Vapaus, May 9, 1950

              u v
W
i
mi
f 4
i r '* tfiinii
Sivu 4 Tiistaina, toukokuun ^ p; ^ Tuesday, May 9
CSJm Toronloa oäasto, ja U-Setura YTUTB fa
Clob Danvmy iärieateA shttileeu
OON-HAALILLA
; 957BroadviewAve. Toronto 6, Ontario
SUNNUNTAINA TOUKOKUUN 14 P:NÄ,
alkaen klo 4 i.D.
l Ohjelma pn erikoisesti yhteisin voimin tätä tilaisuutta
Varten järjestetty, jotcfn se tulee olemaan arvokas ja mo^
;;-nii3uoIiiien. •\:•;•^;.;:•;^.V. -
? Sisäänpääsy on kaikille vapaa.
Tilaisuudessa bn myösW vapaa kahvitarjoilu.
TERVETULOA!
Tiede fflaalaloudefl palveluksessa
Kirj. Dyson Carter
X a u b e a t pölymyrfikyt ovat r a i v o n - taa j a m u l t a i m l a n n o k k e i t a käytetäiin
nect Amerilcan vUJamallla, S&Jdän suuressa mittakaavassa. -
p r e e r l a f a n n a r i t seuraavat jännityk-? ' *
sellä 30-luvun "muÄtanmyrsäyn"
enteitä.
M u t t a toisella puolella maailmaa
Hevonen on kohta
yhtä hyljitty
kuin ennen härkä :
Ganadassa ennustetaan v a k a v a n l a i - •.
Huomispälrä OD
vielalfempi
NeuvosU)liit05Ea KiaEOodarin a l u ­e
e l l a sijaitsevan TEhapajev-kolhoosin
t y d r y i u n ä n j ö l i t a j a , sosialistisen työn
s a n k a r i Z a r a ä i S o k o l j a n kertoo seu­raavansa
elämästään j a kokemukeis-t
a a n kollejcfelvlsoinnln merkityksestä
K e u T o s t o l x i t a n ' ' t ^ l o n p ( ^ l s t o l l e .
- Kaksikymmentä vuotta olen .tySs*
k e n n e l l y t TSJiapajev-kollxoosissa. L a p .
seni tietävät ^elämästä entisaikojen
ä yksityistaloukiösta v a i n k i r j o i s t a l u -
I k e m a n s a t a i ^vanhempien henkilöidea
j k e r t o m a n perusteella. Itse sitävastoin
i o i e n s e n omakbhtalsesti kcäenut.
O l e n pienestä^'pitäen asxmUt Staro-
' J
^tiCntbjiostineuvpttehija
^^^j^svaltainjä
p i i i t i o h t a j a S. A h o la
1 sitteiv lentoteitse Y h -
hän o l i o s a l l i s t u -
;^Ut Pohjoismaiden j a Y h d y s v a l t a in
lehtopostililkcitnettä koskeviin
Hän k e r t o i , c i t a neu-fiovittiin
perlaatteeiMä s i i -
leritoiposti liihetctääh ksyttöi
lentökcniBita, jotka
' t ^ ^ nopeasti saapuvat
- itn^räpaikkaanso. lentokoneen k a n s a l -
; lisiuuteen katsomatta. K t m uudesta
^m^Hctteiytaväiita on >, s a a tu • kuuden
' k i i u k a t t d e n a j a n kokemuksia, sovitaan
asiasta lopullisesti.
ITIkotiiaalaisla Suomeen
bsuusiohnintaan
ttitttstuniässä'
Helsinki. — (8-8) — P a r h a i l l a an
ovat Suomen osuustoimintaan tutus­tumassa
£ ^ Moha-med
S o U n u n J a ^ p r o ' i n maa tulee kysymyJcseen:
Neuvostoliitossa f a r m a r e i l l a e i ole s e l ­l
a i s i a murheita. Heidän luottamuksen­sa
perustuu s i i h e n suureen metsäistu-tusohjelmaan.
jonka S t a l i n i l m o i t ti
r i i t n e vuonna. ' K s t ä ohjelmasta on
aikaisemmin k i r j o i t e t t u . M u t t a toinen
jnioU ohjelmasta o n vähän ttinnettu.
Lukuunottaiinatta tieteellisiä j u l k a i n i -
Ja. pälvälehdet ovat t u s k i n malnin-neet
siitä.
Ky^rään Neuvostoliiton fariöarit,
p a i t s i i s t u t t a i n a i l a metsää J a p u u t a r ­h
o j a , tekevät työtä tieteellisellä t a v a l ­l
a , kaksiky^nientäviisi vuotta heidän
tlcdemiehensä ovat ttitklneet uutta
systeemiä j a ovat kyenneet todista-tnaan,
e t t ä monet kapitalistiset tiede­miehet
ovat väärä-ssä. Seuraavassa on
kolme asiaa»; JoUca sosialistiset tiede
miehet ovat oscittancet todeksi mikä-fessorl
Älyardo Orozco, K u m p i l d n b h '
t u l l u t tännb s t i p e n d i a a t t i n a . H r a 60-
l l m a n v i i p y y t ä ä l l ä kahden kuukauden
a j a n tutu^ttieh e r i t y i s e s t i osuustolmin-h
a l l l s t e h keskusjärjestöjen t l l i n t a r k a s -
tusosastolhin, mutta h r a Orpzcs v a in
Diuutanniah päivän. He ovat myös seu-^
ranneet Helsingissä p a r h a i l l a a n .yletet­tävän
maatalousväen cunuistoimlnta-vUkdn
k o k o u k s i a .'
tÖLAtkAA VAPÄl/läfl
'äjnJilasta,
rmisuhta.
