Vapaus, May 9, 1950

              Sivu 2 Tiistsdm, toukokuun 9 p. Tuesday, May 9
iL1BEBTW} — Independent Xabor
On;an of F u u i i ^ C^n^dtdtts £$•
'a^&hshPd No?. 6tb. Idl7. Autborizec
^1^^ 'ceccnd cla£s mail by the Fost
Q^fice Deparunent. ouanra. Pub*
tbrloe vieelsly: T u e s d a y s.
TfiuisdajnB and Satordajrs by Vapaus
Ft<aIisliJsg Cempaoor U d ^ at tOO-102
Clm S t W^ SddbuiT, Ont^ Canada.
Täephones: Business Office 4<42S1
Bdltorfai Office 4~«263, Xdaitager
& Sokri. Edltor W. BMtmrt. MalUns
adäress Box W. Sadbury, Ontario.
Advenmtig mies upon applicatJcn.
Translatton f ree of disb^e.
Canadassa; 1 vk, 6JOO 6 kk. 3 ^
3 kk. 2 ^
Ybdyavalloissa: 1 vk, 7JOO 6 * k , 3£0
Suomeesa: 1 vk. 7JOO 6 k k AJ2&
Qniaittel^amse
' Canadan ja «rikoisesti -Järvienpään'' suomalaisten keskuudessa hy-tunnettu
maanmiehemme .Antti Kari tä3rtt{iä huomenna, touko-femin
It) päivänä miehen iän, 70 ikävuotta ja tulee lurjnnoHLsesti tämän
* merkkitapauksen johdosta <?ukulaistensa, toveriensa j a ystäviensä huo­noon
kohteeksi. Vapaus puolestaan liittyy onnittelijain suureen jouk-
.koon j a toivottaa toveri Karille hyvää terveyttä, pitkää ikää sekä jat-
^ kuvaa tarmoa yhteispyrintöjen arvokkaalla, joskin toisinaan epäkii-
/ toltisella saralla.
Toveri Kari on Canadan suomalaisen työväenliikkeen yksi perusta-r
vlsta jäsenistä, joka osallistui aktiivisesti jo Työkansan toimintaan ja
CU sen jälkeen suomalaisen työmiehen sisulla vaikeuksi.sta ja vastuksis­ta
välittämättä jatkuvasti työskennellyt CSJ:n riveissä, sekä osuus- ja
'urheilutoiminnan edistämiseksi jne. Jos kukaan, niin Kari on yksi
niistä työn ja toiminnan ihmisistä, jotka väsymättä ja mitään yksilö­i
t ;n ytämätta ovat fvö^^lc^nelleet täkäläisten maanmiestemme
' >b5c:Aelv»i ttjvako», >»iiijp.i ,tndaankinsarj<Ki, että samalla^un Port
Arthurissa juhlitaan huomenna toy. 'Karin syntymäpäivän kunniaksi,
isicUä muistetaan vaatimattomalla tavalla kaikkea sitä-mitä tov. Kari
ja sadat muut hänenlaisensa yhteishyvää edistävät miehet ja naiset
o\at näiden pitkien vuosikymmenien aikana tehneet
i .Onneksi olkoon, toveri Kari!
Pat Cataay, Joka on torvin ansain­nut
ImperfallstSeii sodaix listsojain
kalkkein etinnaisimman puhemiehen
nimen, pelästyi äkUä, että hän mah-doUeesti
meaettSä tämän farvitae-mansa
'^omniapaikan". Hän c n teh­nyt
työtä lujasti eaaOakseen mmöD
"kuuluisuuden". Tosiasiassa hänen
täyt3?i voittaa «Ulardin J a BOo^heTin
sekä toiset oikeistolaiset "sosialtetlset"
punakaohon Uetsojat (Zamdian Con-gress
of J L a t K ^ si£ällä. Se oU suun­naton-
yritys saada tobtoriflttelinJcun
ei tarvinnut mitään oppiarvoa täyt­tää.
Se oli myöskin liänen verraton Inm ne tulevat huomaamaan, että hä-kylmänscdan
käynti. Jolla h l n sai e r i . °en päätdslauseensa lujittaa rauhan-
' *• toistaa WaU Streetin menettelyä
ten sanojen helpoittavan painostusta
h£itä'k(^taan Ja.antäa^ as^ta heiMa
iraTifMit^^jtHayn f<43fqa3T> rivijäsenten
yhtymästä toisiin canadalalsiin jär­jestyneenä
Joukkona taistelemaan so-danvaazaa
vastaan.
Monet heidän Jäsenistään ottivat
päät&lairseeh vakavalta kannalta —
joka sai tri Conroyn j a liänen ystä­vänsä
pelkoon. TStä. b& eivät halan­neet.
HfitäkEdkki ^'tärkeät Ihmiset"
sotaleirfiESä ajattelevat ' t r i vGonxtoysta
7 Vapaus ei ole koskaan sanonut, kuten panettelijat väittävät, ettei­kö
Neuvostoliiton kansanjoukkojen jokapäiväisessä elämäs.^ ole enää
parantamisen varaa, 1'äinvastoin on asia.
- ' Mutta tuotanto*, kulutus- ja muut tilastot osoittavat kumoamatto-tnasti
sen, 'että Neuvostoliiton sosialistinen yhteiskuntajärjestelmä
hiiyttää ulospääsytietä joukkotyöttömyyden ja sen aiheuttaman kur-
. juuden sekä jatkuvasti uusiintuvien sotien tilanteesta mihin kapita­lismi
on aikansa eläneenä ja historiallisen tehtävänsä suorittaneena
-/järjestelmänä ajautunut.
yoxdaan sanoa, eikä sitä voi kukaan toiseksi väittää, että kolriiisen-ll^^
vuotta sitten Venäjä oli teollisen kehityksen mielessä yksi
:^/.kaikkeintak^ajuisin ja köyhin maa maailmassa, mutta nyt se on vi­rallisesti
tunnustettu maailman toiseksi voimakkaimmaksi teollisuus-
"""lAääksil Näin valtavan suurta ja nopeata edistystä ei ole koskaan ih-
.'jni^Kunnan historian aikana tapahtuhut missään maas^.
