1949-04-28-02 |
Previous | 2 of 18 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, huhtik. 23 p. — Thursday, April 28 vtOsiubed Nov. 6tb 1917. AutaanT/rt ^ seoood dasi mnll the Post ./;tice Department. Ottava. Puh- .i:bed thrice weeUy: T u e ^ d a y s, niundays and Saturdays by Vapatis ^•titUbing Company Lt<L. at 100-102 < m St W.. 8udbuz7. OsL. Canada. boitom] QUice 4-426& IfanagfT £ StUcs ediuv W JEkhtDd ifailixif addreaa Bo» 68. gudbtay, OnUila AdYertlaing tate» lyon «gpilmtkfo Trasalation free o< eliarge. TILAUSHINNAT: Cauadassa: • 1 vk. 6X0 6 kk. 8^ tkk.2M Yhdysvalloissa: 1 vk. IJOO 9 kk. 3.80 Suomessa: 1 vk. 7.50 6 kk. 425 Tulevat liittoparlamentin vaalit Kuten lehtemme uutisosastolla on kerrottu, parlamentin is.unto } ajoitettiin ja samalla ilmoitettiin, et ä - vruilit pidetään niin pian / ; n m hdolliita , todc-nnakör^eit; kesäkuun 27 pnä. . , Liuerääiipuoluecn haliitukstlia on n.in kova k.ire vaalien järjes-l.;* nises:>ä, että Canadan pääministeri el ehtinyt Lontoossa nyt pidet-t- yään Britannian CommonweaUhin yhteen kaikkein tärkeimpään k:>nferenssiin. Pääministeri St. Laurent piti sittenkin tärkeämpänä i;;U<^arlamentin vaalien järjestämistä ja vaalil:ampanjaah osallistumista. • Syy liittoparlamentin vaalien kiireellisyyteen on helposti nähtävissä jos asiaa katsotaan liberaalipuolueen etujen kannalta. Jokin aika sitten ilmoiteltiin, että Canadan farmareille maksetaan vehnälautakunnan ylijäämästä 20 .sentin boonus vehnäbiisheh^lta. Tämä pani liberaalipuolueen hallituk.sen hyvään huutoon vehänfarma-rien keskuudessa, mutta nyt tulee lisääntyvässä määrässä merkkejä, että liberaalipuolueen ulkopolitiikan johdosta Canadan vehnäfarmarit voivat menettää kansainväliset markkinansa —- kuten on tapahtunut crftenain, pcrunain, juuston ja monen muun tavaran tuottajille. Voidakseen lyödä mynttiä yllämainitulla 20 sentin boonuksellä farmarien k^kuudessa liberaalipuolueen täytyy iiirjcstää vaalit ennen maa'a-louskriisin puhkeamista. ; Lisäksi on muita .samanlaisia vaikutteita. LiittohallUuk.sen vaali-fhydjfetti — mikä antoi suuria verohuojennuksia rikkaille ja jo'takin ni|Jlfujä pientuloisillekin —- on alunperin tarkoitettu vaalivaltiksi, mmkä vaikutus tuonnempana olisi kyseellistä laatua. Nyt viimeksi hallitus Joutui vihdoinkin kuulemaan kansan vaatimusta ja lupaamaan, että vanhuudeneläkettä korotetaan vähän, mutta kUn van-huaifeiJeläkeltä annetaan edelleenkin vain köyhänapuna ja vasta 70 vuotta täyttäneille, niin tämäkin pikkiiparannus on ajan mukana haihtuvaa laatua oleva toimenpide. Mxitta kaikkein painavimpana seikkana vaalien kiirehtimiseksi on se tosiasia, että liittohallituksen ylislämä Marshallin suunnitelma ja nyt allekirjoitettu .Atlantin pakti ovat nostattamassa suuttumuksen myrskyn kautta maan. Kaikkialta maasta ja monenlaisia yhteiskuntapiireistä kuuluu nyt protesteja siitii, että Marshallin avun suunni-telmä- ei parantanutkaan maamme talou.sa.semaa, kuten vakuutettiin, 'raän pahentaa sitä jatkuvasti. Ja tämän kokemuk.sen perusteella siÄtaudutaan kaksin verroin epäillen nyt allekirjoitettuun .\tlantin paictiin, jonka johdosta ei valmi.stekivaiheessa' sallittu juuri minkäänlaista keskustelua. Kuinka epapopulaarinen tämä pakti todellisuu-d^^ a on se ilmenee siitä raivosta, jolla ]>aktin vastustajia yritetään lejmata "subversiivisiksi" ja ennenkaikkea siitä, että noin kolmas osa parlamentin jäsenistä katsoi parhaaksi olla pois istuntosalista silloin kun-Atlantin paktista äänestettiin! t Kun kaiken lisäksi muistetaan se. että työttömyys uhkaa kehit-tviä ensi syksyjTi mennessä joukkomittaiseksi probleemiksi, niin ei ole l.ijnkaan ihme,. v a i k ^ liberaali hallituksella onkin kiire uksien vaalien järjestämisessä. I Olisi poliittista itsepetosta, ellei tunnustettaisi shä tosiaa, että liberaalipuolueella on huomattava etumatka vaalitaisteluun lähdettäessä. Poliittisesti ei-valveuluneisiin ihmisiin voidaan vaikuttaa ylläiiainituilla pikkuparannuksilla. Multa tf>siasia kuitenkin on, että lilipsaalipuolueen hallitus on johtanut tämän maan uuden talouskriisin P^Sfealle ja kansainvälisten seikkailujen piiriin, missä oman maan ktfflj^ ei voi muka enää i)äättää soflan ja rauhan kysymyksistä. Siksi k^an tätä onaata ja kansaa raka.