verukkeiden perusteilla viivytetty työehtosopimusneuvottelujen
alkamista — pannaan kesäkuun 1 päi-väiiä
joka kahdestoista mies pois työstä. Tämä suunnitelma
edellyttää, että tuotantoa vähennetään 20 prosentilla ja tuhat
miestä heitetään työttömien armeijaan. Näin työttömyys-probleemi
vetää mukaansa Sudburynkin missä sodanaikainen
"hyvä aika" on jatkunut näihin päiviin asti. Ja työvoiman
vähentämisen syyksi ilmoitetaan tuotteiden kysynnän vähene-niinen
kuten muillakin teollisuusaloilla.
. Näin Sudburyssa toistuu se mikä on ollut Canadan muiden,
teollisuuskeskuksien vitsauksena koko talven. Suuressa
ja'rikkaassa Canadassa arvioidaan nyt olevan yli 300,000 työtöntä
puutavaratyöläistä, kaivosmiestä, rakennustyöläistä jne.
Satoja työttömiä viettää yönsä Pohjois-Ontarion kaupunkien
vaflikiloissa. Torontossa arvioidaan olevan 14,000 työtöntä ja
paivälehdet julkaisevat kuvia leipälinjoilta.
' Samalla kuin työttömien määrä lisääntyy ja leipälinjat
pimenevät tulee jatkuvasti uutisia ulkomaakaupan supistumisesta
ja tavaravarastojen täyttymisestä. Toronton Trinity-vaalipiirissä
ehdokkaana oleva LPP:n kansallinen johtaja Tim
Buck on ylläolevan perusteella erikoisesti varoittanut, että
työttömyystilanne pahenee paljon ensi syksynä.
«lYksi huolestuttavin seikka tässä tilanteessa on se, että
työttömyysvakuutusmaksut ovat aivan riittämättömän pienet.
Ontarion metsämiehet, jotka ensimmäiseksi joutuivat
idässä työttömyyden uhreiksi, eivät saa lainkaan työttömyysvakuutusta.
Tässä on huutavan suuri epäkohta mihin pitäisi
saada parannus viivyttelemättä. Lisäksi työttömyysvakuutusmaksut
ovat aivan riittämättömät ja niiden antama "yli-mfeiiokausi"
on liian lyhyti Työttömyysvakuutusmaksuja olisi
nykyisten hintojen vallite.ssa korotettava ainakin 50 prosentilla
ja määräviikkojen asemesta työttömyysvakuutusta olisi
maksettava niin kauan kuin henkilö joutuu vastoin omaa tah-tc^
an olemaan työttömänä.
; Tosiasia luonnolli-sesti on, että parhainkin työttömyysva-ki^
utus voi täyttää vain hätätilanteen vaatimukset. Työväki
eij halua työttömyysavustusta, vaan luovaa työtä. Siksi työväenliike
vaatii, että tykkiohjelman asemesta pitäisi ryhtyä
rakentamaan asuntoja. Sen sijaan, että nyt käytetään Canadassa
lähes $2 rtiilj. joka arkipäivä tuottamattomaan sotava-r4steluun,
tällä rahalla pitäisi rakentaa asuntotaloja mikä antaisi
luovaa työtä tuhansille miehille ja naisille.
*! Mutta vanhojen puolufeiden ehdokkaat ja hallitukset eivät
tiaista parannusta totputa. Siksi on välttämätöntä tulevissa
lijttovaaleissa valita voimakas ryhmä rauhan asiaa edistäviä
tjjöväenmiehiä, jotka puolustavat työtätekevien taloudellisia
e^ja.
I Paras vastaus siihen kun Inco panee tuhat miestä työttömäksi
kesäkuun ensimmäisenä päivänä on se, että valitaan
RJH. Carlin suurella äänten enemmistöllä parlamenttiin kesä-.
k(iun 27 päivänä. Se on kieltä, mitä porvarit ymmärtävät ja
samalla käytännöllinen osoitus siitä mitä kansanjoukot ajattelevat
sotaohjelmasta, mikä tuottaa työttömyyttä ja loppumatonta
epävarmuutta huomisen suhteen.
Sinnikästä ^Väärin muistamista''
! Canadan Uutiset pitää ilmeisesti lukijakuntansa intellektuaalista
tasoa niin alhaisena, että sille voi kaikista tosiasioista
välittämättä "muistaa" aivan läheisiäkin asioita väärin. Canadan
Uutisten kaikki totuutta rakastavat lukijat tunsivat
varmaan vastenmielistä kuvotusta sydänalassaan kun he viime
viikolla lukivat lehtensä toimituspalstalta erään brittiläisen
sanomalehtimiehen Parisin rauhankongressissa esittämän
lausunnon: "Minä kysyn vain tämän kokouksen jäseniltä, haluatteko
Kiinan kysymyksen ratkaistavaksi ilman enempää
sotimista" ja sen jälkeen Canadan Uutisten oman huomau-tafisen:
«A- "Kokouksen jäsenet tähän esitykseen huusivat valtavia
'eJJ^iuutoja, joka siis osoitti ,että he halusivat sotaa silloin kuin
r^E^a olisi ollut saatavissa. Tässä oli tilaisuus kommunisti-j(^
ajilla ottaa käytäntöön rauhallinen asiain ratkaisu, vaan-heH'alitsivat
sodan . . ." On todella kummallista, että mikään
lOTrti voi suhtautua lukijakuntaansa niin halpamielisesti, että
li|£nainsa paremmista tiedoista välittämättä yrittää selittää
y ^ päiväksi t.s. rauhaa kannattavia kiinalaisia sodan lietso-jijtsi.
