1950-05-06-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
589 Expeded at m Congress ^ fiaming t^^^h o f peacs tom Montreal to T o r o n - 5---«a Dr J G- E n d i c o t t bangs 6 to open the Second Peace Congress, a new stage ^ ^ • s peace f^sbt w i l l begin. ^ P a a n g m the Congress wiU ^ ^ € . - 3 . hou5ewives. e l e c t n c al 2: and huTidreds of young vcrfeers f'om ahnost every - and farmers from the l a n d , •"'and vetfiraR5. business people ;"einployed p^cple of every n a - , örigin and political or religious jepresentatives from every cl life- It is expected that ^(^IT 1500 people from acTO£s*the dcminion. w m attend CIJUJU-S peace ambassador, D r . E n . Träl bring to the congress a e of confidence and- h i y i n - > peace unity from the peoples o t .and Asia. . . . .. torch borne by young relay ,s from Montreal t o Toronto ,. symbolize the growing u n i t y for , between French Canadians. Congress will denounce w a r i n the languagas of Canada. :^jingfrom his triumphant meeting ' 10,000 peace defenders i n M e l b o u r - Australia, Britain's great peace pion the Dean of Canterbury speak vith Dr. E n d i c o ^ a t a nster rally Suhday.. M a y 7 i n T o - iito'sMaple Leaf Gardehs. • Sext day a rtpip^ation appohitcd \ry »Congress vrill carry to O t t a w a the 1 the Bomb petition deinanding t he laurent govemment act to o u t - Aiiention AU . AUrts* Members* , Everyone interested i n t h e pmchase of a cardigan sveator should give t h e i r order to T a u n o Lundgren, vrho has a s a m p l e . s v e a t e r : at the EIgin Service S t a t i o n . A l i orders must be i n by M a y S l s t . The f U H price of the sweateTs i s $C93 a n d must he p a l d i n advauce. Youth Rally At Peace Arch Jane 4th O n J u n e 4,1950. young people f r om the State.of W a s h i n g t o n a n d t h e P r o - Tince of B r i t i s h Columbia wlll be meeting at Peace A r c h P a r k (on the border. t o express tiieir v i i i for peace. I a I Vancouver, a n i n i t i a t i n g com-mittee under the leadership Of D i c k A l l e n of t h e Student C h r i s t i a n Move-ment hafe ah«ady becn establlshed. T h l s committee i s n o w busy preparing the arrangements for Tride. support f o r this worthy Project. A l i young people a n d organizatlons which bave y o u t h among their membership are m^ed to J o i n i n a n d make this r a l ly a success. . ' The p r o g r am on J u n e 4 t h caUs for c u l t u r a l evfhts. speakexs, ä p i c n i c a n d endorsation of a pledge i n d u d e d i n the p r i n t e d c a l l , appearing elsewhere o n this page. ; F o r added Information phöne Hedy Lourie, P A 7776 p r write 149 N o r th Kootenay S t , Vancouver, B . C . l aw atomlc v a r . Follöwing'this congress the Dean a n d D r . E n d i c o t t w i l l t o u r Canada. Jitos ^ Lausun täten sydämellisen kiitoksen Whitefishin Nais- ^ ten Kerholle, kun kävitte minua nimipäiväni johdosta teh'ehtimässä. Kiitos kerholle kukista ja yksityisistä lahjoista. . : ^ VAPPU NIUKltANEN Toukpkuuh 1 p. 1950 W W^ Parhainta onnea ja menestystä täyttäessäM 7^^^^ toivottavat sttkalaiset, ja iaverit Uta ja Arne Nieminen ja lapset E l l i l ä Oiva Inberg Kaisa ja Einar Nieminen TjTTa ja Väinö Mäntylä: Taimi ja Tom Carr sekä lapset Mrs. Gröndahl Mr. ja mrs. A. Hunt Aili ja Emil Väinö Ja Vilma Niskanen Hilma ja Heikki Kulmala Ida Lähde . Alma ja Sulo Merisalo : Martta ja Matti Viljamaa Airoja Jack Mäki Hilda ja Wm. Rajala Jenny ja Wm. Kangas Helena ja Hj. Hillberg Anni ja Armas Lindberg Hilma Angila . Hanna ja Pappa Heinonen , Signe ja Toivo Huotari Aino ja J.Salminen. Hilma ja Wm. Koski Lyydia Kesti H a n n a j a E v e r t Perälä A l m a j a S a n t e r i O j a la M r . j a mrs. H . T h e r i en M r . j a m r s . K . H a r ju I d a L e h t i n e n j a M a ry A . j a J . H u r s k a i n e n A i l i j a B i l l Efeihö E v a , H u g o Ja l £ o L u o ma M r . Ja m r s . G . W i ck A n n i j a V i l i W i i ta H i l d a J a K a l l e Heino A i l i Ja W m . L h i t u l a T o t a i j a E h d e l H i l j a j a E v e r t Erkkilä Marget H a r ju S o f i j a A n t o n R a n ta I d a j a A l e x M i U U ig L i i s a j a E d d i e DesRochcs H. j a H . A l i k o s k i E i n o j a J e n n y Mäki ; Wm. L e h t i n en M i i n a P e l l i n en n o h a j a U n t o T o r t t i la Angila lausui tilaisuudessa seuraavan runon, jonka Martha Paasikivi Ö« lausunut Yhdysvalloissa aikaisemmin säässä syntymäpäivä juhlassa: Jfi aatelmissain naisen nään nertteisen. hyTnyn aina huulillaan. snusilaänsä loistetta lämmintä luo. uranuurtaja yhteistyömme' b n tuo. E pinMllä-tähtena-kehnaiUen. Ll?^°P>'>'^'tä. PalveUen; . ^'^^yo»e hän k u n t o n s i ^ kaiken voimansa antaa. Eon huolten on uurteita ' otsallaan '^„^hohdetta kuhnillaan. aatta^ vieläkin vartiopaikkaa ^ valmima kun k u t ^ t S hT O n elosi virstantolpassa nyt seitsemänkymmentä vuotta, vuosia noilta monia et viettönyt ole suotta. O n n e n päivä paistettansa n i u k a s t i s u l l e o n suonut, v i l j e m m i n k i h v a r j o j a n s a. o n elos tielle l u o n ut V a a n usko u u d e n päivän k o i t t o on mieltäs kannustaapi, valoisamman a j a n voittoon, toimeen innostaapi: ' l a j i m m e tänne k o t i i si j a kättäsi puristaen ystävinä, tovereina n a i n sua oimittelemme HiAtikuim 27 pmä 1950 Steelton-haalilla - Sault Ste. Marie Ontario KIITOS si^'^^^'^"'^^ ^'"fokset kaikiUe sukulaHUleja tuttaviUe J„:;''-l^>'^^*^<^^"udesta, jonka järjestUte JO-vuoiispM-rST-,!^'^'''^"-*^'''''^ 27p:nä 1950. Kau- Zi ,.r}^^^^^hn emänniUe ja kaikille, jotka osaUistui- Ynnil.u.*''''^" J'^ m'öskin niille, jotka eivät voineet is^^-.r-^"^^^^ ^^mita ja kauniista kahvipöydästä. «"»a Llatsuus säilyy mieiessäni aina. ANNA NIEMINEN ' EdnaRifersonSpoke at Yritys Heeting A t the regular Y i | l y s m o n t h l y m?e-t i n g M r s . E d n a R y e r l o i i . T a r o a t o s c h o ol trustee, gave a v e r y ^ n t c r c s t t n g speech o n our govemmcnfE attitude on c d u - cat:on. •nie U n i t e d States s:es. w l t h the r i sc of Socialism i n the World, j i n d w i th the increasmg mevltabllity o f depress i o n i n the capitalist « c l o r s , t h a t she must crush S c c i a l l sm to keep her d y i n g . y a g e - s l a v c system a l i r e . " H i e r c - fore the U . S. is preparing for war. Canada, or r a t h c r the c o n t r o l l i ng C a n a d i a n finance capitalists, sezing that their dommation of Canada depends o n U . S . prosperity, have thrown i n t h e i r lot w i t h *Wall S t . So, as i n the U . S., we a r c preparin g for war. Our p o l i c y i s a w a r policy. ; What has t h i s to do w i t