Vapaus, January 26, 1950

              nyt id
n vaikka iiJ
;tele. Ku:f
nsopan vi
n."
^.kuniniijlj
ikkiä voi tvi
JA?
lixaalan y:
a kiukkuii.
Kerran, hän j
eukolle v,
inistui
kerran -Nf
vaivaa?
iimeksi oli
aranti sen
pisuolea
Iät paranti!
ilenkää j:
leikata
tanssit
10 p i
8
idia-kupro
)n kaike
rojen ken
lujuliläan
rheissä nä:
Lolmeerihei
ia ollessaaa.
iinnostavia
iime kesänä
Tarmolasta
liitä viime
ia. '• Muista'
Jn kuulette
liiitä esitetääi
Uusi levylähetys
saapunut Suomesta
• • . i •
Tämä lähetys harittaa etopäässä hyvin Tahnistettnja
B Y I g g l - j a ELECTRO-Ievyjä.
RYTJVII-LEVYJÄ
B-2093 »nKÄ Y ö , Swingfox
K E N LIENETKXÄN. Tango .
Laulanut Bfemy Tlieel
2102 KAIPAUS, Valssilaulu -
K A K S I ¥ O T ä , Foxtrot
Laulanut Eero Väre
8-2119 KCCTAMOYtt VOLGALLA, tangoiaulu
TXM2iN I L L A N SUN LUONASI ISTUISIN, valssilaulu
Laulanut Maire Ojanen
8-2145 JOKA AINOA H E T K L Tango
RAKAS TUNTEMATON, Valssi
Laulanut Henry Theel
ELECTRO-LEVYJÄ
3153 MARJATTA Y S T Ä V Ä I N , tango
E N S I S I L M Ä Y K S J B L L Ä . foxtrot
Laulanut Henry Theel
430
910
SOINTU-LEVYJÄ
TULE K U L T A A , foxl
K U U ^ A L A I N i E N SEBENAADI
Laulanut Reino Aisnio
EHKÄ TÄSTÄ TULEE ISKELMÄ, foxi
I L T A SANTA GRUZISSA, Hldas-foxi
Laulanut Olavi Virta
Hinta $1.25 kappale lähetyskaluineen jos tilaus
k ä s i t t ä ä kolme levyä tai enemmän.
T I L A T B : A A O S O I T T E E L L A :
mUS PUBLISHING CO. LTD.
Box 69 Sudbury. Ontario
lahtiiu oi
alla koska s
Tilaisuuteen
lesta eri oria
, joka soittaa
uomen hiihtoedustajat
ähtövalmiina .
Helsinki. — (S-S) — Tamnukuun
8 pnä kokoontuivat Suomen hiihto-
.^^Justajat Helsinkiin lentääkseen 19
pidetään perj | yhdysvaltoihin. Pojat oUvat
• '^ärt 1 harvasanaisia, mutta odottivat pa-aalin
sitä vaf) ^asta perillä. , Varsinkin Paavo Lon^
tilasta toivotaan 18 kmrllä hjrvää
iijoitusta. — Joukkueen ijohtajat luot-
,vat poikiinsa 'ja valittelivat vain
||itä. että matka on tehtävä laina­rahoilla.
1.5 milj- markkaa on ollut
kaikki muut
Itana sillä
ih-haalilla.
varustetaan
sta myöhei
SIIS
uljetus*
nut
^ ^ " « ' ^ n )tettava lainaisi, ennenkuin, matikä
I ;aatiin järjestymään. Keräys jatkuu
Suomessa helmikuim loppuun, joten
I nahdollista on, e t t ä lainakin tulee
naksetuksi.
Voimakasta kasvua
laloudessa
lallistettu
vuonna IM
Vuoden e:
i aikana ki
siiiomaan l
jä 500.000
»46 vastaava:
5,000 tonsii.
tavslfprinomainen riisisato •
Bukarest—Ramnicu-Saratih maä-nnmassa
olevalla Pitxilat-nimisellä
altlotilalla on ikorjattu erinomainen
liisisato viime syksynä. : Saito oli
aksi tonnia riisiä ha. alalta. Tilalla,
oka sovelluttaa neuvostolaisia kasyi-alostusmetodej
a, tullaan "riisivii jelyk-pn
alaa tulevana vuonna laajenta-naan
viisikertaisesti'.
[entin
— Presifc
luorilettun i t
Tarkastam
iteella saiTäi
määrät vals
i edistys 83,
, 65, maalaisft
äsikiven Iin? \%
ukkonen Ja
vaihtelee ft
\ TuloksisU
ainakin
ääniä ™
teenä W =
usteeila i ;
i tulee -.vaS |
-vaaliotteiEi P
puuttuvat. 1 )
le voimasTiS ^
1.
Paketteja Suomeen
Edelleenkin lähetämme tunnettuja,
parempia ja halvempia paketteja
nopeimmin Suomeen. '
"OLYMPIA" - - 5.50: 5 Ibs. rakaa
kahvia, 3 Ibs. riisiä, 1 Ib. rusi­noita.
"IMATRA" — $5.80: 4 Ibs. paahd.
kahvia. 3 Ibs. riisiä, 1 Ib. rusi-
^noita, 1 Ib. luumuja.
"FENTslA" — 6.50: 5 Ibs. paahd.
kahvia peltikannuissa, 3 Ibs.
riisiä, 1 Ib. luimiuja.
Ainoa liike joka ei vielä ole nosta­nut
pakettiensa hintoja j a ovat ne
Canadan dollareissa. Kaikki pa-
? edelleenkin vakuutuksessa.
