Vapaus, November 15, 1949

              Sivu 2 Tiistaina, marrask. 15 p., — Tuesday, Nov. 15
Oqpm of m n l A CaiiiB«w.
taUUHed Nor. etb 1917. AnthofrHf*!
M MooDd cbuB nudl by ttie Post
Office DoNBtment, OttMn. Pub-
Vtfied tbzlce «eddy: T o e t d f t y s,
TSnmday» and Saturdajn tay Viatta
FQUttblnK OanQMOjr LUL. at 10D>102
B m 8 t W, Sodbary. Oztt, Oaaada;
Zdttdilal Offlee
S.SDkBL ZdftarW.
AOrextUtnf latea qpan appricailOBr
Tiranglation ftgeof ciiaig».
TELAUBBDIKAT:
1 T L <J0 < kk.
1 fk. TJOO f kk. t J O
1 vk. T M • kk. 4as
Oanadai
TtadyiraOolan:
Mitä muut sanovat
Tämän hetken patriotiBmista
^^CP:n Parisista marraskuun 9 pnä lähettämässä uutistiedossa ker.
• rottiin eiirooppalaistett vieläkin ajattelevan, että "Canada o i i osa Y h -
- dysvalloista".
^ Kaikki eurooppalaista alkuperää olevat henkilöt j a k a i k k i E u -
^roopassa vierailleet canadalaiset tietävät, että ylläkuvatunlaista har­hakäsitystä
on ollut paljon;,Mötta nykyään on canadalaistenkin kes-
Tcuudessa feviämässä huolestunutta mielialiaa siitä, että tästä maasta
/tehdään k u i n tehdäänkin Yhdysvaltain imperialisraln alusmaa. Eikä
viimeaikainen Canadan j a Yhdysvaltain välisten suhteiden kehitys
•suinkaan auta täältä j a eurooppalaisten keskuudesta häviähiään sitä
käsitystä, että "Canada on osa Yhdysvalloista". Esimerkkinä mai­nittakoon,
että kaikkein terävin (ja samalla oikeutettukin) arvostelu
mitä Vapaus on lukijoiltaan pitkään aikaan saanut, alleviivasi äsket­täin
sitä seikkaa, että meidän lehtemme ef ole k y l l i n selvästi j a kan­sanomaisesti
selittänyt Canadan itsenäisyyttä vastaan kohdistuvaa
vaaraa, mikä tulee Yhdysvaltain poliittisesta j a taloudellisesta tun-
"keutiBnisesta,
iMistä sitten on kysymys? Viralliset tilastotiedot osoittavat, että
Yhdysvaltalainen pääoma valtaa jatkuvasti lisää jalansijaa Canadassa
' j a uusia yhdysvaltalaisia "alatehtaita" j a muita laitoksia nousee täälFä
k u i n sieniä sateen jälkeen. Taloudellinen isäntävalta on nopeasti siir­tymässä
W a l l Streetin miesten kontrolliin j a se tarkoittaa sitä, että
canadalaiset joutuvat entistä enemmän rikastuttamaan Setä Samulia.
P o l i i t t i s e l la alalla tämä isäntävallan siirtyminen näkyy vieläkin uh-
'kaavampana. Canadan hallitus on Juovuttanut kokonaisia alueita
;Edmontonissa, Churchillissa j a Labradorissa Yhdysvaltain armeijan
^käytettäväksi niin, että jänkkisotilaat ovat siellä Canadan lakien u l -
;kppuolella. Yhdysvaltain laki on korkein l a k i näillä canadalaisDla
^alueilla! Samanlainen tilanne vallitsee Newfoundlandissa, Canadan
'uusimmassa maakunnassa, missä Yhdysvaltain käytettävissä on koi­mme
sotatukiasemaa j a Nevvfoundlandin asukkaat valittavat, että " Y h -
•dysvaltain sotalaki rehottaa Canadan maaperällä siinä määrin, että
'Newfoundlandin asukkaat, jotka ovat nyt Canadan kansalaisia, ha­vaitsevat
s i v i i l i - ja rikosoikeudet voimattomiksi auttamaan heitä",
ikuten Blair Fraser selillää MacLeans' Magazinessa. Mr. Fraser se-
^littää edelleen Nevvfoundlandin tilannetta mm. seuraavasti: "Sata-
' vuotisen taistelunsa jälkeen itsenäisyytensä puolesta Canada havait-
'see, että sen isännyydelle on jälleen annettu haaste omassa talossaan
" . . . Jos ne haluavat käyttää sitä^ Yhdysvaltain oikeuslaitoksilla on
;'ehdoton oikeus'kaikl^ieq rikosten suhteen mitä^eirb|rittiläi§^ tekevät
-vuokratuilla alueilla, jos amerikkalainen murinaa canadafaisen tuki-
^aseman rajojen sisällä, asia tulee amerikkalaiseiem oikeuteen." Edel- ]
»leen tä^^ä äiili<kelis^ä *6Soiteta'än, että canadalaiset ovat'^ joutuneet
V eräissä tapauksissa lainsuojattoi^iaan asemaan ivaikka syy esim. l i i -
•ikennetapaturmassa on! seivästi ollut yhdysvaltalaisissa sotilaissa. E i -
ukä tässä k a i k k i — CÄhadan liittöhalliltiö o n häVkäpäisesti kieltäytynyt
itsenäisen Jc^up^politijkan toteuttamisesta, .viitannut; k i n t a a l l a K i i*
^nan, Kaakköis-Eupqppan.kansandemokratianiJnaaden ja Neuvostplii-f
t on markkinoihin, sekä ^psallistiinut painostukseen Britanniaa vas-
•Jtaan; Canadan haliifUs on kansainvälisessä pöiitirkassa antautunut
> Yhdysvaltain "esitaistelijaksi" Marshallin avun ohjelman toteuttami-isessa,
Atlantin paktin laatimisessa j a atomipKnhmilla uhka*i!emisessa,
siten saattaen itseiisä miltei kokönaart Yhdysvalloista riippuvaksi j ^
1 niinmuodoin maan,.ekonomian mitä suurimpaan vaaraan.