h education? Since the p c l i c y for education i s l i n k ed w i t h our g o v f s c»\'erall policy — o u r education is f o r viar. We have the r e t i u n of w a r t r a i n i n g i n the f o rm of cadet t r a i n i n g i n schooi. R i f l c practice i s a p a r t of t h e c u r r l c u l u m . A class o n citizenship training i n whlch h a t r e d of t h e S f o v l e t l J n l o n is t a u g ht W a r and murder are pushed a t our c h i l d r e n through the Imported u : S . funny books. Radio, press, movie, magazines a n d every outlet of p u b l lc o p i n i o n ' i s y e l l i n g war — änd hatred. C u l t u r a l work is n o t aided but left to flounder. Every sport i s b r u t a l i z ed a n d made as w a r l i k e a n d äniinal l l ke as pössible — t h i s i s b e i n g done to make young Canadians. beasts, vho love to see blocd. who hate, a n d who, would be v i l l i n g to k i l i . .Young men who cannot continue School, because of f i n a n c i a l reasons, are iirged to j o i n the a n n y , when their attcmpts to f i n d w o r k a r e i n v a i n . T he budget for e d u c a t i on is loweried — more soldiers. Eadh year 60,000 start schoör i n Toronto and 20,000 reach h i g h schooi. T h e Government treasury has a surplus of $100 m l l l i o n doUärs. The Government spends $550 m i l l l on oh guns for var. B u t n o money for scholarships — h o attempt to create a truly C a n a d i a n culture. •What c a n we do?, ..Mrs. Ryerson says war; is not l i l e v i t a b l e — but neither is peäcc. ^ e must f i g h t agalnst our Crovernmenfs -»ar policy. I n our struggle for everythJng that is r i g ht — jobs, democratlc rights, a t r u e C a n a d i a n culture, peacCi for everything that is f o r the good p f t h e people is for peace. We miist Höt b e g f or peace but demand It. . A s in Melbourne, Austalia, a city smaller t h a n Toronto, w h e r e , w h e n the Dean of Canterbury spoke for peace, 10,000 A u s t r a l i a n s came to h e a r a nd t o show by t h e i r numbers t h e i r disap-proval of w a r , . w e ; ^ u ^ , o n M a y 7 th t i i r n out in 'thöusands tö iBtople Leaf Qardens where Dean p f Canterbury w i l l speak, to show^ our Government •what we Canadians think of tl^eft p o l i c y of war. — R. . Call to Peace (The f o l l o v i n g is t h e proposed basis opon w h i c h t o c a l l thonsands Pf yoatb f r om B r i t i s h Columbia a n d t h e State of IVaslijngton to come to speak a nd draionstrate for peace a t Feace Arcfa P a r k o n t h e border, o n J u n e 4th, 1950.) We young Americans a n d Canadians of varlous occupations a n d bellefs ares j o l n l n g händs at t h e Peace A r c h . to say to äll v h o would destroy our future " N O M O R E W A R " . The long years which-w€ have spent together i n f r i e n d s l u p are proof to us that a l i people o n a l i borders can w i n that which mlllions have died f o r — L A S T I N G P E A CE We have come together today because the w p r l d h l w h i c h •ÄO l i v e seenis to be r u s h i n g insahely toward» mass slaughter. However, I n spite of t he , h y s t e r i a w h i c h grcsts us d a i l y h i the press a n d over t h e ' r a d i o , we reject the idea tliät war i s inevltable. W h i l e we m a y döfer o n some thlngs, we agree t h a t: • Hrbomb Production i s not the a n s - wer to, but a betrayal of peace and is a denial öf the better world wc were p r o m l s c d j u s t yesterday. • Armameht races. g l o r i f i c a t i bn of the m i l l t a r y and cold war • h y s t e r ia are fundamental denials of t h e most clementary of h u m a n values. A n d SO. a s we meet at t h e Peace A r c h i n t h e name pf the brotherhood of youth, r ^ a r d l e s s of colour, pass-pprt • stamp, r e l i g i o n or politics, we ray to a l i w h o i n a y hear a n d especlally to mankind's consience, the United N a t i o n s : - 1. Reduoe wär budgcts. 2. P u t a b a n o n a l i a t o m l c weapons. 3. E n d t h e c o l d wär: sign a pact of Peace. T O Y O U N G P E O P L E I N W H A T - E V E R P A R T O F T H E W O R L D Y O U M A Y B E , W E S O I £ M N L Y PRÖMI6E T H A T W E C A N A D I A N A N D A M E R I C A N Y O U T H G A T H E R E D A T P E A C E A R C H P A R K : J W I L L N P V ER D R O P A T O m C B O M B S O N Y O UR C r n E S N O R S P R A Y Y O U R H O M ES W I T H T H E B A C T E R I A O F E I T H ER b i S E A S E O R H A T E. SUURI VALLANKUMOUSRUNOILU A V i i m e hnhtikaon 14 päivänä t n - ritse\'istä sivutekljölstä j a kohosi täy- A 1EWEL O F W I S D OM B e that shows a'pa£sion tells his enemy where he may h i t h i m . — Queen Mary-laivassa o n neljä p o t k u r i a j a J o k a ainoa p a i n a a 32 t o n n i a . ' l i knlnneeksl 20 vaotta Neovosto*; Uiton smnen vaHaalramoasnincrfli- Jan Vladimir VladlnJrovitsh Maja-koväiin fcoolemasta. Suomen U e - lellä on äskettäin ilmestynyt K a n - sankalttmirin kustantamana Armas Aikiän kirjottlam» Majakovsfci-elämäkerta. Työkansan Sanomissa on.jolkaistaTUkiän teokseen nojantoen ' T . L t n " kirjoittama- Jcatsaos Majafcovskin elämäkerrasta. Jonka oheelUsena Julkaisemme.' V l a d i m i r Majakovski sj'ntyi heinä-^. k u u n 19 päivänä ' 1893 Gruusiassa. T u o n vuoristoseudun i h a n a n , suurenmoisen luonnon keskellä tuleva r u n o i l i j a vietti huolettpman lapsuuden.; Vuonna 1902 hän a l o i t t i koulunkäyntinsä Kutaish) lukiossa, missä p i an j o u t u i kosketuksiin G r u u s i a n v a l l a n kumouksellisen l i i k k e e n kanssa, jota itse i S t a l in j o h t i . J o kuohuvana v u o n na 1^05 osallistui m y ^ . n u o r i M a j a kovski <9pi]as^veriensa keralla v a l l a n k u m o u k s e l l i s i i n kokouksiin, m i e l e n o s o i t u k s i in j a oplntolakkolhtn. Vuoden 1906 helmikuussa Majakpvs-k i n isä k u o l i . Perheelle alkoivat v a i keat ajat, j a se m u u t t i Moskovaa,h. Siellä Majakovski ryhtyi jatkamaan opintojaan, j a r y h t y i myös entistä, kiinteämmin osalllstiunaan vallankumoukselliseen -liikkeeseen, maana l a i s en boishevikkipuolueen - käytännölliseen toimintaan. Siitä oli seurauksena, että hän joutui kolme k e r t aa vangiksi. V a i n alaikäls3rytensä a n s i osta hän välttyi karkoitustuomlolta. E N S I M A I A I S E T B U N O K O K E ET V a n k i l a s s a ollessaan Majakovski l oi ensimmäiset runcnsa nähtävästi l u kemansa kirJaUisuiiden vaikutuksen alaisena. Noihin a i k o i h i n Venäjällä o l i h a l l i t s e v a n a samanlainen symbolist i n e n rappioruhous, j o k a o l i pääsuunt a n a länsimaisessa runoudessa. Tosin M a k s i m G o r k i l o i j o taiteessaan p p h - j a a sosialistiselle