* Toimitus Kööpenhaminasta.
NORDMAN REGIST'D
(Ent Noroon Rcgisfd)
Suite 338
Dominion Sq. BIdg., Montreal, Quc
Joulukuussa Unkarin parlamentti
hyväksyi lain Unkarin kahsantasaval.
l a n kansantaiouden 5-vuotisesta suun­nitelmasta.
Suunnitelman mukaan tullaan v i i ­den
vuoden aikana sijoittamaan kjan-santalouden
kehittämiseen 50,9 mil-ajrdia
forintiä. (3-vuotissuunniteImas-sa
se oli 8 miljardia forintia).
Teolllsuustuotarmon arvo tulee
suimnitelman mukaan v. 1954 nouse,
maan 86,4 prosentilla vuoteen 1949
verraten. Raskaan teollisuuden tuo­tannon
arvo lisääntyi 104,3 prosentil­l
a ja kevyen teollisuuden 72,9 prosen­tilla.
' • ]
Kansan elintason lasketaan noti-sevan
suunnitelmassa 153 prosentilla
V :n 1949 tasoon verraten. Rakemius-suunnitelma
edellyttää 180,000 uuden
asunnon rakentamista.
Suunnitelmassa edellytetään laajaa
terveydenhoidon kehittämistä. Sai-raalaverkostoä
lisätään. Mm. maa­seudulle,
perustetaan y l i 300 maaseu-tuambulatoriota.
Sanatorioissa ja
liepokodeissa lisätään paikkoja siten,
e t t ä 600 tuliatta työläistä ja palve-luskuntaan
kuuluvaa voi viettää l o ­mansa
näis.sä, nykyisen 400 tuhannen
asemasta.
Koululaitoksen kehittämisestä mai­nittakoon
yleinen 8-luokkainen kou­lutus
kaikille, keskikouluissa opiskele­vien
lukumäärän lisääntyminen 54
tuhannella vuosittain, jota varten pe­rustetaan
30 uutta kimnaasia. A m ­mattikouluissa
opiskelevien oppilai­den
lukuniäärä tulee nousemaan 165
tuhannesta 500,000 :eii, korkeakouluis­sa
opiskelevien ylioppilaiden luku­määrä
tulee kasvamaan 8,000 opiske­l
i jaUa v. 1954.
(Jatkoa)
KOLME VÄLIMATKAN
ROMAANIA
"Kauniit kaupunginosat", joka nyt
on ilmestynyt suomeksi on toisena ro-maanlna
Aragonin "Todellisessa maa­ilmassa".
Tässä romaanissaan kirjai­lija
seuraa kahden samasta yhteis-fcunnallisesta
ympäristöstä lähteneen
veljeksen elämää. Toisesta tulee rap­peutuvan
porvariston tyypillinen edus­taja,
kun taas toinen loittonee veljes­t
ä ä n sekä porvaristosta nähden työ­väenluokassa
ihmisen pelastajan.
Seuraavassa romaanissaan (Voyageurs
de ITmperiale) Aragon esittää jäUeein
kuvan Ranskan porvariston rappiosta.
Hän piirtää siinä porvarillisen indi-
—Sanomalehdet välittävät tietö­in
maailman tapahtumista. Saa­daksenne
luotettavat tiedot, tilat-taa
VAPAUS.
DR. ROMAN PN IEWSKI
Monivuotinen praktiikka Euroopan hnumatDinimissa s a i r a a l ö i sn
ERIKOISALANA sisustaudit, naisten, lasten Ja veneriset taudit.
Nielurisat leikataan uudefia menetehnällä kivuttomasti j
. ei yhte:
a tarvita
rjätä eiii
:a moneni-jden
lisää;
ä yhte:
siitä mcrJ
janda ffii-aaliset
neet. jostaJ
ikoicomic-t S
kansan^ ^
simaati^
illä,
.skua.
elin tavi
ihmiset
leidän
paljon
lievän se,
lisUle saaä
alla ja «
isuutta.
maton IJ*
leemi
itä. että
vain yi
OS, cn ^
ikin *
.istelussaf
l a . - B ^
«37 P A E K A V E .
Ilman veren vuotoa.
Vastaanottotuinit: Kello 3—8 ip.
PUH. HArboar 7623 Montreal, Qack
MAKSUEHDOT
SAATAVANA
PIENI KÄTEISMAKSU
SOPIVILLA V I I K K O - T AI
K U U K A U S I M A K S U I L LA
B F.GoödMcli
Puhelin 2765
»24 Algonquin Blvd. East Tinunins, Ontario
vidualistin muotokuvan osoittaen, m i ­ten
individualisnii johtaa ihmisen
alezmiikseen. Tätä pöirvaiillista indi­vidualismia
edustavan päähenldlpn
poika, jokai ei suinkaan ole omaksunut
työväenluokan maailmankatsomusta,
näkee kuitenkin isänsä rappion j a tuo­mitsee
tämän sekä koko luokkansa
epäkansainsen politiilcan. Tämä teos
Ilmestyi yastä toisen maailniansodan
Jälkeen j ä se kuvaa yleistetyssiä muo­dossa
ranskalaisen suurporvariston
kansallista petosta.
. Tuntien kipeästi keskiluokan hor-juvaisuuden
porvariston j a työväen­luokan
välisesisä valtataistelussa A r a .
gon palaa Aurelienlssään vielä ker­ran
jo "Baselin kelloissa" esitettyyn
probleemaan. Romaanin pääsanka-r
i Aurelien on Jienkilö, joka voisi siir­tyä
poletariaatin puolelle, mutta eri­näisten
seikkojen vuoksi siirtyykin va­ransa
menetetty_ään fasistien leiriin.