Kysyttäneen, että miksi Ottawan hallitus seuraa näin epäisän-
1 maallista j a Canadan kansalle, jopa oisaile pörvaristoakm näin epä-
^ edullista ohjelmaa? Myönnettäköön, ^ttä se on usein kinninastutta-
, n u t meitäkin. Ja ainoa järjelliseltä tuntuva -'selitys" on tämä: Ot­tawan
hallitus j a Canadan suurpääoma yleensä, laskee nyt, että B r i -
• tannia on mahtitekijänä mennyt ja on sen vuoksi päättänyt heittäytyä
maailman herruuteen pyrkivän Yhdysvaltain vanaveteen siinä hurs­kaassa
toivossa — mikä tulee varmasti pettämään — että Yhdysval-
. tain biljoneerien pöydältä tippuu murusina joitakin miljoonia myös
', Canadan miljoneereille. Nämä saattavat olla j a ovatkin toiveina,
''. mutta tosiasia on, että kun pienet menevät suurien j a rikkaiden kans­sa
marjaan, " s i l l o i n menetetään ropposetkin".
Tätä surullista taustaa vasten katsottuna se sudburylainen V a ­pauden
valveutunut lukija, joka kiinnitti toimituksen huomion tähän
kysymykseen, oli ehdottomasti oikeassa. Kaikkien canadalaisten p i ­täisi
herätä j a nousta taisteluun Canadan itsenäisyyden puolesta Y h ­dysvaltain
"veretöntä" valloituspolitiikkaa vastaan tässä maassa.
Tämän vuoksi on havaittavissa, että Canadan työväenliike yleensä on
tosipatrioottinen voima, joka panee maamme kansalliset edut etuti-l
a l l c jä vaatii hallitusta muuttamaan ohjelmaansa niin, että kansa-kiAman
j a samalla sen työtätekevän väestön oikeudet tulevat tiirva-tuksi.
Itsenäinen ulkopolitiikka j a kaupankäynti koko demokraatti­sen
maailman kanssa, seka johdonmukainen rauhanpolitiikka, on se
ohjelma, jonka hy\'äksi kaikkien patrioottisten canadalaisten pitäisi
työskennellä.
Valhe on kehno ase
K u n Neuvostoliiton edustaja Andrei Y. Vishinsky sanoi Y K : n
^ kokouksessa viime viikolla; että "me tasoitamme vuoristot, kastelem­me
erämaat j a työnnymme viidakon sekä tundran, läpi" atomivoiman
avulla, se aiheutti yleisen hälyn porvariston leirissä. "Asiantuntijat",
jotka ovat aikaisemmin väittäneet, ettei Neuvostoliitto pysty atomi­pommejakaan
valmistamaan vuosikausiin, kiirehtivät nyt "epäile-
'. mään" tokko Neuvostoliitto sentään on niin pitkälle päässyt länsi-
• valloista edelle atomivoiman kehittämisessä.
Merkille pantavaa kuitenkin on, että esiffierkiksi kaikki canada-
! laiset atomiekspertit viittasivat siihen, että Tänsimaissakin pitäisi nyt
• nostaa sen verran salaisuuksien verhoa, että voitaisiin ryhtyä kehittä-
. mään atomivoiman käutöä-teollisuuden palveluksessa. Ja mikä on-
' kaan sen hullunkurisempaa kuin tämä: Esim. canadalaiset "eksperi-
; t i t " ovat puolustaneet — ja vaatineetkin — atomikehityksen salassa
' pitämistä sen perusteella, että me "emme halua sitä antaa Venäjälle".
M u t t a rtv-t havaitaan, että Neuvostoliitolla on tämä "salaisuus" ollut
• jo vuodesta 1947 alkaen, mutta meillä länsimailla, paitsi YTidysval-
I l o i l l a , tätä " s a l a i s u u t t a " e i olekaan!
t i" Torontolainen Globe and M a i l - l e h t i kantoi tapansa mukaan to-
J ryi^uolueen oljen korren siihen kekoon mitä yritettiin rakentaa mr.
Vishinskyn puheen merkityksen peittämiseksi. K u t e n tavallista, Globe
] and M a i l seurasi WaU Streetin " l i n j a a " ja hätääntyi sitten valehtele-
^ maan, että Neuvostoliitto on muka hyljännyt sellaisen ehdotuksen
minkä mukaan atomipommit julistettaisiin laittomaksi, sekä atomi-vöiman
tutkimustyö ja kontrolli alistettatsim Y K : n valvonnan alai­seksi.
X . s . Beruchin suunnitelma, mihin Globe and M a i l v i i t t a s i y l -
VANKILA VANHUKSEN
T U R V A P A I K A K S I !
Työtön Ja .toivoton 73-vuotias se­katyöläinen
tuomittiin ellen cmasta
j^rynnöstään kuudeksi k u u k a u d ^i
vankilaan, "jotta hän eläisi talven**.
Hän sanoi nukkimeensa patokuji«»a Ja
eläneensä useita viikkoja niistä muru.
sista mitä hän löysi ravintolain taka-pilMilta
ja haluavansa "pantavaksi
pois kunnes minä saan työtä tai jo­takin
avustusta". — Toronto Globe
and MaU, lokak. 27 pnä 1949.
LIKAISET KADtT
Tämä oppinut "työväen johtaja"
'Pa<t, Conroy) puhuessaan työväkeä
vihaavien lihavien poikien ryhmälle,
närkästyi syvällisesti siitä tosiasias­ta,
että työläiseen lapset pyrkivät saa­maan
vähän korkeampaa koulukas­vatusta
minkä lastentarha tarjoaa.
"He rupeavat pelkäämään käsien­sä
likaamista" valitti opinhaluinen
Pat Joka, sivumennen sanoen ei ole
i-uosikausiin liannut käsiään — m i ­käli
on puhe fyysUlisistä seikoista. —
Steelworker & Minerln Julkaisema
klrJe.
