1950-10-03-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SiTO 4 Tiistaina, lokakuun 3 p. — Tue»day, October 3 ti il i< 4>« 1^ Mi lv »«V 'f. ^ 41- 1% rt • f I mm. i l 4/ ^5 -V» ^1 n-» I ' H J ä i n e n t:3taa, ettö täysiinaito on vä^Kään Joko valiiceata tai blukatt keUertävdä. Ko'-einuk£estaan on ta-vajEfeen kan$<inlUro.ne^j tullut ttetoi-, stiHk fcellertä-vän m^id.n parenimuu de|^, mutta zi'.h npi ti<!tämlnen mai' dci;&- sen kckccmuksesta useissa talouksissa rajoitti i.kin. joten on aiheellista tarkaf'>ell3 maidon, tuon n i ^ tärkeän Tavintocneen, kokoomusta lähemmin. jl^idön valkoinen vari Johtuu ka-seititota, valkuaisaineesta. Keltaiselta vIvJhtavan värin antaa taas maidon suai^ämät raavahiukkaset. Jokairien on^^nnut merkille, että kesällä maito ottf^eltaisempaa ktiln talvella. Se JoSuu sUtä, et^tä lehmien saadessa rehgv&ä laidunniohoa voi rssv&pitoi- SUU5 ^smoilla yksilöillä olla QA—l^ prbs«ntJa Korkeampi kuin talvhruo» kionan aikana, |/&idon keskimääräinen kokoomus oriSksim. kotoisella ayrshirekaijaUa seU^ava: vettä 87%, raivaa 4,0%,^ vaikuaisalnetta 3,6%, maitosokeria 4,7%' Ja klvenälsalnelta 0.7%. Kokoomus vaihtelee samankin rodun eri yk-sildiUlä hyvinkin huomattavasti. Vaihtelu johtuu eläimen lasta, vuodenajasta, liikunnasta, Isrpsytavasta Ja luoqnolUsestl ruokinnasta seHä eläimen terveydestä. Eri rotuun kuulu-jvuia lehmillä vaihtelee maidon kokoo-v;„ mufi, etenkin rasvapitoisuus, melkoi-y/: • sestL'/ y:' Poikimisen Jälkeen eroaa maidon kokoomus suuresti normaalisesta. Sen *' ^bmihaispainokin on suurempi. Suu-; rlmmat eroavaisuudet on ivalkuais-' ' aineissa Ja niitä albumlnin Ja klobu- Un]n määrissä. Kun normaalimaidos-sa on 3,G% valkuainetta, on sitä tässä ns. raakamaidossa Jopa 26,8%. Samoan* kivenäisaineita on nuisaammin. Tämä on luonnollista, sillä raaka- ' maito on tarkoitettu vasikan ravitse-' ml^äcsi Ja Juuri näitä ravintoaineita Vasikka tarvitsee. Tulkoon tässä mainittua, että valkuaisaineet eivät sie- ' d ä kovaa kuumentamista. Ne sacstu- ' vat' Jo 65 asteen lämmössä. Senpä-tähden esim. volmeljerlin ei sovi lä^ hettää poikineen lehmän maitoa ennenkuin viikko Jälkeen poikimisen Ja^ JUustomelJeriin vasta kahden .viikon kuluttua. Valkuaisaineista kaseini ei ole va- ' paana maidosta, vaan on se yhtyiVeenä kalkkiin. Joka on maidossa hytelömäi- '"sesfiä tilassa. Kaseinhi saa vapaaksi "Mnaldcsta, Joko juoksuttimella (Juus- 't6hvalmlstuksessa) taikka hapoilla. "'"'Maidon "itsestään" hapaarituessa se -'-tapahtuu maitohapon vaikutuksesta. Lypsylämplmäjutä maidossa rasva on sulassa muodossa pieninä pallosl-xia. Uaitosokeri on maitoveteen liuenneena, eikä se ole niin makeaa kuin "tavallinen" sokeri. Maidossa olevista klvenälsalnelsta mainittakoon, kaliumi, kalsivmi,. natriumi, magnesium!, fosfori Ja kloori. Jotka ovat siihen liuenneina. «Edellämainittujen aineidisn lisäksi maito sisältää hapjxa, typt>eä Ja hiilihappoa sekä useita.entsymejä (käyte-aineita; Ja vitamiineja. Joa vertaileinme eri eläinlajien maidon ^kokoomusta, niin huomaamme nissä melko suuria: eroavaisuuksia. Hevosen Ja^äasin maito on miltei samanlaista, mutta (verrattaessa niitä esim, lehmän -maitoon huomaamme niiden alhaisen rasvapitoisuuden Cl,»-1',3%); Ja valkuäismäärän 1,8— 2,2%), mutta maltosok^in oäuus nissä on huomattavasti korkeampi (5i8^^%). Sian Ja koiran maito ovat kokoomuksensa puolesta samankaltaisia, mutta päinvastoin kuin hevosen Ja aasin maidossa niisBä on nmsaastl valkuaista 7,0—7,3%) ja :ra3vaa (sika 7.7%, kohra BJ$%), mutta maitosokeTin määrä sitävastoin oi^ alhainen {20-^2fiffo}. Lehmän ja vuohen maito, samoin kuin äidinmaito; ovat verrattavissa toisiinsa, Joskin' Viimeksimainituissa on .valkuaisaine!