Vapaus, October 13, 1949

              - r-mm-wm'
Ä Y U 2 Torstaina, lokak. 13 p., — Thursday, Oct. 13
i l -
li-.--' 5
mmi
"4 • s: • •
»Ci
v&v-^
i l
ia
l p
- i »
M-il
mr) — TtMVpfnrtmt
of Flmifib Canxtiam. J b -
tabUihed Nov. eth 1917. Axttborlsed
M aeoond elaas nuQ br tbe Post
Office Department, Ottova. Fub-
Uriied thxlee «eekly:>TaesdAyi,
TbnndaTB and SatunlaTS bf Vapaat
PnblMiIng Company LUL. at 100-108
B m St W, Badtftaj, O i ^ Oanadft.
& Suu. mtor W!.
addre» Boat W,
Adrstlilng natfls
TtenilatlofD freeoC
TISAUSBIinCAT:
1 Vk. «JOO f kk. tJS
B kk. i^ffp
«raOota»: 1 rk. TM «kk. 9JB0
1 vk. 7.60 e kk. 128
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Ranskan poliittinen loriisi
Englannin punnan arvon alentaminen kiihdytti marshal-loitujen
maiden välistä kauppasotaa ja pakotti ne kaikki de­valvoimaan
rahansa arvon Yhdysvaltain pankkiirien sanele­mien
kaavojen mukaan.
Mutta rahan arvon alentaminen ei ole pelkkä ele — se on
harkittu toimenpide kansanjoukkojen elintason huonontami­sen
hinnalla hankittavan hetkellisen kauppaelvytyksen hy­väksi.
Toisinsanoen, rahan arvon alentanunen tarkoittaa
yleistä palkanalennusta työläisille, talonpojille ja keskiluok-kalaisille.
Näin tapahtui myös Ranskassa missä hallitus toi^nsa
perään on vaatinut kansanjoukkoja "kiristämään vyölLääh"" ja
"säästämään". Seuraus yleisestä palkanalennuksesta eli ra­han
arvon alentamisesta oli se, että syntyi hallituskriisi mikä
johti pääministeri Henri Queuillen hallituksen kaatumiseen.
Tätä kirjoittaessa ei ole vielä tietoa miten Ranska selviytyy
tästä hallituskriisistä, mutta melkoisella varmuudella voidaan
otaksua, että se on sitkeän lainen pala purtavaksi ja voi hyvin­kin
aiheuttaa kovia poliittisia yhteenottoja, sekä lakkoja ja
mielenosoituksia. Aivan varmaa on se, että kriisiä ei ratkais-
. ta yksinomaan hallituksen ja hallitsevan luokan mielipiteiden
mukaisesti, sillä Ranskan kansan keskuudessa on jonkin aikaa
. näkynyt selvää joukkoradikaalisoitumista mikä ilmaisee it-
-'sensä siellä täällä puhkeavina lakkoina ja ennenkaikkea sii­nä,
että oikeistolaissosialidemökraattisen Jouhauxin johtama
"Force Ouvriere"-niminen uniokeskuskin on liittynyt työ­läisten
yleisesti vaatimaan palkankorotusvaatimukseen!
Kysymys palkoista, työttömyyden torjumisesta ja sodan-vaaran
välttämisestä on Ranskan hallituskriisin takana. Hal­litus
on virallise.sti myöntänyt, että työttömyystilanne, mitä
devalvointi edelleen pahentaa, aiheuttaa jo yleistä huolestu­mista.
Mitä taas palkankorotusvaatimuksiin tulee, niin siinä
suhteessa Ranskan työväestö näyttää olevan yhtenäisempi
kuin koskaan ennen. Devalvoinnin jälkeen Queuillen hallitus
yritti sosialidemokraattisen oikeistojohtajan Leon Blumin
aikaisemmin onnistuneesti käyttämää kepposta lupaamalla,-
että kulutustavarain hintoja muka lasketaan. Mutta tätä hin­tojen
alentamista on luvattu jo liian monta kertaa ilman ettei
sitä ole toteutettu ja siksi näyttää, että Ranskan työläiset eivät
enää mene tähän ansaan. Toiselta puolen kuitenkin tiedetään
Marshallin avun Euroopan taloustsaarin mr. Harrimanin ju­listaneen,
että palkkoja ei saa missään tapauksessa korottaa!
Ja juuri tässä onkin Ranskan hallituskriisin sydän: ranskalai­set
haluavat puolustaa elinoikeuksiaan, kauppamahdollisuuk-siaan,
itsemääräämisoikeuksiaan ja rauhaansa, mutta mr,
Harriman ja hänen ranskalaiset apulaisensa vaativat Ranskan
alistamista Wall Streetin armoille, palkkatason huonontamista
ja mieletöntä aseistautumiskilpailua uutta sotaa varten.
Tässä tilanteessa ei voida olla kiintymättä niihin esityk­siin,
mitä Ranskan kommunistit ovat tehneet kehittyvän krii­sin
välttämiseksi. Uutistiedoissa kerrotaan, että heti Queuil­len
hallituksen kaatumisen jälkeen presidentti Vincent Auriol
kutsui Ranskan suurimman puolueen, kommunistisen puo­lueen
johtajat Maurice Thorezin ja Jacques Duclosin neuvon­pitoon.
Tässä tilaisuudessa Thorezin kerrotaan esittäneen 11
kohtaa käsittävän hallitusohjelmaehdotuksen mihin sisältyy
yleinen palkkojen korottaminen, Amerikan imperialismin
palvelemisen lopettaminen, Atlantin paktin ja Marshallin
suunnitelman tuomitseminen, suhteiden lujittaminen Neu­vostoliiton
kanssa ja Länsi-Saksan nukkevaltion likvidoimi­nen.
Kuten nähdään, Thorez ehdottaa yksinomaan Ranskan
kansallisten etujen vaatimaa hallitusohjelmaa, mikä on täy­dellinen
vastakohta mr. Harrimanin ukaaseille. Huomaa­matta
ei kuitenkaan voida olla, että hallituksen muodostamis­ta
ei ensimmäiseksi annettu Thorezelle, vaan oikeistososiali-demokraattiselle
johtomiehelle, pahamaineiselle poliisimi­nisteri
Jules Mochille, Huolimatta lainkaan siitä voidaanko
uutta hallitusta muodostaa viimemainitun johdolla täi ei,
tosiasia on kuitenkin, että Ranskassa näyttää kehittyvän sy­vällinen
taloudellinen ja poliittinen kriisi.