••'st!''»'"'-
SIGNE ELGBACKA
Sudbury Ontario
liA..31HII«Itllumtl
Sydämelliset kiitokset ystäville j a tovereUle, Jotka yllättäen saa­v
u i t t e ten^ehtimöän meitä 35-vuotishääpäivä0une johdosta.
'4 Kiitos kauniista kahvipöydästä k a u n i i n e kukkineen j a m a u k k a i -
ne Icivokslncen. K i i t o s arvokkaasta l a h j a s t a , joka lopuksi elämääm­me
bttiaä paikkansa huomatu.ssa paikassa kötiiteden ympärillä.
; , K i i t o s o n U l a n pieni sana tulkitsemaan kiitollisuuttamme a l ­k
u u n p a n i j o i l l e j a i l l a n c m i l n n l l l c . Kiitos R e i i i o Mäkis,elle k a u n i i s ta
mieleen muistuttavista j a arvokkaista sanoista. Jotka lailstat men­n
e e s t ä pitkästä ajasta. KUtos A l l i Pajuselle kauniista Annlvers^ry
laulusta sekä R u t h i l l e Ja L a u r i l l e kauniista Ja hyvästä I l l a n soitosta.
K i i t o s mj-ös n i i l l e Jotka ottivat osaa lahjaan, mutta eivät v o l -
• nect saapua. '
Fort W i l l i a m i s s a h u h t i k u u n 30 p : n ä 1930.
HITLDA j a ALPRCD SAAttI
PRAutniuani
E n s i k s i , n-s. "löppium k u l u t e t t u"
maa voidaan äkkiä palauttaa ennal­leen.
T o i s e k s i , maaperä, j o t a o n p i d e t ­t
y kelpaamattomaksi viljelykselle,
Voidaan saada satoa tUottavalcsi. K o l r
manneksl. uuden maanviljelystä v an
Johdosta: maapeirä voidaan pitää mai­niossa
kunnossa Ikuisesti eikä maape­r
ä ä koskaan " k u l u t e t a loppuun".
S a m a l l a kun maaperällä o n omat
erikoiset probleeminsa, n i i n kalcsi e r i -
Icöista t e k i j ä ä on olemassa m i k s i maa
menettää . k y k y n s ä tuottaa satoja.
M a a , Johon monen vuoden aikana
kylvetään viljaa^ tulee pölyiseksi ja
niehettäiä "rakenteensa". Jos maa p i ­detään
kauan v a i n heinällä, n i i n se
tiilee i l l a n kosteaksi. Asiantuntijat
ovat tässä asiassa olleet j o vuosia y h ­tä
mieltä. Muutamat heistä, kuten
Canadassa, ovat esittäneet räikeitä
muutoksia, e r ^ t e h ä o t t a i k e t heinää
Icasyatettavaksi laajoilla v l l j a - a l u e l l -
l a . k a p i t a l l s m l n alaisena tämä m e r -
idtsee v a r a r i k k o a monille f a r m a r e l l -
le. Vieläpä Eoslallsmto alalsiradessa e i
sellaista rälkeää naiiutpsta -kannateta
koska senälrien ei ole tieteen mukais­t
a . ,
Neuvostoliiton tiedemiehet ovat
kehittäneet uuden ATiorovIIjelyssys-teemin.
Maata e i koslcaan j ä t e t ä ke­sannolle.
Se saatetaan tuottamaan
hyödyllisiä satoja Ja samalla luonto
pakoitetaan palauttamaan maan h e -
(^elmällisyyden.
^Ottakaamme viljamaat. Suuret
alueet NeuTOstoliitpn v i l j a m a i s t a o l i
tulossa "pölyvadiksi".. Nykyään f a r ­marit
saattavat nämä pölymaat nor­maaliseksi
miaäperäksi. Ne viiorovllje-levät
eri v i l j a l a j e j a J a palkoheinää
(kuten alfalfaa) sekä niittyheinää.
k u l u t e t t u inaa voidaan pitää n i l t t y -
helhällä monta vuotta. S i l l o i n k o l l e k -
t l i v l f a r m a r i kasvattaa karjaa. Jos
tällaista heinää o n tuotettu n o i n seit­semän
vuotta, n i i n " s i t t en siirrytään
kas^-attamaan toisia lajeja. Yhtenä
vuonna a u r i n g o n k u k k a a t a i k k a p e l l a ­vaa.
S i t t e n seuraa vehnä. S i t t e n seu­r
a a Juurikasvit, k u t e n turnipsit. Näin
l i l a k s i märkä maa saatetaan n o r m a a .
iikuntoon. Se o n j ä l l e en valmis v i i ­deksi
t a i k k a seitsemäksi vuodeksi h e l -
nälle.
