Vapaus, June 13, 1950

              jSivu 4 Tiistaina, kesäkuun 13 p. — Tuesday, June 13
Kaikki jäsenet kokoukseen!
J O H T O K U N T A .
I
mi
i l . . . , . :
I Uusi asevelvoHisiius-
I laki hyväksytty
Suomessa
J U I I L A P U I H J J A K S I
Vapanden taloudenhoitaja Edwin
Suksi on lupautunut juhlapuhujafcHi
P o r t Arthuris.sa helnäk. 1 j a 2 p n i i p i ­dettävään
CS3: n seilscmäntcch lau­l
u - Ja s o i t t o j u h l a an i l m o i t t i Juhlan
mainospääriikkö A n t t i K a r i käydes-
6ään äslfcttäin SudbulyKsa.
Ileläinki. — <S-S) — AsevelvoUi-fiuusajalcsi
tuli hyväJcsytyksl kahdek-'
san kuukautta eduskunnan kesäkuun
6 p : n istunnassa. Up.seereik.si, älltip-seereiksi
Ja erikoistehtäviin koulutet­tavien
palvelusaika tuli 11 kuukaudek­s
i . Nämä päätökset t e h t i i n a.sevelvol-v
o l l i s u i i s l a ln toisen lukemLsen yk-sityis-kohtai.
ses.sa kä.sittclyssä.
KommunLstJen ehdotus yleisen p a i - • . . .' .
velusäjan määräämLsessä' k u u d e k s i ' ' ^ ^ ' ' ^ ^ tarVltSCVat
kuukaudek-si hylättiin koneäänostyk-j SUOlaa •
Hessä 114—53 j a avoimessa 109-^2.1'
K o m m t i n i s t i c n mukana äänesti osa
«o-slalLsteJa j a ruot.salaisia.
Pitäkää kanat hyvässä
munimiskunnossa
Hyvän munatuotannon ylläpitämi­nen
kanaparvessa on erikoisen tärkeä
j u u r i nyt. Jokainen k a n a . j o k a ei o-
.soua hyvän munijan merkkejä, tulisi
'•koJlata", sillä kanat, j o t k a eivät näi­den
kuukaaslen aikana mun» hyvin,
ovat huonoja munivia kanoja. Joita e i
kannata pitää.
Joa annatta munivain kanain olia
ulkona keväällä j a keiJällä. n i i n hyvä
tapa edellyttää n i i d e n huoneessa pitä-
I mistä puoleen päivjän saakka. Siihen
menn&.s.sä s u u r i n o.?a munista o n m u ­n
i t t u j a kanat ovat syöneet hyvän
määrän munima mäskiä voidakseen
py^-yi. hyvässä tuotantokunno.isa.
I K a n n a t t a a myöskin a.s«ttaa muutamia
j mä.skikaukaloita ulos.
Sucmen Y l e i s r a d i o n k i i l u v a n v i i k on
lyhytaaltö-ohjelniassa. h a v a i t a a n k u ­l
u v a n viikon aikana seuraavat e r i k o i ­suudet;
k e s k i v i i k k o n a kesäk. 14 pnä k l p 10
l p . esitetään Rauni R a n t a s a l o n ja
Bure Litonlujfsen kuulciiuvia H e l s i n -
gistä j a k l o 11.20 i p . alkaa, ruotslnklcr
Ilsen ohjelman laajaltamihen.
T o r s t a i n a klo 12 20 i p . s e l a i l l a an
K e r t t u NiilOEcn johdolla vanhoja
tea t t e r i a r v c s t e l u j a näyttiimötälteen
taipaleelta, k l o 4.2Öip. a l k a a lasten­t
u n t i j a k lo 10.10 r a d i o - o r k e s t e r ih kc-vätkon.
sertti. .
P e r j a n t a i n a klo 12.20 i p . pakinoi
I l l . t r i T e i n i I n k e r i K a u k o n e n kansal­lispukujen
kauneudesta kesäisessä
luotinossa. klo 10.10 l p . t a p a h t u u k a n .
sanedustajien tieto-ottelu fHallltusr
puolueet ja oppositiopuolueet kilpa­s
i l l a ) j a :-:lo 10.40 lp. esitetään T a n -
ner-säveliu elokuvavta Orpopojan
valssi.
L a u a n t a i n a klo 10 i l l a l l a eäitetään
katsaus seuraavan v)i';5on ohjelmaan,
k l o 10.20 l p . on selostus osuustoimln-tapatsaan
paljastustilaisuudesta Tam­pereella
j a k l o 10.35 i p . a l k a a p h n o l s -
p a r l a m c n t i n Istunto.;
K a i k k i 3ikamääräyk.5et ovat East­e
r n Standard Time.
Suomenkl.'!li-:et luhetysajät ovat
klo«'11.45~12;45 ip.. k lo 4—5.13 ip. ja
k l o 10—11.20 ip. (niannaniaLsln klo 10
—12 i p J .
Ruot5inki'.'lisel lithfty5.ajat ovat j o ­ka
piiivä pait.si ei m a . i n a n t a i s i n klo
11.20—12 i p .