-; ta Ja rasvaa hiukan runeäammin kuin lehinän maidossa. ^ Käytänni^lliseäää elätiiässä :,on ensl-acvoisen t ä r i n ä tietää minkälaista, maitoa annamme silloin, kun emä el syystä taikka toisesta voi vastasyntynyttä ruokkia. Vastasyntyneenähän pitäisi tälläls-ssa tapauksissa saada maitoa. Joka ivastalsi emäii ihaitoa. Tavallisimmin meillä kä$tötään leh-mänmaitoa näissäkin ita^okslEsa. •futta' aivan virheeiii5& on antaa esim. pofsallle aehmänmattoa, johon on lisätty sokeria, niinkuin u£e^h tehdään silloin kun emakko ei voi, porsaitaan imettää. JOS tahdotaan saada leh-mänaiaitoa. porsaille sopivaksi, olisi siihen lisättävä rasvaa Ja valkuaista eikä sokeriai Jöta.siinäion önnestään-kin ^enemmän kuin. emakon' maidossa.' Jos. varsaa Joudutaan s i M s i s f a ja niiden lioidosta Sairaudet lehmäin nänneissä (veti-mlssä) ovat hyvin kiusallisia lypsyä suoritettaessa niin lehmälle kuin lypsäjällekin. Lehmäin ollessa laitumella näitä vikoja vetimiin ilmestyy yleisemmin kuin talvella. Kevätkesästä, jolloin nännit, eivät ole vielä tottuneet ulkoilmaan ja auringonpaisteeseen, ne rohtuvat helposti, ellqi niitä hoideta. Myöskin koko kesän ovat nännit sairauksille alttiit. Tieto siitä, että Canadan sotamäärärahoja lisätään noin 850 miljoonalla'dollarilla sen 42S miljoonan lisäksi minkä parlamentti myönsi sotatarkoituksiin viime talvena^ on keskittän^ teräs- ja alnmiinlkapitalistien- huomion tuotannon lisäämiseen ja entistä rasvaiseinpien voittojen katunimlseen. Teräksen ja alumiinin Iisaksi odotetaan satumaida voittoja nikkelistä, kuparista, öljystä, asbestista ja platfnaxäetal-leista, joiden hucmattavimpia tuottajia Canada on. Kaiken Iisaksi On Canada huomattavin atoinlpommeja varten tarvittavan m tuottaja. Siltäkin Odotetaan valtavia voittoja. Kaikki edellämainitut metallit ovat ensiluokkaisen tärkeitä sotateoliSiUUtta varten. ; Kan san täs kut ty h j en ne tään — korpofationit pääsevät helpolla lehmän maidolla, on maidosta Arähen-nettävä rasvaa ja lisättävä sokeria, sillä hevosen maito on rasvatonta, mutta sokeripitoista. Niinkuih edelläolevastä ihrienee, on maidon kokoomuksen tuntemisella merkitystä, käytännössäkin voidaksemme taipcelUsIssa "tapauksissa käyttää maltoa oikeitt. Järvien Ja Jokien varsilla olevilla laitumilla lehmät kävelevät Ja seisovat mielellään kuumina päivinä vedessä, savikuoplssa y.m. likaisissa paikoissa Ja tahrivat itsensä JO; nänninsä. Tällöin on usein seiurauksena nännien rohtumimn. Sen voi estää huolellisella hoidolla. Ennen lyp^- mlstä on nännit huolellisesti pestävä puhtaalla, mlelumnhiin lämpimällä vedellä: Pahiten likaantiivat ja rohtuvat pitkät riippu-utaret. .Jos vähänkin huoinataanrohti^ oh nännejä riivettavä'äjoissa holta-ruokklmaan! maan. sillä jos ne pääsevät pahaksi, V li, i ii lp 1 1 Syyttää suoloja ^/ siipiftarjataudista V i ^ u Edmonton. Albertan maakuntahallituksen maa talousdepartmentln patologisti, tri C. H. Blgland on kehlt- - • tänyt