_ K a i k k i alueet ottavat huomioon t o i ­set
alueet. liUn cUtn sosialismin v a l ­litessa
f a r m a r i t tekevät työtä suunn.:-(
t e l m a n mukaisesti Ja maasta saadaan 1
k a i k k e i n parhaimmat mahdolliset i a . '
dot, Joka merkitsee f a r m a r i e n tulojen
j a t k u v a a lisääntymistä. K a n s a - tietää,
e t t ä se omistaa m a a n ikuisesti. Hei­dän
lapsensa j a lastenlapsensa tule­vat
perimään sen heiltä, Maalt eivät
joudu p a l k k i e n t a i k k a kiihteimistöt o i -
mistojen käsiin.
Siellä ei a j a t e l l a , että "kahmaista
s i l l o i n k u n mahdollisuudet s i i h e n ovat
hyvät". Sosialistinen maatalous, jcÄa
o n tieteellisesti suunniteltua, kohottaa
jatkuvastT maan arvoa. NeiiVostofar-marelden
varallisuus nousee j a t k u ­vasti.
H u h t i k u u n 5* p n ä C B C : n k o u l u,
l a i s i l l e esitetty ohjelma. J o k a oli l a i ­n
a t t u B B C : l t ä , a n t o i silmiä avaavan
silminnäkijän; kertomuksen u k r a i n a ­l
a i s t en f a r m a r i e n kasvavasta vaurau­desta.
Näkijä kuvaa ensiluokkaisia
työkaluja, k a u n i i t a uiisia asuntotalc-j
a j a s i tä korkeaa e l i n t a s o a m i k ' i U k ­r
a i n a n farmareilla on, j o i d e n f a r m a -
reideh esi-isät elivät suunnattomansa
^ , , jJlinskajassa.; S i e l l ä ovat myös isäni,
. e n "^''^^^^J^"^"^^-.^ !isoisäni j a h ä n e n isänsä syntyneet ja
C a n a d a ^ m e n farmien l^evosten «Unaikansa. h e unek-jeskin^
er a m e n i k a o n n y t 13 vuot. ^^^^^
t a Ja uctanto laskee y n a d m a maa- ^ ^ ^ ^ ^ ^ maaOlkun
n n . etta kuuden .-uoden k u l u t t u a he- j ^ ^ » ^ p ä i v ä t y ä a i s e n kohtalo e i mmit-v
. s e . vähenevät nopeastL japäfSSinä h e k u o l i v a t .
Lännen f a r m a n t eiTot h a l u a p.taa hiinpä W n £ ^ Joutui työskentele.
Toinulla. Koneess» « n 12 jalan .pltidneti4as(dt(isterä ja sen j o ^ ^ ^
t ä ä 9 4 herosToimaa. Etupyörät on sovitetta«ften, eUä ne s a ä t t a i a i t J^
vaatiessa balUstoa 3 0 astetta. I ^ U ä koneita, valmistetaan E n r i a S t S^
maista tonnetta Ja vientiä varten. —*-«msaig
hevosia eikä kasvattaa niiltä. S y y p n
se. e i t ä hevosia myydään njrt 'S20 h i n -
na-sta kattujen hioaksi Ja n o i n §60:
hinnasta -ne, j o t k a myydään työhevo- j
siksi,' •• • . - . r v - i
^ vLvi«,-K^„«A'7JM taen meille s u u n n a n . Joka johfei a l ­i
a nusta saatiin k e s i i m a a r i n $47Ä3 „ ., „ . , „ -_,s.i;.,...^
• -..v> u noalle
oikealle t i e l l e — sosialistisen
paatä kohu.
mään lähes ^kaksllqmunentä vuptta
päivätyöläisehä pa&alMSten k u l a k k i en
luona;,-.: .•' ' ;V
Puutteesta Ja kurjuudesta meidät
pelasti L o k a k u u n vallaakumous «eu-
Väivaisen 30-luvun Jälkeen.- j o l l o in
luonto v e h k e i l i .tämän mantereen far­m
a r e i t a : v a s t a a n . PohJoiS' ' A]mera^
s u o r i t t i . s o d a n a i k a n a Ja v i i s i vuotta
sen jälkeen sutttenmolsen työn m a a i l ­m
a n ; r u o k k i m i s e k s i Ruokatavarain
Hevosten kasvattajat J a heidän y h -
distyksemä v i r k a i l i j a t selittävät, että
ns. -pikkutraktorit eivät koskaan voi
e t u a hevosten p a i k k a a :pienillä far­meilla
eikä muuallakaan. J a n i i n he
yrittävät ylläpitää tuotantomahdolU-suuksiaan
— m u t t a toistaiseksi hjrvin
h e i k o i l l a t u l o k s i l l a . ~
köyhyydessä.:
Hyvä laidun on
arvokas tulolähde
Hyvä l a i d u n antaa k a i k k e i n h a l v i n ­t
a j a e d u l l i s i n t a ruokaa k a r j a l l e , h e ­vosille
Ja l a m p a i l l e . H y v i n h o i d e t t u ja
tuottoi-sa l a i d u n o n j o k a i s e l l a f a r m i l ­l
a hin arvokas tulol-ähde, e t t ä sille
kannattaa antaa vakava huomio.
