1950-05-06-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
wwmm. "'äSiilllll w m f (- H Jr- 1 f ' Lauantaina, toukok. 6 päivänä ~ r Sat, May 6 CtrKan of PinJilsh CanaiUans. Bs-tabUshM NoT. em. m7/ Atttbb^ as^^MÄÄidtJ^da^ Post It-hed tiiri<« iyeddy: T a e s da Tdephooes: Business Qfiice 4-^84. Editoriar Office 4<42^; : M B I B ^' axldms Box 69, Sodinsy;' OQitarlo.^ Advenising rates upon appllcatioa. :Tramiailoa'f<ee 0f dbaige. ? Cariadaaea^ 1 trk^ 6 i » 6 kk. 355 3 kk, 2.00 g u ö ö M a t s a : : • • i / Vk. ^ICO:^:^ kk. ^Piahalta'^ uniolta pa Tdrstaina ^kerroitiin lehdessämme melko yksityisk(iljtaifef« i i i ta «udesta työehto-sopimuksesta minkä i»rusteelM Incon tyÖK^^ j ^ i k k o i i y v in ansaitut ja tarvitut kaksi vapaapäivää; " '• i>,S-itl tunnilla, mikä tarkoittaa 5»«ä, i -yilkkoap^ PX^vat x>sapullleen entWllään, vaikk:i tyoläi;Jet ?aa-vktkin yhden vapaafäivän kahta viikkoa kohti; 3. Aikaisemmin saavutetut muut parannukset, kuten maksulliset kesälcOTiati kuusi maksullista juhlapäivää vuodessa, Randin forn:ula h j ^ l ^ r jne. jäivät edeHeen^%^ I tapauksissa j ^ palkkaluokkien korjaamin mikä tarkoittaa lisää palkankorc- . useille työläisille. ^ : Mine-Mill union Sudburyn bsaaton lausuritopn^ että nyt laadittu sopimus on paras Canädjfe tämän vuoden aikana allekirjoitetuista t^ Mai-iiittakoon vain esimerkin y^^ kiitos oikeistolaiselle sos-idenijbhtajalle mr. Reuterille, Fordin työläiset eivät saaneei^ ^ n - tinkääT» palkankorotusta, Fordin työläiset myytiin taivaasia saatavasta piiräkänpalästa eli sellaisesta vanfiuuclenciäkk^ aiiitäyain jurilharvät jös pat terastj'öJäiset r-^Jptka kaksi vuotta sit|en jmyy-sahral sitteii heiHe JcM^ ' ein O l i työviikon ifylienhyTS 4'tunniHa ja 8 sentin lupaus ensi vuonna tulevasta uudesta palkan-a Millardin jf^htamain terästj^äistep p^kataso • missä ovat Ini^n työläisten p a ^ ' avulla ja kautta ovat kaKden vUmeksikiilu- 16—17.5 sentillä tuntia kohti. Käytän-terästyöjaisten peruspalkkana o^^ $1.12 senttiä i i i n t ^ Incon kaivokseen menevä mies saa alkaen $1.27 tunti^ja ammattimiehet $1.54, eJi keskimäärin .5:tuhti. • miiiil mnovat fJi&^iixDStn näiOtaanpublustaJain komitea Julkaisi ytokholirtan isiiäM\iliii^e&- iksA iDsailsnaaiik&i^^ Ja kaikkien haUitusitra I n i ^ l ^ ^ Julistuksen missä sanotaan nun: ^ ' l KAtsoixme, että'bamas. Joka en^mmäisenä Ijfäyttää atomiasetta mltätialiai^ n m t a vastaan, tekee rikoksen ihmijskuntaa vaataan Ja ön eellalsui liallitusta pidettävä sotari> konisena . . ." Me kiinnitämme huomionne lausmi' teon, joiäöa''iKfrI(*i5jeii ^äilmäinneu-vostb Julkäi^J CferteVj^' helmikuun 24 pna: ^.,, ••Kaikilla ihmisinä on edesvastuu Jmikian'^^ ollessaan vas-tatuäteii' vkyi)omirtih Ja miilde^ m-kyaiicaisten so^äileiden ' ätbeutta-ma& i yäkavain 'kjrsjrmysten '_kanssa, M l e t t i k ^ i i 'jokainen oznassalunnos-lan köjehkuoppä-asemästa huolimatta edes pyydäkään palkankorotusta •:^-^\,'s,::::k,\-^::-:^A..,,-*.^ ^'-"ird, S^/ton ja k^ kanssa työehtosopimuksen nykyisillä palkoilla ja ehdoilla, kiinhän yhtiö suostuisi perimään työläisten pal-ohehtamaan kullankaivajain jo laihoiksi jää' ivHllainen on se sosdenyen oi ''^j^vä" unio^ mikä lupaa mannaa |a hunajaa "helpolla tavalla". ' ' öläisct e ^^ pewänante i johdolla, kiinnia ja kiitos tästä voitosta kuuluu pait-kaiv< Mmiesten imj jokaiselle Incon palveluksessa olevalle työ- , joka on toiminut Mine:Millunipn fakCT^imsen ja säiljr^ttörni-r'ssa nyt saavuttama voitto tyrmäysisku .r^ittaajil-kaivosmiesten rivien hajoitusoikeudet $50,000 hinnasta. ' Onnittelemme Mine-Mill union Sudburyn ja Colbornen osastoja sekä niiden jäseniä tämän arvokkaan voiton j saan. ölkb<m.