«tava kan.salainen, joka käsittää pdjiiktiset realiteetit, ei voi äänesliiä sen paremmin liberaali- kuin kon-seSSatiivipuoluettakaan — eikä yhtäiin sellaista ehdokasta joka kan-nJEEaa Marshallin avun suunnitelmaa ja sotaista .Atlantin paktia. nSfeuurpääoman kriisiä ja pelkoa kuvaa hyvin kouraantuntuvalla trjiralla se hysteerinen valhetulva ja nuistamaalaus, jonka mukaan rajjhasta puhuvat ja rauhaan jiyrkiväl voimat yleensä ovat muka "sub-ve^ siiveja". Mutta täinän poliittisen peloittelun ja mustamaalauksen edtessä ei voida antautua. Canad:in kuten muidenkin maiden ja kansojen edut vaativat rauhaa ja kan.^ainviilistä kaupankäyntiä, eikä sotasuunnitelmia ja Marshallin diskriminointia. 4 Rauhan ja demokratian leirin velvollisuus on nousta päättäväin taisteluun Suurpääoman kaikkia sota-, kriisi- ja diktatuuripuo-lu^ ita ja niiden ehdokkaita vastaan kaikista peloitteluisla huolimatta! Toiminnan aika on nvi. Mitä muut sanovat "Säädyllistä'* fasismia ''Canadan torypuolue on viimeksikuluneen kymmenen vuoden aikana vaihtanut johtajaansa kuin mustalainen hevosta, jotta voisi valitsijoille kaupitella vanhaa ja pilaantunutta viiniä uudessa leilissä. • Tällä kertaa tor\q>uolucen johtajana on. kuten tiedetään, eversti Drew, joka sodan edellä ylisti .Saksan ja Italian fasismia samalla kun hän tuomitsi Xeuvosioliiton mitäiin merkitsemättömäksi savijalkai-seksi jättiläiseksi. Hänen tehtävänään on nyt yrittää mahdottoman toteuttamista — vanhan iorypuolueen johtamista pois unhoituksen rärtieiköstä. Eversti Drew esiintyy tavallisesti suurena asiantuntijana eikä voi w»itenkään .sulattaa sitä. että tavalliset kansan ihmisetkin s.aavat julkituoda mielipiteensä. Esimerkkinä mainittakoon se tosiasia, että Ontarion pääministerinä ollessaan eversti Dre\v tuli parhaiten tunnetuksi yhden miehen hallituksesta, sillä hän 'itse" piti radiopuheet toisten ministerien puolesta Ja päätti tietysti siitä, mitä kunkin ministerin rauhaan tulee. KiittämättÖmyys on kuitenkin maailman {)3lkka ja niin kä\T everstillemmekin. eitä Toronton valitsijat viittasivat hänelle kintaalla. Mi^' t)rewn henkilökohtainen vaalitappio Torontossa aiheutti suuren voiton Ontariolle, mutta samalla vakavan vaaran koko Canadalle, sillä eversti Drew potkittiin vaalitappionsa jälkeen yläkertaan, kansallisen konservatiivipuolueen johtajaksi. Torontossa kärsimän vaalitappionsa jälkeen everstr Drew on niih-nyt aina punaista kuin vihainen sonni kun puhutaan jotakin työ\-äen-liikkeestä. Drew syyttää J a aivan oikein syyttääkin, tappiostaan työväenliikettä, jolle hän ei ko.'^ka:hi aio antaa sitä anteeksi. TvTrpilli-seiiä sotaherrana, joka on tottunut antamaan vain määräyksiä mitkä toteutetaan vastaansanomatta, eversti Drew on kehittänyt manian jotdca mukaan hänen kaikki poliittiset vastustajansa ovat "kommunisteja". Drewn puheiden mukaan on 'kommunisteja" St. Laurentin hallituksessa, CCF:ssa. kaikissa unioissa ja muissa työ\'äenjärjestöis-sä.- jotka eivät kuuntele ja toimi hänen määräystensä mukaisesti. r^i Ja ilmeisesti Torontossa karsimansa vaalitappion muistaen e\*ersti Dr^w julisti taas Ontarion ior\puolueen konventionissa, että jos cä-nadälaiset o\'at niin tökeröitä. jolta valitsevat torypuolueen valtaan liittoparlamentin vaaleissa, niin hän tekee rikoslakiin sellaisen muu- SUOMEN HAIXmrS JXBJE.S-TÄÄ -TOBIKOKOIJK8IA'' Ktm hallitus ilmoittaa Järjestävänsä i:eskivUiu>lcsl Suurtorille paljon parjaamansa "torikokouksen", mietti Vapaan Sanan Esko smmuntalna; — Jaha, että siis JaalUtm itse j ä r jestää torikokouksen. Mikäs sen nä-timpää! Kunhan nyt hallituksen äänenkannattaja vielä antaa ohjeet s i i tä, otetaanko katukivlen irroitbMöis^ kojeet mukaan kans! — EZansan iUEhi, Oulu. • * • niKKUKIN OfJEMDS JA TUNTOMEBKIT K u n Jumala oH hiomU.''kalkkarokäärmeen, sammakon ja ^yorenlmijän oli hänellä vielä liettävää ainetta Jä-lellä. josta hän teki rikkurin. Rikkur i oli kaksijalkainen eläin, jolla on korkkiruuvi sieluna j a selkärankana seos hyytelöä ja liimaa. Sillä palkalla jolla ihmisillä on sydän, on hänellä mädännälsten periaatteiden kasvannainen. Kun rikkuri kävelee kadulla niin ihmiset kääntävät selkänsä, enkelit Itkevät taivaassa j a piru sulkee Irelvetin portit pitääkseen hänet ulkona. Yhdelläkään ihmisellä ei ole oikeutta rikkurolda niin kauan kuin löytyy kyllin syvä lammikko itsensä nukuttamiseen tai kyllin p i t k ä l