B r a n d o n i n koefarmilia äskettäin
suoritetut kokeet csoittavat, e t t a van.
hat laitumet saadaan mclko helposti
uudelleen tuottoisiksi p i h t a k u l t i v o i n -
nm, lannokkeiden tai karjalännan
a v u l l a . Harvanurniisen laitumen uu­delleen
kylväminen on myöskin edukr
s i j M a t a l a i n pensaiden niittäminen ai-
Icalsln keväällä tarkoittaa sitä,- että
poistetaan kokonaan arvoton kasvul­lisuus
j a annetaan tilaa ruohoÄ kas-f
vulle, • •
Pitkän t a l v i r u o k i n n a n jällieeh on
taipumusta siihen, että eläimet p a n ­n
a a n l a i t u m e l l e h e t i k u n vähänkin c n
ruohoa nähtävissä. A i k a i n e n laidun­taminen
vaikuttaa; h a i t a l l i s e s t i ruo­h
o n kasvuun j a o n usein syyn-ä l a i t u ­mien
köyhtymiseen kesällä.
Kokemus l a a j o i l l a a l u e i l l a o n osoit-tantit,
ettd f a r m a r i t eivät ole menet­täneet
r a h a a tässä tieteellisessä maan-viljelyksessä.
Eslnlerklksl kun l a i t u ­m
i n a käytetj-t maat ön k ä ä n n e t t y Ja
k u n n i i h i n on k y l v e t t y teolllsuuskas-veja,
n i i n tiedemiehet tutkivat mitä
feelnblannoittelta niihin t u l i s i käyttää.
T a v a l l i s e s t i keinolannoitus j a oikea
muokkaus antaa farmareille äärettö­män
suuria satoja.
Vanha laidunmaa usein tuottaa e n -
ii slmmälsenä vuonna yhtä hjrvin kuin
rikkaimmat preeriamaat heti k u n ne
a v a t t i i n ylljelykselle. H u o l i m a t t a siitä
k u i n k a suuri sato saadaan Jostain l a ­j
i s t a , niin neuvostofarmarl siirtyy
j ! toiseen satoon tieteellisellä tarkkuu-
; i ! deUa. N i i n pian k u i n kiertovUjelyk-sessä
o n päästy vissiin järjestykseen^
II; n i i n maa siirretään Jälleen l a i d u n ­maaksi.
Volgan alueella muutamia ya<^
s i t t en farmarit lakkasivat kasvatta-masfa
viljaa Ja siirtyivät tecUtsuus-tuottaiden
kasvattamisieen. H e salvat
suuria satoja. Kun k i e r t o v i l j c ly oi:
Il käyty läpi h i i n sitten Jälleen s i i r r y t -
; t i i n v i l j a n kasvatukseen. Tämä tuotti
; h 3 m m ä s t y t t ä \ l ä satoja v. 1946, K u l - (
i i;va;na kesänä l-311aiset maat tuottivat |
;1| m e l k e i n normaalis?n sadcn. i
Keinslannokkeet hUyttelevät t ä r - !
j i s k e ä ä osaa täi-^ä ohjelmassa. K a p l t a -;
•!;listlsii.«a ''m.ilä£a yleisesti k e m i k a a l i - -
•"mcnöpolii hallitsevat f a r m a r e i t a . T a - j
; valilsesti käytetään samanlaisia k e i - j
; n o l a n n c k k e i t a samanlaisille kasveille *
I i r , 20 Jopa 40 vuottakin. Neuvostolii­tossa
vaihdetaan keinolatmokkelta j o .
|'|kalnen vuosi maan tutkimisen perus-
' teellä. Jokainen suurempi kylvöala
saa vissinlaisen keinolannokkeen.
Hävittäkää huonot
munijat
K a n a t a l o u d e n suuri menoerä johtuu
kanojen ruoasta. Jifutta ei o le eduksi
ahtaa huonolaatuista; ruokaa muni­v
i l l e kanoille, sillä hyvän munatuo-t
a n n c n perusehtona o n korkeasti piro.
t e i n l p i t o i n e n känanruoka.
M u n i v i l l e kanoille pitää antaa run­saasti
munimismäskiä j a niitä pitää
i n n o i t t a a syömään sitä mahdollisim­m
a n paljon. Ratkaiseva kysymys: On
se, tuottaako k u k i n k a n a riittävästi
ruokansa korvaamiseksi. .
S u u r i haaskaus kanataloudessa t u ­lee
n.s, "ruokämiehlstä". joita ei k a n ­n
a t a pitää. Ne pitäisi eristää j a m y y .
dä pois saatavissa olevilla hinnoilla,
sillä ne a i h e u t t a v a t - v a i n lisämenoja.^
H u o n c n munijan tuntee jo ulkpmuo»
dOstakin.
Viljan säilytyksen
ongefhnista
iowa. S t a t e CoUegien äskettäin j u l ­kaisema
k i r j a n e n y I l j a a turmelevleri
tuhohyönteisten k p n t r o l l i s t a pn l u k e -
I misen a r v o i n e n kenelle tahansa l a r -
! ma r i l l e n y k y a i k a n a , j o l l o i n o n ehem-i
män • t a i vähemmän — tavallisesti
iensmmän — v i l j a a k a i k k i e n f a r m i en
aitoissa. M a d o t , toukat, koppialset ja
koit eivät alheutta tuhoa v a i n siten,
e t t ä ne syövät viljaa, mutta niiden
j ä t t e e t , lima J a lämpö muodostavat
olosuhteet v i l j a n Jatkuyalle pahenemi­selle.