TealismUle, mutta runoudessa symbolistit Balmont. B r j u - sov, Sologub, B l o k j a B e l y l olivat edelleen länsimaisen räppiorunouden y k sipuolisen vaikutuksen' alaisina j a t u l k k e i n a . Majakovsk kasvoi p i a n h e i dän ohitseen.: Hän el k u i t e n k a a n v i e lä löytänyt suoraa tietä vallahkumo-usrunoutcen, v a a n hänen kehitykaensä k u l k i ns. f u t u r i s m i n k a u t t a. F u t u r i s t i n e n taidesuunta syntyi V e näjällä vuoden 1910 v a i h e i l l a . S e n huomattavimmat nimet olivat taidem a a l a r i - r u n o i l i j a David BurlJUk j a r u n o i l i j a V i k t o r Hlebnikov. Vuosina 1912—14 Majakovski osallistui a k t i i v i s e s t i ' f u t u r i s t i en ryhmän toimintaan, esitelmätilaisuuksiin,, väittelyihin Ja J u l i s t u s t en kirjoittamiseen. Koska M a j a k o v s k l n yhteiskunnalliset käsitykset kuitenkin a l u s t a a l k a e n ; olivat toiset kuin muiden futuristien, hän crasi heistä p i a n lähtien kulkemaan l e n i n i s m i n tietä, y h t y e n bolshevikkien v a l t a v a a n talstelmm rauhan palauttamiseksi Ja Venäjän kansojen vapauttamiseksi. MAAILMANSOTA J A M A J A K O V S K I K u n ensimmäinen maailmansota a l k o i vuonna 1914, k e h o i t t l L e n i n k a l k k i a , m u t t a erikoisesti kansainvälistä työväenluokkaa, nousemaan oikeutett u u n taisteluun imperialismin kukistamiseksi j a r a u h a n palauttamiseksi. Hän lausui, että minkään m a a n sosial i s t i t eivät saaneet kannattaa oman maansa r i k o l l i s t a sotahallltusta, kosk a kaikki silloiset halUtukset olivat Imperlailstisia. O l i edistettävä pman maan h a l l i t u k s e n tappiota j a muutett a v a i m p e r i a l i s t i n e n sota kansalaissodaksi h a l l i t u s t a j a s en t a k a n a olevia sotarosvoja Vastaan. Tässä vaiheessa oli M a k s im G o r k in vaikutus nuoreen M a j a k o v s k l l n h y v in hu(Hnattava. G o r k i asettui a l u s t a läht i e n L e n h i i n kannalle suhteessa sot a a n , j a perusti 1915 L e t o p i s j - n i m i s en a i k a k a u s l ^ d e n . j o k a o l i yenäjällä s i i h e n a i k a a n ainoa i m p e r i a l i s t i s t a sotaa vastustava j u l k i n e n painotuote. G o r ki j t i l k a l s i lehdessään 3^foJakovskln sodanvastaisia runoja suhtautuen m u u t e n k i n häneen ymmärtäen j a r o h k a i s t e n sekä auttaen nuorta r u n o i l i j aa pääseitnään maailmankatsomukselliseen selvyyteen. J o sodan kestäessä Majakovski loi muutamia runoja, jotka herättivät s u u r t a huomiota. Kuultaisin niistä on 1915 valmistunut runoelma " P i l v i h o u s u i s s a " , k a p l n a l l l s i r a t t a j a y h t e i s k u n n a l l i s t a paatosta uhkuva ,te<», j o t a jo G o r k i p i t i erinomaisena taideteoksena, j a jolle m y d h m m i n on tunnustettu olevan pysyvä arvo. Silloinen sensuuri pyyhki teoksesta pois kuusi s i vua j a s en n i m i k i n o l i muutettava, e n n e n k u i n l ^ J a k o v s k l s a i l u v a n j u l k a i s t a sen. Näin se s a i o m i t u i s e n n l m e n - isä j a r u n o i l i j a jätii nimen ennalleen julkaistessaan runoelman utidellecn täjdellisenä lokakuun vallankumouksen jälkeen. Hän s e l i t t i j o tottuneens a tuohon: •'PUvI housiiissa^^^himecn. M u i s t a Majakovskln e n n m v a l l a n kumousta l u o m i s t a teoksista m a i n i t t a koon runoelmat "Seikärankahuilu" ja " S o t a j a m a a i l m a " , n e k i n mahtavia taideteoksia, joissa kttiteiddn esiintyy vielä jätteitä futuristisen runouden heikkouksista^ r u n o k u v i e n efiäselvyyt-tä j a häoQäryyttä sdc» U l a l l i s t a m i e - l i k u v l t u k s e l l i n m t t a . Vastoi, v a l l a n k u mouksen Jälkeen M a j a k o v s k l n runous täydellisesti puhdistui k a i k i s t a häl-teen loistoonsa. V A L L A N K U M O U K S E N R U K O I L U A A l a s t a lähtien Majakovski asettui kaikesta sydfimestäfin "kannattamaan vallankumouksen asiaa. Marraskuun puolivälissä 1917 vallstusaslain s i l l o l - n c u kausankomlssaarl Lunntsharski kääntyi Petrogradin t a i t e i l i j a in Ja k i r j a i l i j a i n puoleen keholttacn näitä y h teistyöhön vasta perustetun neuvosto-vaUan kanssa. Eräässä laldctyöntc-k i j a i n kokouksessa tnarraskuun 30 pnä asiasta kaytlhv kilvasta välttelyä, sillä vanhan suuntauksen kannattajat vastustivat yhteistyötä. Kokouksen pöytäkirjassa on Majakovskln esiintymisestä \^in l y h y t maininta. Hänen lausuntonsa o l i : " O n tervehdittävä u u t u valtaa j a otettava siihen y h - 'teys." •.' Samoin hän tervehti neuvostovaltaa j a taisteli s e n v i h o l l i s i a vastaan myös runoissaan. Nltapä Xlklä kertoo teoksessaan, että vallankumoukselliset merimiehet lauloivat Majakpvskin säkeitä. Joissa k e h o l t e t t l in lyömään porvaristo, marssiessaan valloittamaan T a l vipalatsia. Majakovski otti lokakuun vallankumoitkseh a s i a n alueta alkaen omakseen. Ja hän o l i myös ensimmäinen, joka toi tämän maailmanhistor i a l l i s en vallankumouksen näyttämölle V. 1918, vallankumouksen enslnunäl-sehä vuosipäivänä, näytelmässää.n *'Mysterio-buff". NäyteUnän vallankumouksellista romantiikkaa eivät kuitenkaan kaikki heti tajunneet, v a i k k a k i n m m . L t m a t s h a r s k i , J o k a L e n i n i n opastamana kävi taistelua k u l t t u u r i r i n t a m a l l a esiintyvää "penikkat a u t i a ' ' vastaan, antoikin teoksesta Iciittävän arvostelun. J o k a tapauksess a näytehnä sai osalcseen h i i n paljon vastatuulta, että Majakovski luopui iiselksl vuosiksi näytelmien k i r j o i t t a misesta. Vasta vuosina 1929—30 hän k i r j o i t t i näytelmät " L u d e " Ja " S a u n a " . K u i t e n k i n o l i v a t n e k i n l i i a n vähän realistisia; l U a n mielikuvituksell i s i a , säilyäkseen jatkuvasti teattereiden ohjelmistossa. f M P E R I A L I S T I E N HYÖKKÄYSTÄ • • V A S T A A N • Neuvostovaltio Joutui vuosina 1918 ' - 2 0 käymään katkeraa taistelua vastavallankumouksellisia j a heitä sekä asein, r a l i a v a r p i n että armeijohi avust a v i a lännen imperialistivaltoja vast a n . Bolshevikit vastasivat imperial i s t i en j u l i s t a m a a n saartoon Ja hyökkäyksiin kpkp^niaUa Venäjän kansan i^Unait l ^ t m m a l l ^ puolustusso-tai^ n. Tässä ankarassa taistelussa asetti Majakovski koko lahjakkuutensa varauksettomasti kansan käyttöön. '<Vasemmlstamarssln" kuin pronssiin valetuin suiu^enmoisln säkein hän k a n nusti kansaa taisteluun; " R o e t a h Ik-ktmoiden" p i l a p i i r r o k s in j a iskevin r u - nosäkcin häh terästi ncuvostolhmls-' ten puoltistUstahtoa, Ja runoelma "150, 000,000" palvelee samaa asiaia mahtavine runonäkylneen satavllslkym-mentämlljoohaisten n e u v o