S u o m c i i l i l e l i n c n .sanomalchtlkatsau.s
esitetäiih viikon p i i i v i n i i klo 4.05 ip.
j a . c i i g l a n n i n x i e l i n e n katsaus kio 10
l p . •
L-najaliu-s tapahtuu a a l t o p i t u u k f l l la
19 m. k j / s 15190 j a 17 m . k j s 17800
sekä klo 10—12 i p . 31 m. k i / s 9555.
K a l k k i a
Uussiirtolaisuus
Ruotsiin jatkuu
Siirtolalsuu.'? Ruotsiin on .saanut
melko suuret mittasuhteet sekä t a p a h ­tuneena
tosiasiana että keskustelua
herättäneenä ky.symyksenä. Asiasta
on käyty n i i n sanomalehtien palstoil­la
k u i n eduskiinnassakln keskusteluja
Tiedusteltaessa tilanteen nykyaihet-ta
Vaa.san lääninhallituksesta, i l m o i ­t
e t t i i n , että tänä vuonna noin 275 per­hettä
o n .saanut pitempiaikaisen pas­s
i n R u o t s i i n j a että run.saästl anomuk­s
ia on p a r a s t a - a l k a a sisällä. Lisäksi
on annettu aseita satoja passeja lyhy­emmäksi
ajaksi yleensä kausiluontois­ta
työtä varten, kuten sokeri j u u r i k a s ­pelloille
y.m. työskentelyyn. Pitkäai­k
a i s i a passeja on h a e t tu eniten suu­r
i s ta rannlkkopitäjlstä. Vyöriltä, L a p -
Väärtlstä, K o r s h o l m l s t a j a Närpäiöstä.
Myös pienemmistä kunnista o n ollut
h a k i j o i t a , ehkä suhteellisesti enem­mänkin
asukaslukuun verrattuna ja
kun cm. suurista.
Tätä muuttoa tutkimaan on ase­tettu
ruotsalaisten taholta erikoinen
komitea. ;
i Mitään uutta iei ole .se, että kanat
tarvitsevat suolaa. Kokeilut osoitta­vat,
että inashlseoksen tulisi sisältää
yhden pro.sentin jodlsuolaa liodized
s a l i ) . Se merkitsee y k s i . p a u n a siuo-l
a a sadan paunan feedlannokseen.
S a m a l l a kun on puhe suöla.sta, p i ­täisi
myös muistaa pitää silmällä, että
veslasltiolssa on a i n a vettä,: Sata k a ­naa
käsittävän parven pitäisi k u l u t t aa
kuii-si gallonaa vettä päivässä.
Heinäkasvit pitäisi
kylvää juuri
sateen
Ruohosailorehu tuo
maitoon keltaisen yärin
K u n eräällä New Y o r k i n valtion
m a i t o f a r m i l l a h a v a i t t i i n iehmieri m a i ­don
olevan tavallista keltaisempaa
tammikuulla, yksihpä sellaisten leh­mien,
joissa oli 5/8 prosenttia Holstei­n
i n verta, r y h d y t t i i n asiaa tutkimaan.
S a a t i i n selville, että siihen vaikutti
ruohosailorehu. Maidon rasvapitoi­suus
oli myöskin huomattavasti nous­sut.
Vihreä ruoho sisältää runsaasti
carotene ainetta — enemmän kuin
maissisailorehu — j a siitä j c h t u u k e l ­t
a i n e n väri maidossa talven aikana.
K e l t a i n e n väri maidossa on avuksi
maidonmyynnls.sä, sillä ihmiset h a ­luavat
mieluimmin sellaista rikasta
maitoa.
V U O D E N KÄRKITULOS 69.80
Keihäänheiton olj-mpialaisvoittaja
Tapio Rautavaara Oulunkylän Täh­destä
a l o i t t i kilpailukautensa sunmtn-tainä
toiikok. 21 pnä Helsingin Sta­d
i o n i l l a pidetyissä kisoissa K a n s a l l i s ­t
e a t t e r in eläkerahaston hyväksi. K o l ­mella
yritykselliiän hän heitti keihästä
68.50. 69.80 Ja 66 m. Hänen tuloksensa
k u u n t e l i j o i t a kchoitetaan ^ p n tämän vuoden kärkitulos. Hänen
Ilmoittamaan kuuluvai.«uudc.sta la t o i - i paras viime vuoden tuloksensa oli
vomuksistaan osoitteella: Sucmen
Yleisradio, H e l s i n ki
72.57. Suomen- j a maailmanennätys
o n Y . N i k k a s e n 1938 saa^-uttama tulos
78.70.