t i nuoraa itsensä hirttämiseen. Jiidas Iskariot oli ''gentlemanni" rikkuriin verrattuna. Mestarinsa pe-tettyään hänellä oli kylliksi kuntoisuutta hirttää Itsensä — jota rikkur i l l a ei ole. Ksaii möi esikoisuutensa hernerokkaan; Judas möi vapahtajansa 30 hopeapenningillä; Bsnedict Arnold möi maansa brittiläisen armeijan upseerilupauksella. Nykyaikainen rikkuri myy sjmnylnoikeutensa. maansa vaimonsa, lapsensa ja työlälstove-rinsa, työnantajansa trustin tai kor-poratsionin täyttämättömällä lupauksella. Esau oli itsensä kavaltaja. J u das Iskariot oli Jumalansa kavaltaja. Benedict Arnold oli maama kavaltaj a . Lakonrikkuri on Jumalansa, maansa, perheensä ja luokkansa kavaltaja. — Jack London. • • * V A L I T U K S E N A I H E T T A K IN ... Asiat ovat kehittyneet meitä (Yhdysvaltoja) vastaan ei vain K i i nassa mutta miltei kaikkialla Kaukoidässä ... Kuitenkin näemme nyt Kiinan menevän sellaisten miesten käsiin jotka pitävät meitä vihollisenaan. J a Japanilla, jonka me valtasimme Kiinan vapauttamisen hyväksi, ei ols tulevaisuutta — paitsi nyrpeä ja kapinallinen riippuvaisuus-asema, mitä meidän täyt5?y hallita, tukea ja puolustaa ^ jos se eristetään K i i n a n maimermaasta jota kon-rolUoivat nyt meitä kohtaan epäystävälliset nUehet.. .—Walter Llppmann. Mihin Mr. Mosher kiiyttää senttinne Suurliikemiesten lehdst ilmaisivat Ilonsa kun A. R. Mcsher sanoi myt^ tävänsä Canadian Congress of Laborin jokaisen sentin ia:=telajn kcmmunls. mla vastaan. Finanssilehdet tur.nuritavat avoimesti taloudellisen lamaannuksen a l kamisen. Eivä: ede.-, Marshallin suun-nitslman dollarit ja Atlantin sopi-mukscif menot vei täyttää kapitaliszi-sea talouden aiheuttamaa tuotannon ja kuiutuk-en eroa. Työitö-iiiJn l u kumäärä kacvaa edelleen. Työstä eroitta-Tiiie; ja työviiilicjen lyhentä- Kirj. J . B. Sälsbd'g toaan työttömyysvakuutuksen nostamiseksi j a pitentämlseksL Mtttla Mosher ei halua käyttää varoja eikä ko. neistoaan sellaiseen tehtävään. Hän vain julistaa mahtavana; että hän "tulee käyttämään Czmidlan Congress of Laliorin jokaisien srätin taisteluun kommunismia vastaan". Tämä taf- . kolttaa satoja ja tuhansia t y ö l ä l^ vastaan, jotka ovat rakentaneet Mtt-kein parhalnipla ja volmakte^äjq^ ' taan kuin mitä Bob Carlin ja teiset mr. Mosherin politiikkaa vastustavat unioja mitä CCFtssa on. Tämä mer-miset tuleva-t - e -tizXÄ. lukuLsemmiksf. I kltsee CCL:n verojen käyttämistä tais- Marshallin suunnitelma on kiristänyt | teluun sellaista ei-kommunistia va&- koko teollL^uuder. po:.s maailman-' ' ' markkinoilta. Monopoliicapitaalin en-ntistajat ilmaisevat julkisesti pelkoa.' ovat. että Pohjoi3-.A.merikan talous voi jou-'' Minkä kurjan osan on Mosher va-tua "rauhanajan" tilant^e-een. j linnut itrelleeai Minkä! häpeällisen Kymmenet tuhannet Canadan työ,; viimeisen luvun mies valitsee elämäni. Iäiset ovat jo käyttä.ieet loppuun vä- -sä osaksi! puolesta, olisivat tietämättömiä edessä olevasta vaarasta. On uskomatonta, että mmtanttlsten^ työläisten suuri armeija antaa mr. M ö y r i n käyttää C C L t n varoja, heidän omia varojaan, tyydyttääkseen Canadan stnirbisnek-Äen. Miehet ja naiset auto-, teräs-, tShkö-, kaivos-, pakkaamo-, kuml-ia mcmessa muussa tesllisiradessa eivät t d ^ sallimaan uniojensa mursk^- imteta ttetkeHi, jolloin militanttlsuus ja;yhtenäisy;s on kaikki kaikessa. Nyt on taip&öttista, että mr. Mosherin tarkoituksia sexn:aukset tehdään selväksi tuhansille työläisille. Nyt on tarpeellista-asettaa mr. Mosherin hillitön y r i t ^ samanlaistan tekojen, kuin mitä viimeisen suuren kriisin aikana'työväenbyrokraatit tekivät, rinnafle kalVklen nähtäväksi — osoituksena mitä suurbisneksen . kannattaja työväen keskimäessä tekee. viimaisen talouspulan vaikutuksen ja häUien työttömyy.seläkkeersä ja ovat nyt soppalinjoLs.sa, nukkuvat tavaravaunuissa ja hy\'ätekeväi.syysl3ito.sten yömajoissa Vancouven.ssa. Winnipe-gis3ä, Kirkland Lakella ja mon'ssa muLs.',a metsätyöaiojen, kaivantojen taikka muiden teoll;.suuslaitosten kes. kuuksissa. T i m E TALOU.SPLLA OPETTI YIITENÄISyYDEX VÄLT-TÄMÄTTO. MYYDEX Jos Canadan työväenliike on mitään oppinut viimei-sestä talou.spulasta, niin se on oppinut yhtenäisyyden välttä-mättömysden. Yhtenäisyyden puutteen vuoksi suurpääcma kykeni murs. kaarnaan työväen puolu.stuk.sen Amerikassa kun