E n i n osa tehdyistä ehdotuksista
näiden menetysten estämiseksi ovat
käytännöULsiä toimenpiteitä j a h e l p ­poja
toteuttaa Ja Iowan tiedemiehet
vakuuttavat, että ne ovat tehokikaita
keinoja. Tässä ort J o l t a k i n pääkeinb-
V i l j a l a a r e j a täyttäeHsä ei pitäisi
k o s k a a n pahna u u t t a v i l j a a vanhan
v i l j a n p^äälle. T y h j i e n v i l j a l a a r i e n s e i ­nät,
lattiat ja katot pitäisi lakaista
huolellisesti j a , l a k a i s t u t j ä t t e e t tulisi
j j p l t t a a . Ö n käytettävä iUin pieniä
laareja k u i h Pn käytänhöllisesti m a h .
doliista sillä v i l j a kylmenee p i k e m m in
pienissä laareissa j a tuhohyönteisten
akti visuus loppuu k u n lämpötila las­kee
60 astetta (F > alemmaksi,. 12 t u u ­mainen
rumpuputki pantuna keskelle
v i l j a l a a r i i h pystyyn n i i n , e t t ä sen ylä­pää
o n a v o i n n a , a u t t a a v i l j a n nopea­ta
jäähtymistä,
Sien J ä l k e e n k u n l a a r i o n puhdistet­tu,
sen l a t t i a , seinät j a k a t t o pitäisi
ruiskuttaa D D T rtuskeella, mikä tap­paa
k a i k k i r a k o i h i n j ä ä n e e t t u h o l a i ­set
ja i i e j o t k a yrittävät tuiriceutua
l a a r i i n myöhemmin.;^
V a i n puhdasta Ja k u i v a a v i l j a a p i ­täisi
varastoida;; S e l l a i n e n v i l j a vält­tää
helpoimmin tuholaisten vahin­got
. . . V a r a s t o i t u a v i l j a a pitäisi t a r ­kastaa
a i n a k i n j o k a kolmen kuukau­den
k u l u t t u a , e t t ä näkyykö tuhohyön­teisiä
j a m l n k ä l a i n e n o n v i l j a n lämpö­t
i l a . . .; C h i c a g o D a i l y p r o v e r r s Jour­n
a l , •
kolhoosi J ä r j e s t e l m än tielle.
M u i s t a n vielä h3nrln vuoden 1929.
j o l l o i n pien^^sö talonpoikien Tyhmä
perusti Tshäpäjev-kolhoosin. Noihin,
a i k o i h i n oli" h a l l u s s a n i idvikan yli
h e h t a a r i n suuruirten raaapalsta, Jpn-
Ita neuvostovalta o l i luovuttanut m i ­n
u l l e Ja j o t a työllä j a tuella vilje-
-Iin, ^,
L i i t y kolhoosiin, neirvoiyät; n u o r en
m a s ^ l o u s a r t t e i i n työntekijät, niin
elämäsi muuttuu. S u h t a u d u i n alussa
k u i t e n k i n epäröiden t ä h ä n ehdotuk­seen.,
• ' •
T u l i sylcsy Ja mikä syksy! K o l h o o ­s
i en p e l l o i l l a työskentelivät traktorit
Ja puimatahterPilla puimakoneet, k i ­l
i e n a i k a a n e i Vielä o l l u t kombalneja.
Kolhoosissa k o r j a t t i i n l3 t o n n i i i i e h -
t a a r i s a t o ^ ks&si kertaa enemmän
k u i n mitä yksityiset v i l j e l i j ä t saivat
m a a t i l k u l t a a n . JPkalsta työpährilä
kohden kolhöosilaiset saivat huomat*^
t a v a n määrän leipäviljaa, vihannek­s
i a , äiuringonkukansiementä ja r a h aa
Näin oli a s i a n l a i t a j o enshaamäisenä
vuonna, j o l l o i n a r t t e l i vasta o l i p ä ä s ­s
y t j a l o i l l e e n . •
K o l h o o s i n saama sato s a i m i n u t Ja
myös muut y k s i t y i s t a l o u t t a h a r j o i t -'
tavat talonpojat v a k u u t t i m e i k s i . L i i ­tyimme
a r t t e l i i n.
KoUioosissaf^^^tei meidän tarvinnut
kärsiä köyhyydestä Ja o l l a epätietoi­s
i a huomispäivän suhteen. A r t t e l i m -
me, johoiriSMD^i 600 työkjTcyistä t a ­lonpoikaa,-
sai-«^aitiolta m a k s u t t a j a
^" irisä 5:000 h e h -
liionnon apua
jlle
Newcastle tautia
BCrn kartoissa
Viljavarastot Ovat
vähän pienentyneet ^
L i i t t o h a l l i t u k s e n tilastotoimis;to i l ­moittaa,
että C a n a d a n v i l j a varastot
i o l i v a t maaliskuun lopulla pienemmät
k u i n vucsi sitten.
M a a l i s k u u n lopulla oli varastossa
230.100,000 bushella vehnää j a rvuosi
s i t t e n sitä Oli 265,500,000 b u s h e l l a —r
vähennys y l i 12,000,000 • bushelia. - C a ­nadan
- farmairlen hallussa o l i
111.700.000 bushelia vehnää.
O h r a a öll v a r a s t o s s a 139.000,000 b u s .
h e l l a verrattuna 168.0O0.0Ö0 buslibliin
vuosi sitten. F a r m a r i e n hallussa c l i
vielä 124,000.000 busheUa.