^^ yaUiomies, tleäemies tai tiavällineti kansalainen, kuinka paljoh^liäncri qinat toimenpiteensä tai kannanotfoma^;^ mäailmkn i t - semWhari'vaäriaä' j a mitä hälpen täytyy tehdä sen ehkäisemlseksf ja saadakseen kansakunnat ymmärtämään j a paivelcmaäh toinen töistänsä ... iSe '<y«typbihnU) oii synti ihm'£;kuntaa vastaarh"; " • - V JMeidän yelvollisuutemme on jakaa fcöiib Ihmisku^ velvoIUsUudet. Nouskaamme ylös. Me tulemme voit-t a m a a i i l ' -— James' G. Endicott Ja Mäiry Jennlson.'" TAIVAAN POETTEJA EI K A I K E T I SULJETA - Wa9hln(ton. — Va Jtiodepartmentti tiedoittt^^ieh; että' t r i Hewiett John- MttV' Cantierbmyn "punainen" dekaa-ijus, bn pysyväisesti kielletty pääsemästä Yhdysvaltoihin . . . A P : n uutls-tlet « toifiokra pnä'V. 195Ö. ' (Mitään ei mainittu siitä, onkb Y h - dy^ältäin hallitus tältä'kriitlDiseltä rauhan mieheltä kieltänyt pysyväisesti pääsyqikeuden. taivaaseen ,elkä siitäkään, jpitäisUcödekaanuksen levit sellaisia oppeja, että l i an seuraäjineen pääsee' taivaaseen, hänen sotaliulluna murhamiehenä me^^ helvettiin. — Vapaus.) ' ' • ' ' N^T^IT J p SANOIVAT /'iEI^IV;<T,YENÄL>U'SET , ~'' ~%IJE.' B E i L U S T ! " ijjht lehden toimit-adrcssin Oikeuksien Lain laatimisen puolesta, kansallinen loryjohtaja George Drew syyti suustaan alahuoneen Istunnossa tulta ja tuHkiveu tämän maan poliittisia vapauksia vastaan. Hän vaati kommunistien j a "muiden" summamutikassa vankilaan telkcmistä ja maasta karkoittamista sekä erinäis-työväenlehtien suurempaa vainoamista. V'irallisesti eversti prew nämä fasistrmieliset vaatimuksensa hallituksen ehdotukseen tekemässään muutosehdotuksessa, nussä vaaditaan sellaista muutosta, Canadassa •yos avaat sujusl Venäjällä, sinut lähetetään Serlaan." Sinä olet kuul-l u i tämän mbnta; kertaa'. Yksr usein mainittu Siperian ^ 1 ^ ^ [Pfy^ka on Stalinski m i ^ 'äjaitst* pöhJoiMssa, itemerbvbri aiu^^^ hansfcb maUlen pMässä..Moskovasta. " K i i k a a h ei sieltä pkäsekbskaaii kertomaan totuutta'', sanottiin lehtiuutisissa." .' • • ': • Viime kuussa nähtiin Joltaldh pu-nasttmeita kasvoja/ Mainio kuvalehti, "USSR Cn Coristructlbh'' välitti täyden kertomuksen Stallnskista. Erämaata v, 1929— suurkaupunki v. 1949. kuvista nähtUn suUrla telitaitä. MalU-biäärlä asuntorakehhuksla. Nimeltä mainittuja Ihinisiä, hyviti puettuja jä Iloisen tiäkölsiä Joukkoja. Uskokaa jos tahdotte, Stallnskto lujilla teräs-työläisillä bn balettikoulu miehiä Varten ja joistakin heistä ori kehittynyt tähtitaiteilijolta ... Seuraavan kerran kun joku kysyy: "Oletko koskaan käynyt NeuvostolUtossa" — näytä hänelle "USSR i n Constructlon" kuvalehteä .... — Canadlan-Sovlet Friend-ship Societyn lehti "News-Pacts";' uisivat kultakaivos-j- htiöiltä, palkankorotusta ja luonnollisesti kaikki ne, jotka tumnitse-vat kylmän sodan sen "itsekkään" käsityskannan perusteella, että he haluavat mieluimmin elää kuin kuolla atomipommien kärventäminä. Kuten kaikki mielipiteiden vainoojat ja npitajahtien järjestäjät, eversti Drevv vaatii, pankaamme merkille, että ''kommunistinen ja \1.\ST-'VA-VAN* L.\IXEX tomiinta", eli kaikki suurta rahaa palvelevien politiikkojen mielenrauhaa häiritsevät toimintamuodot julistettaisiiii laittomiksi. 'Siin julkeata ja kouraantuntuvaa noita jahdin ^kontrollia poliisivaltion alaisuudessa evensti Drew ehdotti, että pääministeri St. Laurentkin joutui sen tuomitsemaan lausumalla: "Minä olisin pahoillani siitä, jos mielipiteitä pideitiiisiin rikoksena . . Ja vaikka CX^F:n oikeistojohtajilla ei ollutka.in selkärankaa sanoa, että 'lapio on lapio"»t.s., että Drewn ehdotus on vaarallinen fasistinen esitys mika syöpätaudin lailla kuluttaa demokraattisen järjestelmän elinvoimia, niin hekin tekivät heikkoja torjum eleitä jos ei muuten, niin itsesäilytysvaiston pakotuksesta. C C F : n parlamentin jiisen Ahgus Maclnnis sanoi, että Drewn ehdotukset johtaisivat vain sortoon. C X F : n kansallinen johtaja johtajs fasististen argumenttien paljon muuten oikeaan vastaan yleensä j a n.s. 