viimeinen talcudellinen pula tuli. Kun työväenuniojen johtajat alkoivat .sodan ••kommunisteja" jä "militantteja" vaataan niin .'se antoi pulavuosina porvaristolle mahdollisuuden iskeä työväkeä säälimättä. S i . tä hintaa, jonka työläi-sten on täytynyt tästä mak.saa. on mahdoton laskea. Luonnollisasti monopolikapita-lismi oli syyllinen tähän. Mutta myö-sicin AFL:n korkein johto kantaa i hyvin raskaan vastuun tästä. Kun työläisten yhtenäisyjs ja mllitanttl- SUU.S oli:välttämätön työläisten etujen suojelemi.sek.si, niin he hajoittivat ja heikentivät työläisten rintamaa. Suurin csa työväenluokkaa ei ole unohtanut tämän ajan vaikeaa opetusta. Mutta näyttää siltä, että monet unionistisen liikkeen oikeistolais-byrokraatit eivät usko jäsentensä er.ää mui.stavan tätä opetu.sta. Miten muuten voi käsittää heidän toistavan ha-jolttavaa, tuhoavaa ja pelkurimaLsta politiikkaa juuri taloudelli-cn kriisin edessä? Suurblsness kahmii suurempia voittoja kuin koskaan ennen,: mutta Mosher ei näytä olevan,i^jifciö*ei&^ri igispunaisel- Tämä on hänen todellinen osansa Me emme kuitenkaan voi uskoa, et- j Tästä syystä sunrbusiness on niin on-tä sadat tuhaimet, jotka saivat kokea I nellinen. Tästä syystä rivijäsenten tulee taistella häntä vastaan siihen jotka niin sankarillisesti taistelivat | saakka, kunnes hänen politiikkansa voimakkaiden tmiojen rakentamisen j CCL:ssä hyljätään. Fagerholm ei Ottanut vastaan punakaartilaisten edustajistoa HelsinlcL — Ö i h t i k u u n l päivänä jättivät entiset ponakaariilaiset Tasavallan PresIdientiHe koko maata edustavan lähetystöii viemänä kirjelmän, jossa toivottiin bäneä myötävaikuinsfaan entisten punakaartilaisten korväuskysymyfcseeo myönteiseen ratkaisnnn saattami-iieksi. Presidentti subtaotol asiaan myönteisesti j ä lupasi vaQraittaa ä f - hen valtioneuvostossa. Hän kehoU- (i myöskin icääntymään asiassa pääministerin pnoleeii Pääministeri Fagerholm sitävastoin ei ottanut lähetystöä vastaan vaan odotutti sitä nmsään puolisen tuntia edaskuritatalon eteisessä minkä j ä l keen hän poistui lähetystöön •vilkuillen" eduskuntatalon eteisessä. Tasavallan Presidentille jätetyn k i r jelmän sisältö osoittaa, etteivät nämä entiset punakaartilaiset liikoja vaadi, ainoastaan hivenen oikeutta kärsimäänsä vääryyteen. Lähetystön tasavalan presidentille jättämän kirjelmän sanamuoto oli seuraava: Me vuoden 1918 entiset punakaartilaiset eri puolilta maata kerääntyneenä Helsingin Työväen talolle keskustelemaan k o r V auskysymyksest^ Vehälaiset pidättivät 5 brittilaina / Frankfurt. — Venäläisten ilmoitetaan pidättäneen viisi brittiläistä sotilasta j a kolme amerikkalaisen mlehl-tysvyöhykkeen saksalaista rajapoliisia sen rajaselkkauksen aikana, jolloin neuvostojoukkojen- vältetään ampuneen yhdysvaltalaisia, brittiläisiä ja saksalaisia patrulleja kohti. Brittiläiset ovat ilmoittaneet kysymyksessä olevan yhden luutnantin ja neljä sotamiestä. VOITTI 50 KM. HIIHDON Ounasvaaralla maaltsk. lopulla pidetyissä kilpailoissa voitti Tainionkos-ken Urheilijain edustaja 26-vuot^s Ausmst K l o r n 50 km. hnbdon kolmessa tonnissa 14 minuutissa j a 44 sekunnissa. Rnotsalainen Sigrard Johnsson olS puolitoista minnottia jälessä.. Pekka Vanninen oli kolmas, 15 sekuntia Jälessä motsalaisesta. Pekka oU Suomen mestari 3C km. matkalla v. 1946. i Timminsiläiset keskustelevat edusta-ioista H I E N O VnTTAtS Nuoripari istui verannalla kaunista kuutamoa. Poika ujo — ujompi kuin mitä tyta halunnut hänen olevaa. Lopai^j' töä rupesi haukottamaaa. "Mitä tekLsit. jos sinulla o l i. haa?" kysyi tyttö. ' "Jaa. jos minulla olisi rahas, m nä matkustelisin maita ja vastasi poBta ja painoi silmänsä kiinni. Kain un^sa tunsi 4ytön tarttuvan Iiänen sä. Avattuaan silmänsä, cU tyttö | donnut. Poika huomasi, että hänen saan oli nikkeli. • • • P.4RANNUSTA SAN'.\KIKJA« KXnSKAAMINEN — sUlä Tri«-j saada ihminen uskomaan jonkin turt. jota hän ei uskoisi tai j puhetavalla. 1 SIVISTYS — siirtyminen mistä varpaista varpaattomiin kiin. KRITISISMI — todiste siitä V.- - V A Uittof DC» Hnhtik A] ovassa n pitiii uruksien I olette tehnyt jotain hu:miotali^SkCT».