M a a n a n t a i n a, ifc. 10 p:nä täytti ;
HeU Sofia Mäki Sudburysta 77 vuot- j
ta. Yhdymme o n n i t t e l u i h i n ! j
E i l t n täytti Liisa LahU Waters'
TDwnshipiata »1 vuolta. Paljcn onnea
korkean iän saavuttaneelle päivän
s a n k a r i l l e ! *
Mitä muut sanovat
CSJ:n South Por-cupinen
kokous
ensi sunnuntaina
So, T^eeupint. — A l u k s i plt&ä ker­toa
näistä pohjolaen i a u n i i s t a - I l m o i s ­ta.
Joita c n j a t k u n u t tähän astj aivan
kesän tuntuisena. Ihmiset täällä h i ­koilevat
kuten kesämaina Ja sellaiset,
j o i l l a on n i i n sanottuja kesäkämppiä
pätsäilevät siellä edelleenkin tyytj-^äi-slnä.
Aasian naiset kokoontuvat
Kirj. Anna Neva£imen
Saksan demokraattinen tasavalta
Viikon lopulla saatiin yleistä mielenkiihtymistä aiheutta­nut
tieto, että Neuvostoliiton miehitysalueella Itä-Saksassa
toiminut kansanneuvosto on julistautunut (perjantaina) Sak­san
demokraattisen tasayallan parlamentiksi, joka toimii vuo­den
kuluttua toimitettaviin vaaleihin asti. Parlamentti julisti
voimaan uuden perustuslain, kuten lehtemme uutisosastolla
on kerrottu ja antoi poliittisen manifestin, jossa kehoitetaan
saksalaisia taistelemaan länsivaltain suorittamaa Saksan kah­tiajakoa
vastaan.
Saksa on, kuten tiedetään, Yhdysvaltain imperialismin
järjestämän "kylmän sodan" sydän ja keskipiste. Vaikka
liittolaisten vuonna 1945 allekirjoittamassa Potsdamin sopi­muksessa
nimenomaan sanotaan, että Hitlerin kukistumisen
jälkeen Saksaa käsitellään taloudellisesti kokonaisena, siis
yhtenäisenä maana, länsivallat antoivat Amerikan imperia­lismin
johdolla huutia tälle sopimukselle ja järjestivät "kyl­män
sotansa" avuksi Länsi-Saksan valtion. Tämä teko —
SaksaifBaljaminen kahtia — oli selvä sopimuksen rikkominen,
- ja tällä pohjalla perustettu Länsi-Saksan Bonnin hallitus.
. missä määräilee Hitlerin puolesta aikoinaan äänestänyt mies,
kuten Yhdysvaltain valtiodepartmentti joutui tunnustamaan,
on todellisuudessa Yhdysvaltain marioneetti.
Neuvostoliiton taholta on päättävästi vastustettu Saksan
jakamista ja tehty useita ehdotuksia Saksan kriisin sopimi­seksi,
viimeksi niin, että muodostetaan Saksan keskushalli-tiis,
tehdään rauhan sopimus ja määritellään vissi päivä mihin
mennessä liittolaiset vievät Saksasta pois kaikki miehitysvoi-mansa.
Selvää on että tällainen järjestely helpottaisi paljon
suurvaltojen välistä jännitystilannetta Euroopassa, mutta sitä
eivät kylmän sodan järjestäjät ole halunneet.
Ja vaikka kiertämätön tosiasia on, että juuri Yhdysvallat
kumppaneineen on tehtyjä sopimuksia rikkoen jakanut Sak­san
kahtia, niin kaikesta huolimatta jotkut tekopyhät taantu-muslehdet
löysivät Neuvostoliiton kohdalta jotakin vikaa
siinä kun sen miehitysalueen demokraattiset voimat päätti­vät
nyt (toisena vaihtoehtona) vallitsevien olosuhteiden mu­kaan
muodostaa Saksan demokraattisen tasavallan, minkä
L O H D U T U S V A I KO
V A B O I T U 8 ?
K u i n k a p a l j c n sorsat kestävät h a u .
leja? RiiyjHiu siitä m i h i n ne osuvat.
T r i W i l l i am Elder Missourin yliopis­tosta
tutki näitä l i n t u j a fluoroscopin
a v u l l a ammunnan vaikutuksesta. Hän
totesi, että jokaisessa kolmessa oy:
lentävässä sorsassa on jo hauleja.
J o i s s a k i n näissä linnuissa on kolmen­l
a i s i a hauleja, osoittaen, että niitä on
Pe!-u;-:kamme on muuten erikoisen
h i l j a i n en työ-olojen puolesta. K a i v a n -
•j not työskentelevät kuten ennenkin
mutta ne huomattavat matsätyöt, m i ­tä
täällä oli takavucsina ovat hävin­neet
melkein olemattcmiln. Poikam­me
ovat menneet sinne tänne, että
en ole voinut saada kenenkään kans­sa
yhteyttä näissä lehtlemme levitys
asioissa, mutta painakaa mieleenne
pojat, että teette parhaanne siellä
missä olette tämän yhteisen asian
hyväksi. Jos olette tässä pohjoisen
ampunut, kolme metsästäjää. 'JEhkä- j ympäristössä n i i n lähettäkää l e h t i t i -
pä te ette ammukaan ohi n i i n usein j Iauk.?et minun k a u t t a n i . Voitte mak-k
u l n luulette.) — L y n Harrington, I s aa sitten kun tulette ' r a n t o i h i n ".
Toronto Glofae and Mail-lehdessä. , Osoite on edelleenkin Box 602, So.
Porcupine, Ont.