parannusmenetelmän "water-belly*- eli veslmaha-nimellä tunnet- - tavaa sllplkarjatautla ivastaan. ' ' ' H ä n e n mentelmäänsä käytetään suurella menestyksellä Albertan, Que- :i'^Becto, Mänltoban ja Ontarion siipikarjatalouksissa. Tri Blglandln havainnoista Jä me- >netelmlstä kerrotaan Canadian Journal of Compärative Medicine-julltal- .:. sussa.., • Tällä taudilla, nilkä viime vuonna .j • aiheutti Albertan maakunnassa mo-nen nuoren kalkkunanpojan kuoleman, el joissakin tapauksissa ole mi-taän. oirelta. Tolsissa tapauksissa sil- ,,!^en'sairastuneet kanat, kalkkunat tai '.^ muut saavat pyörtymlskohtäuk^ia, JU6Vät suuria määriä vettä Ja kieltäy- I tyvat syömästä. Tähän tautiin sai- . rastuvat poikaset 8-22 päivän ikäisinä ja se voi. tappaa 20:kln prosenttia ka-naparvesta. Tri Blgland havaitsi tämän taudin saavan alkunsa liiallisesta määrästä '•-"spdium" suoloja {alkallpltolsta kl- .Ivennälstä), mitä poikaset saavat sekä * vedestä että ruoasta. Monen Alber-i tan kalvon vesi on hyvin rikasta "so- I dlnrt" suoloista. « Mutta se tapa, että ruokakaukalödn „ )Isä|aän vanhan päälle uutta ruokaa f aiheuttaa myös tätä tautia. Ruoassa * olevat suolarakeet ovat raskaimpia -\ kuin ruoan muut osat Ja niin ne pai- I nuvat ruokakankalon pohjalle. Siellä I ne lisääntyvät, kunnes^ poikaset saa-vat niitä ylimääräisen annoksen Ja * sairastuvat. • ' Tri Blgland suosittelee ehkäisytol-i teenpiteeksl sitä. että alle 22 päivää v-yanhoille kanan- ja kalkkunanpojille ; annettaisiin vettä, missä on mahdoUi- .? simman vähän sodlum suoloja. Hän . ehdottaa annettavaksi sade- tai joki- ; vettä. Nuorille poikasille pitäisi myös - antaa tuoretta ruokaa puhtaista ruu- ' hista. — Hudsonin ja Connecticutin jokien laaksot ovat muuttolintujen pääasiallisimmat tiet sanco Encyclopedia Brltannlca. |i>aljo^ auUaa itiaStotuotaiitoa Näyttää siltä, -että maataloustiede-mlehillä on Jatkuvasti Jotakin uutta tarjottavana. Viimeaikoina on'Illihoisissa suoritettu kokeita siitä, miten kova vesi vaikuttaa lehmien maitotuotantoon. Kokeilujen yhteydessä käytettiin erikoista veden pehmittäjääln^tta. Tässä on laiden kokeilujen tulokset. Kun lehmille annettiin kovan veden aisemesta pehmeätä vettä; ;niin pälylttälnen maitotuötanto lisääntyi 80 paunasta 121 paunaan, eli tasaluvuissa noin 50 prosentilla. Asianomaiset tiedemiehet selittävät, että >ovassa vedessä olevat kivennäiset vaikuttavat haitallisesti lehmän maitoelimlstössä. "CIL Agricultural News"-Jiakaisu tietää kertoa, että Yhdysvaltata hallituksen maatalousdepartmentin palveluksessa olevat tiedemiehet tokeUe-vat kasvisten päälle ievitettäviä erinäisiä kemikaaleja. Jotka ovat myr-kyUislä tuhohyönteisille, mutt» vaarattomia ihmjsille. Näitä aineita el tosin ole vielä suuren yleisön saata^ vlssa. Maataloustiedemlehet v ä l t t ä v ä t myös keksineensä aineen, mikä pitää omenat kauemmin puussa. Se tunnetaan "naphthalene asetic acid" nimellä jä sitä ruiskutetaan omenapuihin ennen-s(^dohkörjuun aikaa. Käytännöllisesti lutsoien, jos tämä osoittautuu :käytännölliseksi menetelmäksi, saadaan tulokselcsi suurempia ja pa-remmanvärislä omenia. CSanadan maUotuoktanto huomattavasti laskenut qttairo. — Liittohallituksen tilasto-totoisto ilmoitti viime viikolla, että kuluvan vuoden seitsemän ensimmäisen- kuukauden maitotuötanto oli 9,- 805.000.000 pauima, eli 