Kaikissa näissä romaaneissaan A r a ­gon
kuvaa pääasiallisesti työväenluo_
kan vihollisia tai porvariston j a työ­väenluokan
välillä honjuvia ihmis­tyyppejä.
Työväenluokan kuvaxis ja
erityisesti taistelevan työväenluokan
kuvaus jää enimmäkseen joukkoku-vausten
varaan. Työtätekevä maa­ilma
on näissä romaaneissa pikem­minkin
vain taustana kuin yksityis­ten
henkilökuvien kautta esitettynä,
joskin siellä niistä vilautetaan mo­nia
työläisiä, niin miehiä kuin nai­siakin.
Työväenluokan yleistystä
näissä romaaneissa ei esiinny tyyp­peinä,
vaikka Ranskan yhteiskunnal­lista
-elämää sexu'ataaii vuosisadan a l ­kupuolelta
teiseen maailmansotaan
asti. Siksi voidaankin sanoa, että
Aragonin "todellinen maailma" muut­tuu
todellisimmaksi vasta 'Kommu­nisteissa".
Tässä tifbrelmmässa teok­sessaan:
Aragon ottea rohkeasti sen
askeleen, jota poiTarilllrien'"lklrjalli-suusarvostelu
niin ankarasti pahek­suu:
h ä n tuo taistelevan työväenluo­kan
edustajat romaaniinsa, esittää
porvariston j a työväenluokan välisen
taistelun sellaisena kuin se on työ­väenluokan
maa ilmankatsomuksen
kannalta. "Kommunisteissaan" A r a .
gon antaa Ranskan työväenluokalle
saman johtavan aseman, jonka Gor­ki
ahtoi Venäjän työväenluokalle ro­maanissaan
"Äiti". •
Aragonin romaaneissa ranskalainen
kertomataide on kehittynyt siis so­sialistisen
realismin tasolle. Hänen
kuvaustapansa on realistista, ihmi­set
j a yhteiskunta Jkuyätaan sellaisi­na
kiiin ne ovat kehityksessä, liik­keessä,
ja kehityksen p ä ä m ä ä r ä n ä on
sosialismi. Aragonin vastustajat k i r ­kuvat,
että se ei ole taidetta, vaan
propagandaa.. Historiallinen kehitys
'ja sen mukana kasvava lukija naura­vat
sellaisille väitteille. Kaikkialla
ympärillämme'vallitsee luokkien v ä ­linen
taistelu, maailma on jakautu­nut
kahteen leiriin, jotka eivät a i ­noastaan
levitä propagandaa, vaan
iskevät vastatusten afieinkin. Ara-^
gon on ymmärtänyt, e t t ä nykyaikais­ta
yhteiskuntaa ja nykyaiitaista ih-,
mistä ei voida kuvata taiteellisesti,
ellei kuvata sen kailekia puolia ja
erityisesti työväenluoldEaa, Joka on
30 vuoden aikana öttaniit haltuunsa
miltei puoli maailmaa. Ymmärret­tyään
tämän entirien surrealisti on
•kasvanut sosialistiseksi realistiksi ja
onnistimut siten antaiinaan romaa­neissaan
nieille todellisen maailman
taiteellisen kuvauksen.
tävänsä neuvostokirjallisuutta esi-t>
mei^illissnä. Josta Ranskan edistyk-
EeUIsillä kUyamjoUla oU paljon oppi^
mistä. Vuotta myöhemmin, Pariisissa
pidetyssä kulttuurinpuolustajien kon.
gressi&a Aragon k^olttjLjninoilJjqita
j i i d l s t ä m ä ä n taiteensa jou^ojen
pyrkimy^Iin, käymä|b3 taistelua rea-listiseh:
taiteen puolesta.; Aragon se­l
i t t i olevansa ylpeä siitä, e t t ä oli ollut
ensimmäisten JoiÄcssa, torpedoimassa
dadaistien kirjallista kubismia. Tuo­miten
"luokkiien yläpuolelle" pyrki­vän
"puhtaan taiteen" Aragon julisti
hyväiksyvänsä sosialistisen realismin,
mikä merkitsi samalla suorealististen
kokeilujen päättymistä hänen tuo­tannossaan.
T ä m ä n jälkeen Aragon osallistui
Henri Barbussen; Romain RoUandin,
Jeäh-Richard B l o d i i n ija muiden mai.
den edistyksellisten kirjaUijain r l n -
nallfi taisteluun fasismia vastaaij.
Vuonna 1937 h ä n matkusteli Espan­jan
tasavallan rintamille esintyen s i e l ­lä
sekä runoilijana iettä sotUaana,
kutsuen kirjailijan äänellään kaik­kia
vapautta rakastavia ihmisiä aut­tamaan
Espanjan tasavaltaa ehkäis­täkseen
kulttuuria ulAaavan fasismin
voiton, Hän puhui valtavalla innos-tukisella
siitä avusta, jota neuvosto­kansat
antoivat Espanjan kansalle.
Hän piiskasi Ranskan hallitusta sen
puuttumattomuuspolitiikasta. joka
merkitsi saksalaisen Ja italialaisen fa­sismin
tukeman espanjalaisen fasis­min
kannattamistja . .Ennen toisen
maailmansodan puhkeamista Arago­nin
ääni kaikui vihaisena sotaa val­mistellutta
fasismia vastaan. Myn-chenin
sopimuksen Jälkeen h ä n j u ­listautui
solidaariseksi Tshekkoslova­kialle,
jonka Ranska j a Englanti oli­vat
kavaltaneet j a luovuttaneet H i t ­lerille
saaliiksi.