Teollisuusmaana Neuvostoliitto joutuu toistaiseksi soittamaan tois-
-'^ ta viulua ja ensimmäisellä tilalla on Yhdysvallat. Mutta kaikki mcr-kit
viittaavat siihen, että ehkä jo kymmenen vuoden kuluttua Neu­vostoliitosta
tulee maailman johtava teollisuusmaa, jos se .saa rauhan
olosuhteista suorittaa valtavan suurt<T sosialistista rakennustyötään.
ne amerikkalaiset politiikot, jotka valmistelevat kolmatta
maailmansotaa, ovat jo julkisesti tunnustaneet sen, että heidän järjes-
''jtelmänsä häviää kilpailun siitä mikä yhteiskuritamuoto voi/parhaiten
''tyydyttää kansanjoukkojen tarpeet. Jos nämä "kylmän sodan" eks­pertit
luottaisivat oman järjestelmänsä paremmuuteen, he ottaisivat
<i.4iOomlele(lä vastaan Neuvostoliiton valtiomiesten antaman haasteen
• rauhallisesta kilpailusta.
Sosialistisen yhteiskunnan erikoispiirre on se, että mitä enemmän
'teollisuus j a maatalous tuottaa, sitä vauraammaksi tulevat kansanjou­kot.
Neuvostoliitossa on jo kasvanut uusi sukupolvi, joka ei ole kos-
' ' k a dn joutunut vast;itusten työttömyyden kanssa eikä voi käsittää sitä,
' 'miksi ihmisten pitäisi olla työttömänä maailmassa missä on niin paljon
.t3rötä ja tehtäviä. ' .
.Käytännöllisesti katsoen monet vaikeilta näyttävät ratkaisut ovat
-(iihyvin yksinkertaisia. Niinpä m}% Neuvostoliiton ratkaisu työttö-
- myyden poistamiseksi. Tamii asla selvenee ehkä parhaiten jos verra-
' taan toisiinsa Canadan ja Neuvostoliiton ratkaisua samoista pcrusky-
.sylyksistä.
"Canadan tuotantoteho on myös suuresti lisäänt>Tiyt. Mutta tava­rain
hinnat ovat jatkuvasti kohonneet. Huhtikuun I pnä 1950 kulu­tustavarain
hintaindeksi oli 5 pistettä korkeammalla kuin vuosi sit­ten.
Virallisten tilastojen mukaan Canadan elinkustannukset ovat
vuoden 1946:n jälkeen kohonneet 41.6 pisteellä. Ja vaikka palkatkin
ovat samojen tilastojen mukaan kohonneet, niin tosiasia on, että jo
kefiittyneen työttömyyden takia työläisten yhteinen paikkamäärä on
j ä ^ y t pahasti kuoppaan. Toisin sanoen tuotannon kohoamisesta
hqolimatta työläisten ja farmarien talousasema on viimevuosina suh­teellisesti
(ja absoluuttisestikin) paljon huonontunut. Seuraus siitä
on se, ei ta kansan ostokyvyn heikkenemisen vuoksi varastot täyttyvät
tivaroista ja meillä un nyt noin 500,000 työtöntä työläistä Canadassa.
Neuvostoliitossa kehitys kulkee vallan päinvastaiseen suuntaan. Tuo­tannon
kohoamisen rinnalla on korotettu palkkoja j a samalla kertaa
alennettu useita kertoja tavarain hintoja. Vuonna 1948 suoritetun
hinnanalennuksen johdosta neuvostokansalaiset saivat ostoksistaan 86
biljoonan ruplan säästöt. Vuoden 1949 hinnanalennuksesta neuwsto-kansalaiset
saivat 71 biljoonan dollarin säästöt. Ja vuoden 1950
hinnanalennuksesta neuvostokansalaiset sai\'nt 110 biljoonan ruplan
:siäStÖt. • .
Käytännöllisesti puhuen tämä aiheutti sen, että neuvostokansalai­set
estivät ja kuluttivat viime vuonna paljon enemmän kaikenlaista
tavaraa kuin edellisenä vuonna. Neuvostoliiton 200 miljoonainen
kansa osti v. 1949 kaupoistaan 17 enemmän kaikenlaista ruokata­varaa.
- Nem'OstokansaIaiset söirät 21 ^* enemmän hedelmiä ja 3 0%
enemmän makeisia. Vaatteita ostettiin 67 % enemmän, silkkitavaroi-ta
50% ja nahkakenkiä 29 enemmän kuin edellisenä vuonna. Seu­raus
tästä on se. etta tavarat eivät kasaannu varastohuoneisiin, kuten
kapitalistimaissa, vaan tulevat kansanjoukkojen käytettäräksi j a niin­muodoin
ei tunneta mitään •ylituotannon' kriLsiä. Työtä on tuotan­non
kohoamisesta huolimatta kaikille kun kansanjoukkojen elintasoa
kohotetaan jatkuvasti.