8,000.000 paunaa vähemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. on niitä vallcsa hoitaa ja parantaa. Lehmä potkii eikä anna lypsää sekä pidättää maltoansa Ja seiurauksena on tuotannon aleneminen. Rohtuneet vetimet on siis pestävä ennen lypsämistä sekä lypsyn jälkeen, jolloin ne on huolella; voideltava puhdistetulla vaselinllla tai mlelummin lanoliinilla, Joka el anna hcjua eikä makua maltoon ja pysyy - ^ i n nänneissä. Suolattomalla voilla yjn. voiteella ei ole nännejä voideltava, sillä niistä voi tulla maltoon makua ja hajua, ellei ennen lypsyä nännejä huolellisesti pestä lämpimällä vedellä. Nännien rohtuessa on ne sU» pidettävä puhtaina, lypsettävä ivarovalsestl, että rohtuma ei pääse ärtymään, ja aina miUstettava lypsyn jälkeen rasvata nännit. Pahoin rohtuneita nännejä oh syytä parantaa vvoimakkaammUla lääkkeillä, kuten pestävä denaturoidulla spriillä ja voideltava jodlsalvälla. salisyyllsal-valla yjn. ; Joskus lehmän nännitlehye voi tukkeutua niin, että siitä ei tule maltoa. Tämä voi johtua esim. siltä, että känsä on kasvanut nännin sisälle, isommasta haavasta, nännin päähän on tullut rakko tai rupi. Useissa.tapauksissa on tällöin pakko käyttää malto-pllllä maidon polssaamiseksi. Mutta varomaton maitopulin käyttö monasti pahentaa asiaa. Jos on pakko käyttää maitopilllä. on se sitä ennen kiehuvassa vedessä puhdistettava. Muuten lehmä roi pahimmassa tapauksessa saada utaretulehduksen. Nätmi-tiehyeen tuMteutuessa on nänniä hyvä hieroa väkevillä salvoilla, kuten jodi-salvalla ja elohopeasalvalla. Missään tapauksessa älköön mentäkö nänni-tiehyettä aukomaan tukkaneuloUla.t Hyyin, puhdistettuna voi tiehyeen aukaisemiseen käyttää kalkutti- ja la-minaaripuikkoja. Vaikeimmissa tapauksissa on usein turvauduttava leikkaukseen, Joka vaati ammattitaitoa. Sellaiset syylät jotka ovat haitaksi lypsettäessä, on parasta poistaa lehmän ollessa ummessa. Kun rahaministeri Abbott 'esitti poppr ja makels"-budjettins3;^ Icir-joittivat paivalehdet kuinka ihmiset saivat Jotakm mista veivät olla kiitollisia — paasivat helpolla. Olihan etukäteen Jo valmistettu kansaa qttar maan vastaan 20 pros. henkilöverojen korotusta. Mutta' viimeksimamiftua 'Voidaan- odottaa parlamentin sei^-aa-valla istuntokaudella, kuten Mr... Abbott antoi hyvin ymmärtää. Kaikki mitä me nyt saamme kuulla politikcil-ta on. että "kärsikää", "tinkikää mukavuuksista", . sskä "työskennelkää kovemmin ja pitempää päivää,", ijvoi-daksenne maksaa Canadan osuuden WaU Streetin sotaohjelmasta,,,^ , Sanomalehtien "saduissa" ei;;.iyain yritetä peittää sitä. että ainoat jptka todella pääsivät helpolla elivät jiik-kaat korporatsionit — $13,500,000,;ku-luvana tilivuonna sitä $45 biljconaa vastaan mikä otetaan persoonallisista tuloista ~ mutta samalla ntssä jyri-tetään osoittaa että .välilliset vjrot ovat vain: pieni osa verois'.a, ettji, jolisi sama jos Abbott olisi esittänyt tuloveron korottamista 7 prosentilla. • Kertomus siitä kuinka Canaäan kansaa keritään välill sillä veroilla - T - myös suorilla tuloveroilla — on tärkeä ja paljastaa se kuinka Canadan .suiu*- bisnes ja hallitus panee sotavarustelun kustannukset köyhien kannettavaksi. ; KIRJ. BEGKIE BUHAY ssn -veroina ja suta pentaan ;vahm-täin $220 välillisma veroina. Veroj sn nousulla on yleisesti taipumus puskea hintoja ylos: Kun suuret monopolit maksavat . enemmän tro-keistä-' tai jostain muusta, min he katsovat hyvin sopivaksi nostaa tuot-teittensa hintoja, ja siten peittää heidän kohdalleen tulleen hintojen nou-sun. ••;.