'vieraskielisiä työväenlehtiä vastaan erikoisesti, ansaitsee oman lukun-todistaa muun ohella sen. että tämän maan pienet j a vaatJmat-työväenlehdet ovat sittenkin paljon vaikuttaN^ampia, mitä me •itsekään joskus osaamme olettaa. O n nimittäin muistettava, että eversti 'Drewn raivon puuskan yhtenä syynä on hänen poliittiset \'astoinkäymi-lÄnsä, joita'kommunistit ja muut työväenmiehet ja naiset, sekä heidän Idbtensä ovat olleet järjestäinässä tämän vallanhimoisen diktaattorieh-jdokkaan poliittiselle tielle, sfc^ ; O n miuistettava, että LPJP vei johtavaa osaa siinä JLPPin, C C F : n ja Paavi sallii haudata "pfenet punikit" • RooEoa. — Vatikaani oh selostanut pannajulistuk&iaan - Ja sanonut, että " v a in tärkeiltä kommtmlsteilta kielletään roomalalslcatoliset ;hautausme-not viime' ^lionna voimaan saatetun kiellon mukaisesti". Mutta hautaus-kieltoa el soyejleta: kommunistisen puolueen tavallisiin rivljäainiin, paitsi seUaisiln, "jotka; kuollessaan j u l k i sesti kieltäytjrvät otiamasta vastaan kirkon, lohdutuksia". tttiuan fatomion vSSAjtLfi juikafau tUo Pracirdastt seanäW tötnitos- Maailman Itauhankbnjgpreaain '-vakinaisen k o m i t ^ n iä^tb'Jtiuz3 t^itji Tukholmas^r ;£!^kpu^^ oli suuria j^^tärkeM i^tav&^^fs^piin/- jnltsi työnsä tulokset j a »veti sinmu-j viivat tulevaa työtä varten saavut-taakseen sen ylevän ^^äm^räa^ Joka on niiden raohantalsteilijoiden edessä. jotJca taistelivat imperialisttsia sota. kUhoittajla väistään. Ratahazililkkeeh. toimlntaobjelman määrää ne hetikohtaiset tehtävät. Jotk a tarkalleen s i s ä l ^ mOdn kahteen yiksimieliseen vetopninkseen ,' jotka ^hfoailman. Rauhankongressln yaklnai' nen komitea hyväkgri. Ensimmäinen vetoomus vaati atomiaseen kieltämistä hyökkäjRsaseena ihmisten joukkohävittämiseköl j a eh-dottomaa Kansainvälistä kontrotlla tämto päätöksen toteuttamiseksi, Vetooinuksessa sanotaan:. • "Me pidämme sitä hallitusta totarl-kollisehav Jbka ensimmäiseksi käyttää atoaiia.setta mitä hyvänsit tqista maia-t a vastaan, "Me pyydämxne kalkkia ihmisiä eri puolilla maailmaa alle&irjpfttamaan tämän vetoomuksen." Toinen vetoomus koski toisen maailmanrauhan kongressin kokoonkutsumista ja vetoomuksessa. kehoitetaan kalkkia hyvää tahtovia ^ihmisiä n i - mitiämääh ^ustijänsa tpi^m} maail. Wnräuhan kongressiin. Joka pidetään Roomassa ÖSO^yilmelseUä ,nelj s e l l i ; ; " - 1 . •;V'M;^''';' Vakinaisen komitean kokouksen tulokset, osaancttajien raporteissa Ja puheissa maihltat tbslaslat Jä'lb;puksi sekä kirjeenvaihto. Jota' tulee k a i k k i a l ta antaa kaikki vakuudet siitä, että kansanliike rauhan puolesta; iblee ny^ jcyääh'voimakkaammaksi Ja vailnitta. vammaksi. «Rauhanrintama voimistuu ja laajenee. Demokraattisen-ja rau-hanlelrln ietunenässä seisoo svniri Neuvostoliitto, jonka kansa antamalla äänensä Stalinin Ja el-puoluetöi eh^ dokkalUe "Neuvostoliiton korkeimman oikeuden vaaleissa jälleen osoitti sen murtiunatonta rauhantahtoa. n l m satanutyöläiset;; i ^ ^ uuden muodon taistelussa asädlpailua sojain heikkenemistä. Mutta tämä ei jboatkit^ scdanvaaran vähenemistä. E l kenei&ään pidä. hetkeksikään unoh-v^ staan. Heidän rohkea otteensa o n ' taa sitä, että sodan lietsominen hei_ Sama rauhantahto määräsi ne vastaukset,' Jotka liittoneuvoston "jä kansallisuuksien neuvoston puheciljohta-jät ahtoivat Maa:ilmän Rauhahkong-ressih vaklnalseUe komitealle;'|_ Kwwanäem .'jcoa^ k a t ^ t , jotka'^lWsttva^^^^^ sesti pohjaa sbätailsmille^^^ hari piibiesta.' Suuri kllriäh kanSa, j o ka on heittänyt niskastaan' puolifbo-äaallseri Jmperialistisen orjliuden ikeen j a tätcii teki mahdottoxiaaksi käyttää heidän maataan ImpCTlalis-tlen sbtaselkkailun ponnahduslavana karinattaa' pysyviä räiihäa, Neuvostoliiton j a TCiinan veljellinen liitto t e . kee Neuvostoliitto-Kiinan ystävyyden suureksi Ja nuthtavaksl yoimalcsi rauhan 'lujittamisessa ' kautta^'^febko maailman, jonka vertaista ei tunneta ihimJskunnari'historiassa- ' , Rauhaprintamassa ei tunneta nuian-tleteelllslä rajoja, Kaikkien ihmisten liike rauhan puolesta koskee l ^ i ^ maita ja maanosia. Jokaisen Itansal-llsen rauhankomitean takana, jokaisen kansallisen rauhanjärjestön takana, seisbo miljoonia ihmisiä valmtinä sodanlietsojia vastaan. Vakinaisen komitean kbkouksen t u . loksena voidaan todeta, että raiuhaa kännättävien toimeliaisuus on kiasva-nuit, että taisteli! rauhan puolesta on