Tämä osoittaa, etta Neuvostoliiton kansalaiset vaurastuvat jatku­vasti
\aiosi vuodelta. Se on merkkinä siitä, että yhä parempaan elä­mään
pjTkivät Sosialistisen Neuvostotasavaltojen Liiton kansalaiset
eirättule jättämään kiveäkaän kääntämättä saavuttaakseen j a sivuut-taakseen
Yhdysvaltain tuotantotason — sillä tuotannon lisääntyminen
sosialismin olosuhteissa tarkoittaa vauraampaa ja onnellisempaa elä-
ASTU KAKI TÄYTTÄÄ 70
Port Arthniio ujomalalsten yliteis-foimlnnassa
ahfcerolnot. viliertänyt Ja
faarmaantanot Antti'Kari täyttää-CJt.
10 pnä: 70 vuotta. Knnntakfcaasta iäs­tään
hoollmatts on Antti-yhä edelleen
virkeä mies, toimien m.oi. CSJ:ssä Ja
lehtenime avustajana. Antti saapol
Port ArthorUn lokak. 3 pnä 1903 Ja
VII sr^n Jälkeen -ollnt "nniJcana kaikissa
sa&malaisten, fenldsteä riennoissa",
rpäitsl seuraktmtatdissä Ja IWW:n
jhommisaa. Hänen takanaan -ön mo­nipuolinen
Ja pitlcä sarka työväenliik­keen
vainiolla, Joka .alkoi Jo täntän
Toosisadan altop<Utfnä >Hel^gissä Ja
Viipurissa. Toivotamme päivän san­karille
hyvää terveyttä Jai^ltkää Ikää.
Antti on kuvassa vainionsa Mimmin
S Y N T
Huomenna, tk. 10 pnä täyttää lohn
nafonen Ccbaltista 72 vuotta. Onnit­telumme
päivän saiikarills!
muut
SOTA-COLDWELL
SIPÄILEE YSTÄVIÄÄN
. . . CCPrn johtaja (M. J . Coldwell)
hylkäsi myös Rauhan Kongressin
pyynnön, että hän Julistaisi hyökkää-
Jäk.si sen maan mikä ensimmäiseksi
käyttää atomipommia ... — C P r n u u -
tistieto Ottawa.sta, toukok. 4 pnä.
VALITETTAVA, TOTJTTA T O T TA
Minc-Mill union uusi työehtcsopi-mus.
huomattavine palkankoroituksi-neen,
näyttää toistaiseksi lopettavan
kaikki toiveet siltä, että teröstyöläls-ten
unio edistyy sen paremmin Port
Colbornessa kuin Sudburyssakaan ...
— Wllfred List, Toronto Globe and
Mali, toukok. 2 p.
• • •
MAKSAA PITÄÄ KUITEIOnX
•Lookhart, Texas. — 77-vuotiaan far­marin
Tyilllam Hagedornin täytyy
maksaa $3,126^4 Ja kulut eräälle parls
kunnalle, jonka auto meni hänen far­minsa
luona ojaan heidän yrittäessä
välttää Iskemästä muuliin. Mutta se
ei ollut Hagedornin muuli, ja ensim­mäinen
oikeus, mikä katsoi tämän
vanhuksen syylliseksi kantajan pu­heiden
perusteella, ei edes ilmoittanut
Hagedomille. että hän tulisi oikeus-kuulusteluun.
Texasin ylioikeus lo­puksi
päätti, että se el ollut Hagedor­nin
muuli, mutta hänen täytyy kuiten­kin
maksaa $3,126:84 ynnä kulut, sillä
tiän ei ollut '«huolella puolustanut o i ­keuksiaan".
Tämä k.o. summa on
paljon suurempi mitä ulkomaalaissyn-tyinen
Hagedom on koko ellnikänään
saanut säästetyksi. Eikö kapitalismi
olekin ihanaa? — N; Y . The Worker.
kolsen huomion äskeisellä Rooman
matkallaan. (Eräät hänen ystävän­sä
väittävät, että kun liän palasi Roo­masta
hän puhuu ja esiintyy ' b j ^n
paavimaisesti...)
SUtä syystä voitte kuvitella sen ä ä ­rettömän
kivun jonka tohtori Conroy
täytyi kärsiä kun hän timsi-olevansa
Uukkaalla pohjalla. SUtä imtä hän
ei voinut olla kirjoittamatta kiertokir­jettä
(No. 323). Jonka hän itse va­rusti
omalla allekirJoituksdlaaiB j a lä­hetti
kaikille C C L : n unloille.