M U T K A N K A U T T A S U O E A AN
P a r i päivää s i t t en osoitin kumoa­mattomien
historiallisten tosiasiain
valossa, että T a n n e r i n valtakunnalli­nen
ajattelu oli easin .stolypinilaista,
s i t t en kerensxiläistä, sitten vcnder-g
o l t z i l a l s ta ja vihdoin hitleriläistä,
ennenkuin siitä t u l i amerikkalaista.
T o k o i n " a j a t t e l u n " tie on ollut mut­kattomampaa.
Vain alku oli hieman
hankalaa. Sattui näet sellainen vää­rinkäsitys,
että Tokoi v a l i t t i i n työ­läisten
äänillä Suomen eduskuntaan.
Sitä tietähän sitten kohosi j o n k i n ­laiseksi
kolmannen luokan tähdeksi
vanhan sosdempuolueen taivaalla . ..
J a siitä saakka on Oskari vaikutta­nut
Amerlka.ssa, päästen "epäamerik­kalaista
toimintaa" tutkivan komi­tean
suureen suosioon , . , — Löllin
vaari. Työkansan Sanomis.sa ,
K U U M A N I L M A N S I H T E E RI
F o r t Worth, Tex. — B r i t a n n i a n i l .
mavoimien sihteeri A r t h u r Henderson
sanoi, että hänen maansa j a Yhdys­v
a l l a t eivät mene k o s k a a n kommunis­miin,
jos ne voivat poistaa köyhyyden
j a talouspulat. Hän lausui: "Paras
vastaus kommunismille ei ole meidän
asevoimissamme vaan kansamme hy­vän
elintason säilyttämisessä."
j o n k u n pltäLsl nyt kysyä häneltä,
että miksi työväenhallitus jäädyttää
palkat, alentaa elintasoa devalvoinnin
avulla — ja kuluttaa $3 biljoonaa
aseistukseen. — P a c i f i c Tribune.
• . • . •
S E L L M A N I N H O K S A U T US
"LEV1TYSE¥NTÄYKSESSÄ"
K u n J . V . S n e l l m a n t o i m i t t i " M a a ­miehen
Ystävää", hän esitti eräässä
lehden numerossa Euroopan eri v a l ­takuntien
niioret j a naimaikäiset k u ­ningattaret.
Esittelynsä viimeiseen
kappaleeseen hän m u l l u t t l taitavasti
tilauskehoituksen: " E n g l a n n i n Drott-n
l n g i l l a on esimerkiksi omiin tarpei­siinsa
vuodessa paljon enemmän r a ­haa,
k u i n koko Suomenmaassa kruu­nulle
maksetaan. Ei taida siis löytyä
toista naitavaa semmosta, k u n oH tä­mä
neito aikoinaan. Mutta eipä kek­sineet
K u o p i o n k a a n pitäjän pohatat
mennä E n g l a n t i i n kosimaan. Ja ei
he vastakaan tule tietämään, nyssä
löytyjSyrikkaita tyttäriä, koska ei koko
K u o p i o n pitäjässä usiampl k u i n kaksi
miestä ole ostanut tätä Maanmiehen
Ystävätä. Isot viisaat muka nämä
K u o p i o n pitäjän miehet ovatkin, et­tei
heille enään ole tarve oppia m i ­tään,"
Soossa aloitettu
syystoiminta
Sanlt Ste. M a r i e . — Soon voimistelu
seura haastoi C S J : n täkäläisen osas­ton
sarjajuhlan pitoon kilpailemaan
kumpi saa isommat tulot. Haaste otet­t
i i n vastaan j a päätettiin, että järjes­tö
saa e n s in pitää arpansa. Si;nä on
kova paikka kuka voittaa vaan mies
se on hävinnytkin.
H a a l i m a a l a t t i i n ja s i i v o t t i in puh­taaksi.
Tanssia vähennettiin, että on
aikaa h a r j o i t u k s i i n . Muistakaa antaa
apua sarjajuhla komitealle.
Talonmieheksi v a l i t t i i n I l m a j a A r v i
Tuumanen, Mauri Viitasalo muutti
kaupungista omalle farmilleen.
Nyt k u n o n kesä loppunut yritetään
nostaa toimintaa pitkinä syysiltoina.
K u n el ole enää muualle menoa toi­m
i t a a n haalilla vaikka ollaankin jo
vanhoja ja väsyneitä. Onhan joukos­samme
nuoriakin.
Osaston kokoukset ovat olleet kesän
aikana laimeat vaan kyllä ne siitä
virkistyvät kun k a i k k i taas asettuu
k a u p u n k i i n . — E. L.
Viime sunnuntain a i k a n a olimme
haalillamme lauantai- sekä sunnun-t
a i - i l t o i n a . Lauantaina kuorolaiset ja
heidän perheensä laittoivat iloiset
kekkerit R i k u Vuorimäelle, k u n hän
täytti 50 vuotta. Onneksi olkoon!
S i i h e n Ikään tässä mekin tulemme
jos elämme ja terveenä pysymme.
S u n n u n t a i - l l t a n a esitettiin "Uusi
kylätie", j o t a useammat kyläkuntam­me
asukkaat olivat rientäneet katso­maan.
Näytehnä ei ole mikään eri­koinen
mutta sen enempää siitä el
saatu i r t i vaikka työskentelimme sen
kanssa harjoituksissa useita viikkoja.
N y k y i s i n on suuria vaikeuksia saatja
hyviä näytelmiä, j o i h i n näyttelijät
voi-sl täj^in innastua. Tämä on tär­keä
seikka sillä se takaa paremman
esityksen. _
Ensi s u n n u n t a i n a , tk. 16 p : n iltana,
alkaen klo 2 pidetään Suomalaisen
Järjestön täkäläisen osaston kokous.
K e h o i t a n k a i k k i a jäseniä, j o t k a suin­k
i n ehtivät, tulemaan keskustelemaan
näistä osastomme yleisistä asioista.
Johtokunta on koettanut järjestää
asioita näinä kesäkuukausina mutta
nyt kun siirrymme talvipuolelle tu­lee
sellaisia asioita, joita ei johto­kunta
voi viedä eteenpäin. Siis k a i k ­k
i jäsenet kokoukseen! Jäseneksi a i ­kovat
ovat myös tervetulleita.
