1949-11-24-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
KHTOS Sydämclliscl katoksemme sukulaisille ja tutlaviUe ij/jestämästänne -yllätyksestä yhteiselämämme alkamisen johdosta Sampa-haali,'la marraskuun 6 p:nä 1949. Kiitos kauniista kukista, rahalahjasta ja hyvästä kahvipöydästä. Kiitoksemme homman alkuunpanij(Mle, illan fjr.iinnillc ja kaikille jotka ottivat osaa. Teitä kaikkia kiitollisuudella muistaen, LILJA JA VOITTO JOKINEN Sudbury Ontario US Am imperialistit vievät siirtomaat Valtiodepartmentti yrittää Yhdysvaltoja "sutirena esitellä mä summa imperialismi- säystä vuoteen [500 klubia otteli Ikapallomaljasta euvoistoliitossa lEnilani ilainen .urheiluhavainnoitsi- ] K. D. Carreri mainitsi Joiu aika sit-ylpeydellä, että Englannin jalka- Uomaljasta otteli tänä vuonna noin I ]i!ubia, Sitä vastaan ilmoitetaan loikovasta, että Neuvostolöton jal- ^pallomaljasta on tänä vtionna otel. - noin siäOO klubia, joiden joukkueet iäfittäneet noin 120,000 päisen k"Jcapa!lcarmeijan. I Neuvostoliiton malja on puolen letrin korkuinen hopealla päällystet- E-LstaUimalja, jonka kannella sei-to jalkapalloilijan pienoispatsas. Iljasta oteltiin ensimmäisen kerran Hnäiuussa 1936 ja sen jälkeen on p. omistuksesta taisteltu ksrmmenen Itflua. edellyttäen että tämän vuoden bppuotlelu on jo käynnissä. Tämän juodeii kilpailuun osallistui mm. sa-s joujckuctta Eestistä ja 35 Karjalals-luotnalaisesta tasavallasta. SELV/iilLN RATKAISUUN lä^tä kiertopalkinnosta tapahtuva })ppuo:telu ei saa päättyä tasapeliin, liei ottelun 90 minuutin aikana sta minkäänlaiseen ratkaisevaan tulokseen, myönnetään joukkueille vielä tämän jälkeenkin päättyy tasa. peUin, on peli uusittava. Uusintaottelukin voi toistua moneen kertaan. Niinpä esim. Neuvostoliiton ammattiliittojen keskusneuvoston maljasta, joka on Neuvostoliiton maljasta käytävän kamppailun karsintamalja Sel-mashin (Luzemy) ja Krisnoje Snam-jan (Pavlovo-Posad) välinen loppuottelu V. 1937, jonka Krasnoje Snamje voitti, kesti 8 timtia 15 minuuttia. Viimevuotisen Dynamon j a ZDKAn välisen 210 min. kestäneen ottelun ratkaisi yksi ainoa täysosuma verkkoon. Esimerkkejä kiivaista otteluista voi. 6i kertoa kuinka paljon tahansa. Näiden ottelujen ansiosta Neuvostoliiton malja on tullut yleisesti tunnetuksi. Suurta mielenkiintoa otteluihin nähden lisää myöskin se, että kalkki joukkueet kamppailevat samoilla ehdoilla. Neuvostoliiton jalkapallohlstorla tietää kertoa monia tapauksia, jolloin melkein tuntemattomat joukkueet ovat voittaneet maan parhaan joukkueen. Sellainen on esim. ollut Alma- Atan ja Kievln Dynamon välinen ottelu, Leningradin Zenithin häviö Kra-matörsklssa, Novosibirskin Spartakin voitto Leningradissa ja vihdoin Pjatl-gorskin jalkapallojoukkueen saavuttama voitto ZDKA;n jalkapalloilijoista. vastaisena" maana, jolla ei ole lainkaan siirtcmaita. Kaikkialla kaak-kols- Aasi2ssa ja Afrikassa Yhdysvaltain edustajat ovat julkisesti ja avoimesti neuvonneet hollantilaisia, ranskalaisia, bdgialaisia ja-brittiläisiä, että niiden pitäisi luopua Biirtomais-taan. ECA:n hallintomies sanoo marshal-loiduille maille, että niiden pitäisi "yhdistyä yhtenäiseksi kauppa-alueeksi" siten, että Yhdysvallat voi tulvittaa