Miksi Conroyn pelko Ja-käiBimyk-set
ja miksi.kiertokirje. Jossa hän^poo-lustl
itseään "epäUykseltä", Joka ym­päröi
häntä työväen keskuudessa ole­van
.sotapropagandan Johtajana? Syy
on hyvin valaiseva. : /
Sitä mukaa kun Wall • Streetin sota-hullut
tulevat vaarallisenamiksi niin
maailman ihmiset päättävät,-^hä-suu­remmassa
määrässä, suojella 'itseään
sitä helvetillistä kauhununto' vastaan
jota raivohullut suunnittelevat. :Sau-hanrintama
tulee voimakkaammaksi
ja dynaamiseksi kaikkialla. Ganadas-sa
myöskin rauhanliike saa ^^tistä
enemmän vauhtia ja Järjestyneiden
työläisten . rivijäsenten keskuudessa
k e h i t y voimakas vastusttis niitä Joh­tajia
vastaan. Jotka harjoittavat so­tapolitiikkaa
järjestyneiden tytHäisten
nimessä. Pommi pannaan -adressin
olivat allekirjoittaneet kymmenettu-hahnet
union miehet ja naiset. Sato­ja
työmaavälutuutettuja .on valittu
edustajiksi (usein epävirallisesti) rau­han
kongressiin. CCL:n johtokunta
tästä syystä oli pakoitettu -ottamaan
huomioon sen kehityksen initä'tapahr
tui sen omlissa riveissä^.' Miaäliskuun
28—30 CCL:h johtokunta hyväksyi
seuraavan päätö.slauseen:
"Päätettäköön, että johtokunta vas­tustaa
atomipommien valmistusta sil­lä
varauksella, että kaikki kansakun­nat
ilman poikkeusta sopivat atomi-teoUisuuden
rUttäVästä kontrollista ja
tarkastuksesta, mutta atomivoiman
rintamaa. SCkä kaimis uni! Siitä
syystä Conroy pyytää-otteivät ^he- o t ­taisi
päätdslausetta vakavalta kan­nalta.-
,
Jehdäkseen sen täytyy Conroyn käyt
tää ^[täxehellislä keinoja. Ensiksi hän
vakuuttaa, etteivät C C L : n työläiset
"usko rauhaan^'. Toisiasi häii ^'us­koo"/
että 'Tatiimipommiteolllsuu^ ja
toisten hyökkäyjsaseiden tuotanto on
lakannut". 'fX^akannut". ottakaa huo­mioon,
^ei Julistettu laittomaksi, eikä
hyljätty. >Pat el asetti Wa.shlngtonln
Kolmanneksi, hän
tar-
Jcaäv&seen";j>3hden, mutta- ei hylkää
atomipommia. Joka on kaikkein tär­kein.
Neljänneksi, hän toistaa DSA:n
valheita Neuvostoliittoa kohtaan...
että '^Venäjä ei salli armejiansa lai­toksia
tarkastaa". TSmän Jälkeen t u ­lee
sitten lopullinen osa tekopyhyydes­sä
ja valheesta: "Tietysti ei meidän
Congressinpne; canadalaisena Järjes­tönä
kannata Venäjää Canadaa vas­taan,"
TässäteOlä on yksi Jöerimpiä
valheita Ja vin>akeinoJa.
Conroy tietää ettei kukaan ole pyy­tänyt
»"Venäjän" kannatusta 'Cana-daa
vasiaan. Hän myöskin tietää, et­tä
el-ole l^symj^csessä tai&astuksesta
i . johon Neuvostoliitto suostuu —
vaan atomi- Ja 'vztypsmmin pannaan
julistamisesta, niiden hävittämisestä
USArssa taikka N.-liitcssa eli missä hy
vänsä. Conroy myöskin vakuuttaa,
että hän "usSöo rauhaan" salatakseen
kannattavansa sotaa- CCI*:n ja kaik­kien
CCL:ii Ulkopuolella olevat re­helliset
työläiset tulevat, kuten olen
vakuutettu, havaitsemaan tämän hy­vin
lyhyessä ajassa.
käyttäminen rauhanalkaiseen tarkoi­tukseen
hyväki^tään.".
Tämä -päätöslause -ei luonnol^stt
ole riittävä, mutta se oli kuitenkii^ as­kel
: eteenpäin taistelussa sodanvasraa
vastaan. Se ei ollut riittävä sUta
syystäi että ne jotka hyväksyivät sen
eivät ole luopuneet asemistaan sota-kysymyksessä.
Kuten "03hawa -Wor-ker".
joka on U A W m Oshawah oikeis-tojohdon
käsissä, khjoitti äskcttälii:
"Useat johtokunnan jäsenet rÄisört-teerasivat,
«ttä jSj-jest^eet työ&lset
ovat huomattavasti propägnadankaah-teena
sikäli kuin pommit ovat kysy­myksessä
ja siitä sj^stä päätöslause
hyväksyttiin tarkoituksella tehdä sel­väksi
GCLfHi asema."
Nim se todellakin oU alhaalta tide-va
painostus, joka päkoitti huippujidi-tajat
hyväksymään paätöslauseen.
Mutta se mitä tämän Jälkeen on
seurannut osoittaa,, että heidän pää­töksensä
ei kuitenkaan Johtanut tais­teluun
atomisotaa vastaan vaan sen
heikentämiseksi. Näyttää Ilmeiseltä,
että he uskoivat muutamien kauniit-fm.
Berglundilta
Canadan Suomalaisten «Aridsto sai
viime 'Viikon lotmlla arvokkaan kää-rcäi^^
Wm. Berglundilta Nipigonista.
•liänen rhaliuasaan on ollut' jo noin
parinkymmenen vuoden ajan Fort
-WlUi8min suomalaisten Järjestöjen
aaiaklrjoja. Jotka hän toimitti asian­omaiseen
paikkaan tutkittaviksi ja
talletettaviksi.
Saapuneessa lähetyksessä oli myös­kin
Akseli Järnefeltin teos "Suomalai­set
Amerikassa". Joka on painettu Hel­singissä
1889. TSssä 256-sivulsessa te-oksessa,
jota arkistollamme ei ollut
entuudestaan, ön noin kymmenen s i ­vua
Canadastakin — yhtä ja otoista
uutta Ja kiinnostavaa — josta S3^8tä
se oli perin tervetullut lisä arkistom­me'kokoelmUn.
Lähetyksessä oli myöskin Raittius­yhdistys
Pohjan Kukan pöytäkirja, a l ­kaen
vuodesta 1903 j a Finnish T e m -
perance Society of Tort Williamin
lailllstamlskirjat englanninkiellsine
sääntöineen, puhumattakaan muista
kiinnoistavista.asiakirjoista, jotka kos­kevat
eri järjestöjä. . • "
^-Tuhannet kiitokset W i l l i a m— "Lau­lujuhlilla
tavataan!"