Viime pyhän a i k a n a v i e r a i l i v a t tääl.
lä entiset pohjoisen asukkaat Eino
Seppilä sekä M a n t i ja Wm, K o t i l a,
Nämä henkilöt työskentelevät nyk.yi-s
i n Sudburyn perukalla.
P a u l i i n a j a Tykö Ahlsten palasivat
Cuban saarelta missä Tykö o l i kuusi
•kuukautta opettaen sikäläisille k a l -
vostyömiehille näitä tämän perukan
työtapöjja. Tervetuloa takaisin! — H .
Kaotta vuosisatojen ovat Aasian
kaxisojen työtätefceivät kenckset huo­k
a i l l e t eurooppalaisen tnqjerialismin
j a «urooppalaiseo kaidtattsmin orjnu-deasa;
Laajrtss» E n g l a n n i n . Raariam
Ja H o l l a i m i n s i i r t o m a i s s a J a n s . puoU-siirtomaissa
o n varattomien kansan­kerrosten,
mutta vielä erikoisesti
naisten, asema oOut. tekisi mieli sa>
noa. a l l e i n h i m i l l i s y y d e n r a j a n . K u ­k
a a n € l v o i syvästi Järigrttymättä l u ­kea
t a i k u u l l a k e r r o t t a v a n niistä o l o i s.
t a , j o i h i n sUrtcmaakapltallstit ovat
saattamet näiden maiden laajat, r u u ­m
i i l l i s t a työtä tekevät kaiisanjoukot.
Naiset Ja lapset, heidän työvoimansa,
on o l l u t k a l k i s t a h e l p o i m m i n otettava
saalis zmUle riistäjille. Ja he ovatkin
sitä h a i k a i l e m a t t a käyttäneet. K u n ­h
a n tuotanto pysyy kilpailukykyisenä
j a voittdprosentti korkeana, mitä siitä,
v a i k k a k y m m e n i e n miljoonien älden
j a l a s t ^ elämä j a terveys tuhoutuu
sietämättömien työolojen, pitkän työ-pMvän
Ja h i v u t t a v a n nälän kourissa.
Mitä sUtä, v a i k k a suuri osa lapsityö­läisistä
ei k o s k a a n saavutakaan mie-huusikää,
kuolevien sijalle tulee aina
uusia työläisiä.
A a s i a n itsenäisiinkin v a l t i o i h i n , k u ­t
e n esim. K i i n a a n , o n eiurooppalainen
suurpääoma ulottanut lonkeronsa, jos
se e i ole päässyt sinne hyvällä, se on
työnnetty sinne väkivalloin. Yhdessä
kotimaisen suurondstuksen kanssa on
h a r j o i t t a n u t siellä tytöäteTkevän
tantovSlIne.cen luovuttaminen muok-
Kuulumisia Sylvan
Lakelta
Sylvan Lake. — Ilmat ovat olleet
sieviä. Lehdet ovat puista melkein
k a i k k i jo putonneet sekä ruoho k u o -
leentunut, täydellisesti talven enteitä.
F a r m a r i t ovat jo (korjanneet vuoden
tulot, mitkä niistä on myrskyiltä ja
paJdcasilta säästynyt. Kaikki tällä­k
i n ympäristöllä sanovat, että e i t u l l u t
paljon viljaa mutta siihen on tyy­dyttävä
j a odotettava tulevaisuudessa
parempaa satoa.
K u o l e m a k i n v i e r a i l i kylässämme. T .
k. 7 pnä h a u d a t t i i n U . Johnson. Hän
kuoli 7 l v . ikäisenä sySänhalvaukseen.
Kahdeksantena päivänä kuoli mrs.
A n t t i Järvinen. Hän o l i sairastanut
pitemmän ajan sokeritautia.
Ne sairaat, joista olen ennemmin
k i r j o i t t a n u t ovat vieläkin sairaana.
Mamma Torsti on taas viiety sairaa­l
a a n j a Jafek Wuöri on kotona heikos­sa
tilassa.
Syksyinen tervehdys k a i k i l l e ! — E.S.
Suomesta
— C a n a d i a n N a t i o n a l R a i l w a y l l a on
y l i 5.000 asemaa eri p u o l i l l a Canadaa.
L a u r i A h o K a r s t u l a s t a.
Juho K e r v i n e n Mulosta.
Otto Eerikäinen Sulkavalta.
L a u r i Kuusisto, P r i n c e Rupert, B . C .
Äiti kuollut.
Abel L a i t i n e n Pieksämäeltä.
E i n o M i k k o l a K o t k a n Tiutisesta.
Selma j a V i l j am Pykäri Nakkilasta.
E m i l Keinonen, Alberta.
P e k k a Poutanen, synt. Parikkalassa,
Emmi j a Topias H a r ju
Toivo' Gabriel Nurmi, synt, L o n ­toossa.
F r e t i Niemi, Montreal.
E d v a r d Koljonen, synt. V i i p u r i s s a.
PenCU j a Pekka Hirvonen.
J u l i u s K o l e h m a i n e n Kemistä.
Hulda Fors. es. A h l h o lm sekä mie­hensä
Viktor Fors.
Ylläolevia henkilöitä pyydetään ot­tamaan
yhteys Suomi-Seuraan, osoi­te
H e l s i n k i , M i k o n k a t u 6.
se
k a n s a n elinhermoa jäytävää riistoa.
N y t näyttää k u i t e n k i n , että se h e t ki
on koittanut, j o l l o i n Aasian kansat
heittävät ikeen h a r t i o i l t a a n J a astuvat
k o h t i -vapautta, kohti ihmisarvoista
elämää. Jättiläismäinen I n t i a p y r k ii
täysin eroon englantilaisesta holhouk­sesta
j a riistosta, urhea V i e t - ^ a m in
kansa taistelee itseään i r t i R a n s k an
sorrosta, indoneesialaiset ovat kylläs­tyneet
r a a t a m a a n h o l l a n t i l a i s t e n h e r -
rojensa hjrväksl. Vapaustalsteluliput
kohoavat k a i k k i a l l a Aasian mante­r
e e l l a . Samalla kun nämä ^Aasian
kansat pyrkivät Itsenäisyyteen, ne
pyrkivät myös demokratiaan, oikeu-denmukaLseen
yhteislcuntaan. Koko
m a a i l m a seuraa tällä hetkellä Jännit­tyneenä
suuren K i i n a n kansan va­paustaistelua.