-Har-i 5-Vuotms poika putosi veneestä jä hukkui Toronto. — Viisivuotias S t u a rt Oathwaite hukkui tiistaina piKlottu-aan veneestä Algonquin ja Centre Islandln yhdistävän sillan alla. Kak- 61 muuta pientä lasta näki onnettomuuden j a heidän saatuaan apua p a i. kalle. oli poika jo-hukkunut. Hänen ruumiinsa saatiin'ylös jonkto ajan kuluttua. • Poikanen oli mennyt veneeseen, jos-sa ei ollut airojakaan. Poliisit lausuivat uskovansa, että hän 3?ritti päästä veneestä sillalle ja nou."?! seisomaan veneessä jolloin horjahti veteen. Port Arthurissa vietetään vappua rauhan merkeissä Port Arthur. — Vappu, köyhälistön Juhlapäivä on ovella j a varmaan monissa maissa vietetään vappua työläisten mielenosoituksien merkeissä Tällä kertaa kohdistuu taistelu sotaa vastaan sekä paremman elämän puolesta työtätekevälle luokalle. Täällä Port Aithurlssa on Järjestetty vapunvietto kansainväliseksi t i laisuudeksi. Illalla, toukokuun 1 päivänä on juhla haalllla, jossa esitetään kansainvälinen ohjelma ja siellä esiintyy suomalaisten puolesta osastomme mieskuoro sekä muitakin oh. jelman esittäjiä. Toivotaan, että suomalainen väestö myöskin saapuisi silloin haalille, sillä tämä on kansninvähnen tilaisuus ja vappu on meidän kalkkien työläisten juhlapäivä ja asiat joiden puolesta meidän kaikkien työläisten tulisi korottaa äänemme ovat meille kalkille lat. Siksi meidän elämämme tälläkin kansallisuuksille yhteisiä, sillä tällä- kertiia. painetaan alas koska me joka nostunut taisteluun parempien palkkojen puolesta työläisille. Hänellä on tärkeämpiä asioita mielessään. Hän yrittää rikkoa jo kau.in sitten toimineet imiot. Nyt kun työstä erolttamiset ovat tulleet päiväjärjestykseen., niin unio-jen olisi tai.sielt.iva 40-tuntisesta työ-viikcsta kaikkialla maassa. Mr. Mosher ei ole kiinnostunut sellaiseen ••pikkuseikkaan"^. Hänellä cn edes. sään pakottavimpia tehtäviä. Hänen tehtävääni on tuhota sellai.set uniot. jotka haluavat edes vähänkin itsenäisyyttä. Työttömyysvakuutus on säälittävän alhainen ja kesläa hyvin vähän aikaa. Olisi odotettavi.ssa. että CCL käyttäisi finanssiresurisejaan ja koneis-kö tämä ole väärää politiikkaa, .sillä mihin kertyivät viime maailmansodassa kasaantuneet rikkaudet? Ne ovat miljoonaniiesten pankkiholveissa ja yhä enemmän pitäisi muka saada maailmaan miljosnamiehiä sillä sen voimakkaampi olisi heidän otteensa työväenluokkaa vastaan ja niin meidän omat aseemme itääntyvät meitä itseämme, vastaan, sillä ^se on työn raskaan raataja joka maksaa .sotave-kin kertaa meitä kalkkia painaa sama sorto, samat puutteet, tj-öttömyys. so-danvaara ja alhainen elämäntaso johon työväenluokan joukot on syösty. Tj'öttömlnä Uimiset eivät voi hankkia Itselleen eikä perhelllee^i toimeentuloa, vaan heidän on elettävä puutteessa ja jos vallassaoleva luokka tahtoisi käyttää elämän mahdollisuuksia hyödyllisiin tarkoituksiin, n i i n riittävästi olisi työtä kalkille j a elämä olisi sie-dettävämpää. Mutta tälläkin kertaa tuhlataan •varoja sodan valmisteluihin, että tilanne muka paranisi slUH kun tapetaan lilat Ihmiset pois kuten Vapaa Sanakin hiljattain artikkelissaan mainitsi, että vain sodan kautta voidaan auttaa työttömyyden pcista-miJsta j a taata parempi mahdollisuus elämään niille jotka sattuvat henkensä sodan kauhuissa säästämään. £1- päivä .saamme maksaa noita tehtyjä sotavelkoja. Meitä vähempiosisia ei ole niillä autettu vaan rikkaita mil-joonamiehiä ja .siksi sodan hanke onkin taas niin raivokkaana esillä kun halutaan koota lisää rikkauksia ka.s-saholveihin. Siksi korottakaamme äänemme tänä vappuna rauhan j a paremman elämisen mahdollisuuden puolesta. Työtä kaikille kunnollisella palkalla, siedettävät hinnat tarvikkeille joita jou. dumme jokapäivä kuluttamaan, kunnollisia asuntoja työläisille, että el kenenkään t.irvitse asua paljaan taivaan adla. Nämä ja monta muuta ovat asioita, joiden puolesta veimme yhteisenä joukkona korottaa äänemme kuuluviin ja,silloin pyhitämme t ä. töän vapun, työläisten juhlapäivän, oikealla tavalla. — TAS. l a puolella taistelleille kansalaisille. Historia on selvään osoittanut, että taistelimme silloisen hallituksen JOUT koissa itsenäisyyden Ja demoki-atian puolesta, joka tällä kertaa on oikeaksi tunnustettu. — Maassamme pn vielä elossa huomattava määrä entisiä punakaartilaisia, jotka joutuivat syyttömästi useita vuo sla virumaan vankileireillä ja vankiloissa saaden tällä matkalla ikuisen sairauden, joka vanhuuden tultua on jatkuvasti pahentunut. Näistä raskaista kärsimyksistämme katsomme itsellämme olevan oikeuden korvauksen saantiin. Maksaahan Suomen valtio valkoisten puolella olleille valkoisille rintamamiehille, edelleenkin eläkkeitä ja on heille myönnetty eläke, sen takia etteivät ole varakkaita. • Me entiset pimakaartllalset toivomme Herra Tasavallan Presidentin myö tävaikuttavan korvausasiamme myönteiseen ratkaisun saamiseen. Kiiotsalainen tunnustus suomalaiselle sauna-miehelle luurankoja, jc Gobin €! ^i^j-tteille tääl '.ologisessa i Uusi lehti Duluthiiii Dalutb, MInn. — Huhtik. 