siirtynyt uuteen vaiheeseen j a että se bn bttanut tiuden vaikuttavaminan muodon. "Kalkkien maiden rauhän-kariiMittajat", "sanotaan vaklnaisiEn rauhankomilean räpbrlissa. ' "ovat kiihdyttäneet toimeliaisuuttaan r a u - häia" puolesta. Taistelu rauhan p i » - lesta ori "saanut uudöri muodon. iVö- Täenluokka on antanut ratkaisevan trierkit>ksen tälle taistelulle, ^tans-kassa, Italiassa,'Belgiassa j a Holian- Idytäiq^ s e ^ ^ muistakin' maista. ^^taUfdäy^^ öväi fcteltäytyneet k u l - jettaoäästa aneita, tehdastyöläiset ovat Jcleltäj*ynfet;tekanä£tä niitä ^^J^^^^ fanJoi&bfciiicä^^ " T K a i B o i t f i ^^ d<^ Joka e i halua sotaa; j a Impitalis-tlsten Tianituteien. Jotka valirilstuvat uusiinjsbt£^eii^ imenee yhä terävhripänä Ja selvempinä. Ranskan edustajahtioneessä Ameri-kaij JriHtt* edustaijat; J bikelstosbsiälls-t e l s ^ gatilUsttihitt saakka; äänestivät Ranskan-Amerikan asetuonriln sopimuksen puolesta, mutta satamatyöläi. £et MaiseOle^ssa, RoUerilssa kieltäytyvät' Jossaamasta ^ . i . . . . • • Kansojen, Jotka pyrkivät rauhaan, tahdon Jä pidiaa tahtovien kapitalististen hallitusten, jotka kiihoittavat uuteen sotaan, tekojen välinen eroavaisuus osoittaa sitä, että sodanlietsojien eristäminen kasvaa .omalla ktm kansojen liike rauhan j a turyallisuu-den puolesta edelleen kehittyy. Kaikkien maiden tavalliset ihmiset ovat rauhan vartiossa. TavallinJen kansa näkee kutoka Jyrkästi voimien suhteet .lunsairivälisellä areenalla muuttuvat — k u i i ^ taantumuksellis. ten imperialistien leiri kärsii tappion tapjiion jä^en.: Yhä suuremmat k a n sanjoukot näkevät, että taistelu sotaa vastaan Ja rauhan puolustaminen, ori Scalkkien; maäilinan ihmisten jasia. Räiihaiutnte^riian läajerieriiirien ja liljittuminen samalla nisrkitEee. imper r i a i i ^ i l ^ jUantum j^ 'sbdanliet-kentyisi, vaan se lisääntyy. Kenenr kään el pidä tinphtaa hetkeksikään Imperialististen ryövärien eläimellistä luonnetta, Jbfea ovat valmiita kourallisten Vjniont^Ästkri^^^^;^ ihioksi avaamien ubden Ihiriisveren virran, heittäBoään* iämiskiam uuteen sotaan. Tehtävä on estää uusi sota, tehdä rintättömälöi" i J ^ r i a l l s t i CT telxnat,' vapauttaa; ihmiFkimta. u^siita kärsimyksistä. Jotka varmasti sota tuo mukanaan. Tehtävänä on ;iaajentaa rauhanliikettä, vahvistaa se sellaiseksi vcimaksi, joka kykenee pidättämään imperialistiset hyökkääjät. ^ Vakituisen kostean* vetoomus on saanut kaikkien maiden miljoonien Öiiriistenkaririatukseri koska ne vääti-miikset, jfötkä: esitettiin ovat yhdan-mtikalset ihmisten jä'koko ihmiskunnan ; peririiäisteri eUriefiijeri karissa. Neuvostblittbri- 'karisa' tervehtii lämmöllä väklriäiseri komitean päätöksiä. Neuvostokansa' järkkymlttöriiänä pyrkii rauhaan j a se yäs}'mättä talsfe. lee rauhan puolesta scdanUetsojia vastaan. ^Viisas leniniHis-stalinilai-nen ulkopolitiiiäca, jatkuva Ja päättävä NeuvostQliiton taisteli! rauhan puolesta Ja kansojen välisestä yhteistyöstä takaa maaUeipme myötätuntoa kaik klOT maiden miljoo ihmisten j o u . kossa. Toveri: Stalinin johdolla Neuvostoliitto cn ^kaikkien maidsn työväen hibkan etujoukko heidän täistelmsaan kestävän, rauhan, demokratian j a sosialismin puolata. Vancouverissa . pietään lidui- VaneonTer, B . C . ^ Sunnuntaina; t. k. .14 p:n3 järjestää nuoret äldlnpäi-väjuhlan Clinton haalille klo 130 ip Viime vuoima nuoret ottivat timän erikoistilaisuuden järjestämisen h u a - Iskseen Ja sehän on juuri nUnkuiri sen pitääkin olla, sillä nuorille se kuuluukin, täUaistcn tilaisu^csien Järjestely. Opielmz tifleyi^' e a t t a i i i ^^ sekä'vartriined^^ E i ' niiorei; «sattävät 'yk^iäytbksiseri' näytelmän englarininkieleDä. Miehet taas puoleistaari huolehtivat rayinfolarii puolesta.;- Tervetuloa ;iatMriiaan • ja; kuulemaan mitä nuori kaarti" on saanut aikaan. Vancouver pn k a i aiiioa isompi suo-irialaiskeskus näissä ei ole ollut lasten toimintaa yuösikausito. Nyt on Saatu tämäkin' tblriilritahaara hyvälle alulle. Lasten ha^qitukset^ pietetään haalilla joka keskiviikkb-ilta* ab 6 