Jossa se murtaa Itsel-^
leen tien uuteen maailmanjärjestyk­seen.
Mikä o n A a s i a n naisten osuus tässä
maanosan laajuisessa vapaustaiste­lussa?
k i r j a l l i s u u d e s t a on meil'.e jäänyt se
käsitys, että A a s i a n naiset yleensä
ovat olleet nöyriä, ali.»,tuneita kotlor-j
l . jotka tuskin uskaltavat uneksia­k
a a n vapaudesta Ja Itsenäisyydestä.
Niinhän asia s u u r h i p i i r t e i n katsoen;
k a u t t a vuosisatojen on o l l u t k i n . N a i ­n
e n o n o l l u t perheomaistiutta. jota on
msryty ja ostettu kuten kotieläimiä.
Tytön sjmtymistä p i d e t t i i n usein o n ­nettomuutena
Ja j u m a l i e n kostona, ja
onneton se n a i n e n , j o k a synnytti v a in
tyttölapsia. V a r a k k a a n l u o k a n naisen
e l tosin tarvinnut raataa itseään
näännyksiin k u t e n köyhän talonpojan
j a työmiehen Vaimo s a i tehdä, mutta
nöyrästi hänkin sai alistua isänsä,
miehensä, veljensä t a i muun miessu-kulalsensa
mielivaltaan.
N y t on A a s i a n n a i s t e n k o h d a l l a t a ­pahtunut
Ihme.
Yhtäkkiä, h i s t o r i a n näkökulmasta
a i k a a mitaten, hän o n hämärästä h i l ­jaiselostaan
astunut ajan tapahtu­mien
valokeilaan j a puuttunut asioi­den
kulkuun. Hän o n jtUistautimut
täysillä ihmisoikeuksilla varustetuksi
Itsenäiseksi persoonaksi, vieläpä val­t
i o n Ja y h t e i s k u n n a n kansalaiseksi ja
r y h t y n y t taistelemaan tasa-arvostaan
miehen rinnalla kaikUIa elämän
a l o i l l a .
N a i s t e n osuus kallcissa A a s i a n m a n .
tereella käytävissä vapaustaisteluissa
on h y v i n merkittävä, monessa tapauk­sessa
suorastaan ratkaiseva, kuten s a ­n
o t a a n olevan esim. K i i n a s s a . Usein
Jää aivan valtaosalta naisten tehtä­väksi,
miesten ollessa t a i s t e l u r i n t a m i l ­l
a , ryhtyä vapautetulla alueella r a ­kentamaan
uutta yhteiskuntaa, luo­maan
perustuksen tulevalle s o s i a l i s t i ­selle
valtiolle. Sellaisetkin tehtävät,
k u t e n suuren maareformin toimeen- \
paneminen. Jää usein naisten s u o r i ­tettavaksi.
Maa on tiuhaanasutun
k i i n a l a i s e n y h t e i s k u n n a n tärkein t u o -
totafiexm, käsiin o n ensimmäinen s u ­iden
y h t e i s k u n n a n toimenpide, joka ei
«todft viivyttelyä. Jokainen yksilö,
mies Ja myös n a i n e n , saa o m a n osuu­tensa,
j a n a i n e n voi t o i m i a perhees­tään
erillisenä maanviljelijänä. K a n ­sanvalistus
Ja scsiaallsen huollon jär­jestäminen
ovat aloja, jossa K i i n an
vapautetun alueen naiset ovat erikoi­sesti
kunaostautuneeti
A a s i a n e r i o i a i h l n o n muodostunut
s u u r i a nalsjärJesUi^ä, j o t k a tehokkaas.
t i osallistuvat mahtensa poliittiseen
j a yhteiskunnalliseen elämään demo­kraattisessa
hengessä. Nämä järjes­töt
käsittävät myös kansainvälisen
yhteistyön merkityksen sekä oman
maanosansa, että koko m a a i l m a n mit­takaavassa
k a l k k i e n demokratian ja
r a u h a n hyväksi työskentelevien n a i s ­t
e n kesken ja ovat siksi liittyneet
Wn>P:ään Naisten Kansainväliseen
Demokraattiseen L i i t t o o n . A a s i a n n a i ­set
ovat Iimokkaasti osallistuneet
W I D P : n kansainvälisiin ktriiouksiin ja
esityksillään siellä selventäneet meille,
muiden maanosien naisille, Aasian
erikoiskysymyksiä. W I D P on myös
k a l k i l l a käytettävissään o l e v i l l a kei­n
o i l l a p y r k i n y t fukemaan A a s i a n n a i s ­ten
P3?rkimyksiä.
J o pitemmän a&aa on ollut esillä
kysymys eviUisestä Aasian naisten
kongressista, jossa he pohtisivat
maanosalleen erikoisia kysymyksiä.
Tällaisen kongressin pitäminen on h y ­v
i n ajankohtainen, koska monet A a .
s i a n maat ovat j u u r i nyt h i s t o r i a l l i ­sessa
ratkaisuvaiheessa. Pitopaikan
lövtäminen kongressille o n tuottanut
valkeuksia, koska s i i r t o m a a v i r a n o m a i ­set
ja muut vanhoilliset hallitsevat
p i i r i t eivät katsele suopein s i l m i n d e .
mokraattisten naisten toimintaa
ettenunän Aasiassa k u i n muuallakaan.
Vapautetun K i i n a n naiset ovat h y ­v
i n huomattavalla tavalla osallistu­neet
V I D P n työhön. Heidän k a n s a l ­lisessa
järjestössään o n 20 miljoonaa
jäsentä o l l en se maansa j o h t a v a nais­järjestö.
V i i m e huhtikuussa P a r i s i s sa
pidetyssä W I D P : n työvaliokunnan
kokouksessa tarjoutuivat K i i n a n n a i .
set järjestämään Aasian kongressin
j o s s a k i n vapautetun K i i n a n suurista
kaupungeista. Kongressi on n y t pää­t
e t t y k i n pitää Pekingissä tulevan j o u ­l
u k u u n 1-7 päivinä.