Tässä jchteydessä on aihetta kysyä
'Uilatä ja keneltä voisi saada tietoja
iPmt Artfanr, — Parasta Lapsille-ko-mitea
Ja .naisten .kerho kiittää niitä
kaikkia henkilöitä, jotka lahjoittivat
niin paljon hyviä vaatteita ja rahaa
Suomen pifckuorvoille ja niille monil­le
puutteessa olevien vähävaraisten
perheiden lapsille.
Komitea pakkasi kaksi suurta puu­laatikkoa,
joihin mahtui monia kym­meniä
paunoja vaatteita ja vielä jäi­kin
suuri laatikko. Joka lähetetään
sitten heti kun nyt nähdään miten
täniä ensilähetys menee perille. Ker*
hon naiset ovat tehneet paljon ar­vokasta
työtä olemassa olon aikana ja
aina suunnitellaan uusia toimintoja
Abinger Ilammerin kylä sijaitsee Dorkingin ja Guildfordin välistffii
Surreyssa, Engiamiissa. Kylän laidalla sijaitsee vanlian roomah^i
nttksen Jäännökset., ja molstcmerkkl Wiliiain ^ Wilberforcen knnniakd
toimintansa johdosta orjien vapauttamiseksi. Wilberforce taisteli m
(issa 25 vuoden ajan orjuutta vastaan brittiläisessä inaaiimassa h
saamaan v. 1807 -hyväksytyksi lain, joka kielsi orjien kuljettamisen A„
maihin maihin, joka-merkitsi suorin piirtein brittiläisen orjakänpani^
mistä. Emien hänen > fciiolemaansa oli orjuus kielletty kaikissa brit
maissa, mikäli lainsäädäntö «li kysymyksessä.
Fort Wllliamin suomalaisten raittius-seuran
varhaisemmista-vaiheista? SU'
lä edellämainitussa Akseli Järnefeltin
teoksessa todetaan .että Port Willia-min
raittiusseuraan kuului 1^97 " lu
kuisasti -kansalaisia, ja seuralla on oma
ralttltistalo". Oliko kysymyksessä
'•Pohjan Kukka" tai vallan toinen
raittiusseura. Kukahan ottaisi huo­lekseen
tutkia asian ja kirjoittaa siitä
Selostuksen arkistollemme? ;
Canadan Suomalaisten Arkiston
puolesta: H. Sula,' arkistonhoitaja.
*
• m
imm, eikä työttömyyttä ja elämän eixivarmuutla, kuten kapitalisti­maissa.
Oi alhaisia tSaa!
Torontossa ilmest,wä suomenkielinen, mutta amerikan atomipomnii-rJBMfilinen
lehti julkaisi viime lauantaina pitkän niu5tamaakiustöherr\'k-sen
maailmankuulua tiedemiestä Frederick Joliot-Curiea x^astaan, jon­ka
Ranskan marshaHoitu hallitus erotti Yhdys\'altain suuren rahan
määräyksestä Ranskan atorriivoimakomissionin johtajan asemasta.
Mainitulle torontolaiselle lehdelle tuli suurena ilosanomana ja voit­tona
tieto tästä amerikkalaisten atomihullujeri menest>ksestä Rans­kassa.
Mutta suomalaisessa sananlaskussa sanotaan, ;'hän nauraa
parhaiten joka viimeksi nauraa". Me rohkenimmekin ennustaa, että
tieteellisistä tutkimustöistään V. 1935 Nobel-palkinnon saanut Joliot-
Curie muistetaan kunnioituksella vielä kauan sen jälkeen jolloin t r u - ,
manismi ja Ranskan marshaHoitu hallitus oh haudattu ja unhoitettu.
.Antakaamme tässä yhteydessä veljeslehdellemme Työmiehelle pu­heenvuoro.
Se kirjoitti:
Viime viikon lopulla maailmalle annettiin vielä uusi näyte siitä mitä
Yhdys\'altain antama 'äpii" . . . on merkinnut n.s. Marshall-maille ja
niiden riippumattomuudelle.
Jo pitemmän ajan, ja eritoten \nime \'uoden toirkokinissa pidetjrn
Rauhanpuolustajain Älaailmahkongressin jälkeen. Yhdysvalloissa on
pidetty yllä kovaa 'melua sen johdosta.-että maailmankuulu tiedemies
ja tunnettu kommum'sti tri Frederic Joliöt-Curie — toimii Ran^can
atomiencrgiakomissionin johtajana. Viime perjantaina tri 7oliot-Curie
erotettiin tehtävästään, ilmeisestikin U S : n hallituksen vaatimuksesta
ja painostuksen seurauksena. Tätä tosiasiaa ei ole yritettykään salata
niissä uutisissa, joita lännen uutistoimistot ovat Parisista lähettäneet
tänne ja muualle.
United Pressin uutisessa sanottim: 'Yleisesti tiedettiin, että hänen
(Joliot-Curien) erottamista lämpimästi tervehdittäisiin länsivalloissa,
ja erikoisesti Yhdysvaltain tur\-allisuusdepartmentissa." Päiväli^ai-kaisemmin,
siis viime torstaina, UP:n tiedonannossa sanottiin, «ttä
t ' S :n hallitus painostaa pääministeri <5eor?[es Bidauftin hallitusta . . .