länsi-Eoroöpan maat yhdysvaltalaisilla vientitavaroillaan. — Quebecin ja Montrealin vällneri tie avattiin liikenteelle v. 1734. Ilmoitamme, että kuolema kutsui liaudan lepoon mieheni j a isäni EMIL JQUTJÄRVEN (JÄRVI) Hän oli syntynyt Suomessa Voikl<aalla, U.L., marraskuun 15 p:nä 1898, kuoli marra^uun 14 p:nä 1949 Torontossa. Oli kuollessaan 50 V. 11 kk. ja 29 päivän ikäinen. Läliinnä häntä suremaan jäi vaimonsa Hilda sekä poikansa Esko \-aimonsa Liisan kanäsa. Haudattiin Torontossa 17 päivä marraskuuta 1949. Paljon kärsit, paljon kestit, viimein rauhan saavutit. Hilda. Elämässä taisto tuima, lepo rauha haudassa. Nuku, nuku isä siellä kiunmun alla rauhassa. Liisa ja Esko. KIITOS Pj-ydämme kiittää kaikkia tuttavia kukista ja osanotosta suruumme sekä pastori Toppllra hautajalspuheesta. HILDA, LIISA JA ESKO JÄRVI Sydän surulla ilmoitan, että rakas mieheni ja Edwinin isä AKU KORHONEN syntynyt maaliskuun 7 p:nä 1907, kuoli Toronton Western sairaalassa syyskuun' 20 p:nä 1949. Läliinnä suremaan jäin minä, hänen vaimonsa ja poikamme Edwin sekä sisko perheineen Samiassa «Ja laaja sukulais- ja- tnttavapiiri Suomessa ja Canadassa. Vainaja haudattiin Sudburyn Park Lawn luiatansmaahan syyskuun 24 p;nä 1949 suuren snknlais- ja ystäväjonkon saattamana. Miks' rakkaani matkamme • ' - päättyi näin? Miks' käydä ei saatu me käsikkäin clontietämme loppuhun asti? Nyt tyhjänä palkkas, kesken on työs'. Mulle muistosi voimaa antaos, ctf kotilietemme ei hiiltyisi aivan. Kaipauksella, Irja ja Edwin. Olit aina niin hyvä ja ymmärtäväinen meitä vanhoja kohtaan . Me aina ajattelimme, että Sinä • olet se, joka meille viime sanat kuiskaat. Mutta näin se kävi. Siksi surumme on niin suuri. Rakkaudfella, Aiti ja Isä Pulkkinen. Oli silmäsi kirkas, kun hymyillen, Sinä viime hyvästit jätit. Olit varma, ett' yhä uudelleen taas tapaamme kevään tullen. Vaan kuolo sun kutsui liian varhain, kesken elosi toimekkaan, parhain. Levon rauhaisan veli sulle suomme. Sua muistellen kummuUes kukkia tuomme, ^ v ä s t i kaivaten. Siskosi perheineen. Sinä olit aina niin valmis meille hyviä neuvoja jakamaan ja nyt meidän Sinulle täytyy viimeiset hyvästit sanoa. Sinua mulstaeft, Pulkkisen veljduet perheineen. KIITOS Tahdon lausua isydämelliset kiitokseni kaikille sukulaisille, ystäville ja tovereille, jotka niin suurilukuisesti saavuitte saattamaan Akua hänen vlim^elle matkalleen. Kiitos kuUca-laitteista,' joilla kaunistitte siuiihuoneen, kuin myöskin osan-ottokorteista ja -sähkösanomista. Kiitos kaikille Teille, jotka vaivojanne säästämättä tavalla tai toisella autoitte hautajaisten järjestämisensä. Samoin kiitän mintia ja Edwinia kohtaan csoittamastianne myötätunncsta suuren surumme hetkellä. * Sudbury EDWIN JA IRJA KORHONEN Ontario' Siamalla kertaa Acheson ja Snyder vaativat vanhoja siirtomaavaltoja katkQmaan "siirtomaasiteitä", jotta yhdysvaltalaiset vientita\'arat pääsisivät tunkeutumaan sinne, tähän asti saavuttamattomissa olieville markkinoille. Amerikkalaiset monopolistit ovat hämmästyttävässä määrässä edistyneet näissä siirtomaamarkklnain valtaamisissa. Kauppakamarin äskettäin julkaisema raportti "Yhdysvaltain kaupasta M2rshallin avun maiden merentakai- 'silla