Canadan Uutisten lukijat muistavat kenenkään muis-ti|
ttamatta, että juuri Chiang Kai-shekin miehet hylkäsivät
taas viimeisimmät rauhanehdot ja valitsivat uudelleen sodan
tien, sisällissodan lopettamisen asemesta.;. Canadan Uutisteit
lukijat tietävät, että mikään brittiläinen sanomalehtimies ei
voi puhei.ssaan määrätä Kiinan historian kulkua ja kuten sanottu
Kuomintangin taantumuskopla valitsi jälleen rauhan
a$,iemesta sodan tien kun se hylkäsi Mao Tse-tungin rauhantar-jOjuksen.
^Meillä on niyö.s sellainen käsitys että Canadan Uutisten lukijakunta
tietää huomattavan paljon enemmän lähivuosien
historiasta mitä heidän lehtensä otaksuu tai ehkä haluaisi sen
tietävän. Missään tapauksessa seuraavat hyvin tunnetut ja
k(lmoamattomat tosiasiat eivät voi olla kokonaan tuntemat-tohiia
Port Arthurissa: '
.11 Kommunistit, Demokraattinen liitto, unionistinen liike ja
Sanalla sanoen Kiinan kansanjoukot eivät halunneet sisällissotaa.
Ne tekivät kaiken voitavansa sisällissodan välttämiseksi.
Vaikka Chiang Kai-shekin taantumuksellinen dikta-tv'jjrihallitus
sorti, solvasi ja terrorisoi kansan järjestöjä, niin
viimeksimainitut pyrkivät kuitenkin rauhallista tietä ratkaisemaan
maansa suuret pulmakysymykset.
Kiinan kommunistit suostuivat (kesäkuussa 1946) esim
kokoomushallituksen muodostamiseen sillä ehdolla, että
CHiang Kai-shek jää presidentiksi ja kommunistit jäävät
vähemmistöryhmäksi hallituksessa .
:^iinan kommunistit suostuivat silloin siihen, että maan
kaksi ai-meijaa liitetään sillä perusteella, että siihen tulee 90
Kuomintangin divisionaa ja vain 18 kommunistien divisionaa
-akussakin divisionassa 14.000 miestä. Yksityiskohdat näistä
sotilaallisista sopimuksista julkaistiin Yhdj'svaltain tiedon-
PAIVIA
I.. 1.
ataUi S»lQ Chicago Minella Ont.
taytii viime lauantaina 70 vuotta. Salo,
jok# on Vapauden tilaaja Ja lukija sen
perustamiselta saakka, on saanut mainitulla
perukalla yli 24 vuotta. Onnittelemme!
Eilt-n täytti Naughtonissa mrs. Elina
Sundboim, lehtiemxne ykal tannok-kaimmista
asiamtehistä, 50 -vuotta.
Mon^t ovat ne askeleet, jotka Elina on
jättänyt lebtia^ioissa pitkin famMseu-tua
taivaltaessaan. Yhdymme onnitteluihin!
Atos Wirtanen:
amaan •o
vastaoksia
Kysymys: Voiko naimisissa oleva
nainen päästä Canadan kansalaiseksi
vaikkei mies ole kansalainen? — Tietoa
haluava.
Vastaas: Kyllä.
Mitä muut sanovat
J A INCO PANEE TUHAT
M I E S T Ä T Y Ö T T Ö M Ä K S I;
Toronto. — International Nickel yhtiön
viimeinen neljännesvuosiraportti
voitoista tukee United Mlne. Mill
and Smelter Workersin vaatimusta
palkkojen korottamiseksi 30 prosentilla
ja 40 t. työviikon puolesta. Yhtiön
raportti osoittaa yhtiön saaneen en-nätysmääräiset
voitot ensimmäisen
vuosineljänneksen aikana. Yhtiön t ulot
olivat yli $2 milj. suuremmat kuin
samana aikana edellisenä vuonna ja
kaksi kertaa niin suuret kuin vastaavana
aikana v. 1946. — Labor News
Service, toukok. 23 p.
• • •
"MEIDÄN E L I N T A P A M M E "
Brantford. — 43-vuotias Thomas
Jones. Londonista, Ont., joka sanoi
oikeudessa, että hän on pennitön, sai
tänään luvan olla vankilassa kunnes
seuraava eläkemaksunsa saapuu...
Jones, entinen rautatletyöläinen. Jolla
on keinotekoinen jalka, pyysi päästä
vankilaan 30 päiväksi eli siihen asti
kunnes hänen seuraava pieni eläkemaksunsa
saapuu. Polllsituomari
määräsi hänen piidettäväksi vankilassa
kesäkuun kahdeksanteen päivään eli
kaksi päivää kauemmin. Jolloin hänen
maksunsa pitäisi saapua. — CP;n uu-tistieto,
toukok. 23 pnä.