•'.; ^ ;. • -\ KANSA MAKSAA • / .. Niin on sitten kautta- linjan, että-kansa maksaa ''viulut". Kun lisäätte niinkutsutut :rpeite.tyjt:'';^ nykypäir. vien korkeisiin elihkust;arinuksiin, jotka ovat iviimeisen 6 kk. aikana noxis-seet kolme kertaa mm paljon kuin 3 vuotena toisen niaailmansodan aikana — erikoisesti Korean sodan alkamisen Jälkeen — niin havaitsette Icuinka valoisalta näyttää canadalainen elämäntapa. on korkea aika pysähdyttää sodanlietsojat, pysähdyttää sotaohjelma, vaatia kohtuullista palkkojen kcro-tamistaj estää hihtojen.nousu ja elln^ mahdollisuuksiemme hutinohtaminen välillisten ja ? (välittömien verojen kautta. On pantava korporatisionlt maksamaarjj j ^ c ^ •voittoilijat pannaan luovuttamäa,n osan ivääryydellä saamistaan voitoista,niin heidän .sodsin-lietsömishaluiisa tulee jäähtymään. Rauhan etidokkäaR feilaflffifl alueeiia kuoleman satavuotismuisto Hedelmäsato on Icärdnyt sateista London, bnt, — liittohallituksen maatalousdepartmentin hedelmätar- Amatööripuutarhureiile "hengenpelastaja'* "The American Magazbie" julkaisu antaa ilosanoman amatöörlpuutarhu-reille tledoittaimaUa uudesta laitteesta, mikä ehkäisee siemenet valumasta kasapäihin. Se heittää siemenet pois siten, että ne hajaantuvat tasaisesti Ja siten helpoittaa myöhemmin tehtävää harvennusta. kastaja J. Johnson tiedoitti viime viikolla, että Länsi-Ontarion hedelmä-sato—^ myöhäiset persikat, luumut Jne — ovat kärsineet paljon viimeaikaisesta sateisesta säästä. VÄLILLISTEN VEROJEN ROSVOUS Viimeisen kymmenvuotiskauden; aikana nousi ylimääräisten voittojen määrä $25 bUjoonaan, mutta Canadan monopoolien verot moudostivat. ainoastaan summan $2,643,400,000. kun taas henkilökohtainen tulovero, joka koskee raskaimmin 85 pros. Canadan väestöstä, kiotti suunnilleen puolta enemmän eli $5,399,500,000. Mutta ei vain raskaitten «tuloverojen ja jatkiivasti nousevien hintojen avulla tyhjennetä työläisten paliikapus^ seja. Edellisten lisäksi epäsuorat 've-rot (valmiste-, myynti ym. verot) ovat kiskoneet kymmenen /vuoden aikana sellaisen valtaran summan työläisten ja keskivarakkaiden ihmisten taskuista kuin on $6,605,170,980! Arvelkaa mitä se on merkinnyt köyhälle väes-tölle. • Hyvän esimerkin tästä maantieros-. vouksesta antaa tilivuosi 1949-1950. Suorat verot, henkilö- ja korporat-sionivero tekee summan $1,254,500,000, sisältyen siihen Abbottin elimeksi asettamat verot, välilliset verot olivat $1.062.400.000. Ennen verojen korotusta oli laskettu, että verotuloista välittömät verot muodostavat 49 pros. ja välilliset 39 pros. 24 SENTTIÄ SAVUKKpSTA Kuluvan tilivuoden aikana kulutus-tarpeltten verolla saadaan melkein puolta enemmän kuin korporatsioni-veroilla. Kulutustarpeltten' vero jakautuu 28 kategoriaan Myyntivero tuottaa noin $390,174,000, samoin .valmistevero. Tupakkavero, savukkeet, slkaarlt. muu tupakica ja savutepaperl 191 mllj. Jokaisesta sävukepaketista joutuu tupakoitsija maksamaan verona 24 senttiä! Suimnilleen 100 milj. otetaan makeisista, pehmeistä juomista ja oluesta. Sllnäicään ei vielä ole kaikki, nio-nissa maakunnissa on vielä miiita huomattavia veroja, kuten