alueilla 1948" (U. S. Trade With Overseas Department Territories of ERP Countries 1948) on hyvin tilannetta valaiseva. Amerikan imperialismin etenemisen huippukohdat osoittavat, että Yhdysvaltain vientitavarain arvo v. 1948 oli $13,398,000,000 eli yli n?ljä kertaa suurempi vuoden 1938 kokonaissummaa, mikä oli $3,243,000,000. . Yhdysvaltain viennin tämä suuri lisäys johtuu osittain Yhdysvaltain kohonneista hinnoista. -Muttia toinen suuri osa johtuu Marshallin avun vienneistä, mitkä alkoivat tuottaa huhtikuussa 1948, ja nousivat mainittuna vuonna lähelle $2,000,000,000 määrää. Kun ryhdytään tutkimaan Yhdysvaltain viennin lisääntymisen suuntaa ja huomicimmc mi.ssä suurin lisäys on tapahtunut, silloin tulee esille mielenkiintoinen linja. V. 1948 Yhdysvalloista lähetettiin kauppatavaraa Ranskaan $590,700,000 arvcsta. Tämä oli 34 prosenttia suurempi kuin ennen sotaa vuonna 1938, jolloin Yhdy.svalloista vietiin Ranskaan $133,872,000 arvosta. Mutta ,v. Ii948 Yhdysvalloista vietiin Ranskan kolmeen kalkkein tärkeimpään siirtomaahan — Ranskan Marokkoon, A l geriaan ja Indo-Kiinaan — 775-pro-senttisesti se määrä mitä vietiin v. 1938. Yhdysvaltain'vienti mainittuihin siirtomaihin v. 1938 oli $9,036,000. Mutta vuonna 1948 se oli $79,401,000. Tämä lisäys olisi todennäköisasti ollut vieläkin suurempi jos ei Indo- Kiinan sodankäynti v. 1948 olisi keskeyttänyt vientiä. Onko sitten mikään ihme, vaikka Ylidysvallat haluaakin "vapaan" Indo-Kiihan, Ranskan kontrollista vapauttamista ja sen tuloa Yhdysvaltain monopolismin polvelle. Vuonna 1948 lähetettiin kauppatavaraa Belgiaan ja Luxemburgiin yhteensä $309,700,000 arvosta, mikä taustaa 302 piosintin lisäystä Vuoden 1938 vientiin verraten, mikä oli $76, 942,000. Mutta Yhdysvaltain vienti Belgian rikkaimpaan siirtoma-han Belgian Kongoon V. 1948 oli $48,778,000, mikä on 2,500 prosentin lisäys vuoden 1938 vientiin mikä oli $1,875,000. Vuonna 1948 Yhdysvalloista vietiin $644,100,000 arvosta kauppatavaraa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Tä-edustaa 27 prosentin 11- 1938 verrattuna, jolloin se oli $520378.000. Mutta Yhdysvalloista vietiin v. 1948 $81348.000 arvosta kauppatavaraa rikkaaseen brittiläiseen Malaijaan ja tämä on 831 prosentin lisäjrs vuoden 1938 vientiin minkä arvo oU vain $8.791.000. Samanlainen tilatme vallitsee Britannian kontrolloimassa Hong Kongissa. Yhdysvaltain kauppatavaran vienti Stone v." 1938 oH $21,025.000, mutta iTionna 1948 se oli $82,897,000. Jos Intian ja Canadan tilastotietoja tutkittaisito. ne osoittaisivat samanlaisen suunnan Yhdysvaltain kaupan lisääntymisestä ja sen työntymitestä etualalle toisten tilalle. V. 1948 Yhdysvalloista vietiin Hollantiin $312,200,000 arvosta kauppatavaraa, mikä on 222 prosentin lisäys vuoteen 1938 verraten, jolloin vienti oli $96.732,000. Yhd5-s\'altain vlenU Hollannin Itä-Intiaan (Indonesia) v. 1948 oli $91302.000 mikä on 233 prosentin lisäys vuoteen 1938 verraten, joUoin sinne lähetetUm $27,482,000 "arvosta kauppatararaa. Tässä myös Indonesian sota vaikutti \-uonna 1948 siihen, että Yhd>'svaltaln vienti oli pi-enempl, mitä se muuten olisi ollut. 