22 pnä jtilkaistlin täällä "Keskilännen Sano. main" näsrtennumero. jonka jiilfcälsi-jaksl ilmoitetaan A. W. Hävela. Lehden/ sanotaan tulevan Raivaa Jan ornis-taman j a lakauttamaan "Päivälehden" tillle j a Ilmestyvän kaksi kertaa v i i kossa. Helsinki — (S-S) — H. M. Ruotsin kuriingas on suonut Vasan ritarikunnan I luokan ritai'iinerkln korkeakou-lunlehtori H i l l a r i J . Viherjuurelle t i i n. nustukseksi hänen ansioistaan saunakulttuurin el-vyttämisessä yleensä ja erityisesti Ruotsissa. Lehtori Viherjtiuren täyttäessä äskettäin 60 vuotta omisti Ruotsin Kan-sankylpy- yhdistyksen äänenkannattaja "Folkbad" hänelle pääkirjoituksen, sa, jossa mm. todetaan, että lehtori Viherjuuri "on Suomen huomattavimpia sauna-aslantuntijolta ja sekä k i r . jaihjatolmlnnallaan että esltelmämat-köillaän mm. Ruotsissa, kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu**. Kerrottuaan, miten lehtori Viherjuuri on hyvin usein pelkästä harrastuksesta j a korvauksetta opastanut Ruotsista Suomeen tulleita virallisia sauna tutkimusretkikuntia samoin kuin yksityisiä sauna-asian han^astajia asettamalla rikkaat kokemuksensa Ja v a i. kutusvaltansa käytettäväksi tässä suhteessa, lopettaa lehti: "Näillä Suo-men- matkoilla, jolloin lehtori Vlher-juiu- i on tehnyt ruotsalaisille retkikunnille suuria palveluksia, j a esitelmillään hänen lukuisilla matkoillaan Ruotsissa, on epäilemättä ollut huomattavan suuri merkitys saimatavan uudelleen elvyttämiseksi meidän maassamme". — Niagaran putol&seh korkeus on 52 Jalkaa. Vappuna klo 2 ip. pidettävässä kokouksessa Timmins, Ont. — CSJ:n paikallisen osaston kakousaikaa, joka on jokal- .sen kuukauden ensimmäisenä sim-nimtaina. alkaen klo 7 illalla, on vapunpäivän johdosta m-ju:ettu slteh, että kokous alkaa vappuna klo 2 ip. Muutos on ollut tarpaellinen siltä syystä, että illalla pidetään kansain, välinen vappujuhla teatterissa ja kaikkia osaston jäseniä kehoitelaan osallistumaan siihen. Osaston tulevassa kokouksessa on käsiteltävänä hyvin tärkeitä asioita, lähestyvän järjestömme 17. edustajakokouksen johdosta. On asetettava ehdokas järjestömme sihteeriksi, n i mitettävä ehdokkaat edustajain vaal i a varten jne., mutta eimen kaikkea on kesktisteltava ja päätettävä edustajakokouksessa keskusteltavista asioista. Nämä asiat olisivat vaatineet p i dettäväksi ylimääräisen kokouksen, mutta haalin vaikeuden johdosta p i dämme sen varsinaisen kuukausikokouksen yhteydessä. Vähemmän tärkeät asiat sivuutetaan tällä kertaa, että jää enemmän aikaa edustaja-kokousasioiden käsittelyä varten. Niiden osaston jäsenten, jotka e i vät ole vielä suorittaneet tämän vuoden jäsenmaksuja, olisi korjattava tämä laiminlyöntinsä heti. Jäsenkir. Jurina toimii K. Heinämäki, 66 Elm St. North. Hän ottaa mielihyvin j ä senmaksuja vastaan kotonaan, jos joku on estetty saapumasta kokoukseen. Metsissä ja muualla kaupungin ulkopuolella työskentelevien Jäsenten olisi muistettava jäsenmaksujen suorittaminen ennenkuin lähtevät kesän ajaksi po:s kaupungista. JokaLsen tulisi muistaa, että jäsenmaksujen aikanaan suorittaminen cn hyvän jäsenyyden ensimmäineri edellytys. • Osaston kesäpaikan sauna avataan^ hyvin pian kaiken kansan käytettäväksi. Osaston sauna on timnettu parhaaksi kylpypaikaksi, joten toivomme runsasta kannatusta. tävää. o • * • KOMPROMISSI Kak.si vanhaa ukkoa tapiä väitellä Ja jutella mahdottomia jftBji^oa. joiden p tuja. Kerran sanoi toinen ub&ji aatoa on 90 . saaneensa 5 Jalan pituisen lohen fiiifi- Näiden timeUa. noin 70,00C "Älä luule minun uskovan seDii fitoliiton tiet ta'*, sanoi toinen. "No, jcs et asko, niin se on asiasi, mutta tctta .se vain oru" "MUtta minä kerron sinulle jutun", alkoi toinen ukko. "OUesas kerran ongella, tarttui onkeenl lylsj Ja mikä merkillisintä, lyhdyssä m , , vielä tali." Täten halua aisilk ja tutt: '•No se nyt on ainakin ;-ale!