• • •
YHTIÖT KAHMIVAT
SUURIA VOITTOJA
Toronto.'— Canadan yhdeksän Johtavan
teollisuuden voitot verojen
maksamisen jälkeen v. 1948 olivat kaksi
kertaa suuremmat kuin v. 1946 samalla
kuin työläisten palkat kohosivat
sinä aikana vain yhdellä kolmanneksella
ja elinkustannukset nousivat miltei
samassa määrässä. Tämän näyttävät
hallituksen tilastot.
Keskinkertaiset viikkopalkat kohosivat
$30.02 — $41.02.
Yhtiöiden voitot — veronmaksujen
jälkeen »- olivat $739 miljoonaa 1946,
$1.017 miljoonaa 1947 Ja $1,430 miljoonaa
1948.
Elinkustannukset kohosivat sinä aikana
33.1 prosentilla.
Haluatteko mennä ajassa takaisin
kymmenen vuotta?
Vuonna 1938 yhtiöiden voitot veronmaksun
jälkeen olivat $468 miljoonaa,
verrattuna Jl,430 miljoonan voittoihin
v. 1948. Noiden vuosien tilastotiedot
osoittavat, että hinnat kohosivat 57.9-
prosenttisesti palkat kohosivat 96-pro-senttlsesti
ja yhtiöiden voitot 200-pro-senttlsesti.
— United Automobile Wor-kersin
Canadan numero, toukokuussa
1949.
• • •
rORVARILElITIEN "HYVÄ
TYÖVÄENJOHTAJA"
Autotyöläistcn unlon (UAW) Jäsenet,
jotka ovat välittömästi lakossa,
ovat osoittaneet taipumatonta yhtenäisyyttä
ja lujuutta, Ja huomioitsi-jaln
mielestä tämä on tilanteen yksi
paradoksi... T>*öläiset eivät ole suostuneet
perääntymään vaatimuksissaan,
vaikka on ollut ilmeistä, että
jotkut kansainväliset johtajat, Walter
Rcuther heidän joukossaan, ovat ha.
lunneet sopia lakon nopeassa järjestyksessä
jonkin kaunistelim (face-
6avlng> avulla.
Mutta nämä Johtajat eivät uskalla
stinoa siten riskeeraamatta sitä että
jäsenet syyttävät heitä "myynnistä".
— New York Times, toukok. 15 p. 1949.
Julkaisemme seuraavassa ptiheen,'
Jonka kansanedustaja Atos WJrtanen
piti kansalaiskokoukse-sa Helsingin
Rautaticntoirillaiuihtik. 3 p:nä.
Taisteln rauhan pnolesta on nnio-dostnmassa
yhä fceskeisenunäksi
kansainvälissä poiitiikasuu jEn-neoknln
nioho~edes knonoUa versoo
viimeisen sodan handoUla, ennenkuin
rauniot on kunnq^teftn,
pohtimattakaan siltä, että tohotat
kodit Ja tehtaat olisivat Jälleen-rakennetat,
ennenknin sodan lyömät
haavat ovat parantnneet, noa-sevat
aasien katastroofien nkkos-pilyet
taivaanrannaUe. Uosi kllpa-v^
mistelnn kaasi on jo tosiasiallisesti
alkanat Kansainvälinen il-tnapilrl
on yhä synkistynyt. Pelko,
epälnaloisoos Ja viha myrkyttävät
yleisen mielipiteen aseissa maissa.
Kateja Idedotaan sotablokkeihln.
Joita nimitetään puoIastasUitoikd,
siltä haolimatta. että niiden Johtajat
kieltäytyvät Jopa keskastelnlsta
varnstelajen sapistamisesta. Yhtyneitten
Kansakuntien nnlversaali-set
periaatteet syrjäytetään yhä
sdvemmin. Meidänkin maamme
raj<^1e saakka ulottuvat Jo nämä
ristiriitaiset voimat.
ATI^NTIN SOPIMUS
Viimeisinä kuukausina Ja viikkoina
on lumsainvälisen julkisen keskustelun
Johtavana teemana ollut ns. Atlantin-sopimus.
Ei ole kulunut pitkää aikaa
tämän sopimuksen sananmuodon julkaisemisesta,
Ja muutamien päivien
kuluttua sopimus allekirjoitetaan
Wa8hingtonissa. Kuten tiedämme, on
rajanaaptvlmme Norja päättänyt ah-tyä
tähän sopimukseen ja pidetään
todennäköisenä, että toinenkin pohjoismainen
valtio, Tanska, tulee menettelemään
samoin. Ruotsin virallinen
politiikka on täliän saakka torjunut
tämän sopimuksen siltäkin huolimatta,
että maassa harjoitetaan voimakasta
propagandaa sen puolesta.
Kestääkö ja kuinka kauan Ruotsin
YK:n puitteissa noudattama puolueettomuuslinja,
se jää nähtäväksi.
Joka tapauksessa o n ^ selvää, että
Jo Norjankin liittyminen At-lantin-
sopimnkseen on omiansa
valkattamaan meidänkin maamme
asejnaan. Tämä on aivan ilmeistä
varsinkin sen jälkeen kun Neuvostoliitto
on virallisesti luonnehtinat
Atlantin-soplmoksen agressitvisek-si,
YK:n sääntöjä loukkaavaksi,
Nenvostoliiton kanssa tehtyjä sopimuksia
rildcovaksL Maamme asema,
joka on määritelty ranban-sekä
ystävyys- ja avanantosopl-moksessa,
on sellainen, että agres-silviiiaas,
joka kohdistua NeaVosto-
Ulttoon, kohdistuu välillisesti mei-hlnkln
ja voi kohdistua meihin vä-llttömästikln.