Tämä aktiivinen osallistuminen f a -
sisn^nvastaiseen taisteluun ei heiken­tänyt
Aragonin taistelua realistisen
kirjallisuuden puolesta. Vuorina 1937
h ä n piti Pariisissa puheen puolustaen
siinä sosialistista realismia, j o n k a ^ y*
tyy Ranskassa olla samalla ranska­laista,
nojata Ranskan kirjallisuuden
edistyksellisiin perinteisiin. Jokainen
kansa voi lisätä yhteisiä sosialistisia
kulttuuriarvc j a kehittämällä oniia
kansallisia kulltuuriarvojaan.
Toisen maailmansodan aikana jä
sen jälkeen Aragon on Joutunut useiri
puolustamaan omaa tuotantoaan, j o ­ta
vastaan on hyökätty paitsi oikeal­ta,
myös "vasemmaUa". Niinpä häri
vuonna 1940 armeijassa ollessaan jul-^
kaisi erääjsä aUkatousle^^ kir­joituksen
"Loppusointu viionria 1940",
'jossa todettiin loppusoinnun miltei
täydellinen Icatoaminen senaikaisessa
ranskalaisessa runoudessa ja saman­aikaisesti
sen, säilyminen lauluissa. Ru
noilIjana'ja kriitikkona Aragon katsoi
välttämättömäksi puolustaa loppu­sointua,
jonjra; "puhtaan taiteen" kan­nattajat
olivat saattaneet huoncon
huutoon "jmhtaalla: riimittelyllään".
Aragon piti loppusointua ranskalai­sen
kläsillisen runouden huomattava­na
kulttuuriperintönä. Josta el ollut
syytä luopua. Oli vain taisteltava
sen -väärinkäyttöä, sisällyksetöntä
soinnuttelua vastaan. . H ä n e n oma
runoutensa. Joka niistä ajoista läh­tien
on käytellyt loppusointuja ja
yleensä sointuja varsin loisteliaasti,
oli aiheuttanut kirjallisen skandaa­l
in monien "vasemmistolaisten" k r i i ­tikkojen
vastustaessa loppusointuja
"'peri£iatteellisista'' asenteista. Ara­gon
torjui nämä "periaatteet" vahin­gollisina,
koska loppusoinnut niinkuin
kaöiki muutkin muotoseikat kukin
erikseen ovat runon välttämättömiä
aineosia. Samoin Aragon on tais­tellut
runokielen puhdistami.seksi jou­tavista,
sanahelinän 'Vuoksi sommitel­luista
j a iisein a'jatusta himmentävis-
Voimisfelukurssit
So.. Porcnp!ni%pnt,--Täällä Etelä-päässä
eletään nyt etupäässä fyys-kulttuurin
hengessä sillä toimintam­me
on hjrt, kuten aikaisempinakin
K I R J A L L I S U U S - J A TAIDE-TEOREETIKKO
Aragonin tuotanto on taidetta, j o ­ta
"puhtaan taiteen" edustajat nimit.
tavat halveksimistärkoituksefsa ohjiel-malliseksi.
Todellisuudessa se on ch-jelmallista
hyvässä mielessä. Y m ­märtäen;
että suurta taidetta c i voi­da
tehdä tyhjästä, vaan että suuri
taide tarvitsee suurta sisältöä. Aragon
erosi jo varhaistuotatmpssaan muis­ta
dadaisteista *ja surrealisteista. J l än
joutui nuoruudessaan näiden porva­rillisten
rappiosuuntausten vaikutuk­sen
alaiseksi ihneisesti sen vuoksi,
e t t ä etsi tieUi todella uuteen taitee­seen.
.... • • \ . ' :. . /
Käydessään v:na 1930 Neuvostolii­tossa
Aragon tutustui siellä vallitse­viin
kirjallisuus- ja taidetecrioihin.
mikä merkitsi tutustumista marxilai­suuteen.
Jo tällöin hän Eelitti pjrr-kimylöenään
olevan realistisen k i r ­jallisuuden
etsimisen. Näistä ajoista
alkaen niin hänen tuotannossaan
kuin teoriolssaankln on tuntunut neu­vostolaisen
kirjallisuuden Ja neuvosto,
laisen k r i t i i k in vaikutus. Hän alkaa
k ä s i t t ä ä kirjailijan sanan aseeksi
'taistelussa edistyksen puolesta taan­tumusta
vastaan.
Vuonna 1934 Aragon oli vieraan
neuvostokirjailijan konigressiBsa. S i e l ­lä
pitämäsfään puheessa h ä n sanoi p i -
t ä koruista, epäselvistä vertauskuvista
j a salaperäisistä vihjeistä. Aragon
on jatkuvasti lähentynyt sosialistisen
realismin runoltleltä. Jonka perusta­na
on runollinen yksinkertaisuus ja
ajatt^ksen selvyys, sellainen kuvasa­nonta,
j(Aa ei tee ajatusta hämäräksi,
vaan lisää sen tehoa.