CSJ-.n Toronton osaston ja v.- ja u.-seura Yrityksen
varhaisnuorisokomitea
järjestää vuotuisen
m
Uusi lääkeaine
joka kiihoittää
eläimen kasvua
Philadelphia. — K a k s i teoUisuuden
tutkimusosaston palveluksessa olevaa
kemistiä on löytänyt uuden "ihme­lääkkeen"
nimeltä am-eomycin, jota
pidetään voimakkaana aseena b a s i l l in
k a u t t a tapahtuvaa tartuntaa vastaan,
mutta jonka avulla samalla voidaan
kiihdyttää eläinten kasvua 50 prosen­t
i l l a . •
P i e n i määrä aureomyclhlä rehuun
sekoitettuna lisää nopeasti lihaa s i ­k
o i h i n , kanoihin, kalkkunoihin ~ j a
m u i h i n l i h a a varten kasvatettaviin e-läimiin.
vakuuttavat tiedemiehet. Se
merkitsee lihatuotannon kustannus­ten
huomattavaa vähenemistä, selcs-t
e t t i in American Chemical Societyn
vuosikokoukselle täällä. .
Uuden läkkeen keksijät ovat t r i E .
L. Stockstad j a t r i T . H . Jukes, jotka
ovat American Cyanamid Co. P a l v e ­luksessa,
Enemmän kalkkia
tarvitsevat kasVit
TARMOLASSA |
I Kesäkuun 17 ja 18 päivänä |
j Juhla aikaa lauantaina tk. 17 p:nä i
I PALKINTOTANSSEILLA |
1 Jossa on useita hyviä voittoja j
I Sunnuntaina tk. 18 p:nä j
I PÄIVÄJUHLASSA j
1 on erikoisen hyvä ohjelma, jota kannattaan t u l l a katso- g
g maan läheltä j a kaukaa. g
g Tervetuloa lastcti kesäjuhlaan! g
Enimmän k a l k k i a tarvitsevat a l f a l ­l
a , apilat, herneet, pavut ja" v i r n a t . T i ­motei
tarvitsee myös k a l k k i a , jotavas-t
o in esim. red top kasvaa hyvinkin
happamessa maassa; samoin maissi ja
m i l l e t i t eivät cl.e erittäin paijoft-kaMs-^
k i a vaativia. Sama oh l a i t a perimän­k
i n kanssa. KupukaaUt, n a u r i i t y j n .
juurikasvit, jotka ovat samaa sukua
k u i n ensinmainitut, tarvitsevat hyvin
paljon k a l k k i a.
Hedelmiimistä omenat, päärynät,
luumut j a k i r s i k a t menestyvät p a r h a i ­ten
siellä missä on riittävästi kalkkia
maassa. Mustat vaaraimet j a m a n s i -
1! kat civat ole erittäin k a l k k i a vaati-,
via.
K a l k k i a älköön pantako maahan pe­r
u n a n kylvämisen edellä, sillä se tekee
perunat rupisiksi.
Useimmat farmarit tietävät että
rehuka.svlen siemenet tulee kylvää
kosteaan j a t i u k k a a n maahan, mutta
tällaisena keväänä on vaikea tietää
mitä pitäisi t?hdä. Yksi esitetty k y -
.symys on seuraava:
" K u n minä suunnittelen käyttää
mukaan liittyvää .satoa, onko oikein
kylvää rehun sieminct kosteaan maa­h
a n yhdessä v i l j a n siementen kans­sa?"
Vastaus tihän on t i u k k a " e l " , s e l l t .
tää A l b e r t a n r a a a k u n t a j a o s t o n , v i l j e l ­mien
parannustöiminnan johtaja J . E
B i r d s a l l . Pieniä palkoheinäslemehlä ei
pidä kylvää puolta tuumaa syvemmäl­le
j a suurempia siemeniä, k u t e n esim.
bromea. el saa kylvää tuumaa syvem­mälle.
Yleisenä ohjeena o n se. että. sieme­net
pidetään mieluimöiin säkeissä
k u i n kylvetään k u i v a a n maahan. Tä­tä
silmällä pitäen jotkut kysyvät, et­tä
saadaanko tyydyttäviä tuloksia s i -
ten, että kylvetään viljaasienienet en-
.sln, j a k u n sateet tulevat, sitten k y l ­vetään
rehukasvien siemenet samaan
peltoon.
B i r d s a l l sanoo, että tämä myös on
v a a r a l l i n en menettelymuoto. Hän se;,
littää. että mukaan l i i t e t t y sato (vil­ja)
parhaassakfa tapauksessa ryöstää
rehukasveilta tä.ssä tapauksessa kos­teuden
j a ravinnon. Jos v i l j a n kas­vulle
annetaan muutaman viikon e-tumatka,
rehukasveilla o n siUöIn h y ­v
i n ' pienet säily mismahdollisuudiet.
J c s rehukasveja kylvetään mukaan
liittyvän v i l j a n kanssa, n i i n pairhaita
tuloksia saadaan kylvämällä he y h ­dessä.
Paras mukaan liitettävä vilja
c n aikaisin valmistuva ohra, älkaishi
valmistuva kaura t a i vihreänä syötet­tävä
kaura. K u n rehukasveja kylve­tään
yhdessä v i l j a n kanssa, v i l j a n sie­mentä
pitäisi kylvää puolta vähem­män
k u i n tavallista. Jos kylvö.myö-,
hästyy huomattavassa määrässä, s i l ­l
o in b n parempi kylvää r e h u n sieme­net
yksinään i l m a n viljaa.