A a s i a n n a i s i l l a o n p a l j o n kysymyk­siä
pohdittavan a kongressissaan. N a i s ­t
en oikeudellisessa asemassa on vielä
p a l j o n iMJTjaamlsen varaa monessa
A a s i a n mgassa, l a p s i i n , v a n h u k s i i n ja
s a l r a a s i i n kohdistuva sosiaalinen
huolto o n t u s k i n p a n t u a l u l l e k a a n k a l ­lassa
maissa, lapsityö j a monet muut
yhteiskunnalliset epäkohdat vaativat
huoxhiota. K a l k i s t a tärkein on tie­t
y s t i P3rrkimys d e m ( * r a a t t i s e n kehi­t
y k s e n tielle sekä P3^kimys k a n s a i n ­välisen
r a u h a n turvaamiseen.
K i i n a l a i s e t naiset ovat o n n e l l i s i a ja
ylpeitä voidessaan toimia kongressin
einäutinä omalla, vapautetulla maa­perällään,
vanhassa j a historiallisessa
^kingissä. Paitsi Aasian naisia
o s a l l i s t uu kongressiin edustajia Y h ­d
y s v a l t a i n , Englannin, R a n s k a n ja
H o l l a n n i n osastoista, maista, joiden
h a l l i t u k s e t k u k i n k o h d a l t a a n osallis­tuvat
Aasian kansojen orjuuttami­seen.
Nämä edustajat tulevat vie­mään
A a s i a n naisille maansa demo­k
r a a t t i s t e n naisten solidaarisen ter­vehdyksen.
Demokraattiset naiset kaikissa
maissa seuraavat lämpimällä mielen-
' k l i n n o l l a Aasian naisten kongressia.
Toivotamme onnea ja menestystä
heidän työlleen j a t a i s t e l u l l e en vapau­den,
demokratian j a r a u h a n puolesta.
Uusi Nainen
Echolla onnistunut
viime
sunnuntaina
Bfimd Lake. — T k . ' 9 päivä, s i i s v i i ­me
sunnuntai, v a l k e n i i^visenä Ja s a .
detta uhkaavana. Vieläpä Ilmatietei­lijätkin
i l m o i t t i v a t , lettä ukkosmyrsky
c n tulossa. Siitä h u o l i m a t t a o l i K e t o ­l
a n f a r m i l l e saapunut r u n s a a s t i p a & -
k a k i u m a n yleisöä j a j o k a i n e n näytti
a u l i i s t i ojentavan auttavan kätensä
seuramme hjrväksl. Tästä o n todis­tuksena
h i u k a n y l i $60 rahasumma,
j o k a jäi puhtaaksi seuramme kassaan.
H a l u a n k i n lausua seuran puolesta k i l -
t<:kset jokaiselle juhlavieraalle, sillä
jokainen puolestaan heitti raponsa
tähän yhteiseen kassaan. Seura h a ­l
u a a lausua erikoiset kiitokset mr. A .
H a a l i l l e siitä r a h a l a h j a s t a , j o n k a hän
ylcsilönä teki seuramme hjTräksl.
Myöskin täytyy a n t a a tunnustus S e l ­malle
siitä lahjoituksesta ja rahaa
tuottavasta työstä, jonka hän oma-aloitteisesti
teki. V a i k k a m i n u l l a , a l ­lekirjoittaneella,
o l i k i n tilaisuus ensi
k e r r a n osallistua Echon paartelhin
n i i n huomasin, että yhtelsjrmmärrys
on täydellisesti ollut seuramme jäse­n
i e n ja keko p a i k k a k u n n a n väestön
keskuudessa. Huomasin myös, että
lamaannuksen merkkiä el ole missään
näkyvissä. Olen varma, että tämä
meidän hommamme ei ole mitään
hetkellistä innostusta j a j o k a ei u ^ o ,
n i i n voi saapua ensi s u n n u n t a i n a s e u -
ramaan talkoita, j o t k a pidetään t u l e.
v a l l a toimintapailcalla, klo 12 i p . Ja
varmasti tulee vakuutetuksi, että h o r -
j i m i a t o n on seuramme perustus.
Urheilupuolta ei voitu järjestää s a ­teisen
sään tähden muuta k u i n se Jän­nittävä
hevosajokilpailu. Jossa o l i k in
k a i k i l l a hirveä k i i r e . Sateesta h u o l i ­matta
ajurit olivat paikoillaan. O i ­k
e i n sääli t u l i hevosraukkoja k u n n i i l .
lä ajettiin, että olivat a i v a n vaahdos­sa.
Luultavasti lyhyen ajan tähden
ei voitu juoksurataa valmistaa k un
kuudelle hevoselle. Toivottavasti ensi
k e r r a l l a voinune pistää radalle ne 12
hevosta yhtä a i k a a , j o t k a o l i v a t tuotu
k i l p a i l u p a i k a l l e .
M i n u s t a näytti, että hevoset, j o t ka
juoksivat rata ykkösellä j a r a t a k u u ­tosella
olivat v o i t o l l a koko ajan. Veto­j
a lyötiin rimsaasti j a jokainen oli
tyjrtyväinen k i l p a i l u n loputtua. Nuo-l
e n h e l t t o k l l p a l l u s s a V, Pekkola jäi
edelleenkin " s i m p i o o n i k s i ".
L c u k s i a r v o t t i i n S. B r a n n y n l a h j o i t ­tama
pöytäliina, j o n k a sai o n n e n poi­ka
K. Salo, Toisen p a l k i n n o n voit­tajaksi
pääsi V. L o h i k o s k i.
S i i h e n ne s i t t en l o p p u i v a t k i n yleiset
j u h l a t mutta kenenkään el t a r v i n n ut
nälkäisenä eikä Janoisena lähteä k o ­t
i i n sillä emännät" o l i v a t pitäneet h y_
vän huolen siitä, että r a v i n t o l a s t a el
mitään puuttunut. T a r j o i l u o l i e n s i -
lokkainen, josta k i i t o s emännille.