Mutta Aragon ei muotoky.sj-mykslä
ratkoessaan aseta näitä runoudessa
etutilalle. Nilh runoudessa kuin
muussakin kirjallisessa tuotannossa
ja kaikessa taiteessa h ä n korostaa
sosialistisen realismin periaatteiden
mukaisesti sisällön j a mtiodon ykseyt­tä,
Jcssa s l s ä r ö oii merkitykseltään
ratkaiseva. Ranskan vapautuksen
jälkeen taideteoreetikko Aragon Jou­tui
kiivaaseen sananvaihtoon Andre
Malraux'n Ja Jean-Paul Sartreln
kanssa näiden yrittäessä käyttää vas­tarintaliikkeen
riveissä saavutta­maansa
kuuluisuutta porvarillisen
rappiotaiteen puolustamiseksi. Niin
Sartre kuin avoimesti de Gaullen fa-slstillikkeeseen
yhtynyt Malraux'kin
pitävät omaa vararikkoaan yleensä
.vapautena, vaikka kysymys on luok-kavapäudesta,
Aragon leimaa M a l -
raux'n 'ja Sartre'in demokratian ja
vapauden vastustajiiuii. KinJallisuut-ta
eivät voi uudistaa sellaiset itseään
kansan valloiksi kuvittelevat demago­git,
sillä kirjallisuuden täytyy olla pal­velemassa
kansanjoukkoja ja niiden
vapautta. Kansan Johtava voima on
työväenluokka. Ja siksi sen maailman­katsomuksen
täytyy p5ästä oikeuksiin
kirjallisuudessa. KirJaUija ei voi Jää­dä
puolueettomaksi ajati suuressa
hiokkatalstelussa, vaan h ä n e n on ase,
tuttava työväenluokan «ja edistyksen
puolelle, ijyrlttävä sekä polUttiscssa
toiminnassaan että klr/allteessa tuo-yutslna,
omistettu talvikuukausien a i ­kana
V . . j a u.-seura Viestin toimin-i
i a n tukemiseen. Tällä kertaa on se
entistä tärkeänipää siksi, että kyläs­sämme
vietetään tulevana kesänä se
urheiluväkemme vuotuinen liittojxih-la,
jossa Juhlayleisö tulee taas näke­mään
jotakin kaunista Ja Jokapäiväi-
.sessä elämässä perin haryoin haivait-tavaa.
Ensi sunnuntama, tk. 29 p n ä pide­t
ä ä n täällä ne pohjois-Ontarion seu­rojen
väliset viestinhllhtokllpailut,
/joihin saapuu kansaa kaikehialsta. lä-r
heitä j a kaukaa.. Mahdollisesti pal­j
o n niitäkin, joille ei ole ollut suksia
enää vuosikausiin. Mutta liyvät
penkkiurheilijat ovatkin tässä tou­hussa
yhtä tarpeelliset kuin suola
jokapäiväisessä moijakassa. Ilman
penikkiurheilijoita olisi kilpailu ko­v
i n puutteellinen.'
Tämän hilhtotouhun huippukohta­na
on sitten se päättäjäisiltama sa­mana
iltana. Tilaisuudessa on mo­nenlaista
ohjelmaa ja yksi sellainen
numero, joka lyö kansan hämmäs­tyksellä.
Kaiicen kukkuraksi on vie­lä
yksinäytökshien näytelmä ''Kirja-liaupassa".
KURSSIT KÄYNNISSÄ
Poiketessam eräänä iltana haalil-lamme
oli siellä aikamoinen kuhina.
Aivan sivullinen sai sen ikäsitylcsen,
e t t ä nyt h ö y l ä t ä ä n jäsenistä j a mu­naskuista
pois sitä jokapäiväistä kan­keutta,
jolla on hyvin masentavat o i ­reet
ja joka., saattaa ihmisen hyvin
huonokuntoiseksi aivan nuorella iäl­lä.
Niin, joustavuutta siellä edistet­t
i in —- j a kovalla vauhdilla.
Täällä Eteläpäässä j ä Timmlnsissä
pidetään nyt parhaillaan niitä liit-tompie
vpimlstelu- ja tolniitsijakurs-seja.
j a niiden jbhta^Jana t6imil t ä r
i r ^ n maan suomalaisten keskuudessa
timnettu Jaakko Hymiander,
tiinhitstaa. iCttä Jack e i ole
laihkaan kangistunut sitten vlimenä-kemän,
melkeinpä päinvastoin, vaikka
miel^estä on tullut perheen huoltaja.
kahdessa (joukossa täällä yritetään
tehdä n i i t ä temppuja. Jotka Jack te­kee
n i i n puhtaasti Ja sulavasti. Puoli
seitsemän aikaan saapuu suuri sakki
lapsia, jotka koettavat parastaan.
Tuntia myöhemmin otetaan sitten a i.
kuiset hangattavaksi.. Harjoitus Jat­kuu
sitten iltamyöhään j a innostt;is
kuuluu olevan O K .
Kysäsin Jackilta initen suiui on
näiden kylien opetettavien joukko?
Hengästyneenä h ä n seUtti, e t t ä ensin
on kolmisenkynunentä lasta Ja sitten
saapuu saman verran aikuisia. Joten
kuudettakymmentä on mukana häis­sä
Eteläpään opinnoissa j ä saman
verran Timminsissä. Siitä Jack oli
pahoillaan, että vanhempaa väkeä
on siellä vähemmän, mutta: lapsia
runsaammin. Hän toivoi, e t t ä van­hemmatkin
olisivat kiinteästi mat­kassa.
Siten saataisiin paremmat
tulokset kursseista. Se on oikea aja­tus
Jaaikko!
Kurssien päättäjäisjuhlat pidetään
helmikuussa j a niistä muodostuu var­maankin
suuret 'joukkojen juhlat.