A l u e i l l a mi£sä on riittävästi kos­teutta,
mukana kylvettävästä viljasta
on hyötyä. Siten saadaan viljasato
ensimmäisenä vuonna jä v i l j an sänki
auttaa lumen pitämistä pellolla t a l ­vella.
Toisella puolen c n k u i t e n k in
muistettava; että r e h u n joukkoon k y l ­vetty
vilja on ensimmäisenä vuonna
k i l p a i l e v a kasvi.
K u n kosteudesta o n puute, s i l l o in o n
paras kylvää rehukasvien siemenet i l ­man
viljaa. Tästä syystä v i l j an k y l ­vämistä
e i suositella ruskean j a t u m ­man
ruskean maan alueilla.
! Teuraskarjan himiat
jToronfossa .
i Teuraskarjan m a r k ^ o l l l a oU T o -
i rontoasa l o p p u v i i k o l l a h i l j a i s t a , n u i t -
t a h i n n a t pysyivät ennallaan.
i Kleskikokolsista s o n n i m u l l i k o i s ta
s a a t i i n $25.—$27,73 sadalta paunalta,
sonneista $10.—$22J50 ^ p a r h a i s t a v a ­sikoista
$30.^$31. sadaitfl paunalta.
A - l u o k a n sikoja myytiin $31JJ5—
$31J50 s a t a paunaa.
Lika lyhentää
Pitäkää lehmää
silmällä
Vucsi sitten näimme lehmän, joka
oli pudonnut ojaan poikimisensa jäl­keen,
kertoo eräs eläinlääkäri. Lehr
hänomistaja oli pannut merkille, että
lehmä ennen poikimistaan oli ollut
vähän kankea jaloistaan, mutta el
kiiimittänyt s i i h e n mitään huomiota,
ennenkuin lehmä horjahti ojaan e i ­kä
kyennyt sieltä nousemaan. Häiriö
h a v a i t t i i n maitokuumeeksi j a lehmä
kömpi ojasta ylös o m i n vointjn vähän
serf jäLkeen kuh se o l i saanut hoitoa.
T u l i s i aina pitää mielessään, että
jos lehmä horjahtelee tai munuten lusta. Näitä traktoreita tyäskentdes
osoittaa takajalkojen heikkoutta e n - n y t kuudella eri p a i k k a k u n n a l l a Ja
nen poikimista t a i sen jälkeen, o n se | Glovertovvnissa farmarit järjestivät
ensimmäisiä oireita maitokuimiieesta. | itsensä maatalousasuuskuntaan. V i i -
Parcmpi on antaa sille hoitoa en- j me vucnna raivattuja maita kynne-n
e n k u l n se k a a t u u alas. i tädn ja kylvetään tänä kevääntt.
ikaa
T r a k t o r i n hoitomenetelmien yhtey­dessä
bn ilmanpuhdlstajan kimhossa-pito
yksi k a i k k e i n tärkein tekijä. T ä .
mä pitää erikoisesti paikkansa kevät-kylvöjfen
aikana, j o l l o in ilmassa olevaa
syövyttävää tomua Imeytyy ilman
puhdistajaan.
A l b e r t a n maatalousdepartmentin
insinööri C. A . Cheshi^e selostaa, €ttä
i l m a n puhdistajan pitää erottaa I l ­masta
pois tämän pölyn, jos mielitään
kons suojata. Tämä vaatii sitä, että
tehtaan ohjeita noudatetaan tarkasti.
Näihin ohjeisiin kuuluu tavallisesti
seuraavat päivittäiset toimenpiteet:
••rimanpuhdistajan öljy pitää tar­kastaa
huolella, että onko siinä sak­kaa.
Jos h a v a i t a a n sakkaa tai värin
muutosta ilmanpuhdlstajan öljyssä,
s i l l o i n se pitää puhdistaa j a täyttää
uudella öljyllä, k u t e n ohjeet edellyttä­vät.'
Ilmaputki pitää myös tarkastaa j a
sen seinämiin kokoontunut pöly «n
puhdistettava pois.
Ilmanpuhdistajan öljyn taso tulee
pitää tehtaan määräämässä tasossa.
K e r r a n viikossa pitäisi tarkastaa i l .
manpuhdlstajaputken kytkinkohdat
j a ilmanpuhdistajan alaosa. Josnä­kyy
sakkaa tai pölyä, ne pitäisi pestä
lamppuöljyllä.
" M u i s t a k a a " , sanoo Cheshire, "että
s u u r i n traktoriaime uhkaava vaara
on ilmassa oleva l i k a . T r a k t o r i n ikää
j a kuntoa voidaan pidentää sillä, että
llmanpuhdistusvälineet tarkastetaan
usein j a huolellisesti."
Nevvfoundlandissa
raivataan maata
Tämän sesongin maanraivaustyöt
ovat täydessä käj-nnissä j a farmarit
käyttävät hyväkseen maakuntahalli­tuksen
h a n k k i m i e n traktorien palve-
Kananmiinien hinnat
Torontossa
MaaseutuvälittäJlUe m a k s e t t i i n T o ­rontoon;
tuotettuna lajitelluista k a -
m n m u h i s t a seuraavat h i n n a t : Grade
A isot 37li—38, Grade A keskikokoi­set
3612—37, Grade A p u l l e t i t 34—35,
Grade B 2ft-30 Ja Gräde C 26—28
senttiä tusina.