stokahsan taistelusta koko maalhnan kapitalismia vastaan. P i a n hänen parhaimpia säkieltäärt lausuttiin neuvostomaan k a l k i l l a , k u l m i l l a , r i n t a m i l l a , tehtaissa j a p e l l o i l l a. Tässä taistelussa Majakovski saavutti sekä oiaalimankatsomukselllsen selvyyden että täyden mestaruuden ninoudessaan. Vuonna 1923 valmistui hänen rakkausrunoelmansa "Tästä". SUnä hän o l i Jo s l h t y n y t l o p u l l i sesti sosialistiseen r e a l i s m i i n . Joka k o hottaa hänet taiteensa huipulle v a l t a - va.ssa nmoeepoksessaan «'Vladimir i l - Jltsh L e n t o " f1924). lokakuun suuren valiankmnoukscn 10-v u o t i spälväksi kirjoitetussa runoelmassa " H y v i n " sekä viimeisessä, kcfikenjäänccssä runoelmassaan ''Tdysln äänin". Näihin teoksiinsa hän o n nerokkaalla tavalla tiivistänyt sekä suuren vallankumouksen s y n n y n että kehityksen j a s i l h c n - astiset saavutukset että myös oman runoiUjan kehityksensä Ja ajatuksensa runoudesta sekä sille asetettavista vaatimuksista. Hän esiintyy niissä muodon j a sisällön ykseyden J a y k s l n - k c r t a i s ^ , voimakkaan selkeyden täydessä mestaruudessa. V A N H O I L L I S E T A J O J A H D I S SA V a i k k a Majakovskln runous herätti kansassa myrskyisää vastakaikua, ja vaikka hänen taiteensa olivat mm. valIat;|kumouksen suuri johtaja Lenin samoinkuin myös Lunatsharskl j a G<;rkl tunnustaneet oli neuvostovallan a l k u a i k o i n a k u i t e n k i n k i r j a l l i s i s sa piireissä olemassa voimakas vanhoillinen ryhmäkunta, j o k a h a r J o l U i suoranaista a j o j a h t i a Majakovskia vastaan. Hän o l i tälle ryhmäkunnalle liian s i i u r l j a voimakas, l i l a n uusi Ja vallankumouksellinen. Jotta he oUsl-vat voineet häne^ hyväksyä. N i i n o l len Majaicovski joutui alusta alkaen aina Iniolemaansa saakka käymää» tuota v a n h o i l l i s t a ryhmäkuntaa vastaan k i i v a s t a taistelua, jota hän jo luonteestaan johtuen ei voinut mitenkään väistää, j a koska hän katsoi e h dot tomalcsi velvollisuudekseen vääriä käsftjicslä vastaan taistelemisen, Äl-kiä a n t a a tuosta kamppailusta teok-e e s ^ n selkeän JäpcruBtcclllsen k u vauksen. J u u r i tuon Icllhkeän, v o i m i a jäytävän t a i s t e l un Xlklä toteaa erääksi tärkeimmäksi syyksU onnettoman xak-icaussnbteen j a sahauden ohella, s i i hen koko Majakovskln r u n o i l l j a n t o i - l i , ' ? C * rt" mm ^ ••' ..."r»—.. t M" ' i Jl OBLO MILLER "Summer Falloiv^-nlmisen farmarien ohjelman Idrjoittaja. Tämä o9i-jelma alkaa Jokainen maanantai kello 8.S0 iUälia Ja UaJaUetaan *CBC:n radioverkbston Itantta. m i i m a n j a persoonallisuuden huomioonottaen oudolta tiintuvaan tekoon, että hän Itse k a t k a i s i elämänlankansa h u h t i k u u n 14 päivän oamulla ampum a l l a a n revolverlnlaukouksella. A I - klä todistaa teoksessaan vakuuttavasti, että syyt olivat todellakin nämä. » l A I A K O V S K I N R U N O U D EN M E R K I T Y S Neuvostoliiton marxilals-lenlnllälnen klrjalllstiusarvostelu on tunnustanut M a j a k o v s k l n nciivostoalkakauden suurimmaksi runollijaiitsi. Hänen m e r k i tyksensä Jatkuvasta kasvusta koko maailmassa lausuu Xikiä teoksensa loppukappaleessa mm. seuraavaa: "Kaksikymmentä vuotta kuolemansa jälkeen Majakovski o n valloittanut ankarassa taistelussa maapallon itälr sen puoliskon. Työväenluokan h u u l i l l a hänen säkcensä tunkeutuvat myös lännen kapitalistiseen maailmaan, n i i n k u i n hän ennusti, y l i runoUijain j a haUltUsten päiden. K a i k k i kansat oppivat rakastamaan Majakovskia Ja sellaista runoutta, jökä c i öle Joutil a i d en luoidcicn ajanvietettä, vaan auttaa työn näännyttämiä sorrettuja työläisiä heidän tttaanisessa kamppailussaan o m a n vapautensa J a koko i h miskunnan vapauden; täydclllBcn kommunismin saavuttamtsic^i. K o m munistisen' r u n o i l i j a n sana on a i k a - h a a n valloittava kaikkien ihtalstcn sydämet.»' Tulevaisuus humisee valloittavana M a j a k o v s k l n talstelevajpsa runoudessa. J a runoudella, jossa tiUcvaisuus p u huu, o n myös itsellään suiuri, voittoisa tulevaisuus. Lauantaina, toukpk. 6 päivänä — Sat., May B Sivu 3 [ i, totnns Toronto. — Tässä, o n kuvaus slith m i t e n sotalehdlstd y r i t t i piestä C a n terburyn dckaanuksen. UutlsUcto siitä, että dckaanus saapuu tänne lentoteitse, j u l k a i s t i i n c n . slmmölnen kerta huhtikuun ensimmäisellä v i i k o l l a . C P : n Ichdlstd» Ja r a d o i n ensimmäisenä ohjeena o l i : EI sanaakaan s a a ' m a i n i t a radioitse eikä lehdistön väUtyksellä Maple Leaf G a r d c n l n kckoukscsta. -LÄMMINTÄ" J A " K Y L M Ä Ä" Sen sijaan saatiin mu.^tnmaaldus- Juttuja Austraallosta. Globc a n d M a l l i n uutistledon otsikkona o l i , että "dckaatius o n saanut kylmän: vastaano t o n " vallckai Itse kertomuksessa Joud u t t i i n myöntämään, että dckaonus "sat lämpimin vastaanoton A u s t r a a l l - a n rauhankonferenssissa". Yllämainitussa uutlsticdossa sanot.:, t i l n , että Melbournen papisto o l i k y l mänä dekaanukscn suhteen. Mitään el m a i n i t t u siltä tosiasiasta, että d c kaanus cU A u s t r a a l l a n p r i m a a t l r (yhtä k u i n ai1kkit>llspan) kotlvioraan^ Ja siitä, että hän p i t i suuren saaman Sydneyn tuomiokirkossa. Siinä Jutus. sa c i l U o in m a i n i t t u mitään siltä, että dekaahus puhui Melbournen sodanjälkeisessä suurimmassa kokouksesi^a, m i h i n asalllstui y l i 12,000 hcnkcU. L o p u k s i , h u h t i k u u n 23 pnä. C B C :n maenlaajuincn uutispalvelu kertoi d c . kaanuksen Toronton matkasta: se t i e - d o l t t l virhcellUesti että tämä v i e r a i lu o n peruutettu. T o t t a o l i , että Y h d y s v o l l a t oU d : k a a - nukselta k i c l t i l n y t kauttokulkuluvan S a n Franciscossa Ja Honolulussa. M u t t a dckaanus oli j o säliköittilnyt Torontoon, että hän tekee rasittavan matkan Torontpon Lontoon kautta. Ja että hän pitää toukokuun 7 p : n s i t o u muksensa, Canadan R a u h a n kongrcs. flin sihteeri M a r y J c n n l s o n sonoi, " Y h dysvallat c l vielä omista koko m a n i l. maaV, njiitt^ tämä uutlstlcto meni s a nomalehtien toimitusten paperikoriin. Länsi-Ontarion rauhankokouksesta Fort William. O o t — Täkäläisellä kaupungintalolla p i d e t t i i n länsl-Orita-r l o n rauhankonferenssi sunnuntaina huhtik. 