• • • '
JÄRJEN ÄÄNI KORVESTA
Neljän vuoden atomivoiman tutki­mustyössä
sctilasvalvonnan alaisuu­dessa
me olenune oppineet tappa­maan
vielä enenunän, nopeammin ja
kauhistuttavanunalla tavalla, ihmisiä
mitä voimme tehdä Hiroshimassa ja
Nagasakissa. Jos me olemme saa­vuttaneet
todellista edistystä tutki­muksissa
miten is^ä. perusvoimaa voi­daan
valjastaa Ihmiskunnan yleisten
ongelmien ratkaisijarksi, siitä el ole
annettu tietoja.
Nyt on aika muuttaa tämä kaikki.
Käsitelkäämme atomlteidettä kuten
kaikkia multakin tieteen haaroja...
Tolsin sanoen, poistakaamme sotilas­poliisit
fysiikan laboratorioista. —
MacLean's Magazine, marrask. l p .
RAKENNUSVÄEN P Ä X S I B T E E K I
Helsingissä lokak. 19 pai, ySäityntnak
Rakennus-, rakennusaine- Ja jmaijrö-väen
kansainvälisen liiton toimHam-nan
kokonksessa valittiin Snomen
puoteellisanstyöväen liiton Jäsen, kan­sanedustaja
Yrjö Murto icansaiinrili-sen
Uiton päätihteeriksi. Liiton toi­misto
sijaitsee Helsingissä, Jossa j u l ­kaistaan
myöskin liiton virallinen
jnlkaisn liiton virallisilla kleUIlä. L U -
ton puiieenjohtaja on Unicarfn
rarien liiton pnheenjolitaja Miktos
SomoffyL
Musiikkikomitean
Tavaran hinnat
nousevat mutta ei
farmituotteiden
Eräs käänn^kQhta Saksan
eisesisä kehitvksessä
Saksassa on käjmnisaä merkitjrktel-tään
historiallisia tainhtamia. L d u -
kmm 7 pnä julistettiin Berlinissä Sak­san
. Icansanneuvöeton kokoulcsessa
Saksan donokraattinen taaaValta.
Saksan kanneuvoi^n on luonut kan­sankongressi.
Jonka pn^eetaan vaestd
valitsi yleisillä vaaleilla toukokuun
15—16 pnä 1949, Ja se on nyt muu­tettu
vailaUcaiseksi kansanedodcan-naksi.
Valtiosääntö, jonka locmilseen
koko l a n s a osallistui Ja Jonka Saksan
kansanneuTosto byvälcsyl Ja Saksan
kansankongressi vahvisti, on n y t astu­nut
voimaan. On muodoetettu' väli­aikainen
hallitus j a valittu Saksan
demokraattisen tasavallan presidentti.
Jos mieli oikein arvioida näiden
päätösten historiallista merkitystä, on
välttämätöntä palauttaa mieleen,
vaikkapa vain pääpiirteissään. Sak­san
kehityskulku sodanjälkeisenä a i ­kana.
Niistä neljästä suurvallasta.
jotka tekivät historiallisen Potsdamin
Kirjoituksessaan "Laulujuhliin osal­listuvien
kuorojen johtajien huo­mioon'-',
joka julkaistiin Vapauden l o -
kakuiih 20 päivän numerossa, kiin-nlttf
nimimerkki K. J . K., huomiota
kantaatin "IhmisetT'T)olku" nuottien
virheellisyyteen. ' Ja •'samanaikaisesti
käsiimme sattunut kantaatin 'kustan­tajan,
jSuom^n Työväen , Mus|ilfkilli-toii
asiaa'koskeva kiertokirje'osoittaa,
että kantaatin kiiörovihkoa paihet-^
taessa ön ' nuotteihin todella tullut
joltain pienempiä Vii-hÖltä, jotka ön
ihyöHÖmmin " korjattu kiertokirjeellä.
Nämä korjaukset on nyt huomioitu ja
lähetettj' kalkille kuorojen johtäJHjie
sellaisina kuin ne tuodaan esiin' M u ­siikkiliiton
kiertokirjeessä. Joteri
aslaii pitäisi hyt ölla tältä puolen jär­jestyksessä.
• ' M i i t ta •siihen tapaan
nähden, jolla K'' J . K.' kiinnitti huo­miotamme
tähän kysymykseen, halu­aisimme
sanoa jonkun sanan.
Emme epäile vähääkään, etteikö K.
J . K. aisantuntijäna tehnyt tätä huo­mautustaan
parhaassa tarkoituksessa.
Mutta pitkäaikaisena järjestön toimi­vana
jäsenenä ja tietoisena järjestöm­me
toimintatavoista,' olisimme toivo­neet
hänen käsittävän, että parhain
muoto huomion kiinnittämiseksi täl­laiseen
asiaan olisi ollut, tehdä se k i r ­jeellisesti
tälle komitealle eikä kir­joittamalla
siitä sanomalehdissä.
Kirjoitukseen sisältyvää arvostelua
kuorojemme johtajilta ei olisi tarvin­nut
yhdistää tähän teknilliseen huo­mautukseen,
vaan olisi ollut parempi
tehdä se eri kirjoituksena. Emme ha­lua
kieltää arvostelua, sikäli kuin sii­hen
aihetta ilmenee, mutta on parem­pi
tehdä se kirjoituksissa, jotka omis­tetaan
kokonaan arvostelulle.
— C S J : n Musiikkikomitea.
Picture Butte, Alta. — Jos taas vä­hän
pakinoitsisln täältä vilkas liik-keisestä.
kylästä. Siksi sitä kai nyt
pitää kutsua kun näkee, että aina on
työn touhua sillä peltojakin vielä kyn­netään
ensi kesää varten. Sokerijuu­rikkaat
ollaan juuri saatu pois maasta,
niiden sato ei kyllä ollut hyvä tänä
vuonna. Tehdaskin kai tekee työtä,
vain jouluun asti. Siltä ataakin kuu­lostaa.