-
Sopimukset sinänsä eivät muuta
realiteetteja. Ne voidaan tulkita monella
tavalla, ne voivat muodostua tehokkaiksi,
tai tehottomiksi. Historia
vilisee sopimuksia, joiden arvo on jäänyt
vain jätepaperin arvon veroisiksi.
Tässäkin tilanteessa näemme, mitenkä
Neuvostoliitto katsoo, että Atlantin-
sopimus loukkaa, vahingoittaa,
heikentää tai tekee tyhjäksi entisiä
sopimustekstejä. Paperi ja painomuste
ovat tärkeitä politiikan ja vallan
väUneitä mutta yhtä tärkeitä ovat
sellaiset aineet kuin kulta, teräs, öljy
tai radioaktiiviset perusaineet.
Jos nyt väitetään, että paperi ja
paln(»nasie Atlantin-sopimuksessa
ovat rauhan paolella, niin koyla
kokeneilla, haolestuneilla kansoilla
on oikeus kysyä, millä paolella,
rauhan vaiko sodan puolella, ovat
esim. kulta, teräs tai oraanL
Historiasta tiedämme, että kulta
kautta aikojen on ollut sotien kohteena
Ja edellytyksenä, syynä, keinona
ja päämääränä. Nykyaikaisista sodista
tiedämme, että niitä voidaan käydä
tehokkaasti vain valtavan teolll-'
suuden avulla.
Nähdäkseni tärkein realiteetti sanojen
takana on se tosiasia, että
ki^italistiset valtiot viUne vuoden
alkitaa oapammin koin kerran ovat
liyjyäaneet kaikki Nenvostoliiton
ja sosialististen maitten taholta
esitetyt ehdotakset aseistariisnmi-^
sl. varnstelajen supistamiseksi ja
hyokkäysaseiden kleltämfeekst sekä
niiden valmistuksen valvomiseksi.
Mitä tämä merkitsee? Se merkitsee
sitä, ettäjoämä valtiot ova't ottaneet
vastauUeen uuden kilpava-ivstelnn.
Se merkitsee, että nämä valtiot täten
tahallisesti lisäävät maailman po;-
liittista Jännitystä. Se merkitsee, että
yhä kasvava osa kansojen hyvinvoinnin
mahdollisuuksista uhrataan
sodanvaJmistelujen alttaHlle. E i ole
kulunut kuin Jokunen vuosi Göringin
hirttämisestä, ja Jo näemme kansojen
johtajain imdelleen julistavan hänen
kuuluisaa onkiaan, että Qrkit ovat voi-.
ta tärkeämmät, toisto sanoen, että
voista tehdään tyklnrasvaa.
MYÖS imnNEN REAUTEErn
Mutta on olemassa muitakin realiteetteja
kuin kiiltäviä alkuaineita tai
tehokkaita'JcemlalUsia yhdistyksiä.
Ihminen, aivan tavallinen ihminen,
on myöaldn otettava hooml-öon.
Eikä ainoastaan strateeglse-na
raaka-ainceua. Ajatteleva Ihminen,
vakaanrakse^nen ihminen
on omallatannolla varost^to ihminen
ei sittenkään loppojen
lopoksi 1^ aivan harvinainen. Ja
kansat naaodoetnvat aivan tav:rill-sista
ihmisistä. Työläiset ja talonpojat
mnodo«tavat pääosan Euroopan
ja maailman kansoista.
Vähtotään 80 prosenttia ihmiskunnasta
työskentelee maataloudessa tai
teollisuudessa Ja hankkU elatuksensa
siltä. Kukaan ei halunne väittää, että
kansojen syvät rivit ovat sodanhaluisia
taikka että niillä olisi minkäänlaista
etua sodasta. Sitä niillä ei ole.
Nehän Joutuvat kantamaan sotien Ja
sotien seurausten raskaimman taakan.
Senpä vuoksi onkin kansoja kaikkina
aikoina lietsottu sotaan valheella Ja
pakotettu sotaan väkivallalla. Valhe
ja väkivalta olivat Hitlerin sodan tunnusmerkkejä.
Valhe Ja väkivalta olivat
meidänkto sodanaikaisten halli-tuksiemme
keinoina sodassa hänen
rinnallaan. Jotkut näistä valehtelijoista
ja väkivallantekijöistä kulkevat
nytkin ehdonalaisessa vapaudessa.
Yhä selvemmäksi on käynyt, että
maailma on kulkeutunut hyvää vauh-tia
sodanlletsontakauteen, JoUoto valhe
ja vääristely ovat Julkisen sanan
pääkeinoina ihmisten harhauttamisessa.