'Tämä Yhdysvaltain viennin suuri lisääiityminen siirtomaissa todistaa Yhdysvaltain timkeutumista Itä-Aa^ siaan ja Airikaan. Tämä selittää Y h dysvaltain "huolenpidon" siirtomaiden vapaudesta. Mutta einoa "vapaus", mitä Yhdysvaltain hallitus haluaa, on vapaus ottaa siirtomaat haltuunsa Eiuxrapan lahoavilta imperialistisilta mailta. — Labor Research Association. USA. Amatööriurheilu liukuu Ruotsissa ammattiurheiluksi Helsinki. — Nimimerkki T. H. S. kirjoitti joku aika takaperin Työkan. san Sanomissa miten todellinen amatööriurheilu liukuu Ruotsissa yhä enemmän taka-alalle ja ammattilal-suus valtaa yhä enemmän jalansijaa huippumiesten keskuudessa. Samanlaatuisia Ilmiöitä on myöskin havaittavissa Suomessa. T. H. S. kirjoittaa asiasta seuraavaan tapaan: Ruotsalainen sanomalehtimies maisteri Ake Gafvelin on kirjoittanut huomiota herättäneen artikkelin aikakauslehti "Liberal Debattlssa", jossa hän voimakkain sanoin arvostelee urheilua ja ennenkaikkea ammattinyrkkeilyä. Kokonaista 155 palstametriä tekstiä ja kuvia, mainitaan Tukholmalaisten lehtien käyttäneen puolen kuukauden aikana selostaessaan •Wal-cottin ja Tandbergin nyrkkeilyottelua. Kirjoittaja toteaa urheilun saavuttaneen Ruotsin lehdistössä sellalsat mittasuhteet, jollaiseen el mikään muu kansanliike tai järjestö ole päässyt. Lehdet uhraavat palstatllöjaan suhteettomasti "turhiin urheilulorui-hin" samaan aikaan kun monet tärkeät ja koko Ihmiskuntaa koskevat kysymykset sivuutetaan muutaman rivin maininnalla. Maisteri Gafvellin lausunto Ruotsin lehdistön suhtautumisesta urheiluun kuvaa myös sattuvasti mainitun maan urheiluelämää. Urheilusta on muodostunut niin Ruotsissa kuin useimmissa muissakin läntisissä kapitalistimaissa liikeyritys, jota ohjaavat "suuret slkaarinpurljat". El ole pitkä ai. ka siitä kun saimme lukea lehdistä selostuksen, jossa peittelemättä todettiin, että el kestäne montaakaan vuotta kun Ruotsin jalkapalloilu siirtyy täysammattilalsuuden kannalle. Todellinen amatööriurheilu Ruotsissakin liiikuu yhä enemmän taka-alalle ja puoli- ja koko-ammattiiirheilu valtaa yhä enemmän alaa hiuppu-urhei-lijain keskuudessa. Ammattilaiskil-pailujen järjestäjät taasen makaavat sanomalehdille sen mukaan, miten ne mainostavat heidän ottelutilaiisuuk-slaan, ja niin sanomalehtien urheilutoimittajien t.vö muuttuu yhä enemmän näitten "slkarinpurijain" ammatin matoostamiseksi. Oinan maamme urheiluelämässä on myös havaittavissa samanlaista mä- "Juurakon Hulda" on mainio sanoo katsoja Port Arthur. — Täkäläisessä Työn Temppelissä csitettun sucmalaincn elokuva "Juurakon Hulda" mnrrask. 17 pnä. Olen nähnyt tämän näytelmän esitettynä CSJ:n täkäläisen osaston näyttämöllä ja myöskin englanninkielisenä filminä, nimellä "Farmarin tytär". Kun tämä näytelmä esitettiin nyt suomalaisena äänielokuvana oli se mielestäni parhaiten tulkittu esitys mitä olen nähnyt ja samanlaisia lausuntoja olen kuullut muiltakin katsojilta, jotka ovat olleet tilaisuudessa näkemään kaikki kolme edellämainittua esity.stä. Pilminäyttelijät esittivät helposti ymmärrettävällä tavalla kaiken sen mitä kirjailija (Juhani Tervapää) oli tahtonut kuvata, tehden katsojaan hyvän vaikutuksen. Tässä näytelmässä esitetään sattuvalla tavalla miten suomalainen työläistyttö onnistuu sisukkaalla