Tämä kirjoittaja kulki tämän kuim
alussa mr. Nummen farmin sivu ja
näki, että mrs. Nummi istutti mansi­koita.
Päivä kyllä pii lämmin kun
lämpömittari osoitti 80 astetta silläkin
päivänä. Täällä on ollut lämmintä
ilmaa nyt 2 viikkoa, mutta eiköhän se
talvi tule pian. Emme kyllä lunta
kalpaa vielä ennenkuin jouluna. Jol­loin
sitä olisi mukava nähdä maassa.
Tänä syksyllä on rakennettu monta
liiittä asuinrakennusta tälle ympiärls-tölie
j a sieviä he näkyvät olevan, a i ­van
viimeistä mallia'. Sähkövalotkin
on' saatu tähhe, mutta ne älaksävat
niin paljon, että eivät kalkki ole vielä
voineet niitä saada' tänä -vuonna kiin
sopimuksen. Jossa on sovittu Saksan
kansanvaltalstamisen ja aseistariisu­misen
politiikka samoinkuin sen
muuttaminen yhtenäiseksi, rauhaara­kastavaksi
ja kansanvaltaiseksi val­tioksi,
on ainoastaan Neuvostoliitto
mietiltysvyöhykkeellään Johdonmukai­sesti
toteuttanut tässä sc^imusaäa-kirjassa
Julistetut periaatteet. Kolmen
länsivallan — U8A:n, Englannin Ja
Ranskan — suuntana on ollut Pots­damin
päätösten elikäisemlsen. Ne
tekevät länsivyöhykkeillä Järjestel-m^
llisesU tyhjäksi kaikki Potsdamta
tälle tekovaltio^rbdistelmälle on sQ-Twt^^
iT^ai]f^vgfi"''ltyitfjSfn^töTi^ on Jo täl­laisten
yritiErta-^peikkä esIintymiDai
ln<mut Saksatta tmden tilanteen. ^Tä­tä
seikkaa korG^Cdttiin erityisesti neu-vostohaHittdbfipn
tunnetussa nootissa
Salesan kysjpiyksestä lokakuun 1 pnä
1949. • -p,
Bonnin haUitidyen tnuodostaminen
osoitti, et^^ BbiävaUat ävät tahdo
palauttaa BäuAai:; kansaQe aeik itse­näisiä
odUto^kite^ riättä on U ^ t e e na
p a h a maineisen vmiehityssäännön"
vo<tt)ffflniifft^^»ntT<pn samota kuin se s i l ­miinpistävä
t o ^ I a , että Lähsi-Sak-soplmuksen
vaatimukset Ja harjoitta­vat
maan pirstomisen Ja sen länsi­osien
muusta Saksasta irroittamlsen
politiikkaa. Saksat! monopoolin poli­tiikkaa
ja faslsmm ja revanshiaj(|tuk-sen
suosimista.
Länsivallat ovat rikkoneet velvolli­suuksiaan
Saksan rauhansopimuksen
vahnlstamlsessa. Ne ovat astuneet oi­keudettomuuden
tielle mieliityksen y l ­läpitämiseksi
epämääräisen iritkän
aikaa. Täten ne loukkaavat Saksan
kansan oikeutta sen kansallisen itse­näisyyden
palauttamiseen ja luovat
Euroopassa epävarmuuden j a rauhat­tomuuden
tilan.
Länsivaltojen tällainen asennoitu­minen
on suoranaisessa yhteydessä
englantllais-amerikkalalsen änperla-llsmln
sodanjälkeisen politiikan ylei­sen
hyökkäävän ' suunnan kanssa^
Amerikan suunnitelmat maailman-h
e r r u u ^ n pystyttämisestä j a uuden,
Neuvostoliittoa j a kansandemokratian
kalkki verotkin pvat'päljdn suiirem- vastaan sauntffutuvah sodan
matkiilnennen. KalkkimUuttavarkt
hölisevät miitta färmituotteet ölvkt
kyilä-nouse. " ' '
Rakkauden enkeli oli'taas liikkeellä
ja sai taas yhden nuoren parin, nimit-»
täm nirs. Lyydi LeliHon nuöritnman
pojan, Vili Lehdon j a Mary Sauerlm
He rhenlvät naimisiin tk. '7 p:nä jä
häätanssit olivat samana iltana. Kyllä
oli väkeä tansseissa jä hyvä oli orkes­teri
ja kahvipöytäkin. Nuori pari lähT
ti häämatkalle, en saanut tietoa min­ne,
mutta luultavasti jonnekin kesä-mätihän.
Toivon heille oikein paljon
onnea!
No, ei muuta tällä kertaa. Toivon
hauskaa syksyä kaikille tämän lehden
lukijoille. — Kulkuri.
Laulajatar Tii
Niemelän konsert­timatkat
Helsinki. — (S-SV — Laulajatar T ii
Niemelä, joka lokakuun keskivaiheilla
esiintyi suuren menestyksen saavut­taen
prkesterinsolistina Tukholmassa
ja Oslossa, on antanut konsertin Lon­toossa
'VVigmoore Hallissa. Lontoosta
laulajatar matkustaa Yhdysvaltoihin,
jonne hänet on kutsunut Americanr
European Exchange. Hänen ensim­mäinen
konserttinsa lon New Yorkissa
joulukuun 4 pnä. Sitten seuraa
Washington ja toinen konsertti New
Yorkissa sekä konsertteja eräillä
muilla paikkakunnilla. Säestäjänä
toimii laulajattaren aviopuoliso, pia­nisti
Pentti Koskimies.
Konsertti Toronton
Don haalilla ensi
sunnuntaina
Toronto. — Ensi simnuntaina tk.