Tämän kehityksen jatkuessa ei
voi kestää kauan ennenkuto astumme
avoimen väkivallan kauteen. Sillä sodanlietsojat
ovat valmiit käyttämään
väkivaltaa kansojen taltuttamiseksi
siellä, missä he eivät voi niitä vaiheella
hallita. Ja me tiedämme, että kansojen
syvät rivit Ja nimenomaan työväenluokka
useissa maissa ovat nousseet
tai ovat nousemassa mieletöntä
varustuskilpaUua Ja vihanlietsontaa
vastaan. Kim lietsontakausi on vaih-timut
tai vaihtumassa avoimeen väkivaltaan,
silloin on otettava lukuun
sodanvaara reaalisena mahdollisuutena.
Silloin varmasti kansatkin laajemmalti
kuin nykyisin tajuavat mistä
on kysymys. Mutta herääminen voi
silloin olla myöhäinen.
RAUHANRINTAMAA
Mutta kansat ovat Jo nyt heräämässä.
Lukuisat mielenosoitukset ja
kokoukset Euroopan eri maissa ovat
tästä todistuksena. Kansat alkavat
tajuta, etteivät ne itse. vaan niiden
Johtavat, omistavat luokkansa ovat
rauhan vihollisia.
Voiko kukaan väittää .että Euroopan
tyiHäiset Ja talonpojat ja-
, noavat verta, toivovat kilpavams-telujen
jatfcnmlsta, uhraavat elintasonsa
saadakseen lisää aseistusta?
Voiko kukaan tässä kokouksessa
läsnäoleva välttää, että Euroopan
sodasta kärsineet kansat,
idässä tai lännnessä, talonpojat tai
työläiset, haluavat kylpeä hiessä,
jotta ne .vastedes voisivat kylpeä
veressä ja kyynieleissä?
En usko, että kukaan voisi olla niin
tyhmä tai väärämleltoen, että tekisi
sellaisen väitteen. Eikö asla ole sillä
tavalla, että kansojen sjnrlä riviä johdetaan
harhaan silloin kun niiden
johtajat jatkavat kilpavarusteluja
huolimatta siitä, että sosialistiset valtiot
ehdottavat, jopa -vaativat kilpavarustelujen
Ja sodanhetsonnan lopetta.
mistä. - Kyllä asia on sillä tavalla.
Eikä mikään demagogia vol^ sitä toiseksi
mtuittaa. '
Tätä taustaa vastaan meidän on arvosteltava
niitä lausuntoja. Joita eräät
työväenliikkeen johtajat äskettäin
ovat antaneet. Kun Ranskan kommunistisen
puolueen Johtaja Maurice
Thorez äsken julisti työväenluokan
olevan valmiin astumaan avoimeen
taisteluun sodanlietsojia ja sotapolitiikkaa
vastaan, niin hän ei tehnyt
mitään muuta kuin mitä teki Ranskan
suinl sosialidemokraattinen johtaja
Jean Jaures ensimmäisen maail-manscdan
aattovuosina. Italiassa
ovat sekä sosialistiset että kommunistiset
työläiset yhtjrneet samaan
taisteluun sotapolitiikkaa vastaan.
Varmasti näihin sosialistisen työväestön
kannanilmaisuihin yhty\'ät kaikki
todella rauhaarakastavat kansalaiset.
Jotka käsittävät, etteivät kilpavarustelu
ja vihanlletsonta ole oikea tie pysyvään
rauhaan.
Matta on tehtävä vielä enemmän.
On luotava kaikkien rauhan voimien
yhteisrintama. Kun on kysymys
sodasta tai rauhasta, miljoonien
elämästä tai kuolemasta, s i l loin
on maiden erimielisyyksien ja
etavastakohtien väistyttävä yhteisen
päämäärän saavuttamiseksi.
Työväenluokan luonnollisena tehtävänä
on korkeiden perinteittensä
mukaisesti esiintyä keskeisenä tekijänä
kansojen rauhamintamassa. Työtätekevä
kansa kaikkialla maalimassa.
Kiinan ja Intian talonpojat, Neuvostoliiton
sosialististen tuotantolaitosten
työväestö tai maatälouskollek-tiivien
talonpojat, Euroopan raunio-kaupunkien
ahertavat jälleenrakentajat,
valtamerentakaisten maitten
farmarit ja tehdastyöläiset voivat
muodostaa rauhan kestävän pohjan
hiin pian kuih ovat tietoisia vaistomaisesti
tajuamastaan yhteisestä ja
keinoista sen saavuttamiseksi.
Kaikkien sosialistien, kaikkien
demokraattien, kalkkien edistyksellisten
kansa.'aisten velvollisuus
on levittää ja syventää tätä tietoisuutta.
Tässä suhteessa voi todelliset
sosialidemokraatit, sosialistit
ja kommunistit yhtyä. Ja tähän
rintamaan voi myöskin yhtyä
jokainen todella edistysmielinen,
porvarillisesti ajatteleva vapaamielinen
kansalainen.
Vuotiskauden suotuisa kehitys oh suurin
piirtein tyydyttävä. Olemme astuneet
vaiheeseen. Salaisimme itsel-tämm?
tosiasiat, ellemme myöntäisi,
että kehitys on menemässä \'ikaan.
Eri kwsalalspiirien ja puolueitten
kesken on paljon kiistelty syistä tähän
huoleetuttayaan kehityssuuntaan. En
tässä yhteydessä. halua ptmttua tuohon
keskusteluun. Totean vain, että
kansaknnnan johtavat «limet ovat
- vastuussa tästä kehityksestä itan-sansa
edessä. He ovat myöskin
vastuussa niistä sopimoksista. Joita
kansamme nimissä on solmittu,
sekä siitä, että maamme nauttO
luottamusta sopimuskamppanina.