ip; Siis lähettäkää vanhemmat lapsenne, iiiiri tytöt' kiiin pbjatkiri haalille sill-ä parhiainkaan cjijaaja. ei voi tehdä m i tään ellei äidit huolehdi,,että lapset tulevat säännöllisesti harjoituksiin, k a i k k i lapset yiideri j a kolmentoista "ikävuosien välill-3. ovat tervetulleita mukaan, huolimatta siitä kuuluvatko vanhemmat järjestöön eU ei. eikä Ide-livaikeuskaan saa olla esteenä, jos l a p . set eivät ymmärrä suomea n i i n puhutaan sitten englantia. Lapsille 5—« ikävuoteen opetetaan leikkejä ja voimistelun aakkosia Ja 8-^13 ikäluokkaan kuuluville kansan tansseja ja Voimistelua. Meillä tulee kesän mittaan olemaan useampia ulkoilinatilai- ^uiiksia. Joissa lapset esiintyvät, joten olisi tärkeä t!illa harjoituksiin jo nyt, sillä viikossa eli kahdessa ei ehdi m i tään oppimaan. Siis lähettäkää lapset haalille oppimaan yhteistoiminnan aakkosia Jo pienenä. Heille varmaan tulee olemaan siitä hyötyä vielä suurempanakin elämän monimutkaisella polulla. — E, N, . I L M A K Y Y T I L A K - U J O l U iv Kysymys:. Paljonko njak£as J k2nekyytl Sault Ste. M a r i ni Arthuriin j a edestakaisia? i< ia-asioista puhuessa cn asia erimielisyyksien kchtscfci ' «yystä pyydämme vaivata tässä asiassa. — Kaksi sool yastans: .Bisinnä^ oa että«ilmakyytiä Cana t a ?Ort Arthuriin vaaa Yhdysvaltairi Soosta 23 a ^ syylissä sijaitsevalta Kiunegj, = lukentältä West j\)rt jaitsevaile ilmaaukentälfe^ Traris-Cänada Air Li nadan Soon toimist-osta [ rcssin Icentälle Sl.50. ja sitm] «riUiainiin $24.15 sekä sielti I Port Arthuriin Sl.öo, siis jb $26,65. Edestakaim-n kyyti yhterasä .4:48.45. edelläm^initö^ kyytikulut Douliaan laEtettuia.l lentokyyti el kestä muuu kuia| riin ja 50 minuuttia, mutta aou ja odottamiset mukaan luu matkaan aikaa Canadan Port Arthuriin s a a k k a ainakial jä puoli tuntia. Mitään kaasala perelta, tai muita identtisyyj el tärvitaV eikä matkataTarcci] kasteta koska matkiutajat mec palaavat Kinrossih kentältä < Soohon canadalaisen tullinU( mälläpidon alaisena. Montreal. — Tk, 2 päivän iltana p i i raiihiuikomitean .kpkous^^^.i^ hotellissa. Johon ;bii 'kutnittu osallis-tumaari ka;ikkia eri järjestöjen väUt-feirili jä ykätjrtsesti Tbroritbssa plde^ täv£iän räiihahkprifeferissiin tk.. 6—7 päiviriä osallistitvla'. Kokouksessa a n - riettiiri,' ibpulliset ohjeet kbhferenssiin osallistujille, paikasta, ajasta yin, seikoista. Samoin Stone menosta, kuka ;menee bussilla, autolla tai junalla; Sttijbukkb, ;jbka yie;rauharik>iht!ia MbritFealista Tbroritocm jä j o k a a|koi Juoksuiisa Comwallista täiria, koska' Montrealin poliisivoimat estivät' sen lähtemästä Montrealista saakka,"viesti o l i 2 p:ri iltana saapu-riut' Kingstot!iin j a ilmpitettiiri että poliisit siellä" ohjaavat heitä kaupuri-ginläpi. £1 kapuloimallä heitä, vaan pitämällä katua auki heille. Mieliala kokoitksessa oli korkealla ratihan' puoiiestä. Useita voimakitaita puheenvuoroja pidettiin rauhan asian tärkeydestä Ja oltiin Sitä mieltä että Sodari' vaara vo^&ian poistaa Jos ;yaän kansa yksimielisesti taistelee rai!han hyväksi. Puheenvuorbfesa Ilmaistiin että' esim, Cänädassä^ei ole k i ! i n yksi prosentti kansasta. Joka sodasta hyö. fyy. Nlnaittäiri suurkapitalistit" Ja so-tatarvetehtallijat. Työläiset, farmarit täi pikkullikeiriiehet eivät siitä hyödy, joten heidän kaikkien pitäisi y h - i^ä täisteluuri^ raulian puolesta. .Sa-iribin' pairipstettiiri, että rauhan puo^ liistäriiineri ei saa loppua siihen että metmään konferenssiin, vaan se on vasta kuin alkusysäys rauhantyölle, jonka jälkeen sitä on jatkettava entis, tä innokkaammin, ' ' Rauhankomitean tarkoitus oli a l kujaan saada 250 edustajaa Montrealista Torontoon, loutta edellämainittuun kokoukseen menniessä oli ilmoittautunut- vasta 170, Mutta näiden; 11^ öiksi menee Quebecin Icaupiingista 10 Ja monista,.. muista paikoilta tästä maakunnasta! "JBamoin o l i komitealla hyvä toivo saada vielä lisää Moritisla^ listakin. Yksi; puoli mikä ilahdutti kokousta oli se, että edellämainitusta 170 on y l