20 pnä on täkäläisellä Don-haalllla
Finlandia-kuoron ja soittokunnan
konsertti Toronton ja ympäristön
suomalaisille. Keholtamme silloin
ten kovasti harjoitelleet kuorot ja
kaildcla saapiunaan tähän tilaisuu­teen
kuullakseen j a nähdäkseen m l -
soittokunta edistyvät tulevan kesän
laulujuhlaa varten. Port Arthurissa
pidettävä laulu- jä soittojuhla on i n ­nostanut
ja yhä edelleenkin Innostaa
musikaalista väkeämme entifitä suu­rempiin
saavutuksiin.
Kuorojen ja soittokunnan esittä­män
ohjelman lisäksi on tähän kon­serttiin
onnistuttu hankkimaian ar­vokkaita
numeroita yksityisiltä tasa-kiloilta.
V..Kauhanen antaa esityk­siä
saxophooniUaan ja tunnettu h a -
nuritaiteilija Leo Niemi soittaa myös­kin.
Kaarin soittaa pianoa, j o r ^ l i ­säksi
on laulua yan. ohjelmaa.
Siitä muodostuu varmaan arvokas
ilta. Tervetuloa läheltä j a kaukaa!
— T.
hi;Ipäästämlsestä osoittavat SaksaUe
fcanuunanraban hankkijan Ja hy(^-
käysaluen turmiollisen osan. Jonka o n
palveltava uusia, sotaselkkailijoita.
Sopusoinnussa .USA:n ja Englan­n
i n hailit^vien piirien hyöklcäysai-keiden
kanssa saatettiin Saksan län­siosan
väestö julman .siirtomaasoi?ron
ja, olkeuidettoonuuden tilaan. Englan-tllais-
amerikkalalset imperialistit r i i s ­tivät
l ^ ^ a n kansatta, sen kansalliset
oikeudet j a tiarjoittivat Länsi-Salcsan
orjuuttamisen politiikkaa. Länsivyö-hykkeellä
turvauduttiin siirtomaasor-ron
koeteltuihin menettelyatpoUiin,
niiden joukossa imperialistien vanha
periaate: "Hajoita j a haUitse!" Tätä
tarkoitusta varten asetettiin Saksan
kansan kannettavaksi federalismin ja
paikallisaatteen vararikkoon joutu­neet
tunnukset repien väkivaltaisesti
r i k k i historiallisesti syntyneet siteet
j a nostattaen yksi väestönosa toista
vastaan. Niin tärkeitä teollisuuskes­kuksia
kuin Ruhrin alue on tosiasial;
lisesti erotettu Saksasta. Amerikui,
Englannin Ja Ranskan yksinoikeuk­sien
hyväksi hävitetään Saksan rau­hanajan
talouselämä ja kiedotaan
Saksan kansa raskaisiin velkoihin,
jotka kohoavat jo jättilälssimunaan —
noin 5 miljardiin dollariin. .
liinslvaltojen harjoittama Saksan
pirstomisen politiikka täydennettiin
Länsi-Saksan marionetti "valtion" j u ­listamisella.
Apunaan kourallinen
taantumuksellisia politiikkoja. Jotka
työnantajiensa tavol^i pelkäävät de­mokraattisen
Saksan syntymistä, suu-taroivat
e n g lantUais-amerikkalaiset
viranomaiset Bonnissa kokoon erillis-hallituksen.
Siitä huolimatto,^ että
yritys kansanedustuksen luoznisdesi
san todellinen Iv^ra ei tietysti ole
Adenauerin niaa[umettiliallitus, vaan
niinsanottu M c C ^ y n kabinetti. U S A :n
ylikomissaariii. kabmetti kolmoisvyd-hykkeellä.
Länsivaltojen politiikan Saksassa
luomaa tilannetta on kuvattu demo-
Icraattisen Salcsan kansallisrintaman
nianifestissa ^EtnsalllseksI hätätilaksi.
Amerikan Ja Englannin imperialis-
Ut laskivat tämän jälkeen, että hei­dän
pirstomassaan j a paloittelemas-saan
Saksassa ei tulisi olonaan m i ­tään
voimia, jotka kykenisivät hei­dän
vahingollista ^politiikkaansa vas­tustamaan
. He tekivät hnperialls-teiUe
tjrypillisen virheen, he eivät ot­taneet
lukmm JSäksan kansaa. Län­sivallat
eivät ottaneet huomioon, et­tä
Saksan katastrooflin johtaneen ^ _^
hltleriläisen hyökkäyspolltlikan, ope- ^ ^ ' ^ t e i t a äisärkansanvalt^n
mäisvtä päivässä alkaen harjoitta­neet.
Siellä vallttiSQe tSMXfo. demago­gia
Joka on tl^iän vama todeSiste
valtaa. Täällä: selvä j a tarkka t o i -
mmtaohjelma, joka on suunniteltu
icsnsan etujen nxnkaisesti j a jota t u ­kevat
sen luovat voimat: Siellä: fa­sististen
Ja revanshlmlelialojen liet­sominen,
pahanlaatuinen, joskin voi­maton,
ja nhkanksta toisia kimsoJa
vastaan. Täällä: luja päättäväisyys
tehdä kaikkensa Saksan muuttami­seksi
rauhaaralcastovaksi Ja kansan­valtaiseksi
moalEsi, Joka cdiä arvolli­nen
jälleen ottamaan kansainvälisissä
suhteissa asiaankuuluvan paiican.'
Se tosiasia, että Saksan demokraat­tisen
tasavallan vällaikainoi hallitus
nojaa Potsdamin sopimukseen j a j u ­listaa
raulian, Icansanvallan Ja kan­sallisen
riippumattomuuden tuimtdc-sla,
antaa sille voimaa ja arvonantoa,
ei vain Salcsan kansan sifanissä, vaan
myöskin demokraattisen yleisön sil­missä
muissa maissa.
Saksan demokraattisen tasavallan
julistamisella on taistelu yhtenäisen
Ja kansanvaltaisen Saksan puolesta
astimut uuteen vaiheeseen. Luonnol­lisesti
täytyy Saksan kansan käyttää
paljon voimaa viedäkseen tämä tais­telu
päätökseen. Olisi naivia olettaa,
että länsivallat lopettaisivat vaaralli­set
Juonittelunsa rauhan asiaa vas­taan
Ja että ne lakkaisivat asetta-
-SITÄ:
=TÄTÄ.