sairaala-vero, (vesi-, kaasu-, sähkö- ja omaisuusvero. Kaikkien näitten lisäksi maakunta- ja kunnallisverot. Jökäir hen canadalainen perhe maksaa suunnilleen $460 vuoslttahi liittohallituk- Vi"me elokuussa tuli kuluneeksi sata vuotta Honbre de Balzacin kuolemasta. Maailmanlörjallisuudessa löytyy tuskin toista Balzacin mittojen mukaista luovan työn jättiläisiä. Hän valmistui lakimieheksi, mutta enemmän kufn juridiikka kiinnosti häntä kirjoittaminen. Ensimmäisillä julkaisemilla romaaneillaan hän ei kuitenkaan saa- •vuttanut menestystä eikä niillä ollut kirjallista arvoa, kirjoittamisen asemasta hän päättikin sitten ryhtyä kirjojen kustantajaksi tarkoituksenaan levittää kansan .keskuuteen halpahintaisia klassikkopäinoksia, mutta yritys epäonnistui niin täydellisesti, ettei häri milloinkaan päässyt tämän liiketoimintansa aiheuttamista veToiSr ta. Hän ryhtyi jälleen kirjoittamaan ja ollessaan kolmekymmenvuotias hän alkoi saavuttaa menestystä. , Menestys kannusti häntä : ja hän aloitti herkeämättömäni työskentelyn. Mustan Icahvin vcimälla, vain muutaman tunnin levon itselleen suoden hän kirjoitti väsymättä. ; Tarina kertoo, että saatuaan liuskan valmiiksi; hän heitti seh lattialle ja kiistantajan lähettämä^ henkilö poimi liuskat, lattialta, liitti ne asianmukaiseen järjestykseen ja kiidätti kirjapainoon. Kustantajalle oll menestyvän kirjailijan työntahti luonnollisesti mieluinen, mutta monasti hänen kerrotaan harmistuneenkin, koska Balzac tahtoi joko käsikirjoituksen tai vedoksen ta-kaism tehdäkseen siihen nmsaita muutoksia. Balzacin mielikuvitus oli aina työssä, se loi uusia kuvia yhtenään.; ,, V,;. • i Balzac kirjoitti lähes sata romaania, jotka hän liitti kokonaisuudeksi "La comedie humaine". Sen tarkoituksena oli kuvastaa sen aikakauden Ranskaa. Tämä kuvaus muodostuikin teräväksi ja paljastavaksi. , Hän riisui ransk^i-laista - yhteiskimtaa "koossapitävän ydinaineksen" niin alastomaksi, että ihanteiden takaa pfaljastui rajiisti hengenmiesten alhaisuus, poliitikkojen lahjotfavuus ja rahamiesten Icyynilll-syys. Miten rehelltisesti Balzac r^id. ja tahtoi nähdä asiat, siltä anta» oivallisen käsityksen parisen vuotta sitten Kansankulttuurih kustannuksella suomeksi Umestynyt isomaani "Kurtisaanien loisto ja kurjuus". Huolimatta siitä, että Balzacissa ei yhtynyt yhtelEkunnallis-teoreettinen tietoisuus hänen yhteiskunnalliseen häkemiseen-sänähdä yhteiskunnassa vastakohtaisuuksia, siitä huolimatta Balzac on ensisi iassa yhteiskunntallinen kirjailija; jolle ovat antaneet tunnustuksensa inyös Marx ja Lenin;; Koska hän valtasi' roniaaneiliäah" Ranskan 'kirjallisuudessa siihen asti tulemattomia uusia alueita.v-toi kurjuuden 'loiston rinnalle, niin h ä n uudisti myös kUr vaulEsen muodoji.': Kaiken halpuuden, kaikkien ihmistekojen motiivit näkevä terävä psykoit^inen silmä ja valtoime-: naan kuohuv/a mieliloivitns johdatti-' vat hänet .itses]|än tarkoituksenmukaisimpaan, Umaisutapaän, luonnoin-' seen kertoinissent Häh on sähköisen eloisa, hän ryntää eteenpäin koko ajan sivuille tarkkaiiien ehtimättä aina-kiinnittää huomiotaan sanontansa taiteelliseen hiomiseen. . Hän on vitaalinen runoilija. ^.Taidesuuntansa kehittäjiä hän sai; myöhemmin ns. naturalistisessa koulukunnassa, jonka ni-mekkäimpiä .ranskalaisia ovat Elau- 'fVelland, Ont. — Ratsian ehdokas MerDoig puhuu Wellandin valitsija^ piirissä seuraavissa yleisissä vaalikokouksissa: Perjantaina lokak, 6-pnä unkaaril^is-ten haalilla 30 Park St. v a e l l a Wel-landissa, alkaen klo S-Ulalla. Muina^ puhujina ovat lainlaatijakunnan jäsen A. A. MacLeod Ja miss Beckie Bu-hay Torontosta. Tiistaina -lokak. 