30 pnä. Yli s a t a edustajaa Ja yhtä monta asiahharra»tajaa o s a l l l s. t u l konfcrenssilh. j o n k a puheenjohtaj a n a toimi W m , T r y l l s k i . Kokouksessa päätettiin muodostaa 25 Jäsentä käsittävä ' länsl-Ontarlon rauhanneuvosto. Jossa ovat edustettuina kaikid rauhanasiaa harrastavat järjestöt ryhmät j a yksUöt. P o l i i t t i s t en puolueiden edustajia l u kuunottamatta, ovat rauhanlUkkee-ficen tervctulleet kaikenlaatuiset usk o n n o l l i s e t työväen, nuorten, naisten Ja ktilttuurijärjestöt. toimimaan käsikädessä paikallifien Ja alueen r a u h a n neuvoston kanssa, joko edustajan k a u t t a t a i kirjeenvaihdon a^^iUa. A l u e e n j a p a i k a l l i s t e n rauhanneuvostojen velvollisuutena on julkisesti t a i s t e l la sodanlietsontaa vastaan ko-kousten. sanomalchtl-ilmoltusten. p u - hetllateuukslen ynnä muiden kelnojeo a v u l l a j a toimia valppaestl r a u h a n h y ' vaksi. Niiden on k a i k i n k e i n o i n r o h - k a i s U v a yksilöllistä t a i ryhmätoimint a a rauhan puolesta j a paljastettava sodan Ja r o t u v i h a n lietsominen. K o l m e pälvag myöhemmin t u l i u u s ia tietoja dckaanuksesta: Uudesta See* l a n n i s t a t o i s t e t t i in j u t t u a , M t d hän tule Canadaan. C:}nadlan Press kykeni i l m o i t t a m a an 9.000 m a i l i n päästä, c t t c l dekoonus t a - le, muttei voinut muutaman katune* llön päästä tlcdoittaa. että hän Uileo Torontoon. n Lopuksi t r i J . O . E n d i c o t t sat pftSt-tkvän esiintymisen avulla Torontoa l e h t i i n korjauksen, tm dekoonus tu> leot m u t t a tämän korjauksen näki v a in murto-osa ihmisistä. D O L L A R I N U U T I S IA Mustamaalaus jatkui. Dckaanus' puhui Sydneyssä, suuressa u l k o i l m a - kokouksessa mihin osallistui 7,000 henkeä (kun häneltä k i e l l e t t i i n k a i k k i kokoushuoneet). Reuters t i e d o i t i i. "korvapuusti Ja n y r k i n i s k u t " antoivat leimansa tälle ieokouksellc. ( Y k s l b &U rltsljä huusi, "mene t o k o l s ln Venäjäll e " , soi kor\'apuuptln J a n y r k i n i s k u n — tämä o l i Reutereille tärkein eelkka t & s. tä kokouksesta.) Sen yleisenä puhetapana o h m a i n i ta "punatBssta" dekaonuksesta j a r s e u - '! raavassa o n R e u t e r s i n m u l t a tyn>Uli-stä sanontomuotoja: I3ekaanusta " t e r - : i v e h d t t t im kommunistien suljetun n y r k i n tervehdyksellä... aiheutti vaeta* : huutojen j o v i h e l l y s t en m y r s k y n . .. kommunisti järjestö mikä tuhnetaon ' A u s t r a a l l a n Rauhanneuvoston nimet, l ä . . . (Austraallan Rauhanneuvostoon kuuluu Aaustroallon 4caikilla p o l i l t t f - e l l la Ja uskonnoUisUIa mielipiteillä v a rustettuja ihmisiä). Dckaanus jiutauu toisen l u o k a n teatlerlfisa," Täihän uutispimennyksen, vääristel y n j a mustamaalauksen johdosta, u i - h i n suuren r a h a n l e h d i s t d j a radio s y y l l i s t y i , torontololset rauhan puolustajat joutuivat suusanalllseati l e vittämään tietoa sunnuntaina, t o u k o k rv 7 pnä M a p l e Lcofo Gardenl|fisa pidettävästä suuresta rauhankoStoukeesta. M u t t a totuus o n k o v i n it£eplntalnen. Suomen olympiapaikat erinomaisia sanoo austraalialainen H e l s i n k i . — (8-S) — Melbournen olympiakisojen urhellupaikicojen pääa r k k i t e h t i , mr. J o h n B u c t i a n saapui h u h t i k u tm 27 pnä H e l s i n k i i n tutustuakseen täkäläisiin vabnisteHiihln. "Velodrominne j a uimastadioninnc ovat erinomaisen tyylikkäitä*', lausui hän ihastuneena e m i k l e r r o k s e l ^ au palattuaan. Mr. Bttchan tutustuu kahden päivän a i k a n a ldsaorgani£3a-tloomme j a s e n j n i l m i i n lentääScscen Lontooseen Ja eleitä Melbourneen. Me allainainilut toivolamme parhainta onnea ja menestystä 6 heidän nmutlaessaan Yfulysvaltoihin Ruotsin ^'puoluettomuus" on pelkästään iskusana Moskov». V- Aikakauglchtl Novoje Vremja huomautU äskettäin, että Ruotsto puolueettomuuspolltilkica on sekä virheellinen että ]wutteellinen. V i r h e e l l i n e n se o n s e n t a k i a , koeiia. tm ikleltäytyy 'Viralll&esti j a e n n a k o l ta määrittelemästä eroa hyökkääjän ja hyökkäyksen u h r i k s i joutuvan välillä; puutteellinen taa« een t a k i a , että «e puolueettomuuden varjolla palvelee hyöätkääjää. S a m a l l a k u n R u o t s i n h a l l i t u s v i r a l lisesti pitää k i i n n i puoluecttomuudes-t a , halllteevlen p i h i e n vatkutusvaltai-eet jäJEcnet v a a t i v a t . eotUaalllsta y h teistyötä hyökkäysluontoisen A t l a n tm eopUnuk£en allekirjoittajien kanssa. R u o t s i n eoslalidemokraatUeet johtajat käyttävät puolueettomuutta iskusanan a v a i n p<ättääkseen p o l i t i i k k a n s a t o . delllsen dsällytoen, mikä merklteee osaUlsttunista aggressiiviseen valtio-ryhmity^ cseen. L a i l a , Sanelma j a N. K a l l io A m i i k k l j a 6 , Orava Joan, E v a j a K . Kämäräinen S a l m i jä K a r l Boman V e n l a j a K a r l Mäki I d a Ja August Kuluma H j a l m a r J u t i la I d a j a E i n o K u k k u la A i n o j a E m i l K u i s ma A n j a Söyrlnkl E l l i Ja E i n o H l l l m an Anne Saarimäki S i g r i d L a h ti E r l c a , M a r y Ja T o n y Bartucco L e n a K i v i n en A n j a ; A n n a Ja W , L a a r i I r j a j a E r k k i Vuorbbo M r . j a mr». A . F . Wllllafn» ja A n i ta Aino j a J o h a n Lahti A i o o j a A n t t i Seppälä R a u h a j a P a u l H a k a la Sonja Slaluc George, Vieno j a O l a v i Helander Meiml j a A n t t o n Laakso J a l o Strang A i l i Aäpälä ' O l g a Jokinen J e n n i Heinämäki Irene j a E l l s H o l la M a l j a j a V i c t o r Mäklvlrta Helena j a J o h a n T a n v o o d : AIU Ja M a t t i J a c k s on Vieno j a V e i k k o V a l k o n en A l l i J a O . Jacobscn L y y l i Ja Yrjö Mäki C a r o l , K a l e v i , S l l r l j a F c l Ul L u k k a r i la D a v i d , Harry, A l m a j a J a ck VValbacka S y l v i . Veikko, V i e n o j a R e i n o ' J a r v l Nora. H e l i e n j a L a u r i M a n t i l a . K a l e v i , H e l m i j a Väinö Perälä KIITOS Tahdomme lausua BydämcJli«ct kiitokset teUle, ystävät, siltä suuresta yllätyStteslä, Jonka järjestitte meUlc Y h d y s v a l t o i h i n muuton Johdosta, Monet kiitokset k a u n i i s t a kahvipöydästä isckä siitä suuresta rahalahjasta, j o n k a annoitte meille. K i i t o s Ulan emännille mrs. V , Mäelle, mr«. S . K a l l i o l l e J a mrs. A , Oravalle. K i i t o * myös teille, j o t k a otitte osaa, mutta « t t c voineet saapua tähän tilaisuuteen. Teitä k a l k k i a k i i t o l l i s u u d e l l a muistaen RAUHA JA ONNI FOHSTI Htihtlkuttn 8 p. 1950 Toronto, Ontario
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 6, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-05-06 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500506 |
Description
Title | 1950-05-06-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
589 Expeded at
m Congress
^ fiaming t^^^h o f peacs
tom Montreal to T o r o n -
5---«a Dr J G- E n d i c o t t bangs
6 to open the Second
Peace Congress, a new stage
^ ^ • s peace f^sbt w i l l begin.