MIETELMÄ
K u n nä^ koiran syövän sinac
ja kapitalistin korottavan ^
pyytämättä, niin vedä peitto korri
si, sillä näet ilimeellistä unta. —g
TULONSA KULLAKIN
— Onpa merkillistä, että italia]
nen tenori Glgll saa 50,000 maiM
ylidestä laulusta.
— Eipä se. mitään. Tunnen ti!
taricastajan, joka sai loo.OOö markj
k im piti suunsa kiinni.
• * •
SALAPERÄISIÄ : « NH
Psykiatri tutki kerran sairaan hj
kilon mielentilaa.
— Kuuletteko joskus ääniä voJm
t a sanoa kuka puhuu tai mistä ääj
tulevat?
— Kuulen kyllä useinkin.
— Todellako. Milloin siis kuulet
— Olessani puhelimessa.
il
tukset j a heidän oman miehityspoli­tiikkansa
katkerat seuraukset eivät
tulisi menemään Saksan kansanjouk­kojen
ohi jälkiä Jättämättä.
Jo kesäkuussa 1946 totesi V. A. M o -
lotov Parisin ulkoministerikokoukses­sa,
että "Saksassa on tullut esiin va­kavia
demokraattisia voimia. Jotka jo
varmalla menestyksellä työskentelevät
Saksan demokraattisen uudestisynty­misen
hyväksi". Saksan demokraat­tisten
järjestöjen toiminta on kypsyt­tänyt
hedelmähsä. Saksan kansan-neuvoston
kokouksen historiallisissa
päätöksissä ilmeni nuoren Saicsan
demokratian leirin Icypsyys.
Saksan demokraattisen tasavallan
julistaminen mericitsee, että Saksan
kansa ei .aio vasfedes suostua länsi­valtojen
rikolliseen politiikkaan. J b ^
kieltää sen itsräiäisyyden ja ril^iu-^
mattdmuuden ja Vaarantaa im. kan4
sallisen olemassaolon. ' Kansällisriti4
tamä. jbiika mtekeissä Saksäii danb-fcraattliien
tisiavalta bn syhtsröyt; on
ottanut ohjelmaansa seuraavat pertfs-vaatimukset:
• ' ' I
Saksain valtibllisen j a taloudellisen
yhtenäisyyden palauttamiben sytjäyti
tämäilä Länsi-äaksan eriUlshallltus.
— Parisin rauhansopimuksessa • v.
1763 luovutettiin Canada Britannialle.
kumoamalla'Ruhrin asetus jä Saarin
alueen autonomia j a maodostamallä
yleissaksalalnen hallitus:
oikeudenmukaisen rauhan solnilmi-nen
mitä nopeimmin Saksan ^ kanssa
timniistaen ehdottomasti v. perustako
Potsdamin pää^ikset Saksan demOf-kratlsoinnista^
ja aseistariisumisesta
samoinkuin sen velvollisuuksista toi­sia
kansoja kohtaan;
miehitysjoukkojen vetäminen pois
Saksasta määrätyn, lyhyen ajan s i ­sällä
rauhansopimuksen allekirjoitta­misen
jälkeen;
täydellisen itsenäisyyden palautta­minen
Saksan kansakunnalle tuimus-taen
oikeus itsenäiseen ulkopolitiik­kaan
ja itsenäiseen ulkomaankaup­paan.
Täydessä sopusoiimussa Potsdamin
päätösten kanssa on demokraattisen
Saksan kahsallisrintama Julistanut
lujan päättäväisyytensä taistella rau­han
puolesta. Saksan vetämistä vas­taan
agresslivisiin sotilasliittoihin ja
uuden sodan lieisojla vastaan. On
suunniteltii konkreettisia toimenpitei­tä
Salcsan talouden jälleenrakentami­seksi,
kansanvaltaisen Järjestj^csen Ja
laillisuuden luomiseksi maassa. Sak­san
kansalaisten oikeuksien suojaami­seksi
j a kulttuurin, tieteen j a taiteen
kehittämiseksi, jotka ovat tehdyt kan­san
palveluksessa.
Millaisen vastakohdan muodostus­kaan
tämä asiakirja j a nämä päätök­set
tuoUe "suurjxilitmcan" leikkimi-sdle
Jotka poliittiset kääpiöt Bonnissa
e n g lantilais-amerikkälaisten vtran-omäisten
siipien suojassa ovat ensim-uudelleenmuodostumisen
tielle. Mutta
nyt ovat maan demokraattiset voimat
lujittuneet j a taistelun toimintaohjel­malla
— kansallisrintaman ohjelmal­l
a — aseistetut. Saksan väliaikainen
hallitus on mahtava tekijä taistelussa
demokraattisen ,yhtenäisen ja kan­sallisesti
riippumattoman Saksan puo­lesta
Ja Euroopan pysyvän rauhan
puolesta.
Neuvostoliiton yleisö t e r v ^ t i i Sak­san
demokraattisen tasavallan muo­dostamista.
Jonka tehtävänä on suo­rittaa
Saksan yhtenäisyyden palautta­minen
kansanvaltaisena ja rauhaara­kastavana
valtiona sopusoiimussa
Potsdamin neljän vallan sopimuksen
kanssa. Saksan it^vyöhykkeeliä on
nejivostotxallitus muuttanut j a muut­taa
jatkuvasti teoiksi historiallisia
Potsdamin päätök9lä, joiden puolesta
se pysyvästi taistelee kansainvälisellä
areenalla. Se on, a i n a jtunnustanut Ja
tunnustaa Saksien kansan oikeuden
itsfenälseen olem^aQlcpn yhtenäisen
j a kan^a^ivailtB^isen Saksan puitteissa.