-' järjestit "Totta se on. mutta mitä me te aalille huhtil! hia väittelenune. Katkaise sinä faj Kiitos kaun me jalkaa lohestasi, niin minä a , ff'emännill mutan lyhdyn." if ^ ^ Muistonne s KUDiTKA PALJON Mies oli oikeudessa syr^ettjnä jm-RoX 20 piunuksesta. Hän väitti ottane^B vain yhden ryypyn. "Olitteko sen Juomalasista vaikope sualtaasta?" kysyi tuomari. • * • V Ä H Ä N KAUEMMDf Nuori aviomies oli suostunut n!, monsa pyyntöön ostaa pölynimij Kun mies palasi kotiin eräänä pili vänä, oli pölynlmljä saapunut, muta mies huomasi, että se oli de luxe-mi Unen, 'eikä standard-mallinen, yla olisi ollut huomattavasti halvempi , "Mutta rakas, eihän tämä maka yhtään enendpää kuin tavallinen lat l i olisi maksanut. Maksamme ttS vain vähän kauemmin", sanoi vaim • • * H E I K O M P I ASTIA Olerrune oppineet kuulemaan nii" sesta puhuttavan "heikompana astia, na''. Mutta naiset eivät sentään aia ole heikompia, Erästä •»ashingtoni' laista naista sakotettiin jokin piirt sitten $125 miehensä pieksämisesl Poliisit todistivat, että nainen oli Iji-nyt mienensä katuim ja kun mies (£ noussut ylös, oli aviovaimo aniamS hänelle taas tyrmäävän iskun. Tää olisi kenties jatkimut pitemmällÄia eUeivät poUisit olisi tulleet hätään. * * • K A U H E A AJATELLA Lääkäri, neuvosmies ja apteekiai Osaston kuoron kon.sertti pidetään I ^'^""'^^ ^«^^^"^^ J"^^^'*^'^' tällaisia eläil ,ttuna Gobin nffiiraiiuMiiiJiuiiiimi Sy( jotka kodis - - K i i pöyd jotka Eri ja il] kaiki neet Kii 123 £ sunnmitaina toukok. 8 pnä. Kuoro on harjoitellut ahkerasti koko talven ajan ja on sen lisäksi esiintynyt usels. sa eri tilaisuuksissa kuluneen talven aikana. Tuleva konsertti on epäilemättä sen arvokkain esiintymisttlai- .5UUS. Siitä mainitaan tarkemmin myöhemmin. — K. H. — On harvhiaista löytää ystäviä, jotka auttavat meitä hädässä, mutta kenties vieläkin harvinaisempaa on löytää sellaisia ystäviä, jotka oiuien päivinä meitä todella rakastavat. — J . H . Kellgren. T U L O V E R Ö K A Ä V A K K E I D E N T Ä Y T T Ä M I S A I K A P Ä Ä T T YY Ottawa. — Tuloministeri Hon. J. J . MeCann sanoi maanantaina ala-kaavakkelden viimeinen täyttämls-pälvä on huhtikuun 30 päivä sillä hallitus ei o»e suunnitellut siihen mitään muutoksia. merkillisyyksistä. Joutuivatpa siidj lopulta pohtlnaaan myöskin kysj-l mystä mielikuvituksen voimasta. — Niin, sanoi lääkäri. UskokanBLl nua tai älkää, mutta sinä vuonna k f il rouvani synnytti kaksoset, luki hUl kirjan nimeltään "Kaksi veljestä". — Se on sangen omituista, saudi neuvosmies. Mhiim sisareni synnjcij kolmoset sinä vuonna, jolloin hanti] romaanin "Kolme muskettisoturia'. suloin nousi apteekkari kalretaj tuoliltaan j a alkoi poistua. — Mtone shiä menet? huutaa läi-j käri hänen Jälkeensä. — iTotUn. Vahnonl kävi juuri pungin kirjastossa ja lainasi sisiij kirjan " A l i Baba ja 40 ryöväriä". I •»lunmmmiDiiiiiiiiiri Sli HEIL PÄIVÄN PAKINA Huhtikuun 20 päivänä julkaisi In-dustrlalisti artikkelin, jossa käsitelt i i n Espanjan tilannetta. Kirjoittaja, tukivat jossain määrin työväen järjestöt sekä Espanjassa ja muissakin maissa ja muutkin vapaamieliset ja joka selitettiin IWW:n jäseneksi, oli fasistivastalset ainekset.' toksen, että hänen hallituksensa voi päättää minkälaisia mielipiteitä canadalaiset saavat omata. Kommunistien paikka on vankilassa julisti eversti Drew ja hänen aikaisempien selostustensa mukaan kommunisteja ovat kaikki jotka pjytävät 10 sentin palkankorotusta — varsinkin kaivoskapitalisteilta. Mutta e\-ersti Drew ei vielä halua mennä täysin mielivaltaiseen luokkavaltaan perustuvaa fasistidiktatuuriin. Hän haluaa peittää diktatuurinsa eräänlaisilla ''oikeuden'' naamiolla, kuten Hitlerkin teki aikanaan, jotta ''vain" oikeuden päätöksellä ihmiset kielletään ajattelemasta, puhumasta ja toimimasta omien katsantokantojansa mukaisesti. "Säädyllistä" fasismia on tämä eversti Dre\vn ajatusten kon-trolH mitä hänen poliisi\-altionsa toteuttaisi. Kelpaisi sitä sitten lähettää diplomaatteja esim. Euroopan maihin selittämään ja \-Iistä-mään tätä drewlaista "demokratiaa"'! ^ \ i e r a i l l u t Barcelonassa ja kertoi huomioltaan ja vaikutelmlaan. Huolimatta siitä, että iww:läisten ei saisi politikoida, n i i n tämä kyseessä oleva artikkeli oU täynnä politiikkaa j a