i sata Canadan ratiSkalaista, joka on Quebecin varsinaista yäestöä Ja Joka ön tähän saakka huonoimmin osällistiriiut edistysmieliseen liikkeeseen. Myöskin tästä summasta on siiurl osa''fl*mmattiunioiden jäseniä, Jotka ovat. pitäneet pieniä kokouksia Jopa ruokatunneillakin, jossa c n keskusteltu rauhan asiasta ja konferens-silri menost^. ; Sairioin oli merkille pantava että suuri osa nräistä edustajista oli nuoria, naisia ja miehiä. O l i . pa kokouksen puheenjohtajanakin nuori "nainen, joka hallitsi tuon y l i puolentoista sataisen Joukon n i i n että ei sitä o l i ^ pyStynjrt paremmin tekemään iäickääinpikään henldlö. Hän puhui molemmat kielet puhtaasti, joten ei tarvinnut kielenkääntäjiä. M a i nittakoon että myöskin paikallisesta C S J : n bsastpsta menee edustaja kyseessä olevaan konferenssiin. — Oka. TupiniorQ\fasti vBsa Toronto, — Canterburyn tuomioroV «vasti Hewlett Johnsori puhuu-Canadan toisen rauhättkbrigressiri jälkeen C a nadassa seiu-aavilla päikkalcurinillä: . . HanOlt^issa topkok.. 11 pnä ' Windsprfesä^tbi£^ok^ pbä'^^ ' " •'' Londonissa tonkpk. 14 pnä ^TimmJns^^ toukok:; 17 pnä ' Järvienpäässä toukok. 19 pnä Winia:pe{^sä tpulM pnä Reginassa tookok. 22 pnä Calgaryssa -toukpk. 23 pnä -yancpuverissa toukok. 24 pnä .Kaikissa näissä paikoin on hänen matlcassaan Canadan rauhankongres-sin puheenjohtaja tri J . G . Endicott. joka puhuu myöskin järjestettävissä kokouksissa rauhan asiasta. Poikkeuksen tekee ainoastaan Edmonton, jossa esiintyy ainoastaan tri Endicott ja Vancouver, jossa puhuu ainoastaan tuomiorovasti. — n y k y a i k a i s e n sänoinalehdis-tÖn yhieiskunnallinen merkitys on arTraamaitönian siiurL Siksi V A P A U S on vllttämätön tä-iaaan maan suomalaisille. Illierlan Ja Sasi] asukkaat jääneet vaille elokuvia Mr. Arvi V. Palmu, joka co aikoina vieraillut British (k sa ""esittämässä suomalaisia maakuiman suomalaiselle väu, jonka suunhitelmai edellyttivät kin. että kuvia esitettäisiin vään aikana Albertan ja wanin maakimtien supmalai pn pyytänyt ilmoittamaan. •^aUtpttavasti ei tänä ke\ da järjestää suomalaisten vien esityksiä Albertan ja chewanin maakunnissa, c n luonnossa. Esityksiä rattu Kohti- ja toukokunn liian aikainen." Mr, Palmu sanco kaikkien deri, joiden kanssa on ollut lua esitysten järjestämisestä, sangen iimostuneita elokmlea t i in ;naU<!^ inaakuntien d u i l l e . i Q n sanoo kitltenkin, et tatietkin ovat vielä tukossa jostakin pääsisi keskuspaikkoi: vät syrjäisten seutujen 'farmarit kuitenkaan pääsiii katsomaan, '»Kesä- ja heinäkuu olisi paresj ka, mutta tällä kertaa eri täaä varattu Ontarion paikkakunnille, daan myöhemmin nähdä yom^ esitylisiä järjestää syys- ja lote!^ ajaksi vai on se jätettävä tulevaas sään:'' Kuten torstain lehdessä oll«ä moituksesta saatetaan havaita,» mr. Painui esittämään elokuri» 16 p, lähtien Port Arthurin sea — Henry kahde^ksaroien s3 kaikkien brittiläisten pappien, ansaitsivat enemmän kuin.100 vuodessa, p i t i omistaa ra\iheTi kaikkien. arkkipii.=pojen piti vähintäin seitsemän kilpa-ajobi Jäidtkisn larhanavl liberaalien muodostamassa liikkeessä Ontaripssa mikä Ukavuasina kaatoi Drewn yksinvaltaan perustuvan haii|tukseri. C>n muistei^ti,va että Ontarion järjestynyt työväestö — L P P ja C C F — vei r a t k a i s e t osaa siinä poliitti.sessa vaalitaistelussa, missä eversti Drew oman puolueensa voitosta huolimatta kärsi kuitenkin henkilökohtaisen tappion, minkä johdosta hän päätti siirtyä kansalliselle areenalle, potkitutti torvpuolueen silloisen johtajan pois >iralta ja aikoi,noustorautakor]^^^ Bennettin jälkien jatkajaksi ja Ottawan yksinraltiaaksi hallituluieksi. Tässä myös e\"ersti Drevvta, tätä kunniarihimoista ja hallituskipieätä suurjohtajaa, kohtasi perusteellinen hanö — ja hän oikeutetusti sjq/i-\ tää siitäkin työväenliikettä. . " Ei siis ole ihme» \-aikka e\-ersU Drew onkin närkästynyt ja kuolemaan asti \iha5tunut työväestölle ja työväenlehäille. Mutta meidän tulee muistaa, että tämän 'suuniuden" takana bn voimakkaita kulissientakaisia