New Westrainsterissä, B r i t i s h Co-lumbiassa
on tapettu a r v i o l t a noin
50,000 kanaa' taistelussa Ne\vcast]e
t a u d i n hävittäriiiseksi t ä l t ä alueelta,
j L i i t t o h a l l i t u k s e n v i r k a i l i j a t valvovat
i näiden kanojen tappamista. Tämä
v a a r a l l i n e n Newcastle t a u t i u h k a a ya„
kavasti Rraser laakson $15 m i l j . siipiä
k a r j a t a l o u t t a ,
~Newcastle on u u s i s i i p i k a r j a t a u ti
Fraser laaksossa; minne sen xiskotaan
tulleen joko -Itä-Canadasta t a i Y h ­d
y s v a l t a i n puolelta.
Ranskan vehnäsato
on lupaava
R a n s k a n -maatalousministeriö o n
julkaissut arvion, jonka mukaan
Raniskassa odotetaan s i k s i hyvää veh­näsatoa
v . 1950, e t t ä voidaan lähettää
ulkomkiden m a r k k i n o i l l e 600,000 ton-rtia
viljaa.
i k u i s i k s i
t a a r l a miaata.. K o l h o o s i l l a m m e o n h e i
j ä karjafannia Ja^puutarha. P a i t si
vehnää viljelemme auringonkukkaa,
maissia, vihanneksia, t u p a i k a a Ja
hamppua. Olemme aikoneet ryhtyä
viljelemään myös p u u v i l l a a . Ensim­mäiset
suojametsävyöhykkeet j ä vesi­säiliöt
ovat jo ilmestyneet meidänkhi
alueellen»me sen työn tuloksena, j o ­h
o n olemme ryhtyneet toteuttaessam-ihe
s t a l i n i l a i s t a luohnonuudistiisisuun-nitelmaa,
'
* i & i k k i nämä rikkaudet kuiiluyat
meille, j a n e lisääntyvät vuosi v u o d e l ­t
a . MaanyiljeUJäin työtä helpottavat
koneet. T o i m i n : kymmohen k o l h o o s i -
l a i s t a käsittävän työryimiän j o h t a j a ­n
a . Työryhmämme osalle k u u l u u 46
h e h t a a r i a vehnäpeltoa, 20 h e h t a a r ia
auringonkukkaistutuksia J a lähes s a ­man
verran maissipeltoa. Kyntö-/
muokkaus- Ja itylvötyöt työryhmäni-viljelyksillä
s u o r i t t a a v a l t i o n könes J ä .
träktoriasemah traktoriprikaatii jo-;
h o n kuuluu kolme voimakasta S T 3 -
merkkistä t r a k t o r i a . Sadöh korjaam-'
me kombalnin äviilla.
N y k y i s i n , k u n kolhoosimme o n k a s ­vanut
J a voimistunut, o n hehtaarisato'
n o i n kolme k e r t a a suurempi k u i n - e n ­nen
k o l l e k t i v i s o i n t i a . V l i n i e v u o n n a oU
kolhoosinime sjTysvehnän hehtaarisato
keskimäärin-25 t o n n i a ; meidän työ­ryhmämme
Sai j o p a 3.8 t o n n i a vehnä--
eätoja h e h t a a r i l t a . Tämän johdosta
tteuvosttfliällitiis myönsi minulle so-f
s i a l i s t i s en työn s a n k a r i n k u n n l a n l m e h ;
N i i n kunnioitetaan maassamme t a ­v
a l l i s en kölhoösitalohpojan saavutuk.;
s i a !
E n t i s t ä työskentelyä yksityistalou-'
dessa ei v o i v c t r a t a kolhoosljärjestel-män
luomaan u u t e e n elämään. N y t - o n '
meidän seudullamme 12 koUlfca, ;EOr
Bialistinen k u l t t u u r i t a l o , v i i s i kerho-^
huoneistoa-Ja s a i r a a l a . K o l h o o s l l a i s t e n ,
asunnot o n v a r u s t e t tu s ä h k ö l l ä J a r a ­d
i o l l a . M i n u n , k u t e n k a i k k i e n kolhoo..
silalstemme, lapset käyvät'koulua.
Kolhoosi o n suonut myös m i n u l le
mahdollisuuden opiskella — o l e n suo­rittanut
maanvfljelysteknillisen kurs-;
s i n .
1 Perheeni ö n i i y t täysin t u r v a t t u t a -
. loude!llsesti. S u h t a u d tm luottavaisesU 1
j huomispäivään, sillä tiedän, että se
orr oleva vieläkin parempi.
h i n n a t oUvat korkeat j a färriiarittäyt-^
tivät täydellä v o i m a l l a nälkäisten i h ­m
i s t e n yaätimykset:
Näyttää siltä >laiin okäänndcdita
olisi-täällä. .•:..;•,.„;;:••„-
Y k s i h u o n o i n v i l j a s a t o r a p o r t t i , j o n ­k
a oleoune nähneet, saimme l u k e a : T he
H e i a l d i s t a ä s k e t t ä t a . S e o U l ä h e t e t ty
Y h d y s v a l t a i n syysvehnäsdiieen sydä­mestä
K a n s a s i s t a j a siinä k e r r o t t i in
m i l t e i täydellisestä kadosta 13,000,000
eekkerin a l u e e l l a siitä; 20,000,000 eek-kerinalasta,
m i k ä viime syksynä k y l ­v
e t t i i n Y h d y s v a l t a i n - lounaisosassa.