Mutta niistä kerronkin tarkenunin
seuraavalla kerralla.
SALAMYHKÄISESTI
Täällä Eteläpäässä on e r ä s perhe­tapahtuma
ollut erikoisen Ja laajan
huomion kohteena. Asia on siten,
e t t ä kuntamme esimies Victor H .
Evans j a e r ä s Dorothea •Wrlght-nlmi-nen
leskivaimo menivät vuoden alku­päivinä
salavihkaa naimisiin. Häät
pidettiin etelä-Ontariossa, Josta pa­lasivat
tänne avioparina. Sen j ä l ­keen
on täällä ollut vaikka mirikä-laista
kuhinaa yllätysten yms. pitä­misessä.
Me suomalaisetkin tieten­kin
yhdymme oimitteluihin. Mr.
Evans on meille kaikille hyvin tuttu
mies. — H .
CSJ:n Soon osaston
vuosikokous pide-läärr
tk. 29 pnä
Sault Ste. Marie. - - Kylmiä Umoja
on ollut lia lunta on tullut. Nyt cn
kuitenkin parempaan päin.. Soolai-set
ovat t ä t ä kluJoittaessa Sudburyssa.
He lähtivät "Savon sydämmessä" n i ­misen
kappaleen kanssa sinne. Vaih­telu
virkistää sekä vanhaa e t t ä nuor-ta.
Ehkäpä sudburylalset tulevat mei­t
ä ka tscmaan kun tulee hyvä tilai­suus.
Vapauden ikh-jailtama pidetään
mäalislcuuh'2 pnä. Täällä on tänä
syksynä ollut touhua kun sarjajuhlia
on hommattu. Nyt on Dynamon vuo^
ro j a kyllä kaiketi sUtä jotain tulee
koska sillä on nuorta voimaa.
Osaston vuoslkoikous on tk. 29 pnä
alkaen kello 8 illalla. Työkokous p i ­detään
sen Jälkeen. Muistakaa kalk­ki
saapua vuosikokoukseen. Uudet
Jäsenet ovat tervetulleita.
Suomesta saapui Soohcn mrs.. Kes­t
in veli vaimonsa 'Ja kahden lapsensa
kalissa. Matkansa he tekivät Ruot­sista
New Y o r k i i n .lentolinjalla Ja
matka oli kestänyt 24 tuntia ilmassa.
Sää oli ollut kovin sumuinen.
Maailma on kehittynyt kun lintu­jen
lailla lennetään merien poikki.
Neljäkymmentä vuotta sitten tultiin
3 viikoka Suomesta New Yorkiin.
: — E. L ,
Tbrsifeuna, tammlk. 26 p. ~ Thursaay, Jan.:26 SiynisSt?
tannossaan puoluekantaisuuteen. Vain
nten kirjailija voi kuvata maailman
sellaisena kuin se on ja n ä y t t ä ä sa­malla
tietä tulevaisuuteen, mikä aut­taa
myös korkeimman taiteellisen ta­son
saavuttamista.
Aragonin kriitikonääni on epäile­mättä
vaikuttanut voimakkaasti
Ranskan edistyksellisen kirjallisuuden
kehitykseen. Hänen oma tuotantonsa
on todistuksena siltä, miten hedel-mäUlseBtl
marxilainen klrjalllsuiieteo-ria
voi vaikuttaa kirjailijan, luomk-työhön,
Aragon ei kirjoita teoksiaan
enää vaLstovaraisesti.; k i r j a i l i j sn "ju-malallisUn"
lahjoihin luottaen. H ä ­nen
tunnettaan hallitsee järki j a h ä ­nen
kynäänsä ohjaa tietoisuus. Siksi
hän on pystynyt kohottamaan rans­kalaisen
realismin sosialistisen rea-llsihln
tasolle kehittynyt sekä ete­väksi
runcUijaksl että suureksi ker­tojaksi;
todellisen maailman kirvaa-jaksi.
Viestin liiihtokil-pailun
tulokset
SCÄULln kurssit menes­tyvät
erikoisen hyvin
SO. Porcupine. — Seuramme sarja-hiihdon
viimeinen erä, 6 km, matka,
suoritettiin viime surmuntaina, tk, 22
pnä. Luntakin on jo täällä pohjoi­sessa
aivan tarpeeksi, että hiihtotou-huja
voi järjestää vaikka minkä­laisessa
maastossa tahansa. Nuo mei­dän
viime sunnuntain hiihdot p i ­dettiin.
lievällä murtcmaalla. Ilma
oli verraton, samoin kuin hiihtokeli
j a pojat salvat kohtalaisia aikoja. A i ­noa
vika näissä kilpailuissa oli se,
e t t ä hiihtäjiä olisi saanut olla run­saammin.
Hiihtäjämme saavuttivat
näissä kilpailuissa seuraavat ajat:
Mauno Forsell 24.14, Roy Ranta
25.07, Raymond Luhta 29,16, Eric K e -
husmaa 29.36 Ja Richard Mäki 33,04,
Pikku poikia oli neljä topraa miehen
alkua j a heidän hiihdettävä matka
oli 1 km...jossa he sijoittuivat seuraa,
vastf: m i f r i d Penttilä 5,55, Gerry
Forsell 7J24, Kenny Mäki 7.43 j ä Roy
Kummu 8.20. Pikkupojat hiihtivät
hyviä aikoja Ja varsinkin Walfrid,
Joka; on vasta yhdeksän vuotias po­jan
vekara, vaikka eivät toisetkaan
sen vanhempia ole Hyvä tulee pojat
kunhan vain harjoittelette tarpeeksi.