T u k k u h i n n a t Jälleenmyyjille olivat:
Grade A isot 41, G r a d e A k e s k i k o k o i ­set
39—40, G r a d e A p u l l e t i t 38. G r a de
B 35—37 Ja G r a d e C 33—35 tusina.
l^dmontoL — S i a t saadaan paljon
nopeammin markkinoille, jos A l l i e r -
t a n yliopiston suorittamat k a s i i i k o -
keet toteutuvat käytännässä.
T u h a t v i e r a i l i j a a k u u l i m a i n i t u n y l i -
0];>iston 29:ssä vuosittaisessa n i o k k i -
j a i n tilaisuudessa hämmästyttävistä
kokeista — "salajieräisen seoksen"
syöttämisestä porsaille s i t e n , että por­saat
kasvavat puoltakin nopeammin
Eläintiedejaostoih edustaja t r i J . P .
Bo«land, joka^on yksi näiden kokei­den
suorittajista, sanoi että '^vielä o n
l i i a n a i k a i s t a sanoa mitään l o p u l l i s i s ta
Kesäkuun tehtävät
E l l e i kananmunia käsitellä k u n n o l -
tisesti, h i i n kesäiset ilmat saattavat
tehdä n i i l l e s l u u t a vahinkoa. Tässä
o l i s i m u u t a m i a ohjeita, j o i t a noudat­t
a m a l l a kananmunien l a a t u voidaan
säilyttää hyvänä: Pitäkää pesäaiheet
p u h t a i n a j a riittävä määrä pesiä —
a i n a k i n yksi pesä jokaista 5 kanaa
k o h t i ; kerätkää m i m a t usein — vähin­täin
3 k e r t a a päivässä; Jäähdyttäkää
munat nopeasti j a säilyttäkää niitä 50
t a i 60 asteen kylmyydessä Jä 80 asteen
kosteudessa; Pakatkaa munat puh­t
a i s i i n l a a t i k o i h i n j ä viekää n e n t a r k -
k i n o i l l e k a k s i k e r t a a viikossa.
suoJEUKAA K A N O JA
ROiKJamTAMALLA
Eräät taudit. Jotka ennen olivat t u ­h
o i s i a kanataloudelle, eivät enää ole
u h k a n a eikä huolestumisen aiheena
k a h a f a r a r i l l e . Nykyisin o n saatavana
rokotusaineita, jotka ehkäisevät k a -
narokon Newcastle-taudin ja erältä
m u i t a ta,uteja._^ Jos näitä tauteja i l ­menee
kanaparvessa täi lähiseudulla,
kannattaa kainat rokottaa. ;
Rokottäessanne niitä t a u t i a vastaan
tahansa, rokottakaa vain ne kanat,
j o t k a ovat fyysillisesti hyvässä kun­nossa,
rokoittakaa k a i k k i farmillanne
olevat kanat j a noudattakaa rokotus­aineen
valmistajan antamia chjeita.
*•
T A R K A S T A K A A K A N A IN
l ^ i p U N M A Ä P S E IN
M a k s ^ vaivan suorittaa perinpoh­j
a i n e n laldiuunaa tarkastus a i n a s i l ­l
o i n tällöin. S i l l o i n tulee erikoiseni-m
i n etsiä k u o l l e i t a kanoja t a i m i t i ta
eläinten raatoja, jotka saattavat l o ­j
u a l a i d u n m a a l l a ; murtiunia t a i a u k ­koja
aidassa, josta kanat saattavat
päästä ulos t a i eläimet sisälle; mata-
Ua paikkoja. J o i h i n kerääntyy vesilam-m
i k o i t a ; vioittuneita välineitä, jotka
t u l i s i korjata.
Kananlanta kasvimaahan
J o k u kysyy, että voiko kananlantaa
käyttää kasvimaahan? i
K a n a n l a n t a on erittäin hyvää kas­vimaahan.
Se o n p a l j on voimakkaam­paa
k u i n navettalanta, joten sitä olisi
käytettä vain kolmasosa n i i n paljon
k u i n navettalantaa. Noin kolmesta
neljään tonniin tavallisesti riittää
eekkerille. Se merkitsee, että jos k a s -
vismaa dn, sanokaanime 100 J a l k aa
pitkä j a 50 J a l k a a leveä, n i i n siihen
riittää 700 — l,ÖbO paunaa k a n a n l a n -
.taa.
tuloksista, m u t t a noina v o i n k u i t e n k in
sanca, että tästä oa kehittymässä e-rittäin
m i e l e n k i i n t o i n e n k o k e i l u . O n
mahdotonta edes a r v a i l l a sitä minkä­l
a i s i a ovat lopulliset tulokset".