itseopiskelullaan kohottamaan itsensä oppineiden ja sivistyneiden rinnalle, vieläpä kansan syvien rivien edustajaksi parlamenttiinkin. Tässä näytelmässä onkin se hyvä puoli, että siinä ei kuvata työläisiä tyhmik.si moukiksi kuten on asianlaita niin moniin Hollyvvoodln ym. filmeihin nähden, vaan päinvastoin siinä jäävät vallassaolevan luokan jäsenet huonoon valoon katsojain silmissä. Missä tahansa tämä filmi esltetään-kään, kehoitan lukijoita menemään sitä katsomaan. Silloin näette yhden parhaimmista Suomessa valmistetuista elokuvista. — Tyyne. Suomessa harjoite taan Helsinki, —: (S-S) — Valtion velka oli lokakuun päättyessä 137,4 mlljaar-dia markkaa, josta ulkomaalaista velkaa oli 61,3 miljaardia ja kotimaista 761 miljardia markkaa. Ulkomainen velka py.syl lokakuun aikana ennallaan, mutta kotimainen lisääntyi 1,4 miljardia markkaa. tää kuin Ruotsissakin. Nyrkkeilyn alalle on jo ilmaantunut yksityisiä "bus*.ness"-m:ehiä. Nuoria nyrkkeilijöitä on siirtjmyt ammattilai"lfcsi ja ^sanomalehdet muokkaavat jatkuvasti maaperää ammattiurheilun hyväksi. Nyt c l H i jo korkea aika ryhtyä voimaperäisiin toimenpiteisiin urheiluelämämme rikkaruohojen poiskitkeml-seksi. jijYT ON AIKA MATKUSTAA SttOMEE» VIETTÄMÄÄN JOULUA omaistenne ja ystävienne luona vanhassa maassa Ottakaa osia henkilökohtaisesti Johdettuun Jou- n SUOMEEN lähtien New Yorkista Slockholm lähtee iouluk. S Swn.ee» suosittu peltirasioissa vanne. ^YPf. sisältäen tullin ja M^tlJllol-SS^S^l^tevät neuvona Montreal 2, Qoebee 600 l>«chÄterSt.We«t IleliinkL — (S-S) — Geologinen tutkimuslaitos on kuluneena kenttä-kautena harjoittanut varsinalsu malminetsintää eri puolilla nuata. Jolloin eräin paikoin on oltu tekemisissä varsinaisen malminkin kahssa. Myös useita tunniistele\'ia töitä on tehty ja eräät on saatettu päätökseen malmel-hln nähden tuloksettomina. Geologisen tutkimuslaitoksen Johu-jan. professori Laitakarin lehdistölle antamien tietojen mukaan on Vihan, nln Lampisaaressa. sen jälkeen, k\m V. 1946 siellä syväporaamalla ernlrn-mälsen kerran tavattiin malmia, pysytty sen tuntumassa Jatkuvasti, ja toiveet todella kannattavan malmin olemassaolosta ovat tutkimusten edistyessä jatkuvasti parantuneet. Porauksia on kuitenkin edelleen jatkettava, jotta lopullisesti voidaan määritellä, minkä arvoinen tämä esiintymä on vuorltyön kannalta. Tähänastisten tulosten perusteella on todettu ainakin pienehkö kannattava malmi. Joka sisältää 5—6 .% sinkkiä ja Jonkin verran kuparia, lyijyä Ja hopeaa. Alueen länsipäässä tavataan rikklkllsua ja magneettikiisua erillisinä malmioina. Vihannin alueella viime kesänä suoritetut poraukset antavat toiveita siitä, että malmit eivät ehkä supistu yksinomaan Lamplsaaren löydökseen. Niinikään oh Pohjanmaalla tutkimuksia Jatkettu kesän kuluessa Haukiputaalla Ja Nivalassa. Työt lopetettiin kuitenkin Haukiputaalla, sillä se malminlohkare. Jonka perusteella tutkimuksia ryhdyttiin suorittamaan on Ilmeisesti lähtöisin malmlalueesta, joka kätkeytyy Pohjanlahden alle. N i valassa on sen sijaan tutkimuksia vielä jatkettava Ja ilmeisesti on kevättalvella eräiden lupaavimpien kohtien syväporaus täyden varmuuden saamiseksi. Keski-Suomessa ja osittain Savossa on kuluneena