^ P a a n g m the Congress wiU
^ ^ € . - 3 . hou5ewives. e l e c t n c al
2: and huTidreds of young
vcrfeers f'om ahnost every
- and farmers from the l a n d ,
•"'and vetfiraR5. business people
;"einployed p^cple of every n a -
, örigin and political or religious
jepresentatives from every
cl life- It is expected that
^(^IT 1500 people from
acTO£s*the dcminion. w m attend
CIJUJU-S peace ambassador, D r . E n .
Träl bring to the congress a
e of confidence and- h i y i n -
> peace unity from the peoples o t
.and Asia. . . . ..
torch borne by young relay
,s from Montreal t o Toronto
,. symbolize the growing u n i t y for
, between French Canadians.
Congress will denounce w a r i n
the languagas of Canada.
:^jingfrom his triumphant meeting
' 10,000 peace defenders i n M e l b o u r -
Australia, Britain's great peace
pion the Dean of Canterbury
speak vith Dr. E n d i c o ^ a t a
nster rally Suhday.. M a y 7 i n T o -
iito'sMaple Leaf Gardehs. •
Sext day a rtpip^ation appohitcd \ry
»Congress vrill carry to O t t a w a the
1 the Bomb petition deinanding t he
laurent govemment act to o u t -
Aiiention AU .
AUrts* Members*
, Everyone interested i n t h e pmchase
of a cardigan sveator should give
t h e i r order to T a u n o Lundgren, vrho
has a s a m p l e . s v e a t e r : at the EIgin
Service S t a t i o n . A l i orders must be
i n by M a y S l s t . The f U H price of the
sweateTs i s $C93 a n d must he p a l d i n
advauce.
Youth Rally At Peace
Arch Jane 4th
O n J u n e 4,1950. young people f r om
the State.of W a s h i n g t o n a n d t h e P r o -
Tince of B r i t i s h Columbia wlll be
meeting at Peace A r c h P a r k (on the
border. t o express tiieir v i i i for peace.
I a I Vancouver, a n i n i t i a t i n g com-mittee
under the leadership Of D i c k
A l l e n of t h e Student C h r i s t i a n Move-ment
hafe ah«ady becn establlshed.
T h l s committee i s n o w busy preparing
the arrangements for Tride. support
f o r this worthy Project. A l i young
people a n d organizatlons which bave
y o u t h among their membership are
m^ed to J o i n i n a n d make this r a l ly
a success. .
' The p r o g r am on J u n e 4 t h caUs for
c u l t u r a l evfhts. speakexs, ä p i c n i c a n d
endorsation of a pledge i n d u d e d i n
the p r i n t e d c a l l , appearing elsewhere
o n this page. ;
F o r added Information phöne Hedy
Lourie, P A 7776 p r write 149 N o r th
Kootenay S t , Vancouver, B . C .
l aw atomlc v a r .
Follöwing'this congress the Dean
a n d D r . E n d i c o t t w i l l t o u r Canada.
Jitos ^
Lausun täten sydämellisen kiitoksen Whitefishin Nais- ^
ten Kerholle, kun kävitte minua nimipäiväni johdosta
teh'ehtimässä. Kiitos kerholle kukista ja yksityisistä
lahjoista. . : ^
VAPPU NIUKltANEN
Toukpkuuh 1 p. 1950 W W^
Parhainta onnea ja menestystä
täyttäessäM 7^^^^
toivottavat sttkalaiset, ja iaverit
Uta ja Arne Nieminen ja lapset E l l i l ä Oiva Inberg
Kaisa ja Einar Nieminen
TjTTa ja Väinö Mäntylä:
Taimi ja Tom Carr sekä lapset
Mrs. Gröndahl
Mr. ja mrs. A. Hunt
Aili ja Emil
Väinö Ja Vilma Niskanen
Hilma ja Heikki Kulmala
Ida Lähde .
Alma ja Sulo Merisalo :
Martta ja Matti Viljamaa
Airoja Jack Mäki
Hilda ja Wm. Rajala
Jenny ja Wm. Kangas
Helena ja Hj. Hillberg
Anni ja Armas Lindberg
Hilma Angila .
Hanna ja Pappa Heinonen
, Signe ja Toivo Huotari
Aino ja J.Salminen.
Hilma ja Wm. Koski
Lyydia Kesti
H a n n a j a E v e r t Perälä
A l m a j a S a n t e r i O j a la
M r . j a mrs. H . T h e r i en
M r . j a m r s . K . H a r ju
I d a L e h t i n e n j a M a ry
A . j a J . H u r s k a i n e n
A i l i j a B i l l Efeihö
E v a , H u g o Ja l £ o L u o ma
M r . Ja m r s . G . W i ck
A n n i j a V i l i W i i ta
H i l d a J a K a l l e Heino
A i l i Ja W m . L h i t u l a
T o t a i j a E h d e l
H i l j a j a E v e r t Erkkilä
Marget H a r ju
S o f i j a A n t o n R a n ta
I d a j a A l e x M i U U ig
L i i s a j a E d d i e DesRochcs
H. j a H . A l i k o s k i
E i n o j a J e n n y Mäki ;
Wm. L e h t i n en
M i i n a P e l l i n en
n o h a j a U n t o T o r t t i la
Angila lausui tilaisuudessa seuraavan runon, jonka
Martha Paasikivi Ö« lausunut Yhdysvalloissa aikaisemmin
säässä syntymäpäivä juhlassa:
Jfi aatelmissain naisen nään
nertteisen. hyTnyn aina
huulillaan.
snusilaänsä loistetta lämmintä
luo.
uranuurtaja yhteistyömme' b n
tuo.
E pinMllä-tähtena-kehnaiUen.
Ll?^°P>'>'^'tä. PalveUen; .
^'^^yo»e hän k u n t o n s i
^ kaiken voimansa antaa.
Eon huolten on uurteita '
otsallaan
'^„^hohdetta kuhnillaan.
aatta^ vieläkin vartiopaikkaa
^ valmima kun k u t ^ t S hT
O n elosi virstantolpassa
nyt seitsemänkymmentä vuotta,
vuosia noilta monia
et viettönyt ole suotta.
O n n e n päivä paistettansa
n i u k a s t i s u l l e o n suonut,
v i l j e m m i n k i h v a r j o j a n s a.
o n elos tielle l u o n ut
V a a n usko u u d e n päivän
k o i t t o on
mieltäs kannustaapi,
valoisamman a j a n voittoon,
toimeen innostaapi: '
l a j i m m e tänne k o t i i si
j a kättäsi puristaen
ystävinä, tovereina
n a i n sua oimittelemme
HiAtikuim 27 pmä 1950
Steelton-haalilla -
Sault Ste. Marie Ontario
KIITOS
si^'^^^'^"'^^ ^'"fokset kaikiUe sukulaHUleja tuttaviUe
J„:;''-l^>'^^*^<^^"udesta, jonka järjestUte JO-vuoiispM-rST-,!^'^'''^"-*^'''''^
27p:nä 1950. Kau-
Zi ,.r}^^^^^hn emänniUe ja kaikille, jotka osaUistui-
Ynnil.u.*''''^" J'^ m'öskin niille, jotka eivät voineet
is^^-.r-^"^^^^ ^^mita ja kauniista kahvipöydästä.
«"»a Llatsuus säilyy mieiessäni aina.
ANNA NIEMINEN '
EdnaRifersonSpoke
at Yritys Heeting
A t the regular Y i | l y s m o n t h l y m?e-t
i n g M r s . E d n a R y e r l o i i . T a r o a t o s c h o ol
trustee, gave a v e r y ^ n t c r c s t t n g speech
o n our govemmcnfE attitude on c d u -
cat:on.
•nie U n i t e d States s:es. w l t h the r i sc
of Socialism i n the World, j i n d w i th
the increasmg mevltabllity o f depress
i o n i n the capitalist « c l o r s , t h a t she
must crush S c c i a l l sm to keep her
d y i n g . y a g e - s l a v c system a l i r e . " H i e r c -
fore the U . S. is preparing for war.
Canada, or r a t h c r the c o n t r o l l i ng
C a n a d i a n finance capitalists, sezing
that their dommation of Canada
depends o n U . S . prosperity, have
thrown i n t h e i r lot w i t h *Wall S t . So,
as i n the U . S., we a r c preparin g for
war. Our p o l i c y i s a w a r policy. ;
What has t h i s to do w i t h education?