Lopuksi päätettiin mennä joukolla
ensi sunnuntaina, t k . 16 p:nä, a l o i t t a -
maan toimintahuoneemme i:akehnus-työt.
Muistakaa t u l l a sinne. Raken­nustyöt
aloitetaan klo 12 l p . Siellä
siis tavataan! — G e o . B.
„ C H O l ' EN-LAI
K t o a n K a n s a n t a s a ^ .
a&omlnisteri. >
-SITÄ
PITÄISIKÖ S.4XOAT0TCI
Vanhempi nainen saatw
nuorta tyttöä ympäri £
K u n hän näki haikaraiTl
kertoi tytöille kuinka halka^
dät tuonut. "
Vanhempi tytöistä kuiske
leen: "Pitäisikö meidän saa»
vanhalle hölmölle totuus'-
P I T I PAIKKANSA
— Weil. lääkäri, teidän eag
senne. että kävelen kuukiui.
on pitänyt paikkansa.
— Mainiota. Olen lloineai
sani kuulla tämän.
— N i i n . minun täytyy mjjs
nl maksaakseni teidän
laskunne. m
Nainen löydettiin
palioinpideltynä
Sault Ste. Hariessa
TOIVOTON ASEMA
Taidekriitikko John Ruskfe.
ankaraan kiistaan taidan
James Whistlerin kanssa, ja
tul lopulta oikeuden ratkaisi
Oikeuden puheenjohtaja kysjii
lerUtä:
"Voitteko selittää herroilleni
hUle, mitä on taide?"
Whistler kiinnitti monokkdl
mäkulmaansa, tarkasteU hetkqi
miehistöä, pudisti päätään ji'
olkapäitään kohauttaen:
" E n voi."
E N N E N J A JÄLKEIM i
K a n a t ovat hyödyllislmpiä
maan päällä — niitä voi syöBi
k u i n ne ovat syntyneet ]a iq
senjälkeen kun ne ovat ku(fflffl
TOTTA
Jotkut eläimet voivat yoa
mutta eivät voi puhua.
J u u r i päinvastainen pitää pil
sa j o i h i n k i n ihmisiin nähdä
Työttömyysvakuutus
ja työttömäin luku
Ottawa. — Etokuun l o p u l l a o l i t i ­l
a s t o l l i s en toimiston antamien tieto­j
e n mukaan k a i k k i a a n 80,813 työttö­myysvakuutuksen
alaista henkilöä
työttömien kirjoissa. Heistä oli 57,-
349 miehiä j a 23,464 n a i s i a . Työttö-myysapua
maksettiin ainoastaan 44,-
660 henkilölle. Lähes 14,000 työläisen
pyyntö a v u n s a a n n i n suhteen hyljät­t
i i n .
Sault Ste. M a r i e , O n t — C S J :n
p a l k a l l i s pn osaston, työkokoukset p i ­detään
tästä lähtien k u n k i n k u u k a u ­den
iiolmantena sunnuntaina. E n ­simmäinen
kokous pidetään k u i t e n k in
lokak, 19 pnä. Muistakaa k a i k k i saa­pua
kokoukseen k e l l o kahdeksan. P a l ­j
o n tärkeitä asioita keskusteltavana ja
päätettävänä.
K u n A C R : n j u n a saapui tänne k lo
8.15 l a u a n t a i - i l t a n a näkivät j u n a m i e.
het r a u t a t i e n varressa naisen makaa­massa
j a i l m o i t t i v a t asiasta p o l i i s i l l e,
joka' löysi 34-vuotiaan Rose Johnson-nimisen
täkäläisen naisen tiedotto­mana
j a vaikeassa tilassa terästehtaan
koksien punnituspaikan läheisyydes­tä.
Veri vuoti naisen sisäisistä vam­moista
ja hänen kasvonsa j a r u u -
m l l n s a k l n o l i p a h o i n runneltu. N a i .
nen t o i m i t e t t i in pikaisesti p a i k a l l i s e en
sairaalaan.
MIELIKUVITUSTA
Lääkäri: "Teidän vaimona h
lee mielessään olevansa salni
n a n hänelle jotain mieU
lääkettä."
Aviomies: "Ja mielikuviteOa
hettävänne laskun siitä."
YKSI KERRALLAAN
Puhuja kyllääntyi kun hanti
sesti häirittiin.
"Näyttää siltä, että meilli o
Iltana täällä paljon järjett&nä
o l i s i viisainta kuulla yhtä
l a a n ? "
"Kyllä", kuului ääni yleisön
t a . "Alkakaa te ensiksi."
N o i n 40 j a l an etäisyydestä»!
l i i s i myöskin erään Juovuksisa
miehen, jonka vaatteet olint
tahraamat. Poliisi on pldättäij
hen naisen pahoinpitelystä eji
mutta ei ilmoita hänen nimeäi»
Täällä o n ollut joka syksy i
hätyyttäjijä, jonka takia
syytä olla varuillaan. Ei p i ^
mihinkään takapihoille pis»
kaan j a jos mitään epäilyttävil
nee, on parasta ilmoittaa
UisUle.
PÄIVÄN PAKINA
Kapitalistien mieliiä Iföväenliilclieessä
keskisimpänä pyrkimyksenä on Saksan taloudellinen ja val­tiollinen
yhdistäminen, minkä Yhdysvallat ja muut länsi­vallat
ovat korkean omakäsisillä allekirjoituksillaan aikai­semmin
hyväksyneet ja vahvistaneet!
Näyttää siltä kuin olisi eletty ajankohtaan missä sopi­musten
rikkomista pidetään "hyveenä" ja niiden toteuttamista
tuomittavana "paheana" — mutta tällaista vääryytieen perus­tuvaa
sotafilosofiaa on kovin vaikea puolustaa ihmiskunnan
edessä. Saksan demokraattisen tasavallan muodostaminen
oli epäilemättä kova isku kylmän sodan järjestäjille ja se tu­lee
varmasti edistämään Saksan yleistä demokratisoitumista
ja sen pohjalla tehtävää Saksan valtiollista yhdistämistä.
C a n a d a n kahden suurimman unio-keskuksen
edustajakokoukset ovat p i ­detyt.