10 pnä unkarilais-' ten haalilla Niagara Fallsilla, alkaen kello -8 illalla. Johtavana puhujana: eshntyy A. A. MacLeod. Torstaina lokak. 12 pnä klo 8 illalla Ali Peoples Misslon-haallUa Port. Golbomessa. -Johtavaha^-puhuJiana on lainlaatijäkunnan Jäsen J;B.Sa!sbecg; 'Torontosta, R^iihan* ehdokaä bolg .puhuu i^^. dlossa erikoisesti yreliandla Vflhtsy^^ piirin naisille tiista.ina!-lokaik, 10 pnä' klo 11.05 äp.;aMmläta^^Hyc, aaltopituudella liBOO: H^]w^ ^eena; pnj !!BJe/^i^^ dottmafcse^kseeh s^^ Xevittäkää;: tietoa näistä suuksista naapureillenne Ja.kuunnelkaa yhdessä mitä ratmah ehdokkaalla on sanottava-vahtöIjoi^iUe.—-D^ on sunnuntaina i Mmm Port ArUmr, Onl. _ Jntetm Co-pp.-liikkeen puolivuosijS 4et«an -Port ArtburissaraS varrella sunnuntaina lotek,^ Saman päivän iltana pufetsan ntasga palkassa osnusto illanvietto. Edellisessä kirjeessäni -että tämä Illanvietto pIdrttS lokak. Jpna. Se oh virheelllnr Ja:kaikkla kehoitetaan tämä korjaus. Osuust»mUntavakea kehoitetaan tamaan huomioonsa tämä ja saapumaan silloin haalifle arvokkaaseen tilaisuuteen. Muia Jehnan Usäksi esitetään siDoIn m kta f ihneja Ja mitaan sisäänpätoj penta. Kaikki ovat tervetuUeet! Haluan vieja erikoisesti huonumtta osuushikkeen Jäsenille, että olisi- saavuttava klo i päivällä jjw vaan osmisHikkeemme puQUvuoäb fcoukse^n, sillä Jokaisen jäsenen volhsuus on valvoa lUkkeen menetji tä, eikä odottaa, et-Jä^iiikköen > Jnmta Ja kaupanhoitajat tetoe yksin. Osuusliikkeenune Jäsmt ostajat ovat tärkein osa os ^ keestamme Ja näinollen hellte myös^m yastuuvelvoUisuus sen nestyksestä ja edistyksestä , Mennään sus joukolla kofamL jossa voimme yhdessä suunDltella päattaa miten voimme -parbaiten-jlttaa tätä yhteistä yritystäamie aikana,. JoUöin työläisten poljetaan ja mustat voimat rvat miekkojaan päittemme yllini aika vaatii valppautta jokaiselta ni] osuustolmmta-alalla kuin niuili^ työläisten edistysrlentojen aWlk J vaatU yhtenäisyyttä ja ttetolamtl sekä käytännöllistä toimintaa osua liikkeemme ja muiden yhteisten jr .tystemme suojelemiseksi — TA8. tCarkastakaa kuoUeid^ paperit hyvin tarkoin arkistoa varten hert, Zola Ja Maupassant. Balzaciin runsaasta tuotannosta on suomeksikin julkaistu useita romaane-^ ja eriyloistentajien toimesta, mutta huomioonottaen'^älzacih' mei-kltjrksen, maailmankirjallisuudessa .ei Suomen kansalle ole suotu läheskään riittävästi tilaisuutta tutustua hänen teok-slinsa. 'Ei-äät hänen romaaniensa; parhaimmista odottavat" vieläkin sata vuotta kirjailijan :kUoIeman Jälkeai. suomentamista ja kustantamista. Joka päivä kaatuu hautaan dan suomalaisten vanhemman polre Jäseniä ja heidän mukanaan'myllsk] monet hlstorlahset muistot: ja loki ihukset. Joita heillä on ollut .varrella. Manan majoille slirt^oäJii j ä ä kuitenkin usein asiakirjoja, jotka saattavat asioista ; heidän kuolenianBakin keen. Tällainen historiallinen tys on-eri Järjestöjen vaiÄoUla Jktrjoilia, pöytäkirjoilla, toi niuksilla; säännöillä, ohjelmilla Ji Kaiken; lisäksi saattaa heic^ tään, löytyä Canadassa- -vanhöja