Traagikoomillista on se, että k.o. torontolaiiKn aYrierikkalaisatpmi-pomminiielinen
suomenkielinen lehti myöntää tietävänsä, että asia on
siten kuin Työmies yllälainatu->sa selostaa, K.o. torontoiainen lehti
kirjoitti: "Englannin ja ranskan hallitusten tiedettiin olevan levotto­mia
miehen asenteesta, joka oli niin korkeassa asemassa Ranskan tiede­miespiireissä.*
Mutta tämä lehti, joka joskus ylpeilee "demokraattisuu­destaan"
ei näe mitään pahaa siinä kun Midj-srallain suuri raha. ko­mentelee
Ranskan ja muiden niarshalloitujen maiden hallituksia» Nöy­rän
ja selkärangattoman hännänheiluttajan tavoin se liitty>' ^Tidysval-tain
suuren rahan maailmahv-alloilusohjelmaan ja yrittää viedä mam­monan
sotakekoon oman kortensa mustamaalaamalla sodanUetsqjaun
uhria, jota sen kaikkien kunniakäsitteiden mukaan pitäL^ tinkiroatö
puolustaa, ?
Kiitsuvieraiat jielsini^in •
4Ö0-va6tasjuliIissa
HdsinU. - - (S-S) —Helstagln kau­punki,
jofea ensi ^kesäkuussa viettää
400-vuotisJuhliaan, on lähettänyt kut-;
sun seuraaville pääkaupiingeille: iMos-k:<>
va. Tukholma. Oslo. Kööpenhami­na,
Reykjavik. Lontoo ja, Pariisi ja
pyytänyt, että ne lähettäisivät edusta­jansa
osallistumaan juhlallisuuksiin.
Sitäpaitsi on lähetetty henMlökoh-tatoeh
kutsu'Mr. i»aul V. Bettersille
mu^valtojen kaupunkiliiton (Cohfe-renoe
of Mayörs) edustajana. Vielä
on Göteborgin edustajalle; -hra^^£mst
Jimgelle jssmbin lähetetty henkilökoh.
täinen'kutsua Samoin on juhlille nry-detty
Helsingin avustainisen Tukhol­man
^comitean sekä Tukholman kau-mltkä
milläkin'kertaa katsotaan tär­keimmiksi.
Olemme keränneet suuren määrän
nimiä. "Pommi. pannaan'' julistami­seksi
ja avustimme täältä edustajan
lähettämistä Torontoon naisten kon­gressiin
jä nyt taas Torontossa pidet­tyyn
rauhan kongressiin.
.Olemme .päättäneet avustaa paikal­lista
rauhankomiteaa $5 lahjoituksel­la,
joka kuukausi ja olemmekin jo sii­hen
^lahjoittaheet 415.. Myöskin yh-
.dyimme keriionai, jäseneksi, siihen ;ko-ko.-
anaailman laajuiseen naistenkon-
;gresslin, -jossa> tälläkeftaa oh jäseniä
y l i 81 miljoonaa; Olemme iloisia voi­daksemme
olla yksi pieni osa tuosta
monikymmen miljoonaisesta joukosta.
Täällä pidetyssä rauhankonferens­sissa
oli kerholta myöskin 5 edusta­jaa
jä tähän kCHiferenssiin otti osaa
105 e^stajaa kadkkiaan: Täällä laa-jeimettiin
rauhankomitean työ nyt
suuremmaksi kuiUuen tähän komite­aan
jäseniä koko piiristä ja mekin
pilenuhe siinä osallisia edustajamme
kautta. -
Meidän "fcedhosta on ollut paljon j ä ­seniä
sairaalassa ja meillä vakituisesti
toimivat •sairaalakomitea.t ovat vie­railleet
heidän ja n^röskin toisten sai­raalassa
olevien suomalaisten potilai­den
luona.
Seuraava kerhon kokous on keski­viikkona,
tk. 10 p:nä ja kaikkia ker­hon
jäseniä pyydetään olemaan haa-liila
Mo 2 päivällä sUlä ikerhon nai­mista
otetaan silloin kuva. Muistakaa
kaikin. — T A S .
Antin ensifliffläiiien
^hföistoi-imnnan
" "
puitgin seurakuntien ^edustajat.
Vusi inaailiiiaiiennätys
Kimberley. — Etelä-afrikkalaiset
naisjuoksijat F." Willis. S. Black, E.
Maskell ja D.RÖbb saavuttivat täällä
huhtikuussa uuden inaailmahennätyk-sen
4x100 Jaardin viestinjuoksussa tu­loksella
,475. "sEntinen oli 47.4 ja se
oU hollantilaisten saavuttama. 1948.
Uusi enäntysaika otettiin 7 kellolla,
joista 5 osoitti 47.3.
Port Aiihar, Önt. — T.k. 10 pnä
70 vuoden iän saavuttava Alitti Kari
kertoi viime vuonna erään ensimmäi­sistä
kokemuksistaan yhteistoiminnan
alalla.
"Siihen aikaan kuri minä aloitin
kansakoulun käynnin oli kotipitäjäs­säni
(Kurkijoella) ainoastaan yksi
koulu, luonnollisestikin kirkonkylässä.
Asuimme viikon koulun läheisyydessä
ja taivalsimme viikon lopulla kotiin,
noin 12 km. matkan. «
"Ensimmäisen kouluvuoden tapauk­sista
mieleeni jäänyt pnse tapaus kun
annoimme 'sakin hivutuksen' sittem­min
Suomen presidentin virkaan n i ­mitetylle
Belanderiile, joka aloitti
koulunkäynnin saamaan aikaan. Op­pimiseen
nähden Mri oli keskinker­taista
hiionönipi mutta sitä etevämpi
Isantelemäan opettajalle toisten kbltr
tosista. Niistä luonriollisestildn seu­rasi
kaikenlaatuisia pikkurangaistuk­sia:
•
''Erään toverini kera päätimme r u - .
veta herraa ojentamaan sslkäsaunan
avulla. Siihen sattuikin sitten hyvä
tilaisuus, jossa ei ollut paikalla ke­tään
todistajia- Toteutimme suunni­telmamme
timnontarkasti ja kaiken
lisäksi vannotimme uhrimme vaikene­maan
saamastaan selkäsaunasta ja t u ­levista
kolttosistamme — muussa ta­pauksessa
hän saa uuden ja kahta
kauheamman, hivutuksen.