kannattajia, ja että hänen totalitäämetehd^^ levät sitä vaarallisemmiksi mitä läheisemmäksi kehittyy sodan vaj^ra j a mitä kärke\ämmäksi tulee sj-venevä talouskriisi. Siksi hän on-tappionkin jälkeen vaarallinen mies —^ ja paras puolustuskeino on se, ett;» rakenrietaan ja lujitetaan niitä järjestöjä ja laitoksia, mitkä Drew ja kunip. haluaisivat panna pakkopaitaan. Ennenkaikkea meidän tulee tehostaa toimintaamme Vapauden voimistuttamiseksi ja le\dttämia^si, sillä poliittisen pimeyden asemesta täkäläiset maanmiehemme haluavat enemmän ja entistä kirkkaariip>aa valoa. '^Titiökokouksen ^^this-tuessa on paikallaan kiinnittää huomiota siihenkin, että jos poliittinen kehitys menee nykyistä suuntaansa, meidän täjlyy valmistua päättävään ja peräänantamattomaan taistelutm myös tämän maan sanoma-lehtivapauksien säilyttämisen ja laajentamisen puolesta. .Askeltakaan ei saa ottaa takaisin, sHlä eversti Drewn-iaisilietoto^ on"aiitet-* tava yhä lisää poliiUisia tappioita, huolimatta lainkaan siitä'kuinka rumasti he niiden johdosta karjuvat. Toisen inaallnoansodan aikana cana-dalaiset lentäjät' väittivät, että ariie-rikkaläi- set lentäjät saayat hupnorii- ^män .kpulutiiksen anunattiinsa kuiri canadalaisiet. Näihin aikoihin moiiet ihmiset ottivat tällaisen puheen kerskumisen kaimalta^eU toisin sanoen nieiasivat sen suolain kera/ " N y t kuileiötin;kiiri jatkiivasti amerikkalaiset sptilaslentokoiieet joutuvat luu-hatellle, palautuu mieliin tämä c a - nadalai^ten lentöjien väite. Taikka olisiyat^oliari ainerikkälaiset sotilas'- lenUdconeet qiTjävääriä j a siitä syystä puplta-vat; yhdelle puolelle kuin syrjä-" väärät sukset Ja lopiiksi suistavat ne pois oikealta suunnalta. . M a h d o l l i s t i eivät kummatkaan nämä olettamukset, taikka väitteet pidä paikkaansa. "Yksi on kuitenkin aivan varma, että Neuvostoliitossa on sellainen Tietovoima, että kaikenlaisia aseita, sotalaivastoa, lentolmriejtaym. sodassa taxTittavia välineitä, vatsinktn jos ne orat amerikkalaisia^ siirtyy l a k - kaaniatto,lähemmäksi Neuvostoliiton rajoja. Tämä vetovoima kasvaa toisinaan n i i n suureksi, että lent<dconeet-k i n lentävät NeuvostoUlton rajojen y l i. Näin amakin Neuvostoliiton taholta väitetään. .Kaikille on mielessä äskeinen Neu-vcstoliiton protesti, jossa '• ilinoitettiin amerikkalaisen sotilaslentokoneen lentäneen Latviaan: Amerikkalaiset soti-: lasviramunaiset ryhtyivät selittämään, että ksrssrmyksessä oleva sotilaslentokone cm vannaankin ollut sama, joka lähti Wiesbadenista, Saksasta Kööpenhaminaan. Tanskaan, Koska lime-rikkalalsten tiedoissa sanotaan, että ky^myksessä oleva lentokone oli pääs- SJ^ "Brein^^^ saakka oikeaa kurssia, iiiiri ön vaikea ;käsit;tää n i k si se sitten teki' 90 asteen suuritaiisvir-heen, p i i k o navigaattorissa vltäa vai i u m k a ? ; koneessa oli ollut r a - •dio^^Ja magneettlkbtnpaissl'sekä' radar- Taite, riiin ;pn. hämmästyttävää, että näiden laitteiden amiiattitunäjatjou-tuTOt sellaiselle harhatielle^ Näyttää'kuitenikiri siltä, että amerikkalaiset' JänkÖ-impei^^ P^^- v a t l i e l l l e luönnoHij^ Oikeutena lentää riiirine taHtovat. Joka uskaltaa heille muistuttaa maansa suverenl-suuden louöcauksesta, niin nyrkki s i l mään; Ktika tiskaltaa kaikkivaltiasta dollaria -vastustaa! Se että jänkki-imperialistit pitävät koko maailmaa, paitsi Neuvostoliittoa toisÄlseksi. USA:n vasaUimaina, osoittaa • Amerikan suurlehdlstön selitykset, että" Amerikka e i ole koskaan tunnustanut Itämeren maita Neuvostoliittoon kuuluviksi. Siis nälnol- '•• selityksessä sanottiin tämän täpatik-len Neuvostoliitolla ei saisi olla oikeut-; s3njohiJosta seuraavaa: ta sanoa mitään vaikka Jänkkien Ien- "Eräs amerikkalainen lentäjä, jonka kronasta pohjoiseen ja yksi kone l a i vaston laivaveistämön yllä, "Puolustusvoiniien pääesikunta jätti leimoista selonteon •ulkoministeriölle tiistaina iltapäivällä j a ministeriön odotetaan keskiviikkona ryhtyvän toimenpiteisiin, joihiriräportui katsotaan antavan aiheutta. Ulkomaalaiset