Nyt- n ä y t t ä ä v a r m a l t a , e t t ä k u n Y h -
dysvaltaiix toukokuun - r a p o r t t i v ^ n ä -
satoarviosta julkaistaan, se osoittaa
satotoiveiden vähenemistä p a r i l l a s a ­d
a l l a m i l j o o n a l l a b u s h e l i l l a t a i enem­mänkin
sotaa edeltäneestä 800,000,000
b u s h e l l n keskinkertaisesta sadosta.
S i i t ä tulee p a l j o n pienempi vehnäsato
mitä Yhdysvalloissa o n s a a t u vuoden
1940 Jälkeen.
Tuloksena o n i se, että vaoj^a Y h - -
dysvaltoja bn huolestuttanut .pelko
odotetusta 440,000,000 busheUn y l i j ^ -
m ä s t ä 1949 satovuoden päätyttyä, n yt
e i o l ^ a n mitään huolestumisen syy-:
t ä ,- ;
, A i k a n a . J o l l o in o s t a j a t puhuvat " k o ­vaa
k i e l t ä " vehnän h i n n o i s t a , n ä y t t ää
s i l t ä , e t t ä luonto puuttuu asiaan Ja
voi tapahtua; e t t ä ostajat J a m y y j ä t
pääsevät ; yhteisymmärrykseen . .
L e t h b r i d g e H f e r a i d . '
Teuraskarjan hinnat
Torontossa
T e i i r a s k a r i myynU oH y i i i a l
P|Ullar'hiljaista, Muutaaiista i r J
n u o r i s t a sonneista saatiin'ei-^|
d a l t a : paunalta. Vasikoista t j j
:*28-;$29 sadalta paunalta, mntfal
k i t a s o n vasikoita m.vytiln$i6-j8f
t a paunaa. j
A-lUokan sikoja myytiin J2T-d
s a t a paynaa k o h t t ^
i j a t
1iputdtru#i ssiahut
suuim'^äkldpotiii
"Eteenpäin k i r j o i t t a a maatalousosas­tossaan
sikäläisten suurmeijerien
" l y p ^ h ö m m a s t a " seuraavaa: '
* /Maltotrusti pääliike, N a t i o n a l D a i ry
tiedottaa voittojensa olleet v.'1949 suu-^
remaimt k u i n m i l l o l n k a a h ehneh. Mai^!
t o t r u s t i Jakoi voittoa $556. Jokaista
osaketta k o h t i . V. 1948 se Jakoi $4,03.
TäÄiä suunnaton voittosaalis k a s a t t i in
h u o l i m a t t a siitä, e t t ä myynnit l a s k i ­v
a t m e l k e i n 90 m i l j o o n a l l a d o l l a r i l l a .
B o r d e i i yhtiötä luonnisti samalla
t a v a l l a . Sen voitot nousivat 14 pros,
edelUseen vuoteen v e r r a t t u n a . B o r d en
Jakoi voitto-osinkoina $5.10 j o k a i s ta
osaketta k o h t i.
E n t ä m a l t o f a r m a r i t ? H e i l l e makf» -
t u t -hinnat l a s k i v a t , s i l lä t r u s t i o n se.
Joka määrää h i n n a n.
t Jalostajitf
Huonot jä hyvät
si<^iienet
yarsinkui täliaisenaaihaj
: -lirfn kastannnfasia jondotäaii
tientämään, lankee II^^MEUI
-ukseen j a ryhtyy säästän
-haa myöskin sienuotea
Siemenen ostossa ei kni
: kenenkään tulisi ryhtji
t n ä ä a säästää, sillä fcaOcn]
. «ellalmn säästöyritys talo 1
kalliiksi. Halvat sieiBeott
huonoja siemeniä ja hnoneisiij
phraistä ei noose hyvää I
Paljon c n puhuttu hyvistä 1
t ä j a s e t e r m i käsittää laajaiK
Siemeniä o n monta eri lajia,
on olsnassa mitÄj^T^ tiukkaa 1
lyä. Joka koskisi k a i k k i a näitSi
rja. Joita;- f a r m a r i ostaa, Miittai
räaiva voidaan pitää mielessä:
1. L a j i t : Epäilemättä toiset Ia|
ya.t paren«)ia j ä kasvien,
hittäivät jatkuvasti uusia
ja^ l a j e j a . Siemenen ostajan 1
se h a r k i t a Ja cstaa niitä:
j o t k a p a r h a i t e n vastaavat 1
j a a n . Ennenkaikkea hän haluasi
mehlajiäi j o k a soveltuu hänen 1
alueelleen.
2, -Edellämainittu on
tärkeä: s e i k k a a l f a l f a a siemeniä 1
essa. ; E i kannata tuhlata raliai
l a i s P e n siemeneen, joka ei
hiMrätysisä ilmastossa Ja alueeSij
• Suurin 'osa niistä siemenistfirj
tarjdtaian,''halvalla hinnalla",!
runsaastr rikkaruohon siemenii-t
a j a menettää kahdella tavalla,
menettää satoa ja ^aa
peltoohsa.
• ;Käikki siemenet eivät ole tautia!
töstavia kasveja synnyttäviä,
« i a l l a taattuja siemeniä kykenee«
telemaan lukuisia kasvitauteja
t a a n .