kesänä suoritettu etsin, tää enemmän kuin yleensä alkai-icm-pina vuosina, sillä näiltä alueilta saadut gcologl.set vihjeet ovat suorastaan ilahduttavia ja lupaavat maimlnetsl-jähi työkentän parantumista tähänkin suuntaan. Tätä tukee myös parhaillaan käynnissä oleva kalllopcräkarkol-tus, jonka miikaan Jo osittain todetaan että n.s. Keskl-Suomen granllt-tialue itse asiassa sisältää sangen runsaasti klvllajlvalhteluja. Vilppulasta, Luhangalta, Lelvonmäeltä. Jyväskylästä Ja Hllrolasta otetut kokeet ovat toistaiseksi niin puutteelliset, ettei täydellä varmuudella voida sanoa niiden arvoa vuoriteoUlsuudelle. Täällä, kln varmuuden saaminen vaatii syvä-pohauksla, Jotka ovat nykyisten määrärahojen puitteissa rajoitetusti toteutettavissa. Ns. Tampereen lluskeklvlvyöhyk-keellä on myös suoritettu tutkimuksia Nokialla Ja Etelä-Pirkkalassa tehtiin vUroe kesänä Järjestelmälliset kenttä, työt. Joiden antaman aineisto on parhaillaan tutkittavana. Alueella tavatut huomattavat magneettiset häiriöt antavat aihetta olettaa, että siellä todella voi olla kannattaviakin malmiesiintymiä. Kenttätöitä on haitannut mm. tarpeeksi tarkkojen karttojen puute. Tutkimuslaitos on kuitenkin Jatkuvasti työskennellyt tämän puutteen poista, mlseksl Buörlttamalla laajoja Ilmavalokuvauksia. Samoin suoritetaan jatkuvasti kallio- ja maaperäkartoitusta. Joiden merkitys tutkimustyölle on ensiarvoisen tärkeä. Varsinainen malminetsintä .suoritetaan tiseln malmllohkareiden antamien viitteiden nojalla paikallistamalla sen emäkallio. Varsinainen malmiesiintymän etsiminen tapahtuu magneettisen Ja kalkuluotaustutki. muksen avulla sekä lähitulevaisuudessa myös palnovolmahavalntojen perusteella. Kun e.sllntymä on näiden menetelmien avulla voitu palkalllslut-taa, ryhdytään suorittamaan poi'auk-sla. Metrin syvyinen poraus maksaa 1,500—2,000 markkaa. Mainittakoon lopuksi, että ensi vuoden budjetista on anottu määrärahaa ns. aeroprospectausmenetelmän käyttämistä varten malmialueiden etsinnässä. Menetelmällä tarkoitetaan sl. tä, että lentokoneeseen on sijoitettu laitteet, jotka lentokoneen ylittäessä malmiesiintymän ilmaisevat esiintymän aiheuttamat magneettiset ja sähköiset häiriöt. Tutkimustapa on suotuisin tuloksin ollut käytössä mm, A-merlkassa, Canadassa, Ruotsissa ja Venäjällä. cO o o o o ff o o o 0 o 0 ff o o 0 9j> o o o o o o >o SUOMikLAINEN KELLOSEPPÄ a Tekee huonommastakin kellosta hyvän kellon. SIMÖNSON'S WATCH REPAIR 711 East Bastfngs S t 0 e 1 2 Vaacomrer "g aa 6av8'o a a 6'6'6V6iivvvvv Br. Colombiar KUVIEN VÄRITYSTÄ Lähettäkää meille suurennus mieleisestänne maisema-, kalastus-, perheryhmä- tai muusta kuvastanne väritysohjeet mukana. Teemme taiteellisen öljyvärltyk-sen nopeasti. Suurennuksia myöskin omitta filmetetänne. HINKAT Väritys Saaremms 5x7 t, 75e 45c 8x10 t LOO 75c Lähettäkää raha tilauksen mukana, lisäten 10c postikuluja varten. Palautamme valmiin työn hyvin pakattuna. NIEMrS STUDIO RECD 1199 St. Caik«rine St. West Montreal 2, Qne. Torstaina, marrask. 