Näiden kokeiden suorittajat eivät
ennustele mitään siitä minkälaisen
vaikutuksen tämä ravintoaine tekee
i h m i s i i n . He v i i t t a a v a t k u i t e n k i n s i i ­hen,
että ihmiset ovat fyysillisen ole­muksensa
vuoksi h y v i n paljon s i k o i -
l i i n verrattavissa Ja n i i n m u o d o i n voi­daan
k u v i t e l l a , että samanlainen kas­v
u n nopelstuminen tapahtuisi lapsien
suhteen.
Tämän " A n i m a l P r o t e i n F a c t o r " r a -
vintoseokseen uskotaan sisältyvän h i l ­j
a n keksitty v i t a m i i n i . T r i B o w l a nd
sanoi, että tuottajat eivät ole i h n o i t -
taneet mitä aineita tähän ravinto-seckseen
kuuluu. Ainoa mitä tiede-tääntään
varmasti on se, että s i i h en
k u u l u u j o t a k i n tuotetta mitä saadaan,
synteettisesti tuottamalla'. 12-B v i t a ­m
i i n i a .
Tämän salaperäisen ravintoseoksen
yksi tärkeimmistä luonteenominai­suuksista
on se, että sen vaikutus t u n ­t
u u normaalisissa eläimissä, Jotka s a a ­vat
täydellistä (complete) ruokaa. ;
" K a i k k i muut lisäaineet, k u t e n v i ­t
a m i i n i t j a m i n e r a a l i t , antavat tulok­s
i a v a i n s i l l o in k u i n niitä annetaan
a l i r a v i t u i l l e eläimille" s e l i t t i t r i B o w -
l a n d . "Tämä o n a i n o a t a lisäainetta,
mikä aiheuttaa n o r m a a l i s i i n eläimiin
kasvua nopeistumista."
Yhdessä tapauksessa, j o l l o in p o r s a i l ­le
^ n n e t t i i n tätä lisäainetta, porsaiden
paino lisääntyi toista pauhaa päivässä.
Samanaikaisesti toiset porsaat, jotka
saivat muuten samanlaista rUokaa
p a i t s i ei tätä lisäainetta, kasvoivat
v a i n Ig unssia päivässä. Heikommin
kehittyneissä porsaissa vaikutus on
vieläkin suurempi, sillä j o i s s a k i n t a ­pauksissa
tämänlaisten porsaiden p a i ­n
o n lisääntymuien oU kaksinkextainen
v e r r a t t u na tavallista ruokaa saaviin
h e i k o m p i i n porsaisihi.
IFEEDS
FOR
POULTRY
HOGS
AND
CATTLE
Toinen paincs .
Feed kirjasta, '^PröfitaK-Poultr>%
Hog and Dai^
Management" (tuottava
siipikarja- sika- jamaii
karjahoitoa varten), oa
nyt saatavissa. P}'vtäk££
tätä •avuliasta ja tietopuo.
l i s ta kirjaa.
SUDBURY LIMITED
Puh. 6-6421
66 ElmSt.Wbst Sudbury
Mehiläisen ihmeitä
Mehiläisten ei tarvitse huolehtia
niistä saavat seuraavan ateriansa. Ne
v a i n yksinkertaisesti kääntävät k o l ­mannen
vatsansa "välviä" j a sieltä
v i r t a a kasvihunaja tavalliseen vatsaan
a n t a e n lentäjälle sekä r a v i n t o a että
polttoainetta.
Y h d y s v a l t a i n maatalousdepartmen.
t i n : mehiläisekspertit ovat* tutkineet
tätä ainuUaatuista mekanismia pyr­kiessään
saamaan selville, k i d n k a p i t ­kän
m a t k a n voi mehiläinen lentää pe­sästä
k u k k a a n käyttämättä tätä v a ­r
a l l a olevaa " l u n s s l p a k s i a a n " . M e h i ­läispesät
s i i r r e t t i i n n i i n k i n kauaksi
k u i n 17 m a i h n päähän mehiläisten
ruokavarastoista. Ne Jatkoivat tä­män
matkan kulkemista joita päivä,
mutta se k u l u t t i l i i a n paljon niiden
sisäisiä ruokavarastoja.
Mehiläiset työskentelevät parhaiten
s i l l o i n kun n i i d e n keon j a k u k k i en
välinen edestakainen matka on n o in
puolitoista m a i l i a.
Farmareita jä
ikuluttajia lypsettiin
A l k a e h kesäkuun 1 päiväistä M a n i -
toban maitofansareille maksettavaa
h i n t a a l a s k e t t i i n 20 sentillä kuotamal-dosta.
Tämä hiimanalennus koskee
niitä farmareita, jotka lähettävät
maitoa Suur-iVinhiipejglin, Neepa-waan
j a B r a n d o n i i n . ,
V a n h a h i n t a o l i $4 s a d a l t a paunal­t
a . U i i s i h i n t a $3JB0.
M u t t a vähittäishinnat kuluttajUle
pysyvät entisellään.
Tämän lisäksi maltolautakunnan
ptiheenjqhtaja Roy M c P h a i l määräsi
voimaan kymmenen prosentin pakol­l
i s en ylijäämämaidon kuotah, mistä
l u o v u t t i i n v. 1349.