Näissä meidän sarjahlihdolssa 2, .3
j a 6 km, matkoilla yhteistulokset saa­vutettiin
yleisessä sarjassa M , Forsell
44.27 ija E. Kehusmaa 57,11. Alle 17
V pojat hiihtivät samat matka kuin
yleinen sarja Ja sijoittuivat he seu­raavasti:
R. Ranta 47.05 ja R . Luhta
53,31 K. Viita hiihti ainoastaan en­simmäisen
e r ä n 'ja R Mäki viimeisen
.erän. Joten he eivät saaneet yhteis­tulosta.
Pikkupojat hiihtivät puoli,
kolmevarttla j a yhden km. matkan,
jossa he sijoittuivat seuraavasti: W.
Penttilä 15.11, G . Forsell 18„31, ja
K, Mäki 18J59. R. Kummu el h i i h ­tänyt
muuta kuin viimeisen eran.
N y t . kun kylämme hiihdoista on
puhuttu tässä niin vielä, huomautan,
e t t ä ensi pyhänä, tk. 29 pna, tulee
"Eteläpäässä" olemaan eri suksen
vilskettä, sillä meillä on kunnia nähdä
kun pohjoisten hllhtomiehet koettele,
vat voimiaan ja tietysti jokainen
hiihtäjä koettaa parastaan puolusta­essaan
seuraansa Ja saada tuon poh­joisten
seurojen, upea kiertopalkinto
koristamaan oman seuransa palkin­tokokoelmaa.
Round Laken "Echo",
Joka on jo tulonsa ilmoittanut ja
myöskin Klrkl^nd Laken Jymy el
suinkaan ole pois tuosta kilpailusta
vaan panee Joukkonsa tuleen koetta­maan
kuka seura saa tuon pokaalin
haltuunsa ensi kesään saakka. Jolloin
siitä mitellään kisakentillä viestin­juoksussa.
Keholtamme kaikkia ur­heilun
ystäviä kylässämme saapu­maan
ensi sunnuntaina suomalaiselle
haalllle nauttimaan yhden nautinto-rikkaimman
talvipäivän mitä kyläs­sämme
tulee olemaan, Haalilla pela­taan
"'bingoa" ja kaikenlaista muuta
seurapelejä. Illalla antavat seuran
nuorempi väki arvokkaan ohjelma-illan
meidän vanhemman väen nau­tinnoksi,
Joten älä menetä tuota t i ­laisuutta
vaan tute suilnuntai-iltana
haalllle nauttimaan näkemästäsi.
Sitten vielä niistä voimlstclukurs-eeistaa,
jotka ovat nyt parhaillaan
menossa kylässämme. Oppilaita on
Hymanderllla ollut näin alkuun aika
paljon, mutta siitä huolimatta on
noilla kursseilla tilaa sinullekin, joka
et ole vielä siihen yhtynyt. Jos h a ­luat
itsestäsi vielä nuoijen Ja reip­paan,
mene noihin mainituille kurs-eellle,
kyllä sen siellä saat. Nuo
kurssit ovat So, Porcuplnen suoma­laisella
haalilla tiistai-, torstai- Ja
lauantol-Illoln klo 7. jossa kylän
toiset nuoret odottavat sinua. — Nick.
Suomen kauppasopimus
Tanskan kanssa
Helsinki. — (S-S) — Suomen Ja
Tanskan valUlvt allekirjoitettiin -tam-mikuun
14 p n ä lisäkauppascplmus,
joka varsinaisen kauppasopimuksen
tia\'oin on voimassa fcoukckuun 1
päivään saakka ja jonka mukaac,
Suomesta viedään Tanskaan 28 m i l ­joonan
Tanskan k r u u n i m ^ no:n
miljardin markan — arvosta suoma­laisia
tuotteita Ja Suomeen tuodaan
32 miljoonan Tanskan kruunun —
noin 1.2 miljardin markan — arvos­ta
.tanskalaisia tuotteita.
Allekirjoitetun lisäsopimuksen mu­kaan
Suomi vie Tanskaan 6,000 kuu-
Uome'ria vaneria, 8,000 standartlia
putuavaraa ja kuitulevyjä 15 niilj.
kruunun arvosta 4 mii. kruunun ar­vosta
paperia, 3 mllj. kruunim ar­vosta
pahvllevyjä, 2 milj; kruunun
arvosta tekstiilituotteita Ja 1 mllj.
kruunun arvosta koneita Ja metalli­tuotteita.
Suomeen tuodaan Tanskasta 1 mllj
kruunun arvosta kumituotteita, 1,25
milj. kruunun arvosta sadetakkeja,
3,5 mllj. kruunun arvosta lääkkeitä,
2.5 milj. knmnun arvosta maaleja,
tulenkestävli tillejä Ja multa saman
alan tuotteita 1„5 mllj. kruunun ar­vosta,
rauta- ja metoUltuottelta 4.5
mllj. kruunun arvosta sekä koneita
8 milj. kruunun arvosta.
Aero harkitsee matkus­tajakoneiden
ostoa
Helsinki. — (S-S) — Svenska Ao-roplan
Aktiebolaget (SAAB) oli jokin
aika sitten kutsunut Aeron Jo^ito-kunnan
jäseniä Linköpingiin Ruot­siin
tutustumaan toiminimen val­mistamaan
Scandia-konccn uudistet­tuun
tyyppiin.
Matkaan osallistui mm. Aeron toi­mitusjohtaja
L. Grandell, joka on
maininnut, että mitään sopimusta
koneiden ostamisesta ei kuitenkaan
vielä ele tehty.