K a l k i s s a valtioissa on lakeja,;
suojelevat siemenen-ostajaa - i
t a n e suojelevat vain siinä tap
sa, e t t ä luette tarkkaan sieji
^ o l e v a n selostuksen,
voitte s a a d a huonoja siemenii
" C e r t l f i e d " sanalla
säkeissä oleviin siemeniin TOi >
Ne ovat a i n a parempia kuin'
suoraan ostetut."
[ H.-vhase-.e
sinier d
bad some
jgstJaradao
UiiB dovouta
» i c a n liste
Lp? I
I jjjgg in Duli
I , Eleanor JS .
,2Kgfcbour's ,e:
i r:i!i my youn
fan plaj
!»7'3 rooai.
f -I bave niy
ä ctjll isn^ c
3ä vann outsi
I hfld niy i
picure of me
Ianr«oi goi)
uiea urnil I
jEie and am
jjnd one to, s
M.V sister is
i£r vrork at
png to wcrk
m. '
I guess I'!!
Veikko sa
yskaa
Halloo- Marf
Minulla on
s.
Täällä War
niorten rintei
rät, siihen jo
iiävää kun eli
Saiko Margj
jetiii kun ei n
Ei ole vielä
rautatien silla]
inennä kdului;
scction-mies j
lilla" asemalle
hmn. Meidär
•ivä. • •
Siinä kaikk
Parhaat toverilliset onnittelumme
hänen 70-vuotissyntymäpäivänsä johdosta
A n n a , L . E r i c j a I f e m y N y r aa
E i n a r . E l s i j a j a C a r i H o f f r en
E . , H . j a M a r i t a Rutidberg
H e h n i Ja H e n r y Mononen
- K a i s a Ja P e k k a L a i ne
K a r l Lehto
A l l i e j a E d . K a u M Ji
S e n i a j a C . J ä r v is
V e n l a Kuosmanen
K a t r i Hytönen '
A n j a J o k i n e n 1
M . J a H . liaiUnen
S, j a H . Javanainen
T. j a E . T o i v a r i
•ElUn J a M r , Keinonen,
Whitefish, Ont.
M a r t t a J a K . Kujanpää
I d a j a A . Heikkilä
A i l i Ja Harvey Burgess
H a n n a j a K a l l e Tar^-ainen
M r . j a m r s . Hamlin
I d a j a J u l i a n Johnson,
Vancouver, B. C.
(ED^
Valto
Jä
Huvi
SU
iVIUIHI
• i
Edastamir
dmpia v ;
SuunnitelJ
kaa Suom
roopan mj
muksella
me lippu-kevissa
as
ftVUSTAMi
MVnSUM!
P3!-YDETTÄ
TEILLS Y
OHJEET B
50SKEVIS'
• T|män
roi on :
• Tilatka;
nyt!
• Ainoasi
määrä 1
lapans
E I
Vaiti
B0XC9
; Kananmimien hinnat
i Torontossa
Tämä v^ttilälstraktori « n takettneilo Englannls^
välisen öljypntkllinjan tarpeita varten. Se kykenee knijettamaan 32 tonnin
lastin vaikeassalun maastossa ja trokin j a Listin brnttopaino on 100 tonnia.
Traktorin on rakenUnut Thorneycioft Limited Lontoossa.
f Maaseutujen' välittäjUle 'maksettiin
i Torontoon tuotuna l a j i t e l l u i s t a muilis'-
U a seuraavat h i n n a t:
1 Grad-> A isot 33—SS^-i f e n t t i ä t u -
j s i n a , Grade A keskikokoiset 3 6 — t S ' : . , '
I G r a d e A p i i l l e U t 35, G r a d e B SJ j a
i G r a d e C 32 s e n t t i ä tusina.
] TukkuUikkelden hhinat vähittäis-i
kaupoille myytäessä olivat:
Grade A j s 3 t 4 2 — 4 3 . G r a d e B k e s k i -
kokctoet 40-r-41. Grade A pufletit 3 9 ,
Grade B 3 8 j a G r a d e HC 3 5 s e i i t t lä tu­s
i n a .
KIITOS
L a u s u n sydämelliset k i i t o k s e n i siitä hauskasta ^a
yllätyksestä, j o n k a J ä r j e s U t t e k o t i i n i huhtikuun 29 P-^}^^
K i i t o s tilaisuuden j ä r j e s t ä j i l l e j a toimitsijoille y h ^ f S j
sekä rahalahjast a jenka s a i n vastaanottaa. Kutcs KJIU^*-^
kaakusta Ja I d v c k s l s t a . . • , ',„„„rie^
E r i k o i n e n k l i t o s ^ v a l l e j a E l a l l e s e k ä E i n a r i l l e . Huugoa*-*'
P i k a U e n l l s t ä m l e l t ä Tirkistävistä juomista.
K i i t o s tovereille Jotka o l i v a t ottaneet csaa lahjaan, IB"-
eivät voineet saapua. , . ,,vaTaE»
Tämä tilaisuus t u l e s säilymään muistcs^am ^ ^ . ^ ^ ^
miesten kymmeneua. T o i v o n t c v e r i t . . e t t ä * a l k in s^isme l a ^ * -
unholttumattoman tilaisuuden elämänne osaksi.
Toveruudella,
ERIK NYRAN
3 Park Boulevard Long Brancli, Ontano
V
B-2093
430
910
Box 69