AIdriniä käytettävä
varovaisesti
Saskatchewanin hallituksen m a a -
talotisdepartmentin edustaja W. H .
H o m e r a r v i o i , että tänä vuonna käy­tetään
satoja galloneja a l d r h i i a h e i -
näsirldkojen tappamisessa.
A l d r i n o n myrkkyä j a sitä t u l i s i kä-sitdlä
h y v i n huolellisesti. Se v o i
tappaa lämminverisiä eläimiä Jos s i ­tä
käytetään virheellisesti Ja eläimet
saavat sitä l i i a n p a l j o n joko i h o n läpi
t a i hengittämällä. O i k e i n käytettynä
se o n k u i t e n k i n t u r v a l l i s t a sekä eläi­m
i l l e että i h m i s i l l e , m u t t a o h j e i t a t u ­lee
noudattaa.
Enemmän karjaa
N a u t a k a r j a n kasvattajat ovat suu­rimmassa
osissa maailmaa" lisänneet
k a r j a n lukumäärää viimeksikiilunesen
kahden vuoden aikana. Ka^rjal^n-n
a n lisäämisen perustana o n parem­p
i rehutilanhe j a n a u d a n l i h a n suuri
kysyntä.
N a u t a k a r j a n lukumäärä o n lisään­tynyt
Aasiassa. Euroopassa j a N e u ­vostoliitossa,
vaikka sodan edellistä
tasoa e i o l e k a an vielä saavutettu. A f ­r
i k a s t a j a Etelä-Amerikasta e i o le t i e -
döitettu k a r j a n lisääntymistä.
K o t o Pohjois-Amerikassa on n y t e-nemmän
nautakarjaa k u i n vuosi sit­ten.
Lisääntyminen on tapahtunut
Yhdysvalloissa. Meksikossa o n t a a n ­tumusta
s u u - j a s o r k k a t a u d i n vuoksi.
Canadassa on vieläkin vähemmän
nautakarjaa nyt k u i n sodan edellä,
johtuen se kuuden vuoden aikana t a ­pahtuneesta
nautakarjan vähentymi­sestä.
'
UuM kylvömenetelmä
Neuvostoliitossa
M o s k o v a .— ( D L P . — Eräs neuvos­t
o l a i n en maatalousasiaintuntija, aka­teemikko
Lysenkon oppilas E . I . R a k -
sha on keksinyt menetelmän, jolla
vehnäh j a m u i d e n viljakasvien kas­vuaikaa
on v o i tu lyhentää kokonai­sella
viikolla. Menetelmä periistuu
yhdistetyn maanmuokkaus- j a kylvö­koneen
käytäntöönottamiseen. Sen
a v u l l a suoritetuissa maatöissä ei. e r i l ­lisiä
maanmuokkaustöltä tarvitse
l a i n k a a n suorittaa j a uusi menetelmä
takaa aikaisempia paljon tasaisemmat
sadot.
V i i m e vuohna, j o l l o i n mentelmä oh
jö laajassa käytössä,- v o i t i i n vehnä
korjata jo 102 päivää kasvukauden
jälkeen, entisen kypsymiskauden o l ­tua
108 päivää. Keskimääläinen sato
p a r a n i samalla 1480 k i l o s t a 2150 k i ­l
o o n h e h t a a r i l t a . - '
Raamatun rUökalista
" J a hänen ruokanaan oUvat heinä­s
i r k a t j a metsän hunaja", sanotaan
Raamatussa. .
M u i n a i n e n ateria tuskin o l i n i in
kansanomaista k u i n l i h a p u l l a t nyky­ään,
m u t t a se sisälsi lunsaasti v i t a m i i ­neja,
e r i k o i s e m m i n A - v i t a m i i n i a . K a k ­si
brittiläistä tiedemiestä, t r i T . W .
Goodwin j a t r i S . S r i s u k h tiedottivat
äskettäin, että heinäsirkoissa o n r u n ­sas
määrä carotehea, A - v i t a m i i n i a i -
netta. Alkuperäisellä k e h i t y s k a n n a l -
la olevat kansat yhä edelleen pitävät
heinäsirkkoja herkkuruokana — ehkä­pä
siksi, että saavat niistä välttämät­tömiä
ravintoaineita.
N y k y a i k a i s e n ihmisen ruokahaluun
ei k u i v i e n heinäsirkkojen pureskelemi­nen
oikeni sovi. Mutta löytyy kaksi
mainiota ruokalajia, jotka sisältämät
A - v i t a m i i n i a yhtä runsaasti k u i n h e i ­näsirkatkin.
Ne ovat niaksa j a brok-k
o l i .
Lehmätkin vedetään
kylmään sotaan
Lontoo. — Erä.s arabialainen
m a r i . jonka lehmät kuuntelevst
t a n n i a h Yleisradion mu.silika_
kirjoittanut- Lontooseen ja py;
^enemmän läntistä musiikkia
l a l l a . o n kevyt ooppera.