Joka tapauksessa oli mielenkiin­toista
tutusuta t ä m ä n koneen ominai­suuksiin,
huomautti hän. Ja suoma­laiset
neuvottelijat saivat arvokkaita
tietoja, kun parhaillaan harkitaan
matkustajakoneiden ostamista Aerol-le.
Tällä hetkellä Aero tarvitsisi 2
—3 konetta.
MATTI aiUBO — Vm: SUVAMNIf^
I S18 B47 B t , Von Aftlmr, Ontaif»;^
RUG COMPANY
Expertti mattojen Ja Chester-field-
kalustojto puhdistajat.'
Huonekaluja korjataan Ja uudel­leen
päällystetään.
Puhelin 5-9742
405 N . Camberland SU
Port Arthur Ontario
Nac Dolcettr
FOtatlPYOBU
aUONBJSALUSTOIA
38 8. SouTt 8 t .
(Seuraava Odeon teatterista) ;
Puhelin 5-S522
Port Arthur Ontario
Tiedustelkaa meiltä
KAADETTAVIA PUITTEN
KULJETUS TROKIEN
LAATIKOITA
NOSTOLAITTEITA ^
VARUSTEITA
Välittäjät Thutlder Bay alueella.
Täydellinen vhrasto osia '
Huoltopatvelus
Ylöspanoa • hitsausta - korjausta
StrOMEA PUHUTAAN
ARCHIE GAMBLE
PUHELI N 5-8742
381 Oliver Boad. Pori Arthur. Oni.
Valkolaankaan veto­nauloja
Amerikassa on tehty tilastoa vii­me
vuoden suurimmista yleisönsuosl-keistä
valkokankaalla j a ilmoitetaan
Bobi Hopen vieneen voiton Bing
Crosbysta, joka viimeisten vUden vuo.'
den aikana on ollut etisi sijalla. Ho­pen
Jälkeen sijoittuivat arvojärjes­tyksessä
Abbott ''Ja Costello, John
Wayne, Gary Cooper, Gary Grant,
Betty Grablc, Esther Williams, Hum­phrey
Bogart Ja Clark Gable.
Improvosoitua teatteria
Teatteriyleisö Cottbusln kaupungis­sa
Saksassa sai äskettäin olla mukana
aika hauskassa esityksessä. Esitettiin
Weberin "Taika-ampujaa". Kun esi­rippu
nousi, hoiperteli ylepmäärin
päihtynyt sankarltenori näyttämölle
ja onnistui ankaralla voimanrippcit-tensä
keskittämisellä pusertamaan
kurkustaan alkuaarian. Tämän j ä t t i -
laLsponnistukscn 'jälkeen hänen voi-man.
sa olivat kuitit, hän vaipui näyt­tämön
penkille j a — nukahti.
Saatavana pikaista
lähetystä varten
o Intortor Trim
Q Inoul-Brie Sldln^
0 Plywood
® M&roAlle
® Aiptoli Shlngle^
© Flbro Glasfl Insulatloa
MILTON FRANCIS
LUMBER COUUn).
Pukelln Dial 5.7394
it9 S. Cumberland SL
Port Arthur Ontario
KANNATTAKAA LIIKKEITX
JOTKA ILMOnCTAVAT
VAPAUDESSA
Rakennustarpeita • • •
BC Kattopäreitä No. 3-5X—kimppu
BC fir-vaneria Ja "Ma80D!to"-levyJä
VALMIITA AKKUNAN JA OVEN KEHYKSIÄ
Jouduttaa työssä ja maksussa.
Port Artkur
K;ysykäa säitA
LUMBER
Puhelin Dial 5-6589
Ontario
— Kartografialla tarkoitetaan kar-tanpiirustufloppla.
Talvivaatteiden alennusmyyntimme
TODELLA SÄÄSTÄÄ T£ILLE RAHAA
ja antaa tilaisuuden täydentää talvivaatetustanne koh­tuullisilla
hinnoilla.
Tilanpuutteen takia myymme seuraavat lajit ja arvot:
MIESTEN PARKATAKKEJA
Amerikkalaista gabardlnea päällystä. viUatäyte. tuulenpitävä kaunis
vuori, erikoisen pitkiä, varustettu karvapäählncllä, useita c r i värejä.
Tavall, hinta $19.60 Alennushinta Si4,9S
TOINEN LAJI
Tavall, hinta $16,75 Alennushinta S12.4S
MIESTEN TAYSiyiLLAISIA TAKKEJA (Swoaters)
Napeilla tai vetoketjulla varustettu. Pitkät hihat.
. Myöskin Pullover-mallisia.
M Y Y D ; ( A N PUOLELLA HINTAA MIESTEN SPORT SHIRTS
Täysivlllalsla. Hyvä käytää talviurheilussa tai työssä.
Hinnat $4,50 - $0.d5 - «8.50
MVYOAAN 25% ALENNUKSELLA
11 KPL. MIESTEN TALVIPALTTOA
Parasta vlllaulstcria. Useanmian värisiä. Koot 38—42.
Hinnat $37.00 - $45.00
M Y y D X » N 25% ALENNUKSELLA
Meillä on myöskin monia muita lajeja j a laatuja.
Kannattaa käydäi ostamassa.
Olemme varmat, e t t ä saatte todelliset arvöt rahallanne.
INTERNATIONAL CO-OP STORES
176-180 S. ALGOMA ST.
LIMITED
POUT A E T H U B . ONT.