Tässä luottamuksessa me näemme
nykyisen itsenäisen asemamme varmimman
tulöpylvänä. Tiedämme myös
hyvin, että käymlemme sotien tuottamat
onnettomuudet johtuivat luottamuksen
puutteesta. Mutta rauhansopimuksessa
kuin myös ystävyys- ja
avunantosopimuksessa me näemme
todisteita siitä, että maallemme Ja
katxsallemme on haluttu suoda vapaa
kehitysmahdollisuus itsenäisten kansakuntien
perheessä.
Arvoisat kansalaiset! Tehkäämme
luja päätös viedä voittoon ne ylevät
rauhan Ja demokratian periaatteet,
jotka ovat kiteytyneet siihen sopimukseen.
Jota me tänään olemme kokoontuneet
juhlimaan. Lähettäkäämme
viesti jokaiseen suomalaiseen kotiin
tästä taistelusta. Siten me parhaiten
turvaamme maamme itsenäisyyden ja
vapauden, kotiemme hyvinvoinnin ja
rauhan.
r-SITÄ
MEIDÄNKIN jMLAALLAMME
on tärkeä osuutensa tässä taistelussa.
Me olemme jälleen siirtymässä kansainvälisen
politiikan valokeilaan. Mitä
me teemme tai tekemättä jätämme,
se ei ole suuresta merkityksestä
vain itsellemme, vaan sillä on määrätty
kantavuus myöskin ulospäin.
Perustehtävänune on sellaisten
luottamuksellisten suhteitten rakentaminen,
jotka vastaavat ystävyys-
ja avaunantosopimuksen kirjainta
j a henkeä.
Jokainen kansalainen tässä maassa
asettaa itselleen varmasti kysymyksen,
onko kaikki nykyisin niinkuin olla pitäisi?
Onko kaikld tehty, mitä on ollut
tehtävissä, vai onko laiminlyöntejä
tapahtunut? En usko lilolttelevanl
yhtään, jos
väitän, ettei nykyinen tilanne ole
paras mahdollinen eikä edes tyydyttävä.
Se avoin propagandatais-tela
Neavostoliiton ja Suomen julkisen
sanan välillii, jonka viime
kuukausien aikana olemme todenneet
yhä kiihtyvän, ei osoita tyydyttävää
kehityssuuntaa.
Päinvastoin tämä kehityssuunta on
huolestuttava. Sodanjälkeisen nell-
Sudburylaiset esittävät
Bajadeerin ensi
sunnuntaina Torontossa
Toronto. — Tämä on viimeinen
huomaotns Toronton suomalaisille
siitä, että .CSJ:n Sudburyn osaston
näytelmäseura saapuu tänne vierailulle
ensi sunnuntaiksi, tk. 29
päiväksi j a esittää kuuluisan loisto-operetin,
Bajadeerin täkäläisellä
Dpn-haaU31a, alkaen klo 4 ip.
Tämä operetti on saanut erikoisen
laajan huomion Sudburyn seudulla
sillä kahdessa ensinaumäisessä
SYYSEKDf
Eräs ylhäinen nainen oli a*
oikeudessa. Kun tuoman k j i j i^
hän haluaa avioeron, vastasi n»
"Minä olen väsynjt olemaan
ton yhdelle ja samalle mlefatflt»
* * *
KAVERUSTEN KESKEy
A: "Kuinka ison osan palkasias J
nä viet kotiisi vaimoUesi?" f
B: "En nUn ainoatakaan sej»«.
A: "Et vie häneUe senttiäkSfaJ^
B: "En. se on tosi. Hänöileetenl
aina tilipäivänä vastaan tebtaanSI
tille ja vie itse tUini kotiin.-
* * •
VARSIA PAIKKA
Kabarettitanssijatar: -Rcaaash,!
minut sellaiseen niumiiiiosaarj*|
ei näy yleisölle."
Lääkäri: "Hj-i-ä on. lykätkääkitfa.|
ne ulos." •
* • *
LASTEN SUUSTA
Pikku Marjorie oli käj-nyt v^t^\
la juuri naapuriksi muuttaneen pe.|
heen luona. Palatessaan kotiin bbl
kertoi äidilleen: I
"Kyllä se naapurin misis on sittel
ystävällinen. Hän halusi Uetää,hii3,|
ka paljon sinun uusi leninkisi öiiA
kuinka paljon Isä saa palkkaa ja aaj
sä hän oli, kun hän tuli kotiin vastl
tänä aamuna." * * •
LOOGILLINEN VASTAUS
Asiakas osti eräästä vanhan mieiial
kaupasta tusinan Sikaareja ja td)tj.|
ään ostoksensa, alkoi sytyttää sikaani
palamaan. Kaupanpltäjä osoitti i i |
nällä olevaa taulua, jossa luki s^tiiA
t l : "Tupakoiminen tässä kajipu]
kielletty."
"Mitä!" huudahti asiakas. -^I
myytte Sikaareja, mutta ettei tasl
niitä poltettavan!"
"Minä myyn myöskin pyyheliincij
mutta en salli niiden ostajien ]tyljs|
kaupassani", vastasi kauppiat.