Hän sanoo itäisen musukai
t a v a n ehdyttävästl lehmiin. -
h e r i n iiutistieto, toukok 29 pni
SstU Bay
Kaw ••
- ^ Ci
SClMuse*
C£icägo. •
ronipeg
Tascouve
Xtif Yorl
(Ssiniut
H E V O S I L L A KYSYNT.HÄ
H y v i n harjoitetuilla hevosia
kysyntää Calgarj-n markkinoilia,
sä . s a a t i in yhdestä CIydes(ia]^
g l a n risteytetystä ruunasu SSfiSi.
UNK
l i t E lm
Sask. talvivehnä
bn kärsinyt
Saskatchewanin vehnäpoolin j u l k a i ­seman
raportin mukaan talvivehnää
o n suuressa määrässä kuollut kaak­k
o i s - jä länsi-keskiosissa maakuntaa.
Yleisesti puhuen .talviruis o n myös
kärsinyt paljon vaikka viimeaikaiset
lämpimät päivät ovatkin paljon e l ­vyttäneet
r u i s t a.
Farmarit palaavat
tulva-alueelle
Kaupunkilaisväestö e i vielä saa p a ­l
a t a t u l v i t e t t u i h i n .'koteihinsa vaikka
R e d R i v e r i n tulvavesi o n k i n jo p a l j on
laskenut. Mutta farmarit. Jos hän
löytää kotiinsa johtavan tien, saa
mennä j a tehdä sen mitä v o i k i n h y ­väkseen.
Manitoban m a a k u h t a h a l l i -
tus on i l m o i t t a n u t , että tämä ei v a a ­r
a n n a f a r m a r i e n myöhempiä korvaus­vaatimuksia.
V i r a l l i s e t arvibitsijat. j o t k a tutkivat
t u l v a n tuhoja, ovat työssä, m u t t a h e i l ­tä
o n s a a tu vähän tietoja. l i i t t o - j a
m a a k u n t a h a l l i t u k s e n t u t k i j a k o n i i t ea
esittää raporttinsa tulvan tuhoista
molemmille asianomaisille l i a l l i t u k s n -
le. Tulvatuhon keräysrahasto o n s i ­vuuttanut
$4 m i l j . rajan.
Farmarit käyttävät
yhteisesti kohieita
Myöhäisen kevään vuoksi B r i t i sh
Columbian f a r m a r i t ovat muodosta­neet
" p o o l i n " traktoreistaan Ja m u i s ­ta
koneistaan selca työvoimastaankin,
j o t t a voivat siten nopeistuttaa työ­tään.
— R a p a r p e r i a on käytetty lääkkee­nä
muinaisajoista saakka.
Lähettäkää
• SALin
LÄHJÄPAKEn
sukulaisillenne
ja ystä\ällenne
SUOMEEN
Ihanteellinen lahja s\-ntymä'
päiviä, häitä, juhlia ja
vuosipäiviä varten,
' • , • •
TYPE "A"
HINTA S10.B5
6 paunaa ksJivia
5 paunaa valk. riisiä
2 pakettia kuiv. hedelmiä
1 pauna kuiv. 'uumuja
1% unssia kaneelia
Kokonaispaino 19 paunaa
TYPE "B"
HINTA S7.50
4 paunaa kahvia
2 paunaa valk. riisiä
1 paketti kuiv. hedelmiä
1 pauna kuiv. luumuja
1^ unssia kaneelia
Kokonaispaino 11 paun»^ .,
T Y P E ' C '
Hinta S8.05
6 paunaa kahvia •
Kokonaispaino 10 pauc:^^
• * • * .. • •. ; !
Hihnat j a sisältö muutoksen a l ^ - !
T i l a t k a a pakettinne tänään nr3 i,
• . - 9.
T I l
Travel Agency
EDWTX SUKSI
Valtuutettu asiamies
B o x 69 Snlbnrr-Oi
SUONÄLÄISIÄ
i
SUDBURYSSA ja SAULT STE MARIESS.A
"LOVnSA. NISKAYITOREN NUORI EMÄNTÄ" seb
lisäkuvana "WELCOME TO FINLAND" ^
Sadbnry, Sampo-haaU, kesäkram 21 p-, k lo H aP- |
sdka klo 9 ip. . HA6 ^ 5 « * *I
Sudbury. Finnish-hall. ke^knon 22 p. k l o 11 ap. wo ^ i
klo 9 ip.
Crelffhton »Bne. ke^kunn 26 p. klo 6JJÖ ip. ^
Saolt Ste. Marie Ont. Chateau Pines hali. kesäkuun
6.30 ip.
" K A L L E AALTOSEN MORSIAN" ,
Sudbury, Sampo-hall, besäkmin 27 p. k l o i» ^p. « o
Wö 9 ip. „ crfä klö«^
Snlbnrr. Flnnish-hall. kesäkään 28 p. klo 11 =»P'
ja. klo 9 ip.
Creighton Sline, kesikmm 26 p. klo 9 ip- . „„_ 23 P- ^
Saolt Sle. »larie. Ont. Chateau Pines haU. kts^oav = P
, • 9 ip. • • . - \ •
• Pääsymaksu: aikuiset 75c j a lapset 25c |
I f K A T K A A IRTI T » I Ä ILMOITUS