24 p. — IrhunBäay, Nov. 24 SIfu S mmimk B. F. eOODRIGH paHerit Aloittaa nopeammin •» Kcstäft Tehkää aloittaminen vanBalai M i maksi — ne antaa f—'irBn Talnia» J» kestää kauemman. Uudet B. F. OoeMefek> Patterit anUvat Uaftä eUnroinaa j» avat luotettavat raskaammaMtaUn klyUML ALHAISET MAKSUEHDOT $1.75 käteen ja $ 1 , 2 ^ vUkossa BFGoodficli 124 AUonquin Btvd. TImmlm. Ostari» PUHELIN 2765 DR. ROMAN PNIEWSKI Monivuotinen praktiikka Euroopan Imomat ERIKOISALANA sisustaudit, naisten, lasten ja veneriMt taudtt. Nielurisat leikataan uudelta menetelmäin kivuttomasti Ilman veren vuotoa. Vastaanottotunnlt: Kello lp. S537 PARK AVE. PUU. BArboor 782S Bfonfnal. ^Mk UUDET JOULUPAKETTIEN HINNAT! ENTINEN NOPEA TOIMITUS! "OLVMPIA" — $5.50 -IMATBA" » tSJt - 5 Ibs. raakaa kahvia 4 Ibs. paahdettua kahvia 3 Ibs. riisiä 3 Ibs. Hisiä 1 Ib. rusinoita 1 Ib. rusinoita I Ib. luumuja T E N M A " — $ 6 ^ 5 ibs. paahdettua kahvia, piaimaB UmatUviissä peltltÖikelariL 3 Ibs. riUlä 1 Ib. msinoita tai luamoja Kalkki paketit vakuu-tuk. ses.sa ja liihetotäiln cdcliccnkin Kööi)onha-mina. stn, tavallisesti perillä 2-3 viikossa, ehjinä ja hyviLsfiä kunno.ssa. Säästäkää aikaa, rahaa ja vaivoja lähettämällä näitä lyhyen matkan paketteja! J o u lutun-goksenkin aikana varmempi perillctulo aikanaan! Voi lähettää 3 pakettia samalle vu:>taanottajallo tuUivapaasti I Lähettäkää pakettinne ajoissa! Norcon Registered Sulte 338, Dominion Square BIdg.. Montreal, Quebee . Vanhin pukctiuvulityslUkc Canadassa. Johtaa edelleehUn. , mk Me allamainitut toverit ja ystävät toivotamme parhainta onnea I I - '^g omaan kotiin ja .samalla lausumme heidät tervetulleeksi Torontoon. Mar«ari*l, j i Vaino Kuuhancii Vilho Kauhanen Aina ja Antton Nieminen Martha ja K. Kujanpää Ann.i Ilorniiki SL-iija ja V. .Mrvi.s Emma ja N, Flinfj Maiju ja K, Pirttinen Kr,'rttu ja O. Hautala Elin ja P. Keinonen Jenny ja Len Hjorth Maire, Randy ja George Piirainen, .SudbJry Alma ja J, Virtanen Veera ja Eino Johnson Amanda ja J. E. Erickson Mirrnni ja J. I^aarl Laina Markkanen K i t r l Hytönen Aino Heikkinen Olija Jokinen Ida Ahlqulst Ida Reini Arvo Lahtinen Harry Laakso Sulo Salminen J . Kiviranta Maija ja W. Kari Hanna Ja K . Tarvainen Lempi Ja G .Ahonen Elli ja H. Berglund Linda Ja W. Jokela Ahna j a E . Aittola Sylvia j a E. Löppönen Mr. Ja Mrs, N . Ylikylä Mr. ja Mrs. Kajander Lempi ja L. Jcdeinen Helen ja E, Tarvainen ' Elma Ja L. Semelius KIITOS Kiitcs on liian pieni .'^ana tulkitsemaan sitä tunnetta. Jota tunsimme sydämessämme, kun tulitte meitä yllättäen ter-vehti.- nään. Kiitos Idalle kukisU sekä Ainolle ja Marthalle uhrautuvai>:uude';ta meitä kohtaan, kun hommasitte kauniin kahvipöydän ja lahjan Teiltä kaikilta muistoksi. Kiitämme kalkkii osanottajia sydämellisesti. OLIVIA JA JUSSI TOLVANEN 336 Bebiize Dr. Toronto 12, Ontario
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 24, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-11-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus491124 |
Description
Title | 1949-11-24-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
KHTOS
Sydämclliscl katoksemme sukulaisille ja tutlaviUe
ij/jestämästänne -yllätyksestä yhteiselämämme alkamisen
johdosta Sampa-haali,'la marraskuun 6 p:nä 1949.
Kiitos kauniista kukista, rahalahjasta ja hyvästä kahvipöydästä.
Kiitoksemme homman alkuunpanij(Mle, illan
fjr.iinnillc ja kaikille jotka ottivat osaa.