* • •
RUTALIN TOINEN PUOU
Vanha leskimies Jones tapasi lie-l
rallia harva se ilta vanhan lesöntral
Brownin luona — ilman, että vmh^l
ten välillä olisi ollut mitään sen ba-l
mempaa, olivat vain hyviä tvAixfyl
Naapurit pudistelivat merkitsertjnl
päitään ja eräs sanoikin mr. Jo&eil-I
le. että hänen olisi paras menniul-l
mislin mrs. Brownin kanssa.
näytännössä se esitettiin yhteensä "Mutta missä minä sitten JcäTiäl
lähes m ^engelle'ja esitetään vie- j "
lä kolmannen kerran ensi keski- i
viikkona, sen jälkeien kuin se on
esitetty meille toroniolaisille.
Hankkikaa liput ajoissa sillä
muuten voitte jäädä ilman. Muistakaa
myöskin, että esitys alkaa
täsmälleen klo 4 ip. ja kestää l ä hes
neljä tuntia. — J .
Viliin lännen
mailiin
Helsinki. — Villin lännen elokuvien
I maihin mekastettiin äskettäin Hauhon
•Mustialan kylässä. Pääosan esittäjänä
el kuitenkaan olut Cary Cooper
enempää kuin Victor Maturekaan,
yaan yksinkertaisesti August Laaksonen.
Elokuvan ensimmäisessä näytöksessä
Laaksonen, joka sattumoisin
oli aikamoisessa hiprakassa, uhkasi
rullarevolverillaan ampua täräyttää
kuoliaaksi erään Anna Pesosen koiran.
Pesoska tuli kuitenkin väliin,
mutta kun Laaksonen uhkasi saattaa
sekä koiran että Pescskan käsi kädessä
autuaammille maisemille, katsoi
Pesoska turvallisemmaksi pyörtyä. Elo.
kuvan toisessa näytöksessä paikkakunnan
poliisi löysi sankari Laaksosen
väsyneessä tilassa eräästä lähitalosta.
Ja rullarevolverl oli sujautettu
housunpunttiin saappaanvarren alle.
Kolmannessa näytöksessä Laaksonen
istui ptitkassa. j a peljäs näytös esite,
tään aikanaan käräjillä..
vottomana.
• • •
VAKUUTTAVAA
Pikku poika tuli sisään eräänä i!ti'|
na ja näytti kaunista kynäveistäiii-j
leen. Poika kertoi löytäneensä TBJ-I
sen kadulta.
"Oletko varma, että joku on ea|
pudottanut?" kysyi isä.
"Aivan varma", vastasi poika, 'l&l
nä näin erään miehen etsivän siti"
• • •
VAIN PIENI VARASTO
Pikku tyttö ön ollut ilkeä ja iii
pani hänet vaatekomeroon kärsimäiaj
rangaistusta. Vähän ajan perästä iä|
kurkisti komeroon ja kysyi:
"Mitä sinä teet siellä?"
"Minä olen sylkenyt. sinun uut«J
hattuusi, uuteen leninkiisi ja turidö-j
sl ja nyt odottelen uutta sylkeä s » !
huni", kuului vastaus.
• • *
TODELLA IKÄVÄÄ
Milwaukeelais€n mrs. Jean Catfjsl
piti eräänä päivänä mennä viei&J
käynnille, mutta samassa hän :
että vakuutusmaksujen kerääjäni
samana päivänä poiketa talossa,
kirjoitti oveen paperilapuUe:
ei ole ketään kotona ennenkuin'
kello 3 jälkeen."
Tultuaan kotiin, huomasi hän, i
varkaat olivat murtautuneet talooni^
kirjoittaneet edellisen paperilipunj
reen toisen lipun, jossa luki: "Ola
me pahoillanne, että olitte ulkona."
PÄIVÄN PAKINA
Jäflkkien kiinnostus Suonte#kolitaan
antolaitoksen toimesta ja siinä tiedonannossa oli neuvottelui-:
hin osallistuneen k.o. kahden armeijan edustajien nimet, jne.
Lisää yksityiskohtaisia seikkoja Kiinan kansan rauhantahdosta
ja Chiang Kai-shekin koplan rikollisesta sotavehkei-lystä
voitaisiin julkaista. Mutta yleisesti tiedetään ja epäilemättä
myös Canadan Uutisten lukijainkin keskuudessa, että
juuri Chiang Kai-shek aloitti Kiinan sisällissodan ja hänen
miehensä vasta muutama viikko sitten päättivät uudelleen sisällissodan
jatkamisesta. Chiang Kai-shek ja hänen taantumuksellinen
koplakuntansa on "kylvänyt tuulta ja niittää nyt
myrskyä" eikä mikään "väärin muistaminen" muuta tätä
tosiasiaa toiseksi.
Kuten muistetaan, Chiang Kai-shek julisti äskettäin, Kuomintangin
tappion jo näkyessä, että rauha saadaan vain sitten
kun kommunistit tuhotaan taistelukentillä viimeiseen mieheen
asti.
Äskeisiä Suomen lehtiä silmäilles-sämme
osui silmiimme uutinen,
KUinka eräät suomalaiset miehet olivat
ihan ilman karttoja, lentokonelr
ta ja ulkomaisia sotaherroja väloku-yaajineen
onnistuneet ampumaan lu-
J^Qisia karhuja, jotka ovat elämöineet
Ja herkutelleet köyhien pohjc^suo-malaisten
karjojen parissa.