k o neet eivät saa voim^äolevän kiellon mukaan ilman liipaa; lentää JFluotsin alueella. Amerikkalaiset ovat saaneet luvan lentää vainöötlannin yllä, inut-ta mm. Kalskronan; linnoitusalue on ehdottomasti kiellettyä'aluetta, \fai-nlttu kielto koskee myös ruotsalaisis isivilikoneita,.,." Ön meridlle pantava, että tämän maan samaistettu kapitalistinen lehdistö ei sanonut halaistua sanaakaan tästä tapauksesta. Tämä johtuu s i i tä, " e t tä amerikkalaiset imperialistit; käsittävät paiiiovapauäen tarkoittavan'sitä, että heiliä ainoastaan c n o i keus sanca mitä; uutisia tämän maan lehdistö saa painaa. Jänkkien röyhkeyttä Imvaa myöskin eräs tapaus Italiassa. Italiassa olevan Ruffren kauppalan asukkaat Joutuivat iiauhuri valtaan kun amerikkalaineri sotilaslentokone ävj^ konekivääritulen, n i in Italian hallitus teki siitä v a l i tuksen Amerikari virkailijoille. Tämän Johdosta trSA:ri %-irkailljoiden tokoneet lentelesivät näiden maiden lentokoneen moottoriin tuli vika, a m - yllä- Tätä'käsitystä tukee myöskin; pui panoksensa ilmaan keventääkseen se. että jankklkoneet pitävät oikeute- j lastiaan j a se saattoi Ruffren kauppanaan lennellä myöskin Ruotsin soti-; l an astikkaat luulemaan, että heitä on ' t u l i t e t t u , . ." Näm annettiin Rtrffren kauppalan ihmisille tietää, että tieillä e! ole zni-tään valittamisen syytä, vaikka heidän niskaansa sataisikin amerikkalaisesta lentokoneesta kuulia. Suu kiinni jänkkien edessä! last;rfcikahtien päällä. Suomen Tiedon-antotoimisto lähetti Tukholmasta luihtikuim-12 pnä semaayan tiedonannon. Joka julkaistiin useissa suomalaisissa lehdissä: ; "Amerikkalaiset lentokoneet ova t ainakin • tilapätsesti toisena pääsiais-f^ iiyänä lentäneet kauaksi Buctsiu alueelle. Kaksi amerikkalaista lentokonetta nähtiioT^ckebyn yllä Kaxls- Ifluotsl JaItaliapitävät suunsa k i i n n i , mutta Neuvcstoliiton hallitukEelia on vielä sellainen käsitys, että c n tässä maailmassa muitakin eik jänkki-imperialisteja. Siksi se toi. Jänkkien mielestä, jotki hallitsevansa koko maailmaa, täisi olla mitään valittamista heidän lentokoneensa lentäisiTät ne tahansa. ;Kuvitelkaapa millainen tilsJSi, tyisi jos Neuvostoliiton kone lentäisi Yhdysvaltain ali man lupaa. Suu ei ruttäiä rääkymiseen mikä sellaisesta Me emme asko etteivätkö a: kalaiset lentäjät osaisi nari Ja että heidän lentokoneensa syrjävääriä, Ainerikkalaistsn rialistieri tarkoituksena oU J mahdollisimman suuret Neuvostolnton rajoilla. Siitä Tanskassa olevasta Kastrup; kentästä tuli sotanäyttämö.^ amerikkalaisia lentokoneita.' siime. Meistä tuntuu, että Neuv*^'-^ Ruotsin, Italian ja muiden asukkaat toivoisivat, että jäniJtj sivät torrakoineen tällä p!».*J| lantin. Silloin ainakin saiy-kansainvälisiltä selkkauksiltap-kiri uudelta sodalta. • kyisteri vallanpitäjiea di? suinkaan ole valtioviisasta. oU Rooseveltin aikana. MaK-suuripäiset ameriki^alaiset I jotka nykyään ohjaavat A f f i ^ .J tiolaivaa, eivät tunne hatffi^l paljon, että muistaisivat i o i ^ ta röyhkeää ja itsepaL^ta bai^^ heitetty hi-storian r i k ^ a' •'Jonka jumala tahtoo här. hän lyö sokeudella", ^anouan r tUSSa. -ri;»' • Me. tiedämme. -^'"Jä^ san enemmistö, J^^a <». iriouksellisia pe.-inteitä, caJcs lään maansa politiikasa rauhaan ja t3loudeUi^«2; teen. eikä kansainvälisiin sfJ Ja atomlsotaaJi. — XJotL
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 6, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-05-06 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500506 |
Description
Title | 1950-05-06-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
wwmm.
"'äSiilllll
w m
f
(- H Jr- 1 f '
Lauantaina, toukok. 6 päivänä ~ r Sat, May 6
CtrKan of PinJilsh CanaiUans. Bs-tabUshM
NoT. em. m7/ Atttbb^
as^^MÄÄidtJ^da^ Post
It-hed tiiri<« iyeddy: T a e s da
Tdephooes: Business Qfiice 4-^84.
Editoriar Office 4<42^; : M B I B ^'
axldms Box 69, Sodinsy;' OQitarlo.^
Advenising rates upon appllcatioa.
:Tramiailoa'f |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-05-06-02