Since the p c l i c y for education i s l i n k ed
w i t h our g o v f s c»\'erall policy — o u r
education is f o r viar. We have the
r e t i u n of w a r t r a i n i n g i n the f o rm of
cadet t r a i n i n g i n schooi. R i f l c practice
i s a p a r t of t h e c u r r l c u l u m . A class
o n citizenship training i n whlch
h a t r e d of t h e S f o v l e t l J n l o n is t a u g ht
W a r and murder are pushed a t our
c h i l d r e n through the Imported u : S .
funny books. Radio, press, movie,
magazines a n d every outlet of p u b l lc
o p i n i o n ' i s y e l l i n g war — änd hatred.
C u l t u r a l work is n o t aided but left to
flounder. Every sport i s b r u t a l i z ed
a n d made as w a r l i k e a n d äniinal l l ke
as pössible — t h i s i s b e i n g done to
make young Canadians. beasts, vho
love to see blocd. who hate, a n d who,
would be v i l l i n g to k i l i .
.Young men who cannot continue
School, because of f i n a n c i a l reasons,
are iirged to j o i n the a n n y , when their
attcmpts to f i n d w o r k a r e i n v a i n . T he
budget for e d u c a t i on is loweried —
more soldiers. Eadh year 60,000 start
schoör i n Toronto and 20,000 reach
h i g h schooi. T h e Government treasury
has a surplus of $100 m l l l i o n doUärs.
The Government spends $550 m i l l l on
oh guns for var. B u t n o money for
scholarships — h o attempt to create
a truly C a n a d i a n culture.
•What c a n we do?, ..Mrs. Ryerson
says war; is not l i l e v i t a b l e — but
neither is peäcc. ^ e must f i g h t agalnst
our Crovernmenfs -»ar policy. I n our
struggle for everythJng that is r i g ht
— jobs, democratlc rights, a t r u e C a n a
d i a n culture, peacCi for everything
that is f o r the good p f t h e people is
for peace. We miist Höt b e g f or
peace but demand It.
. A s in Melbourne, Austalia, a city
smaller t h a n Toronto, w h e r e , w h e n the
Dean of Canterbury spoke for peace,
10,000 A u s t r a l i a n s came to h e a r a nd
t o show by t h e i r numbers t h e i r disap-proval
of w a r , . w e ; ^ u ^ , o n M a y 7 th
t i i r n out in 'thöusands tö iBtople Leaf
Qardens where Dean p f Canterbury
w i l l speak, to show^ our Government
•what we Canadians think of tl^eft
p o l i c y of war. — R. .
Call to Peace
(The f o l l o v i n g is t h e proposed basis
opon w h i c h t o c a l l thonsands Pf yoatb
f r om B r i t i s h Columbia a n d t h e State
of IVaslijngton to come to speak a nd
draionstrate for peace a t Feace Arcfa
P a r k o n t h e border, o n J u n e 4th, 1950.)
We young Americans a n d Canadians
of varlous occupations a n d bellefs ares
j o l n l n g händs at t h e Peace A r c h . to
say to äll v h o would destroy our
future " N O M O R E W A R " .
The long years which-w€ have spent
together i n f r i e n d s l u p are proof to us
that a l i people o n a l i borders can
w i n that which mlllions have died
f o r — L A S T I N G P E A CE
We have come together today because
the w p r l d h l w h i c h •ÄO l i v e seenis
to be r u s h i n g insahely toward» mass
slaughter. However, I n spite of t he
, h y s t e r i a w h i c h grcsts us d a i l y h i the
press a n d over t h e ' r a d i o , we reject
the idea tliät war i s inevltable.
W h i l e we m a y döfer o n some thlngs,
we agree t h a t:
• Hrbomb Production i s not the a n s -
wer to, but a betrayal of peace and
is a denial öf the better world wc
were p r o m l s c d j u s t yesterday.
• Armameht races. g l o r i f i c a t i bn of
the m i l l t a r y and cold war • h y s t e r ia
are fundamental denials of t h e most
clementary of h u m a n values.
A n d SO. a s we meet at t h e Peace
A r c h i n t h e name pf the brotherhood
of youth, r ^ a r d l e s s of colour, pass-pprt
• stamp, r e l i g i o n or politics, we
ray to a l i w h o i n a y hear a n d especlally
to mankind's consience, the United
N a t i o n s : -
1. Reduoe wär budgcts.
2. P u t a b a n o n a l i a t o m l c weapons.
3. E n d t h e c o l d wär: sign a pact of
Peace.
T O Y O U N G P E O P L E I N W H A T -
E V E R P A R T O F T H E W O R L D Y O U
M A Y B E , W E S O I £ M N L Y PRÖMI6E
T H A T W E C A N A D I A N A N D A M E R I C
A N Y O U T H G A T H E R E D A T
P E A C E A R C H P A R K : J W I L L N P V ER
D R O P A T O m C B O M B S O N Y O UR
C r n E S N O R S P R A Y Y O U R H O M ES
W I T H T H E B A C T E R I A O F E I T H ER
b i S E A S E O R H A T E.
SUURI VALLANKUMOUSRUNOILU A
V i i m e hnhtikaon 14 päivänä t n - ritse\'istä sivutekljölstä j a kohosi täy-
A 1EWEL O F W I S D OM
B e that shows a'pa£sion tells his
enemy where he may h i t h i m .
— Queen Mary-laivassa o n neljä
p o t k u r i a j a J o k a ainoa p a i n a a 32 t o n n
i a . '
l i knlnneeksl 20 vaotta Neovosto*;
Uiton smnen vaHaalramoasnincrfli-
Jan Vladimir VladlnJrovitsh Maja-koväiin
fcoolemasta. Suomen U e -
lellä on äskettäin ilmestynyt K a n -
sankalttmirin kustantamana Armas
Aikiän kirjottlam» Majakovsfci-elämäkerta.
Työkansan Sanomissa
on.jolkaistaTUkiän teokseen
nojantoen ' T . L t n " kirjoittama-
Jcatsaos Majafcovskin elämäkerrasta.
Jonka oheelUsena Julkaisemme.'
V l a d i m i r Majakovski sj'ntyi heinä-^.
k u u n 19 päivänä ' 1893 Gruusiassa.
T u o n vuoristoseudun i h a n a n , suurenmoisen
luonnon keskellä tuleva r u n o i l
i j a vietti huolettpman lapsuuden.;
Vuonna 1902 hän a l o i t t i koulunkäyntinsä
Kutaish) lukiossa, missä p i an
j o u t u i kosketuksiin G r u u s i a n v a l l a n kumouksellisen
l i i k k e e n kanssa, jota
itse i S t a l in j o h t i . J o kuohuvana v u o n na
1^05 osallistui m y ^ . n u o r i M a j a kovski
<9pi]as^veriensa keralla v a l l
a n k u m o u k s e l l i s i i n kokouksiin, m i e l e n o
s o i t u k s i in j a oplntolakkolhtn.
Vuoden 1906 helmikuussa Majakpvs-k
i n isä k u o l i . Perheelle alkoivat v a i keat
ajat, j a se m u u t t i Moskovaa,h.
Siellä Majakovski ryhtyi jatkamaan
opintojaan, j a r y h t y i myös entistä,
kiinteämmin osalllstiunaan vallankumoukselliseen
-liikkeeseen, maana
l a i s en boishevikkipuolueen - käytännölliseen
toimintaan. Siitä oli seurauksena,
että hän joutui kolme k e r t aa
vangiksi. V a i n alaikäls3rytensä a n s i osta
hän välttyi karkoitustuomlolta.
E N S I M A I A I S E T B U N O K O K E ET
V a n k i l a s s a ollessaan Majakovski l oi
ensimmäiset runcnsa nähtävästi l u kemansa
kirJaUisuiiden vaikutuksen
alaisena. Noihin a i k o i h i n Venäjällä
o l i h a l l i t s e v a n a samanlainen symbolist
i n e n rappioruhous, j o k a o l i pääsuunt
a n a länsimaisessa runoudessa. Tosin
M a k s i m G o r k i l o i j o taiteessaan p p h -
j a a sosialistiselle TealismUle, mutta
runoudessa symbolistit Balmont. B r j u -
sov, Sologub, B l o k j a B e l y l olivat edelleen
länsimaisen räppiorunouden y k sipuolisen
vaikutuksen' alaisina j a
t u l k k e i n a . Majakovsk kasvoi p i a n h e i dän
ohitseen.: Hän el k u i t e n k a a n v i e lä
löytänyt suoraa tietä vallahkumo-usrunoutcen,
v a a n hänen kehitykaensä
k u l k i ns. f u t u r i s m i n k a u t t a.