''Ktirituksesta oli se tulos, että kan­telut
loppuivat ja Relanderista tuli a i ­nakin
liäennäisesti mitä parhain ka­veri'',
sanoi Antti.
Silloin Amerikan kuume sai Antin­kin
valtaansa varsinkin kun hänen
kontolleen oli kertyiiyt yhtä ja toista,
jota senaikuiset valtiolliset lainlukljat
pitivät yhteiskunnalle vaarallisena,
jonka johdosta hän alkoi suunnittele­maan,
maasta pois siirtymistä ja niin­pä
hän sitten saikin kesällä 1903 koti­pitäjänsä
aktivistirovastin avulla jär­jestetyksi
luvan maasta poistumiseen.
Suomi menetti hyvän miehen kun
Antti saapui tänne lokak. 3 pnä sa­mana
•v-uonria. Port Arthur on sen
jälkeen ollut Antin "paidanmuiitto-;
paikkana", eikä hän ole pitänyt täällä [
ollessaan kynttiläänsä vakan alla.
—-.H. E.^ •
stötaion
vaitel
>He hw
'Etovat 5«3
g vasta alk;
fcänkuTsa
gse sanoo,
jg-rin väh
gifeen. ne
jonka
•änä".
jflEjsterinä
VSA:
telija- j<
jokainei
kommunisti
lietsQv;
syä
[omistaja
rjcaluverkostoc
Idöttoa ' ja
;t3 vastaan.
Sin«nalehtik:
TSmesills ja
eiuien
Belgradissa
iilaolitil
,, joilla
irfimeisen ]
aikana.
^ ei- voinu
ti vet;
iestä pään
natsi-Si
sta. jota hän
olla osoittan
näki Brita]
1 Hän ki
•Kuukauden
aoslovakij
leikoslovakia
selvillä, että
minister
hallituteell
islovakis
[an alaisuute
irkoitti, .että s
iitosta Ransk!
ssa... Sams
(ministeri £«
iHitulKelle, ett
lausuntoa
Ilta. ja ettei B
sotaan
ian.
Tsiiekkoslovs
Hitlerin rai
iivät vaatimul
minen. ' , | iimistien ja
— Neuvo minua.kuinka seteyj^ ff?^'-^'* "^"^''^
sä. niin.ininä hylkään viinan, sf
Juoppo.
-— Yksinkertaineri juttu: Inrn
saanut viinapullon käteesi, avaa
rasi ennen kuin väkijuoma ehtii
kohdalle, . sittenpä et enää
tule humalaan.
• • « ••
AIVANKO TOTTA?
Opas näyttää isohkoa uurasa
seoh egyptiläisessä osastossa ja
— Tässä uurna.ssa säiljietäla
ningatar Kleopatran tuhkaa.
— Hyvänen aika!; huudahtaa
katsojista. — Polttiko han niis
Jori!
ja
MORSEA
Amerikkalainen elokuvana:
Otto Kruger oli joskus nuor
ollut sähköttä jä ja opetti smoln
molleeri morseaakkoset. Keiran
hänellä oli kotonaan päivälliset,
koputti vaimolleen pöydänlaitaa
raayan viestin:
— Onko meillä vielä lihaa?
Mutta hän hämmästji aika
kun kunniavieras odottamatta:
vastauksen:
-— Kiitos, kyllä riittää^
HY\A \ECVO
William Penn kehoitti ei&tä
poa luopumaan paheestaan, miitt»
mä vastasi, että se oli mahdi
— Kuinka niin? sanoi Paia-'
hän on yhtä helppoa kuin käden!
/ . •
aji
Kysymys: On;ko nainen vapja*
nemään naimisiin uudeUeen fc
cllut naimisissa ennen, mutta i
lut, 13 vuotta erossa ilmin'
avioeroa hankkimatta? Hän K e
tänyt itsensä koko ajan ilman!
sä apua.— Tietoa haluava,
•.vastaus: Ei voi. Avioliitto ä.T^
ne ja riiiiunucdcin uuteen anot
menon johdosta voi joutua sv"
moniavioisuudesta, jos ei aika;
avioliittoa ole laUIise-ti Jrumortiyl
agraanpuo
itus pelasti
n käsiii
isomioon pr-ob
rehellistä
iliitsnka»
Tämä pakoiti
monta hali
a nykyään,
joita aseisti
tekopyhä.si
kirjoit
:t huomio*
tiaisua, reh(
leuvostoliiton
Kun Parker
se oli Ba
Ittiläisen vai
kirjoittE
järjestö v a r
Su(
— Mek-sikon asukasluku
23,876,000.
Vanha tunnettu totuus-on.t!ttä m i ­kään
ei pysy paikallaan^ K a i k U muut­tuu.
Tämä tulee mieleen kun tutkii
esiin. Toronton Vapaan Sanan poliit­tista
kehitystä.
Nlihih~aikoihin kun Vapaa iSana a l ­koi
ilmestymään, hiin sekin esiintyi
työväenlehtenä. Se puolusti silloin mo­nia
työläisille eUntärkeltä ky^mykaä
ja demokraattisia vapauksia. Esimer­kiksi
V. 1332 Idea. 8 p. se toimitus-
Tmlstallaan kirjoitti karkoituksista ja
tuomitsi Bennettin hanitnk^n karkoi-tusvlmman.