Teitä kaikkia kiitollisuudella muistaen,
LILJA JA VOITTO JOKINEN
Sudbury Ontario
US Am imperialistit vievät
siirtomaat
Valtiodepartmentti yrittää
Yhdysvaltoja "sutirena
esitellä mä summa
imperialismi- säystä vuoteen
[500 klubia otteli
Ikapallomaljasta
euvoistoliitossa
lEnilani ilainen .urheiluhavainnoitsi-
] K. D. Carreri mainitsi Joiu aika sit-ylpeydellä,
että Englannin jalka-
Uomaljasta otteli tänä vuonna noin
I ]i!ubia, Sitä vastaan ilmoitetaan
loikovasta, että Neuvostolöton jal-
^pallomaljasta on tänä vtionna otel.
- noin siäOO klubia, joiden joukkueet
iäfittäneet noin 120,000 päisen
k"Jcapa!lcarmeijan.
I Neuvostoliiton malja on puolen
letrin korkuinen hopealla päällystet-
E-LstaUimalja, jonka kannella sei-to
jalkapalloilijan pienoispatsas.
Iljasta oteltiin ensimmäisen kerran
Hnäiuussa 1936 ja sen jälkeen on
p. omistuksesta taisteltu ksrmmenen
Itflua. edellyttäen että tämän vuoden
bppuotlelu on jo käynnissä. Tämän
juodeii kilpailuun osallistui mm. sa-s
joujckuctta Eestistä ja 35 Karjalals-luotnalaisesta
tasavallasta.
SELV/iilLN RATKAISUUN
lä^tä kiertopalkinnosta tapahtuva
})ppuo:telu ei saa päättyä tasapeliin,
liei ottelun 90 minuutin aikana
sta minkäänlaiseen ratkaisevaan
tulokseen, myönnetään joukkueille
vielä tämän jälkeenkin päättyy tasa.
peUin, on peli uusittava. Uusintaottelukin
voi toistua moneen kertaan.
Niinpä esim. Neuvostoliiton ammattiliittojen
keskusneuvoston maljasta, joka
on Neuvostoliiton maljasta käytävän
kamppailun karsintamalja Sel-mashin
(Luzemy) ja Krisnoje Snam-jan
(Pavlovo-Posad) välinen loppuottelu
V. 1937, jonka Krasnoje Snamje
voitti, kesti 8 timtia 15 minuuttia.
Viimevuotisen Dynamon j a ZDKAn
välisen 210 min. kestäneen ottelun ratkaisi
yksi ainoa täysosuma verkkoon.
Esimerkkejä kiivaista otteluista voi.
6i kertoa kuinka paljon tahansa. Näiden
ottelujen ansiosta Neuvostoliiton
malja on tullut yleisesti tunnetuksi.
Suurta mielenkiintoa otteluihin nähden
lisää myöskin se, että kalkki joukkueet
kamppailevat samoilla ehdoilla.
Neuvostoliiton jalkapallohlstorla tietää
kertoa monia tapauksia, jolloin
melkein tuntemattomat joukkueet
ovat voittaneet maan parhaan joukkueen.
Sellainen on esim. ollut Alma-
Atan ja Kievln Dynamon välinen ottelu,
Leningradin Zenithin häviö Kra-matörsklssa,
Novosibirskin Spartakin
voitto Leningradissa ja vihdoin Pjatl-gorskin
jalkapallojoukkueen saavuttama
voitto ZDKA;n jalkapalloilijoista.
vastaisena" maana, jolla ei ole lainkaan
siirtcmaita. Kaikkialla kaak-kols-
Aasi2ssa ja Afrikassa Yhdysvaltain
edustajat ovat julkisesti ja avoimesti
neuvonneet hollantilaisia, ranskalaisia,
bdgialaisia ja-brittiläisiä, että
niiden pitäisi luopua Biirtomais-taan.
ECA:n hallintomies sanoo marshal-loiduille
maille, että niiden pitäisi "yhdistyä
yhtenäiseksi kauppa-alueeksi"
siten, että Yhdysvallat voi tulvittaa
länsi-Eoroöpan maat yhdysvaltalaisilla
vientitavaroillaan.
— Quebecin ja Montrealin vällneri
tie avattiin liikenteelle v. 1734.
Ilmoitamme, että kuolema kutsui liaudan lepoon mieheni j a isäni
EMIL JQUTJÄRVEN
(JÄRVI)
Hän oli syntynyt Suomessa Voikl |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-11-24-03