suomenkielisiä paini ta (vuosilta jl901—l»20), sellaisia taii| sanomalehtiä, julkaisuja, tojoj; •lentolehtisiä jne. km.k tuhotko näitä peniija eiiil^ kuin olette huolellisesti taritästy Jä arvioineet onko niissä niiitiin fel laista, xhinkä arvelette otev^n^ dan; Suomalaisten Arkistoon läb^ -ihteeh- arvoista. EUette ole n«ni»# lähettäkää vaimuudeii vuolal. v Kaikki lahjoitukset on lähete^? osoitteella: Finhish-Canadian :*P^ Box 345, Sudbury, Ont. HeUo H< Kirjoit Paulikin (no sen s Tänä. i toahlla. EUen : penjn:ita Kyllä kyljniä t£ citsm lä te^ viss. jjb nyt kuukausi jyiVakin. Meillä (Sandy), ale vasta Metsä j ^ i . p u i Ja jcka s Kai nyt france Dear Aun ^dwrlte] ..I'm tei wnte earl Ifsbeen V day Tday W( in the Hö home. ecc were goic make ä « ..Daddy 1 rWday nii day. He'£ .-Last ni] but couldi I guess w »riting O] Momis'' are canni cannery. ' I guess < to work I: fromtop-t enough. Last Fri iw with lt.was.goot ih Disguls It was pn ;! guess ] • AläsS Priliböf Sa Canadan o Syda jonka Kiit< niile s( v - ja Forcup T I L A T K A A V A P A U J^ Hinta $1.25, %apfpaite Ostajan maksettava Vdhety^ulut DY-IO»^ Vlfancinen mairfcka — Polkka Vanha Riimipenkki —Foxtrot Laulanut Eugen Malmsten DY.261- Baalit pyykkirannalla — Polkka ; Miksi sormuksen heitit'pols Jenkka •'iLaulanut Matti Juirva 535 734 i743 910 Tyttöäni muistellessa —- —Valssi Ritari ja'liiuianneito —Bailaadt Laulanut Teemu Grönberg Sarallinen kim—Sloiv-ifox Argentiinan'^Icitn ^ Tängro :Laulanut Teppo Raikko - <i.^äif21iaätipiaitä-- Valssi . PaiupiUi-r-Skrar Fox , Laulanut Teppo Raikko :<.Ebkä.-tästä tulee Udtefanä — Fox trot : i l t a i S a n t a Crm^issa — SIow Fox • laulanut Olavi Virta B 2093 Ken lienetkään — tango Mikä, yö — 8wins fox . - Laulanut Henry Theel SL 101- Kesäyön vais^ 102 Sä icasvoit-neito .Soittokappale i>T-2)0 Jo patnavi^päivä--valssi Sonilllnen kou — S|nw Fox Laulanut E^ bl^-281 Säi^ll».Miansien järvien »»{»sta •;ösa^.lä!4v::..--' : •' .• Söittokai^le! DT-122 l/iriehiläismafcelsia— Valssi WIenlläUtft verta — V^ssl ^ . Johainn-Straus — Ry^ DT-155 LQtnstfiffgo V KaUtamoyo Alstet|lla — Valssi Soittokappale — Ramblers Orkesteri SD-5069 fJn^ntfcn^rlinna — laul P l ^^ Linna Rnnsnlnen bettd —Slow Fox, laul. Kiräti Htume SD-5005 Päivästä päivään— F M trot LauIanutfHenry theel T-8003 t a n h n v l e^ tfdvetango: < Laulanut Bfenry Theel T-8002 El omd ote iäbiä—Tango , RakbalnJanlonl.—?^alssl . J^ulanut^^^ nVLtä SViO-ä^^aui^f^ (AH my Love) Soittokappale. DY-m Jää bysSstt^^uiaaa — Fox-trot . NoNo —laajro Laulanut Olavi Virta m nam Rajoitettu määräy..^^^^^^I^ y^jm PUBumum coi^MNt LIMITED BOX €9"^-< Osc A. : Ain C, A. ] E. 1 Etaa J. J Mr: Mr. Mat Hull Veri Olgs Ina, Hen Mr. Kat Mr. Saiii Toit Mr, Mr. Estfa
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 3, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-10-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus501003 |
Description
Title | 1950-10-03-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
SiTO 4 Tiistaina, lokakuun 3 p. — Tue»day, October 3
ti il i<
4>«
1^
Mi
lv »«V
'f.
^ 41-
1%
rt
• f I
mm. i l
4/ ^5
-V»
^1
n-»
I
' H
J ä i n e n t:3taa, ettö täysiinaito on
vä^Kään Joko valiiceata tai blukatt
keUertävdä. Ko'-einuk£estaan on ta-vajEfeen
kan$ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-10-03-04