F u t u r i s t i n e n taidesuunta syntyi V e näjällä
vuoden 1910 v a i h e i l l a . S e n
huomattavimmat nimet olivat taidem
a a l a r i - r u n o i l i j a David BurlJUk j a
r u n o i l i j a V i k t o r Hlebnikov. Vuosina
1912—14 Majakovski osallistui a k t i i v i s
e s t i ' f u t u r i s t i en ryhmän toimintaan,
esitelmätilaisuuksiin,, väittelyihin Ja
J u l i s t u s t en kirjoittamiseen. Koska
M a j a k o v s k l n yhteiskunnalliset käsitykset
kuitenkin a l u s t a a l k a e n ; olivat
toiset kuin muiden futuristien, hän
crasi heistä p i a n lähtien kulkemaan
l e n i n i s m i n tietä, y h t y e n bolshevikkien
v a l t a v a a n talstelmm rauhan palauttamiseksi
Ja Venäjän kansojen vapauttamiseksi.
MAAILMANSOTA J A
M A J A K O V S K I
K u n ensimmäinen maailmansota a l k
o i vuonna 1914, k e h o i t t l L e n i n k a l k k
i a , m u t t a erikoisesti kansainvälistä
työväenluokkaa, nousemaan oikeutett
u u n taisteluun imperialismin kukistamiseksi
j a r a u h a n palauttamiseksi.
Hän lausui, että minkään m a a n sosial
i s t i t eivät saaneet kannattaa oman
maansa r i k o l l i s t a sotahallltusta, kosk
a kaikki silloiset halUtukset olivat
Imperlailstisia. O l i edistettävä pman
maan h a l l i t u k s e n tappiota j a muutett
a v a i m p e r i a l i s t i n e n sota kansalaissodaksi
h a l l i t u s t a j a s en t a k a n a olevia
sotarosvoja Vastaan.
Tässä vaiheessa oli M a k s im G o r k in
vaikutus nuoreen M a j a k o v s k l l n h y v in
hu(Hnattava. G o r k i asettui a l u s t a läht
i e n L e n h i i n kannalle suhteessa sot
a a n , j a perusti 1915 L e t o p i s j - n i m i s en
a i k a k a u s l ^ d e n . j o k a o l i yenäjällä s i i h
e n a i k a a n ainoa i m p e r i a l i s t i s t a sotaa
vastustava j u l k i n e n painotuote. G o r ki
j t i l k a l s i lehdessään 3^foJakovskln sodanvastaisia
runoja suhtautuen m u u t
e n k i n häneen ymmärtäen j a r o h k a i s t
e n sekä auttaen nuorta r u n o i l i j aa
pääseitnään maailmankatsomukselliseen
selvyyteen.
J o sodan kestäessä Majakovski loi
muutamia runoja, jotka herättivät
s u u r t a huomiota. Kuultaisin niistä on
1915 valmistunut runoelma " P i l v i h o u s
u i s s a " , k a p l n a l l l s i r a t t a j a y h t e i s k u n n
a l l i s t a paatosta uhkuva ,te<», j o t a jo
G o r k i p i t i erinomaisena taideteoksena,
j a jolle m y d h m m i n on tunnustettu
olevan pysyvä arvo. Silloinen sensuuri
pyyhki teoksesta pois kuusi s i vua
j a s en n i m i k i n o l i muutettava, e n n
e n k u i n l ^ J a k o v s k l s a i l u v a n j u l k a i s t
a sen. Näin se s a i o m i t u i s e n n l m e n -
isä j a r u n o i l i j a jätii nimen ennalleen
julkaistessaan runoelman utidellecn
täjdellisenä lokakuun vallankumouksen
jälkeen. Hän s e l i t t i j o tottuneens
a tuohon: •'PUvI housiiissa^^^himecn.
M u i s t a Majakovskln e n n m v a l l a n kumousta
l u o m i s t a teoksista m a i n i t t a koon
runoelmat "Seikärankahuilu" ja
" S o t a j a m a a i l m a " , n e k i n mahtavia
taideteoksia, joissa kttiteiddn esiintyy
vielä jätteitä futuristisen runouden
heikkouksista^ r u n o k u v i e n efiäselvyyt-tä
j a häoQäryyttä sdc» U l a l l i s t a m i e -
l i k u v l t u k s e l l i n m t t a . Vastoi, v a l l a n k u mouksen
Jälkeen M a j a k o v s k l n runous
täydellisesti puhdistui k a i k i s t a häl-teen
loistoonsa.
V A L L A N K U M O U K S E N R U K O I L U A
A l a s t a lähtien Majakovski asettui
kaikesta sydfimestäfin "kannattamaan
vallankumouksen asiaa. Marraskuun
puolivälissä 1917 vallstusaslain s i l l o l -
n c u kausankomlssaarl Lunntsharski
kääntyi Petrogradin t a i t e i l i j a in Ja k i r j
a i l i j a i n puoleen keholttacn näitä y h teistyöhön
vasta perustetun neuvosto-vaUan
kanssa. Eräässä laldctyöntc-k
i j a i n kokouksessa tnarraskuun 30 pnä
asiasta kaytlhv kilvasta välttelyä, sillä
vanhan suuntauksen kannattajat vastustivat
yhteistyötä. Kokouksen pöytäkirjassa
on Majakovskln esiintymisestä
\^in l y h y t maininta. Hänen
lausuntonsa o l i : " O n tervehdittävä
u u t u valtaa j a otettava siihen y h -
'teys." •.'
Samoin hän tervehti neuvostovaltaa
j a taisteli s e n v i h o l l i s i a vastaan myös
runoissaan. Nltapä Xlklä kertoo teoksessaan,
että vallankumoukselliset merimiehet
lauloivat Majakpvskin säkeitä.
Joissa k e h o l t e t t l in lyömään porvaristo,
marssiessaan valloittamaan T a l vipalatsia.
Majakovski otti lokakuun
vallankumoitkseh a s i a n alueta alkaen
omakseen. Ja hän o l i myös ensimmäinen,
joka toi tämän maailmanhistor
i a l l i s en vallankumouksen näyttämölle
V. 1918, vallankumouksen enslnunäl-sehä
vuosipäivänä, näytelmässää.n
*'Mysterio-buff". NäyteUnän vallankumouksellista
romantiikkaa eivät
kuitenkaan kaikki heti tajunneet,
v a i k k a k i n m m . L t m a t s h a r s k i , J o k a L e n
i n i n opastamana kävi taistelua k u l t t
u u r i r i n t a m a l l a esiintyvää "penikkat
a u t i a ' ' vastaan, antoikin teoksesta
Iciittävän arvostelun. J o k a tapauksess
a näytehnä sai osalcseen h i i n paljon
vastatuulta, että Majakovski luopui
iiselksl vuosiksi näytelmien k i r j o i t t a misesta.
Vasta vuosina 1929—30 hän
k i r j o i t t i näytelmät " L u d e " Ja " S a u n
a " . K u i t e n k i n o l i v a t n e k i n l i i a n vähän
realistisia; l U a n mielikuvituksell
i s i a , säilyäkseen jatkuvasti teattereiden
ohjelmistossa.
f M P E R I A L I S T I E N HYÖKKÄYSTÄ
• • V A S T A A N •
Neuvostovaltio Joutui vuosina 1918
' - 2 0 käymään katkeraa taistelua vastavallankumouksellisia
j a heitä sekä
asein, r a l i a v a r p i n että armeijohi avust
a v i a lännen imperialistivaltoja vast
a n . Bolshevikit vastasivat imperial
i s t i en j u l i s t a m a a n saartoon Ja hyökkäyksiin
kpkp^niaUa Venäjän kansan
i^Unait l ^ t m m a l l ^ puolustusso-tai^
n. Tässä ankarassa taistelussa asetti
Majakovski koko lahjakkuutensa
varauksettomasti kansan käyttöön.
' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-05-06-03