Kiäcin katselee näiden edusta­jakokouksen
tuloksia o m i s t a perspek­tiiveistään.
Työväki katselee mitä
myönteistä niistä s a a t i i n heidän t a ­loudelliselta
^ l a p o l i i t t i s e l t a näkökan­n
a l t a a n . Suurpääoma j a sen asiamie­het
punnitsevat mitä näiden edustaja,
kokouksien päät<^et vaikuttavat h e i ­dän
edukseen, vasaroivat&o näiden
edustajakokousten diktaattorit s e l l a i ­s
i a päätöksiä lävitse, että nUden Joh­dosta
heidän paisuneet voittonsa yhä
enemmän lisääntyvät.
O n h a n aivan selvä tosiasia, että
1 u o k k a y h t ^ k t u m a s s a k a p i t a l i s t i en
voitot merkitsevät aina laihempaa
k t d d u r o a tyÖtätekeviUe. Muuten ei
a s i a voi <dla,
T o r o n t o n V a p a J a a m a k I n , Joka k i i n ­nittää
huomion xmionistiseen liikkee-s
«en s i l l o i n k u i n hajoitustyö tuntuu
t e h o k k a a l t a , o n myöskin orientoitu,
hut k a p i t a l i s t i n i puoleUe unioiden s i ­säisessä
riidassa. M u t t a k u t e a sille
itselleen sopii se ei suinkaan tk, €
päivän toimituskirjoituksessa, jossa
käsitellään näiden kahden edustaja­kokouksen
asioita, mainitse sanalla­k
a a n siitä, onko niillä ollut minkään­l
a i s t a merkitystä taistelussa työläisten
elinehtojen säilyttämiseksi. Eipä tie­tystikään.
Snse on tärkeintä, että
" k o m m u n i s t i t " ovat v a i n saaneet sel­käänsä,
viisi sUtä voivatko ' työläiset
säilyttää elintasonsa k i m sitä yrite­tään
alentaa. " K o m h i i m i s t i " o n v a in
päävlhoUinen, eikä k a p i t a l i s t i . P o r v a ­r
i n päätä olisi v a i n työläisen s i l i t e t ­tävä,
n i i n kyllä k a i k k i muut korjaan­t
u i s i , v a i m i t e n herrat V a p a a n Sanan
t o i m i t t a j a t?
Sen toimituskirjoituksessa sanotaan,
että "ammattijärjestön johto eroitti
Järjestöstä U n i t e d E l e c t r i c a l Workers
u n i o n v i i s i johtomiestä siitä, että. x£r
mä olivat harjoittaneet järjestötove-n
d t a a n v a s t a a n mustaamista j a v a l e h ­t
e l u a " . Ttrfmittaja ei t i e t y sU ole kos­k
a a n vaivautunut tarkastamaan mitä
" m u s t a a m i s t a J a v a l e h t e l u a " o n m u ka
^ harjoitettu. Kysymyksessä on ollut
|-CCL:n oikelstojohdon arvostelu. M u t ­ta
Vapaan Sanan toimittajat ovat
Mosherin j a Conroyn kanssa samaa
piieltä, että C C L : n k o r k e i n j o h t o on
ikäänkuin j u m a l a n säätämä halUtus
maan päällä eikä kenelläkään ole o i ­keutta
suorittaa sellaista pyhäin hä­päisyä.
Minkälainen o n V a p a a n S a n a n y l i s.
tämä C C L : n aparaatus, jota se pitää
demokraattisen Järjestön viimeisenä
j u m a l a n sanana? Mosherin oma
unlo C B R E lähetti edustajakokouk­seen
noin 200 edustajaa. M l l l a r d ln
johtama terästyölälsten unlo 150 edus­tajaa.
AutotyölMisten unio, v a i k ka
o n k i n suurempi k u i n terästyölälsten
unio j a puolta sum-empi k u i n C B R E ,
sai lähettää vain €0 edustajaa. O i ­keistolaisen
Sam B a r o n tekstiilityöi-"
Iäisten " m a s i i n a " , joka ei ole k u in
neljännes eitä m i t ä autotyölälsten
u n l o on, lähetti enemmän edustajia
k u i n viimeksi m a i n i t t u unio.
K u n tämän lisäksi ottaa huomioon,
että C C L : n kuulunut n o i n 20,000 Jä­sentä
käsittävä kaivostyöläisten unio
o l i heitetty sivuun, n i i n se a h t a a täy-d
e l l i s r a k u v a n m i l l a i n e n " d e m o k r a t i a"
vallitsee C C L r n sisällä.
C C L : n d f t t a a t t o r i t siunasivat M a r ­s
h a l l i n suimnitelman Ja tuomitsivat
k a i k k i ne, jotka olisivat* toivoneet
käytännöllisiä päätöksiä puto
miseksl. Canadan kapitaliöiDfl
ministeri Mitchell ja Britanniiii
väenhallituksen" ulkominlstffl
kunniavieraita. ImpcrialistinB
p o l i t i i k k a täytyi sitoa Cana^
p o l i t i i k a an lujilla siteillä k ä jl
Työläiset kysjvät itseltääaf
tä työväestö tekee nyt,
kustannukset hipovat taivaat»,
todellakin hyödyllistä CanadJa^
sille asettua samalle linJ^ P*
l i s t i en kanssa vai onko siitäj»^
Onko todeUakin niin, että aea
holllsemme ei olekaan k a ^ ^
imperialismi, vaan ^y^^'^lm
nat kansainvälisesti järjestju»
Iäiset?
Lähitulevaisuus t " ^ " , , *»
näyttämään Canadan tyoU»»^
ammattillisen työväenUikk«a
n e n Marshallin suunnltein»»
dyttää v a i n työväenluoten^
Molemmat työväenedus^ai^
ovat todisteena siitä, e »
ammatillisesti isxiestytis:^'^^
t en keskuudessa on a s t u t t u^
eteenpäin ammatillisissa
siitä syystä sen pomot ov8.
t u r v a u t u m a a n « i *"
temppuihin voidakseen
työväenliikkeen, joka an»*
vaaralliseksi taistelussa "
vastaan. — Uoti-