Saksan-, demokraattien , taistelulla
Saksan .muuttamiseksi rauhattomuu­den
ahjosta rauhaarakastavaksi Ja
kansanvaltaiseksi maaksi on varmasti
puolellaan koko imperialismmvastai-s
i ^ j a demolcraattisen leirhi tuki ja
kpu, leirin, jonka voima ja arvonanto
taukoamatta kasvaa; — (Neue Zeit,
n:o 42)
Hollantilaiiiegts
taidienäyttely
HelsUigissä
HelsinkL — (S-S) — Marrask. 6 pnä
avattiin Ateneumissa arvokkain tai­denäyttely,
mitä maassamme on kos­kaan
järjestetty. Se esitttelee Hollan­nin
talteen nk. kultaisen kauden.
1600-luvun maalaustaidetta ja gra­fiikkaa.
Taidehistoriasta tuttujen
mestarinimien luettelo on pitkä, mutta
mainittakoon, että Rembrandtia
edustaa näyttelyssä neljä häheti kai­verrustaan,
mm. hänen kuuluislmpa-na
pidetty etsauksensa "Sata gulde­n
i a " ja Frans Halaia hänen miehen
muotokuvansa. Näjrttelyn helmi on
Pieter de Hoochin "Sisäkuvan amst©:-
damllalsesta talosta". Maalauksia on
•näyttelyssä 70 j a kaiverruksia 43.
Teokset on lainattu kalkki Amster­damin
Kansallismuseosta.
Suomen edustus
ulkomailla
HeMnkL — (S-S) — Tasavallan
presidentti on valtioneuvostossa ta­pahtuneessa
esittelyssä, nimittänyt
Buenos Airesissa olevan lähettilään
Ernst Ossian Soravuon erlkoislähettl-lääksi
ja täysivaltaiseksi mmisterlksl
myös Montevideoon.
Ilman miestä"
esitetään Port Ar­thurissa
tk. 20 p.
Port Arthur. — Jos kaikki eivät r
lä tiedä niin Ilmoitan nyt, että su
nuntaina, tk. 20 päivän iltana on ha
lilla, 316 Bay St., naisten järjestä!
arvokas ohjelmatilaisuus. Ohjelmt
sa on joukko- ja yksityisiä esityfc
sekä yksinäytöksinen näjtelmän "
man miestä". Tämä ohjelmakin
saatu kokoon melkein ilmaii mies
nUrikuin tässä näytelmässäkin tj]
ilmi, että pitäisi olla ilman miesi
Siinä tulee kuitenkin olemaan mii
ainakin puhelimen toisessa päässä
siksi se sitten alkaakin "pommertaj
Tulkaa jokainen katsomaan saal
naiset aikaan mitään ilman miesti
Helen Espeland ja mrs. A. Mäl
meidän naisten kerhomme jäseni
ovat olleet sairaalassa, kumnAssak
on toimitettu leikkaus. Mrs. Mäkif
jo päässyt kotiin ja vain Helien (
edelleen s airaala£sa."~xiaTOTlön~t
lansa on jo niin hyvä, että hän päi
see pian kotiin. Toivomme teille kun
mallekin pikaista tervehtymistä ja ei
tä taas voisitte tulla mukaan.
Mainitsen myös niistä käsityömyj
jälsistä, että ne oyat jouluk. 21 pä:
vänä meidän omalla haalillamme. 3!
Bay St. Toivomme, että metsämk
hetkin jo siksi ehtivät kaupungiin joc
lun viettoon sillä nieillä on suuri mää
r a valmiina lämpöisiä viliasukkia. lii
vejä, kintaita jä lisäksi niuita katunii
ta käsitöitä, jotka ovat arvokkaita j
kauniita joululahjoja kenelle vai
niin. kaupunkilaisille kuin metsämie
hlliekin.. Siispä riie jokäiiäen pfdänl
me.mielessä, että jos afiomme anti
Joululahjan o-maiselle tai ystävälli
n i in sen saa kaikken käytännöllisei^
män naisten käsitöiden rosyi^sisti'
Jöi bn vlelk naisia,'jotka.iialuaTi
tulla • naisten kerhoon, .niin ei sai
ujostella sillä siellä olemme kaikii
yhdenvertaisia. Meidän kokoukse
ovat aina joka kahden \iikon päästi
siis nyt ensimmäinen kokous on tk. II
p:nä. Tervetuloa! — Tyyne.
Japanilaisten metsätyö-
Iäisten kylä Pohjois-
Ontariossa
Crow Creek. Ont. — Tämä kyläkuD'
ta on Ontarion ainoa japanilaisasutu
ja se sijaitsee McCrea townshipiss
Kapuskasingin ja Hearstin välillä.
mä 16 perheen kylä perustettiin noS
kaksi j a puoli vuotta sitten länsiras
nikon japjanilaissyntyisistä metsätyö
Iäisistä, jotka olivat sodan loppuaika
na Spruce Falls Power and PaP«
Co:n metsätöissä. Kun miehet halus
vat tuottaa perheensä pohjois-Ontaii
oon, perusti yhtiö heitä varten erika
sen kylän koska japanilaiset olin
osottautuneet mainioiksi metsätyöt
siksi. Kylässä on nyt koulu, jossa*
38 oppilasta ja jossa on japanUai»
opettajattaren lisäksi canadalauie|
opettajatar.
— Prtnce Edward Island liittyi»
nadan mttovaltioon v. 1873.
nyt
läolevan yhteydessä, ei edellytä mitään " Y K : n kontrollia", vaan siitä
eristetyn '"kansainvälisen" Atomikehityshallrnnon (Atomic Devel­opment
-\uihority) muodostamista mikä tarkoittaisi sitä, että koko
atomivoiman kontrolli- ja kehittämiskysymys tulisi Yhdysvaltain
kontrolliin. Ja \Tidysvaltain ratkaisuvalta asiassa — minkä se saisi
vaivattomasti .\D.\:ssa äänestäjaenemmistönsä avulla, merkitsisi sitä, *
että atomivoimaa kä\tettäisiin Yhdysvalloissa edelleenkin atomipom-miuhkailuun
(Yhdysvallat on kieltäytynyt atomipommien hävittä­misestä)
samalla kun sen siviilikäytön tielle kehitettäisiin tuhansia
esteitä.