Tätä lukiessamme muistui mieleen
äskeinen Pohjois-Suomessa Järjestetty
susijahti. Johon otti osaa isoja suomalaisia,
norjalaisia, amerikkalaisia
Ja brittiläisiä sotaherroja. Susia "ammuttiin"
oikein valokuvaajien avul.
la, mutta tulos oli hyvin laiha —
kokonaista neljä sutta saatiin usean
maan sotastrategistien yhteisen ponnistelun
tuloksena.
Tämä susijahti oli oikeastaan niinkuin
verkonpaikkaajan hommaa
hakee, hakee, eikä soisi löytävänsä.
Niin kävi snsijahdissakin. Sasia muka
oltiin jahtaavinaan. mutta todeUi-suudessa
niitä ei toivotta löydettävän,
koska nntut asiat oUvat kysymyksessä.
neljä — ne]^l^:Tpnkinlalsla huima-päitä
susien'^ptiktesa, jotka uskalsivat
pistää päänsä'e&ihi piilosta ja uh.
mata kuolemaa; g
Jahdin jälkeön^^udet saivat arvattavasti
tiedon, raiiha; on ptdän-nut
Lapin raukoille rajoille, J a l ^ ^ -
jat lähteneet k^iittäniiään -valokuyä.-
fUmeJään neljäätä anunutusta sud^a^-
ta Ja tekeniään^-niiäa suumiitelniiä^
Juuri ä£kettäin;-fcG»rtovat siiömenleh.
det, kuinka in^usäi 2i-pätnen susilauma
oli hyäkäni)yi;;^tsJoeIIa jeräui po-rolappalaisen
porjx^kan kimppuun ja
nitistänyt 40 p9JrQä^ Sonnustautuvat-kohan
JahtaaJ^\^delleen matkaan?
* V-*. •
Mutta Pohjoia-Äomen sudet eivät
ole ainoat, m i t l ^ ; Suomessa kiinnostavat
amerikkalaiäa. Nyt he ovat
löytäneet uuden^^alan, nimittäin karjalaisen
siirtoväen ^tutkimiseiL Amerikkalainen
pääoniapliri ön yhtäkkiä
toimikunta, joka on kehoittanut siirtolaisia
antamaan "kalkki ne tiedot,
joita pyydetään" tämän tutkimuksen
yhteydessä ja muutenkin "kaikin tavoin
edistämään tätä yritystä, jolla
luodaan pohjaa heimomme vastaiselle
kehitykselle".
Kun siis Pohjois-Suomen sudet olivat
hyvin kov^äisiä. ettei niiden
kanssa päästy sen pitemmälle — vain
neljä niistä saatiin nitistetyksi, niin
nyt yritetään selvittää, miten Suomen
siirtoväki sopeutuu siirtolaisuuteen.
Kovia kokeneen siirtoväen aseman
tutjdmlnen ja parantaminen on luonnollisesti
hyvä, mutta kun sen takana
ovat jänkit, niin se antaa aiheen
epäillä tämän hankkeen vilpittömyyttä.^
Ehkä tämän "tutkimustyön" tar.
koituksena on ohjata siirtolaisväestön
mielialoja johonkin määrättyyn
suuntaan. MikäU taas sopeutumisesta
'on kjrsymys. niin selvästi Jokainen
tietää, että liikelaitosten suurista tuloista
nauttiva, loistoasunnossa asuva
siirtolainen sopeutuu oloihinsa var- tä Suomen nykyisen hallituksen
Lieneekö asia siten, että "sufljJ
din" tuloksena saatiin Pohjois-i
men maasto tarkoin iimavalokUTJt:
si, tarkat kartat valmiiksi - «'
missä sudet liikkuvat, vaan siitä, i
ten esimerkiksi saataisiin
kuljetetuksi "sudentappajia" Saa
alueen halki aina Neuvostoliiton!
joille. Nyt sitten ehkä yritetään»
kla, olisivatko karjalaiset siirtola
kuinka valmiit painumaan "ixbi^
haa itää", koska ja jos Unienee f
EUUS.
Lapin susijahdllla lienee kantavi
ta myöskin erääseen toiseen
Suomen lehtien kertoman muk8an?|
detään armeijan syjstaistelu
tukset elo. syyskuun vaihteessa i
Järven maastossa Misin ja
ran väUllä. Ennen vanhaan^
taisteluharjoituksia pidettiin_N«|
toliiton rajan läheisyydessä " "
sa. mutta liekö saatu susijabBJf
määräys järjestää ne nyt niille <
le, joilla sudet liikkuvat.
Kalkki yUäoleva on hyvin
Tai olisikohan käysyt niin. että joku
kavaltaja olisi ilmoittanut susille
ajoissa jahdista, koslat nämä pjnsytte-
Uvät niin piilossa, että niitä ei lentokoneistakaan
Jahdaten ammuttu kuin Lön muodostettu Suomessa erikoinen
kiinnostunut s i i h e ^ miten karjalainen
siirtoväki Suomessa suhtautuu nykyiseen
elämäänsä |ä tätä tutkimusta
varten |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-05-26-02