sitäpaitsi oikeassa valossa esitettyä politiikkaa. Lopussa kirjoittaja lausuu toivomuksen, että "työläiset jälleen saavuttaisivat vapautensa ja •vielä kerran taistelisivat paremman elämän puolesta, jota taistelua he kävivät niin kauan j a n i i n sankarillisesti kaksitoista vuotta sitten". Kuvaavaa Industrialistin poliittiselle sekasotkulle on neljä päivää myöhemmin julkaistu kirjoicus "Espanjan sisällissodan jälkiselvittelyä". TSssä kirjoituksessa sanotaan mm. seuraavaa: V a i "jossain määrin työväen järjestöt"? Olisipa hauska tietää mitä tarkoitetaan täUä ihmeellisellä selityksellä. Olihan tasavallan takana kaikella voimallaan anarkistien järjestöt, kuten heidän johtamansa voimakas ammattijärjestö C N T . Tosin anarkistien joukossa vallitsi hämmenystä, joiJka todistaa se, että anai*Istijär-jestöjen johtajat kieltäjrtyivät osallistumasta 1936 vaaleihin, mutta var-mtradella tiedetään, että suxnän osa näihin järjestöihin kuuluvista jäsenistä äänesti Joko scsialisteja tall±a kommunisteja. -.Yksi huomatuin Espanjan anarkistien johtajista, Dur-rutti. oli Barcelonassa etunenässä työläisten järjestämisessä aseellisen puolustuksen. D u m i t t i johti anarkisteis- "Esp&njan tasavaltalaista hallitusta ta muodostettua, 'pirikaatla Madridin puolustuksessa ja tässä sankarillisessa taistelussa hän antoi elämänsä. Espanjan suurimman ammattijärjestön UGT:n Jäsenistä muodostettiin monta prikaatia, Joista erikoista mainetta niitti kommunisti Listerin komentama 5. prikaatL Kaikki Espanjan työväenjärjestöt olivat tasavallan puolustuksen takana, ellei oteta huomioon mitätöntä trotskilaisten muodostaa POUM-puoluetta, jonka jäsenmäärä oli mitätön ja johtajat olivat Francon vakoojia. Sitten Industrialistin artikkelissa höräytetään seuraava viisaus: "Francon kapinaan nousu oli kato- Usen kurkon alkama ja tukema." T ä l laista väitettä emme ole sattuneet a i kaisemmin kimlemaan. Jos katolinen kirkko oli Francon takana, n i i n ei se sxilnkaan tarkoita sitä, että se olisi sodan alkanut. Kyllä kaiketi kansalaissodan alkamiseen olivat syyllisiä suurmaanomistajien ^a kapitalistien tukemat sekä rahoittamat fasistiset voimat. syndlkallsteja ja anarkisteja." Kuinka voidaan selittää se, NeuvostoUitto oU ainoa maa, joka is-hetti aseita ja välttämättömiä soti-tarvikkeita Espanjan tasaväli*- Osoittaako tämä ettei NeuvostoIiiSJ halunnut auttaa? Eikö Neuvostoli» cHut myöskin se maa, joka ÖJS kaikki diplomaattiset kemonsa B?» jan tasavallan auttamiseksi £ö Kansainliitossa oUut edustaja Max» Litvinov kannatti Espanjan tasatv taa, joka pyysi sovelluttamaan K ^j salnlilton päätöstä ja auttamaan )»- sehvaltiota joka oU joutunut väa^^ tain hyökkäyksen alaiseksi. Viimeksimainittu artikkeli on E* täynnä vääriä olettamuksia ja PO®" ästa pötyä. Kysymyksessä olevat K-dustriallstin artildtelit ovat täytte-- sesö erilaiset j a se osoittaa Industrs; listin s ^ v a a sisältöä. Industrial»! ja iww:läiset seUttävät etteivät » sekaannu ppUtiikkaan. MoleBBÖ» kysymyksessä olevassa artikkeUssae tehdä muuta kuin politikoidaan. ^ Ii St C k i slksimainitussa artikkelissa Vieläkm iluneellisempi on seuraava i valossa j a viimeisessä selitetään ar selitys: jpanjan asioita aivan samalla ta«2» "Venäläiset vapaaehtoiset ja Venä- torin joku mosta porvari. TäfiaJ^I j ä ^ hallitus olisivat mielellään halunneet hävittää fasistit, mutta eivät haJxmneet auttaa vapaamielisiä, sosialisteja j a ennenkaikkea vähimmän Taisto 1 Sirkka ; Meri. Ä Dor Wa. Ait Aino ja Maija j Tyyne Taija j Beggy Kai?a Olaa ja Teicla j Hilja j; AnttJlai Hilja ii Ol?a H Kivimä Panny Crho s Ulcy G Anni ji Eino i: Martta Kaisa politikoimista ei voi sanoa koin poliittlselcsi näpertelyksi, J * ] kaiken lisäksi qn hyvin epäednlB^j työväenlucdcalle. — I^oti.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 28, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-04-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490428 |
Description
Title | 1949-04-28-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, huhtik. 23 p. — Thursday, April 28
vtOsiubed Nov. 6tb 1917. AutaanT/rt
^ seoood dasi mnll the Post
./;tice Department. Ottava. Puh-
.i:bed thrice weeUy: T u e ^ d a y s,
niundays and Saturdays by Vapatis
^•titUbing Company Lt |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-04-28-02