Huonosti ovat Globe and M a i l i n j a kumppanien asiat k u n niiden
täytyy valheilla yrittää "oikeuttaa" kantaansa. Ja samaHa kertaa
kun Globen tapaiset propagandavälineet sanovat mr. Vishinskyn
"liioittelevan"', meidän tulee muistaa, että tällaisia viisauksia kinri-t
i in toisen maailmansodan edellä aina kun Neuvostoliitto varoitti,
ettei sen rauhanrakkautta pidä tulkita 'heikkouden m e r k i k s i ".
Toista maailmansotaa edeltäneellä
ajalla Britannian pääministeri Cham-
^ berlain "myöhästy bussista" Jatkuvas­t
i Tämä sananparsi tuli oikein muo­t
i i n kun siihen aikaan puhuttiin B r i ­tannian
ulkopolitiikasta. Britannian
nlicopoUtlikan häpeällisimpiä kausia
oli J u u r i tämä fasistien Ja natsien
edessä Jatkuva peräytyminen, joka
johti toiseen maailmansotaan.
Viime maanantaina julkaisi Globe
and Mailin kirjeenvaihtaja TiUman
D u r l i n Hong Kongista lähetetyn u u ­tisen.
Joka osoittaa, että että tällä
kerralla oyat amerikkalaiset myöhäs­tyneet
bussista.
Tässä uutisessa kerrotaan, että C h i -
ang Kai-sbekin hallussa olevassa Sze-cfauanin
maakunnassa on amerikka­laisten
rahalla Ja heidän johdollaan
ryhdytty toimeenpanemaan maarefor­mia.
Uutisessa sanotaan mm. seuraa­vaa:
"Szechuanin notn 60.000.000 väestön
keskuudessa miljoonia talonpoikia ja
suurmaanoinistajia koskee se laki.
Jonka mukaan 25 prosenttia katkais­taan
siitä vuokrasta, jonka maän-vuokraajan
täytyy maksaa tulois­taan
. . . "
Kylläpä amerikkalaiset ovat nyt
yhtäkkiä tuUeet reformihaluisiksL V i ­ralliselta
amerikkalaiselta taholta ei
ole 'Vielä koskaan ryhdytty tällaisiin
toimenpiteisiin, vaikka amerikkalaisen
pääoman edustajat ~^ovat jo vuosia
määränneet Chiang K a i - s h ^ n K U -
nan n i in sisä- Jc^in ulkopolitiikankin.
Amerikkalajstei^ imperialistien po­litiikka
tähän saakka on ollut aseistaa
Chiang Kai-sbekin joukot niitä vas­taan,
jotka, ovat.vaatineet maarefor­mia.
. Sellaisille on amerikkalaisten
avulla annettu. Jcuula kalloon.
Tosin vapaamieUsis^ amerikkalai­silla
piireiss», puhumattakaan luok-katietolslssa
työväen piireistä, on täl­laista
pidbtty järjettömänä ulkopoli­tiikkana.
Tällainen ajattelu Yhdys­valloissa
on vilmeäilcoina vallassa ole-vieti
taholta pidetty vaarallisena ja
sen kannattajat ovat Joutuneet epä-amerikkalaiseh
komitean eteen' tailcka
isuoraan tiilenpäitä lukemaan. Nyt
kuitenkin on USA :n hallituksen vi*',
rallisten edustajain Ja Chiang Käi
shekin hallituksen toimesta ryhdytty
tekemään sitä, mitä K i i n a n edistys­mieliset
voimat ovat vaatineet. Ni-r
mittain jos voidaan Globe and I f a l l in
kirjeenvaihtajaan uskoa. Ovatk<dian
amerikkalaiset imperialistit -vihdoin­k
i n tulleet havaitsemaan,* että refor­mit
ovat voimakkaimpia aseita kuin
tykit, leipä tehoisampi kuin atomi-ix>
mml?
Näyttää kuitenkin siltä, että ame­rikkalaisilla
on ketun häntä kainalos­sa.
Samassa uutisessa kerrotaan .että
amerikkalaisena reformin toimeenpa­nijana
on Japanin "keisarin" kenraali
Douglas MacArthurin pääneuvonan-taja
W. I. Ladejinsky. Miksi ei Ame-rikaji
hallitus käyttänyt tätä herraa
maareformin totuettamlseksi Japa­nissa?
Esimerkiksi keisari Iffirohiton
äärimmäisen laajojen maa-alueiden
akamiseksi talonpojille. TSmä osoit­taa
vain sitä, että amerikkalaiset h a l -
iltusherrat eivät todellisuudessa «i
maareformien kannalla.
Olipa asia kuitenkin miten hyi-äM
n i in United Pressin Hong Kon^
tk. 12 pnä lähetetyssä tiedonanncs
kerrotaan kuuluisan yksisitoa*
kenraalin Liu Po-Chengin anne^
heen olevan Szechuanin maakmu»
raJoIUa ja pian sen niaakunnan^
formlt varmaankin järjestetään UJ»
amerikkalaisia ja Kuomintangm o
kelstolaisla. Tämä merkitsee sus»
että.'tällä kerralla amenkia^
myöhästyivät bussista. Sarna^
palkkansa koko Kiinan I » ^ ^
nähden. Saamme myöskin olla w
moja siitä, että kenraali LiuP^^^,
mit maataloudessa samoinkum ^
k i i la muillakin aloilla tulevat
perinpohjaiset ja oikeudenm
Amerikan haUituksen t o i i n ^
Szechuan maakunnassa ovat M »
toimenpiteitä, joilla' se yntöa
kailla "lyhytnäköisen ja
tilkkansa Kiinassa- Tällainen
kafleminen varmastikin Päättjy^'^
v in nolosti sen aloittajille,
muutkin pettänlisyritykset
lamä kehno politiikka on
amerikkalaisille biljoonia
KiinsSi
:a kiinalaisille miljoonia