Se kirjcltti mm. seuraa-;
Me yhdymme siihen.' että jotakin
bn todella väärässä tässä järjestelmäs­sä
ja yhdyinmfe msröskin yaatimufc-isieen.
että karköitukset on lopetettava.
Sillä työttömyyden johdosta tapahtu­vat
jöokkokarkoitiikset muodostavat
uhfcakri lä ain<»5taan uOcomaalaissyn-tyisiHe
työläisille, vaan hyökkäykseksi
iyäälsfien kotipail^dikeutla - ja koko
työfät^v&i väeätön elintasoa vas­taan'..
.•
T ä o ä oU aivan palkallaan sanottu.
Kirjoittaessaan lokak. 18 pnä v. 1932
Vhdysvallosisa siihen aikaan tekeillä
olevaa Diesin lakia Tastaan se sanoi
mm. seuraavaa:
«'Me yhdjTnme siihen, että jotakin
on todella väärää tässä järjestelmässä
ja yhdymme myöskin vaatimukseen,
että karkoitukset on lopetettava..."
Näin kirjoitteli Vapaa Saina pari-kynimentä
vuotta sitten. Toista- on
nyt ääni. Viime lauantain Vapaassa
Sanassa Kiyiperän Pekka riemuitsi,
tosin vähän liian aikaiseen, sellai­sesta
mälidollisuudesta, että maiamme
vapauksien lakeja supistettaisiin: Hän
kertoi eversti Drewn alahuoneessa te-
^ , . , „ ., .. kemästä ehdotuksesta kommunisti-
- ^ u n Jack I^ndon aikomaan kir- p^^^^,^^ laittomaksi julistamisesta ja
joitU suuren giteiskunmUisenromaa^ everstin maininneen, että leh-ninsa
•Rautakfirko'v kuvaten ^ l e n k - kmiluu kommmiistisim lehtiin,
kalafeen doHaiimahdin, P utokratiaii. Kirjoituksen sisältö osoittaa, että V a -
mujÄtmmsesta jUgarb^ks.,^ tmvain- j ^ a Sana oli tarkalleen everstin kan-valtonrautakoroksi.
joka<ul^dut^^ „_ v.uaaSass
viimeisetkm n p p e e t ^ a m a i ^ on suistunut kauaksi sfltä selliset johtajat jr. V ..paa ^
vapauden traditioneista, kuvittelivat
Iäisten, demokraattisten
puolesta leimataan kon
Presidentti Roosevelt-vainaiaa f
tiin kommunLstiksi samoinitun
timorea-ja toisia Ro^osr.-eltin i
tajia syytetään nyt.
nimeellisiä ovat herran tsu
moin Toronton. Vapaan Sanss-__
meaikoina ei se ole kaskaan I
Canadan demokraatUsten oas
säilyttämistä. Se hyväksyy»
sesti fasistien menettelyta^*'-
merki^tsee työläisten e]ino
riistämistä ja suukapulan
jokaisen suuhun, joka uskaltaa^
demokraattisten oikeuksien
SD—5001
SD-501:
SD-S06
SD-507
T-^C02
T-«Ö03
ja vaatia kuimoUisia
hempää työpäivää.
Huolimatta siitä m ' W3 taäEi'-
, . . ~, , , ^ , tieltä mita ssnskotteh olleensa perus-monet
kn-jan pelkäksi mielikuvituksen k „ i i , „ - „ -a-t • ' n • ^ it. uot..t..e ek. .s.i . Maailman sod, an ja. sen;! tamisetisa ai. ko.m^.^a . . H. n.t een k„a ikki de-
j»ä-jl.k.. ei.s en aj.a n sek•ä„ vars.m.k.i n ny,k y.i sen'^mjuo^kj^rajya^ttj^is, et oikeudet ja tilalle Drewn
kriisin valossa osoittautuivat iiOndo-j
nta ennustukset monessa kohdassa' CSJ:n jäsenet ja kaikki lehtsmme
paikkansapitäviksi..-" »lukijat tietävät lehtenim? poliittisen
Tämän töimitusidrjsitukseu koko si-,
BältÖ oli Diesin lakia vastaan Trpska se
riistää amerikkalaisilta työläisinä de- *
nu&raattiset oikeudet.' Kaikista .sen­aikaisista
toiznituskirjoituksista huo-tnaa,
että niissä pnplnsteuim työläis­ten
oikeuksia. Niinpä lokaloran a pnä
V . 1932 toimituskirjoituksessa sanotaan
päättävästi mm. seuraavasti:
kannan ja sen horjumattomundcn
työläisten elinoikeuksien kanriattaja-na.
Lehtemme on aina puolustanut
demokraattLsia periaatteita' ja taistel­lut
päättävästi fasismia vastaan. Sitä
se tulee yhä edelleenkin tekemääiiV
Kommunistiksi maalaaminen.bntul-
Jut hyvin yleiseksi tavaksi. Kuka hy­vänsä
vastustaa sotaa ja taistelee työ-
Isvat, niin lelitemme ei
suunnalta, jenka sen
tajat ovat siUe njääränneet.^
edelleenkin taistelemaan ^ ' - ^
Iäisten elinoikeuksien ja
tist^n vapau-ksien pu:l«<a-
Sanan Kivipe--^ ,^
Yliäf
Vapaan
mainitsee SUtä, « t ä l e ä ^ t ^ s ^l
kuvasti pysynyt samalla £2 j
on totta ja harvoin K l v ^ ? " ^ ,
pääsee totuutt3 buulil"- •
vahinko jonoinkin. TottsjSr ^
S3, että Vapaa Sana on '''P^^j J
moöaUa kohtaan « « t t a i ^ ^ ,
palveluksesta ja lulscat ss»
sismin lehiin. — ^^^^
Box 69